CHRIS BENOIT

Oikea nimi: Chris Benoit Kotipaikka: Edmonton, Alberta, Kanada Syntymäaika: 21.5.1967 Pituus: 180 cm Paino: 100 kg Lopetusliike: Crippler Crossface, Sharpshooter Entiset nimet: Pegasus Kid, Wild Pegasus, White Pegasus (Japani) Canadian Crippler, "Dynamite" Chris Benoit Uran kohokohdat:  2 x World Heavyweight Championship 4 x Intercontinental Championship 5 x United States Championship 3 x World Tag Team Championship 1 x WWE Tag Team Championship 2 x WCW Tag Team Championship 3 x WCW Television Championship 1 x ECW Tag Team Championship 2004 Royal Rumble -voittaja

Chris Benoit aloitti painiuransa harjoittelemalla Stu Hartin ja tämän perheen kanssa Kanadassa. Hän kasvoi yhdessä Bret ja Owen Hartin, The Dynamite Kidin, British Bulldogin ja muiden lupausten kanssa ja tämä auttoi häntä tulemaan äärimmäisen monitaitoiseksi tulevaisuudenlupaukseksi.

Benoit aloitti Stampede Federationissa vuonna 1986, jossa hän voitti Calgary Stampede-joukkuemestaruuden ensin Ben Bassarabin ja sitten Keith Hartin kanssa. Vuonna 1987 hän siirtyi New Japan Pro Wrestlingiin, jossa hän kouluttautui vuoden verran, kunnes palasi takaisin Stampedeen ja voitti maaliskuussa 1988 Gama Singhin nousten Stampede British-Commonwealth keskiraskaansarjan mestariksi. Hävittyään vyön Johnny Smithille Benoit palasi joukkuesarjaan, voittaen Lance Idolin kanssa Stampeden joukkumestaruuden kolmannen kerran lokakuussa 1988.

Voitettuaan ja hävittyään sekä keskiraskaan että joukkuemestaruuden vielä muutaman kerran Benoit kiersi painimassa sekä Japanissa että Meksikossa. Maaliskuussa 1991 hän teki WWE-debyyttinsä voittaen kevytraskaansarjan mestaruuden Villano III:lta. Benoit pysyi mestarina yli kuusi kuukautta, ennen kuin Villano III voitti vyön takaisin. Benoit paini myös Saksassa, jossa hän voitti David Taylorin kanssa CWA:n joukkuemaailmanmestaruuden, pitäen tätäkin mestaruutta hallussaan yli kuusi kuukautta.

Taylorin loukkaannuttua Benoit jatkoi NJPW:ssä, mutta alkoi ensi kertaa esiintyä myös WCW:ssä. Hän teki debyyttinsä siellä kesällä 1992, osallistuen Beef Wellington parinaan NWA:n joukkuemaailmanmestaruusturnaukseen. Benoit pysyi WCW:ssä jonkin aikaa, mutta ei saavuttanut merkittävää menestystä. Hän vaihtoi taas Japanin puolelle vuonna 1993, jossa hän paini muun muassa Eddie Guerreroa vastaan.

Benoit asettui lopullisesti Yhdysvaltoihin, kun hän otti kiinnityksen ECW:iin vuonna 1994. Siellä hän alkoi ensi kertaa saavuttaa kuuluisuutta, kun hän aloitti valtavan vihollisuuden Sabun kanssa. Erään ottelun aikana Benoit vaurioitti pahasti Sabun selkää ja tämä joutui sivuun joksikin aikaa. Tästä Benoit sai liikanimen "Crippler" (rampauttaja), josta tuli hänen pysyvä lisänimensä. Benoit voitti Dean Malenkon kanssa ECW:n joukkuemestaruuden helmikuussa 1995. He liittoutuivat yhteen Shane Douglasin kanssa, ja näin oli syntynyt kuuluisa Triple Threat-fraktio.

Pian Benoit siirtyi (jälleen Japanin kautta) WCW:iin, tuoden Malenkon mukanaan. Vuonna 1996 Benoit liittyi legendaariseen Four Horsemen-tiimiin, johon hänen lisäkseen kuuluivat Ric Flair, Arn Anderson ja Brian Pillman. Benoit vihoitteli muun muassa Dungeon of Doomin Kevin Sullivanin (jonka hän passitti eläkkeelle Bash at the Beach 1997:ssä), Malenkon, Jeff Jarrettin ja Chris Jerichon kanssa.

Tuohon aikaan Four Horsemen kävi ankaraa sotaa nWo-fraktion kanssa. Nuo kaksi tiimiä määrättiin otteluun Fall Brawliin War Games-matsiin. Ennen sitä Arn Anderson jäi eläkkeelle luovuttaen paikkansa Curt Hennigille. Tämä osoittautui luopioksi, sillä Hennig liittyi Fall Brawlissa nWo:iin ja auttoi uudet toverinsa voittoon.

Pian katastrofaalisen Fall Brawlin jälkeen Ric Flair hajotti Four Horsemenin ja Benoit jäi ilman tiimiä. Hän keskittyi taistelemaan Ravenia ja tämän Raven's Flockia, erityisesti Perry Saturnia vastaan, jonka hän kohtasi Starrcade 1997:ssä. Lopulta Benoit voitti myös itse Ravenin Souled Out 1998:ssa, minkä johdosta senhetkinen USA:n mestari Diamond Dallas Page kiinnostui hänestä. DDP tarjosi Benoit'lle mestaruusottelua, jonka tämä hyväksyi, mutta Raven's Flock kampitti heitä toistuvasti, eikä kunnon ottelusta tullut mitään. Siksi lopulta USA:n mestaruudesta järjestettiin kolmiottelu Benoit'n, Ravenin ja DDP:n kesken, jonka DDP voitti.

Benoit otti heti toisen tavoitteen, TV-mestaruuden, jota sillä hetkellä piti Booker T. Spring Stampedessa Booker T pääsi vielä voitolle, mutta huhtikuussa 1998 Benoit saavutti vihdoinkin ensimmäisen mestaruutensa WCW:ssä voittamalla Bookerin house show'ssa. Seuraavien päivien house show'ien aikana TV-mestaruus vaihtui lukuisia kertoja, kunnes Benoit auttoi Nitrossa Dave Finlayta voittamaan Booker T:n mestaruusottelussa. Slamboreessa Benoit yritti napata mestaruuden Finlaylta, mutta Booker T:n kosto piti Finlayn mestarina. Benoit ja Booker T aloittivat kokonaisen ottelusarjan, jonka voittaja pääsisi TV-mestaruuden haastajaksi. Kun ratkaiseva ottelu käytiin Nitrossa, lusikkansa pisti soppaan Bret Hart. Hart, Benoit'n vanha ystävä halusi maanmiehensä liittyvän nWo:iin ja iski Booker T:tä tuolilla. Benoit olisi saanut helpon selätyksen, mutta kieltäytyi. Lopullinen uusintaottelu Booker T:n ja Benoit'n välillä käytiin Bash at the Beachissa. Upeassa ottelussa Booker T voitti ja Benoit päätti siirtyä eteenpäin.

Vuonna 1998 Benoit alkoi yhdessä Steve "Mongo" McMichaelin ja Malenkon kanssa anella Arn Andersonia tekemään paluun, jotta Four Horsemen voitaisiin perustaa uudelleen. Tuona aikana Benoit'n käsi vahingoittui ja hänen piti olla sivussa painikehissä muutamia kuukausia. Hän näyttäytyi vain silloin, kun hän yritti taivutella Andersonia paluuseen. Vihdoin syyskuussa 1998 Ric Flair palasi ja Four Horsemen teki comebackin Benoit, Flair, Malenko ja McMichael riveissään. Benoit palasi kehiin ja Four Horsemen aloitti kiivaan taistelun nWo:ia vastaan.

Helmikuussa 1999 Benoit ja Malenko alkoivat kilpailla joukkuemestaruus-eliminointikisassa. Voitettuaan Bryan Adamsin ja Horace Hoganin teräshäkkiottelussa he etenivät Superbrawl IX:n finaaleihin asti. Ottelussa he kohtasivat Curt Hennigin ja Barry Windhamin, jotka kuitenkin lopulta voittivat mestaruuden. Benoit ja Malenko eivät luovuttaneet ja Uncensoredissa joukkumestaruus siirtyi Four Horsemenin puolelle, kun Arn Anderson auttoi Benoit'n ja Malenkon voittoon illan lumberjack-ottelussa. Voiton myötä Benoit'sta ja Malenkosta tuli entistä väkivaltaisempia ja he hyökkäilivät alinomaa muiden painijoiden kimppuun. Pääkohteikseen he ottivat Ravenin ja Saturnin, jotka he voittivat Spring Stampedessa, jälleen Arn Andersonin avulla. Raven ja Saturn onnistuivat kuitenkin myöhemmin kaappaamaan joukkuemestaruuden itselleen.

Benoit ja Malenko yllättivät kaikki toukokuussa 1999 jättämällä Four Horsemenin ja Ric Flairin. He liittoutuivat Youth Movementin kanssa ja Benoit aloitti vihanpidon Flairia ja tämän liittolaisia, Diamond Dallas Pagea ja Bam-Bam Bigelowia kohtaan. Yllättäen Benot valitsi uudeksi tagteam-parikseen Saturnin. He voittivat jopa joukkuemestaruuden DDP:lta ja Bigelowilta kesäkuussa, vaikka hävisivätkin ne pian Great American Bashissa. Saturn ja Benoit pysyivät silti yhdessä ja taistelivat Flairia ja kumppaneita vastaan. Uudeksi liittolaiseksi löytyi Shane Douglas, jonka kanssa Saturn ja Benoit muodostivat Revolution-tiimin.

Ric Flairin vastustaja Dusty Rhodesista tuli samaan aikaan uusi WCW:n toimitusjohtaja. Rhodes järjesti Chris Benoit'n haastajaksi maanantai-illan Nitron lähetykseen, jossa silloinen USA:n mestari, Ric Flairin poika David Flair puolustaisi mestaruuttaan Benoit'ta vastaan. Benoit tarttui täysillä tilaisuuteen ja hakkasi David Flairin pahoin. Hän voitti USA:n mestaruuden, korkea-arvoisimman mestaruusvyönsä siihen asti WCW:ssä. Road Wildissa hän joutui puolustamaan mestaruuttaan vanhaa vastustajaa DDP:ia vastaan, ja vaikka DDP:n ystävät koettivatkin järjestää Benoit'lle tappion, tämä pysyi mestarina selätettyään DDP:n Diving Headbuttin lopuksi.

Fall Brawlissa Sid Vicious voitti USA:n mestaruuden Benoit'lta mutta pian tämän jälkeen Benoit voitti TV-mestaruuden Rick Steinerilta. Hänellä alkoi olla kahnauksia Revolutionin kanssa, sillä muut ryhmäläiset alkoivat kyseenalaistaa hänen sitoutumistaan. Benoit otti uudeksi kumppanikseen Bret Hartin ja julisti, että Hartin perhe oli tehnyt hänestä sen, mitä hän oli, ei Revolution. Sitten hän riisui Revolution-paitansa ja poistui kehästä.

Benoit jatkoi vihollisuuttaan Rick Steinerin kanssa ja Halloween Havoc 1999:ssä he ottelivat jälleen TV-mestaruudesta. Ottelun ratkaisi Dean Malenko, joka hankki Steinerille likaisen voiton ja Steiner otti TV-mestaruuden takaisin. Tämän jälkeen Benoit'n ja Revolutionin välillä vallitsi täysi sota.

Marraskuussa 1999 Stingiltä otettiin pois tämän voittama WCW:n maailmanmestaruus ja järjestettiin turnaus uuden mestarin saamiseksi. Finaalit pidettiin WCW Mayhemissä ja Benoit oli niissä mukana päihitettyään matkalla Malenkon, Madusan ja Scott Hallin. Mayhemissä hän otteli Jeff Jarrettia vastaan ja voitti tämän iskettyään tämän mattoon Jarrettin omalla kitaralla. Voiton ansiosta Benoit pääsi loppuotteluun maailmanmestaruudesta Bret Hartia vastaan. Benoit sai Crossfacen yhdessä kohtaa päälle, mutta Hart onnistui kääntämään sen Sharpshooteriksi. Hart voitti ja nousi maailmanmestariksi. Benoit oli päässyt aivan lähelle WCW:n huippua, mutta kaatunut viimeisellä askelella.

Benoit ja Hart, molemmat kanadalaisia, liittoutuivat Mayhemin jälkeen ja taistelivat Scott Hallia, Kevin Nashia ja Jeff Jarrettia vastaan joulukuussa. He kohtasivat myös Sid Viciousin ja Bill Goldbergin. Benoit voitti myös jälleen USA:n mestaruuden päihittämällä Starrcadessa Jarrettin tikapuumatsissa.

Tammikuussa 2000 Bret Hart joutui loukkaantumisen vuoksi luopumaan maailmanmestaruudesta. Siksi Souled Outissa 16. tammikuuta järjestettiin ottelu avoimesta maailmanmestaruudesta, jossa vastakkain olivat Sid Vicious sekä Benoit. Ottelun voitti Chris Benoit, joka näin nousi ensimmäistä kertaa maailmanmestariksi. Mutta seuraavana päivänä Nitrossa tapahtui yllätys. Tuore maailmanmestari ilmoitti lähtevänsä WCW:stä ja liittyvänsä WWE:iin. Syynä oli se, että Vince Russo oli saanut potkut WCW:n johtajan paikalta ja tämän tilalle oli tullut Kevin Sullivan, joka vihasi Benoit'ta, sillä Benoit'lla oli ollut suhde hänen entiseen vaimoonsa. Souled Outin ottelutulos peruttiin ja Benoit pyyhittiin pois maailmanmestarien joukosta kannettuaan mestaruutta vain vuorokauden.

Benoit'n mukana WWE:iin siirtyi kolme muutakin WCW:n supertähteä, Dean Malenko, Perry Saturn ja Eddie Guerrero. Tämä ryhmä tuli tunnetuksi nimellä Radicalz. He ilmaantuivat WWE:iin ilman sopimuksia mutta Mick Foleyn avulla heidän asemansa vakiinnutettiin. Benoit, Malenko ja Saturn kohtasivat ensimmäisessä PPV:ssään No Way Outissa Rikishin, Grandmaster Sexayn ja Scotty 2 Hottyn, jotka voittivat.

No Way Outin jälkeen Benoit ja Radicalz alkoivat ajautua eri teille ja Benoit siirtyi omilleen. Benoit'sta tuli suuren luokan pahis (heel) ja hän alkoi taistella WWE:n muita painijoita vastaan. Hän otteli muun muassa Rockia vastaan häkkimatsissa, mutta varsinaiseen sotaan hän joutui jo WCW:n ja Japanin aikaisen tuttavansa Chris Jerichon kanssa. Wrestlemania-debyyttinsä Benoit teki Jerichon kanssa. Näiden molempien tähtäimessä oli Intercontinental- ja Euroopan-mestari Kurt Angle ja Wrestlemaniassa käytiin kolmiottelu, jossa molemmat mestaruudet olivat katkolla. Benoit teki yllätyksellisesti ensimmäisen selätyksen voittaen Jerichon ja ottelun sääntöjen mukaisesti Intercontinental-mestaruuden, ensimmäisen mestaruutensa WWE:ssä. Jericho kuitenkin tasoitti puntit selättämällä seuraavaksi Benoit'n ja nousi täten Euroopan-mestariksi ja Kurt Angle joutui nöyryyttävästi poistumaan Wrestlemaniasta ilman kumpaakaan mestaruusvyötään joutumatta edes selätetyksi!

Benoit ja Jericho järjestivät faneille ympäri Yhdysvaltoja huippuhetkiä ottelemalla tosi kuumia matseja. He kohtasivat Backlashissa suurenmoisessa ottelussa, jonka lopussa Benoit yritti Swandivea, mutta Jericho nosti Benoit'n Intercontinental-mestaruusvyön ylös ja hän iskeytyi suoraan siihen. Tämän tempun johdosta Benoit voitti diskauksella. Muutamia päiviä myöhemmin miehet ottivat uusintamatsin, jonka aikana Benoit raivostui tuomarille, koska tämä ei hänen mielestään laskenut selätyksiä tarpeeksi nopeasti. Kun hän heitti tuomarin ulos kehästä, Jericho käytti tilaisuuden hyväkseen ja iski Benoit'ta, jälleen tämän omalla mestaruusvyöllä. Sitten Jericho teki siitä oman mestaruusvyönsä tekemällä Moonsaultin joka päättyi selätykseen ja Jerichon voittoon.

Mutta miehet tulisivat kohtaamaan vielä monta kertaa. Jälleen vain päivien kuluttua Benoit sai uusintaottelun mestaruudesta. Voitto oli hänelle alusta lähtien käytännössä varma, sillä ottelun vierailevana erikoistuomarina toimi Jerichon vihollinen Triple H, jonka avulla Benoit sai Intercontinental-mestaruuden takaisin. Jälleen miehille määrättiin uusintaottelu Judgement Dayhin, mutta vähän ennen sitä Benoit joutui Hardcore Hollyn brutaalin hyökkäyksen kohteeksi ja hänen polvensa vaurioitui. Hänen ja Jerichon matsi käytiin silti, ja se oli "I Quit"-ottelu Intercontinental-mestaruudesta. Tuon ottelun Benoit onnistui voittamaan saatuaan Jericholle Crippler Crossfacen kolmannen kerran, jolloin Jericho ei pystynyt enää jatkamaan.

Vuoden 2000 King of the Ring-karsinnoissa Benoit päihitti X-Pacin päästen PPV:n turnaukseen. Viimeisessä Smackdownissa ennen turnausta Benoit'n vastustaja finaaleissa, Rikishi, sai miesten välisessä ottelussa Banzai Dropin perille ja voitti Benoit'lta tämän Intercontinental-mestaruuden. King of the Ringissä vihainen Benoit sai jo Crossfacen Rikishille, mutta tämä pääsi siitä irti. Silloin Benoit sai raivokohtauksen ja hyökkäsi Rikishin kimppuun terästuoli aseenaan. Hänet diskattiin pois turnauksesta.

King of the Ringin jälkeen WWE:n mestaruusvyön kulta alkoi kiiltää Benoitän silmissä. Hän liittoutui Shane McMahonin sekä Edgen ja Christianin kanssa Rockia, Eddie Guerreroa ja Chynaa vastaan. Benoit alkoi haastaa silloista mestaria Rockia mestaruusotteluun kanssaan ja monien viivyttelyjen jälkeen ottelu määrättiin Fully Loadediin. Rock ja Benoit hyökkäsivät toistuvasti toisiaan vastaan ennen PPV:tä ja kerran Rock iski Rock Bottomilla Benoit'n limusiinin päälle. Fully Loadedissa Shane McMahon auttoi ystäväänsä iskemällä erotuomarin tajuttomaksi ja virottuaan tuomari, luullen Rockin iskeneen häntä, julisti Benoit'n uudeksi mestariksi (tässä nimenomaisessa ottelussa oli diskausvoiton mahdollisuus). Mutta Rockin ystävä, WWE:n asianhoitaja Mick Foley astui esiin ja aloitti ottelun uudelleen ja lopulta Rock pääsi Rock Bottomilla voitolle ja säilytti mestaruuden.

Benoit sai vielä uuden mahdollisuuden Raw'ssa, jossa Rock ja Benoit kävivät No Disqualification-mestaruusottelun. Shane McMahon sekaantui jatkuvasti matsiin ja Rock oli hätää kärsimässä. Kun Benoit sai Crossfacen päälle, matsi näytti ratkaistulta, mutta silloin Benoit'n kimppuun hyökkäsi Chris Jericho, joka iski Benoit'n Powerbombilla terästuolin päälle. Rock onnistui virkoamaan ja iski Rock Bottomin voittaen jälleen kerran.

Tapahtuma elvytti Benoit-Jericho feudin jälleen liekkeihin ja kaksikko taisteli toisiaan vastaan lukemattomia kertoja ja estivät toisiaan voittamasta mestaruuksia. Summerslamissa heidän välillään käytiin 2-out-of-3-Falls -ottelu, jonka ensimmäisen ratkaisun voitti Benoit Crossfacella. Jericho nousi tasoihin toisella ratkaisulla käyttäen Walls of Jerichoa. Mutta kolmannen ratkaisun ja voiton vei Benoit, kun hän rullasi Jerichon hartiat mattoon ja nojautui köysiin saaden selätyksen.

Hoideltuaan Jerichon Benoit otti jälleen WWE:n mestaruuden tähtäimeensä. Tällä kertaa Rockia ahdistivat Benoit'n ohella myös Undertaker ja Kane, jotka kumpikin niin ikään pitivät itseään ykköshaastajina. Siksi Unforgiveniin määrättiin Fatal Fourway-mestaruusottelu, jonka aikana Benoit sai selätyksen Undertakerista ottaen voiton. Mutta taas kerran Mick Foley astui esiin väittäen, että Undertakerin jalka oli köydellä selätyksen aikana. Ja taas ottelu aloitettiin uudelleen ja Benoit sai maistaa sekä Undertakerin Chokeslamia että Rock Bottomia. Rock sai näiden jälkeen selätyksen ja voiton ja Benoit'n mestaruus oli jälleen jäänyt haaveeksi. Seuraavassa Raw'ssa Benoit vaati uusintaottelua epäoikeudenmukaisen ratkaisun johdosta. Ottelun aikana Benoit vahingossa iski Shane McMahonia. Shanen sisar Stephanie juoksi kehään yhdessä Triple H:n kanssa katsomaan tätä. Kun Rock työnsi Benoit'n Triple H:n ulottuville, Triple H alkoi mukiloida Benoit'ta ja Rock sai Rock Bottomin perille.

Raw'n tapahtumat ajoivat Benoit'n ja Triple H:n törmäyskurssille. He ottelivat No Mercyssa, jossa Triple H löi Benoit'ta vyön alle, Stephanien häiritessä tuomaria. Sen jälkeen Triple H teki Pedigreen ja Benoit kärsi tappion. Tappion jälkeen Benoit lyöttäytyi pian jälleen yhteen Radicalzien eli Malenkon, Saturnin ja Guerreron kanssa. He käänsivät tähtäimensä uudistunutta Degeneration-X -ryhmää kohti, johon kuuluivat Billy Gunn, Chyna, K-Kwik ja Road Dogg. Radicalz taisteli Degeneration-X:ää vastaan Survivor Seriesissä. Saturn onnistui saamaan ensimmäisen selätyksen ja eliminoi Chynan. Gunn sai seuraavan selätyksen eliminoiden Guerreron ja tasoitti tilit. Minuutin päästä Benoit hoiteli K-Kwikin, sen jälkeen Saturn selätti Road Doggin. Vaikka Gunn sai vielä eliminoiduksi Malenkon, Benoit teki ratkaisun selättämällä Gunnin ja selviytymällä yhdessä Saturnin kanssa.

Benoit'n ja Gunnin välit eivät olleet tällä selvät ja muutaman viikon kahakoimisen jälkeen heille järjestettiin ottelu Armageddoniin, jossa panoksena olisi Gunnin Intercontinental-mestaruus. Siellä Benoit otti Crippler Crossfacella voiton Gunnista ja poistui kehästä Intercontinental-mestaruus voittonaan jo kolmannen kerran.

Vihoiteltuaan jonkin aikaa Hardy Boysien kanssa Benoit alkoi jälleen vihanpidon vanhan arkkivihollisensa Chris Jerichon kanssa. Benoit haastoi Jerichon tikapuuotteluun mestaruudestaan, mikä toteutui vuoden 2001 Royal Rumblessa. Pitkän ottelun jälkeen Jericho onnistui nousemaan tikkaat ja nappaamaan mestaruusvyön. Benoit ei jättänyt asiaa siihen, vaan aikoi saada vyön takaisin. Mutta mestaruutta tavoitteli muitakin supertähtiä, Eddie Guerrero ja X-Pac etunenässä. Kaikki neljä kohtasivat No Way Outissa Intercontinental-mestaruus panoksena. Aluksi Benoit ja Guerrero ottelivat yhdessä Jerichoa ja X-Pacia vastaan, mutta pian tiimityöskentely hajosi ja kaikki neljä alkoivat otella vyöstä kuin viimeistä päivää. Benoit oli jo saamaisillaan voiton, kun X-Pacin liittolainen Justin Credible sekaantui otteluun ja kolkkasi Jerichon. Samalla X-Pac iski Spinning Heel Kickinsä tyrmäten Benoit'n. X-Pacin juhliessa Jericho yhtäkkiä rullasi hänen hartiansa mattoon ja sai selätyksen säilyttäen mestaruuden.

Seuraava feudi Benoit'lla oli Kurt Anglen kanssa. Miehet alkoivat haastaa toisiaan ja yhdessä matsissa Benoit sai Anglen Crossfaceen ja Angle joutui luovuttamaan ensi kertaa urallaan. Myöhemmin Angle kosti pistämällä Benoit'n Ankle Lockiin ja Benoit joutui taputtamaan mattoa. Wrestlemania XVII:ssa kaksikko taisteli loistavan teknisen ottelun, jossa esiteltiin lukuisia luovutusotteita. Benoit koetti ratkaisua Swandive Headbuttilla, mutta Angle sai hartiat ylös. Angle sai lopuksi perille iskun vyön alle, vieritti Benoit'n hartiat mattoon ja pitäen kiinni tämän trikoista sai huijausvoiton.

Seuraavan illan Raw'ssa Jericho joutui Anglen ja Steven Regalin hyökkäyksen kohteeksi. Yllättäen Benoit tuli hätiin ja pelasti arkkivihollisensa. Seuraavassa Smackdownissa Benoit pakotettiin tasoitusotteluun Anglea ja Regalia vastaan ja upeista liikkeistään huolimatta jäi lopulta alakynteen ja vastustajat pistivät hänet samanaikaisesti sekä Regal Stretchiin että Ankle Lockiin. Kaksoisotteessa Benoit'n oli pakko luovuttaa, mutta Angle ei irrottanut otettaan, kunnes Jericho saapui paikalle ja pelasti vuorostaan Benoit'n. Benoit'n ja Jerichon keskinäinen avunanto huolestutti asianhoitaja Regalia, joka päätti pistää miehet jälleen kerran keskinäiseen taisteluun seuraavaan Rawiin. Regal itse toimi vierailevana erotuomarina, jotta voisi pitkittää matsia niin kauan kuin mahdollista. Hänen suunnitelmansa kuitenkin meni piloille, kun sekä Benoit että Jericho iskivät hänet kanveesiin ja pistivät samanaikaisesti Crippler Crossfaceen ja Walls of Jerichoon. Seuraavassa Smackdownissa raivostunut Regal päätti kostaa ja kiinnitti Benoit'n ja Jerichon tasoitusmatsiin itseään, Anglea sekä joukkuemestareita Edgeä ja Christiania vastaan. Benoit ja Jericho taistelivat loistavasti parina ylivoimaa vastaan ja molemmat käyttivät lopetusliikkeitään vähintään kahdesti, mutta lopulta ylivoima osoittautui liian suureksi ja Angle sai perille Olympic Slamin Jericholle, voittaen matsin. Mutta Benoit ja Jericho eivät päättäneet matsia tähän vaan laittoivat sekä Anglen että Regalin luovutusotteisiinsa. Regal ja Angle pistivät vastaiskuna Benoit'n ja Jerichon pöytämatsiin Dudley Boyzeja vastaan ja Anglen häirinnän vuoksi Benoit iskettiin pöydästä läpi. Seuraavassa Smackdownissa tiedotettiin, että Angle ja Benoit kohtaisivat jälleen kerran Backlashissa, tällä kertaa 30-minuuttisessa Submissions-matsissa, jossa voittaja olisi eniten luovutuksia kerännyt ottelija. Luovutusten välissä olisi 30:n sekunnin levähdystauko. Backlashin ottelussa ensimmäisen voiton vei Angle jalkalukollaan, mutta Benoit tasoitti tilit Cross-arm Breakerilla. Myöhemmin Angle terästuolia käyttäen sai Benoit'n Ankle Lockiin ja jatkoi luovutuksen jälkeen heti hyökkäystä välittämättä 30:n sekunnin säännöstä. Sitten Angle yllättäen pisti Benoit'n Crippler Crossfaceen ja teki tilanteeksi 3-1. Angle hallitsi ottelua vielä pari minuuttia, mutta sitten Benoit aloitti nousun ja sai Half-crabilla tililleen toisen luovutuksen. Hurjien hyökkäysten jälkeen Benoit vastasi aiempaan nöyryytykseen pistäen Anglen Ankle Lockiin, tasaten tilanteeksi 3-3. Puolen tunnin aikarajoitus oli loppumassa, kun Angle sai Benoit'n jälleen Ankle Lockiin, mutta Benoit sinnitteli siihen saakka, kun aika kului umpeen ja luovutti vasta kellon soitua. Tämän johdosta luovutusta ei laskettu ja tuomari julisti matsin ratkaistavaksi äkkikuolema-periaatteella. Angle yritti pitää etulyöntiasemaa, mutta Benoit'n onnistui kääntää matossa luovutusote Crippler Crossfaceksi. Täten Benoit sai ratkaisevan seitsemännen luovutuksen ja voiton Anglesta.

Seuraavassa Raw'ssa Angle kutsui Benoit'ta huijariksi. Angle kertoi äkkikuoleman alkavan olympiasääntöjen mukaan juosta välittömästi ajan mentyä umpeen ja koska Benoit luovutti, Angle olisi pitänyt julistaa voittajaksi. Angle lisäsi vielä, että Benoit ei tule koskaan tuntemaan, miltä tuntuu olla kultamitalisti ja vastaanottaa mitali korokkeella voiton jälkeen. Silloin Benoit astui esiin ja sanoi olevansa osittain samaa mieltä Anglen kanssa. Benoit kertoi Anglesta tulleen legendan kultavoittonsa myötä, mutta kaikista saavutuksistaan huolimatta Benoit oli lyönyt hänet eikä mikään muuttaisi sitä tosiseikkaa. Silloin Angle hyökkäsi Benoit'n kimppuun mutta tämä taisteli takaisin ja lennätti Anglen pää edellä köysien yli. Kun Angle toipui lattialla, Benoit nappasi hänen kultamitalinsa ja lähti pois. Seuraavien viikkojen aikana Benoit härnäsi Anglea näyttelemällä hallussaan olevia mitaleita. Benoit ja Angle kohtasivat jälleen toukokuussa Englannissa järjestetyssä Insurrextion-PPV:ssä, jossa Benoit voitti paras kolmesta-matsin ja säilytti mitalit itsellään.

Angle värväsi Edgen ja Christianin puolelleen saadakseen mitalinsa takaisin. Kaksikko hyökkäsi yhdessä Benoit'n kimppuun, mutta taas Chris Jericho tuli avuksi ja pelasti hänet. Anglen ja Benoit'n välille järkättiin toinen paras kolmesta-ottelu Judgement Dayhin, kultamitalit panoksena. Selätyksillä oli kullakin erilaiset säännöt. Ensimmäinen voitettiin tavallisella selätyksellä, jossa Angle käytti Benoit'n omia liikkeitä ja iski monia German Suplex-heittoa. Mutta Anglen Headbutt meni ohi ja Benoit iski Angle Slamin ja voitti ensimmäisen osion. Seuraava erä oli I Quit-matsi ja Benoit sai Anglen nopeasti Crossfaceen, mutta tämä onnistui pääsemään köysiin. Lukuisten yritysten jälkeen Angle sai Ankle Lockin päälle ja Benoit'n oli pakko luovuttaa ja peli oli tasan. Kolmas osio oli tikapuumatsi, jossa kultamitalit riippuivat katosta. Benoit makasi yhä maassa ja Angle yritti nopeaa ratkaisua, mutta hänen valitsemansa tikapuut olivat liian lyhyet. Benoit toipui ottelukuntoon ja iski Anglen päin tikkaita. Molemmat käyttivät tikkaita hyökkäykseen matsin kuluessa ja saivat perille todella pahan näköisiä iskuja. Lopulta Benoit sai Crossfacen päälle aikoen heikentää Anglen, mutta silloin Edge ja Christian vetivät Benoit'n ulos kehästä. Vaikka Benoit pärjäsikin heidän kaksoishyökkäykselleen, Angle virkosi ja kiipesi tikkaita ylös mitalien luokse ja voitti ottelun. Benoit hoiteli Edgen ja Christianin ja tuli takaisin kehään. Hän tarttui tikkaisiin, joilla Angle yhä seisoi ja tuuppasi ne kumoon, jolloin Angle laskeutui yläköydelle. Mutta Angle oli yhtä kaikki voittaja ja jätti Benoit'n kehään ilman kultamitaleja.

Samana iltana Jericholla oli joukkuekarsintamatsi, jossa ratkaistaisiin ykköshaastajajoukkue WWE:n joukkuemestaruudelle. Jericho kertoi tuovansa kehään mukanaan yllätysnimen ja kun X-Factor (Justin Credible ja X-Pac) odotti Jerichoa ja tämän kumppania kehään, salaperäinen kumppani osoittautui Benoit'ksi. Kaksikko otti nopeasti yliotteen X-Factorista ja selvisi auttamaan rientäneestä Albertistakin. Benoit ja Jericho pistivät Crediblen ja X-Pacin luovutusotteisiinsa ja X-Factorin luovutettua Benoit ja Jericho etenivät ratkaisevaan otteluun Edgeä ja Christiania vastaan. Joukkueet taistelivat tasaisesti kunnes Benoit sai Christianin Crippler Crossfaceen ja Christian luovutti. Benoit ja Jericho ansaitsivat näin mestaruusottelun seuraavan illan Rawiin, jossa vastassa olivat joukkuemestarit Stone Cold Steve Austin ja Triple H. Illan aikana Benoit ja Jericho nähtiin puhuvan keskenään. Benoit muistutti kumppaniaan siitä, kuinka he ovat edenneet urillaan yhdessä. Hän puhui Stu Hartin Dungeonista, Japanista, Meksikosta ja WCW:stä.

Benoit ja Jericho lähtivät joukkuemestaruusmatsiinsa. Austin ja Triple H olivat päättäneet tuhota kaksikon ja taistelivat äärimmäisen päättäväisesti. Benoit sai Austinin Crossfaceen, mutta Triple H vapautti parinsa iskien Benoit'ta tuolilla. Mestarit murjoivat häntä kimpassa, kunnes hän sai vaihdettua kehään Jerichon, joka pisti Austinin Walls of Jerichoon. Triple H pelasti parinsa uudelleen ja matsi alkoi mennä sekasortoiseksi, kun Jericho pisti Triple H:n vuorostaan Walls of Jerichoon ja Benoit iski Headbuttin Austinille. Mutta sitten Triple H iski lekallaan vahingossa Austinia. Benoit'n hoidellessa Triple H:n Jericho iski Austinille Lion Saultin ja teki selätyksen, ja näin Benoit'sta ja Jerichosta tuli WWE:n joukkuemestarit!

Vince McMahon oli hyvin tyytymätön Triple H:n ja Austinin häviöön. Hän päätti pistää Benoit'n ja Jerichon kärsimään määräämällä nämä puolustamaan joukkuemestaruuttaan heti seuraavassa Smackdownissa. Ja kaiken huipuksi ottelusta tehtiin kaikkien aikojen kolmas Tables-Ladders-Chairs -ottelu, ja haastajajoukkueina olivat Hardy Boyz, Dudleyt sekä Edge ja Christian! Ottelussa nähtiin tuskallisia liikkeitä ja erityisesti tikapuita käytettiin murhaavasti. Benoit yritti eräässä vaiheessa tipauttaa Matt Hardyn Headbuttilla, mutta tämä väisti ja iskeytyi täysillä pöydästä läpi. Benoit'n valot sammuivat ja selostajana toiminut Tazz meni tarkistamaan hänen kuntonsa. Tazz kutsui apua ja Benoit kannettiin paareilla pois ottelusta, joten Jerichon piti jäädä taistelemaan yksin. Kun muut seitsemän ottelijaa olivat kutakuinkin muhentaneet toisensa, Benoit kaikkien ällistykseksi palasi otteluun, irvistellen kylkiluissaan olevia tuskia. Hän lähti kiipeämään tikkaita katossa riippuvien mestaruusvöiden tavoittamiseksi, mutta reitin katkaisivat Edge ja Christian, jotka iskivät Benoit'n kylkiluihin ConChairTo:n vahingoittaen häntä entisestään. Benoit oli taas poissa pelistä muiden taistellessa raivoisasti mestaruuksista. Mutta kun Edge iski Jerichon Spearilla alas tikkailta, Benoit palasi vielä kerran ja nousi tuskien vallassa tikkaille. Ja ennenkuin kukaan jaksoi koota energiaa hänen pysäyttämiseensä, Benoit onnistui nappaamaan mestaruusvyöt ja Benoit ja Jericho säilyttivät joukkuemestaruutensa sekä asemansa WWE:n johtavana tagteamina.

Seuraavassa Raw'ssa sekä Benoit että Jericho vaativat itselleen mestaruusottelua maailmanmestari Stone Cold Steve Austinia vastaan. Vince McMahon päätti kuitenkin toisin ja pisti Benoit'n ottelemaan Rhynoa vastaan ja Jerichon Hardcore-mestari Big Showta vastaan. McMahon sanoi, että näiden matsien perusteella hän päättäisi, kumpi joukkuemestareista saisi mestaruusottelun. Huolimatta sidotuista kylkiluistaan Benoit päihitti Rhynon Crossfacella ja vaikka Jericho voittikin Big Shown ja nousi joukkumestarin lisäksi Hardcore-mestariksi, McMahon antoi maailmanmestaruusottelun Benoit'lle.

Mestaruusottelussa McMahon kuitenkin teki kaikkensa, jotta Austin voittaisi. Benoit sai Austinille Crippler Crossfacen, mutta McMahon veti tuomari Earl Hebnerin pois kehästä. Suuttuneena Hebner ajoi McMahonin pois ja palasi kehään. Benoit sai paljon suosionosoituksia kun hän lukitsi Sharpshooterin, sillä paikalla olevat calgarylaiset fanit tajusivat sen merkityksen kunnianosoituksena Bret Hartille. Mutta myös McMahon näki sen ja kun Austin lukitsi Benoit'lle oman versionsa Crossfacesta, McMahon käski soittaa kelloa ja julisti Austinin voittaneen luovutuksella. Sen jälkeen Austin antoi tuomarille Stone Cold Stunnerin, mutta silloin Benoit yhdessä Jerichon kanssa hyökkäsivät Austinin ja McMahonin kimppuun. Molemmat laittoivat lähetyksen päätteeksi miehille omat luovutusotteensa näyttäen suurieleisesti olevansa yhä maailmanmestaruusjahdissa.

Seuraavassa Smackdownissa Benoit sai toisen tilaisuuden mestaruusottelussa Austinille, joka suuriäänisesti jopa vaati uusintaottelua. Kaksikko kävi toisen suursodan, jossa Benoit järkytti kaikki paikallaolijat tekemällä Austinille peräti kymmenen (!) German suplexia peräjälkeen, uskomaton rankaisu edellisen ottelun tapahtumista. Mutta taas kerran Vince McMahon sekaantui matsiin sen verran, että Austin sai tarpeeksi toipumisaikaa ja huijasi itselleen voiton. Mestaruusvyö oli jälleen karannut Benoit'n käsistä.

Seuraavassa Raw'ssa Benoit joutui rangaistuksena Austinille ja McMahonille antamistaan selkäsaunoista kohtaamaan jättimäisen Big Shown. Kun Benoit yritti Headbuttia Big Show sai kiinni hänen kurkustaan, mutta silti Benoit onnistui pakenemaan ja sai Big Shown Crossfaceen, jolloin tämän oli pakko luovuttaa. Seuraavaan Smackdowniin WWE:n asianhoitaja William Regal määräsi Jerichon ja Benoit'n puolustamaan joukkuemestaruuttaan Steve Austinia ja Vince McMahonia vastaan! Mutta ensin heidän piti samassa lähetyksessä kohdata APA ei-mestaruusottelussa. Mestarit voittivat ottelun kun Jericho sai perille Lionsaultin Farooqille. Mutta Regal jatkoi juonitteluaan määräämällä mestareille vielä toisenkin "lämmittelymatsin", tällä kertaa vastassaan Big Show ja Rhyno. Tämän ottelun mestarit voittivat diskauksella, kun Rhyno iski terästuolilla sekä Benoit'ta että Jerichoa. Heti tuolilla murjomisen jälkeen Regal määräsi mestaruusottelun aloitettavaksi! Austin ja McMahon hallitsivat matsia pitkään ja Austin sai perille Stone Cold Stunnerin molemmille mestareille. Mutta yllättäen, Austinin ollessa häirittynä, Benoit sai tämän hartiat mattoon, tuomari laski selätyksen, ja Benoit ja Jericho säilyttivät joukkuemestaruutensa.

Seuraavalla viikolla määrättiin pääottelu vuoden 2001 King of the Ringiin, joka olisi kolmiottelu maailmanmestaruudesta, osallistujina Chris Benoit, Chris Jericho ja Steve Austin. Benoit'lla oli kuitenkin muitakin huolia, sillä hänet oli määrätty teräshäkkimatsiin Kurt Anglea vastaan. Molemmat ottelijat antoivat matsissa kaikkensa, tekivät useita vaikuttavia liikkeitä ja näyttivät näin tuntevansa toisensa hyvin. Eräässä vaiheessa Angle yritti Moonsaultia häkin katolta, mutta Benoit onnistui livahtamaan alta pois. Myöhemmin Benoit lähti kiipeämään kohti häkin kattoa paetakseen ja voittaakseen, kun selostuspöydän ääressä istunut Austin nousi ylös, tarttui terästuoliin ja asettui väijyksiin. Silloin Benoit muutti suuntaansa, katsoi maassa makaavaa Anglea ja hyppäsi alas tehden Flying Swandiven ja iski päänsä suoraan Anglen rintaan. Mutta yrittäessään poistua häkin ovesta Benoit joutui Austinin pieksemäksi, jolloin Angle kiipesi ulos häkistä ja voitti ottelun. Austin puolestaan murjoi Benoit'n terästuolilla pahanpäiväisesti.

Seuraavalla viikolla Austin voitti Spike Dudleyn Smackdownissa. Austin oli aikeissa hakata myös Spiken tyttöystävän Molly Hollyn, mutta Benoit ja Jericho tulivat hätiin ja pelastivat tämän. Seuraavalla viikolla Benoit, Jericho ja Spike ottelivat yhdessä Austinia ja Dudley Boyzia vastaan. Tuossa brutaalissa joukkuematsissa Austin joutui sekä Crossfaceen että Walls of Jerichoon, ja Earl Hebner piti hänet siinä hyvän aikaa, ennenkuin soitatti kelloa Austinin luovuttamisen merkiksi. Seuraavassa Smackdownissa Benoit'lla ja Jericholla oli joukkuemestaruusottelu Dudley Boyzeja vastaan. Benoit sai jo Bubba Dudleylle Crossfacen, mutta silloin Austin kosti edellisen nöyryytyksensä ja iski Benoilta tajun kankaalle mestaruusvyöllään. Austinin sekaantumisen johdosta Dudleyt voittivat ja Jericho ja Benoit menettivät mestaruutensa.

Austinin toimet lisäsivät bensiiniä Austinin sekä Jerichon ja Benoit'n väliseen tuliseen vihanpitoon. Ennen King of the Ringin mestaruusottelua levisi huhu, että jos Jericho tai Benoit voittaisi mestaruuden, se siirtyisi WCW:n haltuun. Benoit ja Jericho eivät vahvistaneet eivätkä kiistäneet huhua. Sitten King of the Ringin ilta saapui ja Jericho ja Benoit toimivat aluksi yhteistuumin Austinia vastaan. Mutta kun Jericho erehdyksessä löi Benoit'ta yhteishyökkäys päättyi ja kukin alkoi taistella raivoisasti saadakseen mestaruuden itselleen. Ottelun kuluessa Benoit ja Jericho saivat kumpikin Austinin omaan luovutusotteeseensa samaan aikaan, mutta tuomari julisti, että vain yksi ottelija voi voittaa mestaruuden ja jatkoi ottelua. Myöhemmin kehään ryntäsi yllättäen WCW:n maailmanmestari Booker T, joka iski Austinille Bookendin. Benoit ja Jericho alkoivat murjoa toisiaan. Mutta kun Jericho heitti Benoit'n alas kehän laidalta, Austin näki tilaisuutensa, ujuttautui takaisin kehään ja selätti Benoit'n, säilyttäen jälleen mestaruutensa.

Myöhemmin ilmoitettiin, että Benoit oli loukkaantunut pahasti kolmiottelun aikana. Hänen loukkaantumisensa oli kyllä suunniteltu, sillä Benoit joutuisi pitämään pitkän tauon painimisesta, sillä hän tarvitsi erään vanhan vamman korjaamiseen niskaleikkauksen.

Benoit olikin poissa WWE:n kuvioista yli vuoden ajan. Hänet kuitenkin muistettiin, sillä kun WWE:n painijat jaettiin kahteen ryhmään Rawin ja Smackdownin rosteriin, Vince McMahon värväsi hänet omaan Smackdown-ohjelmaansa kolmantena varauksenaan, edellään ainoastaan The Rock ja Kurt Angle.

Kesällä 2002 Benoit vihdoinkin palasi. Hän lyöttäytyi yhteen vanhan kumppaninsa Eddie Guerreron kanssa Rawissa, joka oli useasti vihoitellut Benoit'n vanhan tutun Steve Austinin kanssa. Kun Austin eräässä Rawissa juuri hakkasi Guerreroa, Benoit hyökkäsi Austinin kimppuun ja pelasti ystävänsä. Austin kuitenkin lopetti pian uransa WWE:ssä. Benoit ja Guerrero hävisivät Vengeancessa pöytämatsin Bubba ja Spike Dudleylle, mutta heinäkuun lopussa Benoit voitti neljännen kerran Intercontinental-mestaruuden, kun hän kukisti Rob Van Damin. Tämän jälkeen hän loikkasi yhdessä Guerreron kanssa Smackdowniin.

Oltuaan kuukauden verran mestarina Benoit hävisi mestaruuden takaisin Rob Van Damille Summerslamissa. Unforgivenissa hän voitti vanhan kilpakumppanin Kurt Anglen. Mutta kun Smackdownin toimitusjohtaja Stephanie McMahon toi Smackdownille joukkuemestaruuden ja määräsi pidettäväksi sille turnauksen, hän valitsi yllättäen Benoit'n ja Anglen yhdeksi neljästä turnaukseen osallistuvaksi joukkueeksi. Lisäksi McMahon määräsi, että jos he kävisivät toistensa kimppuun ottelun aikana, syyllinen joutuisi erotetuksi vuodeksi ilman palkkaa. Ja ihme tapahtui: Benoit ja Angle voittivat turnauksessa ensin Billy Kidmanin ja John Cenan, sitten Eddie ja Chavo Guerreron ja lopuksi No Mercyn finaalissa Edgen ja Rey Mysterion. Aiemmin toisiaan vihanneista Benoit'sta ja Anglesta tuli Smackdownin ensimmäiset joukkuemestarit. Ystävyys Eddie Guerreron kanssa oli ohi ja Armageddonissa Benoit voitti tämän.

Armageddonissa Kurt Angle nousi WWE:n mestariksi voitettuaan Big Shown. Myös Benoit onnistui voittamaan Shown ja sai vuoden 2003 Royal Rumblessa mahdollisuuden voittaa WWE-mestaruus Anglelta. Vaikka Angle voitti, Benoit sai myrskyisät suosionosoitukset ilmiömäisestä ottelusta. Kun Brock Lesnar voitti Anglen Wrestlemania XIX:ssä, Chris Benoit on ottanut tämän tähtäimeensä ja päätti vuonna 2003 entistä kiivaammin tavoitella pitkäaikaista unelmaansa, WWE:n mestaruusvyötä.

Phil Speerin artikkeli, wwe.com 26.11.2003:

ONKO BENOIT'N HETKI KOITTANUT?
(Has Benoit's time arrived?)

Chris Benoit, veteraani lähes 20 vuoden ajalta, maailmanlaajuisesti mestaruuksia kerännyt loistava mattotekniikan taitaja, on Internetissä liikkuvien fanien pitkäaikainen suosikki. Nyt hän voi saada tilaisuutensa näyttää sekä satunnaisille että pitkäaikaisille painin seuraajille mihin oikein pystyy.

Edmontonin albertalainen tähti pakotti WWE:n mestari Brock Lesnarin luovuttamaan Crossfacen puristuksissa Survivor Seriesissa. Monien silmissä hän nousi mestaruuden ykköshaastajaksi. Onko Chris Benoit'n hetki vihdoinkin koittanut?

Kurt Angle sanoo: "Chris Benoit'n aika on tullut. Hän todisti sen (Survivor Seriesissa). Tämä hetki on odottanut itseään kauan aikaa. Hän on ollut huippuainesta heti uransa alkupäivistä alkaen. Olen paininut Chrisiä vastaan monen monta kertaa, en edes muista, kuinka monta, mutta hän ei ole päässyt yhtä korkealle kuin itse olen. Nyt on koittanut hetki, jolloin Chris Benoit pääsee maailman huipulle. Fanit tulevat ottamaan hänet loistavasti vastaan kun hän vihdoinkin voittaa WWE:n mestaruuden. Se päivä tulee pian."

Benoit on ollut yksi arvostetuimmista ottelijoista saavuttuaan WWE:iin yhdessä muun Radicalz-ryhmäläisten (Perry Saturn, Eddie Guerrero ja Dean Malenko) kanssa 31. tammikuuta 2000, livenä Pittsburghista lähetetyssä Rawissa.

Ei ole vaikeaa löytää supertähtiä, jotka ovat vakuuttuneita Benoit'n kyvyistä. Kurt Angle sanoo edelleen: "Chrisillä on epäilyksettä kaikki tarvittavat kyvyt olla firman ykkösmies. Riippumatta siitä saako hän tuon mahdollisuuden vai ei - minä uskon, että se on nyt tulossa - hän on aina omannut nuo kyvyt nousta ykköseksi. Hän on ainoa ihminen, jonka voin rehellisesti sanoa olevan yhtä taitava teknisesti kuin itse olen, tai ehkä jopa taitavampi. Ja tämä on olympiakultamitalistille vaikea asia tunnustaa."

Nykyään WWE:n agenttina työskentelevä Malenko sanoo: "Kovin monet ihmiset eivät tunne Chrisiä yhtä hyvin kuin minä. Olin yli kymmenen vuotta hänen kumppaninsa, ystävänsä ja vastustajansa. Chris on todistanut lukuisia kertoja pystyvänsä olemaan tämän alan ykkösnimi. Chris pystyy olemaan kaveri, jolla on asennetta olla mestari, kantaa mestaruusvyötä ylpeästi ja antaa sille arvokkuutta, ei sillä, ettei sillä olisi ollut sitä aiemminkin. Ihmiset uskovat Chrisiin. Mikä tärkeintä, Chris uskoo itseensä. Fanit ovat aina pysyneet hänen tukenaan läpi kaiken tapahtuneen ja läpi loukkaantumisten, koko hänen uransa ajan. Kukaan tällä alalla ei ansaitse mestaruutta Chrisiä enemmän."

Monet ihmiset, sekä fanit että supertähdet, ovat sanoneet samankaltaisia kommentteja kuukausien ajan. Mutta syystä tai toisesta Benoit'n tilaisuus nousta "ykkösmieheksi" ei ole koskaan toteutunut, lukuun ottamatta yhden vuorokauden kestänyttä hetkeä WCW:n mestarina, mikä päättyi hänen loikattuaan WWE:iin yhdessä Radicalzien kanssa.

Kesällä 2001 Benoit'lla oli tilaisuus kavuta huipulle WWE:ssä, kun hän Chris Jerichon ohella taisteli Stone Cold Steve Austinia vastaan kolmiottelussa King of the Ring 2001:ssä. Monet muistavat tuon PPV:n iltana, jolloin Booker T teki debyyttinsä ja Kurt Angle sekä Shane McMahon lähes lopettivat toistensa uran rajussa Street Fightissa.

Tuona iltana Austin säilytti mestaruuden ja uusintaottelun sijasta Benoit'lle tehtiin kirurginen leikkaus vain muutama päivä ottelun jälkeen San Antoniossa, Texasissa. Hän joutui olemaan sivussa yli vuoden ajan kun hänen selkärankansa piti parantua.

Kun Benoit lopulta tuli takaisin, WWE oli täysin muuttunut. Kuviot oli järjestetty uudelleen. Brock Lesnar oli debytoinut ja oli juuri nousemassa WWE:n mestariksi ensimmäisen kerran. Benoit puolestaan oli jälleen lähtöruudussa.

Nyt Benoit on vihdoinkin kavunnut jälleen huipun tuntumaan. Hän sanoo: "Minulla ei ole aavistustakaan onko nyt minun aikani vihdoinkin saavuttaa mestaruus. Mutta uskon, että nyt on minun hetkeni saada jälleen tilaisuus. Kun sen saan, aion iskeä niin lujaa kuin vaan osaan. Ensiksi pitää aina saada tilaisuus."

Jotkut sanovat, että Benoit ja muut hänen kaltaisensa painijat ovat liian pieniä WWE:n mestaruuteen. Hänen tukijansa kiistävät jyrkästi tällaisen väitteen. Eddie Guerrero sanoo: "Jos katsotaan muita urheilun aloja, suuruus ei välttämättä aina todista ihmistä hurjimmaksi. Jos katsotte, kuinka kookkaita minä ja Chris olemme, huomaatte, ettemme tosiaan ole suurimmasta päästä. Mutta jos katsotte sydämiin ja siihen, miten me toimimme kehässä, tulos on yhtä suuri tai suurempikin kuin muilla.

Malenko lisää: "Chris Benoit on yksi niitä harvoja esiintyjiä, joista ei heidän astuessaan kehään huomaa, onko hän 170 vai 200 senttinen. Tämä johtuu hänen aggressiivisesta painityylistään ja hänen taidostaan käsitellä vastustajaa. Ihmiset eivät katso hänen kokoaan. He näkevät vain Chris Benoit'n, kaverin, joka astuu kehiin ja antaa itsensä 110-prosenttisesti joka ilta."

Lance Storm toteaa ytimekkäästi: "Hän antaa otteluun enemmän kuin kaksi kertaa häntä isompi vastustaja."

Toiset vähättelijät ovat valmiita tunnustamaan Benoit'n parhaaksi tekniseksi painijaksi alalla, mutta syyttävät, ettei hän ole "viihdyttäjä" ja on siksi pätemätön olemaan mestari "urheiluviihteessä". Mutta kun sellaiset mestarit kuin The Rock, Stone Cold Steve Austin, Shawn Michaels ja Hulk Hogan saattoivat nostattaa yleisön hurmioon pelkästään haastatteluissa (promoissa), Benoit antaa enimmäkseen painimisensa puhua puolestaan.

Lance Storm sanoo siitä: "Mutta en usko sen olevan olennaista. Uskon hänen hoitavan homman, jos hänellä on jotakin tärkeää sanottavanaan. Ja jos hänellä ei ole, hän hoitaa homman kehässä."

Eddie Guerrero jatkaa: "On katsottava Chris Benoit'n characteria. Hän esittää hahmolleen suurenmoisia promoja. Hänen characterinsa ei ole mikään helppoheikki, joten miksi hänen pitäisi antaa helppoheikkimäisiä haastatteluja? Se ei vain ole hänen tyylinsä. Tämä on Chris Benoit. Tätä hän tekee ja tästä hänet on tehty: hän on tosissaan kehässä ja sen ulkopuolella. Sellaisia ovat hänen promonsa. Jos hänen kriitikkonsa keskittyisivät enemmän hänen hahmoonsa sen sijaan että pyrkisivät muokkaamaan sitä, he osaisivat arvostaa hänen haastattelujaan."

Perimmäinen asia on hänen kannattajiensa mukaan se, että Chris Benoit pystyy keskittymään olennaiseen. Hän pystyy olemaan "ykkösmies". Itse asiassa hänellä on heidän mukaansa aina ollut kyky olla se. Jää nähtäväksi, saako hän siihen tilaisuuden vai ei, vaikka hänen ottelunsa Survivor Seriesissa takuulla oli askel oikeaan suuntaan.

"Toivon niin", Benoit sanoo lähitulevaisuuden mahdollisuudesta mestaruusotteluun. "Kovasti. Toivon sitä. Siksi me olemme täällä. Kaikilla on tavoitteena saada kultavyö vyötärölleen. Aina WWE:iin saapumisestani lähtien olen halunnut saavuttaa tuon aseman. Odotan innolla uutta tilaisuutta."

Kirjoittanut Vili Lehtoranta