EL GIGANTE (aka Giant Gonzales)

Oikea nimi: Jorge Gonzales
Pituus: 231 cm
Paino: 197 kg
Syntymäaika: 30.1.1966
Kotikaupunki: El Colorado (Missions), Argentiina

Jorge Gonzales on ylivoimaisesti kookkain painija, mitä wrestlingin alalla on koskaan esiintynyt. Hänet keksittiin alalle alunperin Argentiinan koripallojoukkueesta, jossa hän pelasi vuosina 1985-1988 ja jonka jäsenenä hän osallistui vuoden 1988 olympialaisiin. Hänen 231 senttiään antoivat hänelle valtavan edun muihin pelaajiin nähden ja Ted Turner värväsi hänet vuonna 1988 omistamaansa Atlanta Hawks-joukkueeseen. Ikävä kyllä NBA:n nopeus ei sopinut Gonzalesin painoon ja valtavaan kokoon. Massiivisuus tuotti hänelle vaikeuksia myös polven kanssa ja koripalloilijan ura oli pian poissuljettu.

Ted Turner, joka omisti myös WCW:n, ei kuitenkaan hylännyt häntä, vaan järjesti Gonzalesille sopimuksen painijana nimellä El Gigante. Hän esiintyi vajaassa kahdessa vuodessa yli 600:ssa kaupungissa Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Yhteensä noin 1400:sta ottelusta El Gigante hävisi ainoastaan kolme ja hänestä tuli lyhyessä ajassa tähti.

Great American Bashissa heinäkuussa 1990 Sting voitti NWA:n raskaansarjan maailmanmestaruuden Ric Flairilta. Stingillä oli oma kannattajaryhmänsä, Dudes with Attitude, johon kuuluivat Paul Orndorff, Junkyard Dog ja Gigante. Flairilla oli oma Horsemen-ryhmänsä, johon hänen lisäkseen kuuluivat Sid Vicious, Barry Windham ja Arn Anderson. Samassa turnauksessa kahden ryhmän välillä käytiin joukkueottelu, jonka DWA voitti diskauksella.

Eräänä helmikuun (1991) iltana, kun Jim Ross haastatteli Gigantea, Horsemenit hyökkäsivät hänen kimppuunsa. Gigante taisteli raivokkaasti ja melkein ajoi nelikon pakosalle, kunnes lopulta tuli lyödyksi. Gigante kuitenkin kosti Ric Flairille backstagella ja kaksikko taisteli omaa kamppailuaan.

El Gigante ryhtyi yhden miehen sotaan Four Horsemenia ja näiden liittolaisia vastaan. Ric Flairin hän kohtasi helmikuun 17. päivä Omnissa, jolloin hän hävisi diskauksella. Toisena iltana Gigante otteli Windhamin kanssa hakaten tämän pahasti. Windham vuoti jo verta ja Gigante valmistautui lopettamaan matsin, kun Flair hyökkäsi kehään tasatakseen puntit.

Gigante oli myös vieraana horsemenilaisen Paul Heymanin "Danger Zone"-talk show'ssa. Heyman tuli esiin pukeutuneena härkätaistelijaksi ja kutsui esiin vieraansa, "laittoman siirtolaisen" El Giganten. Heyman pilkkasi häntä ja teki rasistisia kommentteja latinoista. Gigante raivostui ja hakkasi Heymanin tämän omassa ohjelmassa.

WrestleWarin jälkeen Horsemen vainosi jatkuvasti Gigantea, sekaantuen alinomaa hänen matseihinsa. Kerran erään matsin aikana, Giganten ollessa voitolla, Flair hyökkäsi kehään ja alkoi jälleen kerran pahoinpidellä jättiläistä. Mutta tällä kertaa Gigante sai apua, kun Flairin vanha vihollinen Sting teki oman sisääntulonsa ja pelasti Giganten. Hän muodostikin Stingin kanssa tagteamin ja Omnissa 14. huhtikuuta kaksikko voitti Flairin ja Windhamin, kun Gigante selätti Flairin.

Sid Vicious vihoitteli tuohon aikaan suuresti Brian Pillmanin kanssa. Nämä kaksi ottelivat verisen taistelun WarGamesissa. Kun Vicious oli iskenyt paljon pienempää vastustajaansa kaksi kertaa Powerbombilla, El Gigante saapui paikalle ja sai erotuomarin keskeyttämään ottelun pelastaen näin Pillmanin enemmältä murjomiselta. Raivostunut Vicious kohtasi Giganten seuraavassa PPV'ssä, SuperBrawlissa Stretcher-matsissa. Häviäjä joutuisi lähtemään WCW:stä. El Gigante ratkaisi ottelun hyvin nopeasti, kun hän onnistui nappaamaan Viciousin pelättyyn leukaotteeseensa ja lähetti näin Viciousin muihin kehiin (WWE:iin).

SuperBrawlin jälkeen jäljelläolevat Horsemenit jatkoivat sotaansa Stingiä ja tämän Dudes-kavereita vastaan. Ryhmien välille järjestettiin kohtaamisia kesäkuussa pidettävään Clash of Championsiin ja Giganten osalle tuli kohdata Pillmanin kanssa Arn Anderson ja Windham. Joukkueottelussa häviäjä joutuisi lähtemään WCW:stä, ja koska Windham selätti Pillmanin, hän hävisi kuvioista.

Omnissa kesäkuussa käytiin jälleen Stretcher-matsi, jossa Gigante ja Lex Luger voittivat One Man Gangin ja Flairin diskauksella. One Man Gang joutuikin seuraavaksi Giganten kohteeksi, ja Great American Bashissa heinäkuussa Gigante voitti tämän. One Man Gang ei jättänyt asiaa siihen, vaan heinäkuussa järjestetyssä joukkuemestaruusturnauksen ensimmäisellä kierroksella OMG yhdessä Black Bloodin kanssa voitti Giganten ja Big Joshin (Doink WWE:ssä). Mutta Gigante veti lopulta pisimmän korren feudissaan OMG:n kanssa, kun hän elokuussa Omnissa voitti tämän "loser leaves"-matsissa, ja OMG:n ura WCW:ssä päättyi.

Syksy 1991 oli El Giganten uran huippuaikaa. Hän esiintyi elokuussa menestyksekkäästi NJPW:ssä Japanissa ja Clash of the Champions XVI:ssa syyskuussa hän voitti kaikkien WCW:n supertähtien suuren Battle Royalin. Lisäksi Halloween Havocin mahtavassa "Chamber of Horrors" (Kauhujen kammio) -matsissa hän otteli rinnallaan Sting sekä Rick ja Scott Steiner. Nelikko voitti Abdullah the Butcherin, Scott Hallin, Big Van Vaderin ja Cactus Jackin (Mick Foley). Vuoden päätapahtumassa Starrcadessa Gigante kuitenkin hävisi Larry Zbyskon kanssa käymänsä joukkuematsin Rhodes ja Richard Mortonille. Tammikuussa WCW:n ja NJPW:n yhteisessä Super Show'ssa El Gigante ja Big Van Vader järjestivät molemmat itselleen diskauksen.

Super Show'n jälkeen WCW alkoi siirtää Gigantea sivuraiteille ja päätti hänen sopimuksensa vuonna 1993. Hän sai kuitenkin tarjouksen WWE:stä, missä hänestä tuli Giant Gonzales. Hän pääsi heti parrasvaloihin kohtaamalla Sid Viciousin, mutta hänen pahimmaksi vihollisekseen tuli Undertaker, jonka hän eliminoi Royal Rumblessa parilla iskulla. Wrestlemania IX:ssä Undertaker yritti huumata Gonzalesin kloroformilla kastetulla rievulla. Jättiläinen raivostui ja lähes kuristi Undertakerin kuoliaaksi.

Gonzales ei koskaan saanut WWE:ssä samanlaista sijaa kuin WCW:ssä. Jälkimmäisessä hän oli ollut painitähti, kun taas WWE kohteli häntä lähinnä luonnonoikkuna. Lisäksi hänen polvensa alkoi jälleen vaivaamaan ja WWE päätti hänen sopimuksensa vuoden 1993 Summerslamiin, jossa hän hävisi Undertakerille.

Gonzales palasi El Giganteksi ja aloitti vakituisesti NJPW:ssä vuonna 1994. Hän kohtasi lukuisia vastustajia, jotka hän voitti helposti. Muun muassa Tadao Yasuda kaatui Wrestling Dontakussa toukokuussa ja syyskuun Yokohama Arenassa käytiin tasoitusottelu, jossa Gigante ja Black Tiger voittivat El Samurain, Tokimitsu Ishizawan ja Tadao Yasudan.

Vuonna 1995 Giganten ruumiilliset ongelmat (mm. selkävamma) pakottivat hänet lopettamaan painiuran, mutta hän jatkoi uraansa elokuvissa. Gonzales näytteli yhteensä neljässä amerikkalaisfilmissä, niiden joukossa Hulk Hoganin Thunder in Paradise II (1994) ja Hercules in the Underworld (1994), kunnes palasi kotimaahansa vuonna 1998. Hän kärsi vakavasta diabeteksesta, mutta tuli argentiinalaisen Belgrano San Nicolás-joukkueen apulaisvalmentajaksi. Vuonna 2001 Argentiinan Koripalloliiga LNB antoi hänelle kunniamaininnan ensimmäisestä argentiinalaisen värväyksestä NBA:n riveihin. Nykyään Gonzales on sairaslomalla El Coloradossa.