KANE

Oikea nimi: Glen Jacobs Kotipaikka: Knoxville, Tennessee Syntymäaika: 26.4.1967 Pituus: 208 cm Paino: 136 kg Lopetusliike: Chokeslam from Hell, Tombstone Entiset nimet: Unibomb (SMW) Doomsday, Christmas Creature (USWA) Mike Unibomb, Isaac Yankem DDS, Fake Diesel (WWE) Uran kohokohdat:  1 x WWE Heavyweight Championship 2 x Intercontinental Championship 8 x World Tag Team Championship 1 x Hardcore Championship 1 x WCW Tag Team Championship

Glen Jacobsin isä toimi ilmavoimissa, joten lapsina Glen ja hänen sisaruksensa muuttivat usein. Glen syntyi Madridissa, Espanjassa, mutta kasvoi lähellä St. Louisia Missourin osavaltiossa. Hän oli aina iso ikäisekseen ja hän sai koripallojoukkueen stipendin Northeast Missouri Stateen, jossa sai oppiarvonsa englannin kielestä.

Eräs ammattilaispainijan urasta haaveileva työtoveri suostutteli 25-vuotiaan Glenin kokeilemaan myös onneaan alalla. Hän kouluttautui Floridassa ja oli pian painimassa ympäri maailmaa, muun muassa Japanissa, Puerto Ricossa ja Dominikaanitasavallassa.

Ensimmäisinä vuosinaan Glen ansaitsi suunnilleen kymmenen dollaria ottelulta. Toisinaan hän ei saanut palkkaa lainkaan, mutta jatkoi, koska oli jo ehtinyt rakastua lajiin. Palattuaan ulkomailta Glen vieraili syksyllä 1993 lyhyesti myös WWE:ssä nimellä Black Knight ja osallistui vuoden 1993 Survivor Seriesiin.

Vuonna 1995 hän kirjottautui Smoky Mountain Wrestlingin palvelukseen Tennesseessä ja paini nimellä Unabomb muun muassa Undertakeria vastaan. Hänestä tuli huhtikuussa 1995 SMW:n joukkuemestari Al Snow'n kanssa. SMW:ssä Glen tapasi myös Jim Cornetten, joka värväsi hänet vakituisesti WWE:iin elokuussa 1995. Glen kokeili muutamia epäonnistuneita gimmickejä, jopa sellaisia kuin ilkeänä joulukuusena esiintymistä, mutta ne eivät olleet menestyksekkäitä.

Glen voitti heinäkuussa 1997 USWA:n raskaansarjan maailmanmestaruuden nimellä Doomsday. Pian sen jälkeen WWE:n komitea esitti hänelle idean, josta tuli menestys. Glen ryhtyisi esittämään Kane-nimistä pahaa hahmoa. Kane oli yhden WWE:n tähtikaartin jäsenen Undertakerin kuolleeksi luultu veli. Kane esiteltiin maailmalle syksyllä 1997 ja Undertakerin entinen manageri Paul Bearer kertoi kertoi tämän traagisen elämäntarinan.

Tarinan mukaan Kane ja Mark (Undertaker) Calloway työskentelivät yhdessä vanhempiensa kanssa näiden johtamassa hautaustoimistossa Texasin Death Valleyssä. Eräänä päivänä Mark löysi puhtaalle pahalle omistetun Necronomicon-kirjan ja lumoutui sen voimasta ja tarjoamista mahdollisuuksista. Mutta saadakseen voimat hänen tulisi suorittaa tuliuhri. Siksi Mark kostutti kotitalonsa bensiinillä ja sytytti sen liekkeihin. Niin kuin Necronomicon oli luvannut, Mark sai suuret, epäinhimilliset voimat. Niiden maksuksuna oli hänen sielunsa, jota hän ei uskonut tarvitsevansa.

Mutta Markin tietämättä hänen veljensä Kane oli selvinnyt tulipalosta. Hän oli tarrautunut kuoliaaksi palaneeseen äitiinsä ja vannonut viimeisillä voimillaan, että tulisi kerran kostamaan veljelleen. Ihmeen kautta Necronomicon kuuli Kanen vannomisen ja siirsi häneen samanlaisen annoksen salaperäistä voimaansa kuin oli siirtänyt Markiin. Kane sai demonisen vahvat voimat sekä kyvyn hallita ja luoda tulta. Hän heräsi, nousi ylös ja pakeni kuollut äiti käsivarsillaan ulos palavasta kodistaan. Hän oli kuitenkin saanut vakavia palovammoja kaikkialle kehoonsa, pahimmat kasvoihin. Liekit ja savu myös tuhosivat hänen äänensä lähes kokonaan ja hänen vasen silmänsä sokeutui.

Kane sai palovammoihinsa hoitoa, mutta vaikka ne suurimmaksi osaksi paranivatkin, hänen kasvoihinsa arvet jäivät. Henkiset arvet olivat kuitenkin kaikkein vakavimmat ja Kanen sairaalloinen halu kostaa veljelleen aiheutti hänen sulkemisensa parantolaan. Mutta hoitajat eivät onnistuneet hallitsemaan häntä ja kerran Kane sytytti huoneensa tuleen ja pakeni kaaoksen turvin. Kane lähti etsimään veljeään ja päätyi Corpus Christiin, jossa poliisi odotti häntä. Kane näki kauniin nuoren naisen seisovan talonsa kuistilla ja nappasi tämän sisälle taloon ja sulki oven. Tyttö oli hysteerisen peloissaan, kunnes Kane sai hänet vakuuttuneeksi, että hän ei tahdo pahaa. Kane viestitti tytölle kynän ja paperin avulla, kertoi koko julman tarinansa ja vähä vähältä voitti tämän myötätunnon. Tyttö antoi Kanen jäädä taloonsa, sanoi nimekseen Katie Vick ja kertoi olevansa hoitamassa taloa, kun hänen vanhempansa olivat lomalla.

Kane sai jäädä piiloon kellariin. Katie toi hänelle ruokaa ja huolehti hänestä useita kuukausia. Mutta sitten Kane joutui ilmiannon perusteella takaisin mielisairaalaan ja hänet pidettiin nyt vahvoissa lääkkeissä. Huumattunakin Kanen raivo veljeään kohtaan alkoi jälleen kohota. Sitten eräänä päivänä sairaalaan ilmaantui Paul Bearer-niminen mies. Bearer oli ollut Kanen ja Undertakerin vanhempien pitkäaikainen liikekumppani näiden Death Valleyn hautaustoimistossa ja hän tarjoutui ottamaan Kanen mukaansa kotihoitoon. Bearer kertoi Kanelle, että hän tiesi missä tämän veli oli. Mark oli tähti WWE:ssä ja paini siellä nimellä Undertaker. Kane omistautui nyt kostolle ja seurasi Undertakeria valeasussa kuukausia ymmärtääkseen paremmin Necronomiconin tälle antamia voimia. Hän järkyttyi kun näki wrestling-fanien hurraavan Undertakerille, tietämättä tämän menneisyydestä.

Treenattuaan jonkin aikaa itse, Kane aloitti vendettansa. Bearer varoitti Undertakeria siitä, että Kane oli elossa ja jahtasi tätä. Kane vain odotti sopivaa hetkeä iskeä, ja se tuli lokakuun 1997 Badd Bloodissa. Siellä Undertaker ja Shawn Michaels kävivät kaikkien aikojen ensimmäisen Hell in a Cell-matsin. Ottelun ollessa käynnissä, Kane saapui paikalle ja repi hirviömäisillä voimillaan tiensä auki häkkiin. Hän kohtasi vihdoinkin veljensä silmästä silmään. Sitten Kane iski Tombstone Piledriverin shokeeratulle Undertakerille ja tämän jälkeen verinen ja murjottu Shawn Michaels sai selätysvoiton.

Hämmentynyt Undertaker teki jatkossa kaikkensa välttääkseen kohtaamista Kanen kanssa. Undertaker sanoi, että heidän välillään oleva juttu oli henkilökohtainen. Hän kieltäytyi taistelemasta veljeään vastaan yleisön edessä. Kane sen sijaan, Paul Bearer managerinaan, jätti WWE:ssä tuhoa jälkeensä. Hän voitti lukuisia vastustajia sekä keskeytti monien hänen tielleen asettuneiden otteluita. Kanen pysäyttäminen näytti mahdottomalta ja kommentaattori Jim Ross kutsui häntä nimellä "Big Red Machine", mitä nimitystä Kane käyttää tänäkin päivänä. Kane nosti itsensä painijoiden eliittiin, vaikka hänen tähtäimessään olikin kosto Undertakeria kohtaan. Bearer varoitti Undertakeria, että Kane tuhoaisi kaikkia WWE:ssä, kunnes saisi haluamansa.

Eräänä iltana Kane tuli paikalle Undertakerin ollessa kehässä ja tervehti tätä, nähtävästi kunnioittaen. Undertaker tervehti takaisin yleisön katsellessa näkyä ällistyneinä. Ajan kuluessa useat tapahtumat alkoivat näyttää siihen suuntaan, että veljekset olisivat tehneet sovinnon. Mutta vuoden 1998 Royal Rumblessa, kun Undertaker otteli jälleen Shawn Michaelsin kanssa, tällä kertaa arkkumatsissa, Kane hyökkäsi kehään. Hän iski veljensä Chokeslamilla arkkuun, sulki kannen ja varmisti Michaelsin voiton. Sitten Kane Bearerin ohjeiden mukaan kaatoi arkulle bensiiniä ja sytytti sen tuleen. Liekkien roihutessa näytti siltä, että Kanen kosto oli vihdoin saanut täyttymyksensä. Mutta kun turvamiehet saivat tulen sammuksiin ja avasivat hiiltyneen arkun, Undertaker olikin kadonnut.

Undertaker palasi muutaman viikon päästä vahingoittumattomana ja unohtaen verisiteensä haastoi Kanen lopultakin otteluun Wrestlemania XIV:een. Siellä veljekset ottelivat unohtumattoman matsin ja Kane osoittautui Undertakerin erääksi kovimmaksi haasteeksi. Undertakerin piti tehdä veljelleen peräti kolme perättäistä Tombstonea uuvuttaakseen hänet niin, että voitto heltisi.

Vaikka Kane hävisi, hän ei aikonut lopettaa kostoretkeään. Huhtikuussa 1998 veljekset ottelivat jälleen Unforgivenissa erään kaikkien aikojen brutaaleimman ja vaarallisimman ottelun, Inferno-matsin. Kehä oli ympäröity tulilieskoilla, jotka alkoivat loimuta lujemmin aina kun toinen veljeksistä iskeytyi kanveesiin. Kane ja Undertaker yrittivät syöstä toisensa liekkejä kohti ja lopulta Undertaker sai sytytettyä Kanen oikean käsivarren tuleen ja voitti.

Voitettuaan Kanen kahdesti mahtavissa otteluissa Undertaker uskoi tämän olevan hoideltu ja että hänellä olisi jälleen tie avoinna maailmanmestaruuteen. Mutta Bearer ilmaantui taas paikalle Kanen kanssa. Raivostuttaakseen Undertakerin Bearer teki shokkipaljastuksen, että Kane oli itse asiassa hänen poikansa, joten Kane ja Undertaker olivat oikeasti velipuolet. Bearer herjasi veljesten äitiä ja Undertakerin ja Kanen kilpailu roihahti taas ilmiliekkeihin.

Vince McMahon hoksasi loistavan kilpailutilanteen. Hänen ja silloisen WWE:n maailmanmestarin Stone Cold Steve Austinin välille oli kehittynyt syvä vihanpito. Siksi McMahon määräsi Undertakerin ja Kanen ottelemaan keskenään ja voittajasta tulisi Austinin maailmanmestaruuden ykköshaastaja. Kun Undertakerin pitkäaikainen vihollinen Mick "Mankind" Foley sekaantui veljesten otteluun, Kanen onnistui voittaa ja hän pääsi tavoittelemaan maailmanmestaruutta, vaikka ei alunperin ollut sitä varten tullut WWE:iin.

Kesäkuussa 1998 järjestettiin Austinin ja Kanen välinen mestaruusottelu King of the Ringissä. Se oli First Blood-häkkimatsi, jossa ensiksi verta vuotamaan alkava ottelija häviäisi. Lisäsääntönä Vince McMahon lupasi Kanen puolesta, että jos tämä häviäisi, hän (Kane) sytyttäisi itsensä tuleen. Kanella oli matsissa etulyöntiasema, sillä nahkaisen naamionsa ja koko vartalon peittävän musta-punaisen puvun ansiosta tuomarin olisi lähes mahdoton huomata, mikäli Kane alkaisi vuotaa verta. Ottelun aikana tuomari meni iskun johdosta tajuttomaksi, jolloin Undertaker tuli häkin laidalle. Hän iski Austinia tuolilla, jolloin tämän naama purskahti verille. Tästä huolimatta Austin jatkoi Kanen nuijimista, mutta kun erotuomari virkosi, hän julisti Kanen voittajaksi ja antoi tälle mestaruusvyön. Myöhemmin Undertaker selitti toimineensa, jottei Kane häviäisi ja sytyttäisi itseään tuleen, vaikka monet epäilivätkin, että hänen tarkoituksenaan oli ollut lyödä veljeään ja isku osui vain vahingossa Austiniin.

Seuraavan illan Raw'ssa Vince McMahon koristi kehän punaisilla kankailla ja virallisesti julisti Kanen uudeksi maailmanmestariksi. Kane oli voittanut ensimmäisen mestaruutensa, WWE:n maailmanmestaruuden, debyyttivuotenaan. Mutta Austin ilmaantui paikalle ja vaati itselleen uusintamatsia. Kane hyväksyi sen hiljaisella nyökkäyksellä ja myöhemmin samana iltana Kane hävisi mestaruuden takaisin Austinille.

Heinäkuussa Kane kuitenkin voitti Mick Foleyn kanssa Tag Team Royal Rumblen ja sen jälkeen New Age Outlawseilta WWE:n joukkuemaailmanmestaruuden. Kun Kane nyt piti jälleen kultaista mestaruusvyötä, hän alkoi nauttia mestaruusluokkaan kuulumisesta. Mutta pian mestaruuden voiton jälkeen alkoi WWE:ssä kiertää huhu, että Kane ja Undertaker olivat - King of the Ringin tapahtuman johdosta - tehneet sovinnon ja liittoutuneet keskenään, vaikka Kane olikin joukkuemestari Mick Foleyn kanssa. Totuus paljastui elokuussa (1998) Raw'ssa, kun Kane ja Undertaker astelivat vieretysten ramppia alas. Kane mukiloi Bearerin ja iski Piledriverin Foleylle.

Kanen petoksen johdosta Mick Foley joutui puolustamaan joukkumestaruuksia Summerslamiin yksin. Ottelu oli roskismatsi, jossa voittaakseen piti heittää vastustaja kehän laidalta roskatynnyriin, ja haastajina olivat New Age Outlaws. Ottelun aikana Kane hyppäsi esiin roskiksesta ja iski Foleytä lekalla suoraan kasvoihin, ja Kanen ja Foleyn kausi joukkumestareina päättyi Foleyn häviöön.

Kane ja Undertaker aloittivat hirmuhallintonsa WWE:ssä ja tuhosivat jokaisen, joka koetti pysäyttää heidät. He liittoutuivat Vince McMahonin kanssa, joka koetti edelleen jokaisessa mahdollisessa tilanteessa kampittaa maailmanmestari Austinin. McMahon määräsi syyskuun Breakdowniin kolmiottelun Austinin, Undertakerin ja Kanen välille maailmanmestaruudesta. Kane ja Undertaker dominoivat yhteistuumin alakynnessä ollutta Austinia ja lopulta myös selättivät tämän yhdessä. Austin menetti tittelinsä, mutta tilanne oli epäselvä, koska maailmanmestaruusottelulla ei voinut olla kahta voittajaa.

Seuraavan illan Raw'ssa McMahon yritti keksiä ratkaisua, jolla mestaruus annettaisiin Kanelle tai Undertakerille. Mutta Austin keskeytti McMahonin aikeet todelliseen Stone Cold-tyyliinsä ja mukiloi tämän pahasti. McMahon oli raivoissaan, koska sen enempää Kane kuin Undertakerkaan ei tullut puolustamaan häntä, ja päätti, ettei kumpikaan veljeksistä saisi mestaruusvyötä. Sen sijaan hän jätti mestaruuden avoimeksi ja määräsi Kanen ja Undertakerin välille mestaruusmatsin Judgement Day'hin ja Austinin erikoistuomariksi. Judgement Dayssä Paul Bearer palasi ja iski ottelun aikana Kanea terästuolilla päähän. Kane ei sanottavasti kärsinyt iskusta, mutta kun hän lähti Bearerin perään, Undertaker iski häntä samaisella tuolilla. Tuomarina toimiva Austin sen sijaan pelasi omaa peliään ja alkoi hakata molempia veljeksiä ja ottelun lopuksi julisti itsensä voittajaksi ja uudeksi mestariksi! McMahon vastasi erottamalla Austinin, vaikka Linda McMahon palkkasikin tämän pian uudestaan.

Undertaker yhdisti jälleen voimansa Bearerin kanssa ja muodosti oman Ministry of Darkness-stablensa. Kane jätettiin sen ulkopuolelle ja hän oli nyt yksin vailla liittolaisia tai ystäviä. Hylättynä ja raivostuneena Kane alkoi kylvää tuhoa WWE:ssä sekä kehässä että sen ulkopuolella. Vince McMahon ja tämän poika Shane aistivat Kanen aiheuttaman vaaran ja antoivat tälle uhkavaatimuksen: Kane liittyisi McMahonien muodostamaan Corporation-stableen tai hänet suljettaisiin pysyvästi mielisairaalaan. Se oli paikka, minne Kane ei suurin surminkaan tulisi menemään, joten hänen oli pakko suostua McMahonien vaatimukseen. Vuoden 1999 alussa Kanesta tuli Corporationin ladattu ase ja työkalu, vaikka McMahonit kohtelivat häntä kammottavasti ja nöyryyttivät säännöllisesti. Mutta X-Pac, joka kuului D-Generation X -stableen, alkoi tuntea myötätuntoa Kanea kohtaan ja tarjosi hänelle mahdollisuutta liittyä ryhmäänsä. Mutta McMahonien valta Kaneen oli liian suuri ja X-Pac sai maistaa Chokeslamia vaivansa palkaksi.

Helmikuussa 1999 Kane ja Undertaker kävivät toisen Inferno-matsinsa Raw'n lähetyksessä. Ottelu oli Vince McMahonin järjestämä ja hän halusi Kanen tuhoavan veljensä, jotta Ministry of Darknessin taru WWE:ssä päättyisi. Mutta Kane hävisi, kun Undertaker väisti hänen potkunsa, jolloin Kanen jalka syttyi tuleen. Seuraavalla viikolla McMahon julkisesti erotti Kanen, koska tämä ei ollut voittanut Undertakeria. Lisäksi hän lähetti ryhmän mielisairaanhoitajia nappaamaan Kanen ja kuljettamaan hänet loppuiäkseen parantolaan. Äärimmäisen hädän hetkellä Chyna tuli Kanen avuksi, ajoi hoitajat pois ja vakuutti McMahonin antamaan Kanelle toisen tilaisuuden Corporationin aseena. Kane näytti viimein löytäneen ystävän, johon saattoi luottaa. Helmikuun St. Valentine's Day Massacressa Kane ja Chyna voittivat Triple H:n ja X-Pacin. Mutta Wrestlemania XV:ssä Kane joutui jälleen hylätyksi, kun Chyna hyökkäsi Kanea vastaan tämän otellessa Triple H:ta kanssa.

Yksinäisempänä kuin koskaan Kane muisti X-Pacin ja tämän aputarjouksen. Hän riensi X-Pacin avuksi, kun Undertaker hyökkäsi tämän kimppuun. X-Pac ja Kane muodostivat pystyvän tagteamin. He voittivat yhdessä joukkuemaailmanmestaruuden Jeff Jarrettilta ja Owen Hartilta ja puolustivat sitä menestyksekkäästi toukokuun Over The Edgessä D'Lo Brownia ja Mark Henryä vastaan. X-Pac auttoi Kanea muutenkin. Hän treenasi Kanen äänihuulia ja pian Kane saattoi luopua äänenvahvistimesta, jota hän oli käyttänyt kommunikointiin.

Ikävä kyllä X-Pacin ystävyys ei ollut syvää laatuaan ja tämä luopui Kanesta heti liityttyään uudistuneeseen D-Generation X:ään. Mutta syksyllä 1999 Kane sai uuden ystävän Torista. Mutta D-Generation X vainosi Kanea jatkuvasti, järjesti hänelle tasoitusmatseja ja avusti hänen otteluvastustajiaan. Kiduttaakseen Kanea lisää, X-Pac kidnappasi Torin ja näytti aivopesseen hänet Kanea vastaan. Kane oli hätääntynyt, koska hänen ainoa kumppaninsa oli vangittuna, eikä hän voinut auttaa. Lisänöyryytykseksi ja voidakseen murskata Kanen tahdon ja sydämen, X-Pac ja Tori ilmoittivat, että koko kidnappaus oli huijausta. Huolimatta Toria kohtaan tuntemastaan vihasta, Kane pidättäytyi aluksi väkivallasta naista kohtaan, johon hän oli ollut rakastunut. Mutta X-Pac työnsi jatkuvasti Kanea yhä syvemmälle vihaan ja lopulta Kanen kostonhimo voitti ja hän murskasi Torin yhdellä tuhoisalla Chokeslamilla.

Hämmentyneenä, loukattuna ja yksinäisenä Kane oli elämänsä käännekohdassa. Hän harkitsi tuen etsimistä isältään (Bearerilta), mutta pelkäsi tulevansa jälleen kerran loukatuksi. Joten hän jäi yksinäisyyteensä ja jatkoi pyhää vihanpitoaan X-Pacin ja D-Generation X:n kanssa. Armageddon 1999:ssä Kane voitti X-Pacin teräshäkkiottelussa ja Wrestlemania 2000:ssa hän taisteli hardcore-matsissa X-Pacia ja Jesse Jamesia vastaan. Ottelu vietiin ulos parkkipaikalle saakka ja päättyi, kun Kane iski tupla-Chokeslamilla molemmat lattiaan ja sai voiton. Voitto ei riittänyt Kanelle, vaan hän aikoi kostaa kaikki nöyryytyksensä. Hän raahasi X-Pacin aukealle paikalle, kaatoi bensiiniä tämän päälle ja aikoi polttaa tämän elävältä. Turvamiehet eivät onnistuneet pysäyttämään Kanea ja X-Pacin päivät näyttivät luetuilta. Onneksi eräs pieni Ariel-niminen tyttö onnistui tyynnyttämään Kanen raivohullun mielen ja vakuuttamaan, että X-Pac oli maksanut kylliksi. Kane poistui Wrestlemanian areenalta yhdessä lapsen kanssa.

Undertaker, joka oli ollut poissa WWE:stä syyskuusta lähtien, palasi toukokuussa 2000. Vaikka veljekset tuntuivat olevan välienselvittelyn suhteen tasoissa, he ajautuivat taas pian törmäyskurssille. Summerslamissa Kane ja Undertaker ottelivat jälleen toisiaan vastaan. Ottelu ei ehtinyt edes virallisesti alkaa, kun he olivat toistensa kimpussa. Undertaker yritti repiä Kanen naamiota pois. Kun Undertaker paiskasi veljensä kehän teräsportaisiin, Kanen naama repesi verille. Undertaker yritti yhä ottaa Kanen naamion itselleen ja sai sen lopulta pois. Pelästynyt Kane peitti kasvonsa ja juoksi nopeasti pukuhuoneisiin, samalla kun Undertaker näytteli mahtipontisesti Kanen maskia päänsä yläpuolella.

Unforgivenissa sekä Kane ja Undertaker osallistuivat neliotteluun maailmanmestaruudesta, mutta näyttivät enemmän kiinnostuneilta hakkaamaan toisensa. Mutta veljeskaksikon välinen viha-rakkaus -suhde näytti taas heilahtavan vastakkaiseen suuntaan, kun he pian liittoutuivat jälleen keskenään. Kane saavutti myös soolomenestystä voittamalla Wrestlemania X-7:ssä Hardcore-mestaruuden. Hän nousi myös ensimmäistä kertaa Intercontinental-mestariksi voittamalla Triple H:n Judgement Dayn teräsketjuottelussa toukokuussa.

WWE hankki WCW:n omistukseensa keväällä 2001, ja myös WCW:n mestaruudet siirtyivät WWE:iin. WCW:n joukkuemaailmanmestaruutta pitivät Chuck Palumbo ja Shawn O'Haire ja tämän kaksikon Kane ja Undertaker kukistivat elokuussa voittaen samalla WCW:n joukkuemestaruudenkin. Kun WWE päätti yhdistää WCW:n ja WWE:n mestaruudet, määrättiin WWE:n joukkuemestarit Diamond Dallas Page ja Chris Kanyon kohtaamaan Kane ja Undertaker mestaruuksien yhdistämisottelussa teräshäkkimatsissa. Se järjestettiin elokuun 19. päivä Summerslamissa, reilu viikko Kanen ja Undertakerin WCW-voiton jälkeen ja siinä veljekset korjasivat "koko potin" ja nousivat yksin hallitseviksi joukkuemaailmanmestareiksi. He tosin hävisivät vyöt kuukautta myöhemmin Dudley Boyzeille.

Kane putosi taas joksikin ajaksi pois mestaruusluokasta. Wrestlemania X8:ssa hän hävisi Kurt Anglelle. Pian sen jälkeen WWE:n roster jaettiin Raw'n ja Smackdownin kesken ja Kane värvättiin Raw'n puolelle. Hän vihoitteli aluksi nWo:n kanssa, johon kuului vanha vihollinen X-Pac ja sen jälkeen amerikkalaisvastaisen Un-Americans -stablen kanssa.

Syksyllä 2003 Kanen tähti alkoi jälleen nousta. Hän liittoutui Hurricanen kanssa tagteamiksi ja he voittivat syykuussa joukkuemestaruuden vihatuilta Un-Americansin jäseniltä Lance Stormilta ja Christianilta. Sitten hän nousi kaksoismestariksi voittamalla kaksi viikkoa myöhemmin toisen kerran Intercontinental-mestaruuden Chris Jericolta. Ja kun Eric Bischoff, josta oli tullut Raw'n johtaja, päätti lakkauttaa Intercontinental-mestaruuden, määrättiin vuoden 2002 No Mercyyn mestaruuksien yhdistämisottelu. Siinä kohtaisivat raskaan sarjan maailmanmestari Triple H ja Intercontinental-mestari Kane. Voittaja saisi kaiken eli pääsisi (tai jäisi) maailmanmestariksi.

7. lokakuuta 2002 lähetettiin erityinen Raw Roulette suorana Las Vegasista. Eric Bischoff tapasi backstagella Kanen ja Hurricanen ja Kane ilmoitti, että No Mercyssä hän aikoo voittaa Triple H:n ja viedä maailmanmestaruuden. Bischoff syytti Kanea ahneudesta, halusta viedä kaikki mestaruustittelit ja pyöritti rulettia. Ruletti pysähtyi kohdalle TLC, ja se tarkoitti Tables, Ladders and Chairs -matsia. Kane ja Hurricane puolustaisivat joukkuemestaruuttaan kaikkien aikojen neljännessä TLC-matsissa Bischoffin valitsemia joukkueita vastaan.

Koska Christian ei halunnut parikseen ketään Un-Americanseista ja Chris Jericho halusi kostaa Intercontinental-mestaruuden menetyksen Kanelle, Jerichosta ja Christianista tuli yksi haastajapari. Jeff Hardy valitsi parikseen Rob Van Damin ja neljänneksi pariksi tulivat veljekset Bubba ja Spike Dudley.

Terri haastatteli Kanea ennen matsia ja kysyi, oliko hänestä haitaksi kilpailla TLC-matsissa vain kolmetoista päivää ennen maailmanmestaruusottelua. Kane sanoi pystyvänsä siihen ja että kaikki hänen faninsa tietävät hänen pystyvän siihen. Silloin Coach juoksi paikalle ja kertoi hätäisesti, että Triple H ja Ric Flair mukiloivat Hurricanea backstagella. Kane juoksi paikalle, mutta kun hän ehti kumppaninsa luo, tämä oli piesty jo niin pahasti, ettei hänestä ollut kilpailijaksi TLC-matsiin.

Kun joukkuemestaruusottelu alkoi, Kane joutui puolustamaan mestaruuksia yksin kolmea muuta joukkuetta vastaan. Kane aloitti kuitenkin vahvasti ja kaatoi miehiä oikealta ja vasemmalta. Samalla kun muut tekivät muhennosta toisistaan, yrittivät Jericho ja Christian vaivihkaa pystyttää tikkaat ja hakea mestaruusvyöt katosta, mutta heidät pysäytettiin. Kane iski RVD:ä ja Jeff Hardya tupla-Clotheslinella ja iski sitten Jeffin pään teräsportaisiin. Bubba otti tikkaat käsiinsä ja alkoi pyöriä keskellä kehää, kaataen kaikki mattoon ennenkuin sai maistaa potkua. Taistelun tiimellyksessä Kane nousi köysille ja kaatoi Christianin Clotheslinella. Jericho ja Christian saivat mukiloitua Kanen ja asetettua tämän pöydälle, mutta väliintullut Jeff Hardy iski Legdropilla Kanen pöydän läpi.

Kanen onnistui vähitellen virota hurjan taistelun ollessa käynnissä. Christian oli jo kiipeämässä kohti voittoa, mutta Kane kaatoi tikkaat. Hän iski Powerslamin Jeff Hardylle ja potkaisi tätä kasvoihin. Sitten hän lähti kiipeämään, mutta Spike tuli väliin ja Bubba iski Kanea terästuolilla. Kun lähes kaikki ovat vuorollaan yrittäneet kiivetä hakemaan vöitä, Chris Jericho näytti vihdoin onnistuvan, mutta Kane oli taas päässyt jalkeille ja kiipesi samaan aikaan tikkaiden toiselta puolelta. Hän pudotti Jerichon Chokeslamilla alas maahan ja kiipesi ylös asti. Kane nappasi mestaruusvyöt ja toi yksin joukkueelleen voiton!

Nelijoukkueisen TLC-matsin voittaminen yksinään oli King of the Ring 1998:n ohella Kanen uran ehdoton huippukohta. Hän oli säilyttänyt joukkuemestaruuden ja oli samalla IC-mestari. Mutta heti TLC-matsin päätyttä rampille astuivat Triple H ja Ric Flair. Triple H sanoi, että Kanen ei ole syytä juhlia, sillä hän tietää tämän synkän salaisuuden. Hänen mukaansa kymmenen vuotta aiemmin Kane oli tappanut Katie Vickin. Hänen kuolemansa ei ollut onnettomuus. Triple H kutsui Raw'n yleisön edessä Kanea murhaajaksi.

Viikon päästä, kun Kane ja Hurricane saapuivat Raw'n kuvauksiin, Coach yritti haastatella Kanea Triple H:n syytöksen johdosta. Hän kysyi, aikoiko Kane vastata tämän syytökseen, mutta Kane sanoi uhkaavasti, ettei se kuulu Coachille.

Raw alkoi huonosti Kanelle muutenkin, sillä heti ensimmäiseksi hän ja Hurricane puolustivat mestaruuttaan Chris Jerichoa ja Christiania vastaan. Sillä aikaa kun Kane mukiloi Christiania kehän ulkopuolella, Chris Jericho onnistui selättämään Hurricanen ja Kane menetti joukkuemestaruutensa. Hän meni hurjaksi raivosta ja iski lavasteita säpäleiksi. Hurricane yritti tyynnyttää häntä, mutta Kane käski kumppaniaan jättämään hänet rauhaan. Terri saapui paikalle ja sanoi tulleensa ystävänä, ei haastattelijana. Hän yritti lohduttaa Kanea. Terrin mielestä Kanen piti saada häntä painava asia pois sydämeltään ja kertoa ihmisille julkisesti, mistä on kysymys. Kane suostuu.

Kane meni kehään ja alkoi kertomaan Katie Vickistä. Katie Vick oli ollut hänen ystävänsä. Hän on kuollut, mutta Kane ei tappanut häntä. Se oli onnettomuus ja hän ei ole murhaaja. Kane ja Katie olivat ystäviä kun Kane aloitti uraansa ja tuli hänen ensimmäiseen matsiinsa. Hän välitti Kanesta ja Kane välitti hänestä. Sitten eräänä iltana hän meni Katien kanssa juhliin, jossa tämä joi liikaa. Kane päätti ajaa hänet kotiin, mutta hän ei ollut kovin kokenut ajaja. Tie oli liukas ja Kane ajoi ojaan kun jokin eläin hyppäsi auton eteen. Kane mursi kätensä mutta Katie kuoli välittömästi. Se oli onnettomuus, mutta Kane oli ajatellut sitä joka päivä siitä lähtien. Kaikki mitä hänellä oli jäljellä sanottavana yleisölle oli sama, mitä hän sanoi Katien vanhemmille: hän on pahoillaan.

Triple H saapui areenalle ja kysyi, miksi Kane ei kerro maailmalle koko totuutta? Kun juhlissa olleita ihmisiä kuulusteltiin, he kertoivat myös Kanen juoneen alkoholia. Triple H:n mukaan autosta löytyi tyhjiä oluttölkkejä. Lääkärit olivat myös tehneet Katielle ruumiinavauksen ja löytäneet hänestä Kanen siemennestettä. Triple H sanoi Kanen rakastaneen sairaalloisesti Katie Vickiä. Ongelmana oli se, että Katie ainoastaan "piti" Kanesta. Hän ei rakastanut tätä ja kuka häntä voisi moittia? Kuka Kanen kaltaista friikkiä voisi rakastaa? Triple H sanoi tietävänsä, ettei Kanea syytetty murhasta, mutta faktat pysyvät faktoina. Kaikki faktat osoittavat Kaneen ja siihen, että Kane tappoi Katie Vickin. Se mitä Triple H sanoi haluavansa tietää oli, rakasteliko Kane Katien kanssa kun tämä vielä oli elossa, vai silloin, kun hän oli jo kuollut?

Kane ryntäsi backstagelle mielettömästi raivoissaan ja teki lähtöä. Hän sanoi Hurricanelle, että jos hän jää sinne, hän tekee jotakin, mitä katuisi loppuikänsä. Triple H kertoi Terrille, ettei hän etsinyt mitään skandaalia vaan ainoastaan kertoi faktat. Terri vihjaili, että ajankohta kertomiselle tuntui aika sopivalta, sillä Kanehan haastaisi Triple H:n mestaruudesta No Mercyssä. Triple H toisti, että hän vain sai tiedot ja kertoo ne yleisölle. Hän sanoi, että Terrin pitäisi varoa Kanen kaltaisia kavereita. Hän satuttaa läheisiään. Triple H syytti vielä kerran Kanea murhaajaksi ja sanoi aikovansa hoidella tämän No Mercyssä.

No Mercyssä Kane hävisi Intercontinental-mestaruutensa Triple H:lle. Seuraavan illan Raw'ssa Triple H tuli areenalle Ric Flairin kanssa ja sanoi yleisölle näyttävänsä sinä iltana videon, joka osoittaa koko maailmalle, millainen Kane oikeasti on. Hurricane yritti siepata nauhan, mutta joutui miesten hakkaamaksi.

Kun Coach tuli haastattelemaan Triple H:ta, tämä käski näyttää nauhan. Kotivideon oloinen otos näyttää ensin huoneen, jossa "Katie Vickin" ruumis on esillä arkussa. Sisään näytti astuvan Kane. Mutta nauhasta kävi hyvin selväksi, että "Katie" oli pelkkä nukke ja "Kane" oli itse asiassa Triple H punaisessa paidassa kasvoillaan kanemainen naamari. Nauhassa Triple H puhui nukelle, hiveli sen rintoja, riisui nuken ja nousi sen jälkeen sen päälle... Sitten nauha loppui ja kuva siirtyi hämmentyneeseen Coachiin, jonka vieressä Triple H nauroi katketakseen! Samalla näytettiin, kun Kanen huoneen luokse menneelle Terrille paiskattiin ovi naaman edestä kiinni.

Yleisökin oli niin tyrmistynyt Triple H:n sairaasta pilasta, ettei osannut edes keskittyä seuraavaan (Al Snow'n ja Tommy Dreamerin) matsiin. Jotain näytti tapahtuvan, kun Hurricane ajoi autonsa backstagelle ja jätti sen takaluukun auki. Sinä iltana Kane otteli yhdessä Rob Van Damin kanssa joukkuematsissa Ric Flairia ja Triple H:ta vastaan. Kun Kane pääsi kehään, hän ryhtyi silmittömästi hakkaamaan Triple H:ta ja lähti ajamaan tätä takaa backstagelle. Sillä välin RVD selätti kehässä Flairin ja toi joukkueelleen voiton, mutta Kane ei tuntunut siitä piittaavan. Hän keskittyi muhentamaan Triple H:ta backstagella ja paiskasi lopulta tämän sisälle Hurricanen auton takakonttiin. Hän sulki luukun ja koputti sitä. Hän tiedotti Triple H:lle, että nyt hän screwaisi tätä. Ainoa kysymys olisi, tekisikö hän sen tämän ollessa elossa, vai vasta kun tämä olisi kuollut. Sitten Kane istuutui rattiin ja ajoi pois... mutta auton luukku ei sulkeutunut kunnolla ja jäi auki.

Seuraavalla viikolla täpärästi pelastunut Triple H näytti, ettei ollut saanut vieläkään tarpeekseen Kanen pilkkaamisesta. Hän tuli kehään ja asetti tuolin sen keskelle. Hän kertoi, että hänelle on mukanaan erikoisvieras ja lisäsi vielä viestinä Kanelle, että kun tämä seuraavan kerran sulkisi jonkun takakonttiin, tämän tulisi varmistaa, ettei siellä olisi turvanappia. Triple H kertoi, etteivät kaikki vielä olleet tapahtumista selvillä, joten hän toi tänä iltana vieraakseen... Katie Vickin! Hän pyysi miehiä avaamaan kehän vieressä olevan arkun ja otti sieltä edellisellä viikolla videossa esiintyneen Katie-nuken. Triple H asetti nuken syliinsä, käski sen peittää säärensä ja alkoi puhua sille. Hän kertoi sille kaikkien haluavan tietää, oliko viimeviikkoinen nauha siitä loukkaava. Sitten Triple H muutti äänensä kimeäksi ja sanoi: "Ei ollut, mutta tuskallista se oli." Hän itse sanoi monien loukkaantuneen syvästi viimeviikkoisesta, mutta hän ei piittaa siitä vähääkään ja kaikki joita se ei miellyttänyt, voivat pussata hänen p***ettänsä.

Eric Bischoff määräsi Kanen ja Triple H:n välille siksi illaksi arkkumatsin. Coach meni ilmoittamaan Kanelle, että hänen ottelunsa Triple H:n kanssa on ei-mestaruusmatsi. Kane vastasi pahaenteisesti, että tässä ottelussa kysymys ei ole mestaruudesta. Kun Coach kysyi Triple H:n kommenttia, tämä vastasi, että edellisellä kerralla kun Kane oli arkussa, Kane kiihottui siitä. Ja Kane pelkää, että tänä iltanakin saattaa käydä samoin. Mutta Kane ei ole hänen tyyppiään, Triple H:ta kiinnostaa vain Kanen hakkaaminen.

Ottelussa Kane hakkasi Triple H:n nurkkaukseen ja iski Powerslamin. Triple H iski Kanea kehäkellolla ja sen jälkeen Spinebusterilla ja DDT:llä. Triple H sai jo Kanen arkkuun mutta ei ottelun ratkaisuksi saanut kantta kiinni. Kane tarttui häntä kurkusta ja vei takaisin kehään. Triple H iski muutaman iskun ja yritti Pedigreetä, mutta Kane käänsi sen Back Dropiksi. Triple H sai päälle Sleeperin, mutta Kane punnersi irti ja iski Triple H:n mattoon. Kane kiipesi köysille ja iski lentävän Clotheslinen. Hän tarttui Triple H:ta niskasta mutta tämä iski vyön alle. Triple H iski vielä Kanea terästuolilla, mutta silloin Shawn Michaels yllättäen pomppasi esiin ja iski Triple H:n kanveesiin Superkickillä. Sitten Kane iski tätä Chokeslamilla, vieritti arkkuun ja sai voiton.

Kane osallistui vielä Survivor Seriesin Elimination Chamber-matsiin maailmanmestaruudesta, mutta siinä voiton vei Michaels. Hän alkoi selvästi menettää otteensa, kun hän hävisi Triple H:n uuden Evoluutio-stablen jäsenelle Batistalle Armageddonissa. Vuoden 2003 Royal Rumblessa Kane joutui eliminoiduksi veljensä Undertakerin toimesta, kun käänsi hetkeksi tälle selkänsä.

Kane sai silti uuden tagteam-kumppanin Rob Van Damista. Otettuaan monta matsia tiiminä, he voittivat huhtikuussa Raw'ssa vihdoin joukkuemaailmanmestaruuden kukistamalla Lance Stormin ja Sean Morleyn. He puolustivat mestaruutta monta kertaa menestyksekkäästi, muun muassa Dudleyja sekä Hawkia ja Animalia vastaan, mutta hävisivät sen kesäkuun Bad Bloodissa La Resistancelle. Seuraavan illan Raw'ssa he saivat uusintaottelun mestaruudesta, mutta kun vastustajat pelasivat likaista peliä, Kane pimahti ja hankki terästuolilla heille diskauksen. Iskettyään mestareita Chokeslameilla, Triple H tuli yllättäen paikalle ja kehui Kanen toimintaa mahtavaksi. Triple H kertoi, että hän oli iloinen, kun "vanha kunnon Kane" oli tullut takaisin. Hän tiesi, etteivät he olleet tulleet toimeen keskenään, mutta hänellä oli ehdotus. Triple H tarjosi Kanelle makeaa elämää, jos tämä liittyisi Evoluutioon. Silloin Kane pääsisi parrasvaloihin ja he olisivat voittamattomat.

Ennen kuin Kane ehti vastata, Raw'n toinen johtaja Stone Cold Steve Austin tuli paikalle. Hän kertoi Triple H:n pelkäävän Kanea ja että Evoluutiossa Kane olisi pelkkä Triple H:n sätkynukke. Joten Austinilla oli oma ehdotus: Kane voisi liittyä Evoluutioon tai tarttua Austinin tarjoukseen, joka oli mestaruusmatsi seuraavan viikon Raw'ssa Madison Square Gardenilla. Mutta vieläkin ennen Kanen vastausta esiin astui Eric Bischoff, jolla oli oma sanansa sanottavana. Samaan tapaan kuin Vince McMahon viisi vuotta aiemmin, Bischoffkin asetti ehdon: jos Kane häviäisi, hän joutuisi koko areenan nähden riisumaan naamionsa! Kanen oli tehtävä valinta ja lopulta hän iski Triple H:ta Chokeslamilla, mikä oli varsin selvästi ilmaistu, että hän valitsi mestaruusottelun.

Seuraavassa Raw'ssa Rob Van Dam toivotti vielä ennen matsia Kanelle onnea, mutta Kane vain käveli pois. Sitten hän hajotti peilin, josta oli katsellut itseään ja lähti otteluun. Siinä Kane dominoi vahvasti ja iski Triple H:ta Clotheslinella suoraan päin tuomaria ja olisi voittanut selvästi, mutta ketään ei ollut laskemassa selätystä. Kane jopa nousi ylös Triple H:n Pedigreestä, mutta kun Evoluution jäsen Randy Orton iski Kanea vyön alle, Triple H sai perille toisen pedigreen ja voitti. Eric Bischoff tuli paikalle ja vaati Kanea riisumaan naamionsa. Viivyteltyään jonkin aikaa, Kane tarttui siihen, mutta Evoluutio alkoi mukiloida häntä, sillä se halusi itse suorittaa "seremonian". Rob Van Dam ryntäsi kehään ja auttoi Kanea häätämään Evoluution tiehensä. Juuri kun Kane oli sytyttämässä kehän tulipyroita, hän pysähtyi ja alkoi riisua naamiotaan. Hän otti sen pois, kääntyi ja paljasti puolittain kaljun päänsä ja pahasti palaneet kasvonsa. Sitten hän Raw'n lopuksi paiskasi RVD:n Chokeslamilla mattoon.

Kanesta tuli naamionsa riisumisen jälkeen koko WWE:n pelätyin hirviö. Hän kääntyi entisiä kumppaneitaan vastaan ja mukiloi hirvittävästi paitsi painijoita, myös WWE:n henkilökuntaa. Survivor Seriesissä hän kosti, mielestään lopullisesti Undertakerille, kun hautasi tämän elävältä veljensä Vince McMahonin kanssa käymän Buried Alive-matsin päätteeksi.

Kane on WWE:n hahmoista se, joka ehkä eniten on saanut wrestlingin näyttämään saippuaoopperalta. Hän on ollut mukana niin ahdistavissa, kunniakkaissa kuin sairaissakin storylineissa. Hän on noussut nopeasti huipulle ja usein tullut vielä nopeammin alas. Hän on ollut sekä julma hirviö että inhimillinen sankari, jonka tähtihetkiä ovat ilman muuta King of the Ring 1998:ssa saavutettu WWE:n maailmanmestaruus ja lokakuun 2002 TLC-voitto. WWE:n legendaksi Kane ei ehkä jää, mutta erääksi sen suurimmaksi persoonallisuudeksi varmasti.

Kirjoittanut Vili Lehtoranta