LEX LUGER

Pituus: 196 cm
Paino: 112 kg
Oikea nimi: Larry Phohl
Syntynyt: 2.6.1958
Kotikaupunki: Atlanta, Georgia
Ammattilaisdebyytti: 1985
Lopetusliike: Torture Rack

Lex Luger voitti heti debyyttivuotenaan 1985 NWA:n Floridassa toimineen Southernin raskaansarjan mestaruuden. Hän voitti sen yhteensä kolme kertaa sekä lisäksi Floridan TV-mestaruuden. Luger voitti kesäkuussa 1986 myös NWA:n Bahaman raskaansarjan mestaruuden, mutta hän kyllästyi pitämään sitä (!) ja suuntasi NWA:n valtakunnallisiin ympyröihin tähtäimenään mestaruus. Eikä kestänyt kauaa, kun hän heinäkuussa 1987 voitti NWA:n USA:n raskaansarjan mestaruuden Nikita Koloffilta.

Luger tuurasi jonkin aikaa Ole Andersonia legendaarisen Four Horsemenin riveissä. Great American Bash 1987:ssä hän otteli Ric Flairin, Arn Andersonin ja Tully Blanchardin kanssa Dusty Rhodesia, Koloffia sekä Hawkia ja Animalia vastaan (IV Horsemen hävisi matsin). Horsemen-ajan jälkeen Luger liittoutui Barry Windhamin kanssa näitä vastaan ja he voittivat ensimmäisessä Clash of the Championsissa maaliskuussa 1988 Andersonilta ja Blanchardilta NWA:n joukkuemestaruuden. Vaikka Horsemen kaappasi pian joukkuemestaruuden takaisin, voitto heistä toi Lugerille ja Windhamille paljon mainetta.

Lugerin ja Windhamin tiet kuitenkin erosivat verisesti Windhamin liityttyä Horsemeneihin. Great American Bash 1988:ssa Luger sai tilaisuutensa voittaa NWA:n maailmanmestaruuden, mutta Ric Flair sai pidettyä vyösnä. Luger sai toisen tilaisuuden Starrcadessa, mutta Flair voitti sielläkin. Mutta hyvitystä toi se, kun Luger voitti Chi-Town Rumblessa helmikuussa 1989 vihollisensa Windhamin ja vei tämän USA:n mestaruuden noussen mestariksi toisen kerran.

Luger lähestulkoon omi USA:n mestaruusvyön itselleen, sillä hän piti sitä hallussaan yhteensä noin kahden vuoden ajan. Hän puolusti sitä lukuisia haastajia vastaan, näiden joukossa Ricky Steamboat, Brian Pillman, Great Muta ja itse Ric Flair. Vuonna 1990 Luger haastoi myös kahdesti Flairin maailmanmestaruusottelussa, mutta epäonnistui molemmilla kerroilla.

WCW alkoi vähitellen pitämään Lugeria suurimpana tulevaisuuden lupauksenaan ja valitsi tämän seuraavaksi maailmanmestariksi. Mutta Ric Flair kieltäytyi häviämästä mestaruuttaan Lugerille ja lähti WCW:stä hallitsevana maailmanmestarina vuonna 1991. Siksi WCW julisti Great American Bashiin ottelun avoimena olevasta mestaruusottelusta. Otteluksi määrättiin teräshäkkimatsi ja haastajiksi Luger ja Barry Windham. Siellä Luger voitti ja nousi kaksinkertaiseksi mestariksi (maailman- ja USA-mestaruus) ja poikkeuksellisesti myös piti mestaruuksia jonkin aikaa hallussaan, ennen kuin hänen oli pakko luopua USA-mestaruudesta.

Luger puolusti (maailman)mestaruuttaan seitsemän kuukauden ajan muun muassa Ron Simmonsia, Rick Steineria ja Masa Chonoa vastaan, kunnes hävisi sen parhaalle ystävälleen Stingille Superbrawl II:ssa. Häviön jälkeen Luger jätti WCW:n ja lähti kokeilemaan onneaan WWE:n leivissä.

Vince McMahon palkkasi Lugerin alunperin suunnittelemaansa World Bodybuilding Federationin (WBF) jäseneksi. Kun yrityksen toiminta loppui lyhyeen, Luger kiinnitettiin WWE:n painijaksi ja hänen ensimmäinen PPV:nsä oli huhtikuussa 1993 käyty Wrestlemania IX. Häntä vastassa oli "Mr. Perfect" Curt Hennig, joka aloitti vahvasti iskemällä Lugeria useasti vatsaan. Hennigin Dropkick pani Lugerin etsimään hengähdystaukoa kehän ulkoa, minkä jälkeen hän hyökkäsi omilla iskuillaan. Hennig alkoi kuitenkin murjoa Lugerin jalkaa, mikä aiheutti tälle tuskia. Mutta sitten Luger käänsi Hennigin Irish whipin ja yritti Flairin tyylillä selättää Hennigin pitämällä jalkoja köysillä, mutta tuomari näki sen. Lugerin Powerslam iski Hennigin maahan mutta tämä nousi vielä ylös. Sitten Luger jäi kiinni Sleeperiin, mutta sai isketyksi Hennigin kulmaan. Hennigin Dropkick yläköydeltä kaatoi Lugerin, mutta kun Hennig yritti selätystä, Luger sai jalkansa köydelle. Kun Luger viimein sai selätyksen, myös Hennigin jalka oli köysillä, mutta tuomari ei nähnyt sitä ja Luger julistettiin voittajaksi. Matsin jälkeen Luger hakkasi Hennigin pahasti. Hennig yritti vastata, mutta Shawn Michaels hyökkäsi takaapäin ja jatkoi Hennigin möyhentämistä muun muassa roskatynnyreillä. Turvamiehet erottivat riitapukarit.

King of the Ring 1993:ssa WWE:n mestaruuden voitti vihattu Yokozuna. Juuri tähän aikaan WWE järjesti Lugerille kovaa pushia Lex Express-kiertueiden avulla, toivoen saavansa aikaan uuden Hulk Hoganin - tämä kun oli King of the Ringin jälkeen siirtynyt WCW:iin. Summerslamiin Yokozunan haastajaksi mestaruudesta tuli Luger.

Summerslamissa Luger oli selvä yleisösuosikki ja sai paljon "USA"-chantteja. Mutta Yokozuna otteli niin päättäväisesti, että Luger päätyi kehän ulkopuolelle. Mestari ei kaatunut edes Lugerin kahteen Axehandleen. Yokozuna yritti Banzai Dropia, mutta Luger ehti kierähtämään pois alta. Ottelu päättyi fanien kannalta raivostuttavasti Yokozunan uloslaskuun, kun Luger sai iskettyä tämän kehästä. Mestaruus tunnetusti ei vaihdu uloslaskulla ja Lugerin "voitto" oli tyhjää täynnä.

Summerslamin piti olla Lugerin ainoa mahdollisuus mestaruuteen. Mutta hän onnistui yhdessä Bret Hartin kanssa selviytymään vuoden 1994 Royal Rumblen voittajaksi ja sai siksi toisen mahdollisuuden Wrestlemania X:een. Luger ottelisi ensin Yokozunaa vastaan mestaruudesta ja Hart kohtaisi toisessa main eventissä tuon ottelun voittajan.

Eräässä TV-nauhoituksessa ennen Wrestlemaniaa Luger varasti mestaruusvyön ja juhli se kädessään hurraavan yleisön edessä. Koska kyseinen pätkä menisi ulos vasta Wrestlemanian jälkeen, alkoi levitä huhu, että Luger voittaisi Maniassa. Alunperin WWE:n käsikirjoittajien tarkoituksena olikin, että ensin Luger selättäisi Yokozunan ja sitten Hart voittaisi mestaruuden Lugerilta. Luger siis nousisi, vaikkakin lyhytaikaisesti, WWE:n mestaruusluokkaan. Mutta Wrestlemaniaa edeltävänä iltana Luger joi itsensä juovuksiin newyorkilaisessa baarissa (tämä oli siis oikeaa tapahtumaa eikä anglea). Seuraavan aamun lehteen oli sitten eräs baarissa ollut reportteri kirjoittanut jutun, jossa Luger paljasti koko skenaarion voitostaan ja häviöstään. Siksi WWE:n väki muutti suunnitelmia kostona Lugerille. Maniassa Luger kyllä selätti Yokozunan mutta erikoistuomarina toiminut Curt Hennig ei laskenut selätystä. Luger kävi käsiksi Hennigiin ja joutui diskatuksi.

Toisessa main eventissä Hart selätti Yokozunan ja vei mestaruuden. Lex Lugerin push oli sen sijaan lopullisesti ohi. Summerslamissa hän hävisi Tatankalle ja Survivor Seriesissä King Kong Bundy pudotti hänet eliminointimatsissa. Sitten hänet pudotettiin tagteam-divisioonaan, jossa hän British Bulldog parinaan muodosti Allied Powers-tiimin. Allied Powers toimi Wrestlemania XI:n lämmittelijänä (!) matsillaan Jacob ja Eli Blueta vastaan (Luger ja Bulldog sentään voittivat).

Heinäkuussa 1995 Allied Powers sai In Your House 2:ssa joukkuemestaruusmatsin Owen Hartia ja Yokozunaa vastaan, mutta he hävisivät ottelun. Luger yritti vielä solmia liittolaissuhdetta WWE:n silloisen mestarin Dieselin kanssa. Kun Diesel puolusti mestaruuttaan Mabelia vastaan Summerslam 1995:ssä, Luger juoksi yllättäen kehään auttamaan häntä. Vaikka Diesel erehdyksessä löi Lugeria, tämä hoiti asiat niin, ettei Mabelin sidekick Mo päässyt sekaantumaan otteluun. Diesel onnistui säilyttämään mestaruutensa.

Mutta Luger oli päättänyt lopettaa epäonnistuneen ja mestaruudettoman kautensa WWE:ssä. Summerslamin jälkeisenä iltana hän kaikkien yllätykseksi ilmaantui WCW:n uuden TV-ohjelman Nitron ensimmäiseen lähetykseen.

WCW:ssä Lugerin ensimmäinen PPV oli Fall Brawlin War Games-matsi. Siinä hän yhdessä Stingin, Hulk Hoganin ja Randy Savagen kanssa päihitti Dungeon of Doomin. World War III:ssa Luger pakotti Savagen luovuttamaan ja sama kohtalo tuli Masa Chonon osaksi Starrcadessa. Ja tammikuussa 1996 Luger nousi pitkästä aikaa mestaruusluokkaan kun hän voitti Stingin kanssa WCW:n joukkuemaailmanmestaruuden Bookert T:ltä ja Stevie Rayltä.

Sting ja Luger puolustivat mestaruutta menestyksekkäästi seuraavan viiden kuukauden ajan. Mutta Luger menestyi myös soolopainijana voittaen Johnny B. Baddiltä WCW:n TV-mestaruuden ja nousi näin kaksoismestariksi.

Kesäkuussa Booker T ja Stevie Ray ottivat joukkuemaailmanmestaruuden takaisin. TV-mestarina Luger sai silti mahdollisuuden pidellä jälleen maailmanmestaruutta, kun hän sai ottelun Giantia vastaan. Kaksikko kohtasi Great American Bash 1996:ssa, mutta Giant piti mestaruutensa.

Lugerin seuraavaksi ykkösviholliseksi nousi Hulk Hogan, joka liittoutui Scott Hallin ja Kevin Nashin kanssa Lugeria, Stingiä ja Randy Savagea vastaan Bash At The Beachissa. Hogan, Hall ja Nash muodostivat uuden WCW:n heel stablen nimeltä New World Order eli nWo, mitä vastaan Luger alkoi taistella. Hogg Wildissa Sting ja Luger hävisivät Hallille ja Nashille. nWo korjasi voiton myös Fall Brawlissa ja Steven Regal vei Lugerin TV-mestaruuden lokakuussa. Vuoden lopussa Luger sai kuitenkin hyvitystä voittamalla Starrcadessa nWo:iin liittyneen Giantin.

Giantin lähtiessä nWo:sta Luger kuitenkin liittoutui tämän kanssa, sillä myös Giant janosi kostoa nWo:lle. Superbrawl VII:ssä Luger ja Giant voittivat WCW:n joukkuemaailmanmestaruuden Hallilta ja Nashilta, mutta nWo:n puolella ollut WCW:n johtaja Eric Bischoff peruutti voiton. Vuoden aikana Luger jatkoi vihoitteluaan nWo:n kanssa ja stablen syntymisen yksivuotistapahtumassa Bash At The Beach 1997:ssä hän ja Giant veivät voiton Hoganista ja Dennis Rodmanista.

Lokakuussa 1997 Luger toteutti sen, mikä oli tuntunut mahdottomalta. Hän voitti Nitron lähetyksessä maailmanmestaruuden Hoganilta, joka oli nWo-kohorttiensa avulla pitänyt mestaruutta hallussaan yli vuoden ajan. Mutta pian kävi tuskallisen selväksi, että Lugerin oli tarkoitus vain hävitä vyö takaisin Hoganille, sillä vain viiden päivän kuluttua Road Wildissa Hogan otti mestaruuden takaisin.

Muutaman kuukauden päästä Luger muodosti yhdessä Nashin, Konnanin ja Stingin kanssa Hogania vastustavan nWo-fraktion, josta käytettiin nimeä nWo Wolfpac (susilauma). Lugerista tuli Wolfpacin pääasiallinen rekrytoija, samaan tapaan kuin Bret Hart värväsi alkuperäiselle Hoganin johtamalle nWo:lle. Luger jatkoi hyökkäilyjään nWo:ia vastaan ja pakotti kahdesti siihen liittyneen Randy Savagen luovuttamaan Torture Rackissa.

Elokuussa 1998 Luger haastoi silloisen USA-mestarin, nWo:n Bret Hartin otteluun Nitrossa. Hän voitti matsin Torture Rackilla ja valloitti viidennen kerran hänelle rakkaan USA:n mestaruuden. Mutta tälläkin kertaa Luger joutui jobbarin rooliin, sillä vain kolme päivää myöhemmin Thunderissa Hart otti mestaruuden takaisin.

Vuoden 1999 alussa muodostettiin uusi nWo ja uusi Wolfpac sen eliittiryhmäksi. Myös Luger säilyi Wolfpacin jäsenenä, mutta Konnan pudotettiin nWo:n "B-ryhmään". Konnan oli luonnollisesti katkera entisille tovereilleen mutta Souled Outissa Luger pisti tämän järjestykseen, kun Konnanin oli pakko luovuttaa ottelu Torture Rackissa. Tämän jälkeen Luger vihoitteli jonkin aikaa Rey Mysterio Jr:n kanssa. Mysterio onnistui eräänä iltana telomaan pahasti Lugerin käden auton oven avulla ja Lugerin täytyi pitää taukoa painimisesta. Hän pysyi kuitenkin mukana WCW:n storylineissa, yleensä auttaen nWo:n jäseniä saamaan otteluvoittoja.

Kun Sting voitti maailmanmestaruuden Hoganilta Fall Brawlissa 1999, Sting ja Luger palasivat kumppaneiksi. He aloittivat pitkän yhteenoton Hoganin, Ric Flairin ja Bret Hartin kanssa. Halloween Havocissa Luger teki paluun painikehään ja pakotti Hartin luovuttamaan Torture Rackissa.

Luger osallistui maailmanmestaruusturnaukseen marraskuussa ja voitti Rick Steinerin ensi kierroksella, mutta toisella kierroksella hävisi ystävälleen Stingille. Tästä alkoi Stingin ja Lugerin sota, ja kaksikko taisteli Starrcadessa diskaukseen (Stingin hyväksi) päätyneen ottelun.

Vuonna 2000 Luger alkoi kaveerata Ric Flairin kanssa ja muodosti Team Package-tiimin. Yhdessä Diamond Dallas Pagen kanssa kaksikko aloitti sodan Hulk Hogania ja tämän kumppaneita vastaan. Superbrawl X:ssä Luger hävisi Hoganille ja pian myös Sting aloitti vihanpidon uudelleen. Uncensoredissa Luger kärsi jälleen tappion Stingille, kun hän hävisi tätä vastaan käydyn Lumberjack-matsin.

Uncensoredin jälkeen WCW:n tilanne muuttui dramaattisesti, kun Vince Russo ja Eric Bischoff palasivat WCW:n johtoon huhtikuussa 2000. He muodostivat tukijoukokseen New Blood-stablen, mikä koostui ryhmästä nuoria tulevaisuuden lupauksia. Luger sen sijaan kuului New Bloodia vastustavaan Millionaire's Club, mikä käsitti kokeneempia supertähtiä. Hänen lisäkseen siihen kuuluivat muun muassa Flair, Hogan, Nash, Sting ja DDP. Luger oli edelleen Flairin kanssa Team Package-tagteamissa ja he osallistuivat yhdessä joukkuemestaruusturnaukseen. Spring Stampedessa Luger ja Flair voittivat ensimmäisellä kierroksella Mamalukesit ja Harris Boysit, mutta finaalissa mestaruudet kuitenkin veivät Shane Douglas ja Buff Bagwell.

Slamboreessa Buff Bagwellkin luovutti Torture Rackissa. Tuon jälkeen Luger otti kohteekseen toisen tulokkaan, Chuck Palumbon, joka oli alkanut matkia Lugerin poseeraustyyliä ja jopa käyttämään tämän entrance-musiikkia. Luger otti toistuvasti yhteen Palumbon kanssa, mutta Lugerin ja WCW:n väliset sopimusongelmat estivät kaksikon kohtaamisen PPV:ssä. Sopimusongelmat pitivätkin Lugerin poissa kehistä suuren osan loppuvuotta.

Luger palasi lokakuun 2000 Halloween Havociin ja mukiloi Buff Bagwellin juuri kun tämä oli voittanut ottelunsa David Flairia vastaan. Seuraavien viikkojen aikana Lugerilla ja Bagwellilla oli pienimuotoisia yhteenottoja, mutta varsinaisesti Luger alkoi keskittyä Bill Goldbergiin. Tuohon aikaan Goldberg oli Vince Russon asettaman sopimusehdon alla, jonka mukaan hän joutuisi lähtemään WCW:stä jos häviäisi yhdenkin painiottelun. Luger vannoi, että hän tulisi olemaan se, joka lopettaisi Goldbergin uran.

Lugerilla ja Goldbergilla oli muutama pienimuotoinen yhteenotto, jotka tavallisesti päättyivät siihen, että Luger pakeni paikalta. Ensimmäisen kerran he kohtasivat PPV-tasolla Mayhemissa. Ottelussa Goldberg yritti käyttää Spearia, jolloin Luger vetäisi tuomarin eteensä niin että Spear osui molempiin miehiin. Sitten Goldberg iski Lugeria Jackhammerilla ja korjasi voiton.

Seuraavan illan Nitrossa Luger ilmoitti, että koska Goldberg oli iskenyt Spearilla tuomaria, hänet olisi pitänyt diskata. Mutta WCW:n johto ei niellyt selitystä, koska oli ilmeistä, että Luger oli tahallaan vetänyt tuomarin eteensä. Luger raivostui, iski Goldbergiä tuolilla ja pisti tämän Torture Rackiin. Luger jatkoi lupauksiaan, että hän tulisi tavalla tai toisella päättämään Goldbergin uran. Hän alkoi ahdistella Goldbergin ystävää ja Powerplantin aikaista kouluttajaa Sargea. Goldberg luonnollisesti tuli auttamaan ja Starrcadessa Luger kohtasi jälleen Goldbergin.

Goldbergin ja Lugerin otellessa sekä Sarge että Buff Bagwell tulivat ringsidelle. Bagwell yritti taivutella Sargea pysymään erossa ottelusta. Kun Luger yritti jälleen käyttää tuomaria "kilpenä", Bagwell meni väliin ja vetäisi tuomarin pois. Luger käytti seuraavaksi nyrkkirautaa apunaan, iskien sillä ensin Sargea ja sitten Goldbergia. Buff Bagwell kiipesi köysille yrittämään Buff Blockbusteria Lugerille. Hän osui ohi ja iski sen sijaan Goldbergia. Goldberg sai perille Spearin ja Jackhammerin ja vei toistamiseen voiton Lugerista. Mutta ottelun jälkeen Bagwell osoitti olevansa nyt Lugerin puolella ja iski sekä Sargea että Goldbergia tuolilla.

Starrcaden myötä syntyi Totally Buff-tiimi ja Bagwell rinnallaan Lugerin itseluottamus karttui entisestään. Hän ahdisteli edelleen Goldbergia ja Sargea ja erään kerran Totally Buff vaurioitti pahasti Sargen käsivartta. WCW Sin-PPV:ssä tammikuussa 2001 Totally Buff kohtasi joukkuematsissa Goldbergin ja Sargen. Luger ja Bagwell onnistuivat keskittämään paljon iskuja Sargeenm joka kärsi edelleen käsivarsivammastaan. Kun eräs Goldbergin kimppuun hyökännyt Totally Buffin kätyri suihkutti tuntematonta suihketta Goldbergin silmille, Luger nosti Goldbergin hartioilleen ja Bagwell iski Super Blockbusterin. Tämän ansiosta Totally Buff sai selätyksen Goldbergista ja samalla päätti tämän uran WCW:ssä.

Illan aikana Totally Buff säväytti myös toisaalla, kun Luger ja Bagwell sekaantuivat joukkuemestaruusotteluun ja auttoivat Natural Born Thrillersiä voittamaan mestaruuden takaisin Kevin Nashilta ja Diamond Dallas Pagelta. Sitten Totally Buff julisti itsensä joukkuemestaruuden ykköshaastajaksi. Luger ja Bagwell liittyivät Ric Flairin Magnificent Seven-ryhmään, johon heidän lisäkseen kuuluivat Scott ja Rick Steiner, Animal ja Jeff Jarrett. Hoideltuaan tieltään Kronikin, Totally Buff nousi virallisestikin joukkuemestaruuden haastajaksi.

Greedissä maaliskuussa 2001 Luger ja Bagwell saivat mestaruusottelunsa Sean O'Hairea ja Chuck Palumboa vastaan. Mutta ilta osoittautui katastrofiksi, kun nuoret joukkuemestarit murskasivat Totally Buffin täydellisesti ratkaisten matsin Seantom Bombilla alle minuutissa. Musertava tappio piti Lugerin ja Bagwellin poissa WCW:n viimeisten viikkojen tapahtumista.

Oltuaan pitkän aikaa poissa wrestlingin isoilta areenoilta, Luger teki paluun World Wrestling All-Starsiin vuonna 2002. Yhdessä vanhan ystävänsä Stingin kanssa hän kukisti Malicen ja toisen vanhan ystävänsä Buff Bagwellin WWA:n showssa Irlannissa. Joulukuun 6. päivä 2002 ilmassa oli nostalgian tuntua, kun Luger voitti vapaana olleen WWA:n raskaansarjan maailmanmestaruuden voittamalla Stingin.

Lugeria ei luultavasti tulla koskaan unohtamaan. Mutta hänen kohtalokseen koituivat aina liian suuret odotukset, vaikka itse asiassa enemmän promoottorit kuin fanit odottivat häneltä liikoja. Siinä missä promoottorit ja federaatiot halusivat hänestä uutta Flairia tai Hogania, Luger saattoi olla ainoastaan Luger. On epätodennäköistä, että hän tulee enää palaamaan "isoihin" kehiin, mutta kaksinkertaisena WCW:n maailmanmestarina ja pitkäaikaisena nWo Wolfpacin jäsenenä hänet tullaan muistamaan wrestlingin aikakirjoissa.