TED DIBIASE

Pituus: 190 cm
Paino: 104 kg
Oikea nimi: Theodore Marvin DiBiase
Syntynyt: 18.1.1954
Kotikaupunki: Omaha, Nebraska
Ammattilaisdebyytti: 1975
Lopetusliike: Million Dollar Dream

Ted DiBiase on eräs wrestlingin alan suurimmista sankareista ja heeleistä. Häneen sopii erinomaisesti arvonimi His Excellency of Scientific Wrestler.

DiBiasen isäpuoli oli tunnettu painija "Iron" Mike DiBiase, jota poika suuresti ihaili. Ted DiBiase muisteli aina tämän halunneen antaa parhaansa jokaisessa matsissa ja hän itsekin otti tämän periaatteen ohjenuorakseen. Iron-Miken ja Tedin tiet erosivat traagisesti, sillä Mike DiBiase kuoli erään ottelun aikana Tedin ollessa vasta 15-vuotias. Hänen äitinsä vaipui vakavaan masennukseen ja alkoholismiin ja Tedin piti muuttaa isovanhempiensa luokse Arizonaan.

Aloitettuaan opinnot West Texas Universityssä Ted päätti ryhtyä isänsä lailla painijaksi. Hänen kouluttajanaan oli toiminut Dory Funk Sr. ja DiBiasen parhaimmiksi ystäviksi tulivat Funkin pojat Terry ja Dory Jr. Kovan koulutuksen jälkeen DiBiase debytoi vuonna 1975 Oklahomassa. Hänen ensimmäisen suuri voittonsa tuli ottelussa Killer Karl Koxia vastaan minkä jälkeen DiBiase alkoi tulla tunnetuksi. Yhdysvalloissa hän paini muun muassa Dick Murdochia ja Greg Valentinea ja Japanissa Giant Babaa ja Wolfmania vastaan. DiBiasen ensimmäinen mestaruus oli Central States-mestaruus, jonka hän nappasi Sgt. Slaughterilta. Merkittävin mestaruusvoitto tuli huhtikuussa 1976, kun DiBiase ja Dick Murdoch voittivat Mid-South USA:n joukkuemestaruuden. Mid Southissa DiBiase saavutti kuuluisuuden ja joulukuussa 1976 hän voitti Mid Southin Pohjois-Amerikan mestaruuden Spoilerilta.

DiBiase oli tullut tunnetuksi jo valtakunnallisella tasolla ja hän sai ensimmäisen maailmanmestaruusottelunsa NWA:n maailmanmestaria Harley Racea vastaan. DiBiase antoi suurenmoisen vastuksen veteraani Racelle mutta ottelu piti keskeyttää, kun DiBiase sai vamman kaulaansa. Keväällä 1979 hän voitti legendaariselta Fritz Von Erichiltä NWA:n Pohjois-Amerikan mestaruuden. Pian voiton jälkeen hän siirtyi WWE:iin (silloiseen World Wide Wrestling Federationiin) ja toi Pohjois-Amerikan mestaruutensa mukanaan. DiBiasesta tehtiin WWE:n ensimmäinen Pohjois-Amerikan mestari. Kesäkuussa hän hävisi vyön Pat Pattersonille, joka oli viimeinen Pohjois-Amerikan mestari, sillä tälle annettiin syyskuussa WWE:n ensimmäinen Intercontinental-mestaruus.

WWE:ssä DiBiase kilpaili vielä joukkuedivisioonassa, jossa hän otteli pareinaan muun muassa Tito Santana ja Andre the Giant. Joulukuussa 1979 DiBiase paini Madison Square Gardenilla MSG-debyyttinsä tehneen Hulk Hoganin kanssa.

1980-luvulle tultaessa DiBiase palasi itsenäisiin federaatioihin. Painiuransa alkuvaiheessa hän oli ollut täysverinen babyface ja voittanut sellaisena lukuisia mestaruuksia. Vuonna 1983 kaikki muuttui, kun Mid South menetti useita heel-painijoitaan, kuten Paul Orndorffin. Mid Southin päällikkö Bill Watts halusi löytää uuden superheelin ja pyysi myös DiBiaselta apua sellaisen löytämisessä. DiBiase tarjoutui itse rooliin seuraten isänsä jalanjälkiä, sillä myös Mike DiBiase oli esittänyt heeliä urallaan. Tedistä tulikin Mid Southin uusi monster heel ja sopi hahmoon täydellisesti. Hän hallitsi pian Mid Southin mestaruuskuvioita kattavasti joko mestarina tai sen jahtaajana.

Vuonna 1986 Watts nimesi Mid Southin uudelleen Universal Wrestling Federationiksi (UWF). Sen toiminta kuitenkin lakkautettiin jo 1987 kun se liitettiin suoraan NWA:iin. Tällöin DiBiaselle jäi kaksi vaihtoehtoa: jatkaa NWA:ssa tai liittyä WWE:iin. Hänen vielä miettiessään asiaa, Vince McMahon soitti itse DiBiaselle kotiin. McMahon sanoi, että hänellä oli mielessään loistorooli, johon uskoi DiBiasen sopivan. Hän lennätti DiBiasen ensimmäisessä luokassa New Yorkiin, jossa limusiini haki hänet WWE:n toimistoon Stamfordiin. Siellä McMahon selitti hänelle roolin yksityiskohdat: hänestä tehtäisiin pahin roisto mitä wrestling-maailma on koskaan nähnyt. DiBiasesta tulisi painin J.R. Ewing tai Ebenizer Scrooge. Hän olisi sikamaisen rikas ja heittelisi rahaa oikealle ja vasemmalle, nauraisi päin ihmisten naamaa ja käskisi näiden mennä polvilleen ja kauhomaan rahat itselleen. WWE lennättäisi hänet kaikkialle ensimmäisessä luokassa ja tarjoaisi aina riittävästi sadan dollarin seteleitä ja vaikka DiBiase ostaisi vain paketin purukumia, hän maksaisi kaiken aina satasella. Hän yöpyisi hienoimmissa hotelleissa ja saisi jopa henkivartijan. Ja kaiken lisäksi hänellä olisi hyvä palkka.

Hetkeäkään epäröimättä DiBiase vastasi McMahonille suostuvansa. Sitten McMahon lähetti hänet limusiinilla New Yorkin Helmsley Palaceen ja toivotti tervetulleeksi Million Dollar Manin.

Million Dollar Man Ted DiBiase debytoi WWE:ssä vuoden 1987 loppupuoliskolla. Pat Patterson neuvoi häntä, kuinka käyttäytyä sikamaisen rikkaalla tyylillä, röyhkeästi ja muista piittaamattomasti. DiBiase sai Virgilin henkivartijakseen ja useiden viikkojen ajan TV-lähetyksissä näytettiin, kun hän Virgil apunaan suoritti ilkeitä tempauksiaan. Hän esimerkiksi osti hotellin hääsviitin ja hääti pois siellä asuneen hääparin. Toisen kerran hän osti yleisen uima-altaan yhdeksi päiväksi ja pisti kaikki siellä uineet lapset riviin katselemaan hänen uimistaan aidan toiselta puolen. Hienon ravintolan asiakasjonon hänniltä hän pääsi suoraan parhaimpaan pöytään. Usein DiBiase myös maksoi jollekulle yleisön joukosta muutaman satasen, jos tämä suorittaisi jonkin nöyryyttävän tehtävän, kuten suutelisi hänen jalkojaan tai pyyhkisi hikeä selästään.

Kuuluisin DiBiasen tempaus tapahtui eräässä Superstarsin nauhoituksissa. Hän tuli haastattelusessioon Virgil mukanaan ja sanoi antavansa 500 dollaria kenelle tahansa, joka pystyisi pomputtamaan koripalloa viisitoista kertaa. Noin helpon ehdon suorittaminen toisi kenelle tahansa 500 dollaria mutta DiBiase valitsi yleisön joukosta pienen Sean-nimisen pojan. DiBiase salli pojan pomputtaa palloa ensin harjoitukseksi ja tämä teki kymmenen pomppua ammattilaisen ottein. Yleisö hurrasi Seanille kun tämä aloitti viidentoista pompun tavoittelunsa. DiBiase alkoi jo hikoilla, kun Sean edistyi hyvin. Juuri kun Sean oli pääsemässä viiteentoista, DiBiase nappasi pallon itselleen ja heitti sen pois näyttämöltä, jättäen Seanin ilman rahoja. Valtavat buuaukset täyttivät areenan ja Ted DiBiase oli vakiinnuttanut asemansa WWE:n megaheelinä.

Näiden tekojen vuoksi DiBiasea vihattiin. Häntä halveksittiin mutta ihmiset myös suorastaan tungeksivat painiareenoille nähdäkseen hänen joutuvan löylytetyksi otteluissa. Million Dollar Man oli miljoonan taalan menestys.

DiBiase aloitti myös painiuransa vahvasti, voittamalla elokuussa 1987 Jim Dugganin ja Legends Battle Royalessa marraskuussa Ricky Steamboatin. Vuonna 1988 hän lähti tavoittelemaan WWE:n maailmanmestaruutta. Mutta koska hän ei onnistunut itse voittamaan sitä Hulk Hoganilta, hän värväsi avukseen Andre the Giantin. Andre, joka oli jo pitkään koettanut voittaa mestaruuden Hoganilta, lupasi DiBiaselle vievänsä vyön ja antavansa sen sitten DiBiaselle. Helmikuussa 1988, kun Andre jälleen otteli Hogania vastaan mestaruudesta, tapahtui sitten aikanaan wrestling-maailmaa kuohuttanut tapaus. Kun Andre teki selätysyrityksen, Hogan irrottautui matosta, mutta tuomarina toiminut Dave Hebner laski silti kolmeen ja antoi mestaruusvyön Andrelle. Andre, DiBiase ja Virgil riensivät juhlimaan kehään ja sitten Andre antoi vasta voittamansa mestaruuden DiBiaselle. Million Dollar Man oli rahakirstunsa avulla lahjonut Hebnerin huijaamaan vyön Hoganilta.

Mutta DiBiasen ilo uutena WWE:n mestarina oli lyhytaikainen, sillä WWE:n johtaja Jack Tunney ilmoitti heti, että maailmanmestaruutta ei voi ostaa eikä myydä ja julisti mestaruuden avoimeksi. Siksi hän määräsi maaliskussa Atlantic Cityssä pidettävään Wrestlemania IV:een mestaruusturnauksen, jossa leivottaisiin uusi mestari. Myös DiBiase osallistui turnaukseen ja ensimmäisellä kierroksella hän voitti Jim Dugganin. Seuraavaksi kaatui Don Muraco, mutta finaalissa hän hävisi Randy Savagelle, kun Hulk Hogan kosti aiemman huijauksen auttamalla Savagen voittoon.

DiBiasen häviö "Macho Man" Savagelle oli alkuna valtavalle miesten väliselle vihanpidolle. Savage ja Hogan muodostivat keskenään Megapowers-tiimin ja DiBiase ja Andre taistelivat näitä vastaan Megabucks-tiiminä. Kaikkien aikojen ensimmäisessä Summerslamissa Megabucks hävisi Megapowersille. Mutta lokakuussa 1988 DiBiase voitti King of the Ringin ja osoitti olevansa vaarallinen vastustaja vahvalla Sleeperillään, josta hän käytti nimeä Million Dollar Dream. Tammikuun 1989 Royal Rumblesta piti tulla hänen läpimurtonsa huipulla, mutta hän joutui viimeisenä eliminoiduksi ja voiton vei Big John Studd.

DiBiase lähti jälleen suoranaiselle ristiretkelle Hulk Hogania vastaan. Hän toi WWE:n areenoille kivulle ja iskuille immuunin Zeus-nimisen painijan, jota vastaan Hogan oli taistellut elokuvassa No Holds Barred. Hoganin vastaiseen rintamaan liittyi myös Randy Savage, joka oli Wrestlemania-voittonsa jälkeen ehtinyt pitää mestaruutta vain viikon ennen kuin Hogan voitti sen jälleen itselleen. Zeus alkoi vainota Hogania ja hyökkäillä tämän kimppuun, mutta Summerslam 1989:ssä Zeus ja Savage hävisivät Hoganille ja tämän ystävälle Brutus Beefcakelle. DiBiase hävisi myös mestaruusmatsinsa Hogania vastaan syyskuun Saturday Night's Main Eventissä.

DiBiase toi joukkoihinsa lisää vahvistuksia värväämällä puolelleen Warlordin ja Barbarianin (yhdessä The Powers of Pain). Survivor Seriesissä käydyn Elimination-matsin päätteeksi Hogan ja tämän kumppanit Jake Roberts ja Demolition voittivat DiBiasen, Zeusin ja Powers of Painin. Vielä vuoden 1989 viimeisessä PPV:ssä No Holds Barredissa Hogan ja Beefcake voittivat Savagen ja Zeusin teräshäkkiottelussa.

Vuosi 1989 oli sujunut huonosti DiBiasen osalta. Tammikuun 1990 Royal Rumblessa hän näytti taas kykynsä menemällä ensimmäisenä kehään ja pysymällä siellä neljäkymmentä minuuttia, ennen kuin Ultimate Warrior sai hänet eliminoiduksi. Hänen seuraava vihollisensa oli Jake "The Snake" Roberts, joka varasti DiBiasen "henkilökohtaisen" mestaruusvyön, Million Dollar Titlen. DiBiase oli alkanut käyttää tuota mestaruusvyötä, joka oli dollarinkuvilla ja timanteilla koristeltu suunnattoman arvokas esine. Roberts esitti, että koska DiBiase ei ollut voittanut Million Dollar-vyötä, se ei kuulunut hänelle ja varasti sen. Wrestlemania VI:ssa DiBiase sai tilaisuuden hankkia vyö takaisin. Koska DiBiasella oli Virgil apunaan, hänen onnistui voittaa Roberts uloslaskulla ja saada vyö takaisin. Mutta Roberts sai viimeisen sanan, sillä ottelun päätyttyä hän hakkasi DiBiasen niin, että tämä jäi makaamaan verisenä mattoon.

Seuraavaksi DiBiase raivostutti "The American Dream" Dusty Rhodesin ostaessaan Rhodesin managerin Sapphiren palvelukseensa. DiBiase osti erään Saturday Night's Main Eventin koko etummaisen rivin mutta eräällä rivin paikalla istunut Rhodesin poika Dustin kieltäytyi luovuttamasta paikkaansa. DiBiase ja Virgil hakkasivat Dustinin sekä myös Dustyn kun tämä yritti auttaa poikaansa. Kostoa haluava Dusty Rhodes järjesti DiBiasen ottelemaan Dustinia vastaan televisiossa. Dustin voittaisi matsin, jos DiBiase ei onnistuisi selättämään häntä kymmenen minuutin kuluessa. Dustin kesti ja voitti ja vihainen DiBiase hakkasi jälleen Virgil apunaan sekä isän että pojan.

DiBiase sai mestaruusottelun silloista maailmanmestaria Ultimate Warrioria vastaan lokakuun 1990 The Main Event IV:een mutta hän hävisi diskauksella. Seuraavassa Survivor Seriesissä DiBiase kohtasi vihollsia peräti kahdessa eri eliminointimatsissa. Ensimmäisessä matsissa DiBiasen joukkueessa olivat Rhythm & Blues sekä WWE-debyyttinsä tehnyt Undertaker ja Dusty Rhodesin puolella Koko B. Ware ja Hart Foundation. Brother Loven luotsaama Undertaker hyökkäsi rajusti Rhodesin kimppuun ja laskettiin ulos. Lopussa DiBiase selvisi voittajaksi eliminoimalla Bret Hartin. Mutta ilta ei ollut ohi, vaan DiBiase osallistui vielä toiseen eliminointimatsiin, jonka osanottajat olivat maailmanmestari Ultimate Warrior, Hulk Hogan, Rick Martel, Warlord, Power, Glory, Tito Santana, Hercules, Paul Roma ja DiBiase. DiBiasen onnistui eliminoida Santana mutta hänet itsensä eliminoi Hogan, joka voitti ottelun yhdessä Ultimate Warriorin kanssa.

DiBiase jatkoi edelleen sotaansa Rhodesin perhettä vastaan ja Royal Rumble 1991:ssä hän ja Virgil voittivat isä ja poika Rhodesin. Mutta Rumblen jälkeen Roddy Piper alkoi yllyttämään Virgiliä kapinaan isäntäänsä vastaan. Virgil päättikin irrottautua häntä kurjasti kohtelevasta DiBiasesta ja alkoi luoda itsenäistä uraa painijana. Kun Piper joutui moottoripyöräonnettomuuteen eikä voinut otella DiBiasea vastaan Wrestlemania VII:ssä Virgil halusi otella tämän sijasta! Virgil otti järisyttävän uloslaskuvoiton entisestä isännästään ja nöyryytetty DiBiase kosti Piperille hakkaamalla tämän pahasti matsin jälkeen.

Virgil sai voittonsa ansiosta mestaruusottelun Million Dollar-mestaruudesta Summerslamiin. DiBiase-Virgil -ottelu oli cardin odotetuimpia matseja ja Virgil oli päättänyt vakaasti ottaa arvokkaan Million Dollar-vyön itselleen. DiBiase puolestaan toi kehän laidalle liittolaisensa "Sensational" Sherri Martelin ja he olivat yhdessä päättäneet säilyttää vyön DiBiasella ja rankaista Virgiliä kovan käden kautta. Koska mestaruus saattoi vaihtaa omistajaa ainoastaan selätyksen tai luovutuksen kautta Virgilin tavoite näytti pelkältä haaveelta, sillä hän ei ollut juuri koskaan onnistunut voittamaan ketään vastustajaa puhtaasti.

Mutta Virgil yllätti DiBiasen ja Sherrin aloittamalla matsin nopeasti ja vahvasti. Lisäksi Virgilillä oli Madison Square Gardenin yleisö vankasti puolellaan. Sherri oli tyrmistynyt kun DiBiase joutui niin pahasti entisen palvelijansa pieksemäksi. Virgil pudotti DiBiasen areenan lattialle, ahdisti Sherriä ja sai lopulta DiBiasen keskelle kehää ja lukitsi tämän Million Dollar Dreamiin. Ja ällistyttävää kyllä, DiBiase alkoi menettää tajuntaansa kun Virgil puristi Million Dollar Dreamia yhä tiukemmalle ja tiukemmalle. Sherri ei kestänyt enempää, joten pelastaakseen DiBiasen äärimmäiseltä nöyryytykseltä hän kiipesi kehään ja iski Virgiliä painavalla käsilaukullaan. Virgilin ote irtosi ja molemmat ottelijat makasivat matossa. Sherri luuli pelastaneensa DiBiasen mestaruusvyön hankkimalla tälle diskauksen mutta tuomari passittikin hänet backstagelle ja käski jatkaa ottelua. Matsi jatkui hyvin kiivaana mutta lopulta tiukasta Sleeperistä hädin tuskin toipunut DiBiase ei enää jaksanut jatkaa ja Virgil sai selätyksen entisestä isännästään ja nousi uudeksi Million Dollar Championiksi.

DiBiaselta kului aikaa marraskuuhun saakka, ennen kuin hän onnistui voittamaan mestaruutensa takaisin Virgililtä. Joulukuun Tuesday in Texasissa DiBiase ja Repo Man kukistivat Virgilin ja Tito Santanan ja tämän jälkeen feudi Virgilin kanssa päättyi.

Vuoden 1992 alussa järjestetyssä Royal Rumblessa kilpailtiin samalla mestaruudesta, sillä WWE:n pääjohtaja Jack Tunney oli julistanut mestaruuden avoimeksi Hulk Hoganin ja Undertakerin kiistanalaisesti päättyneen mestaruusottelun jälkeen. DiBiase sai huonot asetelmat joutuessaan kehään numerolla 2 ja joutui kilpailun kuluessa British Bulldogin eliminoimaksi. Rumblen voitti WWE:n riveihin siirtynyt Ric Flair.

DiBiaselta oli jälleen mennyt maailmanmestaruus sivu suun. Mutta sen sijaan hän löysi itselleen tasavertaisen kumppanin, jonka kanssa muodosti tagteamin. Uusi kumppani oli entinen kaksinkertainen WWE-joukkuemestari Mike Rotunda, joka tunnettiin nimellä IRS. Yhdessä kaksikko muodosti Money Inc:n, joka teki nopeasti läpimurron. Helmikuussa 1992 DiBiase ja IRS voittivat Legion of Doomilta WWE:n joukkuemestaruuden. Jack Tunney, joka edelleen vastusti DiBiasea, määräsi Money Inc:n puolustamaan mestaruuttaan Wrestlemania VIII:ssa Earthquaken ja Typhoonin muodostamaa The Natural Disasters-tiimiä vastaan. Ottelu päättyi, kun DiBiase ja IRS päättivät poistua kehästä ja ansaitsivat itselleen uloslaskun säilyttäen mestaruuden.

Natural Disasters kuitenkin voitti joukkuemestaruuden heinäkuussa 1992. Häviön jälkeen DiBiase ja IRS vihoittelivat jälleen Legion of Doomin kanssa, joille he hävisivät Summerslamissa. Kun Brian Knobbsin ja Jerry Saggsin (Nasty Boys) oli määrä saada mestaruusottelu Natural Disastersia vastaan lokakuussa, heidän managerinsa Jimmy "Mouth of the South" Hart kääntyikin yllättäen Nasty Boyseja vastaan ja asetti Natural Disastersin haastajiksi DiBiasen ja IRS:n. Nasty Boysit luonnollisesti raivostuivat ja DiBiasen ja IRS:n pitikin ensin kohdata Knobbsin ja Saggsin hyökytys. Tämä heikensi pahasti Money Inc:in mahdollisuuksia voittoon. Mutta Disastersien epäonneksi Headshrinkersien Samu ja Fatu saapuivat ringsidelle. Näiden häiritessä mestareita IRS sai Earthquaken Sleeperiin ja lukitsi otteen niin vahvasti, että Earthquake lopulta menetti tajuntansa ja Money Inc voitti WWE:n joukkuemestaruuden takaisin. DiBiase ja IRS jatkoivat mestareina vanhoja metkujaan. Lokakuun lopulla he kohtasivat mestaruusmatsissa Ultimate Warriorin ja Randy Savagen mutta säilyttivät vyöt hankkimalla itselleen uloslaskun.

Vuoden 1993 alussa DiBiase ja IRS asettuivat vastakkain Hulk Hoganin ja Brutus Beefcaken kanssa. Wrestlemania IX:ssä Money Inc määrättiin puolustamaan joukkuemestaruuttaan näitä vastaan. Siellä DiBiase ja IRS hyökkäsivät Hoganin ja Beefcaken kimppuun jo ennen kellon soimista mutta pian nämä saivat yliotteen ja alkoivat hallita matsia. DiBiase ja IRS pääsivät kuitenkin hyökkäämään takaisin alkamalla yhdessä hakata Beefcakea. Yhdessä vaiheessa DiBiase loukkasi kätensä iskiessään Beefcakea ja tämä vaihtoi Hoganin kehään. Tämä hakkasi DiBiasea ja IRS:ää reippaasti ja pudotti nämä pois kehästä. Jälleen Money Inc koetti järjestää itselleen uloslaskun tehden lähtöä areenalta mutta tuomari antoi heille varoituksen, että jos he lähtevät, heiltä otetaan joukkuemestaruus pois. He palasivat ja aloittivat armottoman Hoganin murjomisen. DiBiase otti Hoganin Million Dollar Dreamiin mutta tämä pääsi irti. Beefcake ja IRS vaihdettiin kehään mutta DiBiasen onnistui iskeä Beefcakea kumppaninsa salkulla ja repi tämän naamarin irti. Beefcake iski Money Inc:in kanveesiin Double Clotheslinella ja laittoi IRS:n Sleeperiin. DiBiase irrotti Beefcaken Sleeperin ja iski tuomarin tajuttomaksi. Hogan lähti DiBiasen ja kolkkasi Money Inc:in mattoon Beefcaken maskilla. Hogan ja Beefcake koettivat selättää mestarit mutta tuomaria ei ollut laskemassa selätystä. Silloin Money Inc:ia vastaan jälleen kääntynyt Jimmy Hart juoksi kehään ja laski mestarit selätetyiksi. Tämä typerä teko kuitenkin aiheutti sen, että Hogan ja Beefcake diskattiin ja Money Inc säilytti joukkuemestaruuden. Hogan ja Beefcake juhlivat yhtä kaikki Money Inc:n lyömistä ja heittivät mestarien setelipinot ympäri areenaa.

Muodollisesta voitostaan huolimatta Hogan ja Beefcake olivat antaneet DiBiaselle ja IRS:lle nolon opetuksen. Näiden eteen ilmaantuivat kuitenkin jo toiset haastajat kun WWE:iin hiljattain liittyneet Rick ja Scott Steiner ottivat päämääräkseen joukkuemestaruuden voiton. Huhtikuun European Rampagessa DiBiase ja IRS onnistuivat vielä säilyttämään vyöt mutta kesäkuussa Steinerin veljekset lopettivat Money Inc:in kahdeksan kuukauden yhtäjaksoisen ajan kestäneen joukkuemestaruuskauden. DiBiase ja IRS osoittivat vielä olevansa kilpailukykyisiä ottamalla vyöt takaisin Steinereilta kaksi päivää myöhemmin. Mutta heidän kolmas mestaruuskautensa kesti vain kolme päivää kun Steinerit veivät joukkuemestaruuden lopullisesti omassa revanssissaan.

Mestaruuden menetys oli lopun alkua Money Inc:lle. He saivat useita revanssiotteluita, joista yksi oli elokuussa käyty erityinen häkkimatsi. Mutta joukkuemestaruutta he eivät enää saaneet takaisin. He hävisivät vielä Steinereille King of the Ringissä, mikä oli Money Inc:n viimeinen esiintyminen tagteamina. DiBiase joutui pian vedetyksi mukaan vihanpitoon Razor Ramonin kanssa. DiBiase sai kunnon naurut kun Razor hävisi Raw'n lähetyksessä 1-2-3 Kidille ja Razor päätti kostaa. Kun DiBiase itse paini Kidiä vastaan Wrestling Challengessa, Razor juoksi paikalle ja häiritsi DiBiasea sen verran että Kid nappasi toisen shokkivoiton, tällä kertaa DiBiasesta. Erimielisyydet päätettiin ratkaista singles-matsissa Summerslamissa. DiBiase hallitsi ottelua aluksi mutta Razor sai pudotettua hänet kehästä Clotheslinella. Razor veti hänet takaisin mutta DiBiase sai napattua kiinni Razorin trikoista ja paiskasi tämän kehäkulmaan. Hän yritti nujertaa Razorin hyvin kuristavalla Chinlockilla mutta lopulta Razor sai kyynärpääiskullaan itsensä irti. Kun DiBiase yritti lukita Million Dollar Dreamin, Razor iski uudelleen kyynärpäällä ja DiBiase kaatui Clotheslinella kanveesiin. Toivuttuaan DiBiase irrotti kehätolpan pehmusteet mutta joutuikin itse isketyksi siihen kun Razor tointui tarpeeksi. Tämän jälkeen Razor Ramon nappasi voiton Razor's Edgellä ja näin DiBiase hävisi viimeisen PPV-ottelunsa WWE:ssä.

DiBiase halusi pitkän Amerikan-kauden jälkeen kokeilla jälleen uraa Japanissa ja liittyi Summerslamin jälkeen AJPW:n palvelukseen. Hän otti kumppanikseen Stan Hansenin, jonka kanssa hän oli paininut AJPW:ssä aiemminkin, ennen WWE-uraansa. Syyskuussa (1993) he voittivat Budokan Hallissa AJPW:n joukkuemaailmanmestaruuden Toshiaki Kawadalta ja Akira Tauelta. Hansen ja DiBiase pitivät vöitä kolme kuukautta, kunnes AJPW yllättäen julisti mestaruudet vapaiksi järjestääkseen näyttävän mestaruusturnauksen. Hansen ja DiBiase painivat turnauksessa yhden ottelun kunnes DiBiasen piti vetäytyä turnauksesta loukkaantumisen takia. Kun DiBiasen sopimus olisi pitänyt uusia tammikuussa 1994, lääkärit kielsivät häneltä ottelemisen uudelleen oikuttelemaan ryhtyneen vanhan selkävamman takia. DiBiasen piti kieltäytyä rankkaa ottelutahtia vaatineesta sopimuksesta ja hän palasi Yhdysvaltoihin WWE:iin palvelukseen.

Keväällä 1994 manageri Ted DiBiase palasi WWE:iin. Hän otti liittolaisekseen jälleen IRS:n ja otti pian Money Inc:n uudeksi jäseneksi Bam Bam Bigelow'n. Näin syntyi WWE:n uusi heel stable Million Dollar Corporation. Summerslamissa siihen liittyi Tatanka ja vuoden 1995 alussa 1-2-3 Kid, Sycho Sid sekä WWE-veteraani King Kong Bundy. Corporationin suurin vihollinen oli Undertaker, joka tavallisimmin päihitti kaikki sen jäsenet, kuten IRS:n, Bundyn ja "Supreme Fighting Machine" Kaman. Corporationiin kuului lyhyen aikaa myös Henry Godwinn mutta tämä lähti pian pois ja DiBiase sai useasti päälleen tämän sikafarmarin heittämiä sangollisia sianjätöksiä.

DiBiase toi takaisin myös Million Dollar-mestaruusvyön, joka oli ollut poissa WWE:stä Money Inc:in joukkuemestaruuden päivinä. Erään show'n aikana hän keksi yleisön joukosta WWE:n 80-luvun supertähden Nikolai Volkoffin ja liitti tämän Corporationiin. DiBiase antoi Million Dollar-vyön Volkoffille ja järjesti tämän taas painimaan. Mutta Volkoff ei onnistunut voittamaan ainoatakaan matsia, joten DiBiase otti pian vyön pois häneltä. DiBiase etsi edelleen itselleen seuraajaa Million Dollar-mestarina ja hänen katseensa osui Chris Benoit-nimiseen loistavaan tekniseen painijaan, joka tuohon aikaan etsi oli koeluontoisella WWE-sopimuksella. DiBiase muun muassa saattoi Benoit'n kehään kesäkuussa 1995 Länsi-Virginiassa käydyssä Superstarsin nauhoituksia edeltäneessä dark matchissa, jossa Benoit hävisi Adam Bombille. Mutta WWE ei solminut sopimusta Benoit'n kanssa ja tämä lähti WCW:iin lokakuussa 1995.

Vuoden 1995 loppuun mennessä Million Dollar Corporationin jäsenet olivat 1-2-3 Kidiä lukuunottamatta lähteneet WWE:stä. Siksi DiBiase keskitti managerointinsa "Ringmaster" (myöh. Stone Cold) Steve Austiniin, jolle hän Brother Love-showssa luovutti Million Dollar-vyön. Austin kantoi ylpeänä Million Dollar-vyötä ja käytti jopa DiBiasen Million Dollar Dreamia finisherinään. Austin aloitti vihanpidon Savio Vegan kanssa ja miesten välille määrättiin lopulta Caribbean Strap-matsi toukukuun 1996 In Your Houseen. DiBiase ilmoitti lähtevänsä WWE:stä, jos Austin häviäisi ottelun. Savio Vega voitti ja näin DiBiasen ura WWE:ssä päättyi.

Mutta DiBiase oli saanut tarjouksen Ted Turnerilta saapua managerintöihin WCW:iin ja hän tarttui tilaisuuteen. Hän otti nimekseen "Trillionaire" Ted ja ryhtyi juuri tuohon aikaan perustetun nWo:in manageriksi. WCW:n uuden heel stablen nWo:n "turvamiehenä" oli DiBiasen vanha henkivartija Virgil. Eräässä WCW:n Nitron lähetyksessä DiBiase toi nWo:iin Giantin, joka oli aiemmin ollut nWo:n vannoutunut vihollinen. Yhdessä Eric Bischoffin kanssa DiBiase toimi myös monesti Nitron kommentaattorina. DiBiase toimi nWo:ssa vuoden 1997 Spring Stampedeen saakka, jolloin hän liittyi Rick Steinerin puolelle tämän otellessa Kevin Nashia vastaan. Tämän jälkeen DiBiase ryhtyi Steinerin veljesten manageriksi ja hänen johtaminaan Rick ja Scott Steiner voittivat WCW:n joukkuemestaruuden - WWE:n puolellahan Steinerit olivat vieneet Money Inc:ltä WWE:n vastaavan mestaruuden.

Kun Scott jätti veljensä ja liittyi nWo:iin helmikuussa 1998, DiBiase jatkoi vielä Rick Steinerin managerina. Manageroinnin ohella hän toimi myös muun muassa EA Sportsin konsulttina ja neuvonantajana "WCW Mayhem"-peliä varten. Lisäksi hän vieraili usein Nascar-kisoissa WCW:n edustajana. DiBiasen sopimus WCW:n kanssa päättyi 1999.

Jäätyään eläkkeelle painin maailmasta, DiBiase aloitti oman uskonnollisen lähetysjärjestön Heart of David Ministryn. Järjestö on evankelista lähetystyötä tekevä liitto, joka kautta DiBiase puhuu muun muassa nuorille, opiskelijoille ja miesryhmille siitä, miten Jumala on vaikuttanut hänen elämässään. Järjestö tekee myös valistustyöstä huumeita ja alkoholia vastaan. DiBiase toimi myös puheenjohtajana Sunshine Foundationissa, joka toteuttaa vaikeasti sairaiden lasten toiveita. Wrestlingin alalla hän on antanut lausuntoja, joissa vastustaa lisääntyvää seksuaalisuuden ja karkean kielenkäytön käyttöä WWE:n televisiolähetyksissä. Hän on myös käynnistänyt oman pienen "painifederaation", joka toimii Heart of David Ministriesin yhtenä evankelioimisen välineenä. Hän on myös kirjoittanut omaelämäkerran nimeltä "Every Man Has His Price: The True Story of Wrestling's Million Dollar Man".