Leffat

Ai vapaapaini ei juuri nyt nappaa? No puhutaan sitten vaikkapa tv-ohjelmista tai termodynamiikasta.

Valvojat: Moderaattorit, Ylläpito

Vastaa Viestiin
Avatar
bookert
Viestit: 626
Liittynyt: Ke 19.11.2003 19:21
Paikkakunta: Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja bookert » La 29.08.2015 12:31

Stefa kirjoitti:Tässä kun ollaan 50-lukua hehkutettu niin tuli äsken avokin kanssa kateltua Wilderin Sabrina. Hieno elokuva. Hepburn, Bogart ja Holden kaikki erinomaisia rooleissaan.
Hyvä leffa tuokin kyllä. Wilder on hinnaton kaveri I must say.
Big Things Poppin, Little Things Stoppin

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ke 02.09.2015 21:42

Katkaisen tämän 50-luku höpötyksen tähän ja heitän lyhyet arvostelut muutamasta leffasta.

Liikkuva Linna (2004)

Hayao Miyazakin koskettava animaatio, joka pyörii kauneuden, viattomuuden menetyksen, vallanhimon ja henkilökohtaisten demonien ympärillä. Elokuvalla on myös pasifistinen pohjavire. Taikurit ovat pelättyjä ja ihailtuja hahmoja tässä elokuvassa. Ennakkoon en tiennyt tästä oikeastaan mitään, joten nämä ovat omia havaintojani. Odotin kuitenkin hyvää elokuvaa ja tämä jopa ylitti odotuksiani. Piirosjälki oli kaunista, animaatio sujuvaa ja tarina kiehtova. Jännitettävää riitti lopun suhteen. Ikäväkseni se latisti tunnelmaa sillä se oli jopa tylsä. Kuitenkin erittäin suositeltava elokuva jos vain tykkää animaatioista.
****

Näkymätön Vihollinen (1992)

Harrison Ford on Jack Ryan ja Sean Bean on IRA-terroristi Sean Miller. Ryan joutuu keskelle terrori-iskua kesken Englantiin suunnattua luentomatkaansa. Tästä hän päätyy IRA:n militanttisiipeä vastaan ja hänen perheensä koitetaan murhata. Elokuvassa oli huomattavan vähän varsinaista toimintaa. Se ei mässäillyt verellä ja räjähdyksillä. Nimi on oiva kuvaus tarinasta. Suuri osa tarinasta meneekin Millerin ja hänen kumppaneidensa jäljittämiseen. Elokuvan sivuosissa on monia tuttuja nimiä. Polly Walker on ihastuttava sivuroolissaan, James Earl Jones on vakuuttava ja Samuel L. Jackson ei sano kertaakaan motherfucker ja on silti toimiva hahmo. Thora Birchin esittämä lapsi ei ole ärsyttävä mikä on tällaisissa elokuvissa vaarana. Silti tämä on täysin Fordin elokuva. Suosittelen.
***½

Syvä Joki (1972)

Tästä olin nähnyt yhden kohtauksen aiemmin ja se lienee se kuuluisin kohtaus tästä klassikosta. Se ei ollut tämä kohtaus. Elokuvan pääosissa ovat Burt Reynolds ja Jon Voight, sivuosissa banjot. Luulin tämän olevan ennakkoon täysin Burt Reynoldsin elokuva jossa muut soittavat vain komppia. Alkuun tämä tuntuukin siltä, mutta jo pian selviää että tämä on Jon Voightin show. Hänen hahmonsa kulkee merkittävän kaaren, kaupunkilaisjannusta, kovaksi selviytyjäksi. Vaikka muutamien studiokohtausten sekoittaminen taustaan oli hieman sielua vääntävän näköistä niin silti elokuvaa pitää kokonaisuutena kehua. Elokuva liikkuu klassisten aiheiden äärellä. Tuntemattoman pelko, mies vastaan luonto, oman itsensä löytäminen ja pelkojen voittaminen. Mielenkiintoisena taustalla on vieraus omassa maassaan ja omien kansalaisten keskuudessa. Pakko katsoa kaikkien.
****½

Sex & Breakfast

Ei elämäni huonoin puolituntinen. Mielenkiintoinen idea latistuu Hollywood kliseiden alle. Tämä koitti kovasti olla vakava indie leffa ja epäonnistui. Toki elokuvan sisältämät komedialliset osat olivat hyviä ja Eliza Dushku on ihana nainen. Macauly Culkinilta varmaan ensimmäinen näkemäni aikuisrooli. Ei hän huono ole eikä yhtä puinen kuin Kuno Becker. En suosittele.
**
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » To 03.09.2015 10:00

sqqqquuueeeeaalll like a pig :lol:

Samaa asiaa muistan miettineeni aikoinaan kun Syvän Joen näin ensimmäisen kerran kokonaan. Jostain ihmeen syystä Burt Reynolds oli mulle vielä silloin tutumpi näyttelijä kuin Voight ja oletin tietenkin Burtin olevan pääosassa, varsinkin kun leffan alussa vaikutti aika badassilta nahkaliivinsä ja varsijousensa(?) kanssa. Hyvä leffa ja legendaarinen leffa, vaikka ei Voightin parin muun leffan tasolle (esim. Midnight Cowboy, The Champ jne.) aivan pääsekään. ****/*****
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Ma 14.09.2015 20:36

Where Eagles Dare - Kotkat kuuntelevat (1968)
Kuva
- Klassikkoleiman takia päätin ottaa katseluun, varsinkin kun on harvinaista bongata Clintin leffoja jotka ovat vielä 2015 vuonna näkemättä. Ihan viihdyttävä ja jännittävä seikkailutyyliin kuvattu leffa pelastusryhmästä, joka lähetetään Saksaan pelastamaan amerikkalainen sotavanki... Twistejä riitti, jotka pitivät katsojan kiinnostuneena loppuun asti. Richard Burton varasti shown ja jätti Eastwoodin täysin varjoonsa.
***½/*****

The Great Escape (1963)
Kuva
- Sain vihdoinkin katseltua tämän klassikon. Pari kertaa aikaisemmin lopettanut ensimmäisen tunnin aikana katselun väsymyksen tai krapulan takia. Ehkä ihan hyvä, sillä joskus aikaisemmin en muista bonganneeni esimerkiksi Bronsonia tai Coburnia sivuosista. Viihdyttävä ja ajoittain hauskakin. Muistan, että aikaisemminkin minulle on tätä katsellessa tullut epävarmuus että ovatko ne nyt oikeasti sotavankeja Saksassa kun kerran vartijat olivat yllättävän mukavia vihollisen sotilasvankeja kohtaan. Ilmeisesti ja tositapahtumiin perustuva leffahan tämä muuten oli. McQueenilta hiukan kesy roolisuoritus, mutta yllättävän paljon tuttuja naamoja olivat saaneet tähän leffaan mukaan eikä kukaan ollut ärsyttävä.

Plussaa Bronsonista kaivamassa tunnelia (ollut kaivoksissa töissä nuorempana [I dug 17 tunnels with my face 4:58]) ja Steve McQueenin moottoripyörällä ajelusta. Veikkaan, että King of Cool veti niinkuin Bullitissa eli ei käyttänyt mitään h**vetin stunttimiehiä niinkuin nykyajan velliperseet. Kovia äijiä.
****/*****
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
DeadManWalking
WrestlingAlertin johtava jääkiekkoanalyytikko
Viestit: 8620
Liittynyt: Ke 13.07.2005 13:51
Paikkakunta: Kuopio + Oulu/Manchester

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja DeadManWalking » Ma 14.09.2015 21:59

Rocky Balboa on ihan hyvä elokuva. Itse asiassa paras kahden ensimmäisen jälkeen. Siinä missä leffat III-V vedettiin ihan camp-huumoriksi, niin tässä onnistuttiin edes jollain tavalla palaamaan kahden ensimmäisen leffan draaman tasolle.

Rockyhan palaa vielä kerran valkokankaalle, kun Apollo Creedin pojasta kertovat leffa ilmestyy marraskuussa. Rocky on siinä Creedin valmentaja. Jokohan siinä saatetaan hyvästit Rockylle, Stallonehan oli itse suunnitellut että Rocky olisi kuollut jo Rocky V:n jälkeen.
Riveni kirjoitti:Tämä ei tosin auta siihen että joku Naarajärveläinen luulee olevansa Oulusta (Ja Manchesterista). Eihän sieltä olekkaan kuin se 400 kilometriä Ouluun, vaikka tämän pahamaineisen JYPin kotokunnille on alle 100 kilometriä. 8)
Four passes break any defense

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Ti 15.09.2015 17:06

Olipa iloinen yllätys kun laitoin eilen pyörimään vuonna 2001 tehdyn The Pledgen. Sean Pennin ohjaama elokuva, jonka pääosassa nähtiin Jack Nicholson... Ei nyt herättänyt ennakkoon mitään positiivisia fiboja, koska:

1. En ollut kuullut koko elokuvasta.
2. Sean Penn ja Nicholson ovat tätä ennenkin tehneet yhteistyötä... Crossing Guards tjsp oli leffan nimi enkä muistaakseni pitänyt näkemästäni.

Taidokkaasti ohjattu elokuva, joka sisälsi hyvää näyttelyä. Tarinankerronta oli hyvällä tasolla ja draaman kaari oli positiivisesti yllättävän vanhanaikainen. Sivuosissa nähtiin nimekkäitä näyttelijöitä mm. Robin Wright-Penn ja Aaron Eckhart, sekä Helen Miller, Benecio Del Toro & Mickey Rourke olivat yhteensä vain muutamassa kohtauksessa mukana.

Imdb antaa genreksi mysteerinen rikosdraama. Sitä se kieltämättä oli, vaikka en ehkä itse sitä ihan noilla sanoilla olisi kuvaillut. Jännitystäkin ehti muutamassa kohtauksessa syntyä. Suosittelen. ****/*****

"A retiring police chief pledges to catch the killer of a young child."
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Pe 18.09.2015 11:48

Katselin eilen Stir Crazyn ja pakko sanoa etten ole hetkeen nauranut yhtä paljon. Täyttä kultaa Wilderilta ja Pryorilta. Vähän leffa laimeni loppua kohden, mutta silti iloinen yllätys. Lopussa tosin tuli sellainen mielikuva että olisin tämän joskus nähnyt. Nousi helposti jo ensimmäisellä katselukerralla komedioiden TOP10 listalla mikä on erinomainen piirre sillä usein komedialeffat vain paranevat seuraavilla katselukerroilla.

****/*****

https://www.youtube.com/watch?v=KO4nyyhHqM0

"I'm getting bad" :lol:
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Pe 18.09.2015 11:49

Katselin eilen Stir Crazyn ja pakko sanoa etten ole hetkeen nauranut yhtä paljon. Täyttä kultaa Wilderilta ja Pryorilta. Leffa vähän laimeni loppua kohden, mutta silti positiivinen yllätys vaikka odotukset olivat korkealla. Lopussa tosin tuli sellainen mielikuva että olisin tämän joskus nähnyt. Nousi helposti jo ensimmäisellä (tai sitten mahdollisesti toisella) katselukerralla komedioiden TOP10 listalle mikä on erinomainen piirre sillä usein komedialeffat vain paranevat seuraavilla katselukerroilla.

****+/*****

https://www.youtube.com/watch?v=KO4nyyhHqM0

"I'm getting bad"

Jätkät heiluu kuin Muppetit. :lol:

Kuva
Viimeksi muokannut Phenomenon, Pe 18.09.2015 12:00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
bookert
Viestit: 626
Liittynyt: Ke 19.11.2003 19:21
Paikkakunta: Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja bookert » Pe 18.09.2015 11:58

Sharknado 2 zekattuna. Missä Kurt Anglen Oscar-ehdokkuus?

Ekaakin leffaa överimpää ja paskempaa toteutusta niinkuin tarkoituskin, joten kyllähän tuolle taas naurahteli. Kolmosessa noita cameorooleja onkin luvassa ihan kiitettävästi, joten luvassa varmasti saagan paras osa.
Big Things Poppin, Little Things Stoppin

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Ma 21.09.2015 16:25

Nopeita arvosteluja jostain leffoista mitä olen viime aikoina nähnyt

Gone Girl (2014)
Pitkän aikaa oli pitänyt katsella Gone Girl, mutta 2h30min kestonsa takia olin lykännyt viime viikkoon asti tämän näkemistä. Yllätyin positiivisesti tästä mysteeritrilleristä, jota ehkä kaikkein eniten kuvaisi erilainen rakkaustarina.
****/*****

Black Sheep (1996)

Olin nähnyt Chris Farley ja David Spaded yllättävän hyvän Vauhdilla Chicagoon kopion, joten odotukset olivat kovat. Todella paha pettymys, jossa lähinnä Chris Farley tarjosi monta kertaa nähtyä fyysista komediaansa joka tällä kertaa valitettavasti herätti enemmän haukotuksia kuin hymyilyä. Ei yltänyt lähellekään Tommy Boyn tai Beverly Hillsin Ninjan tasoa.
**/*****

Voices (2014)
Okei, en tiennyt leffasta mitään ja olin lopettamassa elokuvan 20 minuutin jälkeen väsyttyäni puhuviin eläimiin kunnes tajusin tämän olevan jonkinsortin kauhukomedia. Ryan Reynolds tekee ihan siedettävän roolin mielisairaana sarjamurhaajana jonka kuvitteelisena omatuntona ovat vain hänelle puhuvat koira ja kissa, joiden idea oli luultavasti olla hänelle kuin piirretyissä olkapään yllä olevat enkeli ja piru. Idea oli kuin jostain japanilaisesta underground filmistä. En nyt erityisemmin pitänyt, mutta hämmästytti tarpeeksi että jaksoin loppuun asti.
**/*****

Focus (2015)
Will Smithin elokuva... Odotukset eivät olleet suuret, mutta silti katsoin tämän kahdessa osassa kun lopetin jo kerran täysin idioottimaisten kohtausten jälkeen. Idioottimainen elokuva taskuvarkaista, jossa muka-nerokkaat twistit olivat ennalta-arvattavia ja harvinaisen epätoimivia . Huutonaurua 50 miljoonan budjetille. Rikoskomedia, ei kyllä naurattanut yhtään. C'mon taskuvaras jengi. Tyhmempää kuullutkaan.
*½/*****
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » To 24.09.2015 21:06

Cop Car (2015)
- Kevin Baconin leffa. Ei jäänyt hirveästi jälkipolville kerrottavaa. Kaksi lasta varastaa likaisen sheriffin (Kevin Bacon) tyhjillään olevan auton metsästä ja lähtee rundille... Likainen sheriffi yrittää paikantaa autoaan, koska takakontissa on mies, joka olisi jo maan alla jos autoa ei olisi varastettu. Siinä leffan idea. Ei ollut erityisen hyvä tai edes viihdyttävä.
**/*****

Dear Mr Gacy (2010)
- TV-elokuvaksi tehty trilleri. Voin myöntää, että olen tässä vuosien aikana tykännyt todella monista trillereistä, jotka on tehty TV-leffoiksi. Esimerkiksi muistan tykänneeni tosi paljon joskus VHS:lle nauhoitetusta Peter Coyoten Murder on Shadow Mountainista, jolla on ääniä imdb:ssä ruhtinaalliset 500 kappaletta. Hyvä trilleri, joka on tehty tositapahtumiin perustuvasta kirjasta "Last Victim" tjsp joka kertoo sarjamurhaaja John Wayne Gacysta eli pogo (?) the clownista (jos nyt muistan nimet oikein) johon ottaa yhteyttä opiskelija joka alkaa manipuloimaan sarjamurhaajaa kouluesitelmäänsä varten. Leffa ei siis keskittynyt Gacyn murhiin vai enemmänkin aikaan kuolemansellissä. Deuce Bigalow leffasta tuttu poliisi (en muista nimeä) toimi hyvin Gacyna eikä muutenkaan näyttelyssä ollut mitään vikaa. Viihdyttävä leffa.
***½/*****
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Pe 25.09.2015 18:22

Eilen katsomani Alan Parkerin ohjaama box-officessa pahasti flopannut Angela's Ashes - Seitsemännen portaan enkeli (Pulitzerin voittaneesta elämänkerrasta) oli ihan v***n hyvä leffa köyhyydestä ja elämästä 1930-luvun Irlannissa. Olin ladannut joku vuosi sitten DVD-version pelkästään Robert Carlylen takia, enkä tiennyt mitään leffasta ennenkuin laitoin pyörimään. Näyttely oli vahvaa ja tarinaltaan tämä oli ihan loistava. 2h 20 min oli juuri sopiva pituus tälle mestariteokselle. Vaikka Carlyle ei nyt ollut edes leffan vahvinta antia niin oli jotenkin sopivan tragikomiinen perheen isän rooliin. Ihan hyvä sydäminen luuseri, joka ei työttömyydestään huolimatta suostunut kerjäämään mutta aina työttömyyskorvauspäivänä meni pubiin ryyppäämään ne vähäiset rahat mitä perheellä oli. Kirja oli ilmeisesti ihan bestselleri, joten pitää laittaa muistiin jos jostain halvalla löytäisi.

"He was the Holy Trinity, was my dad, with three people in him. The one in the morning, with his tea and woodbines, telling us the stories. The one who tried so hard to find work, but never did. And the one who came home at night, with the smell of whiskey on him."

*****/*****
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Ti 29.09.2015 21:12

The Life of David Gale (2003)
- Olin niin vakuuttunut Angela's Ashesista että katselin seuraavana päivänä saman ohjaajan eli Alan Parkerin The Life of David Galen. Parkerilta olin aikaisemmin nähnyt Angela's Ashesin lisäksi viihdyttävän neo noirin Noiduttu Sydän ja viiden tähden kasariklassikon Missisippi palaa. Ei pettänyt, vaikka tuli jotenkin mieleen että olisin saattanut olla nähnyt tämän aikaisemmin. Twistit olivat ainakin allekirjoittaneelle aikalailla itsestäänselvyyksiä, mutta viihdyin silti. Kevin Spacey vetää hyvän roolin kuolemaantuomittuna David Galena eikä Kate Winsletin reportterin roolissakaan mitään huonoa ollut. Hyvä leffa, josta tuli bongattua pari tuttua naamaa sivuosista esim. se läski ämmä joka tähdittää nykyään komedioita ja Revenge sarjan sidekick.
***+/*****

Dead Calm (1989)
- Olen melkein varma, että olen nähnyt tämän joskus aikaisemminkin. Joka tapauksessa yllättävän viihdyttävä trilleri, jossa kolme näyttelijää jakoivat koko elokuvan ruutuajan alun paria minuuttia lukuunottamatta. Vaikka diggailen Sam Neillistä niin onhan hän vähän sellainen näyttelijä, että saattaa jopa elokuvan sisällä olla jossain kohtauksissa h**vetin hyvä ja seuraavassa koomisen huono... Tässäkin leffassa oli vähän samaa havaittavissa. Nicole Kidmanilta ja Billy Zanelta myös ihan hyvät roolit, mitä nyt käyttäytyminen oli jossain kohtauksissa hiukan epäuskottavaa mutta tästä syytän enemmän ohjausta ja käsikirjoitusta. Leffassa siis Sam Neilin ja Nicole Kidmanin roolihahmot lähtevät perhetragediaa karkuun valtamerelle, josta poimivat haaksirikkoutuneen miehen.
***/*****

Deep (1977)
- Nick Nolte oli syy miksi tämän kuukausi sitten latailin netistä. Visuaalisesti pirun tyylikäs seikkailuleffa. Vähän kokenut inflaatiota viime vuosina kun kaiken maailman Brosnanit ja McJokut ovat tehneet lähes identtisiä leffoja, mutta varmasti on ollut hieno leffa julkaisuvuotenaan eikä se ollut visuaaliselta ilmeeltään juuri yhtään vanhentunut. Sivuosassasta bongasin Eli Wallachin, mutta valitettavan köykäisesti juopon rooli jäi. Elokuva itsestään siis ei ollut erikoinen, mutta maagiset vedenalaiset kuvakset olivat niin upeita ettei leffan aikana ehtinyt kelloa katsella. Suuri plussa Jacqueline Bissetille joka ui meressä t-paidassa ja bikinien alaosassa. =P~
***/*****

Seinfeldin Jon Voight jaksosta jäi niin pahasti soimaan päähän Midnight Cowboyn tunnari Everybody's talkin' että on pakko katsella kyseinen leffa tässä joku päivä. Ei siitä edes ole kovin kauaa (EDIT: noin 1v 6kk) kun katselin sen ensimmäisen kerran, mutta tuskinpa huononee...
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Pe 02.10.2015 12:44

Katselin Midnight Cowboyn ja Chinatownin uudelleen. Kumpikin oli parempia kuin ensimmäisellä kerralla mikä on saavutus sinänsä.

Midnight Cowboyn tarinasta tykkään kyllä todella paljon. Olosuhteiden pakosta kaksi erilaista ihmistä (Rattopojan ammatista unelmoiva juntti ja rampa huijari) ystävystyvät. Amerikkalainen unelma ei ole ihan niin helppoa. Jon Voightilla ja Dustin Hoffmanilla kemiat kohtaavat tässä leffassa eikä tästä voi hyvistä draamoista tykkäävät olla tykkäämättä. Suosittelen. *****

https://www.youtube.com/watch?v=vS2IdfBkkj0
"For those who have never seen it and those who have never forgotten it."

Chinatownille myös :tu:
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » La 10.10.2015 15:41

Jotain leffoja mitä olen katsellut viime aikoina.

In the Heat of the Night (1967)
Ensimmäisen mustan Oscar-voittaja Sidney Poitierin tähdittämä klassikkoleimalla ratsastava 5 eri Oscaria voittanut murhamysteerielokuva. Parasta leffassa oli aikakausi jolla tämä leffa oli tehty, eli 60-luvulla kun neekerit olivat vielä Jenkkien junttilassa alempaa kastia.

Leffan alussa löydetään ruumis joltain kujalta. Elokuvan päähenkilö Virgil Tibbs on pohjoisemmassa jenkkilässä asusteleva neekeri, joka on junttilassa tervehtimässä äitiään. Juuri kun hän on lähdössä kotiin paikallinen poliisi päättää syyttää häntä aikaisemmin tapahtuneesta murhasta. No poliisilaitoksella sitten selviää, että tämä neekeri onkin murhiin erikoistunut etsivä joka joutuu auttamaan näitä juntteja murhaajan etsinnöissä joutuen itse rasismin ja vainon kohteeksi.

Elokuva olisi kaivannut omaan makuuni vähän enemmän jännitystä, eikä murhamysteerikään ollut erityisen kiinnostava. Mutta onneksi Sidney Poitierin ja Rod Steigerin (voitti Oscarin tästä elokuvasta) kemiat kohtasivat ja elokuvan draamaosuudet toimivat vielä tänä päivänäkin hienosti. Hyvän draaman ystäville.
***/*****

Bonnie and Clyde (1967)
Arthur Pennin ohjaama kaksi Oscaria voittanut Bonnie and Clyde on muistaakseni ihan tositapahtumiin perustuva elokuva Bonnie Parker ja Clyde Barrowin pankkiryöstelyistä sekä Barrow Gangin syntymisestä. Warren Beatty ja Faye Dunaway esittävät Bonnie ja Clydeä sekä aika isossa sivuosassa Clyden veljenä on Gene Hackman. Myös muista tutuista nimistä esimerkiksi Gene Wilder sai pari minuuttia ruutuaikaa elokuvan lopussa.

Bonnie tapaa mysteerisen Clyden kotipihallaan ja hetken tutustumisen jälkeen Bonnie päättää jättää tarjoilijan työt taakseen ja lähteä vankilasta vapautuneen Clyden matkaan ryöstelemään pankkeja.

Laadukas rikosdraama, joka ei ollut vajaassa 50 vuodessa menettänyt tehoaan. Elokuva kesti hiukan alle kaksi tuntia ja se oli juuri oikean pituinen. Kai tätä jonkinsortin klassikkoksi voi kutsua?
***½/*****

Paper Moon (1973)
Peter Bogdanovichin ohjaama kaunis mustavalkoinen draamaa ja komediaa oikein yhdistelevä rikoselokuva muistetaan varmasti isä ja tytär duosta (Ryan ja Tatum O'Neil), jotka esittävät elokuvassa miestä ja nuorta tyttöä jotka saattavat olla isä ja tytär. Tatum O'Neil voitti osastaan Oscarin Best Actress in a Supporting Role kategoriassa.

Pikkukonna Moses Pray (Ryan O'Neil) on erään ex-heilansa hautajaissa. Orvoksi jäänyt poikatyttö Addie (Tatum O'Neil) on naapuruston mukaan Moseksen näköinen ja sattuu olemaan vielä samaan suuntaan matkalla tädilleen asumaan... No, tästä alkaa parin muuttujan jälkeen omanlaatuinen roadtrip tytön tädin luokse.

h**vetin hyvä elokuva miehestä ja lapsesta joille syntyy side vaikka ei ole varmuutta ovatko edes sukua. Isä- ja tytär näyttelijöiden kemiat toimivat sekä onhan se nyt pirun nerokasta lukea kuolinilmoituksia ja mennä raamatun luksusversio kädessä omaisten ovelle väittämään että menehtynyt olisi tilannut vaimonsa nimellä varustellun deluxe version raamatusta juuri ennen kuolemaansa. =D>
*****/*****

Jotain muita joita en jaksa arvostella sen paremmin:

Interstellar: ****/*****
Easy Rider: ***+/*****
Get Hard: ***/*****
Cape Fear (60-luvun): ***+/*****
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
Stefa
Viestit: 1142
Liittynyt: Su 26.06.2005 00:29
Paikkakunta: Tampere

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Stefa » La 10.10.2015 16:51

Bogdanovichilta suosittelen Targetsia.

Spike Jonzen Her oli muuten erinomainen tekele.

Avatar
Stefa
Viestit: 1142
Liittynyt: Su 26.06.2005 00:29
Paikkakunta: Tampere

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Stefa » To 22.10.2015 22:38

Kävin katsomassa eräässä Turun kahvilassa Barry Lyndonin näytöksen. Upea filmi. Usein tuppaa unohtumaan monilta, kun puhutaan Stanley Kubrickista.

Avatar
Hautsi_
Viestit: 804
Liittynyt: To 11.05.2006 21:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Hautsi_ » Pe 23.10.2015 09:08

Barry Lyndon on kyllä ihan h**vetin hyvä elokuva! Pitäisi katsoa uusiksi, kun siitä ainoasta katselukerrasta on jo vuosia.
Ei mikään ihme että,egyptiläinen keihään finaaliin, nehän on heitellyt kiviä yli vuoden Kairon kaduilla #huono #jopamauton

Avatar
DeadManWalking
WrestlingAlertin johtava jääkiekkoanalyytikko
Viestit: 8620
Liittynyt: Ke 13.07.2005 13:51
Paikkakunta: Kuopio + Oulu/Manchester

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja DeadManWalking » Ti 03.11.2015 18:45

Uusi Bond käyty katsomassa. Joko muut on kerenneet? Itse tykkäsin, ja vähän pohdintoja leffasta seuraavaksi. Pistän spoilereihin ettei kukaan spoilaannu.
Spoiler: näytä
Mutta siis, leffa itsessään oikein onnistunut. Itsellä toki oli odotukset aikalailla tapissa Skyfallin jälkeen, koska siinä on mielestäni varmaankin paras Bond-elokuva. Pituuttahan leffalla oli paljon, mutta ei sitä kyllä missään vaiheessa huomannut ja itse en ainakaan pitkästynyt. Toki pientä miinusta annettava siitä että ehkä vähän liikaa ahdettiin asioita tähän leffaan ja tietyllä tavalla jotenkin odotteli sellaista "käynnistymistä" aika pitkään, mutta toisaalta tuo oli aika pienimuotoinen seikka. Hyvää tykitystä kuitenkin oli.

Blofeldtin henkilöllisyys selvisi siinä vaiheessa kun valkoinen kissa vilahti. Ihan hyvä veto, ja eihän Spectreä voisi olla olemassa ilman Blofeldtia. Olisihan hahmosta voinut vähän enemmänki vielä ottaa irti, mutta toisaalta olen itsekin vähän sillä linjalla että eiköhän tuo vielä nähdä tulevissa leffoissa. Pitää myös olla ihan tyytyväinen siihen ettei tehty niistä vanhoista Bondeista tuttua temppua että Blofeldtin mahdollinen kuolema olisi jätetty hämärän peittoon. Saa nähdä mitä tulevaisuudessa keksitään.

Batista veti ihan hienon roolin tuollaisena gorillana. Veikkaan että tuokin hahmo vielä nähdään tulevaisuudessa, olihan tuossa vähän sellaista 2000-luvun Jawsin tyyliä. Jos se olisi kuollut, niin olisi varmastikin mainittu. Eikös se Jaws muuten siinä "Rakastettuni" -leffassa tiputettu myös junan kyydistä jossain vaiheessa leffaa, mutta säilyi hengissä? Olisiko jopa pieni viittaus siihen.

Elokuvan lopetus jätti vähän kysymyksiä auki. Vähän oli sellainen että Bond olisi jäänyt "eläkkeelle" ja alkanut elämään naisensa kanssa, mutta eikai sentään? Tämäkin jättää mukavalla tavalla kysymyksiä tulevia Bondeja ajatellen. Hetken aikaa jopa mietin että eikai tämä leffa lopu samalla tavalla kuin "Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa", eli Bondin emäntä olisi laitettu kylmäksi, mutta ei sentään.

Mutjoo, hyvä leffa oli. Ei ihan Skyfallin tasolla, mutta melko tasoissa Casino Royalen kanssa. Craig on loistava James Bond.
Riveni kirjoitti:Tämä ei tosin auta siihen että joku Naarajärveläinen luulee olevansa Oulusta (Ja Manchesterista). Eihän sieltä olekkaan kuin se 400 kilometriä Ouluun, vaikka tämän pahamaineisen JYPin kotokunnille on alle 100 kilometriä. 8)
Four passes break any defense

Avatar
Jers1
Viestit: 834
Liittynyt: Pe 03.11.2006 15:53
Paikkakunta: Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Jers1 » Ti 03.11.2015 19:07

Kävin katsomassa perjantaina. En ole mikään Bond-fani (siis en ole katsonut juurikaan Bondeja, lähinnä näitä Craigin leffoja). Tykkäsin.
We need CM Punk!

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Ti 03.11.2015 20:20

Tänään Charles Bronson olisi täyttänyt 94 vuotta jos olisi vielä hengissä. Eli jos sitä vaikka skippaisi illan jalkapallo-ottelun ja nauttisi jostain viiksivallun leffasta. 8)

EDIT: Ehkä jopa Once Upon a Time in the West? Niin legendaarinen pelkkä Henry Fondan ensimmäinen kohtauskin saati sitten flashback ja muut.

https://www.youtube.com/watch?v=_ptjc9Vono4
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
vendicta
Viestit: 1245
Liittynyt: La 17.10.2009 08:28

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja vendicta » Ti 03.11.2015 21:27

Joo kävin yönäytöksessä. Väsytti kyllä niin paljon, että pitäis uudelleen tsekata. Tuntui sillon ainakin aivan liian pitkältä.

Avatar
luulokuningas
Viestit: 813
Liittynyt: Ma 23.02.2004 18:52

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja luulokuningas » Ti 03.11.2015 22:08

Bronson on kaikkien aikojen kovin näyttelijä. Voisikin ottaa pitkästä aikaa jonkun kunnon Bronson-putken.
"Sometime people think you have to take viagra because you have to or you need to. I take viagra because I can."
-Teddy Long

Avatar
DeadManWalking
WrestlingAlertin johtava jääkiekkoanalyytikko
Viestit: 8620
Liittynyt: Ke 13.07.2005 13:51
Paikkakunta: Kuopio + Oulu/Manchester

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja DeadManWalking » Ti 03.11.2015 22:30

vendicta kirjoitti:Joo kävin yönäytöksessä. Väsytti kyllä niin paljon, että pitäis uudelleen tsekata. Tuntui sillon ainakin aivan liian pitkältä.
Hmm jännä homma. Ehkäpä se väsymys siihen tosiaan vaikutti, koska itselläni ei tullut missään vaiheessa tällaista fiilistä. Suosittelen kyllä uusintatsekkausta jos tuntuu siltä että väsymyksen takia meni jotain ohi, koska kyllähän noissa leffoissa saa suht hereillä kuitenkin olla, toisin kuin esim. Brosnanin aikana.
Riveni kirjoitti:Tämä ei tosin auta siihen että joku Naarajärveläinen luulee olevansa Oulusta (Ja Manchesterista). Eihän sieltä olekkaan kuin se 400 kilometriä Ouluun, vaikka tämän pahamaineisen JYPin kotokunnille on alle 100 kilometriä. 8)
Four passes break any defense

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Leffat

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Ti 03.11.2015 22:34

luulokuningas kirjoitti:Bronson on kaikkien aikojen kovin näyttelijä. Voisikin ottaa pitkästä aikaa jonkun kunnon Bronson-putken.
Jotain noissa vanhoissa "action"-tähdissä vaan on. Sodan nähneitä kavereita, joiden pelkästä olemuksesta huokuu ihan käsittämätöntä machoutta, josta Muskeli-masat eli Arska ja Syltty saavat vain unelmoida. 8)

Bronsonikin niin köyhästä perheestä, että joutui lapsena käyttämään koulussa siskonsa mekkoa. Kivikasvo, joka joutui jo kymmenen vuotiaana töihin. Kova äijä, karulla taustalla. Pelkkä Bronsonin katse voi tappaa. Respect.

EDIT: https://www.youtube.com/watch?v=KbBP8qGv4mE :lol: :lol: Lettieri tulee katumaan...

Päädyin siis katselemaan "pitkästä" aikaa Mr Majestykin, vaikka ei ihan parhainta Bronsonia olekaan.
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Vastaa Viestiin