Kirjallisuus

Ai vapaapaini ei juuri nyt nappaa? No puhutaan sitten vaikkapa tv-ohjelmista tai termodynamiikasta.

Valvojat: Moderaattorit, Ylläpito

Avatar
valkopeura
Viestit: 610
Liittynyt: To 13.04.2006 21:24

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja valkopeura » Su 11.11.2012 12:38

MR.Off Topic kirjoitti: 3-vuotta sitten Tulen ja jään laulujen lukeminen olisi ollut ihan normaalia ja myötähäpeää aiheuttamatonta mutta nyt tällä hetkellä se on tosi lammasmaista.



Tiedän ei pitäis sanoa mitään, koska trolli, mutta tällaiset viestit osoittavat, miksi valkopeura on ihan v***n tyhmä ihminen.
3-vuotta sitten et tiennyt yhtään mitään Gotista, Got kirjoista. Got oli täysin tuntematon ja sen ois varmaan vaan löytänyt pienellä kaivamisella. Kun Gotkin joka vissiin sitten kelpaa teille ja on teidän mielestä kauhean hyvä oli ennen tv-sarjan alkamista noin epäsuosittu niin mietippä miten paljon tuolla on Gotin tasosia tai parempia kirjoja olemassa.

Älä ole kuten muut ja anna joidenkin isojen kihojen päättää siitä mitä taidetta kulutat pelkästään helpon saatavuuden takia vaan kaiva, etsi, kaiva ja ole parempi kuin typerät halveksittavat massat.
Darien Fawks kirjoitti:Kappas, Mr.Off Topic kävi ulostamassa oikein kunnolla tänne ketjuun. Ihan pakarat heiluivat sitä tehdessä.

Avatar
enska
Viestit: 1721
Liittynyt: La 22.07.2006 10:48
Paikkakunta: Turku

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja enska » Su 11.11.2012 13:07


Avatar
Merovingi
Viestit: 2898
Liittynyt: Ma 06.03.2006 18:31
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Merovingi » Su 11.11.2012 15:38

MR.Off Topic kirjoitti:
Spoiler: näytä
Tuossa Feastin lopussa Sam oli Citadelissa niin menikö minulla jotain ohi vai oliko Sphinx ja Pate sama henkilö vai oliko huoneessa kolme immeistä tuossa lopussa? Vai onko tämä jotain joka selviää Dancessa? Jos näin niin elekää spoilakko.
Spoiler: näytä
Sphinx ja Pate eivät ole sama henkilö, vaan eri. Lisäksi Patehan oli Feastin prologissa, jossa hän asioi mysteerisen alkemistin kanssa ja kuoli.. Alkemisti otti Paten kasvot itselleen eli kyseessä on Faceless Men. Monen mielestä Jaqen H'ghar.
hevosen k**pä

Avatar
MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Su 11.11.2012 22:36

Merovingi kirjoitti:
MR.Off Topic kirjoitti:
Spoiler: näytä
Tuossa Feastin lopussa Sam oli Citadelissa niin menikö minulla jotain ohi vai oliko Sphinx ja Pate sama henkilö vai oliko huoneessa kolme immeistä tuossa lopussa? Vai onko tämä jotain joka selviää Dancessa? Jos näin niin elekää spoilakko.
Spoiler: näytä
Sphinx ja Pate eivät ole sama henkilö, vaan eri. Lisäksi Patehan oli Feastin prologissa, jossa hän asioi mysteerisen alkemistin kanssa ja kuoli.. Alkemisti otti Paten kasvot itselleen eli kyseessä on Faceless Men. Monen mielestä Jaqen H'ghar.
Spoiler: näytä
Jep juuri tuo Paten kuolema aiheutti hämmennystä ja sitten väsyksissä en löytänyt mainintaa, että olisi kolmas tyyppi ollu siinä tilanteessa, mutta se meni jotenkin ohi. Pistetään väsymyksen piikkiin. En jaksanu sitten aamulla enää tarkistaa.
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ma 03.12.2012 21:40

"Siitä että minusta, tai kakista, asianlaita näyttää olevan niin-ja-niin, ei seuraa, että asianlaita on niin-ja-niin. Mutta voimme kyllä kysyä, voidaanko tätä mielekkäästi epäillä" - Ludwig Wittgenstein.

Hauskan hullu mies. Kivaa luettavaa.
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ke 02.01.2013 08:46

Verenhimo: Suomalaisia vampyyritarinoita vaikuttaa näin puolesta välistä katsottuna ihan hyvältä novellikokoelmalta. Waltarin novelli osoitti hänen osaavan kirjoittaa peloittavaakin tekstiä ihan kohtuullisen hyvin. Egypti aiheena oli hieman yllättävä ja samaan aikaan ei kuitenkaan. Myöskin Ural-vuorille sijoittuva M. G. Soikkelin Tuo meille hautavettä jos palaat oli erittäin piristävä. Ylipäätään on miellyttävää lukea näin monia eri tapoja käsitellä samaa teemaa. Tai keskusongelmaa. Hienoa ja mukavaa luettavaa keskiyöllä. Ainakin silloin kun filosofian harrastaminen väsyttää.
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ke 16.01.2013 02:05

Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä on kirjoitettu minua ärsyttävällä tavalla. Dialogi kuljettaa tekstiä eteenpäin liiankin paljon. Tarinahan lienee kaikille perusrakenteeltaan tuttu. Kyllä mieluummin lukee useita muita kirjailijoita tämän perusteella. Noh taisi Kivi olla parempi näytelmäkirjailija. Ja ihan kunnianhimoinen suoritushan tämä on aikanaan takuulla ollut. Dialogista vielä yksi asia: se on miltei täysin kirjakielistä joka luo hämmentävän kuvan hahmoista joiden pitäisi olla kouluttamattomia. Noh ehkä heidän kotonaan puhuttiin tarkkaan kirjakieltä...
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
MR.Off Topic
Viestit: 3971
Liittynyt: Ke 22.08.2007 17:34
Paikkakunta: GODLAND

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja MR.Off Topic » Ma 21.01.2013 19:10

Inttilukemista voisitta tähän seuraavan viikon ajan ehotella. Varsinkin Rockerin ehotukset kiinnostaa, koska sieltä tulee varmaan sitä vähän syvällisempää ehotusta. Mutta saa niitä nyt muutkin heittää.

Tällä hetkellä nappasin R-Kioskin surkeasta valikoimasta mukaan Juoppohullunpäiväkirjan elokuvakirjaversion, jolta en nyt mitenkään äärettömän paljon odota. Eiköhän siitä kepeää viihdettä pariksi illaksi saa. Sitten ostin Tolkkienin Silmarionin vai mikä h****tti sen nimi oli. Saa nähdä minkämoista luettavaa se on. Ainakin Hobitti kirja joskus ala-asteella toimi ihan ookoosti ja noh ikinä en päässyt kovin pitkälle LOTR-trilogia kirjasarjassa.

Mutta lisää kaipailisin!
GOD OF ALERT Heeelp meee

Tajunnan Rakennelmia

Avatar
DeadManWalking
WrestlingAlertin johtava jääkiekkoanalyytikko
Viestit: 8620
Liittynyt: Ke 13.07.2005 13:51
Paikkakunta: Kuopio + Oulu/Manchester

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja DeadManWalking » Ma 21.01.2013 19:15

MR.Off Topic kirjoitti:Inttilukemista voisitta tähän seuraavan viikon ajan ehotella.
Tuntematon sotilas. Jos sarjiksia haluat lukea, niin suosittelen Korkeajännitystä.

Noh, ihan tosissaan. Itse lueskelin erilaisia elämäkertoja intin aikana. Kuitenkin yleensä suht. helppoa ja kevyttä luettavaa, jos siis vertaa joihinkin isoihin eepoksiin. Ainakin itselleni kävi inttilukemiseksi tuollaiset aika hyvin, ja sitten muut kirjat luetaan muuna aikana.
Riveni kirjoitti:Tämä ei tosin auta siihen että joku Naarajärveläinen luulee olevansa Oulusta (Ja Manchesterista). Eihän sieltä olekkaan kuin se 400 kilometriä Ouluun, vaikka tämän pahamaineisen JYPin kotokunnille on alle 100 kilometriä. 8)
Four passes break any defense

Avatar
Merovingi
Viestit: 2898
Liittynyt: Ma 06.03.2006 18:31
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Merovingi » Ma 21.01.2013 19:23

MR.Off Topic kirjoitti:Inttilukemista voisitta tähän seuraavan viikon ajan ehotella.
Suosittelisin sinulle, kun nyt inttiä käyt, Danten Jumalaista näytelmää. Erityisesti sieltä Helvettiä, joka voisi kuvata omia tuntojasi armeijan kurkkusalaateissa.

Juoppuhullun päiväkirja on hyvää, suorastaan upeaa, törkyviihdettä. Ei mitään kovin raskasta luettavaa ja saa hymyn huulelle. Kirjasarjan ongelmana on tosin sen kirjoittaja Juha Vuorinen, joka halusi leikkiä jotain oikeaa kirjailijaa ja alkoi kirjoittaa Juoppiksiin jotain tekosyvällistä paskaa. Silloin koko sarja meni pilalle, sillä Vuorinen unohti täysin sen, mikä teki Juoppiksesta hitin - sen räävittömyys ja törkeys. Lukijoita ei kiinnostanut vittuakaan jotkin syvälliset elämänkysymykset, buddhalaisuus ja terveyspirtelöt.

DikDek-dekkarisarja on löytänyt ihan hyvän tasapainon "oikean kirjallisuuden" ja sekoilun kanssa. Siinäkin on ongelmana tekosyvällinen p**ka ja ihmissuhdekiemurat, jotka eivät kiinnosta.
hevosen k**pä

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ma 21.01.2013 19:24

MR.Off Topic kirjoitti:Inttilukemista voisitta tähän seuraavan viikon ajan ehotella. Varsinkin Rockerin ehotukset kiinnostaa, koska sieltä tulee varmaan sitä vähän syvällisempää ehotusta. Mutta saa niitä nyt muutkin heittää.

Tällä hetkellä nappasin R-Kioskin surkeasta valikoimasta mukaan Juoppohullunpäiväkirjan elokuvakirjaversion, jolta en nyt mitenkään äärettömän paljon odota. Eiköhän siitä kepeää viihdettä pariksi illaksi saa. Sitten ostin Tolkkienin Silmarionin vai mikä h****tti sen nimi oli. Saa nähdä minkämoista luettavaa se on. Ainakin Hobitti kirja joskus ala-asteella toimi ihan ookoosti ja noh ikinä en päässyt kovin pitkälle LOTR-trilogia kirjasarjassa.

Mutta lisää kaipailisin!
Reijo Mäen Varekset ovat helppoa luettavaa ja sopivan miehistäkin. Silmarillion saattaa masentaa raskaudellaan, mutta ihan palkitsevana lukukokemuksena pidin kyllä aikanaan. Ainakin sitten tietää vähän enemmän Tolkienin maailmasta. Tietysti Dostoyevski on ihan miellyttävää luettavaa jos pitää sellaisesta tekstistä. Rikos ja rangaistus lukemistoon ja sitten jos tykkää niin kannattaa koittaa Idioottia. Thomas Harrisin Punainen Lohikäärme, Uhrilampaat ja Hannibal ovat myös hyviä kirjoja jos hypätään 1900-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Parempia kuin niistä tehdyt elokuvat (ihan oikeasti).

Stephen Kingiä voin suositella jos hieman yliluonnollinen meno kelpaa. Toki hänellä on jotain realistisiakin kirjoja mutta ylipäätänsä jos kauhu on miellyttävää niin suosittelen. Lovecraft ja Poe ovat sitten Kingin edeltäjiä tällä saralla ja hyviä ovatkin siinä.

Filosofian saralta (mikäli hait syvällisemmällä sitä) suosittelen Bertrand Russellin Länsimaisen Filosofian historiaa. Sisältää hyvät kuvaukset kaikista merkittävistä filosofeista Pythagoraasta Nietzscheen. Kuivahko brittihuumori on myös hyvää. Toki sisältää paljon näkemyksiä matematiikasta joten jos se ei kiinnosta niin kannattaa saattaa vähän haitata. Jos haluaa jotain oikeasti hankala tajuista luettavaa niin Wittgenstein käy hyvin.

DMW:ltä tosiaan hyvä ehdotus lukea elämänkertoja kun ne on kuitenkin suunnattu yleensä ihmisille jotka eivät liiemmin lue.
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
DeadManWalking
WrestlingAlertin johtava jääkiekkoanalyytikko
Viestit: 8620
Liittynyt: Ke 13.07.2005 13:51
Paikkakunta: Kuopio + Oulu/Manchester

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja DeadManWalking » Ma 21.01.2013 19:31

The Rocker kirjoitti:DMW:ltä tosiaan hyvä ehdotus lukea elämänkertoja kun ne on kuitenkin suunnattu yleensä ihmisille jotka eivät liiemmin lue.
Jep tai yleisesti tilanteisiin, kun ei välttämättä jaksa käyttää liikaa ajatusta sen kirjan lukemiseen. Joten juurikin armeijassa elämäkertojen lukeminen on todella helppoa ja mukavaa ajanvietettä. Raskaampi kirjallisuus sitten toiste.
Riveni kirjoitti:Tämä ei tosin auta siihen että joku Naarajärveläinen luulee olevansa Oulusta (Ja Manchesterista). Eihän sieltä olekkaan kuin se 400 kilometriä Ouluun, vaikka tämän pahamaineisen JYPin kotokunnille on alle 100 kilometriä. 8)
Four passes break any defense

Avatar
Saimou
Moderaattori
Viestit: 1459
Liittynyt: Ke 10.11.2004 22:51
Paikkakunta: Vasa

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Saimou » Ma 21.01.2013 22:12

Offarille (ja muillekin) suosituksia viime aikoina lukemistani:

Ready Player One. Da Vinci -koodi kohtaa kasarinörttinostalgian, kirja joka rakentuu peli- ja leffaviittauksille. Sisältää myös mielenkiintoisen dystopian, josta henkilökohtaisesti olisin lukenut mielelläni enemmänkin. Ihan lopussa kirja meni liian harrypotteriksi, mutta siitä huolimatta suosituksen arvoinen ja juurikin pyydettyä kevyempää, todella viihteellistä luettavaa.

DMW:n elämänkertalinjalta:

Minä, Zlatan Ibrahimovic. Offari on musamaun ja juttujen perusteella kova gangsta, niin on Zlatankin. Futis ei vissiin ollut suosikkilaji, mutta luulen että sekin puoli menee kun muuten urheilusta tykkää.

Japeet
Viestit: 1514
Liittynyt: Pe 29.12.2006 16:00

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Japeet » Ti 22.01.2013 08:46

Kellään muuten tietoa tästä Kingin uudehkosta opuksesta joka käsittelee JFK-salamurhaa? DMW?

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ti 22.01.2013 16:19

Japeet kirjoitti:Kellään muuten tietoa tästä Kingin uudehkosta opuksesta joka käsittelee JFK-salamurhaa? DMW?
11.22,63 kirjan takakantta lainatakseni:
On november 22, 1963, three shit rang out in Dallas. President Kennedy died and the world changed. If you had the chance to change history, would you? Would the consequences be worth it?

Kirja kertoo tarkemmin sanottuna englannin opettajasta Jake Lisbonista, jonka ystävän Alin ravintolan varastohuoneessa on aikaportti vuoteen 1958. Jake lähtee sitten pelastamaan Kennedyn.

Semmoinen kirja.
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
DeadManWalking
WrestlingAlertin johtava jääkiekkoanalyytikko
Viestit: 8620
Liittynyt: Ke 13.07.2005 13:51
Paikkakunta: Kuopio + Oulu/Manchester

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja DeadManWalking » Ti 22.01.2013 17:03

Rehellisesti sanottuna kuulostaa snadisti typerältä. Lisäksi JFK:n salamurhassa ei ole ainakaan itselle mitään spekuloitavaa enää, joten ei ole ihan siellä kärkipäässä intressien suhteen.
Riveni kirjoitti:Tämä ei tosin auta siihen että joku Naarajärveläinen luulee olevansa Oulusta (Ja Manchesterista). Eihän sieltä olekkaan kuin se 400 kilometriä Ouluun, vaikka tämän pahamaineisen JYPin kotokunnille on alle 100 kilometriä. 8)
Four passes break any defense

Avatar
Phenomenon
Viestit: 1971
Liittynyt: Pe 15.02.2008 11:35
Paikkakunta: Itä-Helsinki

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Phenomenon » Ti 22.01.2013 17:40

The Rocker kirjoitti:
Japeet kirjoitti:Kellään muuten tietoa tästä Kingin uudehkosta opuksesta joka käsittelee JFK-salamurhaa? DMW?
11.22,63 kirjan takakantta lainatakseni:
On november 22, 1963, three shit rang out in Dallas. President Kennedy died and the world changed. If you had the chance to change history, would you? Would the consequences be worth it?

Kirja kertoo tarkemmin sanottuna englannin opettajasta Jake Lisbonista, jonka ystävän Alin ravintolan varastohuoneessa on aikaportti vuoteen 1958. Jake lähtee sitten pelastamaan Kennedyn.

Semmoinen kirja.
8)
Phe-no se on, sai hän suosion
fanilauma perässänsä on jo loputon
Mah-do-ton, ownausputki on
nörttejä lakos, voimansa on rajaton

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ma 28.01.2013 13:10

Graham E. Fullerin A World Without Islamia voin suositella aiheesta kiinnostuneille. Se antaa näkökulman uskontoon ja sen suhteeseen muuhun maailmaan, sekä ylipäätään Lähi-Idän suhteesta länteen läpi vuosituhansien. Myös Islamin suhdetta muihin uskontoihin, kuin kristinuskoon ja juutalaisuuteen pohditaan. Tosin mitään kovin uutta se ei tarjoa aiheeseen liittyen mikäli aihe kiinnostaa muutenkin. Se saattaa kuitenkin helpottaa yhteyksien muodostamista.
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ma 04.02.2013 23:12

Nappasin tänään Akateemisesta mukaan Mungo Melvinin kirjoittaman Erich von Mansteinin elämänkerran, sekä Heinz Guderianin teoista kertovan Heinz Guderian Panzer Leaderin jossa Heinz kertoo itse sodasta. Kyllä nyt kelpaa taas kohta höpötellä itsekseen baarin kulmassa saksalaisten panssarijoukkojen tehokkuudesta.
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
ToNy-MaN
Viestit: 1755
Liittynyt: Pe 06.01.2006 03:03
Paikkakunta: Jämsänkoski

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja ToNy-MaN » Ma 04.02.2013 23:32

Remo, maailman ainoa oikea kirjasarja.
Kuva
Arguing on the Internet is like competing in the Special Olympics.
Even if you win, you're still retarded.

Avatar
Merovingi
Viestit: 2898
Liittynyt: Ma 06.03.2006 18:31
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Merovingi » Ma 04.02.2013 23:42

The Rocker kirjoitti:Nappasin tänään Akateemisesta mukaan Mungo Melvinin kirjoittaman Erich von Mansteinin elämänkerran, sekä Heinz Guderianin teoista kertovan Heinz Guderian Panzer Leaderin jossa Heinz kertoo itse sodasta. Kyllä nyt kelpaa taas kohta höpötellä itsekseen baarin kulmassa saksalaisten panssarijoukkojen tehokkuudesta.
Guderian oli hyvin älykäs sotilaskomentaja ja jatkuvasti napit vastakkain Hitlerin kanssa, mikä koitui hänen uransa lopuksi. Anthony Beevorin Berliini 1945 -kirja kertoo paljon Guderianin persoonasta, joka ei Hitlerille kumarrellut ja sanoi suoraan vastaan. Useasti oli oikeassa, sillä osasi ennustaa Neuvostoliiton vastahyökkäyksen Saksan hallussapitämille alueille, johon Hitler ei millään uskonut.

Guderianin kirja pitäisi kyllä itse katsastaa, sillä miellyin paljon hänen persoonaansa Berliini 1945:n lukiessani.

Taidanpa huomenna tehdä matkan paikalliseen Suomalaiseen Kirjakauppaan tutustumaan hyllyjen tarjontaan, sillä takataskussa on 30 euron lahjakortti joululta. Toisen 30 euron lahjakortin ehdin jo käyttämään ja matkaan tarttui Sofi Oksasen Puhditus pokkarina ja todella upea löytö Necronomicon -novellikokoelman muodossa, joka sisältää H.P. Lovecraftin parhaimpia tarinoita englanniksi. Lovecraft kannattaa ehdottomasti lukea englanniksi, sillä hän oli todella taitava englannin kielen käyttäjä ja keksi mitä upeimpia ilmauksia, joita ei voi mitenkään kääntää suomeksi. Kaverini, joka on lukenut hyvin paljon Lovecraftia, osasi minua tästä onneksi valaista keväällä. Tuo kokoelmakirja on todella iso, sillä siinä on lähes 900 sivua ja pystysuunnassa pituutta 20 senttiä ja kirja on vielä paksu. Todellinen doorstopper, josta vähemmän yllättäen taitaa kokonsa ansiosta löytyä kaikki merkittävimmät Lovecraftin novellit.

Huomenna voisin täyttää kirjahyllyä Conn Igguldenin Keisari -sarjalla, josta olen ykkösosan lukenut muutama vuosi sitten. Tarjouksessa olisi ollut Trotsky -kirja, mutta päätin hylätä sen ostamisen huomattuani kirjoittajan olevan suomalainen.
hevosen k**pä

Avatar
The Rocker
Viestit: 3324
Liittynyt: Ma 20.08.2007 20:54
Paikkakunta: Parkano

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja The Rocker » Ti 05.02.2013 00:07

Merovingi kirjoitti:Guderian oli hyvin älykäs sotilaskomentaja ja jatkuvasti napit vastakkain Hitlerin kanssa, mikä koitui hänen uransa lopuksi. Anthony Beevorin Berliini 1945 -kirja kertoo paljon Guderianin persoonasta, joka ei Hitlerille kumarrellut ja sanoi suoraan vastaan. Useasti oli oikeassa, sillä osasi ennustaa Neuvostoliiton vastahyökkäyksen Saksan hallussapitämille alueille, johon Hitler ei millään uskonut.

Guderianin kirja pitäisi kyllä itse katsastaa, sillä miellyin paljon hänen persoonaansa Berliini 1945:n lukiessani.
Jep Guderian oli tosiaan yksi parhaista saksalaisista komentajista toisessa maailmansodassa. Siinä von Mansteinin kanssa suunnittelivat Ranskan valtauksen ja jos Guderiania ei olisi pysäytetty Hitlerin henkilökohtaisella käskyllä Dunkirkin evakuointi olisi ollut verilöyly. Itsekin tykästyin hahmoon Beevorin 1945 kirjassa. Huikea jätkä.
Taidanpa huomenna tehdä matkan paikalliseen Suomalaiseen Kirjakauppaan tutustumaan hyllyjen tarjontaan, sillä takataskussa on 30 euron lahjakortti joululta. Toisen 30 euron lahjakortin ehdin jo käyttämään ja matkaan tarttui Sofi Oksasen Puhditus pokkarina ja todella upea löytö Necronomicon -novellikokoelman muodossa, joka sisältää H.P. Lovecraftin parhaimpia tarinoita englanniksi. Lovecraft kannattaa ehdottomasti lukea englanniksi, sillä hän oli todella taitava englannin kielen käyttäjä ja keksi mitä upeimpia ilmauksia, joita ei voi mitenkään kääntää suomeksi. Kaverini, joka on lukenut hyvin paljon Lovecraftia, osasi minua tästä onneksi valaista keväällä. Tuo kokoelmakirja on todella iso, sillä siinä on lähes 900 sivua ja pystysuunnassa pituutta 20 senttiä ja kirja on vielä paksu. Todellinen doorstopper, josta vähemmän yllättäen taitaa kokonsa ansiosta löytyä kaikki merkittävimmät Lovecraftin novellit.
Hah itsellä on kanssa tuo Necronomicon. Tosiaan aika järeä teos ja on edelleen ainoa fiktio kirja jota en lue ilman sanakirjaa. Yleensä on vielä sekä webster että perus englanti-suomi sanakirja. Raskasta luettavaa mutta todella kiehtovaa samalla. Tuota jos lukee julkisilla paikoilla niin saa aika hämmentyneitä katseita osakseen. Mutta joo lukemisen iloa vain sen kanssa.
"The only time success comes before work is in the dictionary."
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death." -Robert Cover
Blogi (Päivitetty 12.05.2015)
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
Merovingi
Viestit: 2898
Liittynyt: Ma 06.03.2006 18:31
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Merovingi » Ti 05.02.2013 00:51

The Rocker kirjoitti:Jep Guderian oli tosiaan yksi parhaista saksalaisista komentajista toisessa maailmansodassa. Siinä von Mansteinin kanssa suunnittelivat Ranskan valtauksen ja jos Guderiania ei olisi pysäytetty Hitlerin henkilökohtaisella käskyllä Dunkirkin evakuointi olisi ollut verilöyly. Itsekin tykästyin hahmoon Beevorin 1945 kirjassa. Huikea jätkä.
Dunkirkin evakuoinnin salliminen on sotahistorian typerimpiä päätöksiä. Englanti evakuoi tuolloin yhteensä 338 226 sotilasta Dunkirkista ja koostumus oli lähes 50/50 ranskalaisten ja englantilaisten välillä. Jos Saksa olisi hyökännyt tuolloin, niin toinen maailmansota olisi kääntynyt hyvin erilaiseen suuntaan. Tuo Hitlerin päätös estää hyökkäys oli päätös lahjoittaa liittoutuneille sotilaita, joita voitiin myöhemmin käyttää muun muassa Afrikassa. Voi ihan oikeasti miettiä, että miten Englanti olisi pärjännyt esimerkiksi Afrikassa Italian tusina-armeijaa vastaan, jos tuota evakuointia ei olisi suoritettu? Suezin kanavan menetys taas olisi ollut iso isku Aasian sotajoukoille ja ei voida edes puhua 198 229 britin menettämisestä kaatuneina ja sotavankeina kansan taistelumoraalille. Tuossa vaiheessa olisi ihan oikeasti voinut tulla painetta tehdä heti rauha Saksan kanssa, sillä Ranska oli jo kaatunut ja oma armeija menetti juuri lähes 200 000 sotilasta.

Miksi Hitler sitten teki tuon päätöksen Dunkirkin hyökkäyksen hylkäämisestä? Koska hän tahtoi näyttää kenraaleilleen, kuka määrää. Kyllä, kyseessä oli noinkin lapsellinen uhittelu ja määrääminen. Tosin tuosta voivat kenraalit syyttää myös itseään, sillä he olivat koko 30-luvun nuolleet Hitlerin peräaukkoa innokkaasti, jotta ura etenisi. Tämä ryybenin helliminen kielellä sai sitten Hitlerille aikaan sellaisen luulon, että hän oikeasti oli joku sotilaallinen nero, mitä hän ei todellakaan ollut. Tätä harhaluuloa helpotti varmasti myös Hitlerin oma sotilaallinen ammattitaito, sillä hän oli erittäin hyvä sotilas ensinmäisessä maailmansodassa. Hitler sai rautaristin, vaikka oli pelkkä pahainen korpraali (Hitler tosin itse kieltäytyi ylennyksistä, varmaan halusi pysyä rintamalla). Ja tuolloisessa Keisarinajan Saksan armeijassa ei ihan kevyin perustein myönnetty rautaristejä korpraaleille eli Hitlerin on täytynyt olla todella hyvä sotilas.

Toki tähän Hitlerin luuloon omasta sotilaallisesta neroudesta vaikutti hänen hulluutensa, jonka todennäköisesti aiheutti tertiäärivaiheeseen edennyt kuppa, joka iskee aivoihin ja tekee hallaa ihmisen mielenterveydelle.
Hah itsellä on kanssa tuo Necronomicon. Tosiaan aika järeä teos ja on edelleen ainoa fiktio kirja jota en lue ilman sanakirjaa. Yleensä on vielä sekä webster että perus englanti-suomi sanakirja. Raskasta luettavaa mutta todella kiehtovaa samalla. Tuota jos lukee julkisilla paikoilla niin saa aika hämmentyneitä katseita osakseen. Mutta joo lukemisen iloa vain sen kanssa.
Sanakirja tulee varmasti tarpeeseen tuon kirjan kanssa, sillä vaikka esimerkiksi G.R.R. Martinin kirjat menevät englanniksi, niin Lovecraft kirjoitti kirjansa melkein sata vuotta sitten. Tämä tarkoittaa siis vanhoja ilmauksia ja sanoja, joita ei välttämättä edes englantia natiivina puhuva ymmärrä.

Tällä hetkellä menee mainitun Martinin ja tässä ketjussa jo paljon puhutun A Song of Ice and Fire -kirjasarjan viimeksi ilmestynyt osa A Dance with Dragons, joka on about puolivälissä. Pikkuhiljaa luvu luvulta etenee, hitaasti nauttien. Lukemista tosin hidastaa sellainen ikävä asia kuin kirjasarjan vähiten kiinnostavat hahmot tai hahmot, joiden luvuissa ei juuri nyt tapahdu juuri mitään mielenkiintoista. Erään hahmon luvut saavat minussa aina kärsimyksen tunteen, kun vain näenkin hänen nimensä luvun alussa.

Lohikäärmeiden tanssin jälkeen voisin siirtyä lukemaan vaikkapa Necronomiconia. Tai sitten Cosa Nostraa, joka kertoo Sisilian Mafian historiasta (kirja taitaa olla aika luotettava, sillä tuon kirjoittaja elää nykyään piilossa ja henkivartijoiden ympäröimänä..) 1800-luvulta asti nykypäivään. Sitten on vielä Kommunismin mustaa kirjaa, Star Warsin maailmaan sijoittuva kirja, joka kertoo Revanista.. Sofi Oksasen ja Imbi Pajun (+ useita muita kirjoittajia) kokoama Kaiken takana oli pelko, joka kertoo Neuvosto-Viron historiasta ja arkielämästä olisi kyllä myös sellainen pakkoluettava tuolta hyllystä. Ainiin, olisihan tuolla myös Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I & II William L. Shirerilta. Noita Shirerin kahta kirjaa pidetään edelleen parhaimpana Natsi-Saksan historiikkina mitä on koskaan kirjoitettu, vaikka ne kirjoitettiin 50-luvulla. Shirer oli tosin kirjeenvaihtajana Natsi-Saksassa käsittääkseni koko sen olemassaolon ajan ja pääsi sodan jälkeen tutkimaan liittoutuneiden takavarikoimia Natsien (säilyneitä) arkistoja.

Kirjasuositus loppuun, kun sivusin Cosa Nostran kohdalla järjestäytynyttä rikollisuutta - Nimittäin Misha Glennyn McMafia on aivan loistava opus, jos tahtoo lukea kansainvälisestä rikollisuudesta. Tuossa käydään läpi ne perinteiset Italian mafiat (niitähän on useita - Cosa Nostra, Camorra, Sacra corona unita ja 'Ndrangheta, joka on nykyään Italian vahvin ja samalla kaikista väkivaltaisin mafiajärjestö), Balkanin rikollisuus, Venäjän mafia, Triadit, Yakuzat, seksikauppa, huumekauppa.. Oikeasti, tuossa käydään kaikki läpi nykyisestä alamaailmasta maailmalla. Jopa nettirikollisuutta on selvitetty. Todella mielenkiintoinen kirja ja olen sen kahteen kertaan lukenut.
hevosen k**pä

Avatar
What
Viestit: 3066
Liittynyt: To 20.07.2006 13:07
Paikkakunta: Rivers Mouth

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja What » Ti 05.02.2013 01:42

Merovingi kirjoitti:Kirjasuositus loppuun, kun sivusin Cosa Nostran kohdalla järjestäytynyttä rikollisuutta - Nimittäin Misha Glennyn McMafia on aivan loistava opus, jos tahtoo lukea kansainvälisestä rikollisuudesta. Tuossa käydään läpi ne perinteiset Italian mafiat (niitähän on useita - Cosa Nostra, Camorra, Sacra corona unita ja 'Ndrangheta, joka on nykyään Italian vahvin ja samalla kaikista väkivaltaisin mafiajärjestö), Balkanin rikollisuus, Venäjän mafia, Triadit, Yakuzat, seksikauppa, huumekauppa.. Oikeasti, tuossa käydään kaikki läpi nykyisestä alamaailmasta maailmalla. Jopa nettirikollisuutta on selvitetty. Todella mielenkiintoinen kirja ja olen sen kahteen kertaan lukenut.
Tämä kyllä kuulostais meikäläisen kirjalta. Täytyypä laittaa korvan taakse, jos joku kaunis päivä olisi aikaa tuollaiseenkin uppoutua.

Avatar
Mostal0
Viestit: 182
Liittynyt: La 13.03.2004 13:46
Paikkakunta: Valkeala

Re: Kirjallisuus

Viesti Kirjoittaja Mostal0 » Ti 05.02.2013 03:06

Tämän topicin neitsyys menee nyt.

Vaikka kirjoitankin ja (ainakin toivottavasti) tulen tekemään toimittajahommia myös ammatikseni, olen todella huono tarttumaan uusiin kirjoihin. Viimeisen kahden vuoden aikana olen lukenut kaksi kirjaa, Seppo Jokisen Piripolkan ja Tuomas Liusin Laittomat. Jälkimmäinen on vielä hieman kesken, mutta saa varauksettomat kehuni. Molemmat ovat siis suomalaisia dekkareita ja pirun hyviä sellaisia. Varsinkin tuo Laittomat on kaikkine realistisine salaliittoteorioineen äärimmäisen kuumottava.

Olen myös päättänyt kirjoittaa joskus kirjan itsekin. Minkäänlaista suuren ajattelijan viittaa tai ylipäätään uskottavuutta en sillä tule saamaan, sillä hyvin suurella todennäköisyydellä siitä tulee nuortenkirja. Jos joku on joskus junnuna lukenut Tuija Lehtisen Poika Nimeltä Iines-kirjan, niin se tulee todennäköisesti olemaan jonkinlainen esikuva tulevalle mestariteokselleni. Ala-asteikäisille tuota kuulemma myös joskus annettiin luettavaksi, vaikkei mielestäni poikuuden menettämisen melko sanatarkka kuvailu ja muu härskeily ihan sen ikäisille mielestäni olekaan tarkoitettu. Kyseinen kirjahan kertoo melko tavallisen 17-vuotiaan jätkän kesälomasta ja naisseikkailuista ja -ongelmista ja niihin oli aikoinaan helppo samaistua. Tunnustan, luin tuon kirjan toistamiseen vuosi sitten ja diggasin siitä yhä.
<3

Vastaa Viestiin