TULOKSET: WrestlingAwards 2012

[Coca]

Haluaisiko joku valaista, mikä tuo voimakkaasti nimetty ''Aj-skandaali'' on?

[vendicta]

Jos on wwe niin long story short: aj ja cena hässi kun aj oli gm ja aj piti erota.

[Japeet]

Tsegi yleiset kysymykset. Merovingi kysyi samaa ja avasin kuviota siellä.

[ToNy-MaN]

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu John vs. Johnny
2. Vuoden huonoin feudi AJ Styles vs. Kaz-Daniels
3. Vuoden huonoin segmentti Mae Youngin synnytys
4. Vuoden huonoin gimmick Pierevä Natalie
5. Vuoden pettymys Sheamus vs. Bryan WM
6. Vuoden huonontunein painija Sheamus
7. Big Daddy V -palkinto Brodus Clay

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike Lesnarin Kimura
9. Vuoden turn The Miz to face
10. Vuoden face Sin Cara
11. Vuoden heel Damien Sandow
12. Vuoden paluu Brock Lesnar
13. Vuoden gimmick Damien Sandow
14. Vuoden uutinen Kingin sydäri
15. Vuoden spotti Sin Cara pöydän läpi TLC
16. Vuoden "mark out moment" Brock Lesnarin paluu

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija Sin Cara
18. Vuoden yliarvostetuin painija Rey Mysterio
19. Vuoden kehittynein painija Dolph Ziggler
20. Vuoden debytantti Joey Ryan
21. Vuoden promottaja CM Punk
22. Vuoden manageri Vickie Guerrero
23. Vuoden selostaja JBL
24. Vuoden segmentti Bryanin ja Kanen terapiat
25. Vuoden tv-show Impact Wrestling
26. Vuoden tv-matsi

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable SHIELD
28. Vuoden tag team Team HellNo
29. Vuoden promootio TNA
30. Vuoden feudi HHH vs Lesnar
31. Vuoden show WM
32. Vuoden ottelu HHH vs The Undertaker
33. Vuoden naispainija Kaitlyn
34. Vuoden painija Austin Aries

[Rico]

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
John Cena vs. Michael Cole (Raw)
Turhanpäiväinen "komedia" matsi, mikä sai Cenan näyttämään kusipäältä rääkätessään selostajaa.

2. Vuoden huonoin feudi
AJ-skandaali
Rasittavaa saippuaoopperadraamaa. Sinällään jonain midcard feudina tälläinen voisi vielä mennäkin, muttei firman keulakuvan pitäisi pyöriä tälläisessä.

3. Vuoden huonoin segmentti
John Laurinaitis antaa potkut Big Showlle
"Hyvänä" kakkosena tulee Brodus Clayn tanssi Wrestlemaniassa, muttä tämä vie kyllä voiton. Järkyttävää katsellä kun Big Show itkee ja anelee polvillaan. Pitkä ja vaivaannuttava segmentti.

4. Vuoden huonoin gimmick
Natalya
Yksi firman taitavimmista naispainijoista bookataan voittamaan otteluita piereskelyllä...

5. Vuoden pettymys
Daniel Bryan vs. Sheamus (WrestleMania XXVIII)
Tämä oli valtava pettymys. Paikanpäällä Miamissa odotin näkeväni Bryanin painivan, mutta sitä ei tapahtunut. Näin ei pitäisi bookata mitään mestaruus-ottelua eikä varsinkaa toista päämestaruuksista. Kesti muutaman matsin ajan koota itseni takaisin. Onneksi kuitenkin Rawin päätteeksi Bryan painikin... siitä lisää mark-outin kohdalla.

6. Vuoden huonontunein painija
Santino Marella
Kuten sanottu, alkuvuodesta Santino vielä viihdytti, mutta sen jälkeen on toistanut itseään. Kaikki matsit ovat olleet tylsiä. Gimmick tosin itsessään rajoittaa liikkeitä.

7. Big Daddy V -palkinto
Great Khali
Tuntuu, että mies on huonontunut entisestään. Vähintään joka toisen Choke Bombinsa tehdessään kaatuu vastaanottavan päälle, mikä ainakin omasta mielestäni näyttää vahingolta eikä tahalliselta. Wrestlemanian Fan Axxesissäkin kun oli yhteiskuvaposeerauksia painijoiden kanssa, niin Khali istui tuolissa kun muut seisoivat.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
Neutralizer
Mukavaa piristystä muihin finishereihin verrattuna. Oli näyttävän näköinen Brodus Claylle tehtynä ja tämän vuoden puolella Khalille.

9. Vuoden turn
CM Punk
Toisin kuin AJ:n turn, tämä tuli ihan puskista Rawin 1000 jaksossa ja toi hyvän vaihtelun Punkin pitkään mestaruuskauteen.

10. Vuoden face
John Cena
Sympaattinen Super-Cena pysyy edelleen firman ykkösfacena.

11. Vuoden heel
CM Punk
Punk on Heymanin kanssa vetänyt parasta, sujuvaa heel-settiä koko vuonna. Eve voisi olla toinen vaihtoehto, mutta hän on polkenut aikalailla paikallaan.

12. Vuoden paluu
Brock Lesnar
Sama kuin vuoden segmentissä.

13. Vuoden gimmick
Daniel Bryan
Parhaita gimmickejä vuosiin, monipuolinen ja erilainen.

14. Vuoden uutinen
Jerry Lawlerin sydänkohtaus
Kyllä tämä pysäytti.

15. Vuoden spotti
Seth Rollinsin lento TLC:ssä
Näyttävä pudotus, jossa Rollinsin pää osui pahannäköisesti pöydänreunaan.

16. Vuoden "mark out moment"
Manian jälkeinen Raw
Kuten Kenitys jo kirjoitti, niin mahtava kokonaisuus. Tietenkin erityisesti yes-chantit, Lesnarin paluu, lisäksi sydäntä lämmitti ennen shown alkua dark matsissa nähty Dean Ambrose. Ehkä Lesnarin paluuta enemmän pidin Rawin jälkeisestä dark matsista ja sen jälkeisestä Bryanin promosta. Tunnelma oli katossa ja Bryanin joka iskua kohden yleisön chanttäämä "yes" ja vastustajan iskiessä "no" oli paikanpäällä koettuna uskomatonta.
Kyseisen Rawin lisäksi toisena kovana mark-outina mainittava yli seitsemän vuoden tauon jälkeen kehään palannut, WWE:stä vuosilta 2002-04 tuttu, Rico Constantino. Mies toimii paikallisen Future Stars of Wrestling -promootion kouluttajana ja ajoittaisena painijana. Tätä en olisi uskonut ikimaailmassa enää näkeväni.

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija


18. Vuoden yliarvostetuin painija


19. Vuoden kehittynein painija
Sheamus
Sheamus on paininut mestaruusvoittonsa jälkeen aktiivisesti viikottaisissa jaksoissa sekä PPV:eissä ihan viihdyttäviä otteluita odotuksiini nähden.

20. Vuoden debytantti
Ryback
Nousi vakuuttavasti main eventtiin sopivalla tahdilla. Oli loppuvuodesta ihan hyvää vaihtelua Punkin haastajiin.

21. Vuoden promottaja
CM Punk
Päässyt promottamaan ahkerasti ja pitänyt korkean tason koko vuoden.

22. Vuoden manageri
Paul Heyman
WWE:ssä ei paljoa managereita olekaan.Vickie on jo aika nähty tapaus.

23. Vuoden selostaja
JBL
Piristävää kuunneltavaa PG-eran aikana muihin selostajiin verrattuna.

24. Vuoden segmentti
Brock Lesnarin paluu
Paras comeback vuosiin. Tätä segmenttiä ei olisi pystynyt hoitamaan paremmin. Ei sanaakaan, vain F-5.

25. Vuoden tv-show
Raw
WWE:n viikottaisista selvästi paras, eikä kolmetuntiseksi muuttuminen laskenut tasoa niin paljoa kuin odotin. Smackdown ei ole enää painillisesti niin edellä Rawia kuin aiempina vuosina.

26. Vuoden tv-matsi
En osaa päättää parasta Punk vs. Bryan matseista, joten jää väliin.

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable
The Shield
Tähän asti hyvin ja kiinnostavasti bookattu stable. Vakuuttivat erinomaisella matsillaan vuoden viimeisessa PPV:ssä.

28. Vuoden tag team
Team Hell No
Bryan ja Kane ovat nostaneet tag-divarin pohjalta sille tasolle millä sen kuuluisikin olla. Muutenkin hyviä matseja ja viihdyttäviä backstage segmenttejä ovat vääntäneet.

29. Vuoden promootio


30. Vuoden feudi
Once in a Lifetime
Nimensä mukainen, uniikki ja eeppinen kahden megatähden kohtaaminen. Feudi olisi voinut olla vieläkin parempi jos The Rockilta olisi saanut suurempaa panostusta rakenteluun. End of an Era oli myös kova, mutta oli enemmän vanhan uudelleen käyttöä.

31. Vuoden show
WrestleMania XXVIII
WWE:n puolella on ollut useampi hyvä tapahtuma, mutta voitto Manialle. Lähimmäksi yltää Extreme Rules, mutta sen kovimmat matsit jäävät Manian vastaaville.

32. Vuoden ottelu
CM Punk vs. Daniel Bryan (Over The Limit)
Kyllähän End of an Era saa tässä ansaitun murskavoiton ja sen takia haluan antaa äänen tälle, koska se oli mielestäni painillisesti vuoden paras ottelu. Kyllä tässäkin hyvä tunnelma oli vaikkei luonnollisesti lähellekään Takerin ja Tripsun kohtaamista.

33. Vuoden naispainija
Eve
Koko vuoden naistendivarin kärjessä ollut Eve on tähän aika selvä valinta. Muutenkin yksi parhaista heeleistä.

34. Vuoden painija
CM Punk
Punkilla on ollut hyvä vuosi mestarina. Viihdyttävää settiä facena sekä heelinä, eikä huonoja matseja taikka promoja ole mestaruuskauteen mahtunut.

[enska]

Huom! Äänestymisaika umpeutuu klo 24.00.

[Juge]

1. Vuoden huonoin ottelu
Bully Ray vs. Jeff Hardy (@ No Surrender). En ole varmaan koskan ollut niin pettynyt, tyrmistynyt, ja v*ttuuntunut koko organisaation, kuin tämän ottelun aikana. Hardy voitti yksikätisenä, vaikka otti turpiin ekat 10 minuuttia, nousten sen jälkeen kolmesta Bullyn finisheristä. Tähän vielä päälle se tosiseikka, että Hardy iski varmaan 7 liikettä koko matsin aikana, joista 4 oli Twist of Fateja ja 3 Swantonia. Tämä ottelu myös onnistui pilaamaan muuten koko hienon BfG-seriesin. Yököttävää p*skaa.

2. Vuoden huonoin feudi
AJ Styles & Claire Lynch -kuvio. Kovasti hypetetty, mutta loppujen lopuksi melkoista sontaa, ja "feudin" lopetuksesta nyt en viitsi edes mainita.

3. Vuoden huonoin segmentti
Jouluaaton RAW:ssa tapahtunut "Joulupukin yliajo" oli aikamoista shittiä, mutta vieläkin huonompaa oli luvassa. Valitsen vuoden huonoimmaksi segmentiksi "May Young synnyttää Hornswogglen." Siis ihan oikeesti, mitä v*ttua WWE? Tästä ei oikeasti voi paljoa enää pahemmaksi laittaa.

4. Vuoden huonoin gimmick
Piereskelevä Natalya oli jotain sanoinkuvaamattoman typerää. En tajua miksi näinkin lahjakaalle naispainijalle voi kukaan edes harkitaan mitään tällaista.

5. Vuoden pettymys
Chris Jerichon paluu vaikutti aluksi hyvältä ja sitä hypetettiinkin kunnolla, mutta loppujen lopuksi se oli tylsistymiseen asti paikallaan junnaavaa menoa. Ja kun tämä touhu loppui, niin Jerichokin taas häippäsi, saavuttamatta yhtikäs mitään.

6. Vuoden huonontunein painija

7. Big Daddy V -palkinto
Eipä tähän loppujen lopuksi hirveän montaa vaihtoehtoa ole, joten valitsen The Great Khalin. Painitaidot ovat olemattomat, ei hirveästi edes puhu englantia, kankea kehässä.. WWE:n palkkalistoilla hän on vain ison kokonsa ja kotimaansa tähden.



8. Vuoden lopetusliike
Kimura lock oli aika kivuliaan näköinen ja uusi liike, joten ääni sille.

9. Vuoden turn
Ääni Devonille.Shokeeraava ja dramaattinen käänös, jota en osannut odottaa. Miten siitä kiltistä ja lähes supersankarimaisesta miehestä tuli jotain noin pahaa Hyvänä kakkosena tulee The Miz. Pikkuhiljaa mies alkaa saada facena juonen päästä kiinni, viime smäkkärissäkin hän huudatti yleisöä "Awesome!" huudoilla. Toivottavasti siitä tulee tapa.

10. Vuoden face
Sheamus. Huippuvuosi, piti mestaruutta pitkään, ja naulitsi itsensä pysyvästi main eventiin. Iloinen irkku. Läppä välillä kuivaa, mutta välillä osuukin.

11. Vuoden heel
Bully Ray oli jotain, mitä WWE:llä ei ollut. Häntä ei PG rajoittanut. Heitti välillä sellaista juttua mikkiin, että huh huh. Heelinä osui ja upposi meikäläiseen, nyt on aikalailla lässähtänyt faceksi kääntymisen myötä.

12. Vuoden paluu
Here comes the Pain! Brock Lesnar tietenkin. Ei mikään muu paluu ollut lähimaillakaan Lesnarin paluun tasolla.

13. Vuoden gimmick
Damien Sandow on mukavan erilainen tapaus. Gimmick erottuu joukosta sisääntulomusiikkia myöten. Mahtava uusi painija.

14. Vuoden uutinen
Uutisia ei ole tullut liiemmin seurattua, mutta vuoden kiinnostavin uutinen oli TNA:n ja WWE:n välinen oikeudenkäynti. Tästä aiheesta tuli jopa itsekin etsittyä lisäuutisia.

15. Vuoden spotti
Kyllä ylivoimaisesti parhaiten mieleen jäänyt spotti oli Wrestlemanian End of an Era -ottelussa nähty Sweet Chin Music & Pedigree -kombo Undertakerille. Sitä tunneta mikä minulla siinä kohtaa oli ei voi sanoin kuvailla. Koko olemukseni lamaantui ja sydän tuntui pudonneen jonnekkin lantion seudulle, ja se oli ensimmäinen kerta ikinä kun olen oikeasti luullut Takerin streakin katkeavan. Se jos jokin on ainutlaatuista.

16. Vuoden "mark out moment"
Austin Aries voittaa maailmanmestaruuden. Aries on noussut tänä vuonna minulla ainakin sinne top10:een. Rooden pitkä mestaruuskausi saatiin päätökseen, eikä hänen päihittäjää olisi voitu paremmin valita.




17. Vuoden aliarvostetuin painija
Moni hänestä pitää, mutta vähintään yhtä moni ei hänestä piittaa. Sheamuksella on lookkia, mikkitaitoja, hyvät painitaidot, liikearsenaali on laaja, lyöntejä, potkuja, voimaliikkeitä ja hän painii viikottain hyviä otteluita, ja silti hänestä ei juuri pidetä. Toki hänestä on hyvä vauhtia kehittymässä Cena 2.0, joten siinä mielessä ymmärrän niitä, jotka eivät häntä jaksa katsella.

18. Vuoden yliarvostetuin painija

19. Vuoden kehittynein painija
Zema Ion. Olen monta kertaa sanonut tämän ja sanon sen taas. Tämä mies kehittyy matsi matsilta paremmaksi. Kehätyöskentely on itsevarmempaa, liikkeet sulavampia ja näyttävämpiä. Oli X-division mestarina ja tyyli erottuu massasta.

20. Vuoden debytantti
Kyllä minun ääneni menee Swiss Sensationille Antonio Cesarolle. Äijän paini on hienoa katsottavaa ja hän on paininut monta hyvää ottelua tänä vuonna. Mikkiä on annettu käteen ja mikäs siinä kun äijä tuolla tavalla promottaa. Paikka main eventissä voi olla yllättävänkin lähellä.

21. Vuoden promottaja
Bully Ray heitti loistavia promoja, mutta kyllä se ääni menee kuitenkin CM Punkille. Muutama timanttinen promo mahtui tälle vuodelle, vaikka herran taso tänä vuonna laskikin. Parhaimpana mieleen on jäänyt promo jonka hän veti kun hän sai kuulla että John Cena on valittu vuoden painijaksi.

22. Vuoden manageri
Paul Heyman vie tämän palkinnon helposti nimiinsä. Vaikka Punk ei välttämättä tämän tason mikkimiestä manageriksi kaipaisikaan, on hän tuonut jotain uutta tuohon Punkin hahmoon.

23. Vuoden selostaja
JBL on tuonut vähän lisää särmää WWE:n muuten aika valjuun selostajistoon. Omasta mielestä JBL:n riehuminen on välillä vähän rasittavaakin, mutta onneksi tällaiset purkaukset eivät kovin kauaa kestä.

24. Vuoden segmentti
The Rockin kertomukset historiasta ja Rock-concert olivat molemmat upeita segmenttejä, mutta tänä vuonna tuli vieläkin enemmän nautittua ja naurettua Daniel Bryan & Kane vihanhallintakurssilla -segmenttejä. Iso peukku sille joka tämän keksi/käsikirjoitti. Ehdottomasti jotain, mistä vuosi 2012 muistetaan.

25. Vuoden tv-show
RAW oli epätasainen, Smackdown hieman tylsä, joten valintani on Impact Wrestling. Tasaista jälkeä ja oli siellä vuoden alkupuolella muutama oikeasti hyvä jakso, tosin loppua kohti Impactienkin taso vähän laski.

26. Vuoden tv-matsi
Punk vs. Bryan II Tv-matsina todella kova, olisi ollut kovaa kamaa PPV:ssäkin. Kaiken kruunasi hyvin mukana ollut yleisö.



27. Vuoden stable
Eipä näitä hirveän montaa ole nähty, joten annetaan ääni The Shieldille. Mielenkiintoinen tapaus, koska painijat ovat "uusia", toisin kuin eräässä TNA:n stablessa..

28. Vuoden tag team
Ehdottomasti tämän vuoden viihdyttävin tag team niin segmenteissä kuin otteluissakin ja varsinkin niissä on Kazarian & Christopher Daniels. Segmentit naurattavat, ottelut viihdyttävät. Siihen päälle kaikenlaiset pikkujutut kuten "gangnam style", ja Danielsin imitointitaidot . Hyvää läppää heittävät. Ja vaikka he olivatkin osallisina vuoden huonoimpaan feudiin, niin se ei paljoa paina, kun muu setti on timanttia.

29. Vuoden promootio
WWE:n vuodesta 2012 on jäänyt niin negatiivinen kuva, että äänestän TNA:ta, koska muita promootioita en seuraa. TNA:lla on ollut tasaisemmat viikottaiset, paremmat PPV:t, paremmat jutut. Olihan WWE:lläkin niitä hyviä hetkiä, kuten huikea Wrestlemania. Tänä vuonna se ei kuitenkaan riitä.

30. Vuoden feudi
Once in a lifetime, eli John Cena vs. The Rock. Alkuvuoden segmentit olivat niitä WWE:n tämän vuoden harvoja valopilkkuja. Feudin hitaassa rakenteleussa onnistuttiin tosi hyvin, ja kun feudi vielä päättyi lähes viiden tähden otteluun, niin HHH:n ja Takerin feudaaminen oli sen verran nopeaa ja jopa hieman tylsää, että siksi valitsin Cena-Rockin.

31. Vuoden show
Minun arvostelussa Vuoden show sai rankingin 3.43, joka voitti toiseksi tulleen reippaasti. Tähän kategoriaan ei ole yksinkertaisesti muuta vaihtoehtoa, kuin 'Alerttilaisten tähdittämä WWE Wrestlemania XXVIII.

32. Vuoden ottelu
End of an Era, Triple H vs. The Undertaker @Wresltemania XXVIII. Siinä oli tunnelmaltaan aivan huikea ottelu, jossa nähtiin yksi vuoden sykähdyttävimmistä hetkistä, kun Michaels tarjosi monoaan Takerin leukaan jonka jälkeen HHH iski Pedigreen, mutta Undertaker pomppasi ennen kolmosta ylös. Taianomainen hetki. Matsihan ei painillisesti vuoden parasta ollut, mutta ylivoimainen tunnelma vie tässä tapauksessa voiton.

33. Vuoden naispainija
Ihan vain gimmickinsä ansiosta on yksi henkilö noussut ylitse muiden, ja hän on AJ Lee. Kaikki tämän vuoden tapahtumat niin Bryanin, Kanen, Punkin, Cenan, kuin Zigglerinkin kanssa ovat olleet sellaista uudenlaista viihdettä, koska hänen gimmickiinsä on todella panostettu. Ja kausi NXT:ssä sekä nyt muutamat ottelut RAW:ssa ovat kyllä todistaneet, että kyllä tämä mimmi myös osaa painia.

34. Vuoden painija
Huippupainija, hyvä mikissä, painitaitoa, sähäkkyyttä, lookkia. Siinä muutama juttu jotka kuvaavat mielestäni hyvin Vuoden painijaa, Austin Ariesia. Matsit ovat viihdyttäviä, ja käännöksetkään eivät ole haitanneet, koska mies toimii sekä heelinä että facena. Liikkeet ovat ilmavia ja on hänen joissain liikkeissään havaittavissa silkkaa hulluutta. Todella viihdytävä painija, joka voitti hetkeksi aikaa sen TNA:n suurimmankin, ja toivottavasti hän voittaa sen tänä vuonna uudestaan. Voisin jopa sanoa, että hän on yksi TNA:n kultakimpaleista tällä hetkellä. Vuoden painija, Austin Aries.




Noin, nyt on tämäkin homma saatu taas pois alta, kiitos taas enskalle järjestämisestä!


Ja loppuun vielä yhteenveto:



Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu: Bully Ray vs. Jeff Hardy @No Surrender
2. Vuoden huonoin feudi: AJ Styles & Claire Lynch -kuvio
3. Vuoden huonoin segmentti: "May Young synnyttää Hornswogglen"
4. Vuoden huonoin gimmick: Piereskelevä Natalya
5. Vuoden pettymys: Chris Jerichon paluu
6. Vuoden huonontunein painija
7. Big Daddy V -palkinto: The Great Khali

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike: Kimura lock
9. Vuoden turn: Devon
10. Vuoden face: Sheamus
11. Vuoden heel: Bully Ray
12. Vuoden paluu: Brock Lesnar
13. Vuoden gimmick: Damien Sandow
14. Vuoden uutinen: TNA:n ja WWE:n välinen oikeudenkäynti
15. Vuoden spotti: Sweet Chin Music & Pedigree -kombo Undertakerille
16. Vuoden "mark out moment": Austin Aries voittaa maailmanmestaruuden

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija: Sheamus
18. Vuoden yliarvostetuin painija
19. Vuoden kehittynein painija: Zema Ion
20. Vuoden debytantti: Antonio Cesaro
21. Vuoden promottaja: CM Punk
22. Vuoden manageri: Paul Heyman
23. Vuoden selostaja: JBL
24. Vuoden segmentti: Daniel Bryan & Kane vihanhallintakurssilla
25. Vuoden tv-show: Impact Wrestling
26. Vuoden tv-matsi: Daniel Bryan vs. CM Punk II

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable: The Shield
28. Vuoden tag team: Kazarian & Christopher Daniels
29. Vuoden promootio: TNA
30. Vuoden feudi: John Cena vs. The Rock
31. Vuoden show: WWE Wrestlemania XXVIII
32. Vuoden ottelu: End of an Era, Triple H vs. The Undertaker @Wrestlemania XXVIII
33. Vuoden naispainija: AJ Lee
34. Vuoden painija: Austin Aries

[Hellhound]

1. Vuoden huonoin ottelu:

- Tähän ei oikeastaan ollut kuin kaksi varteenottettavaa vaihtoehtoa eli John Cena vs. Micheal Cole ja John Cena vs. John Laurinaitis, joista jälkimmäinen oli se hirveämpi tapaus. Eli vastaukseni on John Cena vs. John Laurinaitis.

2. Vuoden huonoin feudi:

- Mitä saadaan, kun jo valmiiksi laadullisesti huonossa jamassa oleva WWE yrittää matkia TNA:ssa jo epäonnistunutta juonikuviota? Vastaus: vuoden huonoimman feudin. Onneksi olkoon AJ Lee-Skandaali.

3. Vuoden huonoin segmentti:

- Enskan valitsema Vince imitoi JR:n kasvohalvausta on aika hyvä vaihtoehto tähän, mutta itse valitsen samallailla huonon segmentin eli CM Punk ja Paul Heyman tekee pilkkaa Lawlerin sydänkohtauksesta.

4. Vuoden huonoin gimmick:

- Natalyan gimmicki on aivan hirveä. Kuinka WWE voikin pudottaa pallon näin pahasti yhden parhaimman naispainijan kanssa kertoo aika paljon WWE:n nykytilasta. Piereskelevä-Natalya

5. Vuoden pettymys:

- Vaikka Bryan vs. Sheamus Wrestlemaniassa oli suuri pettymys niin loppujenlopuksi se oli vain yksi matsi. Itse pitäisin vuoden suurimpana pettymyksenä WWE:n ohjelmiston laadun laskua Wrestlemania kauden jälkeen.Pitäisihän tuolla rosterilla ja talentin määrällä saada hieman viihdyttävämpää showta aikaiseksi.

6. Vuoden huonontunein painija:

- Tähän kategoriaan on tarjoiltu niin Mr. Andersonia kuin Christiania, joista ainakin Christian on tietääkseni ollut ison osan vuodesta loukkaantunut, joten vaikeahan sitä on ketään vakuuttaa, jos paikat eivät ole kunnossa, mutta entä jos hahmo on päässyt kokovuoden vahvasti esille ja silti osoittanut varsinkin hahmossa paljon huonontumisen merkkejä. Tuohon kun vielä lisätään päälle unelmafeudi, joka ei onnistunut lunastamaan suuria odotuksia niin voidaan jo puhua huonontuneesta painijasta(Toki feudin onnistuminen on myös toisesta osapuolesta ja creative teamista kiinni). Kyseessähän on muuan IWC darling nimeltä CM Punk. Kyllä, mielestäni Punk on mennyt hirveästi alaspäin hahmona siitä mitä hän oli kesällä 2011. Jo face-kauden lopuilla Punk rupesi kyllästyttämään, mutta viimeinen niitti oli huonosti ja hätäisesti tehty heel-turn ja sen myötä täysin geneeriseksi pelkuri-heeliksi muuttuminen vei suurimman mielenkiinnon hahmolta, varsinkin kuin vertaa kuinka hyvä heel Punk oli esim. Straight Edge Sociatyn aikoihin. Eli vastaus CM Punk.

7. Big Daddy V -palkinto:

- Garett Bischoff.Tämä ei edes tarvitse perusteluja.



8. Vuoden lopetusliike:

- Tänä vuonna ollaan nähnyt monia niin uusia kuin vanhoja Finishereitä, jotka ovat kylväneet tuhoa painikehissä ja täten onnistunut viihdyttämään minua ja koska vain yhden mainitseminen olisi väärin niin mainitsen 10 suosikkiani.

10. Rhino - Gore!

- Nopea ja murhaava juoksuliike, joka sopii loistavasti miehen gimmickiin. Eihän tästä liikkeestä voi sanoa muuta kuin GORE! GORE! GORE!!!

9. Kevin Steen - Package Piledriver

- Piledrivereita ei enään painissa hirveän paljoa nähdä, mutta Steenin Package Piledriver on yksi niistä murhaavimmista. Uskottava ja brutaalin näköinen liike yhdeltä indysuosikeistani.

8. El Generico - Brainbustaahh!!!

- Indypainija El Genericon finisheri on erittäin uniikki liike, joka vaikuttaa varsin vaaralliselta. El Genericon Brainbustaahhh!!! ei ole mikään tavallinen Brainbusteri vaan Genericon versiossa hän pudottaa vastustajansa pääedellä turnbucklen päälle.

7. Bully Ray - Bully Cutter

- Bully Rayn Cutter ollaan monesti nähty mitä erikoisemmista tilanteista, kuten silloin kuin vastustaja on hyppäämässä tolpalta Ray:n kimppuun, mutta tyylikkäin Bully Cutter nähdään silloin kuin Ray itse laukaisee vastustajansa ilmaan ja nappaa hänet siitä suoraan Cutteriin. Valitettavasti Ray ei ole tällä hirveästi voittoja napannut.

6. Brock Lesnar - Kimora

- Lesnerin murhaavaa MMA-käsilukkoa ei voi ainakaan uskottavuuden puutteesta kritisoida. Luultavasti koko vuoden tehokkain finisheri koko bisneksessä. Yksinkertaisen näköinen, mutta silti tyylikäs Submission-liike.

5. Christopher Daniels - Angels Wings

- Danielsin Angels Wings on tyylikäs ja omaperäinen lopetusliike, joka näyttää uskottavalta. Hieno Sitting Double Underhook Facebuster variaatio.

4. Daniel Bryan - Lebell Lock/yes Lock/No Lock

- Millä ylläolevista nimikkeistä tätä liikettä haluaakaan kutsua, niin kukaan ei voi evätä sitä faktaa, että Bryanin finisheri on ollut viihdyttävä ja uskottava Submission koko vuoden ajan. Tykkään myös siitä kuinka monesta asennosta ja kuinka nopeasti Bryan saa lukittuaan vastustajansa.

3. James Storm - Last Call Superkick

- Stormin Last Call Superkick on yksi niistä finishereistä, jotka ovat aiheuttaneet massiivista tuhoa tänä vuonna. Tyylikäs ja nopeasti toteutettava Last Call onkin ollut tämän takia oikein viihdyttävä lopetusliike. Storm myös tekee Superkickinsä hyvin kokoisekseen painijaksi.

2. Doug Williams - Chaos Theory Suplex

- Williamsia ei valitettavasti olla hirveästi Impactissä tänä vuonna nähty, mutta sentää muutaman kerran Xplosionissa ja varmasti OVW:ssä tämäkin mestarillinin German Suplex variaatio on nähnyt. Tämä liike löysi tiensä näin korkealle listauksessa jo pelkän näyttävyydensä ansiosta.

1. Austin Aries - Brainbuster

- Arieksen Brainbuster ei ole ollut vain erittäin tuhoisa liike tämän vuoden aikana vaan myös näyttävä. Aries on myös näyttänyt kykenevänsä tekemään murhaavan finisherinsä paljon itseään isommille painijoille, kuten Bully Raylle ja Samoa Joelle. Arieksen Brainbuster on myös onnistuttu pitämään aika overina ja harvassa ovat ne painijat, jotka ovat tästä brutaalista liikkeestä selvinneet.

9. Vuoden turn:

- Austin Arieksen heel turn. Valitsin tämän turnin, koska se onnistui pelastamaan Aries vs. Hardyn keskinkertaisen build upin ja teki Aries Hardystä yhden vuoden odotetuimmista otteluista itselleni.

10. Vuoden face:

- ketkä olivat vuoden vuoden sympaattisimmat, innostavimmat ja eniten kannustusta kotikatsomossa aikaan saaneet babyfacet?

5. James Storm

- Kaljaa juova ja sympaattiinen perhettään rakastava punaniska on kaikista vastoinkäymisistä huolimatta ja ehkä, jopa niistä johtuen toiminut erittäin hyvin hyvis roolissaan. Beer Moneyn jälkeen TNA on onnistunut rakentamaan James Stormista yhden rosterin overeimmista hahmoista.

4. The Rock

- Edelleen bisneksen viihdyttävimpiä promottajia. Rock oli koko WWE:n paras face viime vuonna ja ainoa, joka estää häntä olemasta korkeammalla tässä listassa on se vähäinen aika, jonka hän aktiivisena vietti.

3. Austin Aries

- Kesällä Arieksesta saatiin yksi koko bisneksen suosituimmista faceistä, kun niin markit kuin smarkit antoivat tukensa miehelle pyrkimyksissään saada maailmanmestaruus pois ilkeältä ja dominoivalta Bobby Roodelta. Ariesta en kummiskaan tämän ylemmäksi laita, koska hän on kummiskin paremmin elementissään ollessaan ilkeä ja liero pahis, jolla on painitaitoja enemmän kuin laki sallii.

2. Joseph Parks

- Hyvis lakimies etsimässä miehuuttaan ja veljeään Chrisiä, tiedätkö Abyss? on ollut erittäin sympaattinen niin Bully Rayn kiusaamisen uhrina kuin Aces & Eightsin panttivankina. Monet hymyilyttäneet segmentit on mies tarjonnut vuoden aikana. Toivotaan nyt, että Josephista saadaan oikea painija OVW harjoittelu videoiden jälkeen.

1. El Generico

- Täysin Kevin Steenin pieksemä Generic Luchadore on yksi niistä painijoista, joita ei vaan voi olla kannustamatta. Mies on onnistunut promottamatta rakentamaan suuren kulttimaineen pelkän kehäkarismansa ja painitaitojensa avulla. Genericolla on vain se jokin, joka saa aina kannustamaan miestä oli vastassa kuka tahansa.

11. Vuoden heel:

Ken oli nilkeistä nilkein? Kuka teki vastenmielisimpiä tekoja vuoden aikana? Kuka oli vuoden suurin pahis.

5. Harry Smith

- Entinen WWE tag team painija ja Superstars ottelija Harry Smith toimi hyvin ylimielisenä vastutajillaan leikkivänä massiivisena painikoneena, joka pitää pahimpia kilpailijoitaankin pilkkanaan. Raveniä lainatakseni Harry Smith ei ole koskaan ollut hyvä poika, mutta häntä on pyydetty esittämään sellaista. Oikeasti Harry on hirviö. Oikeasti Harry tykkää satuttaa ihmisiä.

4. Bully Ray

- Entinen legendaarinen Dudley Boyz joukkueen jäsen on muutamana viime vuonna lyönyt itsensä läpi. Bully on loistava promottaja ja luonnostaan loistava pahis. Myöhemmin vuodesta Bully on sitten kääntynyt faceksi ja on nykyään Brooke & Hulk hogan sekoiluissa mukana.

3. Bobby Roode

- Roode oli varsinainen main event jyrä vuoden aikana TNA:ssa. Roode on pitkin vuotta tarjonnut niin hyviä promoja, viihdyttäviä feudeja ja muistettavia matseja. Roode oli erittäin toimiva heel-mestari, joka keinoja kaihtamatta piti mestaruudesta kiinni ja oli valmis mihin tahansa voittaakseen.

2. Austin Aries

- Austin Aries oli yksi vuoden parhaista hyviksistä, mutta vielä parempi pahis. Austin Arieksen ego ja ylimielisyys on saanut miehelle niin kannattajia kuin vihaajia. Arieksen nilkkeyttä kuvaa hyvin se kuinka Rooden maksettua Ässäkasit hänen avukseen Aries korottaa hintaa estääkseen jopa veli-heelin voittamasta kassamagneetti Hardya. Tosin yksi mies on ollut niin nilkki ettei edes Aries yllä tälle tasolle.

1. Christopher Daniels

- Koko bisneksen suurin nilkki. Claire Lynch kuviosta voi olla, mitä mieltä tahansa, mutta Danielsin se sai näyttämään täydeltä kusipäältä. Ensiksi Daniels manipuloi AJ:n ystävän Kazarianin pettämään hänet. Sitten he vielä levittävät hänestä kaikenmailman huhuja, että AJ makaa firman omistajan kanssa, ja sitten, että Dixien ja AJ:n yhteinen päihderiippuvainen ystävä olisi raskaana perheensä ja vaimonsa pettäneelle AJ:lle. Kaiken lisäksi, kun AJ yritti viellä saada kostonsa Danielsille niin Daniels menee vielä nöyryyttäen voittamaan AJ:n puhtaasti. Kaiken tämän Daniels teki Appletini kädessä ja paskansyöjävirne naamallaan.

12. Vuoden paluu:

- Brock Lesnar olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta onnistuin spoilaamaan itseni niin se ei tuntunut niin isolta kuin varmasti monille täältä, mutta yksi paluu onnistui tulemaan täysin puuntakaa. Devonin paluu BFG:ssä en muista milloin viimeksi itselläni olisi ollut näin swervattu olo katsoessani showpainia. Olin täysin varma, että Devon oli oikeasti lähtenyt TNA:sta ja matkalla joksikin road agentiksi/traineriksi WWE:hen.

13. Vuoden gimmick:

- WWE on hyvin skarpannut tässä viime vuoden aikana sellaisilla hahmoilla, kuten Sandow, Wyatt ja Team Hell No. TNA:lta tosin löytyi hyviä hahmoja niin kiusaaja Rayn kuin Sleazyn Joey Ryanin muodossa, mutta se koko vuoden paras gimmick oli selväst lakimies Joseph Parks.

14. Vuoden uutinen:

- Tämä oli kahden uutisen eli Lawerin sydänkohtauksen ja TNA:n Live-lähetyksien välinen kamppailu, mutta koska tykkään mielummin muistella niitä hyviä asioita niin annan ääneni TNA:n Live-lähetyksille.

15. Vuoden spotti:

- Tänä vuonna nähtiin monia oikeasti hyviä spotteja, joten näistäkin voisi mainita ne 10 suosikkia.

10. Charlie Haasin Top Rope Belly To Belly pöydänläpi BJ Whitmerille

- Charlie Haas 2 vs. 2 street fightin lopetukseksi päätti heittää Whitmerin Top Rope Belly To Bellyllä pöydänläpi ja Whitmer sitten lensi suoraan pääedellä sen pöydänläpi. Näytti ainakin kivuliaalta.

9. Ryback Shell Shockaa Punkin Hell In A Cellin katolla.

- Harvoin WWE:ssä enään kiipeillään Hell In A Cellin katolle, joten spotti onnistui olemaan hyvää vaihtelua promootion nykyannille. Muissa promootioissahan ei vissiin Hell In A Cellejä käydäkkään.

8. Matt Tremontin Frog Splash häkin päältä DJ Hydelle.

- Eli Matt Tremont hyppäsi häkin päältä DJ Hyden päälle joka oli muistaakseni jonkun kahden tuolin välissä olleen pöydän tai piikkilanka vanerin alla.

7. Jeff Hardyn Twist Of Fate Ariekselle tikapuunpäällä.

- Tyylikäs spotti, joka tuntui isolta. Toimi hyvin ottelun kulkuun ja oli aika uniikilla tavalla toteutettu ainakin tämmöisessä enemmän main stream promootiossa, kuten TNA.

6. Kevin Steenin Package Piledriver tikasrakennelman päällä El Genericolle.

- Brutaalin näköinen tikapuuspotti, jossa kahden tikkaiden välissä lepäävälle tikapuulle tehtiin Package Piledrivet. Loistava tapa lopettaa ottelu.

5. Nick Jacksonin hurjaloikka köysienpäältä kehänulkopuolelle, kun Toinen Smash Brosseista yritti kaataa tikkaat hänen altaan.

- Huikean akrobaattinen suoritus, jossa olisi voinut käydä pahasti jos olisi ollut vähänkään huonompi painija kyseessä. Linkattu foorumillekkin useita kertoja.

4. DJ Hyde Spearaa Matt Tremontin lasiseinän läpi

- Brutaalin näköinen spear, joka oikeasti vaikutti todella isolta liikkeeltä ottelussa. Otteluhan oli Cage Of Death ja Promootio CZW.

3. AJ Styles Styles Clashaa Danielsin pöydänläpi

- Tyylikäs ja kivuliaan näköinen finisher pöydänläpi. Hieno lopetus hyvälle matsille.

2. Rhinon Second Rope Piledriver Sami Callihanille

- vaikka olin spotin, joskus aiemminkin nähnyt niin silti tämä onnistui kaikessa yksinkertaisuudessaan vakuuttamaan. Siinä vaan on sitä jotain, kun vastustaja heitetään kehätolpalta pääedellä kanveesiin. Tässä ottelussa ei myöskään osannut odottaa mitään tälläistä, joten se sai tämän tuntumaan vielä suuremmalta.

1. Matt Tremontin Dead Valley Driver DJ Hydelle häkin päältä kehän ulkopuolelle

- Tämä spotti aiheutti itsessäni samanlaisia tunteita kuin näin Foleyn lentävän ensimmäisen kerran Hell In A Cellin katolta. Aivan sairas spotti, joka oli varmasti hyvin vaarallinen.

16. Vuoden "mark out moment":

- Ylivoimainen ykkönen. Arieksen mestaruusvoitto Destination X:ssä. Hetki on mielestäni aivan verrattavissa sellaisiin hetkiin, kuten esim. Eddie Guerreron ja Mick Foleyn ensimmäiset maailmanmestaruus voitot. Tämä on yksi niitä hetkiä, joista TNA:n vuosi 2012 tulisi muistaa.



17. Vuoden aliarvostetuin painija:

- Koska tähän olisi monta hyvää vaihtoehto niin kirjoitetaan nyt top 5:

5. Big E. Langston

- Mies on heti RAW debyytistään joutunut tietynlaisen vihaamisen kohteeksi jo ennen kuin edes on päässyt osoittamaan kykyjään. Pitäisi edes antaa kaverille kunnon mahdollisuus osoittaa, että mitä osaa.

4. Jeff Hardy

- Hardy on oikeasti vetänyt erittäin hyvän vuoden TNA:ssa vuonna 2012. Mies on ollut raitistumisensa jälkeen kehässä aivan uusi mies ja näyttänyt hyviä otteita niin Arieksen, Anglen kuin Roodenkin kanssa. Silti moni TNA:n seuraaja vieläkin aliarvostaa häntä.

3. Sheamus

- Ehkä hieman tylsästä bookkauksesta huolimatta Sheamus on ympärivuoden paininut hyviä otteluita niin televisiossa kuin PPV:ssä. Sheamus on mm. vetänyt useammin toimivan maailmanmestaruusottelun Big Shownkin kanssa vuoden lopupuolella.

2. Ryback

- Rybackin kehätaitoja ovat monet vähätelleet, mutta oikeasti Ryback on omassa painityylissään
hyvä painija. Ei Rybackin fysiikalla tarvitse lennellä ympärikehää voltteja eikä miehen hahmoon kuulu olla mikään tekninen lukkopainija. Kaltaisekseen voimapesäksi Ryback tekee liikkeensä hyvin ja harvoin botchailee. Ryback on myös osoittanut uskaltavansa pistää kehonsa alttiiksi isommille bumbeille, jos se vain parantaa matsia tai sillä saadaan hyvin vietyä juonikuvioita eteenpäin. Ryback on muutenkin ollut tuore lisä WWE:n suppeaan main eventiin, josta ollaan monesti valitettu. Nyt kun sinne sitten yritetään pushaa Rybackiä niin siitä valitetaan. Muutenkin WWE:n overit voimapesät, kuten esim. Kane ja Mark Henry tuskin kovin kauaa enään painii. Suurin osa Alerttilaisista on varmaan kanssani samaa mieltä, että rosterin monipuolisuus on hyvästä?

1. Harry Smith

- Eli entinen WWE painija Harry Smith, joka on tehnyt vuoden aikana hyvää työtä niin Resistance Pron ykkös pahiksena ja päämestarina kuin joukkuepainijana New Japanissa. Suurikokoinen kaveri, jonka tekniset taidot ovat huippuluokkaa. Smith omaa myös hyvin viihdyttävän liikearsenaalin, jossa yhdistyy niin isot voimaliikkeet, tyylikkäät suplexit ja täydellisyyteen hiotut luovutusliikkeet. Ansaitsisi paljon enemmän hypeä kuin tällä hetkellä saa.

18. Vuoden yliarvostetuin painija:

- Top 5, kuten aliarvostetuistakin:

5. Dolph Ziggler

- Vaikka Ziggler onkin erinomainen kehässä ja hyvä mikissä niin se suurin terä hahmosta on jo kadonnut Edge feudin jälkeen. Jotain uudistusta mies mielestäni tarvitsisi. Toivoteen, että tämä Cena feud ja AJ Lee/Big. E Langston liittoutuma antaisi hahmolle sen tarvitsemansa piristysruiskeen.

4. Eddie Edwards

- Joo, on se Edwards kehässä hyvä, mutta valitettavasti mies on täysin vailla karismaa. Tämä voi kyllä myös osittain johtua ROH:in ylivakavasta tuotteestakin, vaikka onhan miestä tullut nähtyä myös PWG:n puolella.

3. Davey Richards

- Monet samat asiat kuin Edwardsissa koskee myös hänen entistä tag team partneriaan Davey Richardsia. Richardsin ja Edwardsin suurin ero on, että vaikka puhutaan aikalailla saman tason talenteista niin Richards saa vielä huomattavasti enemmän hypeä.

2. Seth Rollins

- Mies, joka sai minut lopettamaan ROH:in HD Net ohjelman katsomisen aikanaan. En oikeasti ymmärrä mitä niin monet paininkatsojat miehessä näkevät. Karismaton kaveri, joka ei ole edes niin taitava kehässä kuin esim. aiemmin mainitut Edwards ja Richards. TV ohjelmien katsomisen loppettamisesta tulikin mieleen, että miehen NXT mestaruuden voittaminen sai minut lopettamaan NXT:nkin katsomisen. Olisipa Shieldissä ollut Rollinsin tilalta Kassius Ohno eli tuttavammin Chris Hero.

1. CM Punk

- Vuoden huonontunein kohta jo hieman selvittikkin tunteitani tämän hetkistä Punkkia kohtaan, jonka hype on valtava, vaikka itse olen nähnyt Punkin vain huonontuvan tänä vuonna. Pääasiassa tämä johtuu Punkin täysin geneerisestä pelkuri heel hahmosta, joka ei vaan ole yhtä mielenkiintoinen kuin, vaikka Straight Edge Savior aikoinaan oli. Mielestäni mm. Mark Henry oli viihdyttävämpi päämestari toissa vuonna Smackdownissa kuin Punk oli viime vuonna. Henryn kaudella tuli katsottua Smackdownit kokonaisina ja nykyään tulee katsottua enään RAW:sta ne muutamat kiinnostavat segmentit viikossa.

19. Vuoden kehittynein painija:

- Vuoden kehittyneimmissä painijoissa mielessäni pyöri sellaisia nimiä, kuten Ryback, Damien Sandow, Eve, Brian Cage, Michael Elgin ja Miss Tessmacher, mutta yksi oli ylitse muiden eli vastaukseni on Frankie Kazarian. Kaz on tänä vuonna viimein löytänyt sen viimeisen tekijän, joka saattaa tehdä hänestä tähden TNA:ssa. Kaz on oikeasti parantunut huomattavasti viime vuodesta niin hahmona kuin mikkityöskentelijänä.

20. Vuoden debytantti:

Vuoden Debytantti vaihtoehtoja WWE:stä itselleni olivat mm. sellaiset nimet kuin Damien Sandow, Ryback ja Dean Ambrose, kun TNA:sta niitä olivat nimet kuten DOC, Joey Ryan ja Kenny King. Päädyin valitsemaan Rybackin, koska Ryback on monien hyvien otteluiden ja viihdyttävien segmenttien avulla saanut itsestään yllättävän overin. Vastaus: Ryback

21. Vuoden promottaja:

Viisi suosikki promottajaani mainitsen. Kuka oli tänä vuonna mielestäni paras?

5. Christopher Daniels

- Fallen Angel on tänä vuonna tarjonnut monia hauskoja letkautuksia promoissaan ja hienoa pilke silmäkulmassa asenntetta. Onnistui Daniels myös pelastamaan juonikuvion, jossa oli niinkin huonosti näytelty hahmo kuin Claire Lynch.

4. Daniel Bryan

- Daniel Bryan oli mielestäni koko WWE:n viihdyttävin promottaja vuonna 2012. Hauskoja segmenttejä ja lieroja heel-promoja joissa hän alisti AJ Lee:tä. Tämä mies on kaukana siitä perinteisestä karismattomasta indy-uikkarista minä häntä on kauan pidetty.

3. Bully Ray

- Varsinkin pahiksena Rayn promot, jossa hän pilkkaa yleisöä ja kanssa painijoitaan ovat olleet viihdyttäviä. Eihän Bully Raystä tarvitse mainita kuin catchphraset, kuten DO YOU KNOW WHO I AM?, Twittah Machine ja CALFZILLA!

2. Bobby Roode

- Bobby Roode eli the It Factor Of Professional Wrestling on hieno hahmo ja hieno promottaja. Olen viihtynyt jokaisessa segmentissä, jossa miehelle on annettu mikki käteen.

1. Austin Aries

- Aries on oli vuonna 2012 kultaa mikissä pitkin vuotta. Loistavia promoja ja hauskoja juttuja niin heelinä kuin facenakin. Jos yksittäinen Promo pitäisi valita niin valitsisin Arieksen Promon, jossa hän kääntyi takaisin heeliksi. Aivan loistava promo.

22. Vuoden manageri:

- Vuonna 2012 ei kovin paljoa managereita nähty ja heistäkin parhaimmat olivat WWE:ssä. Managerit, kuten Vickie Guerrero ja Ricardo Rodrigues ovat olleet hyviä, mutta kyllä se ääni menee legendaariselle Paul Heymanille.

23. Vuoden selostaja:

- Indyistä pitää mainita Excalibur ja CZW:n selostaja tiimi Cage Of Deathistä. WWE:ssä eniten selostajista on viihdyttäny JBL ja Jim Ross. Ääneni annan silti TNA:n Todd Keneleylle, joka on mielestäni parhaiten onnistunut huomattavasti parantamaan yhtiön selostustiimiä. Vastaus: Todd Keneley

24. Vuoden segmentti:

- Itse nautin erittäin paljon Docin Stingille antamasta beatdownista, joka oli brutaalin näköinen ja kaiken lisäksi aika yllättävä veto. Vastaus: DOC pieksee Stingin vasaralla

25. Vuoden tv-show:

- Monia tv-ohjelmia on edes jossain määrin tullut katsottua, mutta mikä on onnistunut minua viihdyttämään eniten? Jos pitäisi jonkinlaista listaa näistä pitämään niin viisi parasta menisi jotakuinkin näin:

5. TNA Xplosion

4. WWE Raw

3. Ring Ka King

2. Resistance Pro TV

1. Impact Wrestling

26. Vuoden tv-matsi:

- WWE:ssä hyviä TV-matseja on pääasiassa tarjonnut nimet, kuten Daniel Bryan ja Sheamus. TNA:ssa taas nähtiin monia hyviä matseja varsinkin Bound For Glory Serieksen aikoihin nimiltä, kuten AJ Styles, Christopher Daniels, Kurt Angle ja Samoa Joe. Ääneni annan silti Resistance Pron ottelulle. Resistance Prossa hyvistä otteluista pääasiallisesti vastuussa olivat nimet Jay Bradley, Robert Anthony ja Harry Smith. Näistä suosikikseni valitsen Harry Smith vs. Jay Bradley ottelun jaksosta #3.



27. Vuoden stable:

- Tämä meni varsinaiseksi Triple Threat otteluksi, jossa ROH:n S.C.U.M., WWE:n Shield ja TNA:n Aces & Eight's ottivat yhteen. S.C.U.M., vaikka hyvältä vaikuttaakin putoaa ekana, koska olen nähnyt heiltä niin vähän materiaalia. Shieldin akilleenkantapääksi osoittautuu se kuinka vähän aikaa se on ollut koossa, joten voittajaksi selviää ylä-ja alamäkien kautta silti Aces & Eight's. Aces & Eights Stablena on jakanut paljon mielipiteitä suuntaan kuin toiseen. Parhaitenhan tätä kuvaa se kuinka täällä monet ovat äänestäneet TNA vs. Aces & Eightsejä vuoden huonoimmaksi feudiksi, kun taas Pro Wrestling Illustrated valitsi sen vuoden parhaimmaksi. Itsellä on varsin neutraalit tuntemukset kuviota kohtaan, vaikka mielestäni saisikin jo ruveta etenemään hieman nopeammin.

28. Vuoden tag team:

- WWE:n tag team divisioonalla oli hieno rakennusvuosi ja vaikka TNA:lla ei missään vaiheessa ollut vahvaa kokonaista divisioonaa niin silti heillä oli pitkin vuotta hyviä joukkueita kasassa. Top 5 Tag Teamit vuonna 2012:

5. Samoa Joe & Magnus

- Vaikka Joen ja Magnuksen joukkueen yhdessäolo ei kestänyt kovinkaan kauaa niin silti he onnistuivat vakuuttamaan minut hyvyydellään. Hyviä matseja ja ainakin promo Lontoon TV-jaksossa oli erittäin viihdyttävä.

4. The Young Bucks

- Young Bucksit ovat olleet tänä vuonna indyissä erittäin viihdyttäviä. Bucksit ovat painineet hyvia otteluita lukuisissa promootioissa. Jos et jostain syystä Buckseihin ole ehtinyt tutustua niin PWG Threemendous 3:n main event tai vaikkapa House Of Hardcoren matsi Londrickiä vastaan voisi olla hyvä keino aloittaa tämän vuotisista matseista.

3. Killer Elite Squad

- Killer Elite Squad on entisistä WWE painijoista Harry Smithistä ja Lance Archerista(Vance WWE:ssä) koostuva joukkue, jotka pitävät tällä hetkellä hallussaan IWGP Tag Team mestaruuksia New Japan Pro Wrestlingissä. Smith ja Archer ovat osoittaneet hyvää kehätyöskentelyä ja joukkue kemiaa, joka kerta, kun olen heiltä ottelun katsonut.

2. Team Hell No

- Team Hell No on ollut koko WWE:n tag divisioonan selvä kulmakivi. Viihdyttäviä segmentteja ja oikein hyviä matseja on tämä Odd Couple tarjonnut, mutta se ei aivan riittänyt kärkipaikalle tällä kertaa.

1. Bad Influance

- Bad Influence eli WTTCOTW eli Frankie Kazarian ja Christopher Daniels ovat olleet koko bisneksen viihdyttävin joukkue. Viikosta toiseen erinomaisia segmenttejä ja PPV:tä toiseen huippuotteluita. Kaz ja Daniels täyttää mielestäni kaikki kriteerit, että voidaan puhua jo nyt legendaarisesta joukkueesta.

29. Vuoden promootio:

- Tälle listalle olisi hyvin voinut päästä niin CZW tai HOH, jos olisin nähnyt/he olisivat järjestäneet enemmän tapahtumia. Jos siis sijat 4 ja 5 jatkavat samaa rataa kuin viime vuonna niin he saattavat, jopa pudota top 5 listasta kokonaan.

5. ROH

- ROH ottaa itsensä ja showpainin niin vakavasti, että itse tuotteesta on tullut jo erittäin tylsää katsottavaa. Ei edes enään kiinnostunut katsoa kaikkia PPV:tä.

4. WWE

- WWE eliminoituu tästä kisasta, koska heidän tuote on ollut yhtä alamäkeä Extreme Rulesin jälkeen. Viikottaisista katson enään muutamia segmenttejä, mutta sentään PPV:t ovat olleet ihan tyydyttävällä tasolla.

3.PWG

- PWG on luultavasti tarjonnut tasaisimmin painillisesti erinomaisia isoja tapahtumia USA:ssa. Loistavia matseja tapahtumasta toiseen. Valitettavasti TV-ohjelman- ja dramaattisien/suurelta tuntuvien feudien puute sakotta PWG:tä hieman.

2.NJPW

- New Japan meni PWG:n ohi ihan sen takia, että heidän rakentamansa Tanahashi vs. Okada, joka käytiin nyt Tammikuussa. Tuntui jo rakennusvaiheessa oikeasti isolta ottelulta, vaikka en kielestä mitään tajunnutkaan. New Japanin tapahtumat viime vuonna olivat loistavia ja oli ilo siirtyä nauttimaan niin erillaisesta painikulttuurista tälleen reaaliajassa.

1. TNA

- TNA:lta nähtiin loistava vuosi. Kiitos painijoiden kuten Austin Aries, Bobby Roode, Bully Ray, Christopher Daniels, Kurt Angle, Devon , AJ Styles, Samoa Joe jne. Vuosi oli täynnä mielenkiintoisia feuduja, hyviä matseja, viihdyttäviä PPV:tä ja muistettavia hetkia. Arieksen nousukauden aikoihin keväällä ja kesällä TNA oli minulle viihdyttävintä, mitä wrestling on tarjonnut sitten Evolutionin ja Eddie Guerreron main event aikojen.

30. Vuoden feudi:

Hyviä feudeja nähtiin pitkin vuotta monia ja minua on varsinkin viihdyttänyt feudit, kuten Cena vs. The Rock, Daniel Bryan vs. CM Punk, Austin Aries vs. Bully Ray, James Storm vs. Bobby Roode, Christopher Daniels vs. AJ Styles, Austin Aries vs. Jeff Hardy, mutta potin vei Austin Aries vs. Bobby Roode

31. Vuoden show:

- Niin monesta showsta tullut tehtyä arvosteluja, että PPV rankingistä näkee kaikki PPV:eiden arvosanat, mutta tähän listaan on lisätty myös muutamat hyvät ei PPV:t.

10. CZW Cage Of Death

9. TNA Slammiversary

8. NJPW Power Struggle

7. PWG Battle Of Los Angeles Day 1 & 2

6. NJPW Wrestle Kingdom VI

5. TNA Hardcore Justice

4. PWG Threemendous 3

3. TNA Destination X

2. NJPW Kings Of Wrestling

1. TNA Bound For Glory


32. Vuoden ottelu:

- Monia hyviä otteluita monilta promootiolta. Monta olen näitäkin PPV Rankingin aikana arvostellut, joten pistän top kympin ja perustelut sitten voittajalle.

10.Kurt Angle vs. Jeff Hardy@Victory Road

9.Bobby Roode vs. James Storm@Lockdown

8.The Rock vs. John Cena@Wrestlemania XXVIII

7. AJ Styles vs. Christopher Daniels@Destination X

6. CM Punk vs. Daniel Bryan@Over The Limit

5. Austin Aries vs. Jeff Hardy@Bound For Glory

4. Austin Aries vs. Bobby Roode@Destination X

3. Hiroshi Tanahashi vs Minoru Suzuki@Kings Of Wrestling

2. Bobby Roode vs. James Storm@Bound For Glory

1. Austin Aries vs. Bobby Roode@Hardcore Justice

- Teknisesti loistava ottelu, joka sai hyvin aikaa. Onnistui jatkamaan yhtä hyvissä tunnelmissa kuin edeltäjänsä. Varmaan ainoa ottelu koskaan missä mestarin säilyttäminen on aiheuttanut näin suuren mark outin.

33. Vuoden naispainija:

- Kuten vuoden Stablessa niin tästäkin tuli oikea triple threat vääntö Gail Kimin, Even ja Miss Tessmacherin välillä. Ensimmäisseksi näistä putoaa Eve, joka on ollut WWE:n Diivojen kantava voima, mutta WWE:n ympäristö ei salli samanlaisia olosuhteita kuin TNA:n, joten monesti Eve:n matsit ovat jääneet kovin lyhyiksi. Gail Kimin ja Tessmacherin kamppailussa kävi samalla tavalla kuin suurimmissa osissa heidän otteluista eli Tessmacher vetää tällä kertaa pidemmän korren. Vastaus: Miss Tessmacher.

34. Vuoden painija:

- Grande finale. Kuka oli mielestäni vuoden 2012 paras painija? Kuka sai aikaan eniten markitusta? Kuka oli suurin onnistuja kokonaisuutena vuonna 2012? Top 10:

10. Kevin Steen

- ROH:n ja PWG:n mestaruutta ylpeästi tänä vuonna kantanut indysuosikki on esittänyt hyviä otteita niin mikissä kuin kehässäkin. Steen ei ehkä näytä perinteiseltä painijalta, mutta vetää silti hyviä otteluita illasta toiseen. Toisaalta Steen oli kyllä viihdyttävämpi silloin, kun hän jahtasi mestaruutta kuin nyt mestarina.

9. AJ Styles

- Vaikka Styles ei varsinaisesti suurimpiin suosikkeihini kuulu, niin pitihän The Phenominal One laittaa listalle ihan vain erinomaisten otteluidensa ansiosta.

8. Kurt Angle

- Angle on edelleen viihdyttävä veteraani, joka edelleen pystyy hyviin suorituksiin niin kehässä kuin mikissäkin. Angle veti vuoden aikana hyviä otteluita niin Jeff Hardyn kanssa kuin AJ vs. Daniels feudin sisällä. Loukkaantumiset ovat saattaneet hieman hidastaa Anglea, mutta ne eivät tätä Kyborgia pysäytä.

7. El Generico

- El Generico oli jo mielestäni vuoden paras face, vaikka ei missään kovin muistettavissa kuvioissa ollutkaan mukana. El Generico sympaattinen hyvis, jota aina haluaa kannustaa voittoon oli sitten vastustajana Adam Cole tai kun hän joutuu tikapuumatsiin Kevin Steenin piestäväksi.

6. Hiroshi Tanahashi

- Hiroshi Tanahashi, joka on pitänyt vuonna 2012 hallussaan IWGB Heavyweight mestaruutta New Japanissa on yksi Japanin suurimmista tähdistä. Tanahashi omaa erittäin hyvät painitaidot ja tarjoilee otteluissaan hyvää kehäpsykologiaa.

5. Bully Ray

- Bully Ray on tarjonnut loistavia promoja läpi vuoden. Muistettavimmat feudit Bullylta vuonna 2012 olivat feudit Ariesta ja Joseph Parksia vastaan, jotka myös osoittavat hyvin kuinka monipuolisesti Bullya voidaan käyttää niin vakavissa kuin humoristisimmissa kuvioissa. Valitettavasti Bullyn painillinen anti ei tänä vuonna tämän korkeammalle riittänyt.

4. Christopher Daniels

- Christopher Daniels vietti suurimman osan vuodesta feudaamassa AJ Stylesin kanssa, mutta veti runsaasti hyviä matseja sen aikana. Danielsin Promot ovat olleet erittäin viihdyttäviä ja hauskoja, mutta tarpeentullen on Daniels osannut myös olla vakava.

3. Daniel Bryan

- WWE:n viihdyttävin tähti tällä hetkellä. Bryan omaa erinomaiset painitaidot ja osaa myös viihdyttää mikissä. Alkuvuodesta Bryan pyöri vielä maailmanmestaruus kuviossa, mutta sieltä pudottuaan ei hänen tähtensä ole sammunut. Nykyään Bryan taggailee Kanen kanssa ja on tärkeä osa WWE:n tag team divisioonaa. Bryanin parhaimpia hetkiä tänä vuonna ovat olleet hänen feudinsa Punkin kanssa, AJ parisuhde draama ja hauskat segmentit Kanen kanssa vihanhallinta terapiassa.

2. Bobby Roode

- Bobby Roode oli TNA:n varsinainen main event jyrä vuoden 2012 aikana. Roode on otellut vuoden mittaan loistavia otteluita lähes kaikkien haastajiensa kanssa. Roode on myös ollut yksi niitä tähtiä, jotka ovat saaneet TNA:ssa runsaasti mikkiaikaa ja käyttänyt sen hyvin. Rooden muistettavimpia feudeja vuoden aikana olivat hänen ja Stormin välienselvittelyt, ja hänen ja Arieksen suuret mestaruustaistelut, jotka kummatkin tarjosivat erittäin tasokkaita otteluita ja hyviä segmenttejä.

1. ?

- Mies jolle WWE ei antanut mahdollisuutta. Mies, jonka piti ennen TNA paluutaan lopettaa koko uransa. Mies, joka leikkasi parhaat promot. Mies, joka paini parhaat matsit ja sai huipputuloksia aikaan kenet tahansa häntä vastaan laittoi Bully Ray, Samoa Joe, Bobby Roode, Jeff Hardy jne. Mies, joka sai aikaan vuoden suurimmat mark outit minussa. Mies, joka todisti mahdollisesti olevansa vapaapaininmaailmassa The Greatest Man That Ever Lived ja Hellhoundin Wrestler Of The Year Austin Aries

Ääntenlaskun helpottamiseksi.

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu:John Cena vs. John Laurinaitis.
2. Vuoden huonoin feudi:AJ Lee-Skandaali
3. Vuoden huonoin segmentti:CM Punk ja Paul Heyman tekee pilkkaa Lawlerin sydänkohtauksesta.
4. Vuoden huonoin gimmick:Piereskelevä-Natalya
5. Vuoden pettymys:WWE:n laadun putoaminen Wrestlemania kauden jälkeen
6. Vuoden huonontunein painija:CM Punk
7. Big Daddy V -palkinto:Garett Bischoff

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike:Austin Aries - Brainbuster
9. Vuoden turn:Austin Aries Heeliksi
10. Vuoden face:El Generico
11. Vuoden heel:Christopher Daniels
12. Vuoden paluu:Devonin paluu BFG:ssä
13. Vuoden gimmick:Hyvis lakimies Joseph Parks
14. Vuoden uutinen:TNA:n Live-lähetykset
15. Vuoden spotti:Matt Tremontin Dead Valley Driver DJ Hydelle häkin päältä kehän ulkopuolelle
16. Vuoden "mark out moment":Austin Arieksen mestaruusvoitto Destination X:ssä

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija:Harry Smith
18. Vuoden yliarvostetuin painija:CM Punk
19. Vuoden kehittynein painija:Frankie Kazarian
20. Vuoden debytantti:Ryback
21. Vuoden promottaja:Austin Aries
22. Vuoden manageri:Paul Heyman
23. Vuoden selostaja:Todd Keneley
24. Vuoden segmentti:Doc pahoinpitelee Stingin vasaralla
25. Vuoden tv-show:Impact Wrestling
26. Vuoden tv-matsi:Harry Smith vs. Jay Bradley

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable:Aces & Eight's
28. Vuoden tag team:Bad Influance
29. Vuoden promootio:TNA
30. Vuoden feudi:Aries vs. Roode
31. Vuoden show:TNA Bound For Glory
32. Vuoden ottelu:Austin Aries vs. Bobby Roode@Hardcore Justice
33. Vuoden naispainija:Miss Tessmacher
34. Vuoden painija:Austin Aries

[DonEmilio]

1. Vuoden huonoin ottelu
Cole oli muistaakseni jo vähentänyt heeliyttään, mutta siitä huolimatta Cena päätti haastaa hänet otteluun. WWE:n ylivoimaisin hyvispainija haastaa otteluun selostajan? Kusipään toimintaa sanon ma. Ottelu oli juuri niin hirvittävää jöötiä, mitä arvata saattoi. Ja totta kai piti vielä kikkailla JR:n soosseilla. WWElla on niin paljon käyttämättömiä painijoita, jotka ansaitsivat näytön paikan, että jokainen ottelu, jossa käytetään ei-painijoita, on yleensä turha, ellei sitten ihan erityisesti edistä jotain juonikuviota. Cena vs. Cole ei sitä tehnyt.

2. Vuoden huonoin feudi
Olihan niitä useita, mutta kahdessa pahimmassa taisi olla toisena osapuolena John Cena. Alkuvuodesta käyty taisto Kanea vastaan, jossa Darth Cenaa yritettiin saada esille oli turha, koska se ei johtanut yhtään mihinkään, ja oli muutenkin typerä. Pahemmaksi nostaisin kuitenkin Vickien ja Cenan feudihkon, jossa Vickie yritti todistaa, että Cenalla ja AJlla oli suhde. Mitä sitten jos olisi ollut? Vickie jatkoi ja jatkoi vaikka AJ ei enää ollut GM, ja kahden painijan välisessä suhteessa ei ole mitään kummallista. Yksi pointti taisi olla, että mikä Vickie on sanomaan, kun itsellään on ollut suhde ties kenen kanssa. Typerää joka tapauksessa, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että kultapoika Cena oli hiljattain eronnut vaimostaan. Kaikki eivät ehkä laskisi tätä feudiksi vaan enemmänkin juonikuvioksi, mutta minusta se oli huonoin feudi. Toivottavasti oli vain sattumaa, että aiemmin TNA oli munannut omalla AJ-skandaalillaan, eikä iso E yrittänyt jollain tavalla matkia huonoutta.

3. Vuoden huonoin segmentti
TNA ja WWE ovat kumpikin yhtälailla syytäneet huonoja segmenttejä vuoden mittaan. Yleensä, kun koetetaan tehdä komediaa, on jälki piinallista. Onneksi muisti on armollinen, ja yleensä surkeimmat segmentit unohtaa vuoden mittaan. Siksipä vuoden viimeisessä jaksossa nähty segmentti on valitettavasti vielä muistissa, mutta kyllähän se koko vuoden mittarilla on hirvittävimmästä päästä. Seniiliyden nakertama Mae Young synnyttää Hornswogglen, yhden WWE:n vastenmielisimmistä olennoista, kun taustalla heiluu toinen paskaläjä, Great Khali. Kaiken lisäksi WWE ajatteli, että jöntsän voi näyttää uudestaan vielä Smackdownissa. Hirveää kuraa.

4. Vuoden huonoin gimmick
Kun Brodus Clay debytoi uudella gimmickillään, se oli hetken huvittavaa, johtuen ehkä siitä, kuinka erilainen se oli verrattuna ennakko-odotuksiin ja muihin painijoihin. Parin viikon jälkeen se muuttui kuitenkin tylsäksi, kuten monet muutkin huumorihahmot. Vähitellen mukaan otettiin squash-matsien jälkeinen juhlinta, missä kehään haetaan räkänokkaisia äpäröitä jortsuamaan diskohipon kanssa. Hyi hitto. Surullista on myös se, että yksi WWE:n lupaavimmista naispainijoista, Naomi, hukataan turhana taustatanssijana.

5. Vuoden pettymys
Aikoinaan showpainissa hyvän ja pahan rajat olivat selkeät. Toki roolit olivat usein naiiveja hahmoja, mutta noudattivat ah! niin periamerikkalaisen mustavalkoista ajattelua. Sitten vähitellen alkoi tulla rajoja rikkovia hahmoja, kuten Stone Cold. Heillä kuitenkin oli vastassa kuspäisiä vastustajia kuten Vince McMahon, joten jako pysyi selkeänä. Tämän vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut. Suurimmat naamat, kuten Cena ja Sheamus ovat huomattavasti pahempia mulkkuja kuin vastustajansa. Cena haastaa tappeluun huomattavasti heikomman selostajan, kaataa paskaa Zigglerin ja AJ:n niskaan kun he juhlivat uutta vuotta, heittää homofobista ja misogyynistä läppää dissatessaan vastustajiaan. Sheamus, jos mahdollista, on vielä suurempi mul**u. Feudissa Big Showta vastaan ainakin minun sympatiani olivat Shown puolella, joka vaikkakin oli yleensä ärtynyt kuin p*****seen ammuttu karhu, mutta ainakaan ei yleensä hyökännyt syyttä. Jos Sheamus jäi väittelyissä alakynteen, hän yleensä hyökkäsi järkeä vailla kuin Hulk (se vihreämpi). Kun WWE:n heelit ovat taantuneet heikoiksi pelkureiksi, ja facet ovat voittamattomia, niin pitääkö naamojen vielä verbaalisesti potkia vastustajiaan alatyylisillä kommenteilla. Viimeisimpänä mukaan on liittynyt Miz, joka oli toimiva heel, mutta facena vetää samaa roolia, kunhan vain haukkuu esimerkiksi Rhodes Scholarsia homoiksi ja pilkkaa heelien, kuten Codyn, ulkonäköä. Ja samaan aikaan WWE hehkuttaa kiusaamisen vastaista Be a star –kampanjaa. Tympeää ja tekopyhää. Paljon on huonoa showpainissa, mutta eniten minua ärsyttää tällä hetkellä WWE:n facejen kusipäisyys.

6. Vuoden huonontunein painija
TNA tuppaa keräämään vanhoja kehäraakkeja joissa joskus aikoinaan saattaa olla nähnyt jotain, mutta jotka alkavat ajan mittaan rapistumaan. Angle on yksi tällainen, mutta hän sentään joskus olikin jotain, vaikka hän tuntuu pysyvän koossa pyhällä hengellä ja sinitarralla. En kuitenkaan anna hänelle ääntä, koska hänestä irtoaa parhaimmillaan edelleen hyviä otteluita. Sen sijaan Ken Anderson alkaa olla uhkaavan lähellä epäkiinnostavan eläkeläisen statusta. Pieni toivo hänellä on, mutta saapa nähdä miten liittäminen A8:iin toimii.

7. Big Daddy V -palkinto
"Great" Khali pystyy tuskin liikkumaan, hänen hahmonsa on kammottava, ja jokainen hetki, jonka hän esiintyy ohjelmissa, on kärsimystä. Vaikka muut ominaisuudet unohtaisikin, on Khali joka tapauksessa surkein painija.

8. Vuoden lopetusliike
Varmasti kahden suurimman lafkan ulkopuolelta löytyisi näyttävämpiä liikkeitä, mutta viime vuonna tuli seurattua huonosti, ja ROHin katsominenkin väheni radikaalisti. Cesaron Neutralizer on hieno, mutta turhan kankea ja asettelu kestää turhan pitkään. Kuitenkin, kun on nähnyt hänen tekevän sen isoille ihmisille kuten diskohipolle ja paskakasalle, niin onhan se vaikuttavan näköinen

9. Vuoden turn
Olihan niitä hyviäkin turneja viime vuonna. Punk sai särmää takaisin hahmoonsa, ja käännös tapahtui mukavan uskottavasti (olihan Punk aiemminkin kuittaillut esim Twitterissa Dwaynelle). Samalla tavoin Big Shown käännös oli erittäin hyvä käänne miehen uralla, mutta muistuttaa ehkä turhan paljon Mark Henryn vastaavaa aiemmin, jotta antaisin ääneni sille. Ariesta taidettiin kääntää pariinkin otteeseen, joista ensimmäinen johtui nousseesta suosiosta, ja toinen kai osin laskeneesta suosiosta, josta voi osin syyttää bookkausta. Bully Rayn käännös puolestaan saattoi olla vuoden huonoin: Hulk (se typerämpi) halusi saada firman kuumimman heelin valokeilaan ja onnistui vesittämään tämän hahmon. Daniel Bryanin käännöksen taisi pistää käyntiin yleisö Wrestlemanian mokan jälkeen. Riski oli, että mestaruuden menetyksen jälkeen Bryan olisi unohdettu firman toimesta, mutta yleisö ei antanut unohtaa. Bryanille annettiin uusia kuvioita, joista jotkut komediakikkailut olisivat voineet tuhota painijan uskottavuuden, mutta Bryan selvisi niistä kunnialla, ja yleisön suosio kasvoi, joten vähitellen hänet käännettiin pois täysheeliydestä. Vaikka hahmo on kenties enemmän tweener kuin perusnaama, on silti Bryanin turni mielestäni vuoden paras.

10. Vuoden face
Jo aiemmin käsittelin WWE:n naamojen kusipäisyyden, joten sinne ei tohdi palkintoa jakaa. Annetaan ääni TNA:n rehdille perusjuntille James Stormille, joka ansaitsisi olla lafkan ykkösnaama yliarvostetun narkkarin sijaan.

11. Vuoden heel
Monet ykkösheelit ovat kääntyneet vuoden mittaan, kuten Bryan, Punk, Aries, Bully ja niin edelleen. Bobby Roode on sentään pysynyt tasaisen pahana, mutta taidan silti antaa ääneni Bully Raylle, joka oli heelinä uransa kuumimmissa liekeissä. Loppuvuoden Hogan-kuviot ovat kyllä tuhonneet hahmon uskottavuutta huomattavasti.

12. Vuoden paluu
Vaikka Lesnar tämän kategorian varmasti voittaa, itselleni se ei ollut ykkönen. Paluusta olin spoilaantunut (eikä paluuillan yleisö helpottanut asiaa) eikä paluu jäänyt pitkäaikaiseksi. Keikkatyöläisen rahat ja pois - ideologia paistaa läpi Lesnarista. Toki hänet oli mukava nähdä jälleen WWE:ssakin, mutta paluu oli hienoinen pettymys. Suurempi yllätys itselleni oli Paul Heymanin paluu, ja hänen parittamisensa CM Punkin kanssa oli mieluisaa Brockin lähdettyä. Yksi merkittävimmistä painimaailmassa toimivista ei-painijoista koskaan. Luulin jo, ettei häntä enää nähtäisi WWE:ssa, mutta onneksi olin väärässä.

13. Vuoden gimmick
Enpä olisi uskonut, jos olisi Idol Stevensistä aikoinaan sanottu, että tulisin fanittamaan häntä niin paljon kuin nyt Damien Sandowia fanitan. Gimmick on pohjimmiltaan aika perinteinen, mutta Sandow on ottanut sen omakseen, ja saanut sen toimimaan. Se ei tunnu päälle liimatulta roolilta, vaan hahmo on täysin uskottava.

14. Vuoden uutinen
Kyllä se on Lawlerin sydäri. Kammottava asia (ja vielä kammottavaa oli se, että joskus olin toivonut, että King sairastuisi tai jotain, jotta hänet saataisiin pois selostamosta), mutta onneksi se tapahtui WWE:n lähetyksessä, jossa lääkärit olivat paikalla.

15. Vuoden spotti
Annetaan ääni Lesnarin syöksylle Extreme rulesissa. Kyllä siinä hätkähti itsekin kun se tapahtui.

16. Vuoden "mark out moment"
Pitkään, pitkään odotin Dean Ambrosen debyyttiä, kun olin edellisenä vuonna hänet bongannut FCW:sta. Hän hävisi FCW:n lähetyksistä ja kävi sanasotaa Mick Foleyn kanssa, ja mahdollisesti meni liian pitkälle, ja yhtäkkiä hänestä ei kuultu mitään. FCW muuttui NXT:ksi, mutta Ambrosea ei näkynyt sielläkään. Aloin epäillä, että joku isoherra oli suutahtanut ja pelkäsin että pian hänet potkitaan lafkasta. Onneksi loppuvuodesta hän vihdoin debytoi, ja vielä parin muun lupaavan painijan kanssa. Ja toistaiseksi heidän nostettaan ei ole mokannut. Varsinkaan kun en ollut debyytistä spoilautunut, se oli niin päräyttävä.

17. Vuoden aliarvostetuin painija
Alberto Del Rio saa tasaisesti paskaa niskaansa eri foorumeilla, mutta minusta hän on hoitanut tonttinsa hyvin. Hän on luonteva mikissä, hyvä kehässä ja omaa toimivan hahmon. Kenties naamana hän pystyy painimaan näyttävämmin kuin aiemmin, ja saa epäileviä Tuomaita taakseen.

18. Vuoden yliarvostetuin painija
Kahden vaiheilla Mizin ja Zack Ryderin kanssa. Toisaalta Miz oli melko toimiva heel, mutta silti hypetys eri palstoilla oli turhan ylivuotavaa. Ryderin vuosi oli surkea, mutta se oli enemmänkin bookkauksen vika. Ehkä kuitenkin annan äänen Zack Ryderille, koska ehkäpä juuri huonon bookkauksensa vuoksi kaikkialla häntä ylistetään ja pidetään marttyyrina. Olen katsellut nettishowtaan, eikä se ole minua vakuuttanut. Eikä hän kehässäkään ole säväyttänyt. Ei huono, muttei myöskään erityisen hyväkään.

19. Vuoden kehittynein painija
Magnus ansaitsee tämän. Nuoriherra on parantanut tasoaan niin mikissä kuin kehässäkin, ja tag team ja myöhempi feudi Joen kanssa oli oikein toimivaa settiä. Tulevaisuuden lupaus, kun on vasta 26-vuotias.

20. Vuoden debytantti
Ryback on tehnyt yllättävän suuren vaikutuksen pakkosyötöllään. Muistan lukeneeni epämääräisestä nettilähteestä, olisiko ollut silloin kun Skip Sheffield jalkansa loukkasi, että Vincellä oli suuri luottamus Sheffieldiin, ja että uskoi voivansa rakentaa hänestä firman kärkinaamoja. Eipä sitä silloin olisi uskonut. Silti en anna ääntäni Rybackille, koska ei ole itseäni samalla tavalla säväyttänyt kuin Damien Sandow tai Antonio Cesaro. Heidän välillään valinta on vaikea. Toisaalta Cesaro oli entuudestaan tuttu, ja Sandow nousi enemmän tuntemattomuudesta tietoisuuteeni, mutta toisaalta Sandow on pyörinyt WWE:n kuvioissa huomattavasti pitempään. Ehkäpä annan ääneni Antonio Cesarolle, joka osoittaa, että WWE:lla alkaa vähitellen olla luottoa indypainijoihin jo heti alusta lähtien.

21. Vuoden promottaja
Punkin puheiden taso putosi edellisestä vuodesta, mutta tämä voi johtua myös hahmon lässähdyksestä naamakäännöksen jälkeen, kenties siksi että johtoporras kiristi ohjaksia siitä mitä saa hyvis puhua. Onneksi viime vuoden turnin jälkeen särmää tuli taas lisää. Joka tapauksessa, CM Punk on parhaimpia promottajia vuosiin. Hän on luonteva vaikka millaista tuubaa hänen pitäisi höpöttää, ja parhaimmillaan hänen putkipomminsa ovat huikeita.

22. Vuoden manageri
Monella managerilla on paha tapa viedä valokeila liikaa itseensä, siinä vaiheessa kun painija ei häntä enää tarvitse. Näin oli jonkin aikaa Vickien ja Dolphin kanssa, kunnes lopulta Dolph irrotettiin Vickanista. Toivottavasti hän pääsee nyt paremmin omille siivilleen. Parhaimmat managerit tukevat painijaa, mutteivät vie liikaa tilaa. CM Punk ei tarvitsisi manageria, mutta siitä huolimatta hänen parituksensa Paul Heymanin kanssa oli nerokasta. He ovat oikeastikin ystäviä, Heyman saatiin pidettyä mukana kuvioissa Lesnarin lähdettyä ja Heyman, legendaarinen kusipää auttoi suositun naaman kääntämisessä kunnolla. Riittää että hän vain seisoo Punkin takana ja hivelee mestaruusvyötä. Mikissä mies on yhtä kultaa kuin Punk. Ja onhan hän myös Lesnarin manageri.

23. Vuoden selostaja
Cole on parantanut tänä vuonna, mutta silti hänellä on paha tapa nuoleskella johtoporrasta tekonauramalla sekopäisenä kaikille typerille segmenteille joita WWE tarjoaa. JRää ei paljoa päälähetyksissä nähty ja hän puolestaan on huonontunut. King on yhtä syvältä kuin on ollut viime vuodet. Taz on huonontunut SDn ajoista, Tenay eläytyy välillä liikaa TNAn ”yllättäviin” juonenkäänteisiin, eikä hänkään ole parempaa suuntaan mennyt. Todd Keneley vaikuttaa lupaavalta, mutta näin lyhyen tuttavuuden jälkeen ei uskalla häntä äänestää. Onneksi on JBL. Hänen paluunsa on parasta mitä seurasi Lawlerin välikuolemasta. Onneksi hän on jatkanut Kingin paluun jälkeen, ja toivottavasti jatkaa vielä pitkään.

24. Vuoden segmentti
Vaikken Lesnarin paluuta ykköspaluuksi äänestänytkään, ja vaikkei paluuhetki tullut niin yllätyksenä kuin olisi voinut, niin siitä huolimatta Lesnarin paluu-segmentti oli komia. Sanoja ei tarvita, kun Lesnar marssii kehään ja jysäyttää lafkan ykkösmiehen maihin.

25. Vuoden tv-show
Valitettavasti se on RAW, joka ei ole ollut tasaisen hyvä, vaan hyviä jaksoja on saattanut seurata hirviää huttua. WWE on tuhonnut SD:n tekemällä siitä entistä selkeämmin b-shown ja tuhlaamalla aikaa RAW-recappeihin. Impact on sisältänyt niin paljon Hogan-madnessia ja muuta tauhkaa, ettei sillä ole saumaa. ROHia en ole juurikaan katsonut, ja NXT:n katsominen on sekin jäänyt vähiin, vaikka vaikuttaa, että juuri sillä voisi olla saumaa uuden formaattinsa ansiosta. Ehkä sitten tänä vuonna ehdin enemmän sitäkin seurata.

26. Vuoden tv-matsi
Täytyy rehellisesti sanoa ettei mikään matsi tehnyt NIIN suurta vaikutusta, että sen voisi mainita. Onhan niitä huippuotteluita ollut, mutta yksittäisissä tv-lähetyksissä nähnyt ottelut eivät jää mieleen samalla tavalla kuin PPV-ottelut.

27. Vuoden stable
Eipä niitä ole kovin montaa ollut, joten Shield saakoon ääneni, huolimatta vähäisestä ajastaan vuoden mittakaavassa nähtynä.

28. Vuoden tag team
Asia, joka lämmittää sydäntä, on se, että WWE on nostanut huimasti joukkuepaininsa tasoa. Vaikka kaksi suosituinta paria tällä hetkellä todennäköisesti lyhytikäisiä joukkueita, jotka on koottu soolopainijoista, on Hell Non ja Rhodes Scholarsin takana esim Primetime Players, Usot ja Primo ja Epico hyvinä perusjoukkueina. Ääni menee Hell Nolle joka on osannut olla viihdyttävä kehässä ja sen ulkopuolella, ja jonka jäsenten kemiat toimivat hyvin yhteen.

29. Vuoden promootio
Kiinnostus Rohiin laski, ja TNA:ssa on liikaa vikaa että sitä voisi äänestää. Siis WWE. Pitäisi oppia katsoa muitakin indyjä, mutta aika ei riitä.

30. Vuoden feudi
Punkin ja Bryanin feudissa oli kaksi parhaimmista WWE:n painijoista, ja mukaan kuvioihin saatiin myös AJ. Feudi sisälsi upeita otteluita, hyviä segmenttejä ja nosti AJn ja Bryanin uudelle tasolle WWEssä.

31. Vuoden show
Wrestlemania oli hyvä show, mutta jo silloin päätin Bryan-gaten jälkeen, ettei tätä voi vuoden showksi äänestää. Onneksi on Extreme rules, jossa oli useampi mahtava ottelu, kuten Sheamus – Bryan ja Cena – Lesnar.

32. Vuoden ottelu
Undertaker – HHH olisi helppo ratkaisu, mutta jostain syystä en siihen samalla tavalla ihastunut kuin monet muut. Tunnelma oli toki upea ja matsi hieno, mutta hiukan liikaa siinä oli menneen ajan meininkiä ja hypetystä. Hieno hetki lopussa, kun vanhat soturit poistuvat takavasemmalle, silti inan turhan imelää makuuni. Vaikka Punk vs Bryan Over the limitissä oli ratkaisultaan kiistanalainen, oli se ottelun huikea. Kaksi kenties tämän hetken parasta painijaa WWE:ssa, joita molempia markittaa, saavat riittävästi aikaa pistää parastaan.

33. Vuoden naispainija
WWEn naispainin taso on laskenut huimasti viime vuosista, niin painitaidoissa, kuin rosterin syvyydessä. Eve on parantanut, ja hänelle tämän tittelin ehkä voisi antaa, mutten antaisi naispainijan palkintoa WWE:lle jo siitä syystä, että painitaidoiltaan tämän hetken parhaalle diivalle annetaan ensin piereskelygimmick ja sitten laitetaan yhteen valtavan ja pienen paskakasan kanssa. TNA:ssa Eve-efektin on kokenut ms. Tessmacher. Onhan siellä vanhoja konkareita kuten Tara, Mickie ja Gail Kim, mutta annetaan ääni Assmacherille.

34. Vuoden painija
Koko vuosi mestarina, firman paras mikissä, kärkipään painija. Vaikkei vuosi ihan yhtä hyvä ehkä ollutkaan kuin aikaisempi, on CM Punk silti vuoden painija.

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu: Cena vs. Cole
2. Vuoden huonoin feudi: Vickien ja Cenan feudihko
3. Vuoden huonoin segmentti: Mae Young synnyttää Hornswogglen
4. Vuoden huonoin gimmick: Brodus Clay
5. Vuoden pettymys: WWE:n facejen kusipäisyys
6. Vuoden huonontunein painija: Ken Anderson
7. Big Daddy V -palkinto: "Great" Khali

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike: Neutralizer
9. Vuoden turn: Bryanin turni
10. Vuoden face: James Stormi
11. Vuoden heel: Bully Ray
12. Vuoden paluu: Paul Heymanin paluu
13. Vuoden gimmick: Damien Sandow
14. Vuoden uutinen: Lawlerin sydäri
15. Vuoden spotti: Lesnarin syöksy
16. Vuoden "mark out moment": Dean Ambrosen debyytti

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija: Alberto Del Rio
18. Vuoden yliarvostetuin painija: Zack Ryder
19. Vuoden kehittynein painija: Magnus
20. Vuoden debytantti: Antonio Cesaro
21. Vuoden promottaja: CM Punk
22. Vuoden manageri: Paul Heyman
23. Vuoden selostaja: JBL
24. Vuoden segmentti: Lesnarin paluu
25. Vuoden tv-show: RAW
26. Vuoden tv-matsi: -

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable: Shield
28. Vuoden tag team: Hell No
29. Vuoden promootio: WWE
30. Vuoden feudi: Punkin ja Bryanin feudi
31. Vuoden show: Extreme rules
32. Vuoden ottelu: Punk vs Bryan Over the limitissä
33. Vuoden naispainija: ms. Tessmacher
34. Vuoden painija: CM Punk

[Ravenwood]

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu: Sheamus vs. Bryan @ WrestleMania
- En katso huumorimatseja, joten ääni tälle. Vitutus oli aika kohdillaan tän matsin parissa.
2. Vuoden huonoin feudi: Aces & Eights vs. TNA
- TNA:n kova nousukiito tuhottiin tällä kuralla täysin.
3. Vuoden huonoin segmentti: Mae Young synnyttää Hornswogglen
- Niin.
4. Vuoden huonoin gimmick: Lord Tensai
- Mitä paskaa tää oli olevinaan?
5. Vuoden pettymys: Chris Jerichon paluu
- Jericho on paras, mutta tää viimeisin stintti WWE:ssä oli todella tylsä.
6. Vuoden huonontunein painija: ohi
- En tiedä
7. Big Daddy V -palkinto: Great Khali
- Khali on vissiin p**ka. En tiiä kun harvemmin katon sen matseja.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike: Brogue Kick
- Sillon kun se napsahtaa kunnolla, niin se on todella tyylikäs.
9. Vuoden turn: CM Punkin heelturn
- Punk toimii sekä facena että heelinä, mut vaihtelu virkistää aina
10. Vuoden face: Sheamus
- Irkkusoturi hakkaa kaikki pahat pojat.
11. Vuoden heel: Bobby Roode
- Kunnon k**pä.
12. Vuoden paluu: Brock Lesnar
- Harvoja hetkiä viimevuonna kun oikeasti olin iloinen siitä että seuraan painia.
13. Vuoden gimmick: Damien Sandow
- Hieno mies.
14. Vuoden uutinen: ohi
- Ei mua mitkään Lawlerin sydärit kiinnostanut.
15. Vuoden spotti: Lesnarin loikka
- Luulin että kuoli s****na. Ei kuollut. Onneksi.
16. Vuoden "mark out moment": Ariesin maailmanmestaruusvoitto
- Tirautin melkein kyyneleen.

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija: Sheamus
- Sheamusin matsit on yleensä ihan hyviä, mut kaikki dissaa.
18. Vuoden yliarvostetuin painija: Joey Ryan
- En ole saanut miehestä oikein mitään irti.
19. Vuoden kehittynein painija: Bully Ray
- Ennen tää oli ihan turha, nykyään ihan h**vetin loistava.
20. Vuoden debytantti: Damien Sandow
- Hieno mies.
21. Vuoden promottaja: Austin Aries
- Double A heittää hyvää läppää.
22. Vuoden manageri: Paul Heyman
- Muita vaihtoehtoja ei ole
23. Vuoden selostaja: Josh Mathews
- Ainut selostaja, niin WWE:ssä että TNA:ssa, joka ei koskaan ärsytä mua.
24. Vuoden segmentti: Lesnarin paluu
- Niin, se on Lesnar.
25. Vuoden tv-show: Impact Wrestling
- IW oli pitkään ainut ohjelma mitä seurasin viimevuonna aktiivisesti.
26. Vuoden tv-matsi: Sheamus vs. Bryan Street Fight
- Tää oli muistaakseni ihan jees. En tosin olisi tätäkään muistanut ilman enskan viestiä.

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable: The Shield
- Jos vaihtoehtona on tämä, 3MB ja Ässäkasit...
28. Vuoden tag team: Team Rhodes Scholars
- Kaksi äärimmäisen hienoa miestä laitettu yhteen + Codyn viikset
29. Vuoden promootio: TNA
- No WWE:llä oli Lesnar, mut ei se riitä kun muuten oli semmosta paskaa.
30. Vuoden feudi: Austin Aries vs. Bobby Roode
- Tämä oli kuuminta hottia
31. Vuoden show: Extreme rules
- Koska Lesnar
32. Vuoden ottelu: Aries vs. Roode @ Destination X
- Jo pelkästään lopputuloksen takia hienoin matsi viimevuodelta.
33. Vuoden naispainija: Layla
- Ei kai Layla mitään saavuttanut, mut kiva sitä on kattella.
34. Vuoden painija: Austin Aries
- Huikee jannu, niin kehässä kuin mikissäkin.

[pz0001]

Aluksi olin sitä mieltä, että kykeneekö tässä nyt äänioikeutta täyttämään, mutta josko tästä ennen keskiyötä selvitään. Koen vähän huonoa omatuntoa siitä, etten ole WWE:n ulkopuolelta juuri mitään katsonut, mutta eiköhän tällä mennä.

Crap:

1. Vuoden huonoin ottelu

Varmasti viikottaisissa on ollut monia hirveitä otteluita ainakin diva-kuvioissa, mutta ne ovat menneet onneksi nopeasti ohi. On pakko hypätä samaan vaunuun monen muun kanssa ja sanoa, että John Cena vs John Laurinaitis Over the Limitissä vie voiton, koska se oli täysin turha, lopetus oli ilmiselvä ja se oteltiin pääotteluna.

2. Vuoden huonoin feudi

Tämäkin on positiiviselle ihmiselle vähän vaikea pala, sillä oli vihanpito miten huonoa tahansa, se on silti kehitystä johonkin suuntaan. Valintani osuu kuitenkin tällä kertaa AJ vs Vickie Guerreroon, joka tuntui kestävän ja kestävän vähän liian pitkään.

3. Vuoden huonoin segmentti

Mieleen ei tällä hetkellä tule kuin yksi myötähäpeää aiheuttava täysin turha segmentti. Brodus Clayn ja Vickie Guerreron välinen tanssikilpailu siitä yhdestä alkuvuoden Smackdownista.

4. Vuoden huonoin gimmick

Piereskelevän Natalyan onnistuin skippaamaan aika hyvin, joten valinta ei tällä kertaa sinne mene. Brodus oli ensimmäisen kuukauden ihan hauska, vaikkakin homma kävi pidemmän päälle aika puuduttavaksi. (Lord) Tensai sen sijaan puudutti alusta asti, joten ääni sinne.

5. Vuoden pettymys

Vaikka lopputulos olikin toinen niin hetken suurimman pettymyksen aiheutti ehdottomasti surullisenkuuluisa 18 seconds. Wrestlemanian stream pyöri maksettuna taustalla ja olo oli yhteisöllinen ja mahtava: "tästä illasta tulee hyvä" avausottelu oli kuin kylmä suudelma. Meinasin laittaa streamin kiinni tämän takia.

6. Vuoden huonontunein painija

Olen huono huomaamaan kehitystä mihinkään suuntaan, mutta kai tähänkin joku vaihtoehto löytyy. Rey Mysterio ei ole ollut enää entisessä terässään, joten ääni menee sinne.

7. Big Daddy V -palkinto

The Great Khali oli lähellä pudota listalta pois, mutta kiitos loppuvuoden tihentyneen esiintymisaikataulun, vakiovieras näissä listauksissa nousee hakemaan kolmatta voittoaan.

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike

RKO iskee aina näyttävästi puskista, vaikka Orton ei välttämättä aina miellytä. Se ei kuitenkaan voittoa ansaitse. Tämän pystin sijoittaisin mieluiten Sveitsiin ja näin ollen ääneni saa Antonio Cesaron Neutralizer.

9. Vuoden turn

Käännökset eivät olleet mitään ääriyllättäviä, mutta mallikkaita silti. Bryanin pakkokäännös oli toimiva, mutta CM Punk sai käännöksestä uutta voimaa. Munattomasta kakkosfacesta kunnioitusta vaativaan mulkeroon toimii yleensä aina.

10. Vuoden face

Vaikka herran olemuksesta ja varsinkaan bookkauksesta en perusta, niin kyllä Sheamus mielestäni tämän ansaitsee. Yleisö pitää miehestä ja hän vaikuttaa muutenkin kertakaikkisen mukavalta jannulta.

11. Vuoden heel

Tähän puolestaan on enemmän vaihtoehtoja kuin edelliseen kategoriaan, mutta eiköhän yksi ole ollut ainakin WWE:ssä ylitse muiden. CM Punk on ollut heelinä sieltä (positiivisessa mielessä) hirveimmästä päästä.

12. Vuoden paluu

Chris Jerichon End of the World oli pettymys, vaikka takki olikin hieno. Paul Heyman olisi yksi vaihtoehto, mutta en mielelläni tällaiseen kategoriaan non-wrestleriä tahdo äänestää ja sitä paitsi Brock Lesnar Heymanin kuvioihin palautti, joten Lesnarille ansaitusti tämä pokaali.

13. Vuoden gimmick

3MB on ideana loistava, Cesaron eurooppalaisuus on mahtavaa ja Sandow hoitaa homman kotiin tyylillä. Daniel Bryan puolestaan on luonut jotain niin uniikkia, että pakko antaa ääni hänelle.

14. Vuoden uutinen

Lawlerin sydänkohtaus oli semmoinen pommi, ettei sitä oikein voi ylittää millään. Mieluummin olisin tähän ottanut jonkun positiivisemman uutisen, mutta tämä se valitettavasti on.

15. Vuoden spotti

Näitäkään ei tule kovin montaa mieleen, mutta tuoreimpana on mielessä Seth Rollinsin BRUTAALI pöytäspotti TLC:ssä.

16. Vuoden "mark out moment"

Lesnarin paluussa oli maagisuutta, mutta koska Brock ei ollut läsnä silloin kun aloitin niin en saanut siitä kaikkea irti. Ehkä sijoitan tämänkin TLC:hen. Zigglerin onnistunut salkunpuolustus saa tämän.

Hopeinen kategoria:

17. Vuoden aliarvostetuin painija

Päähäni tulee vain bookkauksellisia yli- ja aliarvostamisia, joten äänestän tyhjää.

18. Vuoden yliarvostetuin painija

Päähäni tulee vain bookkauksellisia yli- ja aliarvostamisia, joten äänestän kirkkovenettä.

19. Vuoden kehittynein painija

Kehitystä tapahtui esimerkiksi Dolph Zigglerissä ja Kanessa, mutta eiköhän tämä ratkea Daniel Bryanin hyväksi. Lahjat kehässä on tiedetty jo pitkään, mutta tämän vuoden aikana Tanelista on kuoriutunut melkoinen showmies.

20. Vuoden debytantti

Vaikka alkuun melkeinpä oksetti nähdä squasheja viikosta toiseen niin kyllä tämä silti pitää Rybackille antaa. Hahmo on toimiva ja miehen näkeminen suurissa kuvioissa ei tee pahaa. Damien Sandow ja Antonio Cesaro tulevat hyvinä kakkosina perässä.

21. Vuoden promottaja

Moni on mikin varressa todella pätevä, mutta CM Punk on tarjonnut kaikkein eniten verbaaliviihdettä viime vuotena. Jos Ziggler olisi saanut enemmmän omaa promotusaikaa, pokaali olisi mennyt toisaalle.

22. Vuoden manageri

Näitä nähtiin viime vuonna melko paljon. AW oli hyvää viihdettä niin kauan kuin sitä kesti ja toimi kuten managerin pitääkin. Vickie Guerrero hoiti tonttinsa tututtuun tapaan ja Ricardo Rodriguez oli todella sympaattinen, mutta tähän on vain yksi oikea vastaus. Paul Heyman. Liittouma Punkin kanssa on täyttä kultaa ja miehet täydentävät toisiaan kuten managerin ja manageroitavan kuuluukin.

23. Vuoden selostaja

JBL on ollut äänessä liian vähän, pikkuohjelmien Stanfordia ja Strikeriä olen kuullut liian vähän, Josh Matthews on kehittynyt hurjasti ja Lawler on omalla tasollaan. Heel-roolia vetäessään Michael Cole julisti olevansa "voice of the WWE". Tänä vuonna omakehu on saanut katetta.

24. Vuoden segmentti

Yksittäisiä tulee hyvin vähän mieleen, mutta Daniel Bryanin ja Kanen kahvilasegmentin vertauskuvallinen rakastelu on sellainen, jota voisin kuvitella katsovani uudestaan vielä vuosien jälkeen.

25. Vuoden tv-show

Tämä on vähän epäoikeudenmukainen kategoria, koska en ole katsellut kuin kourallisen Smackdowneja, pari Impactia ja muutaman NXT:n. RAW vie.

26. Vuoden tv-matsi

Moni hyvä ja muiden mainitsema on mennyt ohi, joten tähän löytyy vastaus laatikon ulkopuolelta. Sheamus vs. Damien Sandow eräästä lokakuun ensimmäisestä Rawista on mielessä erittäin laadukkaana.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden stable

Näitäpä ei montaa kappaletta omiin silmiini sattunutkaan. Valinta pitänee tehdä 3MB:n ja Shieldin väliltä. Aluksi ajattelin, että 3MB tämän ansaitsee, koska on viihdyttänyt minua ajallisesti enemmän ja koska olen aivan hillitön McIntyre-mark, ihan sama mitä se tekee. Kuitenkin, The Shield tämän vie.

28. Vuoden tag team

Näissä valinnanvaraa onkin sitten vähän enemmän. Ekana kyydistä tippuu vähän turhan varjoissa piileskellyt Primon ja Epicon tiimi, jota mielelläni äänestäisin, koska he hengailevat Rosan kanssa. Toisena tippuu ReyCara, koska vaikka he esillä ovatkin olleet ja tiiminä vakuuttaneet, tietty värittömyys ja asiallisten kuvioiden puute ovat iso miinus. Hell No ja Rhodes Scholars ovat myös ihan oikeita joukkueita, mutta Team Hell No tämän vie, koska viihdearvo on ollut isompi.

29. Vuoden promootio

En katso olevani oikeutettu äänestämään tätä kategoriaa, koska WWE:n ulkopuolelle en ole pahemmin kurkistellut.

30. Vuoden feudi

Mitään kovin järisyttäviä kuvioita ei viime vuosi tuonut tullessaan, mitä nyt CM Punk vs Chris Jerichon ja Punk vs Bryanin, mutta niitä en taida äänestää. Yksi mahdollinen vaihtoehto on myös Heath Slater vs Legendat, mutta kultaisessa kategoriassa on tietty arvolataus, joka estää sen äänestämisen. The Rock vs John Cena oli pienistä puutteistaan huolimatta ehkä kuitenkin mielestäni se kaikkein paras. Mennään sillä.

31. Vuoden show

Aika vähän tuli toisaalta katseltua näitä niin tämä on vähän vaikea. Enkä mitään kirjaakaan tapahtumien paremmuudesta osaa pitää. Wrestlemaniassa oli omat plussansa, mutta 18 seconds ja Big Show'n IC-voitto ei houkuta äänestämään. Survivor Series oli myös loppuvuonna hyvä kuten myös TLC. Olin koko TLC:n niin täpinöissäni että kyllä se on mielestäni tämän voittaja.

32. Vuoden ottelu

Joko mainitsin, että TLC kolahti? Vuoden ottelua sieltä ei valitettavasti löytynyt, mutta kärkeä kolisteltiin. Tunnelmaltaan paras oli ehdottomasti Triple H vs The Undertaker. Sai jännittää alusta loppuun ja se oli muutenkin mielettömän maaginen ja psykologinen mättö.

33. Vuoden naispainija

Lähes kaikki osaavat divat ovat ryhtyneet joko malleiksi tai kadonneet muuten vaan parrasvaloista. Kaksi on kuitenkin ylitse muiden. AJ ja palkinnon pokkaava Eve. Natalya tämän olisi ansainnut, mutta hänen kuvionsa ns. "haisivat".

34. Vuoden painija

Suurin ja kaunein, kuka on vuoden kirkkain tähti? Pääotteluita pitkin vuotta tähdittänyt John Cenako? Showmieheksi kehittynyt Daniel Bryan? Vaiko kenties your reigning defending WWE champion CM Punk? Koko kalenterivuosi mestarina, hieno hahmonkehitys ja yleinen siistiys riittävät CM Punkin valintaan.

Onhan tämä listaus vähän vasemmalla kädellä tehty, mutta eipä sille nyt oikein mitään mahda. Toisia piti miettiä pitkään, toisia vähän vähemmän aikaa ja osia en miettinyt ollenkaan. No, josko tästä jotain irti saa. Spoiler-tagissa vähän selkeämmässä ja helppolukuisessa muodossa valintani.

Spoiler: näytä

• Crap:
  1. Vuoden huonoin ottelu John Cena vs John Laurinaitis @ OTL
  2. Vuoden huonoin feudi AJ vs Vickie Guerrero
  3. Vuoden huonoin segmentti Brodus Clayn ja Vickie Guerreron tanssikilpailu
  4. Vuoden huonoin gimmick (Lord) Tensai
  5. Vuoden pettymys Sheamus vs Daniel Bryan @ WM
  6. Vuoden huonontunein painija Rey Mysterio
  7. Big Daddy V -palkinto The Great Khali
  
  Pronssinen kategoria:
  8. Vuoden lopetusliike Antonio Cesaron Neutralizer
  9. Vuoden turn CM Punk
  10. Vuoden face Sheamus
  11. Vuoden heel CM Punk
  12. Vuoden paluu Brock Lesnar
  13. Vuoden gimmick Daniel Bryan
  14. Vuoden uutinen Jerry Lawlerin sydänkohtaus
  15. Vuoden spotti Seth Rollinsin pöytäspotti @ TLC
  16. Vuoden "mark out moment" Ziggler vs Cenan lopetus @ TLC
  
  Hopeinen kategoria:
  17. Vuoden aliarvostetuin painija -
  18. Vuoden yliarvostetuin painija -
  19. Vuoden kehittynein painija Daniel Bryan
  20. Vuoden debytantti Ryback
  21. Vuoden promottaja CM Punk
  22. Vuoden manageri Paul Heyman
  23. Vuoden selostaja Michael Cole
  24. Vuoden segmentti Team Hell No kahvilassa
  25. Vuoden tv-show RAW
  26. Vuoden tv-matsi Sheamus vs Damien Sandow (RAW 1.10.)
  
  Kultainen kategoria:
  27. Vuoden stable The Shield
  28. Vuoden tag team Team Hell No
  29. Vuoden promootio -
  30. Vuoden feudi John Cena vs The Rock
  31. Vuoden show Tables, Ladders and Chairs
  32. Vuoden ottelu Triple H vs The Undertaker
  33. Vuoden naispainija Eve
  34. Vuoden painija CM Punk

[Merovingi]

Ehdotan ensi vuodeksi Big Daddy V -palkinnon uudelleennimeämistä. Uusi nimi olisi tietysti Great Khali -palkinto.

[Edgefan100397]

Jee, tätä odottelinkin tossa jouluna. Kiva taas päästä kertomaan vähän mielipiteitä kuluneesta vuodesta. Vuodelta 2012 olen nähnyt jokaisen WWE:n ja TNA:n PPV:n, lähes kaikki RAW't ja Impactit, noin puolet vuoden SmackDowneista, yhden jakson NXT:tä ja Main Eventiä sekä vielä yhden matsin Ring of Honorista. Joten niiden perusteella jaan palkinnot. Mainittakoon, että listaan jokaisen palkinnon loppuun voittajan kolme kovinta haastajaa.

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu

Noniin, taas siis alkaa tällä palkinnolla, joka yleensä herättää aika karmeita muistoja mieleen, eikä tämä vuosi tee poikkeusta. Kuka voisi haluta muistella sellaisia "klassikoita" kuten WrestleManian openeria, Broduksen ja Rybackin lukemattomattomia squasheja, Cena-Laurinaitista, Gunner-Garettia tai Cena-Show'ta? Ainiin, ei sovi unohtaa Elimination Chamberin hirveän tylsää Ambulanssimatsia Kanen ja Cenan välillä. Kaikki aivan karmeaa tuubaa, jota ei pitäisi näkyä mainstream-wrestlingin tapahtumissa.

Voittajaksi valitsen näistä hirvityksistä Over The Limitin John Cena vs. John Laurinaitiksen. Tätä ottelua ei olisi ikinä pitänyt käydä. Koko ottelu oli vain pitkitettyä mukahauskaa roskaa, joka sitten "huipentui" vammaiseen swerveen. Kaiken lisäksi kyseessä oli show'n pääottelu. Show'n jossa oli tarjolla myös vuoden yksi parhaimmista matseista.

1. John Cena vs. Big Show @ No Way Out, 2. John Cena vs. Kane @ Elimination Chamber, 3. Daniel Bryan vs. Sheamus @ WrestleMania XXVIII

2. Vuoden huonoin feudi

Ja sitten lisää kauhukuvia, kun aloin näitä vuoden huonoimpia feudeja muistelemaan. Löytyyhän noita. Varsinkin kaikki nämä "love trianglet" olisi pitänyt kumota heti kun ne creative-pöydälle asti pääsivät. Sitten alkukesästä käsittämättömästi syistä aivan omissa korkeuksissaan pyörineen John Cenan kuviot John Laurinaitiksen ja Big Show'n, jotka vain poikivat pari karmeaa matsia, huonoja segmenttejä ja pari älytöntä swerveä, joista suurimpana Big Show'n turni. Valitsenkin sen. Eli "voittaja" siis on John Cena vs. John Laurinaitis/Big Show. Hirveää, hirveää paskaa. Paljon parjattu TNA:n Styles-Dixie-Daniels-Claire Lynch oli muuten omasta mielestäni noista love-kuvioista paras, sitä tarvi vain ajatella camp-huumorina.

1. "AJ Lee Scandal", 2. Eric Bischoff vs. Garett Bischoff, 3. Sheamus vs. Alberto Del Rio

3. Vuoden huonoin segmentti

Piti hetken aikaa tätä miettiä. Mielessä pyörivät esimerkiksi syksyn "AJ Scandalin" aikaiset segmentit, Big Show'n ensimmäinen heel-promo, se täysin typerä ja epäkunnioittava segmentti, jossa Punk ja Heyman pilkkasivat juuri palannutta Lawleria (vaikka rakastankin Punkia ja Paulia) ja sitten vaikkapa TNA:n puolelta monet Aces&Eights segmentit. Ja joo, Natalyan karmeat pierusegmentit, jotka eivät oikeasti olleet edes hauskoja. Voittajaksi ei kuitenkaan mikään noista nouse, vaan valitsen virallisesti vuoden surkeimmaksi segmentiksi Hornswogglen paljastumisen RAW'n anonyymiksi GM:ksi. Miksi jo kuollut ja alun alkaenkin surkea storyline piti palauttaa yhdeksi illaksi, vain jotta se voitaisiin lopullisesti kuopata ihan karsealla ratkaisulla, jonka kai kuului olla jotenkin shokeeraava ja hauska. No ei ollut, vaan täyttä paskaa sanon minä.

1. Brodus Clay'n johtama tanssisegmentti WrestleManiassa, 2. Paul Heyman feikkaa sydänkohtauksen, 3. Kaikki segmentit liittyen AJ Scandaliin

4. Vuoden huonoin gimmick

Moni muu on äänestänyt pierevää Natalyaa. Minä en, vaikka se olikin ihan kauhea ja tyhmä hahmo. Ei, äänestän miestä, joka on myrkyttänyt WWE:n ohjelmistoa koko vuoden, sen jälkeen kun paluunsa teki. Miestä, jonka gimmick on oikeasti täyttä roskaa, ja jonka teemamusan kuuleminen saa minut v***uuntumaan. Miestä, joka alkuvuodesta vain squashaili lupaavia alakortin heelejä, kuten vaikkapa Miziä ja Dolph Ziggleriä. Miestä, joka vei WrestleManiasta noin kymmenen kokonaista minuuttia, sillä, että tanssi siinä rampilla täysin idioottimaisessa segmentissä. Kyllä, vastaukseni on "Funkasaurus" Brodus Clay.

1. Pierevä Natalya, 2. Bully Ray facena, 3. Claire Lynch

5. Vuoden pettymys

Tähän ikävä kyllä löytyy montakin vaihtoehtoa. Potentiaalisia ykkösiä voisivat olla muun muassa John Cenan hahmonkehitys WrestleManian jälkeen ja tämän voitto Brock Lesnarista Extreme Rulesissa, WrestleManian surullisenkuuluisa 18-sekuntinen, Zack Ryderin käsittämätön hautaaminen, Austin Ariesin huono mestaruuskausi ja vaikkapa AJ Stylesin huono käyttö varsinkin loppuvuodesta.

Voittajaksi en kuitenkaan valitse yhtäkään noista, vaan valitsen ehkä hieman yllätyksellisestikin Raw'n 1000. jakson. Miksi? No koska se vain oli itselleni se suurin pettymys, sillä olin kasannut sille niin suuret ennakko-odotukset. Show'sta ei kuitenkaan lopulta jäänyt käteen oikein mitään muuta kuin ihan ok DX:n aloitussegmentti, kohtalainen promottelu Bryanin, Punkin ja Rockin välillä, Brothers of Destructionin reunion, sekä Punkin heelturn. Kaikki muu oli harmaata massaa tai pettymystä. Ja missä oli Austin? No, ehkä 2000. jakso yllättää meidät kaikki...

1. Cenan hahmonkehitys WrestleManian jälkeen, 2. Zack Ryderin hautaaminen, 3. WrestleManian opener

6. Vuoden huonontunein painija

Tähän ei oikeasti tule ketään varteenotettavaa mieleen, joten jätän tyhjäksi. Miz ja Andersonkaan eivät nyt niin paljoa huonontuneet, että ansaitsisivat tämän palkinnon. Andersonin kyse oli varsinkin vain huonosta ja satunnaisesta buukkauksesta, joten en raaski tätä herralle antaa.

7. Big Daddy V -palkinto

Brodus Clay. Perustelut löytyy vuoden huonoimmasta gimmickistä. Ihan hirveää p***aa.

1. The Great Khali, 2. Vickie Guerrero, 3. Hornswoggle

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike

Noniin, sitten nämä vähän valoisammat palkinnot. Vuoden liikkeen voittajakandidaateiksi nousevat ensimmäisenä mieleen ainakin Antonio Cesaron jymäyttävä Neutralizer, Austin Ariesin räjähtävä Brainbuster, Brock Lesnarin brutaali Kimura Lock, Dolph Zigglerin kuvankaunis Superkick, Sheamuksen hurja Brogue Kick ja Zack Ryderin ilmava Rough Ryder.

Voittajaksi noista valitsen liikkeen, jota ei ole valitettavasti liikaa tänä vuonna päästy näkemään. Nimittäin Zack Ryderin Rough Ryder. Tämä simppeli, ilmava ja tehokas liike on äitynyt aivoihini omana suosikkiliikkeenäni, ja toivon, että vuonna 2013 sitä nähdään paljon nykyistä enemmän. Sen Ryderkin ansaitsisi.

Ykköskunniamaininta Brock Lesnarin hurjan brutaalille Kimura Lockille, joka on erittäin esteettinen ja oikeasti kivuliaalta näyttävä lukotus.

1. Brock Lesnarin Kimura Lock, 2. Antonio Cesaron Neutralizer, 3, Austin Ariesin Brainbuster

9. Vuoden turn

Tänä vuonna ei ikävä kyllä ole itselleni jäänyt mieleen mitään sellaista yksittäistä hurjan hyvin toteutunutta ja toiminutta turnia. No, mennään turvallisella linjalla, ja valitaan CM Punkin heelturn siitä yksinkertaisesta syystä, että se tehtiin turneista ehkä repäisivimmin ja sen esittävä painija vain on juurikin heel. Facena Punk ei ollut omimmillaan, kun taas nyt heelinä hän on vetänyt viikosta toiseen kovaa settiä ja saanut hyvin yleisön kääntymään itseään vastaan, vaikka kyllä hänelle vieläkin hurrataan tietyissä paikoissa, välillä kovaakin.

1. Austin Ariesin heelturn, 2. Chris Jerichon faceturn, 3. Daniel Bryanin heelturn

10. Vuoden face

Muutamaan minua ennen äänestäneen innoittamana äänestän tähän Joseph Parkia. Entinen Abyss puhkesi kukkaan tässä sympaattisessa ja kannustettavassa hahmossa, jolle ei vaan voi buuata. Sydän parkani lähes särkyi kun kesällä Impactissa Kiusaaja Ray piti Jooseppia pilkkanaan. Nyt loppuvuoden eeppiset OVW-treenausvideot ovat olleet kultaista settiä, ja saaneet itseni kääntymään vain suuremmaksi Joseph Park -markiksi. Parempi näin kuin Abyss'ksena.

WWE:n puolelta meni voittomahdollisuudet, kun lafkan sympaattisin face itselläni, hyväntahtoinen jätti Big Show kääntyi kesällä monster-heeliksi.

1. Rey Mysterio, 2. The Rock, 3. Sheamus

11. Vuoden heel

Hyvin hommansa vetäneitä pahiksia oli tänä vuonna monia. Yleisön riesana toimivat hyvin varsinkin herrat kuten CM Punk, Brock Lesnar, Daniel Bryan, Dolph Ziggler, Austin Aries, Bobby Roode sekä Christopher Daniels. Voittajaksi tästä seitsemän miehen joukosta nousee TNA:ssa lähes koko uransa vaikuttanut, viime vuoden lopulla turnin tehnyt Robert "Bobby" Roode. Miksi?

Roode on lähes koko tämän vuoden vaikuttanut korkeassa asemassa TNA:ssa, ja jokaisessa jaksossa yleisö on rakastanut häntä vihata. Jotenkin Roode on vain saanut hiottua heeltyöskentelystään täydellistä timanttia. Hän on olemukseltaan läpikotainen heel, sen todistavat niin eleet, ilmeet kuin puheetkin. Täydellinen main event heel.

1. CM Punk, 2. Christopher Daniels, 3. Daniel Bryan

12. Vuoden paluu

Eikös tämä nyt ole ihan selvä kysymättäkin? Tietystikin eeppinen Devon Bound for Gloryssa! Eiku... Joo, Brock Lesnar.

1. Devon @ BfG, 2. Ric Flair, 3. AW (=Abraham Washington)

13. Vuoden gimmick

Tähän nyt ei liikaa voittajaehdokkaita ole. Kolme kovinta kuitenkin mulle olivat CM Punkin heelhahmo, Daniel Bryanin hahmo sekä Damien Sandow intellektuellina. Näistä Sandow'lla on se hahmo, joka on juurikin keskittynyt vain tuohon yhteen juttuun, eli intellektuelismiin, mutta se onkin aika kultaista kamaa. Punk ja Bryan ovat taas olleet ehkä enemmän framilla ja herrojen hahmot ovat sellaisia melko kokonaisvaltaisia mutta kuitenkin selkeitä gimmickejä kummatkin vetävät. Punk vetää sitä "Oon maailman paras, kunnioittakaa mua!" -linjaa ja Bryan taas on luonut itsestään hullunkurisen koko WWE-universumin rakastaman hahmon, jolla on raivonhallintaongelmia ja joka tykkää chantata "Yes" tai "No".

Voittajaksi näistä kolmesta kuitenkin selviytyy näistä se pienin nimi eli "The Intellectual Savior of the Masses" Damien Sandow. Tässä vaikutti juurikin se, että Sandow'lla se gimmick vain näkyy selkeiten koko hahmossa kehätoimintaa ja sisääntulomusiikkia myöten.

1. "The Best in the World" CM Punk, 2. Daniel Bryan, 3. "One Man Band" Heath Slater

14. Vuoden uutinen

Tämä on taas tällainen selvä osio, eli tietysti Jerry Lawlerin sydänkohtaus suorassa RAW-lähetyksessä. Tämä oli todella pysäyttävä hetki, ja sai itsenikin tuntemaan pahaa omaatuntoa, niistä haukuista mitä "King" on minultakin saanut. Onneksi selvisi.

1. Kharman lähtö WWE:stä, 2. TNA:n nostama oikeusjuttu WWE:tä vastaan, 3. RAW'n siirtyminen kolmituntiseksi

15. Vuoden spotti

Itse en esimerkiksi ROH:ia tai PWG:tä seuraa, joten en ole näiden promootioiden hehkutettuja spotteja nähnyt. Mutta kyllähän mieleenpainuvia spotteja nähtiin tänä vuonna myös Mainstream-painissa. Mieleni perukoille on syöpynyt esimerkiksi WrestleManian veret seisauttava Superkick-Pedigree combo Undertakerille, AJ:n Styles Clash Danielsille rampilta pöydän läpi ja viimeisimpinä TLC-PPV:n rajut Sin Caran ja Seth Rollinsin vastaanottamat pöytäbumpit. Ja ainiin joo, olihan se Lesnarin loikka Cenan kimppuun Extreme Rulesissa aika vaikuttava.

Itse kuitenkin valisen näistä ehkä sen vähiten merkittävimmän ja huomiota saaneen spotin. Sin Caran ilmalento pöydän läpi TLC:ssä oli yksinkertainen, mutta silti visuaalisesti erittäin kaunis ja myös raju spotti. Kyllä tuonkin jälkeen sai hetken miettiä, että onkohan Cara täysin kunnossa.

1. Superkick-Pedigree liikesarja Undertakerille WrestleManiassa, 2. AJ Stylesin Styles Clash Danielsille rampilta pöydän läpi, 3. Brock Lesnarin ilmalento Extreme Rulesissa

16. Vuoden "mark out moment"

Piti hetken aikaa ihan miettiä, että mitkä hetket tänä vuonna olivat sellaisia, jotka tuottivat sitä euforiaa, hullaantunutta fiilistä ja hyvää mieltä. Vaihtoehdoiksi nousevat Rockin voitto WrestleManiassa, sekä Brock Lesnarin paluu. Kummatkin olivat yksinkertaisesti maagisia hetkiä Miamin peräkkäisissä illoissa. Vaikka Lesnarin paluu olikin ehkä se shokeeraavempi juttu näistä kahdesta, niin valitsen silti Rockin voiton WrestleManiassa. Juuri sillä hetkellä sai taas olla se pieni markki, joka hihkui riemusta, kun suosikki pystyi kampeamaan itsellen voiton hurjan taistelun jälkeen. Enkä edes ole niin kova Rock-fani, mutta toivoin silti Herra Leffatähden voittoa niin sata kertaa enemmän kuin John Cenan, vaikka en ole myöskään mikään Cena-hater. Vielä eeppisemmän tästä hetkestä teki Miamin loistava, ja ennen kaikkea, sähköinen yleisö.

1. Brock Lesnarin paluu, 2. 2.4. RAW kokonaisuudessaan, 3. Michaelsin, HHH:n ja Undertakerin ryhmähali rampin päässä WrestleManiassa

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija

Ensimmäisen hopeisen pystin äänestän sen enempää miettimättä Sheamukselle. Saa aivan liikaa p***aa niskaansa, kun miettii sitä, miten kova Sheamus on oikeasti ollut tänä vuonna. Kyllähän irkku muakin vähän v****ti siinä WM:n jälkimainingeissa, mutta totuus on, että hän on ollut yksi kovimmista workereista koko lafkassa. Tämän näkee varsinkin viikottaisissa, joissa Sheamus painii vähintäänkin hyviä tv-matseja, jos matsi vain saa tarpeeksi aikaa, ja vastustaja on edes keskinkertaista luokkaa. Eikä ne irkun mikkitaidotkaan oikeasti niin kamalat ole, ihan hyvää läppää sieltä välillä irtoaa.

1. Big Show, 2. Jeff Hardy, 3. Ryback

18. Vuoden yliarvostetuin painija

Tyhjäksi jää tämä, sillä tänä vuonna on kyllä mielestäni osattu olla nettifoorumeilla jakamatta kunniaa tyypeille, jotka eivät sitä niin paljon ansaitsisi.

19. Vuoden kehittynein painija

Ziggler on toki kehittynyt tänä vuonna ihan lähes main event nimeksi, mutta kun herralla oli ne samat huikaisevat taidot jo ennen, niin en häntä äänestä.

Oman ääneni saakin vuoden aliarvostetuimmaksi äänestetty Sheamus. Mies on kehittynyt alkuvuodesta ihan hirveästi, niin kehässä, kuin myös mikissä. Albiinoirkusta on tullut WWE:n ehkä paras brawler ja hän on saanut kehätyyliinsä sellaista oldschool-stiffeyttä. Täten hänestä onkin tullut omissakin silmissäni suosikki inhokin sijaan, jota hän vielä vähän alkuvuonna oli.

1. Ryback, 2. Magnus, 3. Sin Cara

20. Vuoden debytantti

Kaksi miestä isosta 'E:stä nousee ylitse muiden. Toinen on Antonio Cesaro ja toinen on Ryback. Kummatkin debytoivat suunnilleen samaan aikaan viime keväänä WrestleManian jälkimainingeissa, ja vuoden lopussa kaksikko on noussut kumpainenkin varsin merkittävän rooliin WWE:n hierarkiassa. Cesaro on nostanut US-mestaruuden arvoa, kun taas Ryback on ollut jo top-feudissa CM Punkin kanssa ja main eventtaillut PPV:eitä. Joten kumpi sitten voittaa?

Antonio Cesaro. Toki Ryback on ehkä noussut korkeammalle ja ollut merkittävämpi hahmo, mutta en vastaakkaan saavutusten perusteella vaan henkilökohtaisen tykästymiseni, ja siinä Cesaro voittaa. On onnistunut vakuuttamaan mut old-schoolmaisella kehätyylillään, johon kuuluu erittäin komeat European Uppercut sekä Neutralizer. Toki herra on hieman kuiva vielä välillä, mutta on tässä loppuvuodesta onnistunut saamaan mikkityöskentelyynkin lisää varmuutta ja viihdyttävyyttä. Hänen työnsä US-mestaruutensa kanssa on nostanut sen arvostusta huikeasti siitä vitsivyöstä mitä se oli vielä Santinon reignin aikana.

Muutenkin täytyy sanoa, että tämän vuoden tulokasluokka on ollut selkeästi paras moneen vuoteen. Kahden edellämainitun lisäksi ainakin Damien Sandow, Shieldin jätkät, Joey Ryan, Joseph Park ja Kenny King ovat tehneet jo vaikutuksen painifaneihin omalla työllään. Toivottavasti myös vuonna 2013 nähdään paljon uusia nimiä lyömässä itseään sen kuvitteellisen lasikaton läpi mainstream wrestlingin maailmaan.

1. Ryback, 2. Damien Sandow, 3. Dean Ambrose

21. Vuoden promottaja

Vuoden promottajaankin löytyy monia vaihtoehtoja, joka on sekin ehdottomasti vain hyvästä. Varsinkin Bobby Roode, Austin Aries, CM Punk, Chris Jericho, The Rock, Jeff Hardy, Bully Ray, Dolph Ziggler sekä Christopher Daniels ovat vetäneet kovaa settiä mikissä.

Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Kyllä, tänäkin vuonna annan ääneni CM Punkille, joka varsinkin heelturnin jälkeen on vetänyt taas aika kultaista settiä aina kun mikin on käteensä saanut. Tietysti ollaan kaukana 2011 kesän jumalaisesta tasosta, mutta siihen nyt ei varmaan kukaan pysty yltämään moneen vuoteen. Silti vain vieläkin, aina kun Punk saa mikin käteensä, niin tietää ettei joudu pettymään ainakaan suuresti, koska yleensä Punk osaa suoltaa sitä asiaansa vakuuttavasti, mutta intensiivisesti. Nämä seikat siis tekevät CM Punkista vuoden promottajan.

1. Austin Aries, 2. Bobby Roode, 3. The Rock

22. Vuoden manageri

Onko niitä muitakin kuin Paul Heyman. Ja vaikka olisikin, niin jumala-Heymania ei pystyisi kukaan ihminen lyömään. Loistavaa työtä niin Lesnarin kuin myös Punkin kanssa. Parhaiten mieleen jäänyt Heymanilta se segmentti kun Brock mursi HBK:n käden. Aivan loistavasti näytelty järkyttyminen ja "You broke his arm!" huudot. Sai tilanteen oikeasti näyttämään täysin aidolta kädenmurtamiselta. Toivottavasti Paul ei katoa ohjelmistosta vuonna 2013 mihinkään.

1. Ricardo Rodriguez, 2. AJ Lee, 3. -

23. Vuoden selostaja

Tällekin pystille olisi muutamakin ottaja tänä vuonna. JBL on ollut odotetun loistava paluunsa jälkeen ja suurin syy miksi SD:tä olen aika aktiivisesti syksyllä katsellut. Cole on taas parantunut viime vuodesta huimasti ja hänestä on oikeasti tullut hyvä selostaja nyky-WWE:ssä (toki voisi jättää ne tekonaurut pois). Lisäksi TNA:n Todd Kenneley ja Mike Tenay ovat olleet hyviä, Tenay taattuna vanhana kettuna ja Kenneley uutena mielenkiintoisena nimenä.

Voittaja kuitenkin se ainut ja oikea "Wrestling God" JBL. Ei ole herra Layfieldin voittanutta selostuspöydän takana.

King saa kunniamaininnan sydäristä selviämisestä.

1. Michael Cole, 2. Todd Kenneley, 3. Mike Tenay

24. Vuoden segmentti

Saatan yllättää monia ja valita kaikkien Rockin, Hell No'n, Bad Influencen, Arieksen, Punkin ja tällaisten tähdittämien segmenttien yli John Cenan promon 20.2. Raw'sta. Tämä oli vielä sitä aikaa, kun Cena oli mielenkiintoinen ennen umpisurkeaa ja kauheaa kesää. Tässä promossa Cena siis lähes shootahtavasti puhui seuraavalla viikolla palaavasta Rockista ja siitä miten hänen täytyy kaataa Dwayne Johnson WrestleManiassa. Tuntui ihan, että Cena oikeasti puhui suoraan sydämestään, siltä se näytti. Kaiken kaikkiaan hieno promo, joka taitaa harmittavasti olla melko unohdettu ja/tai ylenkatsottu.

1. Rockin ensimmäinen "history lesson" Bostonissa meren rannalla, 2. Kanen elämäntarina, 3. Cenan ja Punkin (ja Bret Hartin) promottelu viimeisessä Raw'ssa ennen Night of Championsia

25. Vuoden tv-show

Kova valinta kahden ykkösshow'n välillä. Impact Wrestling vaiko Monday-Night RAW? Kuten moni on jo sanonutkin Raw'ssa ovat olleet ne kirkkaimmat huippuhetket, kun taas Impact on kuitenkin ehkä laadultaan ollut tasaisempi. Toisaalta taas Impactia huonontaa se v***n Impact Zone joka oikeasti meinaa välillä tappaa sen kiinnostuksen koko ohjelmaa kohtaan, sekä sitten tietyt vähän heikomaat tuotantoarvot kuin Raw'lla. Toisaalta ymmärtäähän se, kun WWE on kuitenkin se selvästi suurin painilafka, jolla on varaa reissata suurilla areenoilla ympäri Jenkkilää.

Mutta joo, se vuoden tv-show. No, pienen harkinnan haluan kuitenkinn tukea pienempää ja antaa palkinnon Impact Wrestlingille. Show on kuitenkin ollut tasaisen hyvä lähes koko vuoden pieniä notkahduksia lukuunottamatta. Lisäksi pidän enemmän Impactin tiiviimmästä kahden tunnin paketista, kuin kolmituntisesta Raw'sta, josta valitettavasti usein löytyy myös jonkun verran, välillä vähän enemmänkin, sitä turhaa kakkaa.

Tilanne voisi olla toinen tässä tosin, jos olisin katsonut enemmän NXT:tä ja/tai Main Eventiä, jotka kummatkin ovat kuulemma olleet melko hienoja viikottaisia. Nyt niiden katselu tosiaan rajoittui vain pariin jaksoon kumpaistakin. SmackDown'kin oli ihan siedettävä, joskin selvä b-show.

1. RAW, 2. Main Event, 3. SmackDown

26. Vuoden tv-matsi

Ei tule todellakaan liikaa mieleenpainuvan hyviä tv-matseja tältä vuodelta mieleen. Lähinnä vain Sheamuksen hyvät tv-matsit varsinkin tuossa syksyllä, ja sitten Punkin ja Bryanin pari matsia tuosta alkuvuodelta. Äänestänkin 30.1. Raw'ssa käytyä CM Punk vs. Daniel Bryan -ottelua. Oli ensimmäinen kerta kun ne kaksi näin vastakkain singles-matsissa, enkä joutunut pettymään. Kuvankaunista painia liike liikkeeltä, hetki hetkeltä. Asetelmana vielä herkullinen Champion vs. Champion, joten kovin jännitin, että kumpi sen oikein voittaa. No lopulta sitten Jericho sekaantui, ja puhdas lopetus jäi saamatta, mutta saivatpahan nämä kaksi kuitenkin sen yli kymmenen minuuttia väläytellä maailman parhaita painitaitojaan ensimmäistä kertaa suuren Raw-yleisön edessä.

(En laita haastajia, koska ei oikeasti tule mieleen muita kunnon yksittäisiä tv-matseja)

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable

Ääneni saa, vaikkakin oli kuvioissa vain loppuvuoden, vaikuttavin ryhmä itselleni sitten alkuperäisen Nexuksen, The Shield. Tosiaan kolmikko Ambrose, Reigns, Rollins ehtivät vain noin puolitoista kuukautta vaikuttaa WWE:n ohjelmistoa terrorisoimalla, niin jo siinä ajassa joka ikinen heistä vakuutti mut. Tulikivenkatkuisia itsekuvattuja promoja, yllättäviä ja vaikuttavia beatdowneja sekä viiden tähden matsi Rybackia ja Team Hell No'ta vastaan TLC:ssä. Kovia jätkiä. Itseäni ei myöskään ollenkaan haittaisi jos nyt uuden vuoden aikana kolmikko loppujen lopuksi liitettäisiin Heymanin Paulin talliin. Päinvastoin, se olisi jotain niin kultaista.

Muusta tarjonnasta ei tarvinne edes puhua, vaikka en Aces & Eights juonikuviota niin p****na pitänytkään kuin monet kanssaforumistit.

(Tähänkään ei haastajia, koska oikeasti - ei Shieldillä haastajia ollut)

28. Vuoden tag team

Kahden kauppa. TNA:n Bad Influence ja WWE:n Team Hell No. Kummatkin ovat kantaneet firmansa tag-divaria harteillaan. Varsinkin Team Hell No'sta on tullut se WWE:n reformoidun tag-divarin ylväs keulakuva. Kummatkin näistä tiimeistä ovat hyvin yhteensopivia, kahden hyvän painijan muodostamia ja sekä myös tietysti hauskoja. Bryanin ja Kanen vihanhallintakurssit olivat hulvattomia, kun taas Daniels ja Kaz vetivät hauskoja promoja monenkin tyypin kustannuksella.

Joten miten ratkaista voittaja? No, itselleni kun tiimeissä on tärkeää myös se pitkä-ikäisyys, niin lopulta voittajaksi itsensä kampeaa koko vuoden (?) kasassa ollut Bad Influence. Aivan mahtavia jätkiä sekä Daniels että Kaz - varsinkin yhdessä, sillä kemiat pelaavat aivan täydellisesti yhteen.

Eli ei myöskin loistava Team Hell No huonolle hävinnyt.

1. Team Hell No, 2. Primetime Players, 3. Kurt Angle & AJ Styles

29. Vuoden promootio

Vähän sama kuin vuoden tv-show'n palkitsemisessa. WWE on tarjonnut ne säkenöivimmät huippuhetket ja parhaat tunnelmat, kun taas TNA on koko vuoden mittapuulla suorittanut tasaisemmin. Kuitenkin kun tässä viikottaisten lisäksi vaakakupissa painaa myös PPV:t, ehdottomat huippuhetket ja juuri se yhtiön tarjonnan lähettämä tunnelma, niin voittajaksi valikoituu tänäkin vuonna WWE. On se vaan kuitenkin se tuttu ja turvallinen iso 'E.

Mutta TNA:lle on aivan pakko antaa krediittiä ja suuri hatunnosto siitä miten yhtiö on saanut rivinsä mahtavaan järjestykseen. Kortti on hyvässä tasapainossa, mestaruudet merkkaavat ja rosteri on täynnä loistavia painijoita ja viihdyttäjiä. Ainoastaan ne huippuhetket. Jos niitä saadaan ja tuotteen laatu pysyy samanlailla tasaisen hyvänä, niin uskallanpa väittää, että ensi vuonna tämän palkinnon kohdalla tilanne saattaa olla hyvin toinen.

1. TNA, 2. -, 3. -

30. Vuoden feudi

WWE:n puolelta ensimmäisinä pomppaavat mieleen Road to WrestleManian helmet End of an Era ja Once in a Lifetime, sekä Daniel Bryanin ja CM Punkin (ja AJ:n ja Kanen'kin) kesäinen draama. TNA:lta taas löytyy periaatteessa lähes koko vuoden kestänyt Bobby Roode vs. James Storm, Keväinen Jeff Hardy vs. Kurt Angle sekä kesän kruununjalokivi Austin Aries vs. Bobby Roode. Kaikki loistavia feudeja.

Vain yksihän tietysti voi olla se paras, ja tänä vuonna päätin pienen pähkäilyn jälkeen sen olevan End of an Era. Yksinkertaisesti aikaväli 30.1. - 1.4. tarjosi kolmen herran - Callaway, Hickenbottom, Levesque - niin kovaa settiä, että ei sitä voi olla äänestämättä. Loistavia segmenttejä suollettiin ulos roppakaupalla WM:ää edeltävinä viikkoina. Koko kuvionhan tietysti kruunasi WM:n MOTYC HIAC, jonka tunnelma oli jotain sanoinkuvaamatonta. Ja matsin jälkeinen ryhmähali oli yksi vuoden tunteellisimmista hetkistä, joka pisti kuvion juuri sopivalla tavalla pakettiin. Ei olisi muuten haitannut jos ketään ei olisi enään WM:n jälkeen nähtykkään. Niin sopiva olisi tämä ollut itse kunkin uran lopetukseksi.


1. Once in a Lifetime, 2. CM Punk vs. Daniel Bryan ft. AJ & Kane, 3. Bobby Roode vs. James Storm

31. Vuoden show

Pakko mennä sen valtavirran mukana ja sanoa, että WrestleMania XXVIII. Tosiaan esimerkiksi jotkut TNA:n PPV:t tai vaikkapa Ekstriimit Säännöt saattoi olla painillisesti 'Maniaa parempi, mutta kun se ei nyt merkkaa tässä. WrestleManian tunnelma kun oli aivan omaa luokkaansa, ja huimasti parannettiin vuoden suurimman ja odotetuimman painitapahtuman tasossa sitten umpisurkean 27:n. Ja kun kortista kuitenkin loppujen lopuksi löytyi kolme MOTYC-tason taistoa, pari ihan kivaa keskikortin ottelua ja vain yksi pettymys, niin vaikea tästä on enää paremmaksi pistää. Miamin ilta 1.4. Sun Life Stadiumilla oli yksinkertaisesti maaginen.

1. TNA Slammiversary, 2. WWE Extreme Rules, 3. TNA Bound for Glory

32. Vuoden ottelu

Vuonna 2012 nähtiin erittäin miellyttävä määrä huikeita otteluita sekä WWE:stä, että TNA:sta. Kuka voisi unohtaa klassikoita kuten Undertaker vs. HHH, Cena vs. Rock, Cena vs. Brock, Punk vs Bryan @ OtL, Aries vs. Roode @ Destination X, Roode vs. Storm @ BfG, tai Aries vs. Hardy @ Turning Point? Maagisia matseja kaikki, joista löytyi niin tunnelmaa, tarinankertomista kuin huikeaa painiakin.

Ykköseksi kuitenkin nousee se tunteikkain kaikista eli The Undertaker vs. Triple H in Hell in a Cell at WrestleMania. Itselleni tämä oli se Manian superkortin kaikkein kirkkaimpana loistanut tähtönen. Löytyi huippuunsa hiottua tarinaa, loistavaa painia, stiffiä ja brutaalia hardcore-menoa, Superkick & Pedigree -combo 'Takerille sekä vaikkapa Jim Ross selostamossa. Myös Michaels veti roolinsa aivan erinomaisesti, eikä millään tavalla vienyt valokeilaa niiltä varsinaisilta ottelijoilta, Takerilta ja Hunterilta. Tämä ottelu oli loistava päätepysäkki periaatteessa jo neljä WrestleManiaa käsittäneelle juonikuviolle Undertakerin, Shawn Michaelsin ja Triple H:n (kolmen elävän legendan) välillä. Tämä ottelu on se matsi, joka kaikkien tulisi tältä vuodelta nähdä.

33. Vuoden naispainija

Naispaini ei ikävä kyllä tänä vuonna ihan päätähuimaavaa ollut. Varmat ja ne parhaimmat suorittajat, kuten Natalya, Beth Phoenix, Mickie James ja Gail Kim olivat kaikki jossain vaiheessa vuotta aika pimennossa, eikä kukaan noussut muiden yläpuolelle viihdyttävyydessä ja parhaimmuudessa.

Kaksi voittajavaihtoehtoa ovat mulle kuitenkin kaksi tänä vuonna suurin askelin kehittynyttä diivaa eli Miss Tessmacheria ja Eve'ä. Kummatkin ovat olleet loppujen lopuksi hyvin esillä lähes koko vuoden ajan, kumpikin on kehittynyt kehässä hienosti ja noussut hyväksi painivaksi naiseksi tässä miesvoittoisessa maailmassa. Lisäksi Evestä on kuoriutunut hahmoltaan yksi parhaimmista diivoista vähään aikaan. Ja ovathan kummat myös ihan syötävän hyvännäköisiä. No, senhän ei ehkä se vuoden parhaimman diivan kriteeri tulisi olla, mut kuitenkin.

Voittajaksi valitsen kuitenkin Even, joka on noussut pienoisessa alennustilassa olevan WWE:n diivojen divisioonan uudeksi keulahahmoksi hyvällä hahmollaan ja hyviksi kehittyneillä kehätaidoillaan.


34. Vuoden painija

Noniin, sitten se parin tunnin skriivailemisen jälkeen tuleva grande finale. Kuka voittaa vuoden 2012 WrestlingAlertin WrestlingAwardsien graalin maljan, vuoden painijan palkinnon. Ja kun katson taaksepäin vuotta 2012, niin kahdeksan painijaa nousee ylitse muiden kisaamaan tästä palkinnosta. He ovat WWE:n CM Punk, Daniel Bryan, Dolph Ziggler, John Cena ja Sheamus sekä TNA:n Austin Aries, Bobby Roode ja Christopher Daniels.

-Austin Aries: Ariesilla todentotta oli se suurin läpimurtovuosi Main Event -skeneen tänä vuonna. Vuoden alussa hän piti vielä vuonna 2011 voittamaansa X-Divisioonan mestaruusvyötä. Työllään mestarina hän nosti X-Divarin ihan hyvään asemaan hyvillä matseillaan PPV:eissä. Kävi kuitenkin selväksi, että Aries oli liian hyvä jäädäkseen "vain" X-Divarin keulakuvaksi. Niinpä herra kääntyi faceksi, feudasi hetken Bully Ray'n kanssa ja sitten luovutti mestaruutensa Heavyweight Title -shottia vastaan. Kesän Destination X:ssä hän nousi TNA:n maailmanmestariksi. Ja loppuvuosi olikin aivan kultainen. Vaikka hävisikin mestaruutensa ja kääntyi takaisin heeliksi, niin ei silti pudonnut kortissaan, vaan on pysynyt sinä Impact Wrestlingin kulmakivenä ja viihdyttävimpänä hemmona. Aries on ns. full package. Mikkitaidot, karisma sekä painitaidot ovat kaikki huipputasolla. Riittääkö se vuoden painijaksi?

-Bobby Roode: Roode jatkoi alkuvuodesta hienoa mestaruuskauttaan ja nousi kesällä pisimpään hallinneeksi maailmanmestariksi TNA:n historiassa. Hän hävisi mestaruutensa ja revanssinsa Ariekselle, vetäytyi lyhyellä tauolle, ja palasi No Surrenderissa jatkamaan keskenjäänyttä vihanpitoaan James Stormia vastaan, joka sitten poiki MOTYC-Street Fightin BfG:ssä. Loppuvuodesta Roode on taas noussut Main Eventiin haastamaan Jeff Hardy maailmanmestaruudesta. Roodessa parasta on ollut miehen timanttinen heeltyö ja useat huippumatsit varsinkin Ariesta ja Stormia vastaan. Onko entisellä "koko kansan Bobbylla" rahkeita vuoden painijaksi?

-Christopher Daniels: Daniels on ollut koko vuoden toinen osapuoli vuoden parhaimmassa tag teamissa. Hänestä on myös kehittynyt hyvin huumorilla maustettu kova heel. Koko vuoden "Fallen Angel" on tarjonnut kivikovia segmenttejä ja myös otteluita, joista parhaiten nousee esiin LMS AJ:tä vastaan Destination X:ssä. Daniels piti myös TNA:n tag team mestaruuksia Kazin kanssa hyvän osan vuodesta. Onko "Fallen Angel" vuoden painija?

-CM Punk: Sitten on Punk. Koko vuoden ajan WWE-mestari. Siis ajatelkaa koko kalenterivuoden ajan. Milloin viimeksi näin on ollut? Ja mestaruuskausi ei ole edes käynyt tylsäksi. Koko ajan loistavia otteluita, segmenttejä ja feudeja. Varsinkin vs. Jericho, vs. Bryan, vs. Cena ja vs. Ryback feudit ovat olleet mieleenpainuvia ja poikineet ainakin puoli tusinaa hienoja matseja. Kehässä Punk toimittaa about aina, niin promottaen kuin painienkin. Heel turnkin tuli sopivaan paikkaan, jotta mestaruuskausi sai uutta tulta alleen ja Punkster hahmoonsa lisää särmää. Lisäksi loppuvuodesta loistava paritus Paul Heymanin kanssa oli kultaa. Tuovatko nämä seikat CM Punkille Vuoden painija -palkinnon vuosimallia 2012?

-Daniel Bryan: Bryan oli vielä alkuvuodesta SmackDownin maailmanmestari ja yksi rosterin nopeiten nousevista heeleistä. Sitten hän hävisi sen Sheamukselle 18-sekunnissa surullisenkuuluissa WM-openerissa. Mutta se ei kuitenkaan tiputtanut "Goatface" Daniel Bryanin tähteä taivaalta. Päinvastoin. Tuon illan ja sitä seuranneen Raw'n tuloksena Bryanin tähti singahti aivan omiin korkeuksiinsa, ja sei ei vieläkään näytä putoamisen merkkejä. Ensin kesällä loistavaa draamaa Punkin kanssa, jota avittivat AJ ja Kane. Sitten luisuminen mielenhallinnanongelmien puolelle, ja Team Hell No'n muodostuminen. Syksy sitten menikin Kanen kanssa tuossa mahtavassa tiimissä ja kaksikko tarjosi hyviä ja vielä enemmän hyviä ja hauskoja hetkiä vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Ja koko kuluneen vuoden DB on kehittynyt yhdeksi WWE:n parhaista mikkimiehistä, hänellä on vihdoin sitä kaivattua karismaa, ja mikä parasta herra ei ole unohtanut painin saloja, vaan painii edelleen sillä totutulla huipputasolla. Oliko tämä American Dragonin vuosi Vuoden painija -pystin arvoinen?

-Dolph Ziggler: Ziggler on vihdoin tämän vuoden aikana noussut - toivottavasti - pysyvästi sinne Main Event -skeneen mihin kuuluukin. Kivinen tie se on ollut, mutta Ziggler on paiskinut duunia p**se ruvella päästääkseen sinne missä on nyt. Tämäkin vuosi oli MitB:iin asti melko kökköinen kun Dolphia Royal Rumblen Punk-matsin jälkeen lähinnä midcarderina eikä tilille herunut mitään merkittävää. Sitten kaikki kääntyi kun hän nousi ja vei Money in the Bank -salkun muiden toiveikkaiden nenän edestä ja kääntyi pysäyttämättömään nousuun. Loppukesän ja syksyn feudit Jerichon, Ortonin, ja Cenan kanssa ovat olleet kaikki hyvää settiä, joissa Ziggler on loistanut. Kehässä Ziggler on yksi WWE:n parhaista, ja osaa varsinkin sen moneen kertaan todetun myynnin jalon taidon. Mikissäkin Zigs on päässyt loistamaan tänä vuonna enemmän ja enemmän ja sehän maistuu, sillä Dolfiini on ehdotonta eliittiä silläkin osa-alueella. Ja onneksi taisi vihdoin saada heivattua sen Vickien hemmettiin. AJ sopii Zigulle paremmin, eikä ehkä vie sitä suurinta spotlightia ja yleisöreaktioita pois ne enemmän ansaitsevalta Ziggleriltä. Oliko vuosi 2012 tarpeeksi hyvä Dolph Zigglerillä voittaaksen Vuoden painija -palkinnon?

-John Cena: Pakko alkuun todeta, että Cena on ollut tänä vuonna varsin epätasainen painija. Vuosi alkoi ja jatkui ER:ään asti loistavalla setillä ensin Kanen, sitten Rockin ja lopuksi vielä Brock Lesnarin kanssa. Sitten kuitenkin alkoi harmittava alamäki, kun Cenan hahmonkehitys kustiin ja vanha SuperCena nosti päätään. Tuli p**ka feudi Big Johnnyn ja Big Show'n kanssa. Cenaa pakkosyötettiin suhtkoht koko kesä yleisön kurkusta alas. Onneksi syksyllä on ollut merkkejä paremmasta, vaikka AJ Scandal täyttä kuraa olikin. Kuitenkin Cenan feudit Punkia ja sitten Ziggleriä vastaan olivat ihan hyviä, ja Cenan promottaminenkin taas parantui kesään nähden. Haukuista huolimatta, Cena on silti WWE:n selkeä ykkösnimi ja siksikin ansaitsee aina olla näissä Vuoden painija -mietinnöissä mukana. Ja kun Cena pääsee promottamaan kunnolla mielensä mukaan, eikä heitä mukahauskaa paskaa läppää niin hän myös toimittaa mahtavaa settiä. Esimerkkinä Rock-feudin promot. Pystyykö Cena olemaan vuoden 2012 Vuoden painija?

-Sheamus: Ja viimeisenä puntariin Sheamus, jolla on ollut Arieksen, Bryanin ja Zigglerin tapaan se läpimurtovuosi sinne kirkkaimmalle huipulle. Sheamus vietti maailmanmestarina kevään, kesän ja alkusyksyn, ja veti aliarvostetun feudin Del Rio'a vastaan, jossa varsinkin matsit olivat kuitenkin suht kovaa tasoa. Sitten tuli Big Show feud, ja ottelut, joista varsinkin HIACin ottelu oli tosi kova ja loistava brawl. Välillä vuoden aikana Sheamus on ehkä tuntunut vähän turhan paljon pakkosyötetyltä, mutta totuus on, että kehässä irkku toimittaa aina. Välillä veti syksyllä kaksikin huippuottelua viikottaisissa, eikä edes näyttänyt väsähtävän. Rakastan Sheamuksen stiffiä kehätyyliä ja melko laajaa liikesettiä ja Brogue Kick on yksi suosikkiliikkeistäni. Mikissäkin Sheamus on aliarvostettu niin kuin jo aikaisemmin totesin. Onko taisteleva irkku vuoden painija?

No, kuka se on?






Voittaja on...






CM Punk! Koko kalenterivuosi loistava mestarina pakottaa antamaan pystin Punksterille. Onnea!

Loput rankkaisin järjestykseen: 1. Daniel Bryan, 2. Austin Aries, 3. Bobby Roode, 4. Sheamus, 5. John Cena, 6. Dolph Ziggler, 7. Christopher Daniels

Noniin, nyt on siis jokavuotinen velvollisuus hoidettu viime tingassa. Kiva oli kirjoittaa, kun juttua irtosi. Toivottavasti painivuodesta 2013 tulee myös hieno ja pääsen taas vuoden päästä vastailemaan sen vuoden asioista näihin Awardseihin!

Loppuun vielä äänteenlaskua helpottamaan voittajat:

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu: John Cena vs. John Laurinaitis @ Over The Limit
2. Vuoden huonoin feudi: John Cena vs. John Laurinaitis/The Big Show
3. Vuoden huonoin segmentti: Hornswoggle paljastuu Raw'n anonyymiksi toimitusjohtajaksi
4. Vuoden huonoin gimmick: "Funkasaurus" Brodus Clay
5. Vuoden pettymys: Tuhannes Raw-jakso
6. Vuoden huonontunein painija: -
7. Big Daddy V -palkinto: Brodus Clay

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike: Rough Ryder
9. Vuoden turn: CM Punkin heelturn
10. Vuoden face: Joseph Park
11. Vuoden heel: Bobby Roode
12. Vuoden paluu: Brock Lesnar
13. Vuoden gimmick: "The Intellectual Savior of the Masses" Damien Sandow
14. Vuoden uutinen: Jerry Lawlerin sydänkohtaus kesken suoran Raw-lähetyksen
15. Vuoden spotti: Sin Caran ilmalento pöydän läpi TLC:ssä
16. Vuoden "mark out moment": The Rockin WrestleMania-voitto

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija: Sheamus
18. Vuoden yliarvostetuin painija: -
19. Vuoden kehittynein painija: Sheamus
20. Vuoden debytantti: Antonio Cesaro
21. Vuoden promottaja: CM Punk
22. Vuoden manageri: Paul Heyman
23. Vuoden selostaja: JBL
24. Vuoden segmentti: John Cenan promo 20.2. Raw'ssa
25. Vuoden tv-show: Impact Wrestling
26. Vuoden tv-matsi: Daniel Bryan vs. CM Punk @ RAW 30.1.

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable: The Shield
28. Vuoden tag team: Bad Influence
29. Vuoden promootio: WWE
30. Vuoden feudi: End of an Era
31. Vuoden show: WrestleMania XXVIII
32. Vuoden ottelu: The Undertaker vs. Triple H @ WrestleMania XXVIII
33. Vuoden naispainija: Eve
34. Vuoden painija: CM Punk

Fake-edit: Toivottavasti ei oo mitään ajatus- tai kirjotusvirheitä kauheesti. En jaksa nyt tarkistaa, enkä edes ehtisi kun pitää saada tää lähetettyä ennen puoltayötä. No toivotaan ettei ole.

[Goner]

Vähän huonot äänet tulee tällä kertaa, koska vain kahta promootiota seurasin kunnolla viime vuonna. Olen myös hyvä unohtamaan etenkin WWE-jutut, joten osa näistä tuli mieleen vasta muiden vastauksia lukemalla.

Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Ei ääntä, koska huonoimmat tajuan jo etukäteen kelata.

2. Vuoden huonoin feudi
Kane vs. John Cena. Muistan tämän lähinnä siksi, että inhosin Kanea tuolloin valtavasti.

3. Vuoden huonoin segmentti
Ei ääntä, koska huonoimmat tajuan jo etukäteen kelata.

4. Vuoden huonoin gimmick
R-Truth. Huonojahan on monia, mutta Truthille ääni, koska gimmick pilasi aiemmin viihdyttävän hahmon.

5. Vuoden pettymys
Pettymyksiä on monenlaisia, mutta keskityn nyt yksittäisiin hetkiin, joista kaksi oli muita ärsyttävämpiä. Cena vs. Lesnarissa oli ehkä kaikista pahimmin muuten erinomaisen ottelun pilannut ja paskan maun jättänyt lopetus. Sitäkin pahempi oli kuitenkin Sheamus vs. Bryan Wrestlemaniassa, joka pilasi avausmatsina oikeastaan koko tapahtuman. Vaikea oli sen jälkeen kiinnostua oikein mistään.


6. Vuoden huonontunein painija
-

7. Big Daddy V -palkinto
Santino oli pitkään ollut viimeisen vuosikymmenen oikeastaan ainut painija, jota en yksinkertaisesti vain kestä katsoa, jos ei ole erityisen hyvän vastustajan takia ihan pakko. Tänä vuonna seuraksi tuli Ryback, jonka katsominenkin oksettaa. Ei vain kiinnosta steroidihirmuksi muuttunut painitaidoton Rhyno. Goldbergiin ei saisi edes verrata.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
Kazuchika Okadan Rainmaker. Simppeli, mutta toimivaksi tehty. On vielä isossa arvossa, koska sillä on voitettu mestaruus ja G1 Climax, eikä kukaan ole vielä noussut siitä.

9. Vuoden turn
2012 oli aika surkea turnien kanssa, koska vetkuteltiin ja vesitettiin melkein kaikki kiinnostavat. Punk oli tylsimmillään omansa aikana. Ei niiden tarvitse yhtäkkisiä olla, mutta metsään mennään jos yleisö ei monen viikon ajan tiedä miten pitäisi reagoida. Daniel Bryanin oli muistaakseni ainut viihdyttävä, kiinnostava ja hahmon kehityksen kannalta jotenkin hyvä.

10. Vuoden face
Hyviä midcardin hahmoja on monia, mutta "vuoden facen" on mielestäni hyvä olla oikeasti johtava hyvä tyyppi. Sellainen on Hiroshi Tanahashi. Naiset tykkäävät ja miehet eivät voi olla tykkäämättä, koska hän on vain niin hirveän taitava ja karismaattinen. Miehet saattavat joskus olla enemmän vastustajan puolella, mutta Tanahashi ei ikinä saa Cena-reaktiota. Saisi, jos ei olisi niin erinomainen hyvyydessään ja kaikessa mitä tekee.

11. Vuoden heel
-

12. Vuoden paluu
Kaksi ehdokasta tässä. Syksyllä entinen suurlupaus Katsuyori Shibata ja mma-legenda Kazushi Sakuraba palasivat monien vuosien jälkeen New Japaniin ulkopuolisina uhkina. Sen jälkeen painivat muutamia intensiivisiä ja mainioita tag-matseja. Äänestäisin heitä pitkällä tähtäimellä kovimpana paluuna, jos heidän tai ainakin Shibatan tulevaisuus promootiossa olisi selkeämpi. Nyt ääni menee kuitenkin Brock Lesnarille ilman turhia perusteluja.

13. Vuoden gimmick
Joseph Park -hahmo teki turhasta paskasäkistä kiinnostavan persoonan. Ei kuitenkaan kiinnosta katsoa Impactia ja olen laiska seuraamaan yksittäisiä juttuja aktiivisesti youtubesta, joten äänestänkin Daniel Bryania, jos hänen hahmonsa pystyy yhdeksi monimutkaiseksi gimmickiksi tiivistämään. Miinusta toki siitä, että hänestä olisi muuhunkin kuin nykyiseen humoristisempaan rooliin. Sekin kuitenkin viihdyttää, joten en tällä kertaa anna sen häiritä.

14. Vuoden uutinen
-

15. Vuoden spotti
-

16. Vuoden "mark out moment"
Wrestlemania jälkeisen Raw'n Yes-chantit lämmittivät mieltä hädän hetkellä. Muitakin voisi tulla mieleen, mutta en ehdi miettimään kunnolla.

Hopeinen kategoria:
17. Vuoden aliarvostetuin painija
Näitä on.

18. Vuoden yliarvostetuin painija
Vaikka sitten Sheamus, koska jotkut pitävät kovasti. Vetää kyllä hyviä matseja niiden kanssa, jotka osaavat painia sopivan tylysti (Bryan, Tensai...), mutta on loput 99% ajasta hirveä hahmo mikissä ja pushiin nähden keskinkertainen painija kehässä.

19. Vuoden kehittynein painija
Kazuchika Okada oli 1.1.2012 kuin painimaailmasta kadonnut hylkiö, jolle ei riittänyt edes tv-aikaa TNA:ssa. 4.1.2012 hän oli New Japan -paluussaan pahasti epäonnistunut ja rooliinsa epäsopiva floppi, joka tuli vuoden suurimman show'n lopuksi epävarmasti haastamaan mestarin yleisön irvistellessä. Helmikuussa hän voitti vastustajansa kantamana yllättävän mainiossa matsissa päämestaruuden. Maaliskuussa hänellä oli yhtäkkiä jo valtavasti enemmän itsevarmuutta ja varmaan aivan yhtä suuri rooli vuoden suosikkimatsini erinomaisuudessa kuin vastustajallaan. Toukokuuhun mennessä hän oli sopeutunut täydellisesti uuteen rooliinsa ykköstähtenä (Tanahashin rinnalla) promootiossa, jossa on kenties enemmän taitoa kuin missään muualla ikinä aiemmin. Vuoden lopussa häntä pidetään yhtenä maailman parhaista painijoista, joka paini enemmän erinomaisia main event -matseja kuin kukaan muu.

Superlupaushan hän oli jo vuosia sitten, joten ehkä kehitys oli ennen kaikkea oikeaan rooliin sopeutumisessa ja itsevarmuuden löytämisessä, mutta tämän täydellisempää esimerkkiä vuoden kehittyneimmästä painijasta ei mielestäni voi olla.

20. Vuoden debytantti
-

21. Vuoden promottaja
Daniel Bryan oli aina hyvä. CM Punk voisi olla luonnollisesti parempi, mutta hänellä ei yleensä ollut mitään kiinnostavaa sanottavaa. Rock olisi paras, mutta sisältö on mitä on.

22. Vuoden manageri
Punk ei tarvitse Paul Heymania, mutta on huomattavasti aiempaa kiinnostavampi hänen kanssaan. Kazuchika Okada tarvitsee Gedoa, joka on siksi ehkä tärkeämpi. Näistä vaihtoehdoista ääni kuitenkin Paul Heymanille tällä kertaa jo ymmärrettävämmän kielen vuoksi.

23. Vuoden selostaja
-

24. Vuoden segmentti
Jerichon paluu. MR.Off Topic äänesti tätä huonoimmaksi, joten siksi tuli mieleen valita parhaimmaksi. Eipä kyllä tule parempaakaan heti mieleen, vaikka muutkin äänestäneet hyviä. Se erilaisuus oli tässä kai parasta. Kaikki oli alamäkeä siitä lähtien kun hän alkoi puhua, mutta sillä ei ole merkitystä tässä.

25. Vuoden tv-show
-

26. Vuoden tv-matsi
-

Kultainen kategoria:
27. Vuoden stable
Shield ei ehtinyt olla kuvioissa tarpeeksi kauaa, joten ääni Suzukigunille. CHAOS ei tehnyt oikeastaan mitään uutta, joten tällä kertaa vaihdetaan New Japanin toiseen heel-stableen. Jos ei muuten, niin Taichin ja TAKA Michinokun entistäkin viihdyttävämmän nilkkitiimin takia. Aiemmin ihan turhasta Lance Archeristakin saatiin vähän enemmän irti Harry David Hart DH Davey Boy Smith Jr:n liityttyä hänen tag-parikseen. Ja johtaja Minoru Suzuki on yhtä mahtava kuin ennenkin. Kaipaisin kyllä voittajaksi vähän yhtenäisempää porukkaa.

28. Vuoden tag team
All Japanin GET WILD eli Takao Omori & Manabu Soya. Tämä mainio tiimi syntyi reilu vuosi sitten ja teki ihmeitä kummankin uralle. Uransa jo lopettanut Takao Omori oli nopeasti kiinnostavampi kuin ehkä koskaan ja nuori Manabu Soya aiempaa selvästi viihdyttävämpi persoona. Kaksikon aktia täydentää lisäksi yksi parhaista themeistä.

29. Vuoden promootio
New Japan Pro Wrestling. Aina hyvät isot ja pienet show't, joskus parhaat isot show't, hyvää bookkausta, lahjakkaimmat painijat saavat aina reilun mahdollisuuden, uusia tähtiä nousee huipulle, oikeastaan ikinä ei tarvitse pelätä promootion mokaavan jotain ja roster on ylivoimaisesti paras maailmassa (ehkä kokonaisuutena paras ikinä missään). Taloudellisestikin alkavat jo pärjätä ensimmäisen kerran viime vuosikymmenen puolenvälin katastrofivuosien jälkeen. Hyvyys on vihdoin huomattu jenkeissäkin, minkä myötä NJPW tiputtanee UFC:n Wrestling Observerin awardsien vuoden promootion paikalta ensimmäisen kerran sitten vuoden 2005, vaikka saa huomiota ehkä kymmenesosan.

30. Vuoden feudi
Masakatsu Funakin Stack of Arms vs. Yuji Nagata. Vuosi sitten Nagata murskasi Funakin naaman. Seuraavan puolen vuoden aikana Nagata paini All Japanissa Funakin stablea vastaan, kunnes kohtasi paluun tehneen Funakin. Ja sitten ei tapahtunutkaan hirveästi. Muuten mainio vahingossa syntynyt feud jäi lopulta ilman kunnollista huipennusta, mutta ei nyt tule parempiakaan ehdokkaita mieleen.

31. Vuoden show
NJPW:n King of Pro-Wrestling 8.10.2012 Tokion Sumo Hallissa. Äänestäminen pitäisi tässä kieltää kaikilta, jotka eivät ole tätä tapahtumaa katsoneet. Card oli täynnä monenlaisia erittäin hyviä matseja. Siinä se lyhyesti. Main event sai huomiota ja kehuja yhtenä kaikkien aikojen parhaista otteluista. Itse en edes pitänyt sitä yhtenä vuoden parhaista, mutta kokonaisuus ratkaisi.

32. Vuoden ottelu
Kazuchika Okada vs. Tetsuya Naito 4.3.2012 Tokion Korakuen Hallissa. Okadan mahtavuus hämmästytti tässä ensimmäisen kerran. Siinä saattaa olla pieni syy siihen, miksi etenkin hänen monista oikeastaan yhtä hyvistä otteluista tämä on suosikkini.

33. Vuoden naispainija
Onpa ihan turha tämä palkinto tänä vuonna. Siksi kehtaan äänestää, vaikka en ole juuri mitään naisten painia vuoden aikana katsonut. Ääni tietysti Paigelle.

34. Vuoden painija
Neljä pätevää ehdokasta tuli mieleen tänä vuonna: CM Punk, Daniel Bryan, Hiroshi Tanahashi ja Kazuchika Okada. Noista helposti tippuu pois vain Punk, koska helpoin vertailukohta Bryan oli mielestäni kaikilla muilla tavoin Punkia parempi, paitsi promootion ässänä (Cenan lisäksi). Tanahashi jatkoi vahvimpana tähtenä parhaassa promootiossa. Mutta jos miettii painin kiinnostavuutta koko vuoden aikana, niin Kazuchika Okada oli se vuoden tarina painissa. Joka tapahtumassa jännitti eniten hänen kehityksensä (josta jo jauhoin aiemmin). Bryan on mahdollisuuden saatuaan varmaankin maailman paras painija ja Tanahashi on edelleen promootionsa karismaattisin ykkösnimi, mutta Okada taisi painia enemmän huippumatseja kuin kukaan, ja oli tosiaan se vuoden 2012 henkilö painimaailmassa.

[Ultimate]

Crap:

1. Vuoden huonoin ottelu
Tähän kategoriaan on tänä vuonna ikävän paljon vaihtoehtoja: Brodus Clayn lukuisat turhat squash-matsit, Hornswogglen hassuttelut sekä iki-kankean The Great Khalinkin mätöt... Nähtiinpä kurjia otteita myös naisten toimesta, esimerkkeinä kesäkuisessa RAW’ssa käyty kamala Battle Royal ja vuoden loppuun ajoittunut AJ vs. Vickie.

Yksi nousee kuitenkin ylitse muiden vuoden kehnointa matsia valittaessa. Se ei ehkä ollut tasoltaan aivan yhtä surkea kuin edellä mainitut, mutta suorastaan hirveä bookkaus ja paikka PPV:n ME-otteluna (!) erottavat tämän ”edukseen” massasta. Kyseessä on siis tietenkin No Way Outin Big Show vs. John Cena – totaalisen ylipitkä, puuduttava ja mitään uutta tarjoamaton ottelu. Kyseenalaiset kunniamaininnat myös Brodus Clayn ja Heath Slaterin karmeille matseille ympäri vuotta ja Great Khali/Hornswoggle-kaksikon suorittamalle Primon ja Epicon hautaamiselle.

1st. Runner Up: Brodus Clay vs. Heath Slater matches
2nd. Runner Up: The Great Khali & Hornswoggle vs. Primo & Epico (Smackdown 7.12)

2. Vuoden huonoin feudi
John Cenan feudit niin Laurinaitista kuin Big Show’ta vastaan kuuluvat vuoden huonoimpien joukkoon – etenkin siitä syystä, että kummankin vastustajan kanssa vihanpito päätyi aina PPV-tason pääotteluun asti. Myöskään keväinen Randy Ortonin ja Kanen kiista ei ollut sitä tulisinta settiä rakentelultaan, mutta tarjosipa sentään pari ihan kivaa ottelua. Brodus Clay ja Heath Slater eivät missään vaiheessa tainneet virallisesti feudata, mutta kaksikon turhaakin turhempia tynkämatseja on nähty silti ympäri vuoden.

John Cenan ja Big Show’n feudi vie kuitenkin voiton. Feudiparin uudelleenlämmittely ei tarjonnut mitään lisää aikaisempien vuosien tapahtumiin ja sen seurauksena nähtiin vieläpä vuoden kehnoin ottelu. Hyh.

1st. Runner Up: John Cena vs. John Laurinaitis
2nd. Runner Up: Brodys Clay vs. Heath Slater

3. Vuoden huonoin segmentti
Hornswoggle on ollut tänä vuonna verrattain vähän esillä, mutta on onnistunut silti loihtimaan joukon surkeita segmenttejä. Niistä kenties huonoin oli tonni-RAW:ssa nähty pelleily. Isompaa valokeilaa saaneista segmenteistä heikointa antia taisi edustaa David Otungan ja Sheamuksen juristien kanssa käymä välienselvittely. Maininnan ansaitsee myös karmea Mae Youngin segmentti vuoden viimeisestä RAW’sta. Silti, voittajaksi päätyy kuitenkin edellä mainittu Hornswoggle @ RAW 1000.

1st. Runner Up: Mae Young synnyttää
2nd. Runner Up: Natalyan ilmavaivasegmentit

4. Vuoden huonoin gimmick
Tänä vuonna huonoista gimmickeistä ovat kärsineet esimerkiksi The Miz, Natalya ja The Great Khali. Ymmärrän toki käytännössä koko uransa heelinä työskennelleen Mizin kokeilemista välillä face-hahmona, mutta ainakin ensimmäiset viikot hyviksenä ovat olleet kovin päälle liimatun oloisia. Myöskään Great Khalin naama-hahmo ei toimi oikein millään tasolla. Natalyan gimmickiä on taas varmasti jo käsitelty tarpeeksi.

Näistä valinta kohdistuu Natalyaan, jonka gimmick ei ollut ainoastaan huono, vaan myös tuhosi taitavan ottelijan uskottavuutta. Toivottavasti 2013 olisi kanadalaiselle valoisampi.

1st. Runner Up: The Great Khali
2nd. Runner Up: The Miz

5. Vuoden pettymys

Bryanin ja Sheamuksen surullisenkuuluisa WrestleMania-matsi oli totta kai vuoden isoimpia pettymyksiä. Myös Dolph Zigglerin kohtalo pisti ärsyttämään – mies sai toki vuoden loppua kohti yhä enenevissä määrin huomiota, mutta olisi ollut valmis vakionimeksi ME-kaartiin jo tänä vuonna.

Loppujen lopuksi Bryan vs. Sheamus ei kuitenkaan pilannut ‘Mania-fiilistäni aivan samalla tavalla, kuin monien muiden. Myöskin Zigglerin MitB-voitto ja loppuvuodesta alkanut feudi Cenaa vastaan estävät Dolphin voiton tässä kategoriassa. Cenasta puheenollen, mies itse sen sijaan pokkaa tämän palkinnon nimiinsä. Miehen hahmosta olisi ollut revittävissä irti vaikka ja mitä Rock-feudin aikana ja etenkin sen jälkeen. Mikään ei kuitenkaan muuttunut – Cena pysyi sinä tismalleen samana hymyilevänä face-hahmona, kuin aina ennenkin. Firman isoimman nimen bookkaminen innovatiivisemmin olisi jo yksin tehnyt vuodesta varmasti rutkasti mielenkiintoisemman.

1st. Runner Up: Daniel Bryan vs. Sheamus @ WrestleMania
2nd. Runner Up: Zigglerin push

6. Vuoden huonontunein painija
Minun mieleeni nousee päällimmäisenä kolme nimeä: The Miz, Rey Mysterio ja R-Truth. Mizin kehitys on ottanut suunnakseen alamäen ennen kaikkea hahmonsa puolesta. Kesäinen paluunsa tehnyt Miz oli mukava tuulahdus uutta, mutta viehätys ei kantanut loppuvuoteen, kiitos lähinnä tylsän face-turnin. Tämän hetken Miz on valitettavan kaukana siitä kuumasta ja huippukiinnostavasta kaverista vuonna 2011. Mysterion kohdalla kehitys huonompaan on taas ollut nähtävissä nimenomaan kehäotteissa. Vaikka Rey onkin yhä oikein taidokas ottelija, on loukkaantumisten aiheuttama taitokato paistanut valitettavasti läpi. Myös neljänkympin rajapyykin ylittänyt R-Truth on kaukana vanhasta loistostaan kehässä, eikä mies hahmonsakaan puolesta ole ollut lähelläkään viimeisimmän heel-kautensa loistoa.

Pakasta ykköseksi nousee kuitenkin tänä vuonna Rey Mysterio. Ei miestä toki voi edelleenkään mitenkään heikoksi ottelijaksi haukkua, mutta vuoden aikana Rey on siitä huolimatta ollut mies jonka kehäotteet ovat tulleet näkyvimmin alaspäin.

1st. Runner Up: R-Truth
2nd. Runner Up: The Miz

7. Big Daddy V –palkinto
The Great Khali oli onneksi ison osan tätä vuotta sivussa, mutta on ehtinyt silti ”viihdyttää” meitä tarpeeksi päästäkseen inhokkilistan kärkipäähän. Varsinkin loppuvuoden pelleilyt Hornswogglen kanssa ovat olleet kaukana mistään sellaisesta, mitä haluaisin painikehissä nähdä. Jinder Mahal taas on taatusti kuivin tapaus aikoihin – mies kun on täysin väritön niin kehässä kuin sen ulkopuolellakin. Laurinaitiksen, Colen ja Vickien kaltaiset non-wrestlerit ovat taas ollet kehätoiminnassa mukana sen verran vähän, ettei ketään heistä voi tämän palkinnon saajaksi tänä vuonna nimetä.

Brodus Clay on sen sijaan kiusannut häkellyttävän huonoilla otteillaan ympäri vuoden. ”Funkasaurus” gimmick oli hauska idea, mutta paikoilleen jämähtänyt hahmo ei jaksanut pysyä kiinnostavana kovinkaan montaa viikkoa. Siksi onkin ollut todellinen surun aihe, että kehätaidoiltaan surkea Clay on murskannut lupaavia ja mielenkiintoisia painijoita läpi vuoden. Tämä palkinto kuuluu vuoden 2012 osalta ehdottomasti Funkasaurukselle.

1st. Runner Up: Jinder Mahal
2nd. Runner Up: The Great Khali

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike
Klassikkoliike Rock Bottom ei ehkä ole puhtaasti finisherinä kaikkein parhaimpia, mutta sen avulla on luotu tänä vuonna sykähdyttäviä hetkiä. Luovutusotteet taas ovat ainakin WWE:n puolella jääneet jonkin verran lopetusliikkeinä varjoon, mutta kyllä siitäkin kategoriasta mainioita finishereitä löytyy: Daniel Bryanin No Lock on kenties parhain aktiivipainijan käytössä oleva luovutusote tällä hetkellä. Huomattavasti Bryanin vähemmän kehässä on tänä vuonna viihtynyt Brock Lesnar – niinpä miehen vakuuttavaa Kimura-lukotusta on nähty huomattavasti pienemmissä määrin. Mutta kenties juuri siksi se tuntuukin niin tappavalta?

Ykköseksi nostan kuitenkin Dolph Zigglerin arseenaaliinsa tuoman Superkickin. Yksinkertainen, mutta kokolailla täydellinen lopetusliike on tervetullut ”Show Offin” repertuaariin – arvaamaton ja alati näyttävä liike ansaitsee (WWE:n puolella) henkiinherättämisensä myötä Vuoden lopetusliike –palkinnon itselleen!

1st. Runner Up: Kimura Lock
2nd. Runner Up: Rock Bottom

9. Vuoden turn
Vaikka Chris Jericho toimiikin luvattoman hyvin heelinä, oli miestä pitkästä aikaa mukava nähdä jälleen sympaattisena facena. Myös CM Punki heel-turn oli loppujen lopuksi oikein hyvä juttu, vaikka alussa en ideasta pitänytkään. Jerichon turn ei kuitenkaan tuntunut niin mullistavalta, koska pian tuon jälkeen mies oli jo poistunut kuvioista. Punkin turn taas hoidettiin turhan hätäisesti, sillä hitaammin rakenneltu kääntyminen olisi tuottanut mukanaan rutkasti mielenkiintoisia kuvioita.

Todella onnistuneisiin käännöksiin taas lukeutuu Daniel Bryanin suoritus. Kylmätunteinen heel-Bryan ei toki nykyäänkään aivan tyylipuhdas face ole, mutta omaperäinen yleisön rakastama hahmo silti. Myöskään Bryanin joukkuekumppanin, Kanen, kääntyminen kohti naamaa on tuonut maskipäiselle monsterille todella raikkaan tuulahduksen. Sekopäisen AJ:n toiminta taas on ollut kiinnostavaa koko vuoden ja pahikseksi kääntyminen vuoden lopussa kruunasi paketin.

Voitto kuitenkin Bryanille, jonka hidas kääntyminen on ollut todella kiehtovaa seurattavaa. Ja mikä tärkeintä, sen ansiosta mies on noussut todella korkealle WWE:n arvoasteikossa ja kerää illasta toiseen isoimpia reaktioita yleisöstä. Siksi tämä palkinto kuuluu oikeutetusti Bryanille.

1st. Runner Up: Kane
2nd. Runner Up: AJ

10. Vuoden face
The Rock on kenties ison yleisön suosikki, mutta välillä yllättävänkin heelmäisiä otteita esittävä megastara ei aina tunnu erityisen rakastettavalta saati samaistuttavalta hahmolta. Myöskään Cenan ja Rybackin kaltaisten ylivoimaisina jyräävien naamojen kannattaminen on puulta maistuvaa hommaa.

Hyviäkin faceja on silti löytynyt ja minun kärkikolmikkoni rakentuu nimistä Daniel Bryan, Santino Marella ja Zack Ryder. Bryanin uudistuneesta hahmosta on ollut helppo pitää, mutta se on kieltämättä vielä sen verran etäinen tyylipuhtaasta naamasta, että ansaitsee nyt kilpailussa kolmannen sijan. Zack Ryder taas on äärimmäisen hyvä esimerkki loistavasti toimivasti facesta, mutta valitettavan vähäinen ruutuaika estää tämän palkinnon päätymisen miehen palkintokaappiin. Sen sijaan Santino on ollut ruudussa melkeinpä koko vuoden ja on aina hymyn yleisön naamoille saava hahmo. Palkinnon varmistaa huikea ilta Elimination Chamberissa, jossa altavastaajana ollutta Santino ei voinut kuin kannustaa sydämensä kyllyydestä.

1st. Runner Up: Zack Ryder
2nd. Runner Up: Daniel Bryan

11. Vuoden heel
Tosi toimivia pahiksia löytyi vuonna 2012 roppakaupalla – niin painijoiden kuin non-wrestlereiden joukosta. Minulle mieluisin pahiskolmikko vihattavaksi on ollut seuraava: Damien Sandow, John Laurinaitus ja Paul Heyman.

Sandown muiden yläpuolella henkisesti ja älyllisesti oleva hahmo on kerännyt kovia buuauksia debyytistään lähtien ja ollut muutenkin vuoden parhaita hahmoja. John Laurinaitista ei ehkä bookattu vuoden aikana aivan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ”People Powerin” nimiin vannova Big Johnny oli tyylipuhdas, mutta silti hieman erilainen heel-auktoriteetti. Paul Heyman taas on ollut niljakkuudessaan jälleen täysin A-luokan heel, jolle ei voi kuin osoittaa mieltään.

Voiton viekin niin Brock Lesnarin kuin CM Punkin etuja vuonna 2012 ajanut Heyman. Miehen loistavat näyttelijänkyvyt ja puhujanlahjat yhdistettynä miehen luontaiseen vihattavuuteen nostavat Heymanin tämän palkinnon voittajaksi. Toivottavasti Heymania nähdään ruudussa paljolti myös tulevana vuonna.

1st. Runner Up: Damien Sandow
2nd. Runner Up: John Laurinaitis

12. Vuoden paluu
Brock Lesnar.

Myös Chris Jerichon erikoinen paluu ilahdutti ja toi samalla takaisin kehiin yhä yhden maailman parhaista painijoista. Kunniamaininta heruu myös Paul Heymanin suuntaan – mies on paluunsa jälkeen ollut jälleen täyttä kultaa. Toki paljon muitakin mukavia paluuhetkiä nähtiin, kuten Flairin, Undertakerin, Mizin, Christianin kuin Tensainkin vastaavat. Tällä kertaa voitto menee kuitenkin siihen ainoaan oikeaan osoitteeseen.

1st. Runner Up: Chris Jericho
2nd. Runner Up: Paul Heyman

13. Vuoden gimmick
Myös hyviä gimmickejä on riittänyt. 3MB toi väriä tylsille Slaterille ja Mahalille, mutta toisaalta Drew McIntyren kaltaiselle lahjakkaalle kaverille moinen huumorigimmick on lähinnä rasite (vaikka mies joukosta eniten rokkitähden habitusta omaakin!). Kanen nykyinen humoristisen puolensa omaava monsteri on ollut yksi syy, miksi Kanen nousi jälleen vuonna 2012 parrasvaloihin. Toimivia ovat olleet myös Antonio Cesaron, Zack Ryderin ja Santino Marellan gimmickit, mutteivät kuitenkaan niin merkittäviä, että taistelisivat palkinnon voitosta. Tykkäsin vuoden aikana myös Undertakerin altavastaajan asemaan vieneestä hahmosta.

Kärkikolmikko on kuitenkin selkeä, sillä näillä gimmickeillä on ollut oikeasti todella iso rooli kantajansa suosiolle. Puhun AJ:stä, Damien Sandowsta ja Daniel Bryanista. AJ:n rooli arvaamattomana sekopäänä on ollut parhaita naishahmoja aikoihin ja suurin syy naisen isolle (ja toki ansaitullekin) suosiolle. Sandown hahmo taas on ollut mukavan erilainen ja äärimmäisen toimiva – siitä suuri kiitos toki Damienille, joka vetää roolian mahtavasti. Daniel Bryanin gimmick on taas niitä harvoja, jotka kehittyivät loogisesti läpi vuoden. Viime vuonna samankaltainen ilmiö nähtiin Cody Rhodesin kohdalla (jonka hahmo koki joitain muutoksia myös tämän vuoden aikana, muttei ollut yhtä mainio kuin vuonna 2011).

Voittajaksi nousee Daniel Bryanin ihastuttavan erilainen gimmick, joka on mainio cocktail hyvistä ja pahista. Ei ihme, että mies on tällä hetkellä huikean suosittu.

1st. Runner Up: Damien Sandow
2nd. Runner Up: AJ Lee

14. Vuoden uutinen
Jerry Lawlerin sydänkohtaus kaikessa dramaattisuudessaan suorassa lähetyksessä oli ehdottomasti vuoden uutinen. Ikäviin tapauksiin lukeutuivat myös Kharman keskenmeno ja Beth Phoenixin lähtö WWE:stä. Positiivisimmista asioista parhaiten jäi mieleen RAW:n muuttuminen kolmen tunnin mittaiseksi – ratkaisu vaikutti alkujaan erikoiselta, mutta on osoittautunut sittemmin toimivaksi.

1st. Runner Up: RAW kolmituntiseksi
2nd. Runner Up: Beth Phoenixin lähtö WWE:stä

15. Vuoden spotti
Vuoden kolmanneksi kovin spotti on minun kirjoissani WrestleManiassa tapahtunut hieno hetki, jossa Chris Jericho blokkasi CM Punkin Hurricanranan yläköydeltä ja countteroi liikkeen Walls of Jerichoksi. Kakkospalkinto taas kuuluu Brock Lesnarin totaalisen yllättävälle loikalle Extreme Rulesissa.

Voittajan leima taas isketään WrestleMania upealle hetkelle, jossa Undertaker sai maistaa niin Sweet Chin Musicia kuin Pedigreetä. Yksinkertaistettuna: mieleen syöpyvä ja sykähdyttävä hetki. Aina vuoden kovimman spotin ei tarvitse tarjoilla huikeita ilmalentoja pöytien läpi – joskus täydellinen ajoitus, tunnelma ja spotin merkitys riittävät.

1st. Runner Up: Brock Lesnarin hyppy Extreme Rulesissa
2nd. Runner Up: Top rope Walls of Jericho

16. Vuoden "mark out moment"
Moni vihasi Santino Marellan laittamista Elimination Chamber -otteluun, mutta minä pidin päätöksestä. Ja rakastin niitä lähes surrealistisia hetkiä, jotka Santino todella taisteli World Heavyweight –vyöstä yleisön tajuttoman kannustuksen avulla! Myös Brock Lesnarin paluu oli hetki, jota oli vaikea kuvitella vielä jokin aika ennen sen tapahtumista oikeasti. Markkasin kovasti lisäksi Triple H:n ja Undertakerin Hell in a Cell –taiston jälkimainingeille, missä koko hienon WrestleMania-saagan tarjonnut kolmikko asteli yhdessä ramppia pitkin kohti takahuoneita…

Voittajaksi edellä mainituista kohoaa Santino Marellan minuutit valokeilassa. Se oli niitä harvoja hetkiä, jolloin oikeasti kannusti rationaalisemmin asiaa sen enempää ajattelematta altavastaajaa hurjasti voittoon. Todellinen mark out –hetki, joka harvinaislaatuisuudessaan vie kategorian voiton.

1st. Runner Up: Brock Lesnarin paluu
2nd. Runner Up: Shawn Michaels, Triple H ja Undertaker Hell in a Cellin jälkeen

Hopeinen kategoria:

17. Vuoden aliarvostetuin painija
Pienemmissä kuvioissa painivia nimiä on tähän hieman erikoista nimetä, koska vähäisen tv-aikansa vuoksi he eivät luonnollisestikaan kovin paljon palautetta saa suuntaan tai toiseen. Silti ainakin Alex Rileyn ja Ted DiBiasen kaltaisten painijoiden kohdalla tietynlainen uskonpuute on jossain vaiheessa nostanut päätään. Hieman isoimmissa kuvioissa pyörineistä hahmoista voisi mainita vaikkapa Mark Henryn ja Santino Marella kärsivän tietystä aliarvostuksesta. Henry oli loukkaantumiseensa asti oikeasti tosi hyvässä vireessä, eikä Santinonkaan viihdyttävyys ole oikeastaan mihinkään kadonnut, vaikka miestä välillä kehnosti bookataankin. CM Punkin ja Kanen kaltaiset nimet taas ovat tässä kategoriassa häilyvällä rajalla – molemmat ovat saaneet kyllä myös kiitosta otteistaan, joskus hieman turhankin kritiikin lisäksi. Esimerkiksi Punk tuntuu olevan helppo loanheiton kohde, mikäli setti ei jostain syystä ole jotain maata mullistavaa. Minusta Punk on tylsimmilläänkin viihdyttävämpi kuin iso osa rosterin kalustosta on parhaimmillaan.

Kunnolla aliarvostetuiksi tapauksiksi nostaisin silti ainoastaan Alberto Del Rion, Big Show'n ja Tensain. Jokainen miehistä joutui jossain kohdin vuotta 2012 huonosti bookatuksi, mutta parhaimmillaan jokainen heistä on ollut tänä vuonna oikein viihdyttävä. Alberto Del Rio on vetänyt loistavia matseja läpi vuoden ja ollut toimiva myös kehäotteiden ulkopuolella. Big Show taas on edelleen huippuiskussa, vaikka ikää mittarissa on jo 40-vuotta. Kaikenlisäksi jätti on todella karismaattinen tapaus ja toimii niin hyviksen kuin pahiksenkin roolissa. Tensai on saanut osakseen kritiikkiä liikaakin paluunsa yhteydessä kerätyn alkuhypen jälkeen. Minusta Tensaissa olisi aineista aina Umagan tyyliseen välillä ME:n porteilla keikkuvaan mörssärihahmoon.

Voittajaksi nostan Alberto Del Rion. Mies on kehässä WWE:n ehdotonta parhaimmistoa ja etenkin tv-matseissa mies on saanut hiottua monta toimivaa matsia kasaan vuonna 2012. Myös miehen orastava face-turn vuoden lopulla tuntui mielenkiintoiselta muutokselta. Toivottavasti tulevat 12 kuukautta nostavat miehen arvostusta myös nettiväen silmissä.

1st. Runner Up: Big Show
2nd. Runner Up: Tensai

18. Vuoden yliarvostetuin painija
Brock Lesnarin paluu oli vuoden 2012 tähtihetkiä, mutta totuuden nimissä kyllä miestä on hehkuttu välillä liikaakin. Myös The Shield tarjosi vuoden lopulla maittavia hetkiä, muttei ollut sentään niin hyvä, kuin hypensä on antanut ymmärtää. Kolmen miehen porukoista puhuttaessa myös 3MB on kerännyt yllättävän paljon ylistystä, vaikkei loppujen lopuksi kelvollista parempi viritys olekaan. Yksittäisistä nimistä mieleen juolahtavat lisäksi Ryback ja Sheamus, joille krediittiä tulee joskus turhankin paljon.

Voiton edellä mainituista nappaa Ryback. Alkuvuoden squash-matsit toimivat tiettyyn pisteeseen asti, mutta etenkin PPV-tapahtumiin tungettuna ne tuntuivat turhilta. Nosto ME-kuvioihin oli kuitenkin varsin mielenkiintoinen, mutta Ryback on silti menettänyt hohtoaan loppuvuoden aikana. Ryback on ollut toki mukava uusi tuulahdus isompiin piireihin, muttei silti missään tapauksessa vuoden parhaimpia tapauksia.

1st. Runner Up: 3MB
2nd. Runner Up: Brock Lesnar

19. Vuoden kehittynein painija
Minusta on vähän hassua puhua Big Show’n ja Kanen kaltaisista yli 40-vuotiaista veteraaneista tässä kategoriassa. Siksipä käännän katseeni hieman nuorempien tapausten pariin. Kehittyjät voinee jakaa kahteen kategoriaan: Daniel Bryanin kaltaisiin viihdyttäjän taitojaan kasvattaneisiin ja esimerkiksi Sin Caran tapaisiin puhtaasti kehäotteitaan petranneisiin janttereihin. Toisaalta kartalta löytyy myös kumpaakin puolta parantaneita nimiä, joista maininnan ansaitsevat ainakin Prime Time Players eli Darren Young ja Titus O’Neil.

Minä haluan antaa ääneni tänä vuonna eniten kehäotteitaan parantaneella tähdelle. Näin ollen palkinto kuuluu ehdottomasti Sin Caralle. Vielä edellisvuonna botchailustaan tunnettu luchatähti on nostanut profiiliaan huomattavasti ja onkin nykyään oikein viihdyttävää seurattavaa niin yksilö- kuin joukkuepainijanakin. Josko vuoden 2013 aikana kehitysvuorossa olisi tällä kertaa yksiulotteisen hahmon muokkaaminen mielenkiintoisemmaksi, niin Sin Caraa voisi kuvitella hyväksi vaihtoehdoksi esimerkiksi IC-mestaruuden perään.

1st. Runner Up: Prime Time Players (Darren Young & Titus O’Neil)
2nd. Runner Up: Daniel Bryan

20. Vuoden läpimurtaja
Damien Sandow on ollut suorastaan loistokas hahmo ja päässyt esittelemään myös hyviä kehäotteita. Ryback taas lukeutuu vuoden isoimpiin ilmiöihin, vaikkei painilliselta anniltaan olekaan säväyttänyt. Antonio Cesaro toi mukanaan kaivatun vivahteen old school –tyylistä, erilaista ja viihdyttävää suorittamista niin kehässä kuin hahmossaankin. Muutkin debytantit ovat esittäneet toki mukavia otteita, mutta jäävät syystä tai toisesta vielä hieman varjoon. Esimerkiksi The Shieldin jäsenet ehtivät esiintyä vuoden 2012 puolella pääohjelmistossa sen verran vähän aikaa, ettei palkintoa kenellekään herroista tänä vuonna vielä tee mieli antaa.

Sen sijaan ääneni saa Damien Sandow. Pähkinänkuoressa: miehen gimmick on ollut vuoden parhaita ja Sandown on pysynyt kiinnostavana läpi vuoden. Kirsikkana kakun päälle mies oli mukana myös yhdessä vuoden kiinnostavimmista joukkueista yhdessä Cody Rhodesin kanssa. Kenties jo tämä vuosi tuo mukanaan murtautumisen isompiinkin kuvioihin?

1st. Runner Up: Antonio Cesaro
2nd. Runner Up: Ryback

21. Vuoden promottaja
CM Punk oli jälleen mikin varressa huippuhyvä läpi vuoden. Promojen laatu on pysynyt tasaisen hyvänä ja niitä kultaisia huippuhetkiäkin on löytynyt monia. Lisäksi WWE on luottanut Punkille enemmän puheaikaa kuin melkeinpä kenellekään muulle koko vuonna. Kunniamaininnat menevät yhtälailla vuoden aikana loistaneille Damien Sandow’lle ja Dolph Zigglerille.

1st. Runner Up: Damien Sandow
2nd. Runner Up: Dolph Ziggler

22. Vuoden manageri
Paul Heymanin valinta ei varmasti kaipaa kummempia selittelyitä. Yksi parhaista koskaan. Krediittiä myös AJ:n ja Ricardo Rodriguezin toimiville rooleille.

1st. Runner Up: AJ
2nd. Runner Up: Ricardo Rodriguez

23. Vuoden selostaja
JBL:n paluu oli ehdottomasti syksyn piristys selostuskuvioihin. Michael Cole on ollut perusvarma ja hoitanut työnsä ammattimaisesti. Vanha suosikkini Josh Mathews on jäänyt hieman varjoon. Matt Striker & Scott Stanford on varmasti sympaattisin selostuskaksikko, mutta heitä olen päässyt kuulemaan liian vähän ääntä kummallekaan antaakseni.

Sen sijaan ääneni saa JBL. Mies on ollut mukavan erilainen, hauska ja todella viihdyttävä selostaja heti paluustaan lähtien. Niukasti muille palkintosijoille jäävät tällä kertaa Josh Mathews ja Michael Cole.

1st. Runner Up: Josh Mathews
2nd. Runner Up: Michael Cole

24. Vuoden segmentti
Timanttisia segmenttejä oli tarjolla läpi vuoden, eikä ihme. Olivathan niitä tarjoamassa mm. CM Punk, John Cena, The Rock, Triple H, Undertaker, Shawn Michaels, Mick Foley, Vince McMahon ja monet muut huippunimet. Vaan mitkä segmentit olivat lopulta kirkkaimmista kirkkaimpia?

Kolmoseksi nostan Daniel Bryanin ja Kanen hulvattomat vihanhallintasessiot. Loistavaa huumoria tarjonneet segmentit eivät kuitenkaan olleet pelkästään hauskoja, vaan niillä oli oikea tarkoituskin parivaljakon tarinan edistämisessä. Kunniamaininta myös syksyn aikana esiintyneelle Dr. Shelbylle! Kakkoseksi nousee John Cenan ja The Rockin viimeinen sananvaihto ennen WrestleManiaa 26.3 järjestetyssä RAW’ssa. Kaksi huikeaa mikkimiestä, tulikuuma yleisö ja kutkuttavat viimeiset henkisen yliotteen hakemiset ennen huikeaa WrestleMania-trilleriä. Juuri tällainen tässäkin segmentissä nähty vakava Cena toimii aivan loistavasti.

Voittajaksi näiden kaikkien ohi nousee kuitenkin Brock Lesnarin paluu. Miamin suorastaan hullu yleisö, Cenan jähmettynyt ilme… ja Brock Lesnar astelemassa kohti kehää kaikkien vuosien jälkeen! Kohtaamisen kruunanneen F5:n jälkeen tämä oli helppo julistaa yhdeksi historian ikimuistoisimmista painihetkistä.

1st. Runner Up: John Cena & The Rock, viimeinen RAW ennen WrestleManiaa
2nd. Runner Up: Daniel Bryanin ja Kanen vihanhallintasessiot

25. Vuoden tv-show
RAW on tarjonnut ison liudan huikeita segmenttejä plus joitain todella toimivia matsejakin vuoden aikana. Lisäksi omalla kohdallani epäilyksiä herättänyt lähetysajan kasvattaminen kolmituntiseksi on osoittautunut toimivaksi konseptiksi. RAW’n lailla vuoden aikana on tullut tsekattua myös jokainen Smackdown, mutta ajoittaisista huippuhetkistä huolimatta sinishow jää tällä kertaa maanantaisen vastineensa varjoon.

1st. Runner Up: SmackDown
2nd. Runner Up: Main Event

26. Vuoden tv-matsi
Tänä vuonna nähtiin rutosti erinomaista tv-matsiviihdettä. Hienoja matseja tarjosi kaiketi eniten RAW, mutta niin Smackdownissa kuin Main Eventissäkin nähtiin vuoden aikana tulisia koitoksia. Mutta mitkä niistä jäivät parhaiten mieleen?

Heti vuoden alussa nähtiin CM Punkin ja Daniel Bryanin välinen ylistystä kerännyt ottelu, joka kuului ehdottomasti tv-vuoden parhaisiin. Mahtavia matseja nähtiin läpi vuoden, mutta kenties kirkkaimmin esille nousi Punk vs. Bryanin ohella pari matsia syksyltä. Puhun The Mizin ja Kofi Kingstonin yli 20 minuuttisesta Intercontinental-vyöstä käydystä mittelöstä (Main Event 17.10) sekä CM Punkin ja John Cenan huikeatunnelmaisesta taistelusta (RAW 12.11).

Valitsen voittajaksi pienoisena mustana hevosena tuon marraskuisen Punkin ja Cenan ottelun. Painilliselta anniltaan se ei ehkä aivan yltänyt samalla tasolle kahden muun edellä mainitun kanssa, mutta mahtavan yleisön mitalla tämä koitos ohittaa niukasti tuon kaksikon. Ja eiväthän Punk ja Cena varmaan edes keskenään huonoa matsia voi painia, mikäli duolle vähänkin saumaa hyvään matsiin annetaan.

1st. Runner Up: CM Punk vs. Daniel Bryan @ RAW 30.1.
2nd. Runner Up: The Miz vs. Kofi Kingston @ Main Event 17.10.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden stable
The Shield vie tämän äänen selvästi, kiitos taantumasta kärsineen stable-vuoden. Ei sillä, etteikö Dean Ambrosen, Seth Rollinsin ja Roman Reignsin porukka kunniaa ansaitsisi – kolmikko onnistui luomaan jo puolessatoista kuukaudessa lukuisia muistettavia hetkiä ja otella yhdessä vuoden parhaista otteluista. Toivottavasti myös 2013 on valoisa vuosi näille lupaaville kavereille.

1st. Runner Up: 3 Man Band

28. Vuoden tag team
Ensinäkin täytyy antaa iso kiitos WWE:lle joukkuedivarin henkiinherättämisestä vuoden aikana. Värikkäitä ja mukavan erilaisia joukkueita on nähty roppakaupalla, mutta kyllä pakasta silti nousee esiin muutama ässä. Daniel Bryanin ja Kanen tiimi oli jo lähtökohdiltaan ja joukkueen muodostumiseen johtaneelta tarinaltaan aivan loistava, minkä lisäksi kaksikko on ollut huippuviihdyttävä koko taggaamisensa ajan. Team Rhodes Scholars oli taas yllättävä paritus, joka on kuitenkin onnistunut luomaan itsestään yhden tämän hetken kiinnostavimmista tiimeistä. Primon ja Epicon joukkue on taas ehkä jopa koko divarin taitavin – harmi, että kaksikkoa haudattiin oikein urakalla loppuvuoden aikana.

Hell No on kuitenkin tämän kisan voittaja. Loistavasti klikkaavat kemiat, viihdyttävät otteet niin kehässä kuin sen ulkopuolella sekä mielenkiintoisesti kirjoitettu joukkueen kasvutarina ovat ne syyt, jotka nostavat juuri Bryanin ja Kanen vuoden joukkueeksi. Kukapa olisi uskonut moista vielä vuosi sitten?

1st. Runner Up: Team Rhodes Scholars
2nd. Runner Up: Primo & Epico

29. Vuoden promootio
WWE jaksaa koukuttaa seuraamaan tuotettaan vuodesta toiseen, vaikka mukaan toki mahtuukin aina myös niitä huonoja hetkiä. Parhaimmillaan WWE tarjoaa kuitenkin tasokkainta, tunnelmallisinta ja kiinnostavinta menoa koko painimaailmassa.

30. Vuoden feudi
Tämä on yksi Awardsien vaikeimmista valinnoista. Massasta esiin nousee kolme kivenkovaa feudia, joilla kaikilla olisi täydet edellytykset tämän palkinnon voittoon: Triple H vs. Undertakerin (+Michaels), Punk vs. Bryan ja Cena vs. Rock. Ensin mainittu oli tietysti kutkuttavaa jatkumoa edellisvuosien ’Mania hetkiin ja toimi niin rakentelunsa kuin itse kliimaksina olleen Hell in a Cell –ottelunsa puolesta uskomattoman hyvin. CM Punkin ja Daniel Bryanin feudi oli taas painillisesti vuoden kovin, sisältäen kolme peräkkäistä vähintään ****-ottelua. Kaiken lisäksi AJ:n ympärillä pyörinyt kuvio oli parhaimmillaan kiinnostavinta koko kesän aikana. John Cenan ja The Rockin kohtaamista pohjustaneiden tapahtumien aikana nähtiin taas uskomattoman kovia promoja ja häikäiseviä segmenttejä, eikä itse megalomaaninen ottelukaan jättänyt mitään moittimisen varaa.

Neljän vuoden ja yhtä monen huikean WrestleMania-ottelun muodostama ”End of an Era” ansaitsee kuitenkin minun ääneni. Tämä oli hyvä osoitus siitä, missä WWE on painifirmana parhaimmillaan. Missään muussa promootiossa näin isolta tuntuvaa ja mahtipontisiin mittasuhteisiin paisuvaa spektaakkelia ei yksinkertaisesti voitaisi tehdä näin hyvin. Tätä kuviota tullaan muistelemaan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

1st. Runner Up: CM Punk vs. Daniel Bryan
2nd. Runner Up: John Cena vs. The Rock

31. Vuoden show
WrestleMania 28:n osalta kaikki tarpeellinen on varmasti jo sanottu. Hyvin harvoin minkään show’n kolme kovinta ottelua ovat sellaisella tasolla, mille tämän vuoden Punk vs. Jericho, Triple H vs. Undertaker ja Cena vs. Rock pääsivät. Todella kovaa tykitystä tarjosivat myös Extreme Rules ja Money in the Bank.

1st. Runner Up: Extreme Rules
2nd. Runner Up: Money in the Bank

32. Vuoden ottelu
Huikean matsivuoden päätteksi kolme ottelua nousivat ylitse muiden. Nuo koitokset olivat WrestleManian Triple H vs. Undertaker, saman tapahtuman Cena vs. The Rock sekä Money in the Bankissa käyty Punk vs. Bryan.

Triple H:n ja Undertakerin välinen Hell in a Cell -taistelu oli varmasti tarinankerronnallisesti vuoden kovin paketti. Käsittämättömän kiehtovaan otteluun toi totta kai oman hienon lisänsä myös Shawn Michaels – samalla saatiin sidottua langanpäät yhteen tästä monivuotisesta kuviosta kolmikon välillä. Painillisesti parasta antia taas tarjosivat CM Punk ja Daniel Bryan. Money in the Bankin No Disqualification -ottelu huipensi loistavalla tavalla miesten vihanpidon ja sekoitti soppaan kutkuttavasti myös AJ:n. Kumpikin matseista ansaitsee minun kirjoissani ehdottomasti klassikkoaseman.

Voiton vie kuitenkin John Cenan ja The Rockin näytös. Uskomattomalla tunnelmalla, yllättävyydellä ja ennalta-arvaamattomuudella siunattu matsi liimasi katsojansa penkkiin ehdottomalla varmuudella. Sopivalla tavalla erilaisen ottelun aikana ei voinut kuin todeta kummankin kaksikosta kuuluvan kaikkien aikojen parhaimpien isojen matsien ottelijoiden joukkoon. HHH vs. UT ja Punk vs. Bryan olivat loistavia otteluita, mutta edes ne eivät tällä kertaa kykene viemään vuoden ottelun valtikkaa tältä kohtaamiselta. Tämä oli painivuoden kohokohta.

1st. Runner Up: Triple H vs. The Undertaker, Hell in a Cell @ WrestleMania
2nd. Runner Up: CM Punk vs. Daniel Bryan, No Disqualification Match @Money in the Bank


33. Vuoden naispainija
Beth Phoenix oli mukana suurimman osan vuodesta ja esitti jälleen ajoittain todella loistavia otteita. Eve on taas varmasti vuoden kehittynein naispainija ja on ollutkin naistendivarin kulmakiviä syksystä lähtien. Kaitlyn on ollut mukava lisä ottelijaosastoon ja tulevaisuudessa hyvä paikkaaja fyysisesti dominoivan painijan rooliin Bethin lähdettyä. Layla taas on ollut aina esiintyessään piristyvä ilmestys, mutta valitettavasti silti varsin aliarvostettu tapaus.

Voittaja on kuitenkin AJ Lee. Vuoden ehdottomasti näkyvin, kiinnostavin ja karismaattisin naishahmo ansaitsee kunniaa loistavasta vuodestaan. Nousi uskomattoman overiksi niin loistavan gimmickinsä ja kuin erinomaisten näyttelijänlahjojensakin ansiosta. Tämä oli monella tapaa AJ:n vuosi.

1st. Runner Up: Beth Phoenix
2nd. Runner Up: Eve Torres

34. Vuoden painija
Kärkiviisikoksi päätyi pitkän pohdinnan jälkeen seuraavanlainen kvintetti:

5) Chris Jericho

– Chris Jericho lukeutui jälleen vuoden kovimpiin lähes jokaisella osa-alueella. Entäs sitten vaikkei mies täyttä vuotta mukana ollutkaan? Mies ehti silti aiheuttaa keskustelua paluullaan, otella kaksi mahtavaa matsia CM Punkia vastaan ja auttaa nostamaan kovaa vauhtia kohti isompia kuvioita menossa ollutta Ziggleriä ylemmäs kortissa SummerSlamin jobbauksellaan. Ehtipä mies juuri Ziggler-feudin aikana myös kääntyä faceksi. Minusta Jericho on jäänyt vähän turhaan syrjään vuoden parhaita painijoita listattaessa, mikä on outoa – minusta Jericho osoitti jälleen kerran tänä vuonna miksi on aina vaan yksi maailman parhaista.

4) Dolph Ziggler

– Vuodesta 2012 ei tullut Zigglerin odotettua läpimurtovuotta vakiokasvoksi ME:hen, mutta täysin epäonnistuneeksi ”Show Offin” vuotta ei mitenkään voi sanoa. Money in the Bank –voitto, lyhyt mutta toimiva feudi Chris Jerichon kanssa, loppuvuoden kertarysäyksellä isojen nimien joukkoon Zigglerin täräyttänyt vihanpito Cenan kanssa ja muut pienemmät jutut pitivät Dolphin tähteä korkealla, vaikka välillä mies bookkauksen osalta aikamoisessa suossa tarpoikin. Mainitsemisen arvoinen seikka on myös miehen suoritusvarmuus – Ziggler kun tuntuu vetävän hyvää settiä lähetyksestä toiseen ilman kummempia ailahteluja. Kiistatta yksi vuoden parhaista painijoista.

3) John Cena

– Vuosi oli Cenan osalta äärimmäisen kaksijakoinen: huikeiden Rock- ja Lesnar-feudien jälkeen nähtiin kenties vuoden tylsimpiin kuuluvia kuvioita niin John Laurinaitiksen kuin Big Show’n kanssa. Kaikeksi onneksi kansikuvapoika onnistui kuitenkin keräämään jälleen kiinnostavuuttaan syksyyn tultaessa ja ottelikin vielä vuoden loppupuoliskolla loistomatsit niin Punkia kuin Ziggleriäkin vastaan. Parhaimmillaan Cena oli myös yhtiön parhaita mikkimiehiä ja tarjosi monia hiton hyviä promoja ennen WrestleManiaa. Vuoristoratamainen vuosi estää kuitenkin Cenaa nousemasta kukkulan kuninkaaksi tänä vuonna.

2) Daniel Bryan

– Loistava, läpi koko vuoden kehittynyt, hahmo. Uskottavat otteet niin vihattavana nilkkinä kuin yleisönsuosikkina. Liuta huippuotteluita niin tv-matseissa kuin isojen valojen alla. Uskomaton Yes-villitys. Viihdyttävät otteet myös kehän ulkopuolella, esimerkkinä loistavat ”Angry Management” segmentit. Toinen puolisko vuoden parhaasta joukkueesta. Täydellinen paketti. Ja vuoden toiseksi paras painija.

1) CM Punk

– Jos CM Punkin voitto oli selviö viime vuonna, ei minun kirjoissani moisen tempun tapahtumiselle pitäisi olla esteitä myöskään 12 kuukautta myöhemmin. Punk on nimittäin ollut paitsi vuoden menestynein painija kayfabessa, niin myös aivan uskomattoman kovatasoinen ottelija ja mikkimies tammikuusta joulukuuhun. Kun minä listasin vuoden kymmenen parasta WWE-ottelua, kuuden matsin kohdalla yksi ottelijoista oli CM Punk. Tämän lisäksi Punkin mestaruuspuolustuksien taso on ollut huikeaa luokkaa – ainakaan minä en saa mieleeni yhtäkään huonoa mestaruusmatsia, jossa Punk olisi tänä vuonna mukana ollut. Kaikenlisäksi Punkster on tarjonnut lukuisia muitakin loistavia hetkiä: mikkituokiot Laurinaitiksen, Foleyn, Bret Hartin ja Vince McMahonin kaltaisten nimien kanssa ovat olleet huippuviihdettä viikosta toiseen. Lisäksi mies onnistui muuntautumaan pidetystä facesta suorastaan hyytävän hyväksi heel-hahmoksi loppuvuoden aikana. Jos joku, niin Punkin kaltainen työhevonen tämän palkinnon todella ansaitsee. CM Punk toden totta on ”Best in the World”.

[enska]

Neljässä kohdassa kävi niin, että tilanne päättyi tasapeliin. Ratkaistaan nämä vielä alta pois, jotta tulokset tulevat kuntoon:

• Mikä oli vuoden huonoin feudi?
  
  Kuka oli vuoden paras face?
  
  Mikä oli vuoden "mark out moment"?
  
  Kuka oli vuoden yliarvostetuin painija?

Lasken äänet lauantaina klo 15.00 eli äänestymisaika umpeutuu silloin. Äänestämään siitä!

[Dorian]

FUUUUUUUUUUUU...

Unohdin osallistua varsinaiseen äänestykseen, ei sillä että olisi juuri ollut annettavaakaan.

Osallistuin kuitenkin noiden ratkaisemattomien äänestykseen. Mikäli minulla ei ole äänioikeutta, niin infoan sitten vaikka enskalle privaatisti ääneni niin voi ne sitten mitätöidä

E: se täytyy sano että ainakin yhden, mahdollisesti kaksi noista kohteista minun ääneni olisi saattanut ratkaista Mutta välttääkseni manipulointiskandaalit, jätän mainitsematta nuo kohteet.

[Mr.Perfekt]

Voi hitsipimpulat! myöhästyin sitten itsekkin tuosta äänestämisestä kun uuden koneen sain vasta tänään eikä iPhonella mitään pitkiä juttu kirjoitella. Noh, loppuvuodesta uudestaan sitten.

[ViiZei]

Voi ei! Minäkin myöhästyin! Ja tulin kertomaan tämän teille! #sadface




Oikeastihan ei vain kiinnostanut alkaa rustaamaan mitään megaviestiä viime vuoden antimista, joka sai minut melkein luopumaan painista kokonaan. RtWM nyt tulee katsottua arvaamattomuuden ja tähtivoiman takia, mutta siihen se luultavasti jääkin. Nämä awardsit olisikin ehkä syytä siirtää huhtikuulle, koska silloin kaikki oikeasti kiinnostavat asiat olisi tuoreeltaan muistissa.

[enska]

Tulokset:

• Crap:
  
  Vuoden huonoin ottelu
  1. John Cena vs. John Laurinaitis (WWE Over the Limit 2012) – 12 ääntä
  2. John Cena vs. Big Show (WWE Money in the Bank 2012); John Cena vs. Michael Cole (WWE Raw); Sheamus vs. Daniel Bryan (WWE WrestleMania 28) – 2 ääntä
  
  Vuoden huonoin feudi
  1. AJ-skandaali – 6 ääntä ja jatkoäänestysvoitto
  2. Aces and Eights vs. TNA – 6 ääntä
  3. John Cena vs. John Laurinaitis – 5 ääntä
  
  Vuoden huonoin segmentti
  1. Mae Young synnyttää Hornswogglen – 10 ääntä
  2. Hornswoggle paljastuu anonyymiksi toimitusjohtajaksi – 3 ääntä
  3. Ric Flairin ja Hulk Hoganin segmentti Lockdownissa – 2 ääntä
  
  Vuoden huonoin gimmick
  1. Natalya – 9 ääntä
  2. R-Truth – 5 ääntä
  3. Sheamus – 4 ääntä
  
  Vuoden pettymys
  1. Sheamus vs. Daniel Bryan (WWE WrestleMania 28) – 8 ääntä
  2. Chris Jerichon paluu – 4 ääntä
  3. John Cenan bookkaaminen – 3 ääntä
  
  Vuoden huonontunein painija
  1. Mr. Anderson – 5 ääntä
  2. The Miz; Rey Mysterio; Santino Marella – 3 ääntä
  
  Big Daddy V -palkinto
  1. Brodus Clay – 10 ääntä
  2. The Great Khali – 6 ääntä
  3. Garett Bischoff – 3 ääntä
  
  Pronssinen kategoria:
  
  Vuoden lopetusliike
  1. Kimura lock (Brock Lesnar) – 5 ääntä
  2. Neutralizer (Antonio Cesaro) – 4 ääntä
  3. Super kick (Dolph Ziggler) – 3 ääntä
  
  Vuoden turn
  1. CM Punk – 11 ääntä
  2. Daniel Bryan – 6 ääntä
  3. Austin Aries – 3 ääntä
  
  Vuoden face
  1. Joseph Park – 4 ääntä ja jatkoäänestysvoitto
  2. Sheamus – 4 ääntä
  3. El Generico; James Storm; John Cena; The Rock – 2 ääntä
  
  Vuoden heel
  1. Bobby Roode – 8 ääntä
  2. CM Punk – 4 ääntä
  3. Bully Ray – 3 ääntä
  
  Vuoden paluu
  1. Brock Lesnar – 21 ääntä
  2. Devon; Paul Heyman; The Undertaker – 1 ääni
  
  Vuoden gimmick
  1. Daniel Bryan – 9 ääntä
  2. Damien Sandow – 8 ääntä
  3. Joseph Park – 3 ääntä
  
  Vuoden uutinen
  1. Jerry Lawlerin sydänkohtaus – 18 ääntä
  2. Impactin siirtyminen live-lähetyksiin; PAC:n palkkaus WWE:hen; TNA:n ja WWE:n välinen oikeudenkäynti – 1 ääni
  
  Vuoden spotti
  1. Brock Lesnarin loikka Extreme Rulesissa – 6 ääntä
  2. Seth Rollinsin lento TLC-PPV:ssä – 5 ääntä
  3. Pedigree & Sweet Chin Music -kombo The Undertakerille WrestleManiassa – 3 ääntä
  
  Vuoden "mark out moment"
  1. Yleisön luoma tunnelma WrestleManian jälkeisessä Raw'ssa – 7 ääntä ja jatkoäänestysvoitto
  2. Brock Lesnarin paluu – 7 ääntä
  3. Austin Ariesin maailmanmestaruusvoitto – 3 ääntä
  
  Hopeinen kategoria:
  
  Vuoden aliarvostetuin painija
  1. Sheamus – 7 ääntä
  2. Alberto Del Rio – 5 ääntä
  3. Ryback – 2 ääntä
  
  Vuoden yliarvostetuin painija
  1. Ryback – 3 ääntä ja jatkoäänestysvoitto
  2. Sheamus – 3 ääntä ja jatkoäänestyssijoitus
  3. Christian – 3 ääntä
  
  Vuoden kehittynein painija
  1. Dolph Ziggler – 7 ääntä
  2. Sheamus – 4 ääntä
  3. Kane – 3 ääntä
  
  Vuoden debytantti
  1. Ryback – 8 ääntä
  2. Antonio Cesaro – 6 ääntä
  3. Damien Sandow – 4 ääntä
  
  Vuoden promottaja
  1. CM Punk – 17 ääntä
  2. Austin Aries; Daniel Bryan – 2 ääntä
  
  Vuoden manageri
  1. Paul Heyman – 23 ääntä
  2. Vickie Guerrero – 1 ääni
  
  Vuoden selostaja
  1. JBL – 13 ääntä
  2. Michael Cole – 2 ääntä
  3. Josh Mathews; Matt Striker; Mike Tenay; The Miz; Nigel McGuinness; Scott Stanford; Steve Corino; Todd Keneley – 1 ääni
  
  Vuoden segmentti
  1. Brock Lesnarin paluu – 9 ääntä
  2. Anger Management – 6 ääntä
  3. The Rock Concert – 3 ääntä
  
  Vuoden tv-show
  1. Raw – 12 ääntä
  2. Impact – 7 ääntä
  3. Main Event; SmackDown – 1 ääni
  
  Vuoden tv-matsi
  1. CM Punk vs. Daniel Bryan (WWE Raw) – 3 ääntä
  2. CM Punk vs. Mr. McMahon (WWE Raw); Daniel Bryan vs. Sheamus (WWE Raw) – 2 ääntä
  
  Kultainen kategoria:
  
  Vuoden stable
  1. The Shield – 16 ääntä
  2. S.C.U.M. – 2 ääntä
  3. 3MB; Aces and Eights; CHAOS – 1 ääni
  
  Vuoden tag team
  1. Team Hell No – 11 ääntä
  2. Bad Influence – 7 ääntä
  3. The Briscoes; Get Wild; International Airstrike; Prime Time Players; Team Rhodes Scholars; The Young Bucks – 1 ääni
  
  Vuoden promootio
  1. WWE – 14 ääntä
  2. TNA – 5 ääntä
  3. NJPW; PWG – 1 ääni
  
  Vuoden feudi
  1. The Rock vs. John Cena – 8 ääntä
  2. Triple H vs. The Undertaker – 7 ääntä
  3. Austin Aries vs. Bobby Roode; Brock Lesnar vs. Triple H; CM Punk vs. Daniel Bryan – 2 ääntä
  
  Vuoden show
  1. WWE WrestleMania 28 – 17 ääntä
  2. WWE Extreme Rules – 3 ääntä
  3. NJPW King of Pro Wrestling (8.10.2012); PWG Threemendous III; TNA Bound for Glory – 1 ääni
  
  Vuoden ottelu
  1. Triple H vs. The Undertaker (WWE WrestleMania 28) – 10 ääntä
  2. Daniel Bryan vs. CM Punk (WWE Over the Limit) – 3 ääntä
  3. Brock Lesnar vs. John Cena (WWE Extreme Rules); John Cena vs. The Rock (WWE WrestleMania 28) – 2 ääntä
  
  Vuoden naispainija
  1. Eve – 6 ääntä
  2. AJ Lee – 4 ääntä
  3. Beth Phoenix; Ms. Tessmacher – 3 ääntä
  
  Vuoden painija
  1. CM Punk – 14 ääntä
  2. Austin Aries – 6 ääntä
  3. Daniel Bryan – 2 ääntä

[MutiM]

Päädyin tämän ja Observerin äänten perusteella siihen, ettei painissa nähty vuonna 2012 yhtään hyvää feudia.

lol

[Goner]

Wrestling Observerin awardsien tulokset tosiaan tulivat eilen, joten vertailun vuoksi niitä tässä. Puhtaat mma-palkinnot olen jättänyt pois, mutta osa näistä on painin ja mma:n kanssa yhteisiä. Ja muutenkin olen karsinut listaamalla useimmiten vain top 3:n. Kokonaiset tulokset, analyysit ym. erinomaista vastinetta rahoilleen saa liittymällä f4wonline.comiin. Hinta on 10,99 dollaria (n. 8,30 euroa) kuussa, jolla saa vaikka mitä.

Äänioikeus oli f4wonline.comin jäsenillä ja muilla Wrestling Observerin tilaajilla. Äänestäjien määrää ei ole kerrottu, mutta Wrestler of the Year -palkinnon ykkössijoja yhteen laskemalla voi päätellä, että niitä on ollut n. 850. Kategoria A:ssa on äänestetty kolmea parasta/huonointa niin, että ykkönen saa 5, kakkonen 3 ja kolmonen 2 pistettä. Annetut ykkössijat ovat tuloksissa suluissa. Kategoria B:ssä on äänestetty vain yhtä, joten tuloksissa saadut äänet.

"CATEGORY A" AWARDS

LOU THESZ/RIC FLAIR AWARD (WRESTLER OF THE YEAR)
1. HIROSHI TANAHASHI (419) 3,328
2. C.M. Punk (294) 2,325
3. Kazuchika Okada (75) 1,221
4. John Cena (31) 857
5. Daniel Bryan (5) 204
6. Austin Aries (2) 157
7. Bobby Roode (10) 130
8. CIMA (3) 101
9. Sheamus (4) 69
10. The Rock (2) 37

Tässä siis huomioidaan sekä näytöt kehässä että taloudellinen merkitys promootiolle. Tanahashi uusi viimevuotisen voittonsa ja juhlisti sitä NJPW:n twitteriin postaaman kuvan kuvan mukaan näin: http://twitpic.com/bxr9w5 (kuvateksti googlen kääntämänä: Gao was named the MVP of celebration Wrestling Observer! It Gao steak!)

MOST OUTSTANDING WRESTLER
1. HIROSHI TANAHASHI (394) 2,695
2. Kazuchika Okada (114) 1,326
3. Daniel Bryan (153) 1,273
4. El Generico (55) 515
5. C.M. Punk (34) 469

Tässä huomioidaan vain painilliset näytöt, joten Tanahashin ensimmäinen voitto tuollaisella ylivoimalla ihmetyttää jopa minua. Daniel Bryanilla on takana viisi peräkkäistä voittoa vuosilta 2006-2010.

BEST BOX OFFICE DRAW
1. THE ROCK (422) 2,620
2. John Cena (92) 1,564
3. Brock Lesnar (123) 1,309

FEUD OF THE YEAR
1. HIROSHI TANAHASHI VS. KAZUCHIKA OKADA (275) 1,753
2. Anderson Silva vs. Chael Sonnen (238) 1,689
3. The Rock vs. John Cena (121) 1,136
4. C.M. Punk vs. Daniel Bryan (49) 512
5. Ronda Rousey vs. Miesha Tate (15) 371

TAG TEAM OF THE YEAR
1. CHRISTOPHER DANIELS & KAZARIAN (373) 2,248
2. Kane & Daniel Bryan (124) 1,219
3. Young Bucks (78) 1,071
4. Mark & Jay Briscoe (43) 805
5. Takao Omori & Manabu Soya (73) 612

MOST IMPROVED
1. KAZUCHIKA OKADA (517) 2,948
2. Michael Elgin (52) 887
3. Rush (64) 576

Ylivoimaisin voitto tässä.

BEST ON INTERVIEWS
1. C.M. PUNK (365) 2,668
2. Chael Sonnen (145) 1,557
3. The Rock (129) 1,131
4. Paul Heyman (37) 608
5. Christopher Daniels (12) 299

MOST CHARISMATIC
1. THE ROCK (298) 2,077
2. Hiroshi Tanahashi (74) 1,275
3. John Cena (69) 1,067
4. C.M. Punk (107) 1,032
5. Daniel Bryan (67) 539

BEST TECHNICAL WRESTLER
1. DANIEL BRYAN (391) 2,513
2. Prince Devitt (122) 1,030
3. Davey Richards (43) 969

Bryanille kahdeksas peräkkäinen voitto.

BRUISER BRODY MEMORIAL AWARD (BEST BRAWLER)
1. KEVIN STEEN (368) 2,457
2. Togi Makabe (49) 755
3. Bully Ray (71) 726

BEST FLYING WRESTLER
1. KOTA IBUSHI (285) 1,857
2. Ricochet (111) 1,229
3. PAC (88) 1,108

MOST OVERRATED (promootion yliarvostama)
1. RYBACK (148) 1,028
2. The Miz (88) 825
3. Garett Bischoff (55) 405

MOST UNDERRATED (promootion aliarvostama)
1. TYSON KIDD (286) 1,629
2. Dolph Ziggler (85) 718
3. Daniel Bryan (56) 357

PROMOTION OF THE YEAR
1. NEW JAPAN PRO WRESTLING (497) 3,452
2. Ultimate Fighting Championships (91) 1,388
3. World Wrestling Entertainment (85) 1,357
4. Dragon Gate (33) 477
5. CHIKARA Pro (19) 344

UFC voitti tämän palkinnon kuusi vuotta putkeen, kunnes NJPW nousi nyt ylivoimaiseksi ykköseksi. Kertoo sekä UFC:n heikommasta vuodesta että jenkkifanien kunnollisesta heräämisestä NJPW:n hyvyyteen.

BEST WEEKLY TV SHOW
1. TNA IMPACT (122) 1,043
2. Ring of Honor (73) 926
3. WWE NXT (61) 869

Impact vei vuoden huonoimman tv-show'n palkinnon viisi vuotta putkeen, joten tätä voittoa voisi luulla isoksikin käänteeksi. WWE-äänet ovat kuitenkin jakaantuneet viidelle ohjelmalle.

PRO WRESTLING MATCH OF THE YEAR
1. HIROSHI TANAHASHI VS. MINORU SUZUKI 10/8 TOKYO (277) 2,014
2. John Cena vs. Brock Lesnar 4/29 Chicago (87) 1,202
3. Davey Richards vs. Michael Elgin 3/31 Ft. Lauderdale (146) 1,185
4. Hiroshi Tanahashi vs. Kazuchika Okada 6/16 Osaka (121) 1,057
5. Undertaker vs. HHH 4/1 Miami (77) 859
6. Kazuchika Okada vs. Tetsuya Naito 3/4 Tokyo (68) 661
7. Kenny Omega vs. Kota Ibushi 8/18 Tokyo (35) 204
8. C.M. Punk vs. Daniel Bryan 5/20 Raleigh (4) 180
9. The Rock vs. John Cena 4/1 Miami (18) 135
10. Blue Panther vs. Negro Casas 3/2 Mexico City (2) 121

ROOKIE OF THE YEAR
1. DINASTIA (199) 1,530
2. Mr. Touchdown (214) 1,496
3. Eita Kobayashi (106) 755

BEST NON-WRESTLER
1. PAUL HEYMAN (479) 2,747
2. Ricardo Rodriguez (97) 1,291
3. Vickie Guerrero (24) 722

BEST TELEVISION ANNOUNCER
1. JIM ROSS (234) 1,902
2. Nigel McGuinness (205) 1,647
3. William Regal (64) 967

Jim Rossille uransa 14. voitto.

WORST TELEVISION ANNOUNCER
1. MICHAEL COLE (166) 1,723
2. Taz (117) 1,242
3. Booker T (151) 1,023

Colelle neljäs peräkkäinen voitto.

BEST MAJOR WRESTLING SHOW
1. NEW JAPAN KING OF PRO WRESTLING 10/8 TOKYO (425) 2,618
2. WWE Extreme Rules 4/29 Chicago (118) 1,348
3. WWE WrestleMania 4/1 Miami (13) 1,033
4. New Japan Dominion 6/16 Osaka (23) 479
5. ROH Glory by Honor 10/13 Mississauga (38) 364


"CATEGORY B" AWARDS

WORST MAJOR WRESTLING SHOW
1. UFC 149 7/21 CALGARY 214
2. Extreme Reunion 4/28 Philadelphia 113
3. WWE No Way Out 5/20 East Rutherford, NJ 94

BEST WRESTLING MANEUVER
1. KAZUCHIKA OKADA RAINMAKER 201
2. Antonio Cesaro Neutralizer 92
3. Daniel Bryan Yes/No/LeBell lock 82

MOST DISGUSTING PROMOTIONAL TACTIC
1. WWE’S PRESENTATION OF PAUL HEYMAN AND C.M. PUNK COMING IN DURING JERRY LAWLER’S RETURN, AIRING CLIPS OF HIM WHILE HE WAS DEAD AND BEING REVIVED, AND THE FAKE HEART ATTACK PROMO 493
2. Extreme Rising using Sabu’s overdose/passing out while advertising his return to the promotion 44
3. UFC’s handling of Jeremy Stephens’ arrest, trying to bail him out and still have him fight on the show while he was stuck in jail that afternoon 27

WORST TELEVISION SHOW
1. WWE RAW 319
2. TNA Impact 199
3. Ultimate Fighter: Nelson vs. Carwin 81

WORST MATCH OF THE YEAR
1. JOHN CENA VS. JOHN LAURINAITIS 5/20 RALEIGH 151
2. Santino Marella vs. Ricardo Rodriguez 6/17 E Rutherford 78
3. Clay Guida vs. Gray Maynard 6/22 Atlantic City 48

WORST FEUD OF THE YEAR
1. JOHN CENA VS. KANE 253
2. TNA vs. Aces and 8s 192
3. John Cena vs. John Laurinaitis 65

Kanelle seitsemäs voitto 11 vuoden aikana.

WORST PROMOTION OF THE YEAR
1. TOTAL NONSTOP ACTION 269
2. Ring of Honor 202
3. World Wrestling Entertainment 80
4. Pro Wrestling NOAH 72
5. Extreme Rising 65

BEST BOOKER
1. GEDO & JADO (NJPW) 592
2. Joe Silva (UFC) 154
3. Mike Quackenbush (Chikara) 58

PROMOTER OF THE YEAR
1. DANA WHITE (UFC) 379
2. Takaaki Kidani (NJPW) 289
3. Vince McMahon (WWE) 171

BEST GIMMICK
1. JOSEPH PARK 154
2. Damien Sandow Savior of the Masses 147
3. Daniel Bryan Yes/No 111
4. Kazuchika Okada Rainmaker 97
5. C.M. Punk all year as champion 58

WORST GIMMICK
1. ACES AND 8S 163
2. Tensai 148
3. Natalya farting 92

BEST PRO WRESTLING BOOK
1. SHOOTERS BY JONATHAN SNOWDEN 137
2. Heroes and Icons by Oliver/Johnson/Mooneyham 72
3. From Prison to Promise by Booker T 49

Kaksi ensimmäistä on ainakin minun ostoslistalla.

BEST PRO WRESTLING DVD
1. C.M. PUNK BEST IN THE WORLD 548
2. Last of McGuinness 21
3. Such Great Heights: The Jon Fitch Story 19