WWE Live 2002

Tapahtumapaikka: Hartwall Areena, Helsinki
Päivämäärä: Torstai 24.10.2002
Lippujen hinnat: 21/32/48/62 euroa.


Ottelut:

Single Match
John Cena vs. Billy Kidman

Tag Team Match
Funaki & Shannon Moore vs. A-Train & Crash

Single Match
Bill DeMott vs. D-Von

Cruiserweight Championship
Jamie Noble vs. Tajiri

WWE Championship Match
Booker T vs. Brock Lesnar

Tag Team Match
Sean Morley & Chuck vs. Eddie & Chavo Guerrero

Kiss My Ass Match
Rikishi vs. Matt Hardy

Bra & Panties Match
Dawn Marie vs. Torrie Wilson

WWE Tag Team Championship Match
Edge & Rey Mysterio vs. Chris Benoit & Kurt Angle


Kuvia:


Kommentteja:

"Tuo kyseinen päivä 24.10.2002 tulee olemaan minulle ainutlaatuinen hetki elämässäni, sillä tuona päivänä näin ensimmäisen kerran vapaapainia livenä." - Mauska
 
"Noh, nyt tuli koettua kaikkien wrestling fanien unelma ja rehellisesti täytyy sanoa, että ilta oli ainakin omasta mielestäni lähes täydellinen." - Susilauma
 
"Kentsu! Ai vitsit, jos siis Salareitten Kentsun näkee niin voiko ilta enää pilalle mennä?!" - *Trish StraTuS*

Vastaa

Tuo kyseinen päivä 24.10.2002 tulee olemaan minulle ainutlaatuinen hetki elämässäni, sillä tuona päivänä näin ensimmäisen kerran vapaapainia livenä. Muistan todella hyvin tapahtumat halliin astumisesta shown loppusmiseen saakka ja päätin kirjoittaa siitä.

Saavuin Jaffa-areenalle jo hyvissä ajoin pitkän automatkan uuvuttamana kaverini kanssa. Oli räntäinen keli, koska olihan tuolloin jo syksy. Pihassa oli jo paljon porukkaa ennen ovien avaamista, ja innokkaimmat olivat rynnänneet ovien eteen, jotta pääsisivät ensimmäisinä sisälle. Me kaverini kanssa odottelimme aivan rauhassa. Päästyämme hallin sisälle bongasin muutaman foorumilaisen hallilta: muunmuassa Nahkan, spinaroonin ja taisihan se Khauronkin näkyä, mutta en viitsinyt mennä juttelemaan heille. Hallilla oli kaksi kojua, joista sai ostaa WWE aiheisia tuotteita. Ostin itselleni Lesnarin paidan, jonka hinta oli 30 euroa. Paikalla oli myös jonkun verran julkkiksia. Itse muistan nähneeni ainakin Salkkareiden Kenin ja meidän "painilegendamme" Tony Halmeen, joka näytti isommalta kuin osasin kuvitella. Kierreltyämme jonkin aikaa ympäri hallia päätimme mennä odottelemaan pääsyä areenan uumeniin, joten menimme katsomo 105:den eteen odottelemaan.

Noin kahdeksan aikoihin avattiin verhot ja pääsimme suunnistamaan paikoillemme. Minulla oli rivi 16 ja paikka 108, jotka olivat ne 48 euron paikat. Istuttuamme jonkin aikaa hallin valot pimenivät ja kaikki alkoivat huutamaan, kun Tony Schiavone astui kehään. Hän kertoi, että Undertaker ei ole paikalla loukkaantumisen vuoksi ja hänet korvaa yksi painija. Tony myös kertoi, että valokuvaaminen sallitaan, mutta videokuvaaminen on ehdottomasti kiellettyä. Kun Schiavone astui pois kehästä saatiin show alkamaan.

Openerina oli John Cena vs. Billy Kidman. Kidman sai hurjat popit tullessaan kehään. Cena ei saanut buuaksia, eikä hurrauksia, vaikka oli kääntynyt heeliksi, mutta muistaakseni meillä nähtävissä jaksoissa ei oltu vielä nähty Cenan heelturnia. Yleisö oli tämän ottelun alussa aika vaisu, mutta ottelun edetessä yleisö pääsi mukaan otteluun ja ottelu päättyi Kidmanin tehdessä SSP:n ja näin sidottuaan Cenan.

Seuraavaksi näimme Tag-Team ottelun, jossa vastakkain olivat Albert (nyk. A-Train) ja Crash (RIP) vastaan Funaki ja Shannon Moore. Alussa Albert ja Crash hallitsivat ottelua, mutta Funaki ja Moore pääsivät ottelun juoneen mukaan ja saivat iskettyä muutaman iskun perille. Lopetusta en muista miten tapahtui, mutta lopussa Crash ja Albert alkoivat kinastelemaan keskenään ja näin Funaki ja Moore saivat iskettyä.

Kolmantena otteluna oli D-Von /w Ron Simmons (Faarooq) vs Bill DeMott. D-Von ja Simmons saivat kovat buuaukset astuttuaan areenalle, ja buuaukset kovenivat huomattavasti heidän haukuttuaan Helsinkiä. He sanoivat muunmuassa haluavansa täältä pois, koska täällä on niin kylmä. Ottelu oli melko tylsä, myöskään tämän ottelun lopetusta en muista. Jonkinlainen kuva minulla on siitä, että DeMott ei osunut Moonsaultissaan ja Simmons astui kehään ja iski DeMottia, jonka jälkeen D-Von sai pinnattua DeMotin.

Neljäntenä otteluna oli Tajiri vs Jamie Noble, jossa panoksena oli Cruiserweight vyö. Noble oli tuolloin mestari. Tajiri sai kovat suosion osoitukset yleisöltä. Tämä ottelu oli myös mielestäni illan paras ottelu ja myös tasainen sellainen. Tajiri sai tehtyä Tarantulan ja sen "vihreäsumusylky" - tempun. Noble voitti tämän hurjan ottelun.

Seuraavaksi näimme ottelun jossa vastakkain olivat Brock Lesnar ja Booker T panoksena Championship vyö, joka oli tuolloin Lesnarin hallussa. Alussa Lesnar tuli kehään ja sai valtavat buuaukset. Kuuluttaja sanoi, että tämän piti olla aluksi Taker vs. Lesnar, mutta kun Taker ei ole paikalla niin hänen vastustajansa on Booker T. Booker sai mahtavat suosionosoitukset ja näimme myös shown ensimmäiset pyrot. Ottelu oli surkea mielestäni. Ainoa hyvä kohta ottelussa oli Bookerin tekemä spinarooni. Lesnar voitti ottelun tehtyään F-5:sen.

Kuudes ottelu oli Big Valbowski (Val Venis) & Chuck Palumbo vs Chavo & Eddie Guerrero. Chuck oli juuri päässyt eroon homo-gimmickistään ja oli värjäyttänyt hiuksensa mustiksi. Guerrerot eivät suostuneet alussa tulemaan kehään ja tultuaan kehään alkoi tämä kuuluisa "lippusekoilu", jossa Guerrerot ottivat Ruotsin lipun ja hurrasivat sille, mutta lopuksi talloivat sen. Yleisö hurrasi Guerreroille tallottuaan lipun. Guerrerot voittivat ottelun Eddien tehtyä sen submission-liikeen. Valbowski loukkasi ottelussa jalkansa ja sai lopuksi suosionosoitukset urhoollisuudestaan.

Seuraava ottelu oli suuren yleisön mieleen. Sillä ottelumuotona oli Kiss My Ass ja vastakkain olivat Matt Hardy ja Rikishi. Matt Hardyn kierreltyä kehää ympäri alkoi Nahka huutelemaan Hardylle. Hardy raivostui tästä ja ryntäsi kehään. Rikishi sai kovat popit. Ottelun voitti Rikishi tehtyään Matille Rikishi Driverin. Kun Matin oli aika pussata Rikishin takamusta, hän teki Low Blown ja lähti menemään, mutta hänet saatiin tuotua takaisin ja lopuksi hän pussasi Rikishiä.

Kahdeksas ottelu oli poikien ja miesten herkkupala. Ottelumuoto oli Bra & Panties ja vastakkain Dawn Marie ja Torrie Wilson. Ottelussa näimme muunmuassa sama, joka nähtiin No Mercyssä eli tuomarin pyörittyä tyttöjen seassa. Voiton otti Torrie, joka sai riisuttua Dawnin.

Main-Eventinä oli Tag-Team Championship matsi, jossa matsasivat Edge & Rey Mysterio vs. Chris Benoit & Kurt Angle, jotka tuolloin eivät pystyneet sietämään toisiaan. Edge sai suurimmat popit koko showssa ja Kurt Anglen musiikin alettua soimaan, ihmiset huusivat kurkku suorana tuttua "You Suck" - chanttia, joka oli mielestäni todella hieno kokemus. Kurt ja Chris ottivat voiton ottelusta Kurtin tehtyä Angle Lockin Reylle.

Shown lopussa koko porukka tuli kehään vielä hyvästelemään katsojat ja näin mahtava show sai hienon päätöksen. Kello oli 23.30, kun show saatiin loppumaan.

Kirjoittanut: Mauska

Uusi aamunkoitto

Hyvä Suomi, hyvä Leijonat, hyvä me! Wrestlingiä on pyörinyt Smackdownin muodossa vaivaiset muutama kuukausi valtakunnallisella kanavalla ja johan saimme lisää wrestlingiä töllöön Rawn muodossa ja mikä parasta, WWEn oma show tulee Suomeen ja alkaa tätä kirjoittaessa vaivaisen 20 tunnin kuluttua.

Mutta kaikki ei ole kuin ruusuilla tanssimista, vaan jotain mätää kuuluu Suomenmaalta. Ensimmäinen mikä todella pisti silmään oli tämän kyseisen WWE Live tapahtuman markkinointi. Vaikka lippuja on jo myyty virallisen tiedotteen mukaan vähän yli 10.000, mainonta on ollut surkeaa. Mistä johtuu, että WWE (tai markkinointia Suomessa hoitava yhtiö) ei ole suorittanut laajaa markkinointia muualla kuin Rawn ja Smackdownin aikana, Radiossa muutamalla vaivaisella ja surkealla mainoksella ja parilla lehtimainoksella. Jos idea on se, että saataisiin tupa täyteen, olisi parasta ollut suorittaa ankaraa mainontaa, koska kuten SubTV:n edustaja sanoi, Suomessa on pieni mutta fanaattinen wrestling yleisö. Huomatkaa sana pieni. Jos kovalla mainonnalla saadaan Areenalle 9000 ihmistä katsomaan koripalloa(!!), niin mitä tämä olisi tehnyt WWElle? No meidän kannalta onnea tässä tapauksessa kuitenkin on, että Suomesta ja sen lähialueilta löytyy tarpeeksi porukkaa Areenan saamiseksi, jos ei täyteen, niin ainakin melkein. Kuitenkaan ei voi estää tulemasta mieleen ajatusta, että mitä jos Areenalle ei olisi myytykään kuin parttiarallaa 5000 lippua. Ketä olisi syytetty silloin? Mikä olisi ollut WWEn reaktio? Se olisi kuitenkin ollut varmaa, että WWEn tapahtumia ei Suomessa olisi nähty pitkään aikaa, jos koskaan. Onneksi emme nähneet tätä painajaista.

Toinen asia mikä kuohauttaa mieltäni on koko Suomen wrestling yhteisön keskuudessa herännyt pieni vihanpito eri sivustojen ympärille kehittyneitä, pienempiä, yhteisöjä kohtaan. Onneksi tämä ei kuitenkaan ehtinyt levitä pahasti, mutta se, että tauti katoaa ensioireiden jälkeen ei merkitse sitä, että se olisi poissa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun eri yhteisöjen välille on kehittynyt vihanpitoa, joten voisi miettiä mistä tämä johtuu. Ovatko ihmiset katsoneet liikaa Highlanderia, jossa koko ajan toitotetaan "There can be only one," vai voidaanko tämä taas jäljittää siihen perussuomalaiseen muiden kateuteen. Emmekö me kestä sitä, että joku toinen kehtaa perustaa yhteisön samalle asialle mille mekin!? Onko tämä niin vastenmielistä? Mutta tärkein kysymys onkin, että onko meillä varaa tällaiseen vihanpitoon? Olemme vielä, hyvin, hyvin pieni yhteisö ja tällainen vain likaa omaa pesää. Tästä toivonkin, että rauha säilyisi Suomessa ja kaikki ajaisimme samaa asiaa, eli wrestlingin edistämistä Suomessa.

Vielä olisi kirjoitettavaa, mutta taidankin jättää tähän tällä kertaa.

Susilauma siirtyy keskittymään huomiseen.


The Morning After

Enään ei ole aamu kun tätä kirjoitan, mutta tuo otsikko kyllä kuvastaa hyvin oloani.
En jaksa lähteä kertaamaan itse otteluita, koska tältä sivustolta löytyy varmasti ennemmin tai myöhemmin raportit tapahtumasta puhumattakaan itse forumista.
Noh, nyt tuli koettua kaikkien wrestling fanien unelma ja rehellisesti täytyy sanoa, että ilta oli ainakin omasta mielestäni lähes täydellinen. Täytyy kuitenkin myöntää, että osan täydellisyydestä voi pistää fiilistelyn piikkiin, mutta kun tämä on ainutkertaista (toivottavasti kuitenkin, että ei) niin mikäs siinä. Vihdoin ymmärsi sen, miksi wrestlingiä kutsutaan urheiluviihteeksi, nimittäin sitä se oli ja paljon. Painijat olivat hyviä ja omaan mieleeni jäi Rikishi, koska siinä on mies joka osaa ottaa yleisönsä.

SubTv kyllä aiheutti minussa yhden asian ennen tapahtumaa ja se on se, että tästä lähtien kun kuulen Kid Rockin kappaleen Bawitdaba, tai mikä lieneekään, joudun psykopaattisen raivon valtaan. Sitten menen ja etsin itselleni jostain kättä pidempää ja pieksen sen laitteen, mistä musiikki tulee, tohjoksi. Ei luulisi olevan niin kauhean vaikeaa pistää kyseisen mainoksen yhteyteen muutakin musiikkia kuin tuo, varsinkin kun tämä ei ollut mikään ex tempore tapahtuma. Kuitenkaan edes tämäkään ei voinut pilata tunnelmaani vaikkakin se vähän lannisti tapahtuman alun aloitusta.

Pieni miinus myös Hartwall Areenan henkilökunnalle. Ainakin tapahtuman ensimmäisellä puoliajalla minä ja muutama muu saimme taskulampun valosta silmille ja kommentin "istutaan paikoille", kun pomppasimme ylös mahtavan heiton tai vyörytyksen johdosta. Jotenkin ei voinut olla nauramatta, koska tällaista ei koskaan olisi tapahtunut missään jääkiekko-ottelussa. Ajatelkaa jos ihmisiä kiellettäisiin seisomasta kun maali tulee?! Kuitenkin tämä ongelma katosi kun henkilökunta huomasi, että eivät voi mitään, koska kaikki eläytyivät tapahtumaan sen verran hyvin.Lopulta nämä kaksi asiaa eivät onnistuneet pilaaman tapahtuman fiilistä, joten kaikki meni erittäin hyvin.

Taisteluväsymyksestä kärsien ja Stereomudin End of Everything - kappaletta kuunnellen.

Kirjoittanut: Susilauma

Live sytytti

Tässä tulee nyt mun ja "Assistanttini" mielipiteet illasta (Jos sinulla on kiire jonnekin tai pidät lyhyestä ja ytimekkäästä raportista -älä vaivaudu lukemaan! *grin*):

1. Meillä oli rinnuksissa nimilaput (ja vieläpä tyylikkäät kuin mitkä), jotka herätti huomiota aika paljon… Mulla siis luki "*Trish StraTuS* wwe.now" ja Assistantillani "Trish StraTuS’ Assistant wwe.now". Ilta alkoi hienosti kun oli posse olo kaikkine nimilappuinemme.

2. Tony Halme!! Fiksu Assistentti bongasi Viikingin ennen suurempia massoja, joten nimmari ja kuva irtosi helposti. Eipä kovin monisanainen ollut Halmeen poika, mutta täytyi olla meidän kaunis ulkomuoto mikä hämäsi… (joopa joo) Ja heittihän se siinä jotain pientä ja hymykin heltisi kun sähläsin siinä kuvien ja lappusten ja lippusten ja kynien kanssa (jos olette lukeneet ”Jumala Armahtaa – Minä En”, huomatkaa hieno yhtäläisyys ilmaisussa…)

3. Kentsu! Ai vitsit, jos siis Salareitten Kentsun näkee niin voiko ilta enää pilalle mennä?! (Huomatkaa sarkasmi…)

4. Löydettiin paikoillemme, jotka siis oli M katsomo, rivi kaksi ja paikat 1,2,3 (kolmas oli henkivartijan paikka) eli sopivasti just rivin päässä mistä pääsi nopeasti kirmailemaan sinne tänne. Plussaa paikoista, vaikka ei ihan eturivissä olleetkaan, MUTTA se ei siis haitannut kuten kohta tulette huomaamaan…

5. Valot sammui ja PELOTTAVAT ilotulitteet pamahti –siitä se fiilis lähti nopeasti nousuun (ja kuulo huononemaan). Ekat matsit nyt tietysti vedettiin "Ollaanko me oikeesti täällä" –asenteella, eli vaikka matsien laatu itsessään ei järin loistavaa ollut, ne viihdytti silti oikein mukavasti.

6. Yllättäen huomattiin että hei, tuohon sisääntulo-käytävän aidan viereenhän pääsee (tämä oli siis ennen suuria massa-ryntäyksiä ko. paikalle) ja siitä sainkin napsittua pari aika mukavaa kuvaa, Tajirista ja Brockista ainakin (loppujen onnistumisesta ei voi vielä tietää kun ei ole tulleet kehityksestä).

7. Jotenkin onnistuin kaikkien loppumatsienkin alkaessa ja loppuessa rynnätä ihan aidan viereen, siis "ekaan riviin" siihen HYVÄNNÄKÖISEN turvamiehen melkein syleilyyn. Sain siis otettua kuvia painijoista niiden tullessa ja lähtiessä, ja kosketuksiakin tapahtui: Tajiri, Rikishi, Booker T, Val Venis, Chuck (erityismaininta: KUNNON OTE JOKA PITI!!! Siis ei, mä en roikkunut, vaan itse Chuck oikein puristi hetken aikaa eikä vaan hipaissut tms. Plus tuoksui hyvälle… Älkää kysykö mitä tuo nyt sitten tarkottaa… Lol), ReyRey (erityismaininta: kaks kertaa!!) ja Edge (erityismaininta: kaksi kertaa myös!)

8. KURT ANGLE!!!!! Jeah baby jeah! Cockybabe… Jos nyt ei vielä ole tullut selväksi, niin täältä löytyy kaksi todellista fania! Jos ei kukaan muu hurrannut kun Kurt saapui/pisti kehässä menemään/lähti/teki ihan mitä tahansa niin me hurrattiin. Jos ei kukaan muu riemuinnut Anglen ja Benoitin voitosta, niin me ainakin riemuitsimme. Mutta onneks oli huomattavissa sentään muutama muukin Olympic Hero –fani katsomossa… Me oltiin muuten sitten ne, jotka huusi "Go Angle Go", "Angle Rocks" ja "Woooo!" jokaisen onnistuneen siirron perään –ellette kuulleet ko. huutoja, putsatkaa korvanne! Plussaa oli myös se, että matsin melko alussa hurrattiin Anglelle aika hiljaisella hetkellä (vähän buuausta oli kyllä meneillään) ja Angle kääntyi katsomaan meitä ja sillä oli semmoinen "Häh??" –ilme. Älkääkä väittäkö ettei katsonut meitä, VARMASTI KATSOI!! Ja VARMASTI KATSOI KOSKA ME HURRATTIIN SILLE! Ja VARMASTI HUOMASI HIENON KYLTIN!! Että niin. Ainakin näin me uskomme… *naureskelua*

9. Pääsemmekin viimeisen matsin tuoksinaan, tai lähinnä sen loppumiskohdille. Tässä vaiheessa mä ajattelin, että paskat: kokeillaan päästä eturiviin kun ei takaa enää nähnyt. Tämä itseasiassa sujui tosi helposti, luovin vaan menemään ja ihmiset antoivat tilaa. Ei siis kestänyt kauaa kun jo seisoskelin eturivissä täydellisellä paikalla seuraamassa näitä antoisia tanssi esityksiä. Ja sitten… Multa loppui filmi!! Argh. Eipä sillä, en sitä kauaa jaksanut surra vaan keskityin nauttimaan hyvästä näköalastani (mikä itseasiassa oli oikein loistava Edgen pomppiessa ringissä…..). Sitten koitti painijoiden poistuminen, vain Edge ja Rey jäi kehään. Lopulta nekin pääsivät sieltä pois, ja huomasin että Reyhän tekee kierroksen ringin ympäri läpsien jengin käsiä. Tässä mä siis sain toisen kosketukseni Reyhin. Mutta voi onnea: Edgekin lähti tekemään samanlaisen kierrokset aloittaen toiselta puolelta. Tässä vaiheessa mä olin hyvin tyytyväinen kyltistäni jossa luki "EDGE –Spear me!" (hmh), ja kun Edge tuli kohdalleni, se ensin läpsäisi kädellään ja sitten todellakin huomasi mun kyltin, osoitteli sitä pari kertaa ja naureskeli sille. Ja mä olin hyvin iloinen tyttö. Mistä tulikin mieleen, oliko ne jotain porukkaa täältä, jotka sattuivat seisoskelemaan mun vasemmalla puolella ja huomasivat tapahtuneen? Eli ne samat tyypit keiden pahvista tehdyn Rey Mysterio –maskin he menettivät, kun ensi Rey sitä piteli ringissä, ja sitten Edge heitti sen joillekin muille faneille? Joka tapauksessa, EDGE HUOMAS MUT!! *virne* Säälittävää, mutta jaksan mä sillä iloita vielä pitkään.

Se alkaakin sitten olla siinä –mun ja Assistenttini kooste illasta. Jos jaksoitte lukea loppuun asti; onnittelen! Tuli vähän pidempi tarina kuin oli tarkoitus… No, sattuvalle tapahtuu (Höh? Mikä meni väärin?).

KIITOS KAIKILLE LOISTAVASTA FIILIKSESTÄ!!!!! *kumarrus* Otetaan joskus uusiksi, eikös?

-*Trish StraTuS* ja Assistentti-

PS. Ei nyt jaksettu arvostella matseja, sillä olemme melko samaa mieltä niistä kuin kaikki muutkin –turhaa siis toistella. Tässä nyt halusimme kertoa OMAKOHTAISET hauskat hetket. Lippu-sählingit, fanit kehässä, Stink Face:t ym:t oli luonnollisesti viihdyttävää myös meistä, mutta kuten sanottu: tässä oli pointtina kertoa meidän illastamme.