STING

Pituus: 188 cm
Paino: 107 kg
Oikea nimi: Steve Borden
Syntynyt: 20.3.1959
Kotikaupunki: Venice Beach, Kalifornia
Ammattilaisdebyytti: 1985
Lopetusliike: Scorpion Deathlock, Stinger Splash

Steve Borden aloitti kotiseudullaan Etelä-Kaliforniassa voimailusalin pitäjänä. Hän kuitenkin luopui urasta ja päätti kouluttautua painijaksi. Hänen tulonsa tyrehtyivät uudesta urasta haaveillessa täysin, joten hän lähetti tuttavansa Jim Hellwigin kanssa valokuviaan kaikille mahdollisille painipromoottoreille. Ainoa joka vastasi, oli Jerry Jarrett, jonka kautta Borden ja Hellwig pääsivät uran alkuun. Hellwigin ja Bordenin tagteamin nimi oli Blade Runners, joka heel- tiiminä kylvi kauhua Mid-Southernissa. Jo tuolloin Borden alkoi käyttää itsestään nimeä Sting. Tagteamin hajottua Sting siirtyi Universal Wrestling Federationiin jossa nousi Eddie Gilbertin kanssa joukkuemestariksi vuonna 1986 - Hellwig nousi myöhemmin kuuluisuuteen WWE:ssä nimellä Ultimate Warrior. Kun Fantastics voitti vyöt syyskuussa 1986 Sting jätti Gilbertin ja ryhtyi faceksi. Hän paini myöhemmin vielä Rick Steinerin parina mutta kun NWA osti UWF:n, Sting siirtyi luontevasti uuden työnantajan leipiin.

NWA oli tuohon aikaan vielä voimissaan ja siellä painivat sellaiset yleisösuosikit kuin Ric Flair, Lex Luger ja Larry Zbysko. Lähes koko Stingin uran kestävä vihanpito Ric Flairin kanssa alkoi tuolloin. Sting otti Lex Lugerin kanssa useasti yhteen Flairin stablen Four Horsemenin kanssa. Sting taisteli myös Varsity Clubin kanssa ja sai tuon sodan aikana ensimmäisen NWA-mestaruutensa voittaessaan Mike Rotundalta NWA:n TV-mestaruuden. Puolustaessaan mestaruuttaan hän kohtasi toisen pitkäaikaisen vihollisen otellessaan useasti Great Mutan kanssa. Great American Bash 1989:ssä Sting selätti Mutan mutta tarkistusnauha osoitti, että Muta oli saanut hartiansa ylös ajoissa, joten TV-mestaruus julistettiin avoimeksi. Muta voitti sen myöhemmin.

Koska sekä Sting että Flair vihasivat Mutaa, Sting liittoutui Flairin kanssa taisteluun Mutaa ja Terry Funkia vastaan Halloween Havoc 1989:ään. Bruno Sammartino toimi ottelun tuomarina ja kullakin parilla oli kulmassaan oma miehensä pyyhe kädessä. Kun Sting ja Flair pääsivät niskan päälle, heidän nurkassaan oleva Ole Anderson tyrmäsi Mutan ja Funkin avustajan Gary Hartin. Hart pudotti pyyhkeensä ja Flair ja Sting veivät voiton. Hyvän yhteistyön ansiosta Flair kutsui Stingin liittymään Four Horsemeniin. Sting hyväksyi ja liittyi stableen vuoden 1990 alussa.

Horsemenin jäsenyydestä tuli lyhytaikainen, sillä Sting oli saavuttanut ykköshaastajan paikan Ric Flairin maailmanmestaruudesta. Kun Sting kieltäytyi luopumasta haastajuudesta, muut Horsemenit hyökkäsivät hänen kimppuunsa. Nämä vahingoittivat pahasti hänen polveaan ja Sting joutui pitkälle tauolle painimisesta. Sting ei halunnut silti päästää Flairia näkyvistään. Kun Sting ilmaantui Capital Combat 1990:n näyttämölle, Four Horsemen vangitsi hänet heittämällä hänet teräshäkin sisään. Silloin Stingin henkivartijana toiminut toimintaelokuvahahmo Robocop saapui paikalle, taivutti teräshäkin kalterit syrjään ja sysäsi oven syrjään. Four Horsemen pakeni ja Sting poistui areenalta Robocopin kanssa.

Great American Bash 1990:ssä Sting vihdoinkin sai mestaruusottelunsa Flairia vastaan. Siellä hänen onnistui kääntää Flairin Figure Four Leglock selätykseksi ja voittaa ensimmäisen kerran maailmanmestaruus itselleen. Voiton jälkeen hän jatkoi vihanpitoaan Flairin kanssa mutta myös uusi tuttavuus Sid Vicious aiheutti ongelmia. Stingin kiusaksi ilmaantui myös Black Scorpion, joka sanoi olevansa hahmo Stingin menneisyydestä. Halloween Havocissa Sting voitti mestaruusottelussaan Sid Viciousin. Seuraavaksi hän otteli Starrcadessa Black Scorpionia vastaan häkkimatsissa. Ottelun aikana neljä muuta Black Scorpion-asuun puettua miestä ilmaantui paikalle. Jälleen Stingin onnistui voittaa ottelunsa mutta neljä Scorpionia hyökkäsi hänen kimppuunsa. Sekasorron aikana Scorpionien johtajan naamio riuhtaistiin pois ja tämä paljastui Ric Flairiksi. Tämä oli Scorpioniksi pukeutuneina aikonut tuhota Stingin Horsemenien kanssa.

Nyt Flairin ja Stingin sota leimahti taas käyntiin. Kun Sting puolusti mestaruuttaan Flairia vastaan tammikuun 1991 house show'ssa, hän vahingossa tyrmäsi erotuomarina toimineen Nick Patrickin. Kun miehet tekivät Irish Whipin toisilleen he lensivät päistikkaa toisiaan päin minkä seurauksena Flair kaatui Stingin päälle. Patrick alkoi laskemaan selätystä ja kahden kohdalla Sting sai nostettua jalkansa köysille. Mutta Flair työnsi Stingin jalan pois eikä vielä pökerryksissä oleva Patrick huomannut tätä ja laski Flairin voittajaksi ja uudeksi maailmanmestariksi. Tästä lähtien Stingin ja Flairin työnantaja alkoi käyttää mestaruudesta nimitystä WCW World Heavyweight Championship.

Sting unohti Horsemenit joksikin aikaa ja taisteli välillä Nikolai Volkoffin ja Doomin kanssa. Ric Flair lähti WCW:stä ja Lex Luger voitti maailmanmestaruuden elokuussa 1991. Sting puolestaan lähti mukaan turnaukseen Lugerilta vapaaksi jääneestä USA-mestaruudesta. Hänen onnistuikin voittaa ensin Arn Anderson, sitten Scott Hall ja lopuksi Steve Austin ja nousta uudeksi USA-mestariksi. Ensimmäiseksi haastajaksi ilmaantui Johnny B. Badd. Hoideltuaan tämän Sting alkoi taistelemaan kahden tuoreen WCW-tähden, Abdullah the Butcherin ja Cactus Jackin kanssa. Steinerin veljekset ja El Gigante tukenaan Sting voitti Halloween Havoc 1991:ssä Abdullahin, Cactus Jackin, Hallin ja Vaderin.

Seuraavaksi mestaruushaastajaksi tuli WWE:stä saapunut "Ravishing" Rick Rude. Rude sai etulyöntiaseman kun Lex Luger kääntyi Stingiä vastaan aiheuttamalla pahan vamman tämän polveen. Tästä huolimatta Sting pakotettiin puolustamaan USA-mestaruuttaan Rudea vastaan ja vaikka hän teki kaikkensa, Rude lopuksi vei vyön. Sting sai hieman hyvitystä vuoden 1991 Starrcadessa voittamalla Battle Bowlin ja eliminoimalla siinä sekä Lugerin että Ruden. Voitto teki Stingistä jälleen Lugerin maailmanmestaruuden ykköshaastajan. Superbrawl II:ssa Sting voitti Lugerin ja nousi toisen kerran maailmanmestariksi.

Stingin vihollisiksi nousivat tämän jälkeen ensin Cactus Jack, sitten Jake Roberts ja lopulta Big Van Vader. Vaderin onnistui viedä Stingiltä WCW:n maailmanmestaruus Great American Bash 1992:ssa. Voitettuaan Robertsin Sting lähti taas maailmanmestaruusjahtiin mutta epäonnistui vuoden 1992 Battle Bowlin voitossa, kun Great Muta vei sen kunnian. Sting jatkoi herkeämättä Vaderin jahtaamista ja miehet kohtasivat Superbrawl III:n Strap Matchissa. Ottelu oli hyvin verinen mutta jälleen kerran Vaderin onnistui nujertaa Sting ja säilyttää mestaruutensa. Maaliskuussa 1993 Sting lopulta päihitti Vaderin mutta jo kuukauden päästä tämä voitti vyön takaisin. Seuraavien kuukausien ajan Sting liittoutui Davey Boy Smithin kanssa Vaderia ja tämän kumppania Sid Viciousta vastaan. Beach Blastissä heinäkuussa Sting voitti Smithin kanssa Vaderin ja Sidin. Välillä he saivat kumppanikseen myös Dustin Rhodesin. Fall Brawlissa Sting ja Smith voittivat yhdessä Rhodesin ja Shockmasterin kanssa Vader-Sid - kaksikon ja näiden kumppanit Harlem Heatin.

Halloween Havoc 1993:ssa Sting otti vielä vaikuttavan singles-voiton Sidistä ja alkoi tämän jälkeen eri kumppanien kanssa tavoitella WCW:n joukkuemestaruutta. Hän otteli kumppaniensa kanssa useasti Nasty Boyseja vastaan ja voittikin useasti, mutta aina diskauksella. Siksi Nasty Boys säilyi joka kerta mestarijoukkueena. Maaliskuussa WCW järjesti Englannissa European Cup-turnauksen. Siellä Sting voitti ensin Booker T:n, sitten Ron Simmonsin ja Steve Austinin ja lopuksi vielä suurvihollisensa Vaderin ja nousi koko turnauksen voittajaksi.

European Cupin jälkeen Sting haastoi vanhan vihollisensa Rick Ruden tämän pitämästä WCW International World Titlesta. Kyseinen mestaruus oli syntynyt, kun NWA oli vetäytynyt WCW:n toiminnasta ja WCW oli perustanut International Committeen, minkä maailmanmestaruuden Rude oli voittanut Ric Flairilta. Rude kieltäytyi myöntämästä Stingille mestaruusottelua mutta Stingin onnistui huiputtaa Rudea lähettämällä naispuolisen "fanin" pyytämään tältä nimikirjoitusta. Tietämättään Rude kirjoitti nimensä sopimukseen, jossa annettiin Stingille mestaruusottelu huhtikuun 1994 Spring Stampedeen. Kun Rude koetti ottelussa tehdä Rude Awakeningin, Vader ilmaantui kehään aikoen lyödä Stingiä tuolilla yrittäen estää tämän voiton. Mutta Sting väisti Vaderin iskun ja tuoli osui Ruden selkään. Sting hyödynsi tilanteen ja selätti Ruden voittaen neljännen maailmanmestaruutensa.

Rude sai uusintaottelun jo kahden viikon päästä NJPW:n järjestämässä mestaruusmatsissa Japanissa. Kun Ruden kumppani Lady Love häiritsi Stingiä, Ruden onnistui tehdä tälle ensin Piledriver ja sitten Knee Drop yläköydeltä. Mutta tämä ottelu jäi Ruden painiuran viimeiseksi, sillä ottaessaan ottelun aikana kehän ulkopuolella Stingin kiinni tämän tehdessä Splashia, Ruden selkä vahingoittui niin pahasti, että hänen mestaruutensa otettiin uran päättymisen vuoksi pois. International Committee halusi antaa vyön takaisin Stingille mutta WCW:n ykkösfacena hän kieltäytyi ottamasta mestaruutta, jota ei ollut ansainnut ottelemalla. Siksi Sting haastoi Vaderin otteluun, jonka voittaja saisi vyön. Ottelu järjestettiin toukokuun 1994 lopulla WCW Slamboreessa, ja siellä Sting selätti Vaderin kun tämän Vader Splash meni ohi ja voitti maailmanmestaruuden jo viidennen kerran.

Tämän jälkeen WCW päätti yhdistää International World- ja World Heavyweight-mestaruudet. Yhdistämisottelu määrättiin Clash of the Champions XXVII:een kesäkuussa ja siellä Sting kohtasi jälleen kerran World Heavyweight-mestari Ric Flairin. Flair saapui otteluun Sensational Sherri mukanaan. Kun Flair ottelun aikana kierähti pois kehästä saadakseen hengähdystauon, Sting lähti hänen peräänsä ja hyökkäsi mutta Flair veti Sherrin eteensä ja Sting tyrmäsi tämän. Sting järkyttyi ja Flair pakeni kehään ja siellä Flairin onnistui tehdä yllätyshyökkäys ja selättää Sting pitelemällä kiinni tämän trikoista. Näin Flair voitti mestaruuksien yhdistämisottelun. Sherri ja Flair alkoivat piestä hävinnyttä Stingiä mutta vastikään WCW:iin liittynyt Hulk Hogan pelasti tämän.

Hulk Hogan oli kertonut haastavansa Flair vs. Sting -matsin voittajan otteluun maailmanmestaruudesta. Hogan voitti Flairin ja mestaruuden heinäkuun Bash at the Beachissa. Sting sai jälleen mahdollisuuden nousta ykköshaastajaksi Fall Brawlissa otellessaan Vaderia ja Guardian Angelia vastaan. Vader kuitenkin voitti ja Sting pudotettiin pois mestaruusjahdista.

Jonkin aikaa Sting taisteli yhdessä Hoganin ja Randy Savagen kanssa Dungeon of Doomia vastaan mutta lähti kesäkuussa 1995 jälleen tavoittelemaan WCW:n USA-mestaruutta. Jälleen hänen onnistui edetä turnauksessa menestyksekkäästi voittamalla ensin Arn Andersonin ja sitten Paul Orndorffin. Great American Bashin finaalissa hän kukisti Mengin ja nousi USA-mestariksi. Hän puolusti vyötä monta kertaa niin Mengiä kuin muita Dungeon of Doomin jäseniä vastaan. Mutta marraskuussa vastikään NJPW:stä Yhdysvaltoihin saapunut Kensuke Sasaki voitti vyön.

Hävittyään Sting seurasi aiempia polkujaan ja siirtyi jälleen tavoittelemaan maailmanmestaruutta. Kun Ric Flairilla oli siihen aikaan hankaluuksia Horsemen-toveriensa kanssa, hän pyysi taisteluun apua Stingiltä. Tämä suostui ja ryhtyi Flairin pariksi Halloween Havocissa. Siellä kuitenkin paljastui, että Flair oli järjestänyt suuren huijauksen saadakseen Stingin ansaan ja mukiloi tämän pahasti. Muutaman viikon päästä Sting palasi, hyökkäsi Flairin kimppuun ja lukitsi tämän Scorpion Deathlockiin. Hän kieltäytyi päästämästä tuskissaan olevaa Flairia irti ja vasta Lex Lugerin suostuttelu sai hänet lopulta päästämään Flairin pois otteesta. Lopullisesti Sting kosti Flairille World War III:ssa miesten välisessä hurjassa ottelussa. Viimein Stingin onnistui voittaa matsi Scorpion Deathlockin jälkeen. Vaikka ottelu olikin ollut rasittava, Sting lähti saman illan 60:n miehen Battle Royaliin, mikä oli vuorossa heti seuraavana. Koska vapaana oleva maailmanmestaruus oli Battle Royalin panoksena, Sting antoi kaikkensa mutta joutui lopulta ulosheitetyksi. Voittajaksi selviytyi Randy Savage.

Stingin ja Flairin välit olivat jatkuvasti räjähdysherkät. Starrcade 1995:een määrättiin kolmiottelu, johon osallistujiksi tulivat Flairin ja Stingin lisäksi Luger. Kun Sting ja Luger tappelivat ringsidella, Flair sai yllätysvoiton uloslaskulla. Sting ja Luger jäivät silti taistelupariksi ja vuoden 1996 alussa he voittivat Harlem Heatilta WCW:n joukkuemestaruuden. He pitivät vöitä viisi kuukautta ja kukistivat niin Blue Bloodsin kuin Road Warriorsitkin. Vasta kesäkuussa 1996 he hävisivät mestaruuden takaisin Harlem Heatille. Vuoden 1996 ensimmäisen puoliskon aikana Sting sai myös mahdollisuuden kaksoismestaruuteen mutta hävisi WCW:n mestarille Giantille Slamboreessa.

Kesäkuussa 1996 Scott Hall ja Kevin Nash ilmaantuivat WCW:iin ja sanoivat aikovansa vallata sen komentoonsa. Sting, Luger ja Savage aikoivat estää heidän aikeensa ja haastoivat Hallin ja Nashin Bash at the Beach 1996:een. Nämä suostuivat ja ilmoittivat kolmannen miehensä tulevan paikalle itse tapahtumassa. Kun ottelu alkoi, Nashin ja Hallin paria ei vieläkään näkynyt mutta Stingin joukkueen ylivoimaa ei kestänyt kauan, kun Luger loukkaantui ja joutui keskeyttämään ottelun. Kun Nash ja Hall alkoivat hallita ottelua, Hulk Hogan saapui yllättäen areenalle. Kaikki luulivat tämän tulleen Stingin ja Savagen avuksi mutta yleisön järkytykseksi Hogan teki monta Leg Dropia Savagelle, samalla kun Nash ja Hall hakkasivat Stingiä. Nash, Hall ja Hogan muodostivat uuden WCW:n heel stablen New World Orderin (nWo), joka alkoi hallita WCW:ssä ja jota vastaan Sting tulisi käymään uransa suurimmat taistelunsa.

Jotta voisivat vastustaa nWo:ia, Sting, Luger ja Savage päättivät yhdistää voimansa Ric Flairin ja muiden WCW-tähtien kanssa. nWo:n ja sen vastustajien välille järjestettiin War Games-ottelu Fall Brawliin. Mutta Hogan osoitti hallitsevansa mestarillisesti vastustajiensa käännyttämisen toisiaan vastaan. Ennen Fall Brawlia nWo:n rinnalla alkoi esiintyä Stingin asuun ja pukuun puettu painija, joka hyökkäsi monta kertaa Lugerin ja muiden WCW-läisten kimppuun. Lopulta kaikki uskoivat Stingin pettäneen WCW:n ja liittyneen nWo:iin. Sting vakuutti, että nWo huijasi kaikkia ja että hän oli uskollinen WCW:lle mutta kukaan ei uskonut häntä.

Fall Brawlissa Luger, Flair ja Arn Anderson taistelivat teräshäkissä Hogania, Hallia, Nashia ja nWo:n "Stingiä" vastaan. Mutta ottelun aikana oikea Sting ilmaantui areenalle, syöksyi häkkiin ja tuhosi koko nWo:n valtavan raivon vallassa. Sen tehtyään hän kohdisti raivonsa myös Lugeriin ja kumppaneihin ja sanoi, että tästä lähtien nämä saisivat taistella nWo:ia vastaan yksin, koska eivät olleet uskoneet häntä.

Hoganin nWo oli edelleen vallassa WCW:ssä, kun Lugerin ja Flairin johtama ryhmä oli liian heikko vastustaakseen sitä. Fall Brawlia seuranneessa Nitron lähetyksessä Sting julisti itsensä riippumattomaksi kummastakin ryhmittymästä. Tästä lähtien Sting omaksui uuden tyylin, mustiin pukeutuvan ja valkoista kasvomaalia käyttävän "Crow Stingin". Hän alkoi näyttäytyä varjoissa, piileskellen areenoiden kattorakenteissa ja seuraten sieltä tapahtumia kehässä. Sieltä hän aina välillä hyökkäsi toisten painijoiden kimppuun. Stingin uhriksi joutuivat niin ystävät kuin vihollisetkin hänen kostaessaan sekä niille, jotka olivat aiheettomasti syyttäneet häntä petoksesta, että niille, jotka olivat sen saaneet aikaan.

Stingistä tuli ainoa vastustaja, jota nWo:n painijat todella pelkäsivät, sillä hänen äkkiarvaamattomat hyökkäyksensä useimmiten nujersivat koko tiimin. Vähitellen Sting alkoi keskittyä nWo:n johtajaan Hollywood (ent. Hulk) Hoganiin, joka oli yhtäjaksoisesti pitänyt WCW:n maailmanmestaruutta lähes koko nWo:n olemassaolon ajan. Sting aikoi viedä vyön Hoganilta ja pysyi koko loppuvuoden 1997 piikkinä tämän lihassa. Lopulta WCW:n johto myöntyi antamaan hänelle mestaruusottelun Starrcadeen. Stingin mahdollisuutta voittoon pidettiin vähäisinä, sillä ottelun tuomitsi hänen seitsemän vuoden takainen Flair-ottelututtavuutensa Nick Patrick, joka oli nWo:n tuomareita. Hogan teki ottelussa tavanomaiset iskunsa, kasvoihin potkunsa ja Legdropinsa. Tämän jälkeen Patrick teki nopean laskun kolmeen ja käski soittaa kelloa Hoganin voiton merkiksi. Mutta silloin alkoi tapahtua, kun areenalle ilmaantui vastikään WWE:stä suurella kohulla lähtenyt Bret Hart. Hart esti kellon soittamisen, heitti Hoganin takaisin kehään ja käski ottelun jatkua. Buff Bagwell ja Scott Norton koettivat tulla Hoganin avuksi mutta Sting sai hoideltua heidät. Sitten Sting laittoi Hoganin Scorpion Deathlockiin Hartin tarkkaillessa tilannetta. Ja kun Hoganin oli pakko luovuttaa, Hart julisti ottelun tulokseksi, että Sting oli uusi mestari.

Kuusinkertaisen maailmanmestarin Stingin titteli oli kuitenkin hataralla pohjalla, sillä Hartin oikeus tuomaroida WCW:n mestaruusmatsi oli vähintään kyseenalainen. Siksi Sting pakotettiin luopumaan mestaruudestaan tammikuun 1998 alussa WCW:n toisen TV- ohjelman, torstai-iltaisen Thunderin debyyttilähetyksessä. Stingin ja Hoganin välille määrättiin ottelu helmikuun Superbrawl VIII:aan ja sen voittajasta tulisi WCW:n kiistaton maailmanmestari. Sting onnistui saamaan Hoganin Scorpion Deathlockiin mutta Hogan kurottautui kiinni köysiin. Sen jälkeen tuomari Charles Robinson joutui tyrmätyksi. Hogan pudotti Leg Dropin Stingille. Nick Patrick saapui laskemaan selätystä mutta Hoganin järkytykseksi Sting nousi ylös - yksi harvoista kerroista kun Hoganin jalanpudotuksesta on noustu. Hogan yritti vielä monta kertaa selätystä mutta Sting nosti aina hartiat ylös. Turhautunut Hogan ryhtyi riitelemään Patrickin kanssa, että tämä ei laskenut tarpeeksi nopeasti. Hoganin huomion ollessa toisaalla Sting aloitti vastahyökkäyksen ja teki Hoganille Stinger Splashin. Samalla myös Patrickilta meni taju kankaalle ja nWo:n jäsenet juoksivat paikalle. Sting oli alakynnessä näitä vastaan mutta paikalle saapui myös Randy Savage, joka tyrmäsi Hoganin spraypurkilla. Tämä antoi Stingille tilaisuuden selättää Hogan ja tokkurainen Patrick sai tällä kertaa laskea Stingin maailmanmestariksi.

Sting taisteli voittonsa jälkeen Scott Hallia vastaan. Tämä oli marraskuussa noussut ykköshaastajaksi voittamalla World War III:n. Voitettuaan Hallin Uncensoredissa, Sting koetti tehdä vastapalveluksen Savagelle auttamalla Savagea tämän häkkimatsissa Hogania vastaan. Mutta Savage petti Stingin ja iski mestarin kanveesiin Piledriverilla. Tästä alkoi Stingin sota Savagen kanssa, minkä kuluessa Sting otteli useassa Nitron lähetyksessä myös Savagen liittolaista Kevin Nashia vastaan. Huhtikuun Spring Stampedessa Sting puolusti mestaruuttaan Savagea vastaan. Stinger Splash meni ohi maalin ja Sting tyrmäsi tuomari Charles Robinsonin. Savage rankaisi Stingiä Piledriverilla ja myös Miss Elizabeth tuli kehään ja iski Stingiä terästuolilla. Mikään ei kuitenkaan pitänyt mestaria matossa. Savage löi vielä kerran tuolilla ja kiipesi sitten köysille tehdäkseen bravuurinsa Flying Elbow Dropin. Paikalle tulleet Hogan ja Disciple kuitenkin työnsivät Savagen alas köysiltä. Mutta Kevin Nash esti Stingiä hyötymästä tilanteesta, tuli kehään ja teki tälle Jackknife Powerbombin. Sitten Nash veti Savagen tajuttoman Stingin päälle ja Savage vei maailmanmestaruuden itselleen.

Savage ei saanut kauaa nauttia voitostaan sillä jo seuraavan illan Nitrossa Bret Hart avitti Hollywood Hoganin voittoon mestaruusottelussa ja maailmanmestaruus oli jälleen nWo:lla. Hoganista tarpeekseen saaneet Nash ja Savage muodostivat oman kilpailevan stablensa, joka käytti nimeä nWo Wolfpac eli "punaiset", joka taisteli Hollywood Hoganin alkuperäistä nWo:ia, "valkoisia" vastaan. Sting ei edelleenkään piitannut liittoumista vaan ryhtyi tavoittelemaan Nashin ja Hallin hallussaan pitämää WCW:n joukkuemestaruutta. Sting valitsi parikseen Giantin mutta joutui epävarmaan asemaan kun Giant yllättäen liittyi nWo:iin. Joukkuemestaruusmatsi määrättiin Slamboreehin ja siellä Hall yllättäen petti Nashin ja liittyi itsekin nWo:iin. Hall tyrmäsi parinsa ja antoi Giantin selättää tämän, jolloin uusiksi joukkuemestareiksi tulivat Sting ja Giant.

Voiton jälkeen Hall ja Giant kutsuivat myös Stingin nWo:n jäseneksi, koska tämä oli Giantin kanssa joukkuemestari. Myös Hallin petoksesta vihainen Nash ryhtyi urakalla värväämään Stingiä Wolfpaciin. Nash sai tuekseen Lugerin, joka liittyi Wolfpaciin ja ryhtyi ylipuhumaan myös Stingiä liittymään. Sting horjui kahden keskenään sotivan liittymän välillä. Kun Luger ja Nash erään kerran ottelivat joukkuematsissa Giantia ja Hogania vastaan, Sting ryntäsi paikalle pukeutuneena nWo:n mustavalkoiseen paitaan. Hän näytti liittyneen nWo:iin ja Hogan ja Giant ryhtyivät juhlimaan hänen kanssaan. Mutta kesken juhlinnan Sting repäisi paitansa pois ja sen alta paljastui Wolfpacin punamusta paita! Sitten hän hakkasi Giantin ja Hoganin osoittaen, että hän oli virallisesti liittynyt Wolfpaciin.

Giant oli nyt joukkuemestari yhdessä vihollistallin jäsenen kanssa. Hän koetti ottaa uudeksi mestaripariksi nWo:n Bryan Adamsin mutta WCW:n johto kieltäytyi hyväksymästä tätä. Sen sijaan Great American Bashiin määrättiin ottelu Stingin ja Giantin kesken ja voittaja saisi valita itselleen uuden mestarikumppanin. Tähän aikaan Sting vaihtoi valkoisen kasvomaalinsa punaiseksi osoittaen jälleen täyttä sitoutumistaan Wolfpaciin. Great American Bashissa Sting voitti Giantin ja mestaruus siirtyi virallisesti pois nWo:lta. Mestarikumppanikseen Sting valitsi Wolfpacin johtajan Kevin Nashin. He kuitenkin hävisivät mestaruuden heinäkuussa 1998 Hallille ja Giantille.

Bret Hart oli pettynyt Stingin ratkaisuun liittyä Wolfpaciin ja ryhtyi houkuttelemaan tätä pois tiimistä. Hart sanoi olevansa Stingin ystävä ja esti joitakin kertoja nWo:n jäseniä vahingoittamasta tätä. Hartin ja Hollywood Hoganin liittolaisuus alkoi olla koetuksella ja syyskuussa Hogan haastoi Hartin otteluun Nitron lähetyksessä. Hart joutui ottelussa Hogania vastaan pahaan alakynteen, sillä hänen huono polvensa aiheutti äärimmäisiä tuskia. Sting tuli silloin ottelemaan Hartin sijasta. Mutta pian paljastui, että Stingiä oli huijattu pahasti. Hart ryntäsi takaisin kehään, hyökkäsi Stingiä vastaan yhdessä Hoganin kanssa ja lukitsi Stingin Sharpshooteriin.

Viikon kuluttua Sting kävi backstagella Hartin kimppuun ja kosti pitämällä tätä pitkään Scorpion Deathlockissa. Sting ja Hart ottelivat Halloween Havocissa ja ottelussa tuomari tyrmättiin, jolloin Hart pudotti Stingin mailalla. Tämän jälkeen Sting joutui Sharpshooteriin ja Hart sai voiton. Sting kannettiin paikalta paareilla eikä häntä nähty WCW:ssä moneen kuukauteen.

Sting palasi huhtikuussa 1999. Hän ei ollut enää Wolfpacin jäsen, sillä tiimi oli liittynyt nWo:iin, missä Hogan, Nash ja Luger olivat johdossa. Erään Nitron lähetyksen aikana Sting saapui paikalle Randy Savagen kanssa ilmoittamaan, että Spring Stampedessa käytäisiin neliottelu Ric Flairin maailmanmestaruudesta, jossa haastajina olisivat Sting, Hogan ja Diamond Dallas Page. Sting ei voittanut ottelua, sillä lopuksi Page vei mestaruuden iskettyään Diamond Cutterin Flairille.

Sting pysytteli edelleen kuvioissa ja voitti Flairin suurenmoisessa ottelussa Nitron lähetykssä. Sitten hän sai huhtikuun lopulla mestaruusottelun Pagea vastaan. Nitrossa Sting voitti Pagen ja maailmanmestaruuden kahdeksannen kerran. Ikävä kyllä hän menetti vyön jo saman illan aikana neliottelussa DDP:n, Nashin ja Goldbergin kanssa, kun Randy Savage avitti DDP:n voittoon.

Slamboreehen Sting sai kovan vastuksen, Goldbergin. Valitettavasti Bret Hart ja Steinerin veljekset pilasivat ottelun ja tulos julistettiin ratkaisemattomaksi. Sting lähti kostoretkelle Steinereita, erityisesti Rickiä vastaan, joka oli WCW:n TV-mestari. Kesällä 1999 Sting kävi monta ottelua Rickiä vastaan mutta useimmiten ne päättyivät ulkopuolisten sekaantumiseen. Niin kävi myös Great American Bashissa, jossa Sting ja Steiner kävivät mestaruusottelun. Tank Abbott ja Scott Steiner hyökkäsivät kehään mutta Stingin onnistui taistella heitä vastaan. Seuraavana iltana Nitrossa hän heitti Rick Steinerin läpi seinästä ja hakkasi tämän backstagella.

Kun Kevin Nash oli tuohon aikaan sodassa Randy Savagen ja Sid Viciousin kanssa, Sting ilmaantui monta kertaa auttamaan entistä Wolfpac-kumppaniaan. Bash at the Beachiin Nash ja Sting lähtivät yhdessä Savagea ja Sidiä vastaan missä panoksena oli Nashin maailmanmestaruus. Savage selätti ottelussa Nashin ja vei mestaruuden. Seuraavan illan Nitrossa Sting voitti ottelussa Ric Flairilta tämän WCW:n pääjohtajan viran. Hän hoiti virkaa vain muutaman viikon ja lakimiesten valmisteltua luopumisen huolellisesti, hän luovutti johtajuuden takaisin WCW:lle.

Seuraavaksi Sting liittoutui Hollywood Hoganin kanssa, joka oli hylännyt nWo:n aikaiset likaiset temppunsa ja ottanut takaisin vanhan kelta-punaisen asunsa sekä painin ykköshyviksen asemansa. Nash aiheutti sen, että Savage hävisi maailmanmestaruuden Hoganille ja tämän jälkeen alkoi Sidin ja Rick Steinerin kanssa hakata Hogania. Sting tuli Hoganin avuksi yhdessä Goldbergin kanssa. Kolmikko Hogan, Goldberg ja Sting kävi sotaan Nashia, Sidiä ja Steineria vastaan ja Stingin osaksi tuli otella Sidin kanssa Road Wildissa. Vaikka Sting teki kaikkensa, Sidin onnistui lopuksi voittaa ottelu selätyksellä Choke Slamin jälkeen. Road Wildin jälkeisessä Nitrossa Sid keskeytti Rey Mysterion ja Lennyn ottelun. Sid paiskasi Mysterion Powerbombilla mattoon ja aikoessaan toistaa tekonsa, Sting ja Hogan tulivat paikalle. Sid pakeni heitä ja Hogan lupasi, että voitettuaan Sidin ottelussa, Sting saisi oman mestaruusottelun viikon päästä. Sting suostui ja myös auttoi Hogania sinä iltana voittamaan Sidin. Viikon päästä Luger saapui toivottamaan Stingille hyvää onnea mestaruusotteluun. Hän ilmaisi kuitenkin epäilevänsä Stingin ja Hoganin ystävyyden olevan mahdollista muistuttaen lisäksi, että hän itse oli ollut Stingin ystävä kauemmin kuin Hogan. Myöhemmin Hogan vastasi, ettei tulisi vanhaan malliin enää pettämään ketään. Sting oli hänen ystävänsä kehän ulkopuolella mutta kehässä hän tulisi löylyttämään tämän.

Sting ja Hogan kiertelivät toisiaan pitkän aikaa ottelun aluksi. Sting hakkasi Hogania useita kertoja päähän ja tappelu päätyi kehän ulkopuolelle ja Sting paiskasi Hoganin pään selostuspöytään. Hogan puolestaan paiskasi Stingin kasvot edellä mattoon ja potkaisi tätä päähän. Sting väisti Leg Dropin ja sai perille Stinger Splashin. Silloin Sid ja Rick Steiner saapuivat paikalle ja hakkasivat molempia ottelijoita. Luger ja Goldberg saapuivat heidän avukseen ja lopussa mestaruutensa pitänyt Hogan kätteli sekä Stingiä että Goldbergia.

Hogankin syytti Lugeria siitä, että tämä koetti aiheuttaa vaikeuksia hänen ja Stingin välille. Luger vihjaili, että juuri Hogan oli ollut se salaperäinen kaahari, joka oli lähestulkoon päättänyt Kevin Nashin uran. Sting muisti, kuinka usein nWo oli aikanaan pettänyt häntä ja alkoi Fall Brawlin edellä epäillä Hoganin vilpittömyyttä. Fall Brawlissa Sting saisi uusintaottelun Hogania vastaan mestaruudesta.

Hogan vannoi, ettei pettäisi Stingiä ja Luger teki koko ajan parhaansa varoittaakseen tätä Hoganista. Syyskuun Fall Brawliin mennessä Stingin ja Lugerin ystävyys näytti jo hajoavan. Mestaruusottelussa Sting nuiji Hoganin kehänurkkaan ja hakkasi tätä toistuvasti päähän. Ottelu päätyi jälleen kehän ulkopuolelle ja Sting ajoi Hoganin turvamuuriin. Hogan alkoi kuristamaan Stingiä kaapelilla ja teki tälle kehässä Suplexin. Sting teki Hoganille kaksi perättäistä Stinger Splashia mutta kolmannen Hogan ehti väistää. Hogan sai perille Leg Dropin mutta paikalle saapunut DDP häiritsi tuomaria, joka ei tullut laskemaan selätystä. DDP teki Hoganille Diamond Cutterin mutta Bret Hart tuli hoitamaan hänet pois kehästä. Mutta myös Sid ja Luger tulivat paikalle häiritsemään Hogania. Sitten Sting täysin yllättäen otti Lugerilta tämän tuoman mailan ja tyrmäsi sillä Hoganin. Sting otti tämän Scorpion Deathlockiin ja Hogan luovutti. Yhdeksänkertainen maailmanmestari Sting poistui paikalta yhdessä Lugerin kanssa.

Seuraavan illan Nitrossa Chris Benoit nousi seuraavaksi mestaruushaastajaksi voittamalla karsintaottelun Dean Malenkoa vastaan. Toisaalla Sting ja Luger kertoivat yhdessä Ric Flairille, että tämän oli aika siirtyä syrjään, sillä he ottaisivat nyt ohjat käsiinsä. Flair kieltäytyi lähtemästä ja joutui Stingin ja Lugerin hyökkäyksen kohteeksi mutta Hart ja Hogan pelastivat hänet. Hogan vannoi kostavansa Stingille ja Lugerille. Sting ja Luger kuitenkin kieltäytyivät ottelemasta. Myös Chris Benoit sai pettyä, sillä kutsuessaan Stingiä kehään mestaruusottelua varten, paikalle ilmaantui TV-mestari Rick Steiner. Steiner sanoi, että Stingillä on muuta tekemistä ja sen sijaan Benoit saisi painia häntä vastaan. Benoit voitti helposti Steinerin ja voitti TV-mestaruuden.

Viikon kuluttua Ric Flair sanoi antavansa opetuksen Stingille, jolloin Benoit tuli hänen luokseen. Benoit sanoi haluavansa Stingin ensin, sillä hänelle oli luvattu mestaruusottelu, eikä Sting pakenisi toista kertaa. Flair järjesti ottelun ja Sting aloitti hyvin vahvasti Benoit'ta vastaan. Tämä pakeni kehänlaidalle toipumaan ja iski sitten Stingille Suplexin. Sting oli jo luovuttamaisillaan Benoit'n Crossfacessa mutta onnistui raahautumaan köysiin. Kun Benoit'n Drop Kick meni ohi, Sting löi häntä vyön alle ja teki Atomic Dropin. Sting sai Benoit'lle Chin Lockin mutta tämä irrottautui. Monet selätysyritykset eivät pitäneet Benoit'ta maassa ja hän myös väisti mestarin Stinger Splashin. Kun Benoit sai Stingin Sleeperiin, Sting tyrmäsi tuomarin paiskatessaan Benoit'n irti otteesta. Luger saapui kehään ja tyrmäsi Benoit'n mailalla. Flair, DDP ja Hogan saapuivat kaikki paikalle ja hieno ottelu päättyi yleiseen kaaokseen. Kun DDP myöhemmin illalla otteli Flairia vastaan, Sting koetti hyökätä Flairin kimppuun. Hänen Elbow Dropinsa meni ohi ja Flair laittoi hänet Figure Fouriin. Luger saapui vapauttamaan Stingin. Hogan tuli paikalle maksamaan kalavelkoja mutta jäi alakynteen kun Sting ja Luger hakkasivat häntä mailoilla.

Seuraavalla viikolla Hogan oli jakamassa nimikirjoituksia lapsille, kun Sting saapui hyökäten takaapäin kohdistaen iskunsa Hoganin polviin. Hyökkäyksen tarkoituksena oli estää Hoganin osanotto sen illan joukkuematsiin, jossa Sting, Luger ja DDP ottelisivat Flairia, Hartia ja Hogania vastaan. Hart ja Flair olivat luonnollisesti alakynnessä mutta Flair sai Stingin Figure Fouriin. Luger purki Figure Fourin iskemällä Flairia mailalla, jolloin ottelu päättyi diskaukseen. Silloin Hogan nilkutti kehään ja onnistui iskemään yllätysiskuja Stingille ja Lugerille.

Seuraavaksi Flair ja Hogan liittoutuivat joukkueeksi otteluun Stingiä ja Lugeria vastaan. Sting ja Hogan alkoivat tapella keskenään jo ennen kehään nousua ja Sting heitti Hoganin selostuspöydästä läpi. Kaikki neljä miestä hakkasivat toisiaan kehässä mutta lopuksi Hogan otti voiton Leg Dropilla. Hogan sai mestaruusottelun Halloween Havociin mutta alkoi sitä edeltävinä päivinä osoittaa merkkejä kyllästymisestä WCW:iin. Samaa alkoi sanoa myös Hart, joka sanoi tulleensa WCW:iin taistelemaan Hoganin kanssa mutta näytti aina juuttuvan muualle henkilöstöpolitiikan takia. Sting ryhtyi värväämään Hartia puolelleen, koska huomasi tässä samanlaista katkeruutta kuin itsessäänkin. Lisäksi hän lupasi, että jos Hart torjuisi Hoganin, Hart saisi ottelun Stingin maailmanmestaruudesta. Hart suostui vaikka epäilikin Stingin motiiveja, koska mestaruuden lisäksi hänellä olisi voittaessaan mahdollisuus kohdata Hogan Havocissa.

Hartin epäilykset kävivät toteen, kun Sting hyökkäsi takaapäin hänen kimppuunsa backstagella ennen ottelua. Itse Nitrossa käydyssä ottelussa Sting kuristi Hartia kaapelilla ja murjoi tämän nurkkaukseen Stinger Splashilla. Hart sai Stingin Sharpshooteriin mutta Sting pääsi köysiin ja laittoi Hartin Sleeperiin. Hart käänsi sen Suplexiksi ja Luger juoksi ringsidelle. Luger iski Hartia mailalla päähän, minkä jälkeen Sting otti tämän Scorpion Deathlockiin ja Hart luovutti. Myöhemmin illalla Sting saapui auttamaan Lugeria tämän ottelussa Goldbergia vastaan. Sting tyrmäsi Goldbergin mailalla mutta Deathlockin johdosta ontuva Hart raahasi itsensä areenalle, otti mailan ja alkoi takoa sillä Stingiä. Hart laittoi Stingin Sharpshooteriin minkä aikana Goldberg päihitti Lugerin.

Halloween Havocissa Hogan osoitti, että aikoi protestoida WCW:n politiikkaa vastaan. Hän saapui paikalle puku päällä, herjasi Stingiä muutamalla sanalla ja asettui sitten maahan. Hän käski mestaria selättämään ja Sting totteli. Myöhemmin illalla Sting tuli kehään ja sanoi, ettei hän saapunut paikalle vapaailtaa varten. Hän heitti ilmaan avoimen haasteen kenelle tahansa ja kysyessään, kuka ottaisi sen vastaan, areenalle astui juuri USA-mestaruuden Sidiltä voittanut Goldberg. Heti kun Goldberg pääsi kehään, Sting kierähti ulos. Lopulta tuomari Charles Robinson saapui kehään ja määräsi Sting vs. Goldberg -ottelun alkavaksi. Goldberg hakkasi Stingiä sen verran vahvasti, että tämä putosi pois kehästä. Goldberg paiskasi mestarin pään pöytää vasten ja tämän jälkeen päin turvamuuria. Kun Goldberg aikoi paiskata Stingin kehätolppaan, tämä väisti ja Goldberg sinkoutui itse sitä päin. Kehässä Sting teki Goldbergille Splashin ja Spearin mutta ne eivät riittäneet selätykseen. Goldbergin Spearin epäonnistuttua Sting teki Goldbergille kolme perättäistä Stinger Splashia. Nämäkään eivät riittäneet ja lopulta Goldberg iski Stingille Spearin ja tämän jälkeen otti voiton Jackhammerilla. Yllättäen Robinson ojensi maailmanmestaruusvyön Goldbergille vaikka ottelun periaatteessa piti olla ei-mestaruusmatsi. Suunniltaan raivosta Sting laittoi Robinsonin Scorpion Deathlockiin.

Seuraavan illan Nitrossa edelleen raivoisa Sting etsi käsiinsä johtaja J.J. Dillonin. Hän sanoi tälle halunneensa pelastaa Halloween Havocin illan ottelemalla Goldbergia vastaan. Mutta hän ei ollut aikonut pistää peliin mestaruuttaan ja halusi sen nyt takaisin. Dillon sanoi Stingin olevan oikeassa ja että Goldberg menettäisi vyön. Mutta Stingille mestaruutta ei palautettaisi, koska tämä oli käynyt WCW:n palveluksessa olevan tuomarin kimppuun. Dillon kertoi, että mestaruus on avoimena ja se annettaisiin järjestettävän turnauksen voittajalle. Sting hyökkäsi Dillonin kimppuun ja laittoi tämän Scorpion Deathlockiin mutta Goldberg saapui vapauttamaan Dillonin.

Sting lähti mukaan mestaruusturnaukseen ja voitti ensin Brian Knobsin, sitten Mengin ja lopuksi Lugerin päästen Mayhemin finaaliin, jossa vastustajana oli Bret Hart. Turnauksen aikana hänen välinsä Lugeriin katkesivat, kun Luger kääntyi häntä vastaan. Finaali Hartin kanssa oli kaaosmaista Lugerin alituisen häirinnän vuoksi. Luger hyökkäisi mailan kanssa Stingin kimppuun ja tuomari aikoi julistaa Hartin voittajaksi diskauksella. Hart kieltäytyi voittamasta sillä tavalla ja käski jatkaa ottelua mutta sai lopulta Stingin Sharpshooteriin. Sting luovutti ja Hart eteni loppuotteluun, jossa lopulta vei mestaruuden.

Stingin ja Lugerin sota huipentui Starrcadeen, missä ratkaisevaksi tekijäksi osoittautui Miss Elizabeth, joka petti Stingin vaikka oli aiemmin esiintynyt tämän puolella. Elizabeth löi Stingiä mailalla, jolloin Sting voitti ottelun diskauksella mutta joutui Elizabethin ja Lugerin silmittömän väkivallan kohteeksi. Seuraavana iltana Luger pilkkasi Stingiä häpeämättömästi mutta silloin valot sammuivat. Salamanvälähdykset valaisivat areenaa ja kun valot taas syttyivät, koko kehä oli täynnä mustia ruusuja. Sting oli selvästikin lähtenyt kostoretkelle Lugeria vastaan. Erään toisen kerran Luger huomasi Nitron lavasteissa oleskelevan mustan variksen. Sting hyökkäsi useasti Lugerin kimppuun ja kostoretki huipentui Uncensored 2000:een "Lumberjacks with Casts"-otteluun. Omituinen ottelumuoto johtui siitä, että Luger oli omilla hyökkäyksillään runnonut useiden painijoiden kädet kipsikuntoon. Jälleen Elizabeth koetti tulla Lugerin avuksi ja iski Stingiä mailalla. Silloin toinen kasvomaalia käyttävä painija, Vampiro, tuli paikalle ja otti mailan Elizabethilta. Vampiro löi Lugerin maahan juuri kun tämä piti Stingiä Torture Rackissa. Sting otti voiton vihollisestaan Scorpion Deathdropin jälkeen.

Huhtikuussa 2000, kun WCW:n johtoon tulleet Eric Bischoff ja Vince Russo julistivat kaikki mestaruudet avoimiksi, Sting pääsi mukaan turnaukseen WCW:n mestarin Jeff Jarrettin ykköshaastajan asemasta. Ensin Sting voitti Sid Viciousin, kun Wall sekaantui matsiin ja heitti Sidin pöydän läpi. Loppuottelussa Sting paini Diamond Dallas Pagea vastaan. Ottelun aikana Sting näytti taas saavan etulyöntiaseman kun Buff Bagwell saapui häiritsemään DDP:a. Silloin Stingin entinen joukkuetoveri Vampiro kääntyi häntä vastaan ja iski hänelle Nail in the Coffinin. DDP selätti Stingin ja vei haastajuuden.

Seuraavassa Thunderissa vihainen Sting sai mahdollisuuden päästä mukaan USA-mestaruusturnaukseen, mikäli onnistuisi selättämään kaikki kolme Villanos-tiimin jäsentä. Sting hoiteli helposti kaksi ensimmäistä mutta kolmas Villano osoittautuikin naamiokasvoiseksi Jarrettiksi. Mutta DDP tuli paikalle ja iski Jarrettille Diamond Cutterin, jolloin Sting selätti tämän ja pääsi mukaan turnaukseen. Turnauksen ensimmäisellä kierroksella Spring Stampedessa Sting kohtasi Booker T:n. Sting voitti Bookerin Scorpion Deathdropilla, minkä jälkeen Sting ja Booker T osoittivat molemminpuolista kunnioitusta kättelemällä toisiaan. Seuraavalla kierroksella vastassa oli Vampiro. Hänetkin Sting voitti Scorpion Deathlockin avulla. Finaalissa vastassa oli Scott Steiner. Ottelun aikana Vampiro sekaantui matsiin kehän lattiaan tekemänsä reiän kautta. Hän tarttui Stingiin ja veti tämän kehän alle. Hetken päästä Sting raahautui takaisin verisenä ja hakattuna ja Steinerille oli helppoa selättää hänet.

Seuraavina viikkoina Sting ja Vampiro kävivät keskenään hyvin veristä sotaa. Nitrossa he ottelivat First Blood-matsin, missä Vampiro otti yllätysvoiton tiputtamalla omaa vertaan katonrajasta Stingin päälle. Sitten Bischoffin ja Russon New Blood-ryhmittymä hakkasi Stingin. Kun Sting kohtasi Vampiron erään kerran hautausmaalla, Vampiro heitti hänet tyhjään hautaan ja paiskasi hautakiven perään. Kun Vampiro poistui nauraen, käsi nousi esiin haudasta ja pian Sting hyökkäsi Vampiron kimppuun. He kohtasivat toisensa jälleen Slamboreessa väkivaltaisessa, paljon aseita hyödyntävässä ottelussa. Sting sai hyväksi lopuksi perille kaksi Scorpion Deathdropia ja selätti Vampiron.

Vampiro vannoi eräässä haastattelussa "purevansa poikki variksen pään" mutta Sting hyökkäsi häntä vastaan takaapäin. Eräässä Nitrossa he ottelivat House of Pain-häkkimatsin, jossa voittajan piti kahlita toinen käsiraudoilla häkkiin. Sting voitti ottelun mutta sen tehtyään valot sammuivat, ja niiden sytyttyä Sting huomasi Vampiron kadonneen. Myöhemmin Vampiro sytytti Stingin auton tuleen ja haastoi Stingin Inferno-matsiin. Vampiro alkoi ilmaantua otteluihinsa bensakanisteri mukanaan yrittäen sytyttää vastustajansa mutta Sting tavallisesti pelasti nämä. Ottelu käytiin Great American Bash 2000:ssa ja kuten arvata saattoi, bensiini ja erinäiset aseet olivat suuressa osassa. Sting ja Vampiro veivät ottelunsa titan tronin huipulle asti, missä Vampiro sytytti Stingin palamaan ja pudotti sitten alas näyttämölle.

Sting oli Inferno-matsin jälkeen poissa kuukauden verran mutta ei aikonut antaa rauhaa Vampirolle. Aina Vampiron otteluiden aikana areenalle alkoi ilmaantua joukko miehiä, joilla oli yllään Stingin näköiset Crow-naamarit. Kun Vampiro oli voittanut Demonin Graveyard- matsissa Bash at the Beachissa, hän alkoi kehuskella suurilla voitoillaan Stingistä ja Demonista. Mutta puheen aikana areenalle saapui lukuisa joukko Sting-naamaria pitäviä miehiä, jotka kantoivat mukanaan arkkua. Arkusta pomppasi esiin hiihtonaamariin ja suojalaseihin pukeutunut hahmo, joka hyökkäsi Vampiron kimppuun. Hahmo oli Sting, joka seuraavien viikkojen ajan piti maskia yllään pahojen Inferno-matsista johtuvien palovammojen vuoksi.

Vampiro ja Demon lähtivät yhdessä Stingiä vastaan ja heidän tuekseen ilmaantui Great Muta, joka oli vihoitellut Stingin kanssa NWA:ssa jo vuosikymmen aiemmin. Sting pääsi jälleen mukaan kilpailuun Booker T:n pitämästä maailmanmestaruudesta, kun wcw.com:issa järjestetyn kyselyn perusteella hänet äänestettiin suosikkihaastajaksi. Mutta ennen ottelua hänen kimppuunsa hyökkäsi Goldberg eikä mestaruusottelu toteutunut. Seuraavalla viikolla hänelle myönnettiin uusi mahdollisuus mutta sen aikana Demon ilmaantui esiin kehän alta, ja hyökkäsi häntä vastaan Vampiro ja Muta tukenaan. Kolmikko ahtoi Stingin arkkuun ja sytytti sen tuleen. Seuraavalla viikolla Sting hyökkäsi polttajiensa kimppuun mailan kanssa.

Sting alkoi ottaa yhteen Jeff Jarrettin kanssa oikeudesta maailmanmestaruuden ykköshaastajuuteen. Heidän välilleen määrättiin 2 out of 3 Falls-matsi haastajuudesta ja Sting onnistui voittamaan erin 2-1. Mutta ennen kuin saattoi otella Booker T:tä vastaan, Stingille määrättiin Fall Brawliin kolmiottelu Mutan ja Vampiron kanssa. Ottelun alla Jarrett mukiloi Stingin pahasti backstagella mutta Sting lähti silti ottelemaan. Kun Vampiro ja Muta alkoivat kiistellä, kumpi saisi selättää Stingin, tämä sai tilaisuuden tehdä Scorpion Deathdrop Mutalle ja ottaa voiton. Vampiro aikoi hakata Mutan mutta Sting pelasti tämän. Myöhemmin Fall Brawlissa Sting vielä kosti Jarrettille auttamalla Mike Awesomen voittoon näiden välisessä Bunkhouse Brawlissa.

Seuraavan illan Nitrossa käytiin Booker T:n ja Stingin mestaruusottelu. Sting oli jo voittamassa saatuaan Bookerin Scorpion Deathlockiin mutta Jarrett ja Scott Steiner keskeyttivät ottelun, joka julistettiin ratkaisemattomaksi. Tästä alkoi Booker T:n ja Stingin armoton sota Jarrettia ja Steineria vastaan. Sting keskittyi Jarrettiin, joka alkoi pilkata Stingiä saapumalla kehään Stingin entisen lookin näköisenä, tukka vaaleana ja lyhyenä sekä kasvot maalattuna. Jarrett iski myös lukuisia kertoja Stingiä kitarallaan. Miehet ottelivat Halloween Havocissa ja ottelun aikana monta kyseiseen Stingin entiseen lookiin sonnustautunutta miestä hyökkäsi kehään. Sting hakkasi heidät kaikki mutta häiriön vuoksi Jarrettin onnistui jälleen iskeä Stingiä kitaralla ja selättää tämä.

Vaikka Jarrett ja Steiner olivat edelleen Stingin vihollisia, Steinerista tuli Stingin pari Lethal Lottery-turnaukseen, jossa parit arvottiin. Vaikka Sting ja Steiner olivat vihollisia, he voittivat yhdessä ensin Mike Awesomen ja Bam Bam Bigelow'n ja näiden jälkeen Kronikin. Sting ja Steiner voittivat Lotteryn mutta sen jälkeen Steiner alkoi hakkaamaan Stingiä. Koska Sting ja Steiner voittivat Lotteryn, he kohtasivat toisensa Thunderissa ja voittaja saisi maailmanmestaruusottelun Mayhemiin. Kiihkeän taistelun jälkeen Sting sai voiton Scorpion Deathdropilla. Mutta hävinnyt Steiner hakkasi hänet jälleen, laittoi hänen ylleen pakkopaidan ja lukitsi kiinni luovutusotteeseensa Steiner Reclineriin. Sting sai niin pahat vammat että ei voinut osallistua Mayhemin mestaruusotteluun vaan hänen paikkansa otti Steiner, joka lopulta voitti Booker T:n.

Sting palasi WCW:iin vasta aivan viimeisessä Nitron lähetyksessä maaliskuussa 2001. Ric Flair tuli areenalle puhumaan, että halusi WCW:n lopettavan huipulla ja kutsui monien vuosien aikaisen vihollisensa Stingin vielä yhteen otteluun kanssaan. Sting ilmaantui paikalle ja vastasi suostuvansa haasteeseen vielä kerran WCW:n kunniaksi. Viimeisen Nitron main eventinä oli Flair vs. Sting, joka oli klassista painia hyvin tasaväkisine ottelijoineen. Flair sai Stingin Figure Fouriin mutta tämä punnersi itsensä irti siitä ja pisti lopuksi Flairin luovuttamaan Scorpion Deathlockissa. Ottelun päätteeksi koettiin hyvin tunteikas hetki, kun kaksi pitkäaikaista vihollista halasivat toisiaan keskellä kehää ja päättivät yhdessä WCW:n kunniakkaan taipaleen.

Stingillä oli vielä jäljellä vuosi sopimustaan Time Warnerin kanssa ja WCW:n lopetettua hän vietti tuon ajan palkallista lomaa. Sopimuksen mentyä umpeen Stingiä ei kuulunut painikehiin, vaikka hänestä liikkuikin jatkuvasti huhuja, lähinnä että hän olisi solminut sopimuksen WWE:n kanssa.

Sting päätti lomapäivänsä vihdoin marraskuussa 2002, kun hän liittyi World Wrestling Allstarsin (WWA) Euroopan-kiertueelle. WWA:ssa paini myös hänen vanha ystävänsä Lex Luger ja ensimmäisessä ottelussaan Irlannissa Sting voitti Lugerin kanssa Buff Bagwellin ja Malicen.

WWA:n maailmanmestaruus oli jäänyt syksyllä avoimeksi, kun sen kantaja Scott Steiner oli liittynyt WWE:iin. Euroopan-kiertueen alkajaisiksi pidettiin joulukuun alussa Skotlannissa ottelu avoinna olevasta mestaruudesta. Ottelijoiksi määrättiin ystävykset Sting ja Luger. Sting oli ottelussa vahvoilla mutta toinen vanha tuttavuus, NWA:n mestaruutta kantava Jeff Jarrett sekaantui matsiin ja iski Stingiä kahdesti kitarallaan. Tämän ansiosta mestaruus meni Lugerille. Seuraavassa show'ssa Englannissa Sting ja Luger kohtasivat Jarrettin ja Bagwellin ottelussa, jossa sekä WWA- että NWA- mestaruudet olivat katkolla. Sting toi joukkueelleen voiton selättämällä Bagwellin Scorpion Deathdropin jälkeen mutta mestaruudet säilyivät kantajillaan, koska kumpaakaan mestaria ei selätetty. Euroopan-kiertueen viimeisellä etapilla Sveitsissä käytiin kolmiottelu WWA:n maailmanmestaruudesta osanottajina Luger, Malice ja Sting. Siellä Sting saavutti vielä kerran mestaruuden voittamalla ottelun ja nousemalla kymmenkertaiseksi maailmanmestariksi. Tämän jälkeen hänellä oli jälleen aikaa kerätä voimiaan pitkän kiertueen päätteeksi.

Vuoden 2003 keväällä WWA lähti kiertueelle Australiassa. Kiertueella oli mukana monia entisiä WCW:n nimiä ja maailmanmestarille maksettiin 20,000 dollaria jokaiselta show'lta. Stingin ensimmäiseksi haastajaksi tuli Rick Steiner mutta kun myös Shane Douglas vaati päästä mukaan mestaruusmatsiin, Andrew McManus teki siitä kolmiottelun. Ottelun lopuksi Sting säilytti mestaruuden selättämällä Douglasin Scorpion Deathdropin jälkeen. Seuraavana iltana Stingin haastoi Disco Inferno, joka sanoi tehneensä suunnitelman mestaruuden valloittamiseksi. Ottelussa Chris Sabin saapui häiritsemään Stingiä kuten teki myös Konnan, joka löi mestaria terästuolilla. Tästä huolimatta Stingin onnistui laittaa Disco Scorpion Deathlockiin, jolloin tämän oli pakko luovuttaa.

Toukokuun lopulle määrättiin ottelu Sting vs. Jeff Jarrett, jossa WWA- ja NWA-mestaruudet yhdistettäisiin. Jarrett koetti jälleen käyttää kitaraa tyrmätäkseen Stingin mutta Sting esti iskun mailallaan ja hakkasi kitaran palasiksi. Kun Sting koetti tehdä Stinger Splashin, Jarrett veti tuomarin eteensä. Sting teki Scorpion Deathdropin Jarrettille mutta tuomarin ollessa tajuttomana, Joe E. Legend juoksi paikalle toisen kitaran kanssa aikoen tyrmätä Stingin. Rick Steiner saapui estämään Legendia ja Sting otti Jarrettin Scorpion Deathlockiin. Silloin Steiner kuitenkin iski kitaran Stingin päähän ja kieritti Jarrettin Stingin päälle. Vironnut tuomari laski selätyksen ja Jarrett vei molemmat maailmanmestaruudet itselleen.

WWA-sopimuksen päätyttyä Sting on paininut joitakin kertoja NWA- TNA:ssa, jossa myös on ollut vastustajina monia WCW:n aikaisia tuttuja. Liikkeellä on edelleen ollut myös huhuja mahdollisesta WWE- sopimuksesta mutta toistaiseksi ne eivät ole toteutuneet, ainakaan televisioon asti.

Sting kuuluu erottamattomasti niiden painijoiden joukkoon, jotka loivat 1990-luvun wrestlingin. Hänen suosionsa fanien keskuudessa on aina ollut valtavaa ja hänen vihollisuutensa ovat aina olleet hyvin tunnerikkaita. Suosion karttuminen on ollut sitäkin merkittävämpää, koska Sting on niitä äärimmäisen harvoja - tai ainoa - todellisia wrestlingin suurnimiä, joka ei ole koskaan ollut WWE:n palveluksessa. Nykyään Stingin elämän pääasiallinen ja tärkein sisältö on hänen suhteensa perheeseensä ja Jumalaan, sillä hän koki vahvan uskonnollisen herätyksen elokuussa 1998. Hän pitää herätyskokouksia ympäri Yhdysvaltoja todistamassa uskostaan usein kymmenilletuhansille kuulijoille. Vaikka paluu painikehiin ei enää toteutuisi, Sting jää yli sadalla PPV-lähetyksellään, kymmenellä maailmanmestaruudellaan ja vuosia kestäneillä vihollisuuksillaan ikuisesti niihin kuuluisiin wrestlingin aikakirjoihin.

SCOTT STEINER

Oikea nimi: Scott Rechsteiner Kotipaikka: Bay City, Michigan Syntymäaika: 29.7.1962 Pituus: 188 cm Paino: 116 kg Lopetusliike: Steiner Recliner, Flatliner Entiset nimet: "Big Poppa Pump", "The Genetic Freak", "Freakzilla", Scott Sanders, Scott Rexsteiner Uran kohokohdat:  1 x World Heavyweight Championship 2 x United States Championship 2 x World Tag Team Championship 2 x WCW Television Championship 5 x WCW Tag Team Championship 1 x WCW US Tag Team Championship 1 x NWA World Tag Team Championship

Scott Steiner tiesi jo nuoresta asti haluavansa ammattilaispainijaksi. Hän aloitti World Wrestling Association (WWA) - promootiossa Indianapolisissa ja voitti WWA:n mestaruuden Greg Wojokowskilta elokuussa 1986. Steiner piti mestaruutta lähes 9 kuukautta, ennen kuin Wojokowski otti sen takaisin. Tämän jälkeen Steiner muodosti tagteamin Jerry Grahamin kanssa ja he voittivat WWA:n joukkuemestaruuden Chris Carterilta ja Mohammad Saadilta.

Vuonna 1988 Steiner siirtyi tennesseeläiseen Championship Wrestling Association-promootioon ja voitti yhdessä Bill Travisin kanssa CWA:n joukkuemestaruuden toukokuussa. Hän voitti joukkumestaruuksia myöhemminkin ja myös yhdessä Jeb Grundyn kanssa kunnes siirtyi veljensä Rick Steinerin kanssa WCW:iin.

Scott ja Rick, Steiner Brothers, muodostivat nyt yhden wrestlingin historian suurimmista tagteameista. Ensimmäisen WCW:n PPV-matsinsa kesäkuun 1989 Clash of the Champions VII:ssa he hävisivät Kevin Sullivanille ja Mike Rotundalle. Mutta marraskuussa he voittivat Fabulous Freebirdsit ja näiden NWA:n joukkuemaailmanmestaruuden. He pysyivät mestareina peräti puoli vuotta ennen kuin hävisivät mestaruuden Doomille Capital Combatissa. Pian he kuitenkin voittivat NWA:n Yhdysvaltojen joukkuemestaruuden Nasty Boyseilta.

Steiner sai ensimmäisen suuren soolopainijan tilaisuutensa Clash of the Champions XIV:ssa, jossa hänellä oli maailmanmestaruusottelu Ric Flairia vastaan. Ottelu päättyi tasapeliin ja Flair pysyi mestarina. Steiner paini veljensä kanssa myös Japanissa, jossa he voittivat IWGP:n joukkuemestaruuden. Halloween Havocissa 1991 Steinerit voittivat yhdessä Stingin ja El Giganten kanssa suuren Chamber of Horrors-matsin, jossa häviäjinä olivat Big Van Vader, Scott Hall, Abdullah the Butcher ja Mick Foley.

Heinäkuussa 1992 Rick lähti WCW:stä. Steiner todisti jälleen taitonsa soolopainijana voittamalla syyskuussa 1992 WCW:n TV-mestaruuden Ricky "The Dragon" Steamboatilta. Mutta kun Scott ja Rick hävisivät IWGP:n joukkumestaruuden Scott Nortonille ja Tony Halmeelle marraskuussa, kaksikko suuntasi WWE:iin. Samalla Scott luopui TV- mestaruudestaan mutta hän yritti sitä ennen vielä voittaa NWA:n maailmanmestaruuden Masa Chonolta. Yritys epäonnistui ja Steiner Brothers aloitti WWE:ssä vuoden 1993 alussa.

Myös WWE:ssä Scott ja Rick nousivat tähdiksi. Voitettuaan vuoden 1993 Royal Rumblessa Beverly Brothersit Steinereilla oli vuorossa Wrestlemania-debyytti Las Vegasissa järjestetyssä Wrestlemania IX:ssä. Heitä vastassa olivat Samun ja Fatun (nyk. Rikishi) muodostama Headshrinkers, jotka heti ryhtyivät hyökkäämään kahdella yhtä vastaan. Steinerit vastasivat heti takaisin iskemällä heidät tupla-Steinerlinella köysien yli. Sitten Samu heitti Scottin lattiaan, mitä Jim Ross (joka teki WWE:n selostajadebyyttinsä tässä matsissa) kommentoi vertaamalla menoa roomalaisten colosseumien gladiaattoritaisteluihin. Matsin kohokohdassa Headshrinkers yritti Doomsday Devicea mutta Rick koppasi Samun ja iski Powerslamin ilmasta käsin. Sitten hän vaihtoi Scottin, joka teki Samulle Frankensteinerin, ratkaisi ottelun ja toi Steinereille arvokkaan Wrestlemania-voiton.

Kesäkuussa Scott ja Rick kruunasivat menestyksensä voittivamalla WWE:n joukkuemestaruuden Ted DiBiaselta ja Mike Rotundalta. Summerslamissa he puolustivat mestaruutta Jim Cornetten manageroimaa Heavenly Bodies-tiimiä vastaan. Bodies heitti heti aluksi Scottin alas ringsidelle ja murjoivat Rickiä Double Suplexilla ja Double Backbody Dropilla. Kun Scott lopulta pääsi kehään Steinerit ottivat ottelun hallintaan ja Scott iski Bodiesien Dr. Tom Prichardia erikoisliikkeellään, todella iskevällä Belly to Belly Suplexilla. Bodiesien Del Raylle Scott oli varannut Tilt-a-Whirl Slamin ja Jim Cornette oli raivoissaan huomatessaan joukkueensa olevan häviöllä. Heavenly Bodies piti hätäkokouksen ringsidella mutta kun Dr. Tom palasi kehään Scott paiskasi hänelle Military Press Slamin. Del Ray koetti auttaa mutta sai maistaa Scottin Backbody Dropia. Scott vaihtoi Rickin kehään ja tämä iski molemmat Bodiesit maahan. Scott tuli jälleen vuoroon ja otti Prichardin Front Facelockiin. Kun Prichard pääsi vaihtoon Del Ray iski Scottille Somersaultin. Del Rayn ja Prichardin onnistui hakata Scottia hyvän aikaa. Scott koetti vaihtaa Rickin kehään mutta Bodies esti häntä. Kun Scott sai Prichardille Powerbombin hän pääsi vihdoin vaihtamaan Rickin. Rick iski Del Raylle Bulldogin yläköydeltä mutta Prichard keskeytti selätyksen laskun. Ottelu päättyi kun Scott sai perille nimikkoliikkeensä Frankensteinerin Del Raylle ja Steinerit säilyttivät joukkuemestaruutensa.

Steinerien mestaruuskautta kesti vuoden 1993 syyskuuhun, jolloin The Quebecers voitti sen. Sen jälkeen Steinerit siirtyivät kahdeksi vuodeksi NJPW:iin. Palattuaan Yhdysvaltoihin he jatkoivat jälleen WCW:n riveissä. He esiintyivät vuoden 1996 Uncensoredissa, jossa he ottelivat ratkaisemattoman matsin Nasty Boysien kanssa. Steinerit alkoivat keskittää huomionsa juuri perustettuun New World Order- stableen (nWo). Tammikuussa 1997 he voittivat nWo:n Kevin Nashilta ja Scott Hallilta WCW:n joukkuemestaruuden. Matsin tulos kuitenkin mitätöitiin WCW:n toimitusjohtajan Eric Bischoffin toimesta, joka itsekin oli nWo:n jäsen. Ottelutuloksen mitätöinti kiihdytti Steinerien raivoa nWo:a kohtaan. He ottivat managerikseen entisen nWo:laisen Ted DiBiasen, joka oli joutunut ristiriitaan nWo:n jäsenten kanssa ja loikkasi Steinerien puolelle.

Steinereista tuli 5-kertaisia WCW:n joukkuemaailmanmestareita helmikuussa, kun he jälleen voittivat Hallin ja Nashin. Mutta Scott, joka oli entistä enemmän alkanut etääntyä veljestään, päätti lopullisesti hylätä joukkuepelaamisen. Helmikuun Superbrawl VIII:ssa hän petti veljensä ja käytännössä luovutti tittelit Hallille ja Nashille. Samalla Scott liittyi nWo:iin nimellä White Thunder ja otti uuden lookin. Hän leikkautti pitkän tukkansa lyhyeksi ja värjäsi sen valkoiseksi. Palattuaan lyhyeltä sairaslomalta osottautui, että Steiner oli käyttänyt ajan hyväkseen, sillä yhtäaikainen laihdutus ja lihasmassan kasvattaminen oli tuottanut hänelle ilmiömäisen lihaksikkaan vartalon. Steiner tarjosi nWo:n jäsenyyttä myös veljelleen mutta petoksesta vihainen Rick kieltäytyi.

Marraskuussa 1998 nWo:n johtaja Hollywood Hogan ilmoitti lopettavansa painiuransa ja nimitti Steinerin stablen uudeksi johtajaksi. Steiner alkoi johtaa joukkoa hyökkäyksiin WCW:n tähtiä vastaan. Hän myös voitti Konnanilta WCW:n TV-mestaruuden osoittaen edelleen olevansa pätevä kilpailija painiareenoilla. nWo:n johtajuuskausi ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä Hollywood Hogan palasi WCW:iin tammikuussa. nWo uudistettiin ja sen uuteen iskujoukkoon nWo Wolfpaciin tulivat Hogan, Nash, Hall, Lex Luger, Buff Bagwell ja Steiner. Hogan, joka oli jälleen myös WCW:n maailmanmestari, tuli samalla uudelleen nWo:n johtajaksi.

Superbrawl IX:ssä Steiner puolusti TV-mestaruuttaan DDP:tä vastaan, kun tämä meni tajuttomaksi Steinerin tuskallisessa submissionissa Steiner Reclinerissa. Booker T kuitenkin onnistui voittamaan mestaruuden itselleen Uncensoredissa. Mutta maaliskuussa Steiner osallistui WCW:n USA-mestaruusturnaukseen, kun WCW:n johtaja Ric Flair otti Scott Hallilta pois tämän USA-mestaruuden loukkaantumisen johdosta. Turnauksessa Steiner kosti finaaleissa Booker T:lle, kun hän voitti tämän ja nappasi samalla USA-mestaruuden. Lisäksi Slamboreessa Steiner auttoi veljensä Rickin voittamaan Booker T:ltä TV-mestaruuden. Slamboreessa nähtiin Steinerin veljesten paluu, kun he yhdessä Bret Hartin kanssa hyökkäsivät Stingin ja Goldbergin kimppuun.

Valitettavasti Steinerilla alkoi ilmetä uraa haittaavia vaivoja olkapäässä ja alaselässä. Hän joutui olemaan sivussa pitkän aikaa ja myös USA-mestaruus otettiin häneltä pois. Kun hän palasi muutaman kuukauden päästä Nitroon, huhuttiin, että hän aikoo ilmoittaa eläkkeelle vetäytymisestään. Jutut "eläkepuheesta" osoittautuivat vitsiksi, kun Steiner ilmoittautui uudelleen nWo:n riveihin. Hänestä tuli WCW:n suurimpia heelejä ja päätti tehdä Millenniumista ja vuodesta 2000 läpimurtovuotensa. Huhtikuussa 2000 Eric Bischoff ja Vince Russo starttasivat uuden WCW:tä hallitsevan New Blood-fraktion, johon Steinerkin liittyi. Hän pääsikin jälleen Spring Stampeden USA- mestaruusturnaukseen ja päihitti Sargeant A-Wallin, Mike Awesomen ja lopulta Stingin nousten USA-mestariksi toisen kerran.

Steiner puolusti mestaruutta useiden kuukausien ajan ja vähitellen asetti päämääräkseen vielä yhden nousuportaan: WCW:n maailmanmestaruuden. New Blood ei pitänyt näistä suunnitelmista ja Steiner irtaantui ryhmästä. Hän päihitti muun muassa newbloodilaisen Tank Abbottin. New Bloodin johtohahmo, WCW:n toimitusjohtaja Ernest "The Cat" Miller jopa kielsi Steiner Reclinerin käytön sanoen sitä liian vaaralliseksi painijoille. Kun Steiner kohtasi vuoden 2000 Bash at the Beachissa Mike Awesomen USA-mestaruusottelussa, hän Catin toistuvista varoituksista huolimatta pisti tämän Steiner Reclineriin. Steiner joutui diskatuksi ja Cat riisti häneltä USA-mestaruuden. Steiner ei kuitenkaan tuntunut piittaavan asiasta vähääkään, sillä hänen tavoitteensa olivat jo täysillä maailmanmestaruudessa. Myöhemmin Bash at the Beachissa hän katkaisi välinsä Kevin Nashiin auttamalla Goldbergin voittoon miesten välisessä ottelussa.

Steiner aloitti täysillä kilpailun Goldbergin ja Nashin kanssa maailmanmestaruuden ykköshaastajan paikasta. New Blood Risingissa he kaikki kohtasivat kolmiottelussa haastajan paikasta mutta Kevin Nash onnistui selättämään Steinerin. Mutta tämä palasi seuraavassa kuussa yhtä päättäväisenä kuin ennenkin ja teki Fall Brawlissa sen, mihin vain harvat ovat pystyneet, voitti kaksinottelussa Bill Goldbergin. Suurvoiton ansiosta hän sai ykköshaastajan paikan kiistakumppaninsa Booker T:n maailmanmestaruudesta. Ensi yritys Halloween Havocissa epäonnistui, kun tuomari diskasi hänet mutta hän saavutti ykköshaastajan paikan uudestaan ja sai toisen mahdollisuuden marraskuun lopun Mayhemiin.

Steiner saapui Mayhemin mestaruusotteluunsa lyijyputkella varustettuna ja uhkaili sillä turvallisuusmiehiä. Kun mestaruusmatsi koitti, Booker heitti Steinerin suoraan päin häkkiä. Steiner iski Bookerille Clotheslinen ja Suplexin mutta tämä nousi ylös. Saatuaan perille Samoan Dropin Steiner haki matsissa käytettävän pakkopaidan mutta Booker potkaisi Harlem Sidekickin ja pisti pakkopaidan Steinerin itsensä ylle. Booker toi kehään tuolin ja iski sillä kahdesti Steineria suoraan päähän mutta uskomattomilla voimillaan tämä sai kätensä vapaiksi pakkopaidasta ja riisui sen. Sitten hän otti Booker T:n Steiner Reclineriin. Booker pääsi siitä irti ja iski Bookendin. Steiner nousi ylös ja kun Booker oli jonkin aikaa mukiloinut häntä, hän iski Bookeria tuolilla päähän. Saatuaan Bookerin toistamiseen Steiner Reclineriin Bookerin oli pakko luovuttaa ja Steiner voitti lopultakin WCW:n maailmanmestaruuden itselleen. Vielä voittonsa jälkeen Steiner kosti Bookerille murjomalla tämän jalkaa terästuolilla.

Mayhemin jälkeisessä Nitrossa uusi maailmanmestari saapui kehään yhdessä valetinsa, entisen nWo-tyttö Midajah'n kanssa. Gene Okerlund haastatteli Steineria ja näyteltyään lihaksiaan katsojille Steiner kertoi "Mene Gene" Okerlundille, että vaikka arvostaakin fanien suosionosoituksia, näiden pitäisi mennä kontilleen hänen edessään. Steiner jatkoi, että voitettuaan eilen Booker T:n, hän meni hotelliinsa missä häntä odotti naislauma Steiner-friikkejä. Hän seisoi siellä yllään vain saappaansa ja mestaruusvyönsä! Ja koko yön ajan hän lähetti väristyksiä pitkin friikkien selkärankaa kunnes nämä sanoivat häntä "Big Booty Daddyksi". Sitten hän saapui tänään Nitroon valmiina ottelemaan. Mutta paikalla ei ollut Stingiä, ei Booker T:tä ja Goldbergkin on vielä pyörryksissä hänen antamastaan löylytyksestä. Steiner huusi Goldbergille, että on helpompaa nousta huipulle kuin pysyä siellä. Paitsi jos olet Steiner, sillä Steiner lopettaa ihmisten urat. Sitten Steiner käski toistamiseen yleisöä matelemaan edessään.

WCW:n johtaja Ric Flair astui silloin kehään. Hän onnitteli Steineria voitosta ja kertoi sanoneensa faneille, että siitä, joka poistuisi Mayhemistä voittajana, tulisi WCW:n päätähti. Juuri se Steiner on ja Flair rakentaisi maailman parhaimman wrestling-firman hänen ympärilleen. Mutta Flair halusi Steinerin myös todistavan, että tämä on mestaruuden arvoinen. Siksi Flair sanoi järjestävänsä hänelle vastustajan, joka olisi tänään Nitrossa ja ottelisi häntä vastaan mestaruudesta Starrcadessa. Steiner kyseli kuka vastustaja on ja pilkkasi WWE:n supertähtiä näiden alemmuudesta itseensä nähden. Silloin kehään astui Booker T:n veli Stevie Ray, joka haastoi Steinerin otteluun. Steiner suostui ja pisti peliin mestaruutensa mikäli Stevie Ray pistäisi vuorostaan likoon uransa WCW:ssä. Vaikka Flair koetti estellä, Stevie Ray suostui.

Kun Mean Gene haastatteli Stevie Raytä, tämä sanoi tekevänsä kaikkensa kostaakseen Steinerille. Steiner puolestaan sanoi, että Booker T valehteli faneille, hän antoi periksi. Mean Genen kysyessä Steinerilta tämän Starrcade-vastustajasta Steiner sanoi, ettei hän välitä kenet Flair on hommannut tehtävään. Kun illan mestaruusottelu koitti, Stevie Ray hyökkäsi Steinerin kimppuun jo sisääntulorampilla. Midajah löi Stevie Raytä lyijyputkella selkään ja päästyään kehään Steiner iski Atomic Dropin ja Clotheslinen. Hän punnersi fanien viihdyttämiseksi ja jatkoi Stevie Rayn pieksemistä kehäkulmassa. Stevie Ray sai perille omia iskujaan mutta Steiner iski vyön alle ja pääsi pakoon. Sitten Steiner löi Stevie Raytä tuolilla käteen ja päähän. Stevie Ray sai silti perille DDT:n mutta Midajah puuttui otteluun ja Steiner iski Backbreakerin. Mutta yrittäessään Axehandlea yläköydeltä Steiner joutui yllätetyksi kun Stevie Ray iski veljensä bravuurin Bookendin. Steiner kuitenkin nousi ylös ja Stevie Ray löi mestaria tuolilla päähän. Matsin lopuksi Midajah puuttui jälleen peliin, jolloin Steiner iski Backdropin ja pisti Stevie Rayn Steiner Reclineriin. Tämä menetti tajuntansa ja Steiner voitti ensimmäisen mestaruuden puolustuksensa. Mutta ennen kuin hän pääsi juhlimaan voittoa, alkoi musiikki soida ja areenalle käveli Flairin nimittämä ykköshaastaja, joka oli Sid Vicious. Sid osoitti Steineria haasteen merkiksi.

Säilyäkseen WCW:n kiistattomana pomona, Steiner alkoi terrorisoida backstagella. Kun WCW:n toimitusjohtaja Mike Sanders pidätytti Sidin, Steiner kertoi Sandersille, että kukaan ei olisi turvassa. Ric Flair koetti pitää ohjakset käsissään ja vapauttaa Sidin. Hän käski Fit Finlayn, Arn Andersonin ja turvamiesten pitämään Steinerin aisoissa. Mestari itse aikoi ottaa Sidin käsittelyynsä ja käski Flairin tuoda tämän paikalle. Kun Sidiä ei kuulunut, Steiner raahasi Andersonin kehään, iski tätä lyijyputkella niskaan ja pisti Steiner Reclineriin.

Flair oli vihainen Steinerin toimista ja päätti erottaa tämän ja ottaa häneltä pois mestaruuden. Mutta Mike Sanders tuli esiin ja sanoi Flairin pelkäävän Steineria ja olevan tälle kateellinen. Sanders sanoi, että hänellä kuuluisi olla WCW:n päätäntävalta, ei Flairilla. Myös Arn Anderson ilmaantui paikalle ruudun välityksellä ja kertoi, kuinka Steiner hakkasi hänet puolikuoliaaksi. Anderson sanoi, että Steiner on peto, joka pitää tappaa jotta sen voisi pysäyttää. Hän pyysi Flairia, ettei tämä erottaisi Steineria tai ottaisi pois mestaruutta: Steiner kukistuisi kyllä, sillä hänellä on liikaa vihollisia. Flair myönsi Andersonin olevan oikeassa. Sidillä olisi mestaruusmatsi Steineria vastaan Starrcadessa eikä Flair halunnut huijata katsojia.

Starrcadea edeltäneessä Thunderissa Sid hyökkäsi Steinerin kimppuun juuri kun tämä oli voittanut ottelussa Mengin. Sid heitti Steinerin takaisin kehään ja potkaisi Big Bootin ja paiskasi mestarin kanveesiin Chokeslamilla. Kun Starrcade koitti, miehet kävivät taas hurjasti kiinni tappeluun. Sid sai yliotteen ja Steinerin piti kierähtää pois kehästä suojaan. Jälleen Midajah sekaantui matsiin ja löi Sidiä lyijyputkella, minkä jälkeen Steiner löi Sidiä päähän tuolilla. Steiner otti Sidin Steiner Reclineriin keskelle kehää mutta tämä pääsi irti kun Midajah'n Crossbody osui vahingossa mestariin itseensä. Steiner kolkkasi tuomarin ja iski sitten Sidiä toistamiseen lyijyputkella. Myös Jeff Jarrett saapui kehään mutta hänen kitaraniskunsa osui vahingossa Steineriin. Sid koetti selätystä toisen tuomarin tullessa laskemaan mutta Jarrett veti tämän pois ennen kolmosta. Steiner löi Sidiä vyön alle ja laittoi tämän jälleen Steiner Reclineriin. Sid menetti tajuntansa ja Steiner piti mestaruuden.

Seuraavassa Nitrossa Ric Flair onnitteli Steineria voitosta ja kertoi jo järjestäneensä tälle haastajan tammikuun Siniin. Steiner vastasi, ettei Flair pysty löytämään hänelle kelvollista vastusta ja kertoi haluavansa kohdata Diamond Dallas Pagen Sinissä. Flair kertoi, että hänen tehtävänsä on pitää Steinerin elämä "mielenkiintoisena". Siksi Flair kertoi järjestäneensä Siniin kolmiottelun maailmanmestaruudesta. Toiseksi haastajaksi tuli Jeff Jarrett mutta toisen haastajan nimen Flair aikoi pitää salassa Siniin asti. Steiner ei pitänyt Flairin menettelystä ja hakkasi backstagella Evan Karagiasin, Jung Dragonsin ja Elix Skipperin. Hän meni myös kohti Flairin toimistoa mutta sieltä ryntäsi ulos naamioitu mies joka hyökkäsi hänen kimppuunsa.

Seuraavassa Thunderissa Flair oli Mike Tenayn haastateltavana. Hän ylisti Steineria ja sanoi pistävänsä tämän töihin, sillä yhtiölle on tärkeää pitää maailmanmestaruus keskipisteenään. Flair määräsi Steinerin puolustamaan mestaruuttaan The Catia vastaan. Cat sanoi odottaneensa tätä ottelua ja että Steiner on hullu mutta hän on valmiina. Steiner sanoi omassa osiossaan, että kukaan ei määrää häntä ja että Cat on lammas, jota viedään teuraaksi. Lisäksi hän lupasi tuhota salaperäisen vastustajansa. Ottelussa Cat potkaisi Steineria kasvoihin ja rintaan ja Steiner putosi kehän ulkopuolelle. Cat iski Felinerin mutta Steiner pääsi ylös ja sai voiton Steiner Reclinerilla. Sitten hän lähti juoksemaan rampille ilmestyneen salaisen vastustajansa perään.

Vuoden 2001 alettua Flair antoi Sidille uuden mahdollisuuden mestaruusjahtiin. Hän teki Sinin kolmiottelusta neliottelun, johon määrättiin sekä Jarrett että Sid. Flair syytti Jarrettia siitä, että tämä tavoitteli oman ystävänsä (Steinerin) mestaruutta. Jarrett vakuutti Steinerille, että Flair koetti vain erottaa heidät. Kun Sinin hetki koitti, Flair lupasi järisyttää Steinerin maailmaa perustuksia myöten. Jarrett vakuutti edelleen, että hänen ja Steinerin välillä ei ollut säröjä, Sid vakuutti ottavansa sen, mikä hänelle kuuluu ja Steiner lupasi säilyttää mestaruutensa.

Ennen ottelua Flair ilmoitti, että salaperäinen haastaja liittyisi matsiin vasta ottelun kuluessa, joten Steiner, Jarrett ja Sid aloittivat kolmiotteluna. Aluksi Sid hallitsi mutta sitten Steiner ja Jarrett ryhtyivät yksissä tuumin käymään Sidin kimppuun. Ottelijat päätyivät ringsidelle ja Sid paiskattiin päin kehänreunusta. Steiner iski Sidiä mestaruusvyöllään ja kun päästiin takaisin kehään, hän esti Sidiä paiskaamasta Jarrettia Powerbombilla. Mutta Sid sai vielä sekä Steinerille että Jarrettille perille potkaisun päähän ja iski Jarrettille Chokeslamin. Steiner katkaisi selätysyrityksen, jolloin Sid iski häntä Cobra Clutch Slamilla. Silloin kehään saapui Flairin naamioitu haastaja ja iski Sidille Double Axe Handlen ja Steiner peitti Sidin säilyttäen mestaruutensa. Salaperäinen haastaja paljastui Road Warriorsin toiseksi jäseneksi, Animaliksi.

Sid loukkaantui Sinin mestaruusottelussa niin vakavasti, että joutui jäämään välittömästi pois WCW:n palveluksesta. Steiner ilmoitti seuraavana iltana Nitrossa, että Sinissä hänen eliminoimiensa haastajien listaan ilmestyi jälleen yksi nimi ja lista kasvoi kasvamistaan. Steiner sanoi varoittaneensa Sidiä nousemasta kehään hänen kanssaan. Flair ilmoitti uuden WCW:n ajan alkaneen ja ilmoitti, että hänen uuden stablensa jäsenet johtavat nyt wrestling-maailmaa. Flair sanoi Steinerin olevan kaikkien aikojen suurin maailmanmestari. Flair puhui kaikille backstagen painijoille ja käski näitä joko liittymään häneen ja Steineriin tai kohtaamaan heidän vihansa. Mutta esiin astunut Kevin Nash ilmoitti, että hän ei aikonut liittyä Flairiin. Nash sanoi vievänsä Steinerilta mestaruuden ja tuhoavansa Flairin. Nash esitteli liittolaisikseen myös DDP:n ja Rick Steinerin. WCW:n uusi toimitusjohtaja The Cat määräsi samaan Nitron lähetykseen mestaruusottelun Kevin Nashin ja Scott Steinerin välille. Ottelu kuitenkin päättyi diskaukseen kun Steinerin liittolaiset Lex Luger, Buff Bagwell ja Animal tulivat mestarin avuksi.

Thunderissa Steiner, Luger, Bagwell ja Jarrett nauroivat jälleen Sidin loukkaantumiselle ja napsauttivat tikkuja rikki kuvaten, miten Sidin nilkka meni päreiksi. Flair esitteli heidät kaikkien aikojen parhaana ryhmänä. Flair sanoi tehtäväkseen etsiä Steinerille arvoinen vastustaja Superbrawl: Revengeen. Flair sanoi valinneensa Steinerin suosikin Alex Wrightin mestaruushaastajaksi, mutta tämä ei ehtinyt kauan esitellä itseään kun Nash astui areenalle. Nash iski rajulla Powerbombilla Wrightin näyttämön läpi. Flairin protestoidessa, että Wright oli ykköshaastaja, Nash vastasi ettei ole enää, hän on uusi haastaja! Flair sanoi, ettei Nash tulisi koskaan kohtaamaan Steineria mutta toimitusjohtaja Cat astui esiin ja kertoi jo päättäneensä Nashin nimityksestä.

Raivostunut Steiner pilasi sinä iltana Mike Modestin ja Christopher Danielsin matsin hyökkäämällä kehään ja hakkaamalla molemmat lyijyputkella. Sitten Steiner kehuskeli jälleen Sidin uran päättämisestä ja sanoi halunneensa lähettää Modestin ja Danielsin tapaamaan Sidiä sairaalaan. Hän sanoi myös yhden tunnuslauseistaan: "I don't fake it, I break it!" Thunderin lähetyksessä Steiner kertoi Nashille, että tämän haastajuus sopii hänelle hyvin. Steiner neuvoi Nashia lakkaamaan ajattelemasta voittoa ja ryhtymään miettimään selviytymistä.

Nitrossa Nash otti Flairin panttivangiksi. Steiner saapui paikalle Lugerin, Bugwellin ja Jarrettin kanssa. Nash uhkasi murtaa Flairin niskan jos nämä lähestyisivät kehää. Steiner vastasi, että jos Nash tekee sen, hän murtaa Nashin niskan. Nashin liittolainen Cat järjesti Nitroon Steinerille peräti kolme vastustajaa: ensimmäisessä vastassa olisi neljä cruiserweightiä, toisessa vastustaja olisi DDP ja main event olisi Steiner vastaan Nash maailmanmestaruudesta! Jos Steiner häviäisi, Ric Flairin pitäisi erota WCW:n johtajan paikalta. Lisäksi Nash saisi otteluunsa vielä nimeämättömän kumppanin, joten Steiner puolustaisi mestaruutta tasoitusmatsissa. Flairin oli - Nashin kuristamana - pakko antaa hyväksyntänsä. Ensimmäiseksi Steiner siis kohtasi Kazin, Yangin, Evan Karagiasin ja Jamie Noblen. Nelikko hyökkäsi armottomasti hänen kimppuunsa mutta Steiner nosti nämä kaikki ilmaan ja paiskoi ympäriinsä. Hän paiskasi Yangin yläköydeltä kanveesiin mutta ei tehnyt selätystä koska halusi rangaista vielä enemmän vastustajiaan. Hän pinosi Kazin, Karagiasin ja Noblen toistensa päälle ja lukitsi kaikki kolme Steiner Reclineriin! Näin Steiner sai luovutusvoiton neljä yhtä vastaan-tasoitusmatsissa.

Seuraavaksi vastassa oli Diamond Dallas Page, joka iski mestarin Clotheslinella alas ringsidelle. Heitettyään Steinerin takaisin kehään DDP aikoi jatkaa hakkaamista mutta Midajah esteli häntä sen verran että Steiner sai DDP:n kuristusotteeseen. DDP pääsi kuitenkin irti ja sai hakattua Steineria niin pahasti, että mestarin suu alkoi vuotaa verta. Eräässä vaiheessa Steiner kolkkasi tuomarin ja heitti tämän pois kehästä. DDP puolestaan heitti Steinerin kehäkulmaan mutta Steiner sai perille Belly to Belly Suplexin. Silloin DDP iski salamannopeasti Diamond Cutterin ja olisi saanut selätyksen mestarista mutta tuomari diskasi Steinerin tämän toimista ja DDP sai vain diskausvoiton. DDP pakeni yleisön joukkoon.

Ennen mestaruusottelua Flair oli hyvin hermostunut koska saattoi menettää johtajuutensa WCW:ssä. Siksi hän määräsi ehdottomasti, että otteluun ei sallittaisi mitään mahdollisia väliintuloja. Steiner rauhoitteli ja sanoi, että Nash kyllä hoituu helposti. Kun ottelu koitti, Nash ilmoitti salaperäisen parinsa olevan Rick Steiner. Scott Steiner alkoi mukiloida Rickiä kehäkulmauksessa mutta Rick heitti veljensä ulos kehästä. Nash kuristi mestaria kulmauksessa mutta tämä iski Nashia vyön alle ja pudotti tälle Elbow Dropin. Scott aikoi paiskata Nashin pään kulman kiinnikkeisiin mutta tämä sai aikeen estetyksi. Nash iski Sidewalk Slamin ja Snake Eyesin mestarille. Lopulta Nash sai paiskatuksi Scottia Powerbombilla ja aikoi tehdä selätyksen mutta yllättäen Rick Steiner käänsi Nashin mattoon ja nosti veljensä tämän päälle. Nash laskettiin selätetyksi ja Rick Steiner oli osoittanut, että Steinerin veljekset olivat jälleen yhdessä.

Seuraavassa Thunderissa Scott Steiner puhui, kuinka Steinerin veljekset olivat aikanaan maailman paras tagteam. Kun Rick on heidän mukanaan, heidän ryhmänsä on paljon vahvempi. Ric Flair esitteli ryhmänsä nimeksi Magnificent Seven (Suurenmoinen seitsikko). Scott sanoi, että Nash maksoi kovan hinnan yrittäessään saada Rickin kääntymään veljeään vastaan. Mutta Nash saapui paikalle DDP ja Cat mukanaan. Nash sanoi, että sinä iltana hän ja DDP haluavat otella Steinereita vastaan. Flair vastasi, että Scottilla on vapaailta mutta DDP ja Nash kohtaisivat Rickin ja Jeff Jarrettin. Vaikka Scott halusikin otella, Flair vastasi, että hän on WCW:n johtotähti ja käski istua alas ja rentoutua. Scottin pitäisi keskittyä Superbrawliin. Ilman Scottin apua Jarrett ja Rick lopulta hävisivät illan ottelunsa Nashia ja DDP:tä vastaan.

Superbrawlissa Flair ilmoitti Steiner-Nash -mestaruusmatsin häviäjän joutuvan ikuisesti pois WCW:stä. Steinerin hehkuttaessa kehässä "eliminointilistaansa", kaksi tyttöä työnsi areenalle pyörätuolissa istuvan Nashin. Steinerin ilkkuessa tälle, Nash äkkiä nousi tuolistaan, heitti pois tekokipsin ja iski Steineria mestaruusvyöllä samalla kun kello soi. Tuomari laski selätyksen ja Nash näytti saaneen todellisen shokkivoiton ja päättäneen Steinerin uran. Mutta silloin Flair tuli paikalle ja ilmoitti tekevänsä tästä ottelusta 2 Out of 3 Fallsin. Lisäksi matsissa ei olisi diskauksia. Nashin oli pakko jatkaa verissä päin olevan Steinerin hakkaamista. Nash nuiji mestarin kulmaan ja pudotti tämän lattialle Clotheslinella. Midajah koetti mennä väliin ja kun Nashin huomio kiinnittyi häneen, Steiner iski Nashia lyijyputkella. Koska Steiner ei jaksanut nostaa Nashia kehään, Flair lisäsi vielä uuden säännön otteluun, joka teki siitä Falls Count Anywhere-matsin. Steiner selätti Nashin kehän ulkopuolella saaden tasoitettua voittojen määrän. Nash sai Steinerille perille Jackknife Powerbombin mutta Midajah häiritsi tuomaria. Raivostuneena Nash iski Powerbombin myös Midajah'lle samaan aikaan kun Flair iski tuomarin kanveesiin. Nash koetti saada Flairin kiinni mutta Steiner iski Nashia vyön alle ja vielä terästuolilla. Toisen tuomarin tullessa paikalle Steiner pisti Nashin Steiner Reclineriin. Nashin oli pakko luovuttaa ja Steiner säilytti mestaruutensa lähes niin likaisella tavalla kuin mahdollista. Samalla päättyi myös Kevin Nashin ura WCW:ssä.

Seuraavan illan Nitrossa Steiner kiitti Flairia suureksi johtajaksi, koska tämän onnistui vääntämään sääntöjä niin, että hän sai murrettua Nashin. Steiner julisti myös, että voitto ei merkitse kaikkea, se on kaikki! Steiner puhui yleisölle olevansa geneettinen friikki ja kylvävänsä tuhoa koko WCW:ssä. Hän näytti videoklippejä siitä, kuinka oli tuhonnut Stingin, Booker T:n ja Goldbergin. Seuraavaksi vuoroon tuli Sid Vicious. Kun Nashin vuoro tuli, Steiner sanoi, että tämä teki virheen koskemalla hänen friikkinsä Midajahiin. Sitten Steiner kertoi, että on jäljellä enää yksi mies ja hän tulee nauttimaan myös tämän tuhoamisesta. Silloin yleisön joukosta tuli esiin Steinerin tarkoittama viimeinen mies, Diamond Dallas Page. DDP sanoi, että Steiner ei voi tehdä hänen elämästään helvettiä, koska hän on jo käynyt sen läpi. DDP kertoi haastavansa Steinerin mestaruusmatsiin Greediin. Steiner voisi koettaa tuhota hänet sitä ennen mutta Greedissä Steiner saisi tuntea, kuka on se, joka viimeisenä tuntee "Bangin". Steiner käski Kanyonia käymään DDP:n kimppuun mutta tappelun jälkeen DDP sai perille Diamond Cutterin ja pakeni yleisön sekaan huutaen, että hän on edelleen pystyssä.

Kun Steiner paini Thunderissa Hugh Morrusia vastaan hän pisti tämän luovuttamaan Steiner Reclinerissa. Rick Steiner toi Steinerille lyijyputken ja Steiner vaati DDP:tä tulemaan paikalle tai hän murskaisi Morrusin jalan. DDP juoksi areenalle ja Steiner hyökkäsi hänen kimppuunsa. Yhdessä Steinerit aikoivat lopettaa DDP:n uran lyijyputkella, mutta tämä pääsi pakenemaan.

Seuraavassa Nitrossa Steiner etsi DDP:tä - ja hakkasi samalla road agentin, joka ei tiennyt missä DDP oli. Sitten hän näki television kautta DDP:n olevan yleisön joukossa. Tämä ilkkui, että miten Steiner luuli saavansa hänet sinne, kun hän on täällä ylhäällä? Steiner raivostui. Hän murskasi TV:n ja ryntäsi kehään. Hän sanoi, että New Orleansissa DDP:n löytäminen on vaikeaa sillä kaikkialla näkyy ainoastaan valkoista roskaväkeä. DDP kertoi, että Steiner ei ole eliminoinut ketään niistä painijoista joiden uran hän on kehunut päättäneensä. He eivät ole kuolleita, ainoastaan loukkaantuineita. Steiner oli hänen mukaansa raivoissaan, koska DDP:tä Steiner ei ollut onnistunut tuhoamaan. DDP kertoi juuri puhuneensä erään Steinerin aiemman uhrin kanssa. Tämä on tulossa Nitroon sinä iltana ja janoaa Steinerille kostoa enemmän kuin hän. Lopuksi DDP sanoi, että tänä iltana Steiner lähtee "Bang Towniin" ja lähti yleisön joukkoon pakoon.

Kun Rick Steiner myöhemmin illalla otteli Catia vastaan, Lex Luger ja Buff Bagwell hyökkäsivät kehään ja alkoivat mukiloida Catia. Hugh Morrus saapui paikalle ja nujersi kaksikon ja iski sitten Rick Steineria vieraalla esineellä ja Cat voitti tämän. Scott Steiner tuli paikalle ja pisti Morrusin Steiner Reclineriin. DDP tuli pelastamaan Morrusin mutta sai Magnificent Sevenin joukot päällensä. Silloin paikalle juoksi DDP:n mainitsema yllätysvieras, joka oli Booker T! Booker tyhjensi kehän omin voimin ja yleisö ulvoi riemusta. Booker T sanoi yleisölle, että hän on ollut kotona kaksi kuukautta miettien vain paluuta. Hän haastoi Steinerin ja kaksi Magnificent Sevenin jäsentä joukkuematsiin itseään, DDP:tä ja Catia vastaan ja Ric Flair varasi matsin käytäväksi saman tien.

Booker, DDP ja Cat kohtasivat Scott Steinerin, Lugerin ja Bagwellin. Kun Booker pääsi kehään hän lähti heti Lex Lugerin perään. Cat vaihdettiin kehään ja Bagwell antoi tälle iskun vyön alle. Kun Steiner pääsi vuoroon, hän antoi Catille Back Breakerin. Cat sai silti potkaistua Lugeria Side Kickillä ja vaihtoi DDP:n kehävuoroon. Kun Booker T pääsi kehään, Steiner lähti tämän perään ja iski tälle Belly to Belly Suplexin. Steiner iski Bookerin vielä uudelleen kanveesiin jolloin yleinen sekamelska alkoi ja kaikki tappelivat toisiaan vastaan kehän ulkopuolella. Mutta Booker sai perille Missile Drop Kickin Steinerille ja DDP tuli antamaan tälle Diamond Cutterin. Sitten Booker potkaisi Steineria vielä Axe Kickillä ja selätti tämän. Booker T ja DDP olivat voittaneet mestarin ja lähettäneet tämän vierailulle "Bang Towniin". Steiner oli mielettömästi raivoissaan häviöstä ja aiheutti tuhoa backstagella, heitellen irtaimistoa ympäriinsä.

Thunderissa Booker T puhui, kuinka hyvältä tuntuu palata takaisin. Hän näytti videokuvaa Mayhemistä ja kertoi, kuinka oppi vihaamaan Steineria ollessaan pakotettu pysymään sivussa. Hän sanoi myös, että jos Steinerilla on riittävästi sisua, hän haluaa tämän tulevan kehään nyt, jotta voisi ottaa mestaruutensa takaisin. Sireenit pärähtivät soimaan ja Steiner astui areenalle. Hän olisi halunnut ottelun heti mutta Ric Flair tuli muistuttamaan, että Steiner kohtaisi DDP:n Greedissä. Flair ilmoitti Bookerille, että tämän pitää aloittaa pohjalta ja että hän saa Steinerin vastaansa jos haluaa, mutta ei mestaruusmatsiin. Booker suostui ja myöhemmin illalla kaksikko otteli. Monen selätysyrityksen jälkeen Booker sai perille Axe Kickin mutta Rick Steiner tuli myös paikalle. Häntä seurasi pian koko Magnificent Seven ja ottelu päättyi diskaukseen. Bookerin avuksi tuli DDP ja tämä pakeni yleisön sekaan yhdessä Bookerin kanssa. Lähtiessään DDP huusi vielä Steinerille, että hän on edelleen pystyssä.

Seuraavassa Nitrossa Booker T otteli Rickiä vastaan mutta Scott Steiner ryntäsi kehään murjomaan Bookeria ja tämäkin matsi päättyi diskaukseen. Jälleen DDP tuli Bookerin avuksi ja ryhtyi hakkaamaan Scott Steineria. WCW:n turvamiehet saivat lopulta pidäteltyä Scott Steineria palaamasta kehään. Tämä huusi DDP:lle ja vaati, että he selvittäisivät välinsä yksi yhtä vastaan. DDP vastasi, että hän ei ole saalis vaan metsästäjä ja haastoi Steinerin veljekset ottelemaan itseään ja Booker T:tä vastaan. Steinerit suostuivat ja kun ottelun aika koitti, he ottivat heti matsin hallintaansa. Scott ja Booker T veivät tappelunsa sisääntulorampille ja lopulta backstagelle, missä loput Magnificent Sevenistä tuli Scottin avuksi. Mutta sillä aikaa DDP sai kehässä Rickille Diamond Cutterin ja toi Bookerin ja DDP:n joukkueelle voiton. DDP oli juuri jälleen sanomassa olevansa yhä pystyssä mutta silloin yleisön joukkoon hiipinyt Scott Steiner hyökkäsi yllättäen hänen kimppuunsa. Steiner hakkasi DDP:n pahasti mutta Cat tuli tämän avuksi.

Seuraavassa Thunderissa Steiner astui kehään ja sanoi DDP:n jatkuvasti juoksevan häneltä karkuun. Steiner sanoi aikoneensa kukistaa DDP:n lopullisesti viime Nitrossa mutta silloin Cat oli tullut ja työntänyt nokkansa hänen asioihinsa. Steiner kutsui Catin esiin ja Cat sanoi aikoneensa jo lähteä mutta sen sijaan aikovansa nyt päihittää Steinerin ottelussa. Cat sanoi, ettei hän kuitenkaan ole yksin ja silloin DDP ilmaisi olevansa yleisön seassa. Rick Steiner koetti hiipiä DDP:n taakse mutta Hugh Morrus hyökkäsi häntä vastaan. DDP ja Morrus poistuivat yleisön sekaan ja Steinerin veljekset jäivät ringsidelle. Kun tuli Catin ja Scott Steinerin ottelun aika, Steiner hyökkäsi vastustajansa kimppuun jo tämän sisääntulon aikana. Kun Steiner oli jonkin aikaa hallinnut ottelua, Rick Steiner halusi hänkin osansa Catin pieksemisestä. Mutta Booker T juoksi Rickiä vastaan ja aloitti tappelun tämän kanssa. Kehässä Scott laittoi Catin Steiner Reclineriin ja tämän oli pakko luovuttaa. Steiner ei suostunut päästämään otetta irti, jolloin DDP ryntäsi kehään ja vapautti Catin. Steiner iski DDP:tä vyön alle samalla kun Magnificent Seven tuli paikalle ja pisti vuorostaan DDP:n Steiner Reclineriin.

Steiner koki järkytyksen Greediä edeltäneessä Nitrossa, kun hän löysi Midajahin backstagelta tajuttomaksi lyötynä. Hän lähti kuulustelukierrokselleen kysellen kaikilta, mitä nämä tiesivät tapahtuneesta. Hän epäili tapahtuneesta DDP:tä ja tämän otellessa Rickiä vastaan Magnificent Seven hyökkäsi kehään ja hakkasi DDP:n pahasti. Sitten Scott tuli kehään ja iski vielä DDP:tä lyijyputkella ja pisti tämän jälleen Steiner Reclineriin.

Greedissä DDP ja Steiner viimeinkin kohtasivat Falls Count Anywhere- mestaruusottelussa. Ottelun aluksi DDP osoitti halveksuntansa sylkemällä Steineria kasvoihin. DDP iski mestarin heti maahan Clotheslinella mutta Steiner vastasi lujilla iskuilla DDP:n rintaan. Steiner ja DDP veivät ottelunsa yleisöön asti, missä DDP iski kainalosauvalla Steineria selkään ja paiskasi tämän läpi pöydästä. Seuraavaksi DDP iski mestaria roskatynnyrillä ja koetti selättää mutta Steiner pääsi ylös. Kun päästiin takaisin kehään Steiner sai perille T-Bone Suplexin ja laittoi haastajan sitten Bear Hugiin. Pehmitettyään näin DDP:tä Steiner iski Belly to Belly Suplexin ja teki selätysyrityksen kahteenlaskuun. DDP iski Clotheslinen ja paiskasi Steinerin pään kaksi kertaa kehäkiinnikkeeseen. Steiner käänsi Diamond Cutter-yrityksen Mule Kickiksi mutta DDP:n toinen Diamond Cutter meni perille. Ennen kuin tuomari ehti laskea selätyksen Rick Steiner tuli kehään ja veti tuomarin pois. DDP mukiloi Rickiä ja pisti tuomarin takaisin kehään mutta silloin mestari iski perille Jawbreakerin. Steiner iski DDP:tä vielä mestaruusvyöllä ennen selätysyritystä. DDP pääsi ylös mutta oli jo veren peitossa. Steiner laittoi hänet Boston Crabiin mutta DDP pääsi köysiin. DDP pakeni myös Steiner Reclinerista mutta Rick palasi ja iski häntä päähän lukuisia kertoja. Scott Steiner hakkasi häntä vielä lyijyputkella ja pisti sitten uudestaan Steiner Reclineriin. DDP menetti tajuntansa ja Steiner voitti ottelun. Lopuksi hän peitti vielä DDP:n Michiganin yliopiston lipulla. DDP vietiin pois areenalta ambulanssilla.

Seuraavan illan Nitrossa Steiner sanoi, että hän on mukavalla tuulella ja antaa kaiken valkoisen roskaväen surra DDP:tä. Hän sanoi jäävänsä historiaan kaikkien aikojen suurimpana maailmanmestarina, sillä hän on ainoa joka toimittaa kilpailijansa pois kuvioista. Hän käski yleisön osoittaa hänelle kunnioitusta. Mutta Booker T astui esiin yllään WCW:n USA-mestaruusvyö, jonka hän oli voittanut Greedissä Rick Steinerilta. Booker sanoi haluavansa maailmanmestaruuden takaisin. Hän sanoi saaneensa puhelun eräältä henkilöltä, joka oli taannut hänelle mestaruusottelun Steineria vastaan. Henkilö osoittautui Eric Bischoffiksi, joka kertoi WCW:n olevan myynnissä. Bischoff sanoi haluavansa jännittävän Nitron ensi viikoksi ja siellä kaikki WCW:n mestaruudet olisivat katkolla. Ja Steiner ottelisi Booker T:tä vastaan Title vs. Title-matsissa, jonka voittaja saisi sekä USA- että maailmanmestaruuden! Steiner oli suostuvinaan ja käski Booker T:tä tulla allekirjoittamaan sopimus mutta kun tämä teki sen, Steiner iski Bookeria lyijyputkella. Steiner hakkasi putkella myös kaikki väliin tulleet turvamiehet mutta Bookerin onnistui potkaista Axe Kick Steinerille. Sitten hän sieppasi lyijyputken itselleen mutta Ric Flair veti Steinerin turvaan pois kehästä. Steiner olisi halunnut ottelun heti mutta Flair ei päästänyt häntä kehään. Booker T allekirjoitti sopimuksen ja sanoi voittavansa seuraavana maanantaina molemmat vyöt.

Viimeisen Thunderin lähetyksessä Steiner sanoi (Booker T:tä tarkoittaen) säälivänsä miestä, joka ei opi omista virheistään. Steiner lupasi Nitrossa päättää Booker T:n uran lopullisesti. Booker T vastasi hyökkäämällä lähetyksen lopussa vielä Steineria vastaan ja ilmoittamalla, että Steiner häviää mestaruutensa Nitrossa.

Kun WCW:n viimeinen Nitro-lähetys koitti 26. maaliskuuta, Steinerin ja Booker T:n ottelu oli illan ensimmäinen matsi. Booker T otti Steinerin Headlockiin ja potkaisi Side Kickin. Booker runnoi Steinerin kehäkulmaukseen Clotheslinella ja iski tälle sarjan iskuja. Steiner pääsi hyökkäämään Powerbombilla mutta Booker pääsi ylös selätysyrityksestä. Steiner paiskasi Bookerin ulos kehästä missä Midajah hakkasi häntä. Steiner yritti pudottaa Bookerin lyijyputkella mutta tämä väisti lyönnin. Sitten Steiner iski Steinerlinen, teki Elbow Dropin ja vakiopunnerruksensa. Belly to Belly Suplex toi vain kahteenlaskun minkä jälkeen Steiner iski polvensa Bookerin selkään. Booker sai perille Dropkickin, iski muutaman iskun ja potkaisi sitten Axe Kickin. Booker pudotti Steinerin kasvoilleen ja teki bravuurinsa Spinaroonien. Hän potkaisi vielä Side Kickin ja aikoi tehdä Bookendin mutta Steiner käänsi sen Northern Lights Suplexiksi. Steiner koetti lopettaa ottelun toisella Powerbombilla mutta täysin yllättäen Booker sai iskettyä Bookendin ja voitti Steinerin ja tämän maailmanmestaruuden. Booker T juhli esittelemällä molempia mestaruusvöitään Nitron yleisölle ja osoitti, että Steinerin hirmuhallinto WCW:ssä oli vihdoinkin ohi.

WCW:n tultua myydyksi WWE:lle, liikkui paljon arvailuja siitä, mihin federaatioon Steiner siirtyisi painimaan. WWE:iä arvailtiin, mutta Steiner valitsi uuden australialaisen maailmanluokan yhtiön World Wrestling All-Starsin (WWA). Hän debytoi WWA:ssä joulukuussa 2001 Birminghamissa, Iso-Britanniassa. Helmikuussa 2002 Steiner voitti Las Vegasissa järjestetyssä WWA Revolutionissa Disco Infernon, kun tämä luovutti Steiner Reclinerissa.

Seuraavaksi Steiner nousi jälleen yhden federaation huipulle voittamalla huhtikuussa Australiassa järjestetyssä Eruptionissa "Australian Wonder" Nathan Jonesin ja tämän WWA- mestaruuden. Eruptionin vierailevana kehävalvojana toimi Sid Vicious, jonka uran Steiner oli aikanaan lopettanut. WWA:n mestarina Steiner liittoutui myös vielä kerran Rickin kanssa. He esiintyivät NJPW:n 30- vuotisjuhlanäytöksessä Tokiossa ja siellä Steiner Brothers voitti Hiroshi Tanahashin ja Kensuke Sasakin tiimin.

Lokakuussa 2002 Steiner solmi sopimuksen WWE:n kanssa ja luopui samalla WWA:n mestaruudesta. Uuden WWE-debyyttinsä hän teki marraskuun 2002 Survivor Seriesissä, jossa Steiner hyökkäsi kehään Matt Hardyn ja Chris Nowinskin ottelun aikana. Hän hakkasi molemmat ja kertoi, että Big Poppa Pump oli saapunut. RAW'n toimitusjohtaja Eric Bischoff ja Smackdownin Stephanie McMahon aloittivat kiivaan kilpailun siitä, kumpi saisi värvättyä Steinerin omaan ohjelmaansa. Tämä näyttäytyi seuraavina viikkoina kummassakin ohjelmassa ja joulukuun alussa Stephanie McMahon ilmoitti, että Steiner oli suostunut allekirjoittamaan sopimuksen tulosta Smackdowniin. Kun tuo hetki tuli, Steiner kuitenkin epäröi, sillä Stephanie ei ollut suostunut liittymään Steinerin "friikkiklubiin" ja kun tämä edelleen torjui Steinerin lähentelyt, Big Poppa Pump päätti solmia sopimuksen Eric Bischoffin kanssa.

Steiner saapui RAWiin joulukuun 16. päivä. Bischoffin apulaisjohtaja Chief Morley lupasi tälle main eventin paikan, jossa sopimus muodollisesti allekirjoitettaisiin. Morley ei kuitenkaan tiennyt, että Bischoff oli jo luvannut main eventin Triple H:lle, joka oli edellisenä iltana voittanut raskaansarjan maailmanmestaruuden. Kun main eventin aika tuli, Triple H meni kehään aikoen kiittää fanejaan tuesta. Silloin sireenit pärähtivät soimaan ja Scott Steiner astui kehään. Steiner muistutti Bischoffia, että tämä oli luvannut hänelle sopimuksen bonuksena mestaruusottelun ja jos ei sitä tulisi, ei tulisi sopimustakaan. Steineriin ylimielisesti suhtautuva Triple H sanoi, että asia sopii kyllä hänelle, joten Steiner allekirjoitti ja sai ottelunsa. Bischoff ja Triple H sanoivat, että mestaruusottelu olisi tammikuun Royal Rumblessa. Mutta Steiner halusi näyttää Triple H:lle, kuinka kova oli ja vaati ottelua siinä paikassa! Mestari kuitenkin lähti pois kehästä ja suuntasi backstagelle jättäen tappelun toiseen kertaan.

Seuraavaan RAW'n lähetykseen Triple H tuli huomattavasti pirteämpänä. Hän kertoi managerilleen - joka oli itse vanha Steinerin suojelija Ric Flair - että nyt hän olisi valmis kohtaamaan Steinerin. Mutta koska Bischoff halusi miesten pysyvän kunnossa Royal Rumbleen saakka, Triple H:n ja Steinerin välille järjestettiin kädenvääntökisa. Triple H luotti voimiinsa ja oli jo voitonvarma, kunnes Steiner alkoi hymyillä ja vääntää tosissaan. Hän päihitti mestarin kevyentuntuisesti ja Triple H poistui raivostuneena paikalta.

Seuraavaan - vuoden 2003 ensimmäiseen - RAWiin järjestettiin "posedown"-haaste. Steiner ja Triple H poseerasivat tuomaristolle ja yleisölle, jotta nähtäisiin kummalla oli suuremmat lihakset. Kun tuomarien aika tuli äänestää, kaikki antoivat äänensä Triple H:lle, vaikka Steiner - joka kehuskeli maailman suurimmilla käsivarsillaan - oli ollut selvästi lihaksikkaammassa kunnossa kuin maailmanmestari. Steiner epäili, että Triple H:n voitossa oli jotain mätää ja aavistus osoittautui oikeaksi kun tuomarit alkoivat äkkiä hakata häntä. Koko poseerauskisa oli ollut Triple H:n ja Ric Flairin juoni Steinerin nujertamiseksi. Steiner kuitenkin hämmästytti Triple H:n ja Flairin hakkaamalla ja heittämällä kaikki tuomariston jäsenet ulos kehästä ja kokoamalla näin lisää tulisia hiiliä Triple H:n päälle.

Viimeisessä RAW'ssa ennen Rumblea Triple H:n ja Steinerin välille järjestettiin vielä kolmas voimailunäytös, tällä kertaa penkkipunnerruskisa. Steiner sanoi, että oli kyllästynyt voittamaan Triple H:n tämän itsensä asettamissa haasteissa. Nyt katsottaisiin, miten Triple H pärjäisi Steinerin erikoisalassa, penkkipunnerruksessa. Hän käski avustajia säätämään painon 250:een kiloon. Mutta kun Triple H tuli paikalle, hän oli pukeutunut pukuun ja solmioon ja oli ilmeistä, ettei hänellä ollut aikomusta penkkipunnerrukseen. Triple H ohitti Steinerin ja meni kehään. Siellä hän sanoi, että on viime viikkoina vain leikkinyt Steinerin kanssa. Nämä kilpailut eivät merkitse mitään, sillä hänelle merkitsee jotakin vain hänen mestaruutensa. Triple H kyseli, mikä Steinerista tekisi paremman kuin hänen aikaisemmat vastustajansa ja luetteli joukon aiemmin voittamiaan supertähtiä ja Royal Rumblessa Steiner liittyisi joukkoon. Steiner kysyi silloin, että miksi odottaa Rumbleen ja suuntasi itsekin kehään. Steiner paiskasi Triple H:ta näyttävällä Belly to Belly Suplexilla ja hakkasi tämän kehänurkkaan repien samalla Triple H:n hienon puvun riekaleiksi. Sitten hän paiskasi Triple H:n alas kehästä ja tämä perääntyi hermostuneen näköisenä backstagelle.

Royal Rumblessa Triple H saapui otteluun Ric Flair taustatukenaan. Kun Steiner sai Triple H:lle Guerilla Press Slamin, tämä meni huilaamaan ringsidelle mutta Steiner iski siellä Triple H:lle Steinerlinen. Steiner tiputti Triple H:n useita kertoja selkä edellä turvamuuriin ja paiskasi tämän Suplexilla takaisin kehään. Flair sekaantui otteluun ja kuristi Steineria solmiollaan Triple H:n pitäessä tuomarin huomion itsessään. Kun Steiner oli jo useita kertoja melkein saanut selätysvoiton, Triple H näytti luopuvan leikistä, otti vyönsä ja aikoi poistua Flairin kanssa. Steiner hyökkäsi heidän kimppuunsa takaapäin ja sai Triple H:n takaisin kehään. Triple H koetti iskeä Steineria mestaruusvyöllään mutta tämä sai sen estetyksi ja isketyksi vyön suoraan mestarin kasvoihin, jolloin tämä alkoi vuotaa verta. Triple H lähti kohti katsomoa, koettaen saada itsensä uloslasketuksi mutta tuomari kieltäytyi laskemasta. Steiner lähti mestarin perään ja paiskasi tämän läpi selostuspöydästä. Kun miehet pääsivät jälleen kehään, Flair koetti saada tuomarin keskeyttämään ottelun Triple H:n verenhukan takia mutta tuomari antoi matsin jatkua. Steiner iski jälleen Belly to Belly Suplexin ja sai melkein selätyksen. Triple H haki lopulta kehän alta lekan, iski sillä tuomarin kumoon ja löi sitten Steineria kylkiluihin, jolloin tuomarilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin päättää ottelu diskaukseen. Triple H koetti hakata Steineria lekalla enemmänkin mutta tämä sai aseen itselleen ja iski sillä sekä mestaria että Flairia. Sitten hän otti Triple H:n Steiner Reclineriin keskellä kehää. Mestarin kasvot olivat veren peitossa ja tuomarit koettivat irrottaa Steineria mutta eivät onnistuneet. Eric Bischoff juoksi kehään ja aneli Steineria olemaan tappamatta hänen mestariaan ja lopulta Steiner päästi irti. Matsi oli ohi, Triple H oli hävinnyt mutta säilyttänyt mestaruutensa. Steiner haki mestaruusvyön ja heitti sen Triple H:n verisen ruhon päälle.

Seuraavan illan RAW'ssa Triple H saapui kehään Ric Flair mukanaan. Triple H sanoi, että Steiner ei pystynyt voittamaan häntä ja joutui käyttämään mestarin lyömiseen lekaa. Ja Triple H ilmoitti myös, että uusintaottelua ei tulisi. Silloin alkoivat sireenit ulvoa ja Steiner astui areenalle. Hän sanoi, että maailmanmestaruus kuuluu hänelle ja vaati revanssia heti siinä paikassa. Triple H kuitenkin veti taskustaan lääkärin kirjoittaman lapun, jossa sanottiin hänen olevan liian huonossa kunnossa painimaan. Flair sen sijaan ilmoitti, että jos Steiner haluaa tapella, hän voi tehdä sen Triple H:n ja Flairin liittolaista Batistaa vastaan. Batista tuli paikalle, jolloin Flair ja Triple H aikoivat hyökätä Steinerin kimppuun mutta tämä iski nämä Clotheslinella pois kehästä.

Ennen miesten ottelua Randy Orton tapasi Steinerin backstagella. Hän irvaili Steinerin "häviöstä" mestaruusmatsissa, jolloin Steiner paiskasi hänet päin seinää ja lähti. Tästä suuttuneena Orton juoksi kehään pian sen jälkeen kun Batista ja Steiner olivat aloittaneet ottelunsa. Hän alkoi hakata Steineria ja ennen pitkää myös Flair ja Triple H saapuivat tekemään selvää tästä. Triple H hakkasi Steinerin verille ja teki sitten tälle Pedigreen. He jättivät tämän makaamaan verisenä kehään ja poistuivat.

Viikon päästä Steiner tuli kehään ja kutsui Triple H:ta. Triple H saapui ja kysyi, miten Steiner saisi paksuun kalloonsa, että hän on tätä parempi? Hän varoitti, että kun kutsuu Triple H:ta, saa tämän lisäksi myös Ric Flairin, Randy Ortonin ja Batistan jotka saapuivatkin areenalle Triple H:n rinnalle. Nelikko lähti kohti kehässä seisovaa Steineria, joka oli valmiina taisteluun. Miehet piirittivät kehän ja Orton syöksyi sinne ensimmäisenä, mutta silloin Steiner vetäisi lyijyputken saappaastaan ja iski sillä Ortonia. Triple H ja hänen kätyrinsä perääntyivät turvallisemmille vesille backstagelle.

Eric Bischoff päätti ratkaista tulenaran tilanteen määräämällä seuraavaan RAWiin ottelun ykköshaastajan paikasta. Siinä ottelisivat Steiner ja Chris Jericho. Viikon päästä Triple H meni Flairin kanssa lehdistöaitioon katsomaan matsia. Jericho yritti kahdesti saada päälle Walls of Jerichon. Toisella kerralla hän onnistui mutta Steiner pääsi köysiin. Sitten Jericho koetti hypätä yläköydeltä mutta Steiner nappasi hänet ja paiskasi kanveesiin Fallaway Slamilla. Steiner päihitti Jerichon ja nousi jälleen ykköshaastajaksi mikä raivostutti aitiossa olevan Triple H:n. Ric Flair viestitti Steinerille, että tämä ei tulisi voittamaan.

Viimeisessä RAW'ssa ennen No Way Outia Steiner määrättiin vanhan vihollisensa Booker T:n pariksi ottelemaan Triple H:ta ja Batistaa vastaan. Triple H sanoi Batistalle, että joukkuematsin tavoitteena ei ole vain voitto vaan myös, että Steiner ei selviytyisi No Way Outiin. Booker T tapasi Steinerin backstagella ja sanoi, että oli aika maksella Triple H:lle vanhoja kalavelkoja. Ottelu päättyi kun Booker sai Triple H:lle Axe Kickin ja selätti tämän.

No Way Outissa Triple H ja Steiner seisoivat aluksi vastatusten keskellä kehää. Steiner keskittyi Triple H:n loukkaantuneeseen jalkaan ja väänsi sitä tuskallisesti. Hän pehmitti vielä mestaria Suplexilla ja meni sitten jahtaamaan Flairia kehän ympäri. Kehässä Flairkin aikoi mukiloida Steineria ja Triple H paiskasi tämän päin teräsportaita. Triple H yritti selättää Steinerin ottamalla tukea köysistä ja joutui tuomarin puhutteluun. Steiner käytti tilaisuutta hyväkseen hyökätäkseen ja nyt Steiner heitti mestarin päin portaita. Sitten hän heitti tätä isolla Belly to Belly Suplexilla ja sitten Superplexilla yläköydeltä. Hän olisi saanut selätyksen mutta Flair keskeytti laskennan. Steiner otti Triple H:n Steiner Reclineriin jolloin Flair kutsui Batistan ja Ortonin apuun. Steiner pieksi molemmat ja pudotti sitten mestarin Clotheslinella pois kehästä. Tuomari käski Flairin, Ortonin ja Batistan takahuoneeseen jolloin Steiner ja Triple H olivat kaksin. Triple H toi mestaruusvyön kehään ja löi sillä Steineria suoraan päähän. Steiner irrottautui vielä selätysyrityksestä mutta sitten Triple H sai perille Pedigreen ja selätti Steinerin säilyttäen mestaruutensa.

No Way Outin jälkeen Steiner oli jonkin aikaa sivussa ja palasi kehiin maaliskuun puolivälissä. Hänet määrättiin joukkuematsiin yhdessä Testin kanssa ottelemaan Chris Jerichoa ja Christiania vastaan. Test ja Steiner hallitsivat ottelua kunnes Christian alkoi ahdistella Testin seuralaista Stacy Keibleriä. Stacy hyppäsi pakoon kehäköysien luo ja Steiner hoiteli Christianin. Silloin Jericho heitti Testin päin kehäköysiä, jolloin tämä törmäsi Stacyyn. Stacy tipahti suoraan Steinerin syliin, jolloin Testin huomio herpaantui ja Jerichon onnistui selättää hänet.

Huhtikuun alussa Steinerin vastustajaksi tuli RAW'n älykkö, Harvardin käynyt Christopher Nowinski. Nowinski astui kehään etukäteen puhumaan sodasta USA:n käymästä sodasta Irakin kanssa. Hän sanoi kertovansa asian "toisen puolen" ja että hänellä oli siihen amerikkalaisena oikeus. Vahvasti amerikkalaissotilaita tukeva yleisö oli hyvin vihamielinen Nowinskille ja silloin myös Steiner hyppäsi kehään. Steiner sanoi, että kaikki, jotka eivät tue amerikkalaisjoukkoja voivat painua helvettiin - tai Ranskaan, sama asia! Sitten Steiner hakkasi Nowinskin, paiskasi tämän sisääntulorampin teräkseen ja pisti Steiner Reclineriin.

Steinerin seuraava tagteampari oli jälleen Test. Steiner ja Test määrättiin kohtaamaan Eric Bischoffin turvamiehet 3 Minute Warning- stablesta, Roseyn ja Jamalin. Test ja Steiner olivat jälleen vahvoilla mutta Stacy joutui taas ahdistelun kohteeksi, tällä kertaa 3MW:n kolmannen jäsenen Ricon taholta. Steiner tuli jälleen hätiin samalla kun Test hallitsi matsia kehässä. Mutta nähdessään Steinerin ja Stacyn syleilevän toisiaan Test meni jälleen hämmennyksiin. Estääkseen häviön Steiner vaihtoi itsensä kehään, sai selätyksen ja voiton joukkueelleen. Ottelun jälkeen backstagella Test sanoi Steinerille muutaman valitun sanan mutta Stacy keskeytti hänet ja sanoi, että hänen tulisi kiittää Steineria.

Koska Ricon ja Steinerin välit olivat jääneet selvittämättä, miesten välille määrättiin ottelu Sunday Night Heatiin, Backlashin lämmittelymatsiksi. Yllättäen Rico tuli esiin yksin mutta heti kun Steiner oli iskenyt hänelle Guerilla Press Slamin, Rosey ja Jamal tulivat paikalle häiritsemään. Rico ryhtyi odottamaan ja kun Steiner kääntyi jälleen hänen puoleensa, hän potkaisi näyttävän Roundhouse Kickin. Rico pilkkasi eleillään vastustajaansa mutta kun hän lähti taas tätä kohti, tämä iski Ricolle Body Slamin. Sitten seurasivat Steinerin perinteiset Belly to Belly Suplex sekä Elbow Dropia seuranneet punnerrukset. Lopuksi Steiner iski uuden lopetusliikkeensä Reverse DDT:n, selätti Ricon ja poseerasi Backlashin yleisölle.

Seuraavan illan RAW'ssa Steiner ja Test ottelivat jälleen parina Steinerin vanhoja vastuksia Nowinskia ja Ricoa vastaan. Ennen ottelua Test sanoi Stacylle muutamia epäystävällisiä sanoja Steinerista. Test oli alkanut huomata, että Stacyn luottamus häneen alkoi horjua. Ottelussa Test koetti sooloilla osoittaakseen Stacylle, että ei tarvitse kumppania. Mutta kun Test työnnettiin kulmaukseen, Steiner vaihtoi itsensä kehään ja iski Nowinskia DDT:llä tuoden joukkueelleen voiton. Stacy hyppäsi kehään ja halasi Steineria. Tämä raivostutti Testiä, joka otti Stacyn mukaansa ja poistui backstagelle. Steiner otti mikrofonin ja alkoi tuttuun tapaansa hypettää yleisöä mutta hänet keskeytti Sylvain Grenierin ja Rene Dupreen ranskalainen La Resistance-tiimi. Dupree sanoi, että he olivat toista maata kuin amerikkalaiset eivätkä halunneet ratkaista asioita väkivallalla. Grenier näytti muutaman viikon takaista nauhaa, jossa Steiner solvasi Nowinskia tämän sodanvastaisuudesta ja mollasi samalla Ranskaa. Sitten Dupree ja Grenier hyppäsivät kehään. Steiner taisteli raivokkaasti mutta lopulta kaksi yhtä vastaan kävi ylivoimaiseksi ja La Resistance iski Steinerille Double Spinebusterin.

Seuraavassa RAW'ssa Steiner ja Test saivat mahdollisuuden voittaa joukkuemestaruuden Rob Van Damilta ja Kanelta. Stacy teki kaikkensa kannustaakseen miesten yhteishengen voitontahtoiseksi. Alussa Steiner ja Test tekivätkin hyvää työtä ja onnistuivat eristämään RVD:n. Mutta kun Kane lopulta pääsi vuoroon mestarit ottivat matsin hallintaansa. Kun Test yritti niitata Kanen Big Bootilla, hän potkaisikin vahingossa Steineria, jolloin Kane sai Testille Chokeslamin ja RVD teki selätyksen. Myöhemmin illalla La Resistance tuli rehentelemään Stacylle ja kehotti tätä katsomaan heidän matsiaan Spike Dudleyta ja Tommy Dreameria vastaan. Kun La Resistance oli voittanut, he aikoivat jatkaa vastustajien hakkaamista mutta Steiner tuli kehään ja ajoi ranskalaiset pois. Yllättäen myös Test saapui auttamaan häntä.

La Resistance ja Nowinski lähtivät RAW'ssa yhdessä Steineria ja Testiä vastaan. Nämä ottivat liittolaisekseen Goldustin. Kun La Resistance jälleen piti kehässä Amerikan-vastaista promoa, Steiner, Test ja Goldust keskeyttivät sen ja hakkasivat Grenierin, Dupreen ja Nowinskin kehän ulkopuolella. Steinerin joukkue voitti ja Judgment Dayhin määrättiin joukkueottelu, jossa Steiner ja Test kohtaisivat La Resistancen.

Judgment Dayssä Grenier ja Dupree esittivät jälleen uuden antiamerikkalaisen promon väittäen, että USA:n hallitus ajaa amerikkalaisia vihaamaan kaikkia ranskalaisia. Kun päästiin otteluun, Test ja Steiner hallitsivat mutta sitten Test vahingossa tipautti Dropkickillä Stacyn jälleen Steinerin syliin. Ja kun Test vielä vahingossa potkaisi Big Bootin Steinerille, La Resistance sai napattua voiton. Kun Test otteli RAW'ssa Booker T:tä vastaan, hän heitti - nyt tahallaan - Stacyn eteensä suojaksi Bookerin Baseball Slidelta. Silloin Steiner tuli paikalle ja kantoi Stacyn pois areenalta - ja Booker sai selätettyä jälleen kerran hämmentyneen Testin. Stacy alkoi lämmetä entistä enemmän Steinerille ja seuraavassa Sunday Night Heatissa Steiner tulikin matsiinsa Lance Stormia vastaan Stacy mukanaan. Kun Steiner oli saanut Belly to Belly Suplexin Stormille, tämä juoksi pois kehästä ja otti hänkin Stacyn suojakilvekseen. Sitten Storm paiskasi Stacyn päin Steineria ja sai ottelun hallintaansa, kunnes Steiner sai perille toisen Belly Suplexin ja sai muutaman iskun iskettyään perille Reverse DDT:n ja selätysvoiton. Eric Bischoff järjesti Bad Bloodiin Testin ja Steinerin välisen ottelun, jonka voittaja saisi Stacyn vakituiseksi managerikseen.

Kun Stacy Bad Bloodissa saapui areenalle, Test kaatoi hänet maahan ja alkoi karjua hänelle. Ottelun alkaessa Test koetti jälleen käyttää Stacya suojanaan ja saikin aloitettua vahvasti Steineria vastaan. Test otti Steinerille Sleeperin mutta tämä murtautui siitä ja iski Belly Suplexin. Kaksikon hakatessa toisiaan Stacy hurrasi ja kannatti innokkaasti Steineria. Test turhautui yhä enemmän ja tarttui terästuoliin mutta Steiner väisti iskun ja tuoli pomppasi kehäköysistä suoraan Testin naamaan. Sitten Steiner lopetti matsin ja Stacy tuli Steinerin vakimanageriksi.

Kun Chris Jericho kutsui Stacyn Highlight Reel-ohjelmansa vieraaksi, Stacy tuli paikalle Steinerin kanssa. Jericho sanoi, että tätä ei oltu kutsuttu. Steiner uhkasi hakata Jerichon mutta tämä käänsi jälleen huomionsa Stacyyn ja sanoi muutamia loukkavia sanoja tästä. Vihainen Jericho kutsui paikalle Testin mutta ennen kuin tämä ehti paikalle, Jericho alkoi hakata Steineria. Steiner kuitenkin toipui ja iski niin Jerichon kuin Testinkin ulos kehästä Clotheslinella. Paikalle saapunut Eric Bischoff käski aloittaa ottelun Jericho ja Test vastaan Steiner ja Stacy! Steiner teki kaikkensa otellakseen yksin ja säästääkseen Stacyn löylytykseltä, mutta lopulta Testin ja Jerichon kaksoishyökkäys oli liikaa. Jericho iski Steineria tuolilla, jolloin Test pakotti Stacyn kehävuoroon. Sitten hän iski Stacya Pumphandle Slamilla ja selätti tämän.

Kun Steiner ja Stacy ottelivat sekamatsia Ricoa ja Miss Jackietä vastaan, Test sekaantui otteluun sen verran, että Steiner ja Stacy hävisivät. Siksi seuraavaan RAWiin määrättiin ottelu Steiner vastaan Test, jossa voittaja saisi tai säilyttäisi Stacyn manageripalvelut. Test onnistui voittamaan teeskentelemällä loukanneensa polvensa ja käveli pois Stacy mukanaan.

Seuraavaan Sunday Night Heatiin Steiner tuli matsiinsa Mike Knoxia vastaan ilman Stacyä. Steiner otti ensiksi iskuja vastaan mutta käänsi sitten ottelun edukseen isolla Belly to Belly Suplexilla. Nuijittuaan Knoxia vielä lisää, Steiner lopetti ottelun Reverse DDT:llään. Myös otellessaan RAW'ssa Steven Richardsia vastaan Steiner onnistui voittamaan vaikka niin Victoria kuin Testkin koettivat sekaantua matsiin. Ottelun päätyttyä Steiner puhui Testille ja vaati uusintaottelua Stacyn managerinpalveluksista Unforgivenissä. Test suostui, mutta yhdellä ehdolla: Steinerista tulisi Testin palvelija, mikäli häviäisi!

Unforgivenissa Steiner hävisi ja joutui antautumaan Testin palvelukseen. Stacy kruunasi kurjuuden iskemällä Steineria vahingossa tuolilla päähän. Steinerilla kävi kuitenkin tuuri, sillä pian Unforgivenin jälkeen Test mursi jalkansa kahdesta kohtaa otellessaan house show'ssa Shane McMahonia vastaan. Steinerin asenne alkoi selvästi muuttua entiseen backstagen kauhun suuntaan, sillä kun hän sai mestaruusottelun IC-mestari Rob Van Damia vastaan, hän hankki itselleen diskauksen iskemällä RVD:tä terästuolilla tuomarin nähden. Test oli käskenyt Stacyä mennä saattamaan Steineria ja raivostunut Steiner oli jo lähellä käydä myös Stacyn kimppuun. Silloin paikalle tuli RAW'n toinen johtaja Stone Cold Steve Austin, joka yllytti Steineria käymään kimppuunsa. Steiner noudatti kehotusta mutta joutui alakynteen ja Austinin pieksemäksi. Austin kohotti itselleen voitto- oluet. Hän koetti tarjota olutta myös Stacylle, mutta kun tämä toistuvasti kieltäytyi, Austin antoi Stacylle Stone Cold Stunnerin!

Koska Austinin ja Eric Bischoffin välillä oli jatkuvia erimielisyyksiä RAW'n johdosta, miehet päättivät ratkaista Survivor Seriesissä sen, kumpi ohjelmaa johtaa. Bischoff haastoi Austinin kokoamaan oman joukkueensa, joka kävisi eliminointimatsissä hänen joukkuettaan vastaan. Bischoff oli jo valinnut joukkueeseensa Austinin vanhan vihollisen Chris Jerichon, sekä äskeisestä tapauksesta Austinille vihoittelevan Steinerin. Muiksi Bischoffin joukkueen jäseniksi tulivat ajan mittaan Christian, Mark Henry sekä Randy Orton. Kun Jericho "valmensi" joukkuetta backstagella, hän kehui Steineria ensimmäiseksi mieheksi, joka uskalsi vastustaa Austinia ja lyödä tätä. Steiner sanoi tehneensä niin, koska vihaa punaniskoja! Jericho sanoi, että heidän on pakko voittaa tai Austin tekee heidän kaikkien elämästä helvetin. Steiner osoitti jälleen, että oli muuttunut entisenlaiseksi hirmuksi. Otellessaan Mark Henryn kanssa Austinin joukkueeseen kuuluvia D-Von ja Bubba Ray Dudleytä vastaan Steiner toi kehään terästuolin ja hankki itselleen ja Henrylle diskauksen lyömällä tuolilla Bubbaa selkään. Hän tyrmäsi tuolilla myös D-Vonin.

Survivor Seriesissä marraskuussa Steiner pääsi kehään Jerichon jälkeen RVD:tä vastaan. Steiner sai perille Belly to Belly Suplexin mutta RVD:n onnistui vaihtaa Booker T kehään. Tämä potkaisi Steineria Scissors Kickillä. Steiner iski Bookeria vyön alle (tuomarin ollessa häirittynä) ja pisti tämän Steiner Reclineriin. Stacy, joka oli tässä vaiheessa jo alkanut inhota Steineria, hurrasi Booker T:lle. Tämä suututti Steinerin ja hän kiskoi Stacyä tukasta mutta Dudleyt pysäyttivät hänet 3D:llä. Booker T hoiteli Steinerin Bookendilla ja Steiner oli ensimmäinen Eric Bischoffin joukkueen jäsen joka eliminoitiin. Lopussa Randy Orton kuitenkin toi Bischoffin joukkueelle voiton, kun hän pitkän taistelun jälkeen onnistui selättämään Shawn Michaelsin. Austin oli poissa ja Eric Bischoff hallitsi yksin RAW'ta.

Seuraavina viikkoina Bischoff alkoi rangaista kaikkia Austinin joukkueen jäseniä. Joukkuemestareita, Dudleyja vastaan hän asetti Steinerin ja Testin. Dudleyt pitivät mestaruutensa mutta seuraavalla viikolla Steiner ja Test kohtasivat Rob Van Damin tasoitusottelussa Singapore Cane-matsissa. RVD kuitenkin taisteli hurjasti ja löi Steineria kepillä jo ennen kuin tämä pääsi kehään. RVD koetti käydä myös Testin kimppuun mutta tämä suojautui Stacyn taakse ja Steiner hyökkäsi takaapäin. RVD potkaisi Testille Flying Side Kickin ja Steinerille Spin Kickin. Ylivoima oli kuitenkin liikaa ja Steiner ja Test voittivat RVD:n. Stacy-parka tuli masentuneena kehään juhlivien miesten kanssa ja nosti näiden kädet pystyyn voiton merkiksi. Näyttääkseen Stacylle kuka määrää, kaksikko iski tätä kepillä vatsaan ja Stacy kaatui tuskissaan maahan.

Joulukuun alussa RAW'n uusi erikoisvalvoja Mick Foley pelasti Stacyn Steinerin ja Testin orjuudesta erottamalla kaksikon. Vaikka Bischoff järjesti heidät takaisin RAW'n palvelukseen, Stacy ei enää toiminut heidän managerinaan. Armageddonin Tag Team Turmoiliin WWE:n joukkuemestaruudesta Steiner ja Test lähtivät siten ilman Stacya. Siellä he pitkän taistelun jälkeen joutuivat Dudley Boyzien eliminoimaksi.

Armageddon oli Testin ja Steinerin viimeisiä esiintymisiä joukkueena. Seuraavan toivonsa läpimurtoon Steiner asetti tammikuun 2004 Royal Rumbleen, johon hän lähti kahdeksantena kilpailijana. Kun hän pääsi kehään, hän aloitti vakuuttavasti iskemällä Clotheslinella kumoon Chris Benoit'n, Randy Ortonin, Rhynon ja Matt Hardyn. Kun Booker T tuli kehään numerolla 11, Steiner lähti hänen peräänsä ja he vaihtoivat iskuja. Booker potkaisi näyttävän potkun Steinerin leukaan ja eliminoi hänet.

Steiner loukkaantui lievästi Rumblessa. Hän sai pienen nivusvamman ja lääkärit neuvoivat häntä pitämään pienen tauon jotta toipuminen voisi tapahtua rauhassa. WWE:iin palaaminen on epävarmaa ja tällä hetkellä Scott Steiner kuvaa omaa kuntoiluvideotaan.

Scott Steiner jää wrestlingin historiaan yhtenä sen lihaksikkaimmista ja tunnistetuimmista hahmoista sekä yhden sen menestyneimmän tagteamin, Steiner Brothersien toisena puoliskona. Samoin hänet muistetaan myös yhtenä nWo:n voimanpesistä. Scott Steinerilta vei 15 vuotta nousta wrestling-alan huipulle, mutta hän teki vihdoinkin vuonna 2000 suuren läpimurtonsa. Hävitessään maaliskuussa 2001 WCW- mestaruuden Booker T:lle, Booker T oli jo allekirjoittanut sopimuksen WWE:n kanssa, kun taas Steiner oli pysynyt sopimuksessaan WCW:n kanssa. Scott Steiner muistetaan viimeisenä WCW:n maailmanmestarina, joka antoi lukuisten yhtiön kaataneiden harha-askelten jälkeen sille sen ansaitseman kunniakkaan lopun. Koko pitkän uransa ajan hän on taistellut parhaiden kanssa parhaissa promootioissa ja todistanut näin yhtä tunnuslausettaan, että ei löydy "Nothing Finer than Scott Steiner!"

Kirjoittanut Vili Lehtoranta

	NATHAN JONES
	Oikea nimi: Nathan Jones Kotipaikka: Australia Syntymäaika: 21.8.1970 Pituus: 208 cm Paino: 154 kg Lopetusliike: Torture Rack, Chokeslam Entiset nimet: Megaman Uran kohokohdat:  1 x NWA Intercontinental Championship 1 x WWA Heavyweight Championship

Nathan Jones on aito maalaispoika, joka kasvoi Australian sisämaassa Gold Coastilla sijaitsevalla maatilalla. Jo lapsena hän huomasi omaavansa suuria voimia nostelleen muun muassa isoja heinäpaaleja ja painavia vesisankoja, joiden kanssa tilan aikuisväestöllä oli isoja vaikeuksia. Hänen suuri kokonsa toi hankaluuksia koulu-urheilussa, sillä Nathan oli niin paljon muita pidempi. Ainoa laji, jossa hän ei tahattomasti alituiseen vahingoittanut toisia, oli rugby. Rugbyn lisäksi Nathan oli luonnonlahjakkuus painonnostossa ja hän aloitti aktiivisen treenaamisen teini-ikäisenä.

Jonesin menneisyys ennen uraa ammattilaisvoimailijana ja painijana ei ollut kovin mairitteleva. Hän toimi koulun jälkeen australialaisliikemies Rene Rivkinin henkivartijana. Rivkin tuomittiin sisäpiirikaupoista vankilaan mutta vain yhden päivän istumisen jälkeen sai vakavan sairauskohtauksen. Myös Nathan Jones oli eräänä synkkänä hetkenään vankilassa ja (ainakin myöhempien tarinoiden mukaan) herätti kauhua repimällä vankilan oven saranoiltaan valtavilla voimillaan.

Päästyään yli vaikeuksista Nathan Jones aloitti ammattilaisuran painonnostajana. Hän on kertonut pystyneensä nostamaan kerralla jopa 500 kiloa ja hän edusti kotimaataan Australiaa Yhdysvalloissa pidetyssä Maailman vahvin mies-kisassa vuonna 1995. Jones saavutti siellä shokeeraavan voiton. Shokeeraavan siksi, että häntä ei oltu pidetty voittajasuosikkina, sillä häneen ei juuri suhtauduttu vakavasti liian lyhyenä pidetyn ammattilaisuran ja kokemattomuuden vuoksi.

Yhdysvalloissa annetut vakuuttavat voimannäytteet toivat hänelle työtarjouksia taistelulajeihin keskittyvissä promootioissa ja Jones debytoi PRIDEssa lokakuussa 1997. Vuosien mittaan hänen voimansa ja kokonsa herättivät WWE:ssä toimivan Kevin Kellyn huomion ja Kelly hankki Jonesille vuonna 2000 painijapaikan Rick Bassmanin Ultimate Pro Wrestling-promootiossa (UPW). Jones liittoutui UPW:ssä tagteamiksi toisen myöhemmän WWE-painijan John Heidenreichin kanssa. Heidän tiiminsä nimi oli "The Ultimate Army".

Ollessaan kerran painimassa eräässä UPW:n tapahtumassa Jones huomasi WWE:n Jim Rossin yleisössä ja ottelunsa loputtua vei tämän sivuun puhumaan. Hänen onnistui saada Ross niin vakuuttuneeksi kyvyistään, että hänet kiinnitettiin harjoitussopimukselle WWE:iin. Jones oli koulutettavana kymmenen kuukauden ajan vuonna 2001 mutta hän ei ulkomaalaisena onnistunut saamaan jatkoaikaa tarvittavalle työluvalleen ja WWE-koulutusjakso päättyi vuoden 2001 lopulla.

Uusi australialainen federaatio World Wrestling All-Stars (WWA) värväsi Jonesin riveihinsä WWE-sopimuksen purkauduttua. Kun WWA piti ensimmäisen PPV:nsä Inceptionin lokakuun lopulla 2001, Jones laitettiin mukaan turnaukseen WWA:n maailmanmestaruudesta ja ensimmäiseksi vastustajaksi tuli Jeff Jarrett "Guitar on a pole"-matsiin. Jones koetti nujertaa Jarrettin Chokeslamilla mutta Jarrett sai sen estettyä ja hän iski Jarrettin Clotheslinella köysien yli lattialle. Hakattuaan Jarrettia jonkin aikaa ringsidella Jones heitti hänet kehään. Jones kaatoi Jarrettin toisella Clotheslinella ja meni hakemaan kitaraa mutta Jarrett iski häntä vyön alle. Jarrett kaappasi kitaran itselleen ja otti australialaisen promoottorin väliintuloyrityksen jälkeen voiton. Jarrett voitti myöhemmin finaaleissa Brian Jamesin ja nousi uudeksi WWA:n maailmanmestariksi.

Jarrettin WCW-aikainen kollega Scott Steiner oli myös liittynyt WWA:iin ja päättänyt voittaa mestaruuden itselleen. WWA:n showssa Sydneyssä huhtikuun 7. päivä 2002 järjestettiin neliottelu maailmanmestaruudesta, osallistujina Jarrett, Steiner, Grandmaster Sexay ja Jones. Kun Grandmaster ja Steiner hakkasivat toisiaan ringsidella, Jarrett aikoi iskeä Jonesia kitarallaan. Yhtäkkiä Grandmaster hyppäsi apronille ja nappasi kitaran itselleen. Kun Jarrett kääntyi Jonesin puoleen tämä tarttui häneen, paiskasi Chokeslamilla kanveesiin ja otti voiton. Australialaisyleisö oli riemuissaan kun Australian oma poika Nathan Jones voitti maailmanmestaruuden. Grandmaster tuli onnittelemaan Jonesia ja sanoi, että oli aika juhlia voittoa. Jones ja Grandmaster tanssivat Too Cool-tanssin yleisölle ja moni katsoja yleisön joukosta juoksi kehään juhliakseen heidän mukanaan. Disco Inferno koetti pilata juhlat ryntäämällä kehään mutta juhlijoiden mukana tullut pikkupoika potkaisi häntä. Uusi maailmanmestari Nathan Jones heitti Discon pois kehästä suosionosoitusten raikuessa.

Scott Steiner ei ollut luovuttanut maailmanmestaruusjahdissaan. Kun WWA:lla oli kolme päivää myöhemmin näytös Perthissä, Steiner hyökkäsi vihapäissään WWA:n hardcore midgetsien (kääpiöiden) Tion ja Puppetin kimppuun. Jones saapui pelastamaan pienet ottelijat Steinerin käsistä. Heti seuraavana oli vuorossa main event, jossa Jones puolusti maailmanmestaruuttaan Steineria vastaan. Steiner onnistui huijaamaan lyömällä Jonesia mestaruusvyöllä ja ottamalla tästä selätyksen. Mutta Jonesin pelastamat Tio ja Puppet saapuivat areenalle ja kertoivat tuomarille, millä tavalla Steiner oli voiton saanut. Ottelu määrättiin jatkettavaksi. Jeff Jarrett koetti sekaantua matsiin Steinerin hyväksi mutta Grandmaster hoiteli hänet. Lopuksi Nathan Jones sai perille Chokeslamin Steinerille ja säilytti maailmanmestaruutensa. Grandmaster ja Jones juhlivat jälleen voittoa tanssimalla kehässä.

Kun WWA piti Eruption-nimisen PPV:nsä Melbournessa 13. huhtikuuta, Jarrett koetti saapua areenalle mutta yhtiön silloinen toimitusjohtaja Sid Vicious kielsi häntä saapumasta. Sid ilmoitti, että PPV:n main eventissä Nathan Jones puolustaisi maailmanmestaruutta Steineria vastaan teräshäkkiottelussa. Kun Steiner oli kehässä herjaamassa yleisöä Jones tuli areenalle, ilmoitti hakkaavansa hänet ja lähti kohti kehää. Mutta Sid Vicious lähetti Jonesin backstagelle rauhoittumaan ja ilmoitti toimivansa mestaruusottelun erityisvalvojana.

Kun tuli Eruptionin mestaruusmatsin aika, Sid kannusti Jonesia ringsidelta. Jones koetti tehdä Chokeslamin mutta Steinerin kumppani Midajah tuli häiritsemään. Jones heitti Midajahin pois kehästä mutta sillä aikaa Steiner iski häntä mestaruusvyöllä tuomarin ollessa kääntyneenä. Steiner peitti Jonesin mutta tämä nousi vielä ylös. Jones sai Steinerille Chokeslamin mutta Midajah häiritsi tuomaria eikä tämä päässyt laskemaan selätystä. Steiner iski Jonesia toistamiseen mestaruusvyöllä ja pisti tämän Steiner Reclineriin. Jones menetti luovutusotteessa tajuntansa ja Scott Steiner voitti maailmanmestaruuden Australian pojan pidettyä sitä vain viikon verran.

Hävittyään mestaruuden Jones paini NWA Zero-Onessa Japanissa. Heinäkuussa (2002) hän voitti Yoshiaki Fujiwaran Torture Rackilla ja Tom Howard parinaan voitti Steve Corinon ja Rapid Fire Maldonadon. Jones liittoutui Zero-Onessa jälleen myös entisen tagteam-parinsa John Heidenreichin kanssa. Heidän tiiminsä oli menestyksekäs ja lokakuussa Jones ja Heidenreich voittivat NWA Intercontinental-joukkuemestaruuden lyömällä Shinjiro Otanin ja Masato Tanakan.

Vuoden 2002 menestysten myötä Jones sai jälleen mahdollisuuden painia WWE:ssä. Marraskuussa hän otteli useassa try-outissa WWE:n house show-tilaisuuksissa ja TV-ohjelmien dark matcheissa. Hän päihitti muun muassa Val Venisin, Doug Bashamin ja Rob Conwayn. Palattuaan Japaniin Jones ja Heidenreich voittivat Steve Corino liittolaisenaan vielä kerran Otanin, Tanakan ja Kuroge Wagyutan. Tämän jälkeen Jones liittyi jälleen WWA:iin yhtiön lähtiessä laajalle Euroopan-kiertueelle. Ensimmäisessä show'ssa Dublinissa Jones ja Frankie Kazarain voittivat Disco Infernon ja Johnny Swingerin. Joulukuun alussa Skotlannissa pidetyssä WWA:n Retribution-PPV:ssä Jones sai mestaruusottelun Jeff Jarrettia vastaan, joka sillä hetkellä oli NWA-TNA:n maailmanmestari. Jones iski Jarrettin silmän auki kyynärpäällään ja pudotti mestarin rajulla Clotheslinella. Hän oli selättämässä Jarrettia mutta tämä sai jalkansa köysille. Kun Jones oli vahingossa tyrmännyt tuomarin Jarrett otti lopuksi voiton iskemällä Jonesia kitaralla.

Tammikuussa 2003 Jones muutti vakituisesti Yhdysvaltoihin ja aloitti tiensä WWE:n supertähteyteen. Hän voitti uudessa debyytissään WWE:n house show'ssa Matt Hardyn ja liittyi WWE:n televisiovahvuuteen helmikuussa 2003 Smackdownin rosterissa. Esittäytyessään katsojille Jones sanoi olevansa valmis unohtamaan rankan menneisyytensä ja aloittamaan painimisen. Hän sanoi, että koko wrestling-maailman oli parasta olla varpaillaan sillä hän oli tullut hallitsemaan. Hän teki vaikutuksen ryntäämällä yhden WWE:n pitkäaikaisimman supertähden Undertakerin avuksi, kun tämä oli joutumassa Big Shown ja A-Trainin hakkaamaksi. Undertaker oli vihollisuuksissa Paul Heymanin kanssa, jonka liittolaisia Big Show ja A-Train olivat. Nathan Jones juoksi kehään ja ajoi yksin Shown ja Trainin pakosalle ja tuijotti sitten jonkin aikaa Undertakeria silmiin.

Undertaker otti Jonesin oppipojakseen ja liittolaisekseen taistelussa Heymania vastaan. Taker koulutti Jonesia tuomalla sparraajan kehään ja sanomalla, että kehä on kuin vankilan selli: siellä täytyy miettiä tarkasti ja suorittaa uhrauksia. Hän näytti Jonesille Headlock-sidontaotteen. Jones toisti sen mutta ei saanut kaadettua sparraajaa. Undertaker karjui Jonesille ja paiskasi sparraajan mattoon. Jones hyökkäsi rajusti tämän kimppuun mutta Undertaker sai rauhoitettua hänet ennen pahempaa mukilointia. Kun Undertakerilla oli ottelu A-Trainin kanssa, Big Show veti hänet kehästä ennen ratkaisua. Show alkoi hakkaamaan Takeria ja Jones saapui hätiin. Vaikka Undertakerilla oli tilanne hallinnassa - hän sai A-Trainin Dragon Sleeperiin - Jones meni kehään auttamaan Takeria ja siksi tämä diskattiin. Lopuksi Undertaker ja Jones hakkasivat kaksikon yhdessä.

Undertakerin ja Heymanin erimielisyydet päätettiin selvittää Wrestlemania XIX:ssä, johon Takerille bookattiin uransa ensimmäinen joukkuematsi Wrestlemaniaan. Pariksi tuli luonnollisesti Jones ja vastustajatiimiksi A-Train ja Big Show. Kun Undertaker Smackdownin nauhoituksissa etsiskeli pariaan backstagella, hän löysi Jonesin istumassa yksinään pimeässä huoneessa. Jones sanoi, että eristyssellissä vietetty aika opettaa arvostamaan rauhaa ja hiljaisuutta. Taker käski Jonesin mukaansa katsomaan sivusta Show'n ja Trainin painia. Jones ihmetteli miksi, jos he kerran joka tapauksessa painivat näitä vastaan Wrestlemaniassa. Undertaker antoi jälleen opetuksen, että täytyi oppia tuntemaan vastustajan tyyli ja Jones myöntyi ja lähti hänen mukaansa.

Big Show'n ja A-Trainin otteluiden lisäksi Jones seurasi myös Undertakerin ottelua tämän voittaessa Bill DeMottin. Nathan Jonesin ensimmäinen oma TV-matsi piti olla viimeisessä Smackdownissa ennen Wrestlemaniaa Chuck Palumboa vastaan. Kun Undertaker tuli kysymään Jonesilta, oliko tämä valmis, Jones näytti hänelle Palumbon, joka vääntelehti tuskissaan lattialla. Yli-innokas Jones oli jo hakannut vastustajansa silmittömästi backstagella.

Big Show ja Train törmäsivät myöhemmin Jonesiin. He pilkkasivat tätä Jonesin vankilassa olosta ja sanoivat tapaavansa Wrestlemaniassa. Kun Show ja Train ottelivat Chris Benoit'n ja Rhynon kanssa Jones juoksi kehään ja hyökkäsi Wrestlemania-vastustajiensa kimppuun. Kun nämä alkoivat yhdessä hakata häntä, paikalle saapui Undertaker ja pelasti suojattinsa. Jones ja Undertaker tyhjensivät kehän ja Show ja Train vetäytyivät odottamaan Wrestlemania-kohtaamista.

Kun Wrestlemania XIX maaliskuun lopulla koitti, Undertakeria odotti ikävä yllätys. FBI-tiimi, johon Chuck Palumbo kuului, hakkasi ennen ottelua Jonesin niin pahasti, että Undertaker joutui kohtaamaan isot vastustajansa yksin. Undertaker pärjäsi joten kuten yksinäänkin ja Jones juoksi vähän toivuttuaan parinsa tueksi. Sisääntulorampilla Jones pudotti Show'n taistelupotkulla kun Undertaker samaan aikaan selätti A-Trainin Tombstonen jälkeen. Undertaker ja Jones juhlivat yhdessä kehässä ja Taker osoitti kunnioitustaan Yhdysvaltojen lipulle.

Wrestlemanian jälkeisessä Smackdownissa FBI meni puhumaan Undertakerille ja kertoi, että heillä on ongelma. Nunzio kertoi heidän hoidelleen Jonesin Wrestlemaniassa rangaistukseksi siitä, mitä tämä teki Palumbolle viikkoa aiemmin. Undertaker vastasi ymmärtävänsä näitä mutta pitävänsä FBI:tä vastuullisena parinsa eliminoimisesta, minkä johdosta hän olisi saattanut hävitä Wrestlemaniassa. Kun Nunzio selitti, ettei heillä ollut vaihtoehtoa Jones tuli paikalle ja kysyi, onko ongelmaa? Nunzio vastasi, että on mutta he aikovat ratkaista sen kun ovat valmiita ja kun hetki on oikea.

Jonesilla oli vihdoinkin ensimmäinen ottelunsa Smackdownissa Bill DeMottia vastaan. DeMott otti Jonesin Front Face Lockiin mutta Jones sai nuijituksi hänet kulmaukseen. Kun Jones kääntyi DeMott hyökkäsi jälleen mutta Jones kaatoi hänet yhdellä rajulla potkulla ja selätti. Samaan aikaan backstagella FBI oli kutsunut paikalle poliisin ja kertonut, että ollessaan lounaalla heidän kasseistaan oli varastettu tavaraa. Poliisit menivät Jonesin luokse ja kertoivat, että häntä on syytetty rikoksesta ja hänen pitää tulla mukaan kamarille. Lopuksi FBI hyökkäsi vielä Undertakerin kimppuun tämän otellessa John Cenaa vastaan mestaruuden ykköshaastajan paikasta Backlashiin. Heidän häirintänsä vuoksi Cena nappasi voiton ja mestaruusottelu meni Takerilta sivu suun.

Undertaker joutui vähäksi aikaa sivuun olkapäävamman takia. Smackdownin nauhoituksissa Jones kävi Nunzion kurkkuun kiinni ja paiskasi tämän päin ovea. Jones syytti FBI:tä hänen lavastamisestaan varkaaksi ja Jones sai siksi illaksi ottelun Nunziota vastaan. Nunzio koetti hyökätä Jonesin kimppuun jo ennen kellon sointia mutta Jones pudotti hänet yhdellä iskulla. Kun Jones kuristi Nunziota tämä antoi merkin ja FBI hyökkäsi kehään. Palumbo potkaisi Jonesia Super Kickillä kasvoihin ja FBI pudotti teräsportaat suoraan Jonesin nilkan päälle.

Jones jäi mukiloinnin vuoksi pois Smackdownista. Oikeasti koko loukkaantuminen oli ollut osa juonikuviota, kuten myös FBI:n suorittama mukiloiminen Wrestlemaniassa. Nathan Jones ei ollut onnistunut hiomaan kykyjään WWE:n haluamalle tasolle vaikka oli Wrestlemaniaa varten ollut jopa Undertakerin (oikeassa) yksityisopetuksessa tämän ranchilla Texasissa. Ellei Jonesilla olisi yhä ollut Jim Rossin tukea takanaan, hän olisi todennäköisesti saanut potkut mutta Ross sai järjestetyksi hänelle harjoittelumahdollisuuden Ohio Valley Wrestlingissä. Pian seurasi kuitenkin myös oikea loukkaantuminen kun Jones kärsi pahan olkapäävamman toukokuussa Smackdownin nauhoituksissa. Olkapää leikattiin menestyksekkäästi mutta vaikka WWE ilmoitti Jonesin olevan sivussa vain muutaman viikon, hänen taukonsa televisiosta jäi puolen vuoden mittaiseksi. Kesällä hän vietti aikaa muun muassa filmikuvauksessa Meksikossa, sillä Jones oli saanut sivuosaroolin suurbudjetilla tehtyyn elokuvaan Troy (Troija), jonka pääosan näytteli Brad Pitt.

Smackdowniin Jones palasi viimein lokakuun (2003) lopussa. Brock Lesnar oli juuri käymässä kovaa sotaa niin Kurt Anglea vastaan, jolta hän oli vienyt WWE:n mestaruuden, kuin Chris Benoit'nkin kanssa, joka itse halusi voittaa mestaruuden Lesnarilta. Koska Lesnar tarvitsi lisävahvistuksia tulevaan Survivor Seriesin joukkue-eliminointimatsiin, Smackdownin toimitusjohtaja Paul Heyman hankki sitä. Smackdownin lähetyksessä hän esitteli Lesnarille tämän kaksi uutta jättimäistä tiimiläistä. Nathan Jones teki paluunsa Team Lesnarin jäsenenä ja toinen oli tuore OVW-lupaus Matt Morgan. Heyman selitti, että Jones oli tullut takaisin mutta ilman Undertakerin nynnymäisiä neuvoja. Kun Lesnar ja Big Show ottelivat illan main eventissä Bradshaw'ta ja Faarooqia vastaan, Angle ja Benoit tulivat kehään hakkaamaan niin WWE-mestaria kuin USA-mestariakin (Big Show). Silloin myös Morgan ja Jones saapuivat kehään. Morgan potkaisi Anglea ja Jones Benoit'ta ja Team Lesnarin jäsenet pudottivat team anglelaiset Powerbombeilla kanveesiin. Lopussa Team Lesnar eli Lesnar, Show, Morgan ja Nathan Jones juhlivat yhdessä uuden monsterteamin syntyä.

Seuraavalla viikolla Team Lesnar koetti värvätä John Cenan viidenneksi miehekseen mutta tämä hylkäsi tarjouksen. Cena sai tuta Jonesin ja Morganin Big Bootin ja Big Shown Chokeslamin. Cenasta tuli Team Anglen viides jäsen ja Team Lesnar värväsi riveihinsä vielä yhden jättiläisen, Jonesin vanhan tutun A-Trainin. Smackdownin main eventiin Angle ja Benoit joutuivat kohtaamaan tasoitusottelussa Jonesin, Morganin, A-Trainin ja Lesnarin. Jones aloitti ottelun Anglea vastaan ja työnsi tämän köysiin tehden sen jälkeen Shoulderblockin. Kun Jones koetti tehdä Military Pressiä Angle potkaisi häntä polveen Dropkickillä ja vaihtoi Benoit'n kehään. Tämän chopseilla ei ollut vaikutusta Jonesiin ja hän iski Benoit'n Bodyslamilla mattoon. Ottelun kulun aikana myös Big Show sekaantui matsiin ja tätä seurasi Bradshaw mutta Jones hoiteli tämän potkaisemalla Bradshaw'ta päähän. John Cena tuli paikalle ja iski Jonesia tuolilla mutta A-Train teki Cenalle Train Wreckin. Lopuksi Lesnar iski kaikkia teamanglelaisia tuolilla ja Team Lesnar juhli jälleen dominoivaa asemaansa kehän keskellä.

Viimeiseen Smackdowniin ennen Survivor Seriesiä Jonesille määrättiin ottelu Anglea vastaan. Hän koetti tuoda Matt Morganin tuekseen ringsidelle mutta tuomari lähetti Morganin pois. Vaikka Angle koetti saada useasti Jonesin kiikkiin tekniikkaotteillaan, tämän onnistui aina työntää Angle pois valtavilla voimillaan. Kun Jones koetti potkaista Big Bootin, Angle väisti sen. Jones jäi kiinni köysiin ja Angle pudotti hänet ringsidelle. Jones sai Anglen kiinni ja paiskasi tämän Military Pressillä turvamuuriin. Kehässä Jones otti kiinni Anglen päästä ja väänsi sitä. Angle pakeni toisesta Military Press-yrityksestä ja potkaisi Jonesia Dropkickillä polveen. Vasta monen hyökkäyskerran jälkeen Angle sai Jonesin kanveesiin mutta sitten Jones pakeni Angle Slam-yrityksestä ja potkaisi Big Bootin. Angle Slam meni kuitenkin perille toisella yrityksellä ja Jones joutui Ankle Lockiin mutta ennen kuin hän ehti luovuttaa Matt Morgan juoksi kehään, potkaisi Anglelle Big Bootin ja Jones hävisi diskauksella.

Kun marraskuun Survivor Series koitti, Team Lesnar sai heti etulyöntiaseman Team Anglen jäsenen Hardcore Hollyn tultua diskatuksi heti ottelun alussa. Bradshaw tosin eliminoi A-Trainin lähes välittömästi sen jälkeen ja ottelu jatkui neljällä neljää vastaan - kunnes pian Big Show eliminoi Bradshaw'n. Kun Matt Morgan oli jonkin aikaa hakannut Cenaa, hän vaihtoi Jonesin kehään. Vaikka Team Lesnar koetti kaikenlaisilla huijauskonsteilla pitää etulyöntiaseman itsellään, Kurt Angle osoitti taitavuutensa eliminoimalla ensin Morganin Angle Slamilla ja sitten Nathan Jonesin, jonka oli nyt pakko luovuttaa Ankle Lockissa. Lopussa Team Lesnar kärsi nolon häviön Benoit'n pistettyä Lesnarin luovuttamaan Crossfacessa ja Cenan selätettyä Big Shown FU:n jälkeen.

Survivor Seriesin jälkeisessä Smackdownissa Lesnar ja Heyman janosivat kostoa Team Anglen jäsenille. Lesnar syytti tiimiläisiään häviöstä ja kertoi Heymanin järjestäneen näille ottelut siksi illaksi. Jonesin vastustajaksi tuli Chris Benoit ja Jones oli innoissaan suuresta tilaisuudestaan.

Kun Matt Morgan oli nopeasti päihittänyt Shannon Mooren, Lesnar saapui selostajapöydän ääreen kommentoimaan Jonesin ja Benoit'n ottelua. Benoit heitti Jonesin pois kehästä, jolloin Lesnar meni heti tämän luokse ja käski mennä takaisin kehään. Lesnar pysytteli Jonesin läheisyydessä kannustamassa tätä kun Jones sai ottelun hallintaansa Benoit'n kaulaan lukitun submissionin avulla. Benoit pääsi irti otteesta ja koetti ottaa voiton Sharpshooterilla. Jones punnersi itsensä irti mutta Benoit sai perille Missile Dropkickin suoraan hänen päähänsä. Lopuksi Benoit otti Jonesin Crossfaceen ja tämä joutui luovuttamaan.

Paul Heyman ilmoitti, että Smackdownissa järjestettäisiin Battle Royal, jonka voittaja saisi mestaruusottelun Brock Lesnaria vastaan. Sitä ennen Jonesilla oli ottelu Shannon Moorea vastaan. Moore iski polvensa hänen päähänsä ennen ottelun aloitusta mutta kokoero oli sen verran suuri Jonesin hyväksi, että Moore oli vain heittopussina matsissa. Jones nosti itse Mooren ylös ennen kolmea mutta tämä potkaisi häntä päähän, minkä jälkeen vihainen Jones lopetti matsin isolla Suplexilla. Battle Royalissa useimmat keskittyivät eliminoimaan Big Show'ta ja lopulta onnistuivatkin siinä. Sitten Bradshaw eliminoi Jonesin haastajalistalta Clotheslinella ja voiton veivät lopuksi yhteisesti Cena ja Benoit.

Team Lesnarin ja Benoit'n vihoittelu oli vielä hyvässä käynnissä kun WWE lähti joulukuun 2003 alussa kiertueelle Jonesin kotimaahan Australiaan. Hänen piti painia Perthissä järjestettävässä house show'ssa mutta yllättäen hän ei tullutkaan paikalle. Nathan Jones oli ilmoittanut lopettavansa WWE:n palveluksessa heti päästyään Australiaan. Syikseen hän ilmoitti kiertävän painijan elämän mukanaan tuomat paineet sekä koti-ikävän. Vaikka niin Heyman, Lesnar kuin Big Showkin koettivat saada hänet ainakin painimaan ottelunsa Perthissä ja harkitsemaan vielä asiaa, Jones oli poissa heti kun pääsi kotimaansa kamaralle.

Jonesilla ei ollut koskaan erityisen hyvää mainetta työtoveriensa keskuudessa, jotka sekä pitivät häntä liian omalaatuisena että liian kehittymättömänä ammattilaiskehiin. Jonesin kerrottiin pitävän ennen esiintymisiään itselleen motivointipuheen backstagella ja olevan hyvin stressaantunut peloistaan, että hän kokemattomana saattaisi vahingoittaa vastustajiaan. Hän oli ilmeisesti suunnitellut lähtemistä jo jonkin aikaa ja sai Australian-kiertueen avulla ilmaisen lennon kotimaahansa. Työtoverit osasivat päätellä myös Jonesin epätavallisen suuren matkatavaramäärän vihjaavan, että hän ei aikoisi palata Yhdysvaltoihin.

Lähdettyään WWE:stä Jones työskenteli jälleen Japanissa Zero-Onen riveissä. Sittemmin hän siirtyi toiseen japanilaiseen martial arts-promootioon K-1:een, jonka kanssa hän allekirjoitti vakinaisen sopimuksen lokakuussa 2004. Myös esiintymiset wrestling-kehässä ovat mahdollisia, sillä Jones on jälleen myös Ultimate Pro Wrestlingin palveluksessa. Lisäksi hän kuvaa taistelulajeihin keskittyvää elokuvaa Thaimaassa.

Kirjoittanut Vili Lehtoranta