Tämä tavara... vitun sairasta. Oltiin eilen jossain Lauttasaaressa vähän testaamassa onko siitä mihinkään ja...
onko.
Tuossa on 70 prosenttia alkoholia ja maku vahvasti salmiakkinen... tämän vuoksi en itse saanut sitä menemään alas oikeaoppisesti valmistettunakaan, joten päädyin olemaan illan kohtuu selvänä. Tehtäväkseni muodostui aluksi nauraa, myöhemmin pitää hengissä yhtä jätkää joka pystyi vetämään tätä muutaman lasillisen. Kutsutaan häntä vaikka Frank Virtaseksi.
Pari absinttilasillista "nautittuaan" Frankin humalatila alkoi näkyä jo aika selvästi, tässä vaiheessa se oli siis vielä pelkkä tavanomainen humalatila... hän työnsi yhden jätkän puoliksi mereen, tyhjensi 1,5 litraa kokista maahan ilman minkäänlaista syytä ja veti kaikkea perinteistä näytä-persettä-kameralle-kadu-tekojasi-seuraavana-päivänä settiä. Vähitellen Frankin ilme alkoi vääntyä vähän omituisempiin asentoihin. Yhdessä vaiheessa hän puhui aika normaalisti, mutta sitten ihan yllättäen huudahti "Virtanen out!" ja kaatui saman tien selälleen maahan.
Menin hoilaamaan Comfortably Numbia hänen korvaansa, mikä oli ihan hauskaa, mutta nälkä yllätti joten lähdin käymään kaupassa ja jätin Frankin siihen parin muun tyypin seuraksi. Kun tulin takaisin, tunnelma oli muuttunut vähän erilaiseksi.
Frank kykki puiden keskellä kaksi- ja puolimetrisen kepin kanssa ja vähän kauempana muut puhuivat vähän vähemmän iloisin mielin kuin aikaisemmin, vilkuillen Frankiä olkansa yli tasaisin väliajoin. Hän kutsui minut luokseen ja kumarruin kuuntelemaan.
"Aarni, kuuntele mua. Jack
(tämäkin nimi muutettu) on vaarallinen, mä oon nähny sen sisimpään, se on varjon lapsi. Mä näin sen mustan naaman! Älä puhu sen kanssa, älä kuuntele sen juonia, sä oot valon lapsi. Pysy vahvana"
Kuulemma sen lisäksi, että osa meistä oli valon lapsia ja yksi varjon lapsi, yksi meistä oli saanut kunnian olla Jeesus. Mitä te ajattelisitte? Feikkausta, tietenkin. Joten vastaukseksi naurahdin vähän ja vakuutin Frankille että kaikki on hänen päässään, odottaen että hän pian lopettaisi esityksen.
Rest assured, aloin varttia myöhemmin uskoa että kyseessä ei ollut mikään esitys, kun Frank pääsi irti otteestani ja juoksi hakkaamaan Jackiä sillä 2.5-metrisellä kepillä. Viisi minuuttia siitä eteenpäin, Frank lähestyi (luonnollisesti aika pelokasta) Jackiä ilman minkäänkokoisia keppejä ja halasi tätä. Hän kertoi Jackille että he voisivat tehdä sovinnon, että Jackin ei tarvitsisi olla varjon lapsi JOS...
Ja niin hän kaatui naamalleen maahan ja alkoi muuttua ulkonäöltään kalpeaksi kuin paperiarkki. Pian hän näytti enemmän ruumiilta kuin kukaan elävä ihminen mitä olen koskaan nähnyt. Minä ja yksi toinen valon lapsi seisoimme hänen yllään kun hänen silmänsä kääntyivät groteskisti taaksepäin, hänen vartalonsa alkoi sätkiä ja ruskeaa kuolaa alkoi valua hänen poskelleen. Se näytti helvetin pelottavalta ja otin jo kännykän esiin valitakseni myrkytyskeskuksen numeron, mutta onneksi tätä kohtausta ei kestänyt pitkään. Frank alkoi tyyntyä... vähän ajan päästä hän sai kuitenkin toisen kohtauksen, jossa hän alkoi kuin transsissa hokea lausetta "mua pistää" ja alkoi syödä omaa kämmentään. Onneksi tämäkin meni ohi ja Frank selvisi pystyasentoon.
Pian hänelle soitettiin... joku jätkä kutsui hänet syömään. Meitä oli tässä vaiheessa Frankin ympärillä kolme, ja vaikka huusimme puhelimeen että Frank ei ole lähdössä minihkään, hän sanoi olevansa siellä 10 minuutissa. Hän lopetti puhelun ja meidän välillämme alkoi varmaan ainakin puolen tunnin kiista, jossa me kolme pidättelimme Frankiä paikallaan ja hän huusi meille takaisin kaikenlaista järjetöntä, yrittäen päästä ohi. Yhdessä vaiheessa hän kaatui kontalleen maahan ja alkoi kakoa sylkeä, ja meidän keskittymisemme herpaantui hieman. Frank käytti tätä ovelasti hyväkseen hyppäämällä ylös kuin kissa ja lähtemällä juoksemaan.
Hän pinkoi täyttä vauhtia, mutta onneksi meitä oli enemmän. Frank yritti kiertää meidät ja päästä tielle, ja me hajaannuimme ottamaan häntä kiinni. Onnistuimme, ja Frank rauhoittui taas hieman. Päätimme lähteä, ja matka sujuikin yllättävän vähillä kompuroimisilla. Kuulemma Frank on tänäänkin hengissä...
Viimeinen asia mitä kuulin hänen sanovan? "Aarni, sä et tiedä missä mä oon käyny". No en tosiaankaan.
Kaikki tämä ehkä 1,5 desilitrasta absinttia, vaikka täytyy kyllä mainita että Frankin viinapää on aika kehno. Silti, helluva drug. Minun täytyy myydä tämä äkkiä jonnekin kauas pois.