Foorumiarkisto

Ajattelin tehdä tällaisen topicin kun en nähnyt ja mielestäni tämä on tärkeä aihe arki-elämässä. Eli:

Miksi kiusata? Miksi pitää tuottaa toiselle tahallisesti mielipahaa?
Olen itse joskus ollut koulukiusaaja, mutta tajusin miten tyhmää se on ja lopetin. Olen katunut tekojani todella paljon jälkeenpäin. Olen myös itse saanut kokeilla miltä tuntuu henkinen kiusaaminen.
Minua kiusattiin haukkumalla noin puoli vuotta sitten, se ei ollut kiusoittelua vaan kiusaamista, eikä se tuntunut kivalta.
Fyysisestä kiusaamisesta en ole joutunut kestämään. Mutta tiedän miltä se tuntuisi sillä minuun on kohdistunut päälekarkaus.

No, katsotaan aihetta kiusaajan silmin:
Saatat saa sillä uskottavuutta, mutta onko se sen arvoista? Sille ketä kiusaat saattaa jäädä elinikäisiä traumoja, itsetunto voi heiketä yms. Jos syyllistyt fyysiseen kiusaamiseen uhrille voi jäädä jopa fyysisiä vammoja.

Kiusoittelu on asia erikseen se pitää kestää. Esim. eräs meidän luokkalaisemme kertoi opettajallemme että olimme kiusanneet häntä, vaikka vain kiusoiteltiin, opettajakin tajusi että se oli vain kiusoittelua. Se olisi pitänyt kestää.

Onko teillä kokemuksia tai mietteitä kiusaamisesta?

En tietääkseni koskaan ketään tietoisesti ole kiusannut. Itseäni kiusattiin ala-asteen ensimmäisellä luokalla, mutta onneksi ystävävystyin myöhemmin kiusaajan kanssa. Joskus olen saattanut kiusoitella joitain luokkalaisia ja se on mennyt ehkä liian överiksi ja toinen on ottanut pultit tai jäänyt mököttämään. Itselleni on siitä aina tullut paha olo. Sen takia ihmetyttää miten kiusaajat itse kestävät sitä.

Itse en ole pahemmin ketään kiusannut, mutta rinnakkaisluokallani on menossa aika helvetin paha tapaus. Koko luokka kiusaa yhtä poikaa (tytötkin) ihan jatkuvasti sekä henkisesti että fyysisesti. Ne siis hakkaa ja 'haukkuu' sitä ihan koko ajan. Mutta aina kun tuo kyseinen tyyppi yrittää mennä kertomaan siitä opettajille, koko muu luokka kääntääkin tilanteen sillein, että tuo kiusattu vain kiusaisikin muita ja muut yrittävät vain puolustautua. Siitä seuraa sitten se, että juuri se kiusattu saa huudot. Aika reilua.

Kavereiden kanssa aateltiin mennä joku päivä kertomaan reksille miten se asia oikeasti menee, mutta katsoo nyt. Kyllä hiukan käy meinaan sääliksi...

Itseäni rasittaa opettajien sinisilmäisyys, että he eivät tajua mitään ja uskovat aina enemmistöä. About viikko sitten kaverit tekivät minulle pilaa sillä, että alkoivat pitelemään silmäänsä ja väittivät opettajalle, että heitin heitä kumilla. Ope tietenkin uskoi ja tämän ja lateli varoituksensa. Luulin, että tämä oli ohi, mutta EI, kun he aikoivat jatkaa sitä koko kaksoistunnin! Siitä lähti kaikki huumorintaju ja alkoi siinä suorasanaisesti vituttaa koko touhu, koska maikka uskoi pelkästään heitä kahta ja siinä jäi sitten yksin mitään sanomatta. Muuten melkeinpä puolet luokasta huomasivat mitä oikeasti tapahtui, mutta ei avanneet suutaan. Mikäköhän siinä on, kun ei ihmiset koskaan itse halua mennä väliin tuollaisiin tapauksiin? En rupea jeesustelemaan, koska en itsekin syyllistyn samaan, mutta on maailma outo paikka..

Itseäni kiusattiin ala-asteen lopulla ja voin sanoa vihaavani edelleen kiusaajaa, vaikka silloin jonkin näkäinen sovinto saatiinkin tosin opettajien avulla.

Ylä-asteella sitten tuli uudet luokat ja omalle luokalle ei tullut yhtään kiusaajista ja sain myös kavereita sieltä. Liikunta ryhmääni tuli taas uusi kiusaaja mutta silloin oma itse tuntoni oli jo sen verran noussut, että kestin sen.

Sitä en vieläkään selkeästi tiedä miksi minut otettiin kohteeksi. Luulen sen johtuvan pienen kokoni vuoksi (olin luokan lyhimpiä ja selkeästi kevyin) ja toiseksi syyksi arvelen sen, että en halunnut käyttää silloin muodissa olleita lökäpöksyjä.

Jos jotai "hyvää" kiusaamisesta seurasi, niin itse tuntoni on todella hyvä ja nykyään minulle voi sanoa melkein mitä vaan.
Nyt, kun olen lukiossa on vain leikkimielistä kiusoittelua kavereiden kesken eikä siitä voi ketään loukkantuakkaan.

Itse en ole ketään kiusannut ja toivottavasti en tulekkaan (jos ei pikkuveljeä lasketa).

Meidän luokalla on myös yks jätkä jota kaikki aina jaksaa kiusata.. Just sellanen heiverö rillipää niinku jenkki leffois.... Ja se on aivan totta että opettajat ´vaan suurimaksi osaksi katsovat läpi sormien... Vaikka poikaa saa köniin melkeen koko ajan... Itse en sellaiseen jaksa osallistua kun on noiden opettajien kanssa muutenkin tarpeeksi ongelmia.

Ja minua ei ole koskaan pahemmin kiusattu, mutta kyllä se on ihan hyvä ettei elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista.

Lalalllaa, meillä oli just terveystiedossa koulukiusaamisesta, kunnes nyt siirryttiin seurustelemiseen. :P Sanoin ton sen takia, kun meillä oli puhe ainakin osasta näistä asioista mitä tääl o sanottu (joo iha hemmetin mielenkiintosta).

"A.K." kirjoitti:
Itse en ole pahemmin ketään kiusannut, mutta rinnakkaisluokallani on menossa aika h**vetin paha tapaus. Koko luokka kiusaa yhtä poikaa (tytötkin) ihan jatkuvasti sekä henkisesti että fyysisesti. Ne siis hakkaa ja 'haukkuu' sitä ihan koko ajan. Mutta aina kun tuo kyseinen tyyppi yrittää mennä kertomaan siitä opettajille, koko muu luokka kääntääkin tilanteen sillein, että tuo kiusattu vain kiusaisikin muita ja muut yrittävät vain puolustautua. Siitä seuraa sitten se, että juuri se kiusattu saa huudot. Aika reilua.

Kavereiden kanssa aateltiin mennä joku päivä kertomaan reksille miten se asia oikeasti menee, mutta katsoo nyt. Kyllä hiukan käy meinaan sääliksi...

Njah, tuosta just esimerkiksi puhuttiin tt:n tunneilla, että koko luokka kiusaa jotain henkilöä, sillein, että kukaan opettaja ei sitä älyä ja kiusattu ei pysty myöskään kertomaan sitä, koska koko luokka uskottelee, että se vaan keksii omasta päästään juttuja yms.
Inhottava tilanne varmasti kyseisellä tyypillä.

Muuten melkeinpä puolet luokasta huomasivat mitä oikeasti tapahtui, mutta ei avanneet suutaan. Mikäköhän siinä on, kun ei ihmiset koskaan itse halua mennä väliin tuollaisiin tapauksiin? En rupea jeesustelemaan, koska en itsekin syyllistyn samaan, mutta on maailma outo paikka..

Hiljaisia hyväksyjiä -.- Suurin osa kiusottelu/kiusaamis (joo ymmärsin, että tuo ei ollu mitää kiusaamista mut eniwei) ei jaksa puuttua mitenkään tilanteenseen kummankaan puolelle juu.

______________________________

Noniin, nytkun oon soveltanu kaikkia kiinnostavat jutut tt:n tunneilta tähän aiheeseen niin voin varmaan postata jotain muhunkin liittyvää. Joo, mua kiusattiin 4.-5. luokalla kunnes rupes kyllästyttämään ja kerroin opettajalle ja koko höskä saatiin loppujen lopuksi selvitettyä.
Nyt sitten oon toista vuotta yläasteella eikä oikeastaan enää kiusata. Liikkaryhmässä jotku jaksaa vielä joka tunti heittää mulle mukamas hauskaa juttua, mutta en mä enää jaksa siitä välittää. Se kyllä potuttaa siin enite ku aina sen jälkee ne viel sanoo et "Älä ny rupee itkee", vaikka en oo moneen vuoteen ruvennu enää itkemään mistään kiusaustilanteesta. Joo, eipä tommone mua erityisemmi haittaa, kaipa kaikkia aina välillä härnätään :p

Jea. Muahan kiusattiin sillon ekalla luokalla kun mä pidin lippistä väärinpäin. Vain kovikset piti väärinpäin lippistä.

Oikeasti, onhan minua kiusattu. Lähinnä Waltmanin takia. "Hahhah arvaas mitä sun isoveljes teki eilen..?" Yhtä noloja kummatkin. Tsihihi. Ja mä olen myös ollu koulukiusaaja. Kiusasin yhtä meidän luokkalaista koska se haisi ja valitti kaikesta. Se ei oo edelleenkään kiva tyyppi. Ja sitten yksi pitkäkynsi kiusas mua 5 luokalla. Sitten kun mä niittasin sitä piledriverilla niin se suuttu vielä enemmän. Hehah. Ei olisi kannattanut. Älkää hyvät ihmiset kiusatko. Siitä ei tule muuta kuin harmia, varsinkin jos se kiusattu menee valittamaan.

Noh, meidän luokalla on yksi tooooosi paha tapaus. Aina sitä vain hakataan ja haukutaan, eikä oikein ketkään jaksa siihen puuttua. Puoli luokkaa rääkkää sitä. Tuntuu, että olisin luokallamme oikeasti ainoa poika joka ei siitä ole koskaan piessyt. Inhottava sitä on katsoa. Itse tunnen olleeni ainakin vähän kiusattu ala-asteella. Johtui kylläkin silloin siitä, että ei oikein luistanut mitkään asiat silloin, ei kotona, koulussa tai kavereiden kanssa. Siitä johtuen en ehkä kestä tuota muiden kiusaamista. Onneksi kun siirryin ylä-asteelle, kaikki loppui. Kuitenkin luokalta löytyy yksi tyyppi, joka sitten jaksaa vittuilla. Polttaa röökiä ja esittää jotain satanistia. Sen mielestä se on ison kokonsa takia kaikkien muiden yläpuolella. Kuitenkin kun en sen kanssa vietä ollenkaan aikaani, niin ei sekään pääse haittaamaan.

"A.K." kirjoitti:
Itse en ole pahemmin ketään kiusannut, mutta rinnakkaisluokallani on menossa aika h**vetin paha tapaus. Koko luokka kiusaa yhtä poikaa (tytötkin) ihan jatkuvasti sekä henkisesti että fyysisesti. Ne siis hakkaa ja 'haukkuu' sitä ihan koko ajan.

Meidän luokalla on myös yks jätkä jota kaikki aina jaksaa kiusata.. Just sellanen heiverö rillipää niinku jenkki leffois.... Ja se on aivan totta että opettajat ´vaan suurimaksi osaksi katsovat läpi sormien... Vaikka poikaa saa köniin melkeen koko ajan...

Noh, meidän luokalla on yksi tooooosi paha tapaus. Aina sitä vain hakataan ja haukutaan, eikä oikein ketkään jaksa siihen puuttua. Puoli luokkaa rääkkää sitä. Tuntuu, että olisin luokallamme oikeasti ainoa poika joka ei siitä ole koskaan piessyt. Inhottava sitä on katsoa.

Helvetti, tehkää jotain ennen kuin ihmisiä alkaa kuolla.

Itse en ole ketään kiusannut, tarkoitan tällä potkimista, tönimistä ja muuta väkivaltaa. Pieni kiusoittelu ei pitäisi ketään loukata, ellei sitä sitten oteta todesta. Meidän luokalla on yksi oppilas jota on ruvettu haukkumaan eunukiksi ja sitä on jatkunut ala-asteen viidenneltä luokalta seisakalle. Jos sitä nyt joskus läpällä hokee jotain, mutta ei pitäisi mennä liiallisuuksiin. Tuokin eunukiksi haukkuminen on mennyt liiallisuuksiin ja asialle pitäisi tehdä jotain. Ja sekin varmaan ärsyttää tätä kyseistä oppilasta kun kiusaajia on monia, eli jos hän menee koulussa jonnekkin niin kohta joku kiusaajista huuta, että "Hei, Eunukki!".
Opettajat meidän koulussa ovat niin hemmetin puolueellisia, hikeille, suosikki oppilaille ja nyt kenelle sitten onkaan.

Minua kiusattiin ala-asteella todella paljon. 1-2 -luokalla sain olla rauhassa, kun kävin silloin erästä pientä, 16 oppilaan koulua. Sitten muutimme saman paikkakunnan isommalle kylälle, jossa minua sitten kiusattiinkin oikein urakalla, ja ihan varmasti koska olen ulkomaalainen. Joka päivä sai kuulla kun joku huusi vitun ryssä. Teki monesti mieli sanoa että etkö sä vitun idiootti tiedä mikä ero on virolla ja venäjällä?! Sama kuin suomalaisia ruvettaisiin kutsumaan ruotsalaisiksi. En sitten koskaan uskaltanut tehdä mitään, sillä olin todella pienikokoinen silloin.

Muistan yhen kerran kun menin illalla liikuntakerhoon pelaamaan sählyä. Siellä eräs pahimmista kiusaajista löi minua sählymailalla jalkaan, jolloin maila katkesi. Eiköhän hän ruvennut vielä vaatimaan minulta korvauksia mailasta! Oli sitten muunkinlaista kiusaamista, kuten sitä että minut valittiin aina viimeisenä sählyjoukkueeseen, vaikka olin melko hyvä sählyssä. Sitten joskus reppuuni syljeskeltiin.

Nimeni tuntui olevan jotenkin erityisen ärsyttävä ilmeisesti, sillä siitä minua pilkattiin myös. Se meni niin pahaksi, että lopulta jouduin vaihtamaan nimeni, otin isäpuoleni sukunimen ja uuden etunimen. Kerroin opettajalle monesti, että minua kiusataan, mutta hän sanoin vaan että kyllä se siitä, älä välitä. Auttoi kamalasti.

Sitten kun pääsin yläasteelle, minua kiusattiin sielläkin ja yritettiin joskus ripustaa naulakkoonkin. Siellä sain kuitenkin rohkeutta antaa takaisin samalla mitalla, ja kerrankin mottasin täysillä turpiin erästä kiusaajaa. Siihen loppui kiusaaminen. Tämän jälkeen minusta tuli kuitenkin itse kiusaaja, sillä minusta tuli todella aggressiivinen, olin katkera. Kiusasin ja tönin ja haukuin kaikkia. Onneksi lukioon tultuani olen päässyt siitä tavasta eroon. Vieläkin kuitenkin silloin tällöin pilkkaan, joskus huomaamattanikin, muita oppilaita.

Ihmiset ovat todella kaksinaamaisia. Monet olivat yläasteellakin sellaisia, että olivat ihan mukavia kun juteltiin kahdestaan, mutta kun he liikkuivat porukassa niin johan kuului taas saatanan ryssä käytävältä. Voisin sanoa, että kiusaamisesta jää todella syvät arvet ja se voi jopa muokata ehkä ihmisen persoonallisuuttakin. Minulla on nykyään melko huono itsetunto ja olen todella haavoittuvainen. Olen kovettanut itseni aika paljon, ja niin sanottu roolin vetäminen on jäänyt päälle. En vain enää uskalla avautua ihmisille, ellen tunne heitä todella hyvin. No, nykyään minulla menee kuitenkin suht hyvin, enkä enää ole joutunut pitkään aikaan kokemaan kiusaamista. Onneksi.

Minua kiusattiin koulussa käytännössä ala-asteelta lukioon, suurimmaksi osaksi henkisesti. Fyysisesti hyvin harvoin, lähinnä jotkut kävivät minuun käsiksi, jolloin olin itsekin kusessa kun puolustauduin. Seurauksena kiusaamisesta olen jossain määrin erakkoluonne. Toisaalta myöskin sanavalmiuteni parani ku piti osata vastata piruiluun... jälkikäteen ei tunnu kovin pahalta mutten siltikään halua erityisemmin olla ex-kiusaajieni kanssa tekemisissä.
Te, jotka katsotte sivusta kun toisia kiusataan: olette lähes yhtä syyllisiä kuin kiusaajatkin, varsinkin jos jotakuta ihan oikeasti hakataan. Tehkää nyt hyvät ihmiset jotain jos suinkin voitte! Ei fyysistä väkivaltaa voi koulussa hyväksyä. Pieni piruilu taas olisi kenen hyvänsä kestettävä.

Minäkin olin ala-asteen toisella luokalla kiusattu, koska olin "hieman" pulskempi poika siihen aikaan.

Tämä kiusaaja ahdisteli minua aikansa kunnes minä kerroin siitä "aih, niin kaikki tietävälle" äidilleni. Hän sanoi, ettei minun tarvi kestää sitä. Seuraavaksi hän sanoi, jos kiusaaminen jatkuisi, niin minun tulisi antaa samalla mitalla takaisin.

Seuraavana päivänä koulussa kiusaaja saapui jälleen ahdistelemaan minua, kun minulle muistui nuo äidin kertomat viisaudet.

Niin, kiusaaja saapui, kiusaaja aloitti kiusaamisen, kiusaaja poistui ambulanssilla (aivotärähdys). Tämä oli tapahtumien kulku. Itse sain ihmeen pienen sanktion koululta, mutta kotoa "hippasen" suuremman. Äidin mielestä olin kuulemma vetänyt "överiksi" hänen ohjeensa. Totta se äiti kyllä puhui.

Tämän jälkeen aina, kun joku päätti kokeilla onneaan minun kiusaamisessa, niin minä kyllä uskalsin lopettaa sen ennen kuin se edes kerkesi alkamaan.

Yläasteen ensimmäisellä (eli seiskalla) minua kiusasi pari ääliötä noin puolen vuoden ajan, kunnes muutimme paikkakunnalta ja vaihdoin siis kouluakin. Uudessa koulussa pari tyyppiä 'puolileikillään' kiusasi minua koko yläasteen ajan, ja se vitutti usein minua. Tuo seiskaluokan kiusaus on todella hyvin muistissani ja ajattelen sitä silloin tällöin. Nauttisin vieläkin niiden tyyppien hakkaamisesta. Muttamutta, kiusaus on luonnollisestikin todella typerää.. ikävä kyllä sitä tulee aina olemaan.

Mua kiusattiin koko peruskuolun ajan, mut ei se mua haittaa. Kerhossa jo oli yks tyyppi jonka kans meil oli sellanen sanaton sopimus että se saa tarvittaessa (eli kun tyttöjä/"vaikutusvaltasia" kersoja on paikalla) Hyökätä mun kimppuun, kunhan ei luita murra, muuten me oltiin kavereita mut kukaan ei sitä oikeen tienny. Sillä mä sitten rupesin suhtautumaan kiusaamiseen sopivalla asenteella, joskaan ei varmaan olis pitäny. Harvemmin kiusaaja toimii ilkeyttään, ja sillä on usein omia ongelmia takana (tosin näin ei aina ole) ja siitä kantelu on paitsi (vaikka toisin väitetään) rohkeaa myös hyödyllistä, autat paitsi itseäsi myös kiusaajaa. Yläasteella se kiusaaminen muuttukin vähän totisemmaks. Kyllä sitten toisella asteellakin oli vielä kiusaamista muttei paljon, sain parin ison (toinen melkein parisataa kilonen armeijan lentäjä) sällin suosion ja sitte kukaan ei enää uskaltanu mulle mitään sanoa.

Vielä valitettavampaa on että työpaikoilla kiusataan. Itse en enää aikuisena ole ollut kohteena, siksi se kai on niin pistänyt silmään.

Kaikkein tyhmintä on sellanen kiusaaminen kun joku ei tee asioita niinkun toiset haluu (maku/pukeutumis asiat)

Kiusattu on aika pitkä aika, alkoi kun olin ihan pieni ja on jatkunut... noo, en muista mihin saakka, mutta kumminkin. Käytännössä katsoen kiusaamisen luonne muuttui vitosluokalla, kun aloin ottaa asioita huumorin kannalta. Silloin kiusaaminen muuttui lähinnä läpäksi ja minä nauran muiden mukana.

Ilman huumoria ei elämässä pääse mihinkään.

"Natumania" kirjoitti:
Yläasteen ensimmäisellä (eli seiskalla) minua kiusasi pari ääliötä noin puolen vuoden ajan, kunnes muutimme paikkakunnalta ja vaihdoin siis kouluakin. Uudessa koulussa pari tyyppiä 'puolileikillään' kiusasi minua koko yläasteen ajan, ja se vitutti usein minua. Tuo seiskaluokan kiusaus on todella hyvin muistissani ja ajattelen sitä silloin tällöin. Nauttisin vieläkin niiden tyyppien hakkaamisesta. Muttamutta, kiusaus on luonnollisestikin todella typerää.. ikävä kyllä sitä tulee aina olemaan.

Itselläkin on käynyt noin paitsi että, muuton jälkeen toiselle paikkakunnulle minua ei kiusattu enää. Ja se joka kiusasi minua seiskalla niin tuli joskus mua vastaan yhdessä diskossa kun olin viisitoista ja rupesi aukomaan päätään. No se päättyi siihen kun, annoin kunnon opetuksen.
Ja loppuilta tulikin vietetty ulkona bileistä. Kiitos järkkäreiden. Ja siitä ei tullut kun hetkeksi hyvä mieli.

Mä olin 6 luokalla ja joku toinen 6 luokkalainen kovis tuli tönii mua sen kavereitten kaa. No sanoin, että koske viel kerran niin lyön. No mitäköhän siitä seurasi? No se tönäs ja tietenkin mä kävin kimppuun. Löin sitä ensiksi mahaan ja sitten huitasin päähän. Se kaatu maahan. menin sen päälle ja laettiin siinä jotain painii, kunnes pääsin sen päälle. Ja sit aloinkin takoo sitä nyrkeillä naamaan. Sen kaverit yritti rauhotella mua ja nosti mut pois sen päältä. No mä huusin sille vaan, että: Ens kerralla oot kuollu. . Sen jälkeen ei tullu kertaakan sanoo mitään tai töniin. Kiersi mut ja mun kaverit seiskalla kaukaata.

BTW: Silt lohkes kaks hammasta ja nenästä ja huulesta tuli kivasti verta.
Ei en oo mikään raivohullu tai vastaavaa, mutta miettikää nyt jos joku tulee tönii sua ja sä varotat eikä se usko niin pitäiskö sit lähtee karkuun vai? Ei! Miksi? Koska sitten se jatkaa kiusausta. Niin ja sit se sano opettajille ja mutsilleen ja faijalleen, että se kaatu. Naurettiin kavereitten kaa tänäänkin sille.

Sellaista ala-asteella.

"HHH The Game" kirjoitti:
BTW: Silt lohkes kaks hammasta ja nenästä ja huulesta tuli kivasti verta.
Ei en oo mikään raivohullu tai vastaavaa, mutta miettikää nyt jos joku tulee tönii sua ja sä varotat eikä se usko niin pitäiskö sit lähtee karkuun vai? Ei! Miksi? Koska sitten se jatkaa kiusausta. Niin ja sit se sano opettajille ja mutsilleen ja faijalleen, että se kaatu. Naurettiin kavereitten kaa tänäänkin sille.

Kyllä vähän raivohullu taidat olla, jos hakkaat toisen henkihieveriin, vaikka hän vain töni ja sitten vielä pistelet jotain hymiäitä tekstin perään, ihan niinkuin se olisi jotenki hauskaa. Jos joku tulee vain tönimään, niin älä välitä siitä, kävele vain pois.

"HHH The Game" kirjoitti:
Niin ja sit se sano opettajille ja mutsilleen ja faijalleen, että se kaatu.

Mihkähän sekin sano kaatuneensa, kiven päälle sattumalta useempaan otteeseen. Penskojen huippuselitykset, ainoo parempi on perheväkivallan selittäminen oveen törmäämisellä

HHH The Game ei minulta tälläkään kertaa mitään sympatiapisteitä saanut. Oliko tosiaan järkevää piestä kaveri verille ja sen jälkeen nauraa perään? Okei, olen itsekin joutunut samanlaisiin tilanteisiin, mutta yleensä olen antanut vain olla tai tönäissyt takaisin. Eihän tuosta paljoa seuraa, kun ehkä pientä vääntöä, mutta ei sen enempää.

En kyllä huomannut mitä hauskaa siinä oli.

Minä olen hyvinkin suuri kiusaaja.
Kaikki saavat turpaan, eikä omatuntoni paina.

JEAH~!

Jahas, we have a-new öö.. wnb-Vega.

Todellakin itse olen aina ollut ikuinen kiusaaja, varsinkin strategiapelaaja-nörtit saavat propsit, myös CS-pelaajat.

Kiusaaminen on mitä on, itse tämä nykyinen paska mitä siitä on ruikutettu on perseestä, jos kiusataan niin turpaan vaan. Itse olen käyttänyt tätä tyyliä, välillä onnistuneesti ja välillä ei niin onnistuneesti. Heiperöt voivat sitten vaikka syödä raejuustoa ja haistatella. Kiusaajat ovat kiusattuja miettikää sitä.

Mitä tuohon HHHwhateverin viestiin tulee .. tuubaa.

No okei myönnetään en oo tehny tota juttuu halusin vaan kokeilla miten porukka reagoi jos heitän tollasen jutun tänne. Ei oo oikeesti tapahtunu. Pyydän niiltä anteksi jotka saivat traumoja tai jotain.

"Heffer/mapa" kirjoitti:
Jahas, we have a-new öö.. wnb-Vega.

Tälläkään kertaa pieneen päähäni ei mahtunut mitä tuo mahtoi tarkoittaa.

"HHH The Game" kirjoitti:
Pyydän niiltä anteksi jotka saivat traumoja tai jotain.

Anteeks pyyntö ei pyyhi pois painajaisia yääh

Hmm, minulla oli tämmöinen tapaus 5-6 luokilla.Eräs tyyppi kävi kimppuuni lähes joka välkkä mutta sitten sain sen aina pois päältäni kun se oli kuitenkin heikompi vaikka olikin isompi.No sitten yhtenä päivänä hän hakkasi minulta veret nenästä ja koko luokka oli katsomassa(melkein) (mutta kappas kappas, ope ei tietenkään nähnyt), tuona päivänä minä sitten suutuin.Odotin seuraavaa välkkää ja kaikki haukkuivat minua noloksi jne. sanoin sitten sille kaverille kun se oli tulossa taas selkään että varokki jos kosket muhun niin turpiin tulee...luokka sanoi että "joo, iha varmaa" ja no...sit se kävi kimppuuni ja sai kaadettua mut.Hän alkoi hakkaamaan minua päähän ja mahaan vuoronperään.Sitten keräsin rohkeuteni...Voi helvetti en ois halunnu olla se, spurttasin voimaa ittelleni käänsin sen kaverin siitä ja aloin mätkimään sitä ihan hullunlailla, en välittänyt mitä sille kävi...no sitten sieltä oli yksi hakenut vihdoin sen open ja tämä tuli keskeyttämään tappelun.Sylkäsin hänelle omat vereni vielä naamalle kun ope repi minua hänen päältään pois.Se kaveri alkoi pillittämään siinnä ja painuin open mukaan selvittelemään asiaa...no kotiin tuli viesti että myöhemmin tulee lisää informaatiota...no sitä myös tuli, seuraavana päivänä sain tietää että minulta oli murtunut nenä ja häneltä myös, hänen silmänsä oli muurautunut myös umpeen ja poskiluu vaurioitunut.Tämän jälkeen ei luokka ole pahemmin minua pilkannut ja olemme olleet kavereita tämän kiusaajan kanssa.

Oon aina ollu sitä mieltä että kunnon selkäsauna on hyvän ystävyyden perusta

Mutta seriously, tollainen kunnon alkukantainen raivonpuuska on ainoa toimiva tapa päästä eroon kiusaajista. Se "yritä olla välittämättä" schaisse ei varmaan ole koskaan toiminut kenelläkään, se on vaan laiskojen opettajien vakiorepliikki jota hokemalla pääsee helpoiten pois tilanteesta juomaan pullakahvit.

Tosin sekään ei toimi jos pelkää satuttavansa kiusaajaansa. No hyvä mun on puhua, mulla oli veli joka opetti ottaan iskua vastaan

"Hyppynen" kirjoitti:
Mutta seriously, tollainen kunnon alkukantainen raivonpuuska on ainoa toimiva tapa päästä eroon kiusaajista. Se "yritä olla välittämättä" schaisse ei varmaan ole koskaan toiminut kenelläkään, se on vaan laiskojen opettajien vakiorepliikki jota hokemalla pääsee helpoiten pois tilanteesta juomaan pullakahvit.

Totta. Kuten jo aiemmassa viestissäni sanoin, kiusaamiseni loppui vasta kun aloin antamaan takaisin samalla mitalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kiusaaja pitäisi hakata henkihieveriin, vaan mieluummin paiskata hänet seinään kovaa ja antaa kerran turpiin.

"Vega" kirjoitti:

"Heffer/mapa" kirjoitti:
Jahas, we have a-new öö.. wnb-Vega.

Tälläkään kertaa pieneen päähäni ei mahtunut mitä tuo mahtoi tarkoittaa.

Suomen parhaan jääkiekko-selostajan suusta: "Mietippä sitä."

"Tzei-em" kirjoitti:

"Hyppynen" kirjoitti:
Mutta seriously, tollainen kunnon alkukantainen raivonpuuska on ainoa toimiva tapa päästä eroon kiusaajista. Se "yritä olla välittämättä" schaisse ei varmaan ole koskaan toiminut kenelläkään, se on vaan laiskojen opettajien vakiorepliikki jota hokemalla pääsee helpoiten pois tilanteesta juomaan pullakahvit.

Totta. Kuten jo aiemmassa viestissäni sanoin, kiusaamiseni loppui vasta kun aloin antamaan takaisin samalla mitalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kiusaaja pitäisi hakata henkihieveriin, vaan mieluummin paiskata hänet seinään kovaa ja antaa kerran turpiin.

Olen valmis uskomaan tuon fyysisen kiusaamisen kohdalla, mutta jotenkin tuota voi olla hankala soveltaa johonkin henkisempään muotoon. "Me ei hei olla sun kaa kun sää oot tyhmä" --> "No en määkään haluu olla teidän kaa kun te ootte idioottei"? Kyllähän niistä tuolla varmasti eroon pääsee (kirjaimellisesti), mutta jos yksinäinen elämä ei maita tai jos koulussa tehdään ryhmätöitä, niin ei se tilanne varsinaisesti tuolla taida ratketa. Vai?

"Sarppi" kirjoitti:

"Tzei-em" kirjoitti:

"Hyppynen" kirjoitti:
Mutta seriously, tollainen kunnon alkukantainen raivonpuuska on ainoa toimiva tapa päästä eroon kiusaajista. Se "yritä olla välittämättä" schaisse ei varmaan ole koskaan toiminut kenelläkään, se on vaan laiskojen opettajien vakiorepliikki jota hokemalla pääsee helpoiten pois tilanteesta juomaan pullakahvit.

Totta. Kuten jo aiemmassa viestissäni sanoin, kiusaamiseni loppui vasta kun aloin antamaan takaisin samalla mitalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kiusaaja pitäisi hakata henkihieveriin, vaan mieluummin paiskata hänet seinään kovaa ja antaa kerran turpiin.

Olen valmis uskomaan tuon fyysisen kiusaamisen kohdalla, mutta jotenkin tuota voi olla hankala soveltaa johonkin henkisempään muotoon. "Me ei hei olla sun kaa kun sää oot tyhmä" --> "No en määkään haluu olla teidän kaa kun te ootte idioottei"? Kyllähän niistä tuolla varmasti eroon pääsee (kirjaimellisesti), mutta jos yksinäinen elämä ei maita tai jos koulussa tehdään ryhmätöitä, niin ei se tilanne varsinaisesti tuolla taida ratketa. Vai?

Hmm, totta.. En tullut ajatelleeksi asiaa henkisen kiusaamisen kannalta. Fyysiseen käy hyvin tuo anna takaisin -periaate, mutta kuten sanoit, niin ei kylläkään henkiseen!
En itse edes muista kuinka minun kohdallani henkinen kiusaaminen loppui.. Jos ei muuten niin kai se ajan myötä. Kiusaajat aikuistuivat ja sitä rataa. Sekin auttaa jos ystävystyy vaikka kiusaajien kavereiden kanssa, mutta se onkin joskus helpommin sanottu kuin tehty.

Minulla on ollut myös sellainen tapahtuma että tappelin 1. luokan - 3. luokan ajan erään henkilön kanssa. Hän aina ärsytti minua ja ajauduimme aina tappeluun. Tappelimme 4-5 kertaa kuukaudessa.

Yhdessä vaiheessa koko luokka (minä mukaan lukien) kiusasimme häntä, mutta hän itse oli siihen osittain syyllinen. Kiusaaminen loppui kun minä ja kaverini kaverustuimme hänen kanssaan ja muistakin tuli pikku hiljaa hänen kavereitaan.

5. luokalla hän lähti meidän koulusta, koska hän siirtyi erikois-luokille, oli keskittymis vaikeuksia, liika villeys (ehkä hänellä on ADHD, vai mikä se nyt olikaan) tämä ehkä vaikutti vähän siihen että tappelimme. En häntä ole kuin muutaman kerran nähnyt sen jälkeen kun lähti koulustamme.

Kiusaamisessa ei ole mitään järkeä.

Minua kiusattiin ykkösluokalla.
Se oli henkistä kiusaamista ja kiusaaja oli tyttö, joka ilmeisesti oli kateellinen jostakin.
Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin ajateltuna se ei ollut kovinkaan vakavaa, mutta kyllä se heikensi roimasti itsetuntoani ja siksi se vaikuttaa osittain vieläkin.
Kerroin asiasta opettajalle ja kyseinen henkilö monien vanhempien keskisten keskustelukertojen jälkeen enää minua kiusannut.
Kyseinen tyttö on tosin vieläkin luokallani, enkä enää kanna kaunaa hänelle.

Pojat eivät ole minua koskaan kiusanneet varmaan siksi, että olen lähes kaikkia muita ikäisiä poikia reilustikin pidempi.

btw. Tytöt osaavat henkisen kiusaamisen paremmin kuin pojat, uskokaa pois. On tullut huomattua.

Vain yksi...vain yksi ihminen on viitsinyt minua kiusata ala-asteen 3. luokalta aina yläasteen 7. luokalle. Hän oli ennen hyvä ystaväni, kunnes riitaunnuimme ja sitten kiusaus alkoi. Aluksi minä olin se jota kiusattiin sitten aloin puhumaan vastaan ja puollustautumaan. Viimeisin yhteen otto oli 7. luokalla jossa kiusaajani kärsi tappion. Myöhemmin 7. luokan aikana sitten koko muu luokka minä ja muut kaverini mukaan lukien kiusasimme häntä koko loppu vuoden . Ai että oli kiwaaaa. Kaikkein hauskinta oli kääntää hänen omat ideansa häntä vastaan kuten jotkin onnettomat "äänestykset" joista muut kaverini joituivat kärsimään eniten, eli koko luokka äänesti kiusaajan vuoden/viikon/päivän homoksi, kuismaksi, kusipääksi, palikaksi ym. I wish you all could seen his face when results came out . Hemmo oli ihan tyrmistyneenä ja katsoi tuloksia joissa kaikissa äänestyslipuissa luki hänen nimensä. Sitten vielä olisitte olleet paikalla kun kaveri menetti hermonsa ja melkein alkoi itkemään luokassa . Voe voe voe mikä päivä. Now that i had my revenge to him, hehehhe i can ALLWAYS ask who was the jackass of class .

Ja vielä tekisi mieli voittaa hänet sana mittelössä, pilkan teolla. Muistan aina kun hän yritti ärsyttää nauroin ja vastasin pilkkaan pahemmin kuin hän, sitten sai kuunnella kun hän uhkaili tuhansia kertoja sanoilla "koulun jälkeen nähdään!". Jotta kostoni voisi jatkua niin kertokaapa onko kukaan niin avuton että joutuu Hönkijälle (erikoisopetukseen) jostain koulu aineesta kuten liikunnasta? Kutsuu itseään muka paremmaksi urheilijaksi kuin minä! Paskat liikunta numeroni on aina ollut parempi, kuin hänen ja lisäksi hän ei edes tehnyt kovin paljon mitään liikunta tunneilla. Tämä kaveri onnistui saamaan Virenin raivon valtaan ainaisella valituksella siitä että jalkapallossa, sählyssä tai kaukalopallossa ei pelata oikein säännoin (eli hän ei itse pitänyt säännöistä vaan yritti keksiä omiaan koko ajan). Säälittävää eikö?

Sattuisikohan tämä henkilö olemaan täällä foorumilla ajattelin? Kun hän vaihtoi koulua ja pääsin hänestä eroon. Jospa, jospa...

On minuakin kiusattu, tosin enemmän henkisesti.
Pojat on silloin tällöin huutaneet jotain omaperäistä, mutta ei sen enempää onneksi.

Oli joskus ala-asteella yksi poika, joka kerran sai minut hermostumaan niin, että otin sen hupusta kiinni ja vähän pyöritin lattialla. Sen jälkeen ei ole sana harkkaa kovin tullut. En ole kovin hermostuvaa tyyppiä ja yleensä en välitä enää mistään huutamiseta tai muusta, koska ajattelen että ne vain yrittävät olla kovia ettei kaverit luule nynnyksi. Kiusaamisessahan näyttääkin toisille ihmisille, kuinka tyhmä oikeasti on.
Kuitenkin, minua ei ole aikoihin enää pojat kiusannut, eikä muutenkaan(jos ei lasketa yhtä.)

Henkisesti kyllä yksi entinen ystäväni on kiusannut minua. Olin sille lukion siirtymisen jälkeen niin vihainen, etten ottanut mitenkään yhteyttä häneen, ennen kuin tulee sanomaan anteeksi käyttäytymistään. Hän oli jo ylä-asteella vähätellyt asioitani, lemppareitani, ja sanonut että tulee hirveän väkivaltaiseksi kun pelaa Tekkeniä. Joo, jos Tekkenin pelaamisesta tai vapaa-painin katselusta minä tulen väkivaltaiseksi, niin olisinhan minä sitä jo, mutten ole. Päinvastoin olen normaali. Hyvä juttu oli se kun hän käski mun ja minun nykyisen parhaan ystäväni olla puhumatta Taru Sormusten Herrasta (siitä kakkos-osasta) kun olimme juuri edellisenä iltana M.H.girlin kanssa käyneet katsomassa sen. Hän kertoi, että hän saa tarpeeksi kuulla sitä yhdeltä toiselta kaveriltaan. Huomasin nyt kun olen lukiossa, että hän juttelee sormusten herrasta ilomielin toisten ystäviensä kanssa. Hmm interesting...

Sitten on vielä se, kun kysyin neuvoa että voisiko yhdestä tyypistä tehdä jutun englannin aineeseen. Hän sanoi, ettei voi siitä tyypistä tehdä(tai jotenkin noin sanoi, kuitenkin kieltävästi). Yksi toinen tyyppi kysyi, että saisiko kestä vain tehdä, hän vastasi myöntävästi. Okay, kaikista muista saa tehdä, muttei mun valitsemastani tyypistä.
Jos olisin tajunnut, ettei hän halua olla minun ystäväni, niin olisin antanut hänen jäädä omiin oloihinsa aikoja sitten, mutta oli niin typerän sinisilmäinen. No, tämä kaveri oli niin epätasapainoinen ja mielestään uskovainen (ja pa*kat sanon minä se mikään uskovainen ole, vaikka kuinka olisi kastettu!) Onhan noi helluntailaiset vähän outoja muutenkin... (anteeksi vain kaikki). Minulla ei ole mitää vastaan ja olen sitä mieltä, että jokainen elää kuin elää, mutta toi otti kyllä ensimmäisenä silmään.

Nyt kuitenkin, kaveri tuli itku kurkussa pyytämään anteeksi minulta. Tietenkin annoin, koska en halua pitää vihaa yllä. Kuitenkin, en voi helposti unohtaa mitenkä halveksivasti hän mua kohden on käyttäytynyt.

EDIT: Pientä muokkailua ja lisäilyä.

Mitä järkeä tehdä tuommoista, Allu? Mietippä, jos olisit itse ollut hänen asemassaan. En usko että olisi ollut hauskaa.

Olen itsekkin ollut kiusattu lähes koko ala-asteen. Mm viime vuonna se paskiainen piirteli pilakuvia ja haukkui. Jos hänelle ei olisi niin paljon "valtaa", niin hän nuolisi vessanpönttöä. Olen toki pistänyt vastaankin, mutta ei se aina auta.

Silloin olen saanut olla rauhassa, jos porkkana-perse löytää jonkun muun kiusattavan, saan jonkun hyvän pelin tai hän ei kiusaa.

"Jack 'the Party' Ass" kirjoitti:
Mietippä, jos olisit itse ollut hänen asemassaan. En usko että olisi ollut hauskaa.

Todennäköisesti joskus olikin tai olisi tulevaisuudessa joutunut siihen asemaan ellei olisi ehtinyt ensin... takaisin samalla mitalla, ei siinä ole mitään väärää.

Mutta koko luokan nöyryytettäväksi. Enpä usko, että Allu on siihen joutunut.

Kaikkein hauskinta oli kääntää hänen omat ideansa häntä vastaan kuten jotkin onnettomat "äänestykset" joista muut kaverini joituivat kärsimään eniten,

Ja sitä paitsi, tämä oikeuttaa kaiken:

ala-asteen 3. luokalta aina yläasteen 7. luokalle.

Ai. En huomannut tuota. Hyppynen se jaksaa vaan olla oikeassa . [size=9]Joo, en yritä nuolla.[/size]

Aika monella täällä on kokemuksia kiusaamisesta. Itseäni ei ole koskaan sillä tavalla kiusattu. Ainahan sitä tuli ala-asteella jalkapallopeleissä pientä epäsopua, mutta se oli jo seuraavalla välkällä unohdettu.

"Jack 'the Party' Ass" kirjoitti:
Mitä järkeä tehdä tuommoista, Allu? Mietippä, jos olisit itse ollut hänen asemassaan. En usko että olisi ollut hauskaa.

Olen itsekkin ollut kiusattu lähes koko ala-asteen. Mm viime vuonna se paskiainen piirteli pilakuvia ja haukkui. Jos hänelle ei olisi niin paljon "valtaa", niin hän nuolisi vessanpönttöä. Olen toki pistänyt vastaankin, mutta ei se aina auta.

Silloin olen saanut olla rauhassa, jos porkkana-p**se löytää jonkun muun kiusattavan, saan jonkun hyvän pelin tai hän ei kiusaa.

Vaan ei ollut minun ideani kiusata minun ja parin muun tyypin kiusaajaa porukalla, sori vaan jos sen luulit.

Eräs tyttö luokaltamme kantoi "pientä" kaunaa kiusaajalleni ja oikeastaan 90% luokasta vihasi häntä. Sitten tämä tyttö joutui pieneen sana harkkaan kiusaajani kanssa ja sitten viimeinen pisara taisi olla se että kiusaajani toi munakranaatin kouluun, sytytti sen ja heitti tyttöä kohti se rähähti tytön jaloissa ja pari kipinää lensi hänen villapaitaansa ja siihen paloi kivan kokoinen reikä. Sitten kaikkea muuta tulella leikkimistä mukaan joutui, kiusaaja ja pari hänen kaveriaan keksivät että mitäs jos laitettaisiin paloja vessapaperia palamaan. Ei hyvää seurannut opettaja näki sen ja jälkkää rapsahti kiusaajalle mukavasti.

Tosin jos edelleen pidät minua "pahana" niin miltähän itsestäsi tuntuisi jos tämä harvinaisen kusipää jätkä alkaisi kiusaamaan sinua, ja kun et ärsyynny sanoista niin nyrkit olivat yleensä seuraavat jotka sitten tuli vastaan. Sitä paitsi en ikinä itse aloittanut sanaharkkaa tai tappelua olin omassa rauhassa kavereitteni kanssa ja sitten tämä kiusaaja tulee yrittää ärtsyttää, ei onnistu, häntä alkaa ottamaan päähän ja yleensä nyrkeillä yritti kiusata. Mitä pahaa siinä sitten on jos kääntää hänen omat yrityksensä pilkata, ärsyttää ym. häntä vastaan. Mitäs on niin tyhmä että ei osaa voittaa väittelyä, vaan sitten pikaistuksissaan sortuu jonkin muotoiseen väkivaltaan.


NOW CAN YOU DIG THAT...SUUUUUUCKAAAAAAAA!

Minua on lähes mahdotonta kiusata henkisesti. Monet ovat koittaneet, mutta turhaan. 7:lla pari typiit haukkuivat minua kaikilla pahoilla sanoilla. No sanoin vain heille tähän tapaan. Vau dude, hei sanos tuo sama loru äikän opelle niin kympi on todistuksessa. Hei en tiennytkään, että osaat runoilla ja huusin niin että koko luokka kuuli, että tuo kiusaaja osasi lausua runoja. He kyllästyivät. He sanoivat että he lopettavat, koska minun kiusaaminen ei tuonut heille iloa. Opettaja aina kuuli kaiken mitä he sanoivat ja sanoi oletpa sinä viksu tällaisessa tilanteessa ja kysyi antaisiko hän heille jälki istuntoa. Sanoin Hell NO! En halua olla toisille epä reilu. Olen helluntailainen, siinä on varmaan suurin syy. Ja muutenkin rakastan lähimmäistäni tai kuten raamatussa sanotaan sen minkä haluat heidän tekevän sinulle tee se heille. Niin joo nyt olen hyviä kavereita heidän kansaan.

"RKO Orton" kirjoitti:
Olen helluntailainen, siinä on varmaan suurin syy. Ja muutenkin rakastan lähimmäistäni tai kuten raamatussa sanotaan sen minkä haluat heidän tekevän sinulle tee se heille. Niin joo nyt olen hyviä kavereita heidän kansaan.

Kekkosen hieno homma.

"RKO Orton" kirjoitti:
Minua on lähes mahdotonta kiusata henkisesti. Monet ovat koittaneet, mutta turhaan. 7:lla pari typiit haukkuivat minua kaikilla pahoilla sanoilla. No sanoin vain heille tähän tapaan. Vau dude, hei sanos tuo sama loru äikän opelle niin kympi on todistuksessa. Hei en tiennytkään, että osaat runoilla ja huusin niin että koko luokka kuuli, että tuo kiusaaja osasi lausua runoja. He kyllästyivät. He sanoivat että he lopettavat, koska minun kiusaaminen ei tuonut heille iloa. Opettaja aina kuuli kaiken mitä he sanoivat ja sanoi oletpa sinä viksu tällaisessa tilanteessa ja kysyi antaisiko hän heille jälki istuntoa. Sanoin Hell NO! En halua olla toisille epä reilu. Olen helluntailainen, siinä on varmaan suurin syy. Ja muutenkin rakastan lähimmäistäni tai kuten raamatussa sanotaan sen minkä haluat heidän tekevän sinulle tee se heille. Niin joo nyt olen hyviä kavereita heidän kansaan.

Helluntailainen? On on siinäkin yksi elämänsuuntaus, mutta rajansa kaikella...
No, kaikilla on mielipiteet.

Minua kiusattiin luokilla 5-9. Oli kaks tiettyä ihmistä, toinen kiusasi henkisesti ja toinen (yritti) kiusata fyysisesti. Tämä henkinen kiusaaja lähinnä vainosi minua välitunneilla ja satunnaisesti kiusasi myös tunneillakin. Eräälle tunnille hän oli ottanut ritsan mukaan ja alkoi sitten luokan toisesta päästä ampua kumenpalasia sun muuta roskaa minua kohti. No, enpä siitä niin välittänyt vaan pistin kirjan naaman eteen.
Kerran hän sai minut menettämään hermoni, yhdellä välitunnilla nimittäin hän alkoi oikein tosissaan pilkkaamaan ja ärsyttämään minua. Nostin hänet rinnuksista seinälle ja uhkasin hakata, mutta koska opettaja oli tulossa käytävän päässä aloittelemaan tuntia, niin koko hoito jäi siihen. Näin kun jälkeenpäin ajattelee, niin ihan hyvähän se taitaa olla, etten piessyt sitä p*skiaista.

Tämä fyysinen kiusaaja ehkä enimmäkseen uhkaili minua, mutta kyllä siltä pari lyöntiäkin tuli perille. Yhdellä välitunnilla hän alkoi aluksi tönimään minua, kehotin ihan kohteliaasti menemään muualle ja jättämään minut rauhaan. Eipä tepsinyt, vaan hän löi minua pari kertaa mahaan (eikä tietenkään muut luokkalaiset mitään välittäneet). Aloin siinä huuta melkeen kurkku suorana, että jos kerran pitää hakata niin lyö tosissaan äläkä pelleile. No kunhan sitten yritti tosissaan lyödä, niin refleksinomaisesti väistin ja kiusaajaparka vetäisi nyrkkinsä koulun tiiliseinään. Ouch! Käsi oli paketissa seuraavana päivänä.

Siinä oli noita merkittävimpiä tapauksia, koko kiusaus loppui kun menin lukioon. Kiusaajat nimittän menivät amikseen, eli no problemo.

Ja vielä vanhan sedän vinkki lopuksi:
"Always be one step ahead of your enemy and beat him with your brains".