Foorumiarkisto

"Tebacka" kirjoitti:

"Nodachi" kirjoitti:
Reyn reigni oli ainakin omissa silmissäni h**vetin tylsä

I Agree. Reyn parhaat matsit WWE:ssä olivat vuosina 2002-2005, sillä vuonna 2006 (tai 2005 loppupuoliskolla) alkoi tämä Eddie-jupakka, joka muutti Reyn hyppypavusta jeesustelijaksi: ''Omistan tämän voiton Eddielle'' ''Eddie on taivaassa'' ''Eddie on nyt iloinen'' jne. Ja samalla Reyn matsit tylsistyivät yhä enemmän, joo mutta mikä musta on kirjoittamaan jotain elämänkertaa ReyReystä, seuraavan kerran kun tekee sen oikean comebackin, niin saisi olla samantasoisia matseja kuin 2002, tai muuten... noh, enpäs sanokkaan.

Oikeastaan Reyhän hävisi yllättävän paljon otteluita juuri tuona Eddien suruaikana. Taisi jopa hävitäkkin juuri Khalille, Kanelle ja Henrylle. Ja koko Eddie jupakanhan Chavo periaatteessa vei, joten mitä valitatte?
Okei, pushin idea oli täysin väärä, mutta olihan se Rey ihan kiva piristys siinä Main Eventissä.

Minusta ReyReyn kausi oli keskinkertainen, ei surkea. Itse pidin JBL-matsista. Eniten itseäni kuitenkin häiritsi se, ettei Angle koskaan saanut entiselle mestarille kuuluvaa revanssi-ottelua. Kyllähän he viikottaisessa taisivat matsata, mutta kun mestaruus ei voi vaihtua niin... Minulla oli koko kauden aikana sellainen olo, että mestaruus kuuluu Anglelle, koska Rey ei koskaan saanut selätettyä Anglea, edes rollupilla. Joten, mielestäni Reyn kausi oli siinä mielessä huono, ettei hän oikeasti ollut show:n ykkösmies, ei edes keyfabessa. Mutta paremminkin sen olisi voinut toteuttaa, ehdottomasti.

"finlay" kirjoitti:
Minulla oli koko kauden aikana sellainen olo, että mestaruus kuuluu Anglelle, koska Rey ei koskaan saanut selätettyä Anglea, edes rollupilla. Joten, mielestäni Reyn kausi oli siinä mielessä huono, ettei hän oikeasti ollut show:n ykkösmies, ei edes keyfabessa. Mutta paremminkin sen olisi voinut toteuttaa, ehdottomasti.

Täyttä asiaa. Itseäni ärsytti melkoisesti se, ettei Angle saanut edes PPV-revanssia. Olisi vaikka viivyttänyt JBL-feudia kuukaudella, ja Judgment Day'hin olisi tullut Angle vs. Rey. Mutta tosiaan, Rey ei koskaan ollut minun silmissäni se overein jätkä eikä ykkösmies Smackdownissa, ei koskaan.
Kurt Angle, Randy Orton, JBL, Undertaker > Rey Mysterio.

Elikkä elikkä. Minua eniten viihdyttää nämä kyseiset heittopavut. Hyvinä esimerkkeinä Kurt Angle ja Chris Benoit. Vaikka WWE:tä ja TNA:ta en ole pitkään aikaan seurannut, nämä kasvot viihdyttävät aina. Itse ei oikein iske sellainen isomörssäröinti kuten vaikka Andre The Giant. Mielestäni ottelu on tylsä jos isokokoinen painija vain iskee tylsiä liikkeitä vastustajalleen. Eikä myöskään Rey Mysterion tapaiset hyppypavut iske minuun. Indyissä näitä näkee ennemänkin, siellä se sitten iskee. Jotenkin hyppypavut ovat osa indyä . Sitä minä katson mielelläni, mutta WWE:n hyppypavut eivät jaksa kiinnostaa. Varmaankin tämä johtuu nykyisen cruiser-divisioonan asemasta WWE:ssä. Vince McMahon on kai unohtanut ne. Yksi parhaista otteluista, joita olen katsellut WWE:ltä on ehdottomasti Kurt Angle vastaan Chris Benoit, Royal Rumble 2003:ssa. Erittäin loistavaa painia. Sellaisesta minä pidän. Joten vastaan tähän, että heittopavut.

Hyvin "antoisa" viesti. Jäi vähän lyhyeksi, mutta whudeva.

Vähän ehkä hankalat vaihtoehdot tuossa otsikossa..Muotoillaan sitten tätäkin.

Painimaku on yllättävän hyväksyväinen, kunhan painija sen kaikin puolin taitaa. Kuitenkin, eniten ehkä viehättää Old School tyyppinen tekniikkapaini ja brawlaus. Hyvinä esimerkkeinä voisi alkuun mainita Harley Racen ja Ric Flairin. Molemmat osasivat hyvin brawlata, sekä mukana oli teknillisyyttä osaosin, tai ainakin Flairilla. Jos Old School teknillisyyttä tosissaan haetaan, pitäisi esiin nostaa nimet kuten Ricky Steamboat ja Mr.Perfect. En ole yhtään varma miksi tuosta Old School painista on kasvanut suosituin minulle, mutta jostain syystä siinä tuntuu olevan enemmän sellaista tappelun makua ja asennetta, kuin nykypäivän mattoväännössä. Vaikka olihan mattovääntöä silloinkin, ei vaan niin paljoa. Tunnelma on vaan jotenkin parempi, minun mielestäni ainakin. Nykyään tuollaista painia näkee lähinnä vain Trevor Murdochin käytössä, siinä on kunnollinen nykyajan Old School painija, näyttääkin sellaiselta.

Ei kuitenkaan käsitetä väärin, menee se oikea Tekniikkapainikin todella hyvin, ellei se koostu matossa väännettävistä restholdeista. Kyllä niitä vähän saa olla, kuhan eivät pilaa tunnelmaa. Juuri Anglen ja Benoitin tyylistä tekniikkapainia on aina ilo katsella, varsinkin sellaista jota nähtiin WrestleMania 17(?):ssa. Vielä mikä menee, on Nopea brawlaaminen, varsinkin jos ottelemassa on kaksi taidokasta painijaa. Katsotaas, Angle ja Samoa Joe ovat hyviä esimerkkejä nopeista brawlereista, samoin Razor Ramonkin on suhteellisen hyvä esimerkki.

Spottipaini kiinnostaa todella vähän. Olen aina sanonut että pelkät spottiapinat pärjäävät vain vaarallisilla high spoteilla(pakko sanoa, kuten Jeff Hardy), eikä näillä muuta taitoa sitten olekkaan. Tietysti etenkin indyissä on paljon sellaista porukkaa, jotka osaavat spottailun lomassa painiakkin, ja niitä voi aina katsella. Jos rakentaa ottelunsa pelkkiin spotteihin, ei minulta paljoakaan arvostusta heru.

Eli SvR 08:n hengessä tällainen kysely. Mikä painityyli iskee sinuun ja kovaa? Koitan tässä jokaisesta tyylistä jotain pohjiksi kertoilla ja tietysti omat mielipiteet.

Brawler/Powerhouse

Heti kärkeen laitan tämän oman suosikkini. Kuinka monesti onkaan kuultu lausahdus "ottelu oli tylsää brawlia". Brawlaaminen on todellakin taitolaji, sen voi tehdä hyvin, keskinkertaisesti tai huonosti. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että tällä tyylillä on "helpointa" nousta lajin huipulle. Hulk Hogan oli puhdas brawlaaja, Steve Austin räjäytti pankin muuttamalla tyylinsä brawliksi, The Undertaker, John Cena, HHH, Abyss and the list goes on. Brawlerin tyyliin ei kuulu mennä yläköydelle ja iskeä sieltä ottelun ratkaisevia liikkeitä. He eivät harrasta spottailua, mutta korvaavat tämän karismallaan ja oikealla ajoituksella kehässä. (Hogan, Cena) Keskiverrolta brawlerilta taas puuttuu karismaa ja hän joutuu tekemään töitä kehässä kaksin verroin enemmän saadakseen yleisöltä saman reaktion. Esim. JBL joutuu pudottamaan puolenkymmentä kyynärpäätä ennen kuin yleisö syttyy millään tavalla. Judas Messias on vielä JBL:kin mitättömämpi brawleri. Brawlaus on Amerikassa todella suosittua, kun taas Euroopassa ja Japanissa arvostetaan enemmän teknistä taituruutta ja high flyingia. (mutu) Aloittaessani lajin seuraamisen brawlerit eivät iskeneet oikeastaan millään tavalla. Vuosien mittaan kuitenkin mielipiteeni on kääntynyt täysin päälaelleen ja kuten sanottua, brawlaus on nykyään suosikkityylini.

High Flyer

Helposti tunnistettavin painityyli. High flyerit pystyvät sellaisiin liikkeisiin mihin muut painijat eivät taivu. Heillä on kyky saada yleisö kiljumaan hämmästyksestä. Ongelmaksi muodostuu se, missä välissä näitä high flying-liikkeitä tulisi viljellä? Joku Sonjay Dutt vetää ottelun ensimmäisestä sekunnista ottelun viimeiseen sekuntiin kaasu pohjassa all-out meiningillä, saaden yleisöltä todella laimeaa reaktiota. Sabinilla ja Shelleyllä on myös samaa vikaa, vaikka he hieman karismaattisempia ja overempia ovatkin. Hyviä high flyereita ovat AJ Styles, Rey Mysterio ja Jeff Hardy. He pystyvät vetämään vaikka kuinka monta minuuttia ihan peruspainia, kunnes isketään joku yberhieno pomppu tai loikka joka räjäyttää yleisön. Mukavahan näitä hyppyjä on katsella, mutta joskus tuntuu, että homma on enemmän sirkusta kuin painia.

Hardcore

HC-painijat tienaavat elantonsa sairailla bumpeilla, hullulla bleidaamisella ja OMG-hetkien luomisella. Jotkut eivät pysty normisäännöillä koskaan ottelemaan yli kolmen lumihiutaleen matsia, mutta kun matsiin lisätään stipulaatio, niin voi vaikka viiden tähden matsi paukahtaa. Esimerkkejä: Shane McMahon, Mick Foley, Dudley Boyz. Normisäännöillä heidän ottelunsa ovat melkoista kakkaa, mutta HC-säännöillä loistavuutta. Huonona puolena HC-tyylissä on juurikin tuo leimautuminen: sinulta aletaan odottamaan hulluja bumppeja ja bleidauksia viikoittain. Ja sellainen ei ole oman terveyden kannalta kovin järkevää. Itse en ole koskaan mistään deathmatcheista pitänyt. Siinäkin on jotenkin se painin syvin merkitys unohdettu. Tykkään hardcoresta pienessä määrin. Juuri siinä määrin, mitä WWE sitä tarjoaa. TNA:ssa on jotain vinksallaan, kun Abyssin pitää joka helvetin Impactissa ottaa bumppia nastojen päälle tai raapia jonkun naamataulua piikkilangalla.

Technical/Submission

Tylyn ynseästi yhdistin nämä kaksi painityyliä. Tekniset painijat perustavat ottelunsa mattopainiin ja erilaisiin sidontoihin. Kurt Angle, Chris Jericho, Christian Cage, Shawn Michaels tulee mieleen. Heidän liikesettinsä on monipuolinen ja heidän ei tarvitse perustaa otteluaan pelkkien spottien tai signature-liikkeiden varaan. Painin ystävät arvostavat tätä tyyliä yli kaiken, mutta ongelmana on, miten se puree suureen yleisöön? Etenkin Amerikassa. Oikeasti puhdas tekninen paini on silmiähivelevän kaunista katseltavaa: esim. Angle/HBK, Y2J/HBK, Angle/Benoit. Itse fanitan teknistä painia suuresti, sen realistisuuden vuoksi. Siinä ei tarvitse tehdä mitään utopistisia pomppuja, eikä sick bumppeja. Kaksi miestä, tuomari ja kehä ovat kaikki mitä tarvitaan. Monesti valitaan yksi ruuminosa, jota murjotaan läpi ottelun. Lopuksi siitä sitten napataan murhaava sidonta. Juuri tällaisesta tyylistä pidän. En oikeastaan osaa järkiperäisesti selittää miksi siltikin suosin brawlereita? Niissä on vaan sitä jotain.

Unohdinko nyt jotain olennaista? No, editoidaan, jos editoitavaa löytyy.

High Flyer iskee todella hyvin minuun. Tykkään katsoa, kun vikkelät painijat tekevät springboard liikkeitä, kuten moonsaultteja, ynnä muita sen tyylisiä. Myös laddereilta tehdyt bumpit pöytien läpi ovat todella komeita.

Tykkään myös Brawler/Powerhouse ja Hardcore painijoista..

Itse asiassa, jos minulta kysytään, ei Shawn Michaels ole technical/submission, vaan mielestäni balanced. Hän on kuitenkin sen verran kaikki puolinen. Osaa hän brawlata, osaa vähän mattopainia, mutta ei häntä voi luokitella kumpaankaan. Ja tiedän, ei SvR 08'ssa sellaista ole, mutta ei häntä mielestäni voi luokitella mihinkään noista mitä listasit, ei vain voi.

High Flying on sellainen, mikä on aina ollut mukavaa katseltavaa. Kyllä voin jotain isoja bumppeja yksinään katsoa, joka aiheuttaa 'OMG!' reaktion, mutta high flying + technical on paras yhdistelmä mielestäni. Rey Mysterio on vähän molempia, ja pidänkin hänestä paljon. Pelkkä high flying, ala random hyppypapu ei iske minuun, kun ei yleensä pelkkä technical'kaan. Kyllä, Chris Benoit on poikkeus, mutta Bret Hart taas.. noh.. en pidä Bretistä. Kurt Angle on brawl/tech, joka sopii hänelle aivan mainiosti. Mielestäni on hyvin tylyä rajoittaa jotkun painijat hardcore kategoriaan. Esim. itse pidän juurikin Shane McMahonista ja Mick Foleystä. Yleensä en silti katso ns. 'carbage' wrestlingiä, ala 1000 loisteputki otteluita. Mutta hardcore on 'helpoin' kategoria. Kuka vaan voi ottaa tuolin iskuja, mutta teetkö sen aivan joka viikko, tai joka kuukausi otat Hell In A Cell bumppeja? On arvostettava mitä painijat tekevät, esim. juurikin pienetkin 'bumpit' tai liikkeet voivat sattua, mutta niistä ei saa mitään reaktioita. Tombstone saa reaktiota, kun Undertaker pamauttaa sen, mutta ei siinä pää osu mattoon. Sitten kun Angle vetää ankle lockia, jonka hän tekee hemmetin stiffisti, niin kaikki ovat aivan boooooooriiiiing, siis jos vastustaja ei ole keskiverto overimpaa painijaa. Noh, tuo oli nyt vähän huono esimerkki, mutta silti. Pienetkin bumpit sattuvat, jotkun yksittäisetkin liikkeetkin sattuvat. Mutta itse ainakin arvostan Foleytä hemmetisti, mutta arvostan myös highfliereitä. Hardcore & Highflying painijoita yhdistää yksi asia: He pistävät kroppansa likoon, ja siitä tulee ensimmäisenä mieleen, että hän omistautuu lajille, hän tekee mitä vain fanien eteen [eivät kaikki tho] Foley omistautui, ja onkin siksi fanien suosiossa, tai ainakin oli, kun aktiivisesti vielä paini. Rock 'n Sock Connection!

Sori What. En minä tahallaan sun aloittamia aiheita poistele/sulje/lukitse/yhdistele.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Sori What. En minä tahallaan sun aloittamia aiheita poistele/sulje/lukitse/yhdistele.

Miksi aina käy näin? (itkupotkuraivari)

Sisälukutaitoni on ilmeisen heikko

EDIT: Mitä eroa muuten on brawlerilla ja powerhousella? Tajuan kyllä, että joku Triple H ja John Cena mielletään brawlereiksi, kun taas Batista ja Kane mielletään powerhouse painijoiksi. Mutta nämä tyylit ovat kuitenkin käytännössä todella samankaltaiset.

Technical.

Vaatii selvästi eniten taitoa, mutta on myös todella uskottavan näköistä.

"What" kirjoitti:
Mitä eroa muuten on brawlerilla ja powerhousella? Tajuan kyllä, että joku Triple H ja John Cena mielletään brawlereiksi, kun taas Batista ja Kane mielletään powerhouse painijoiksi. Mutta nämä tyylit ovat kuitenkin käytännössä todella samankaltaiset.

Brawler käyttää hyväkseen irtaimistoa ja perustaa painityylinsä pääasiassa potkimiseen, hakkaamiseen, puremiseen ja vastustajan tietyn paikan murskaamiseen.
Hyvät Powerhouset, jotka käyttävät pelkkää voimaa, puolestaan viskelevät vastustajaa heitoin ja antavat näyttönsä lähes pelkän voiman avulla.

Vertaukseen.
Brawlereiksi voitaisiin laskea tyyppejä kuten Steve Austin, Barry Windham, Roddy Piper, Trevor Murdoch.
Powerhousseja taas tyyliin Kane, Umaga, Batista, Sid Vicious, plus kasa muita voimamiehiä, jotka eivät tiedä painista pätkääkään. Toki on muutamia hyviäkin Powerhousseja, mutta niitä nyt tulee harvemmin vastaan.

Itse en osaa sanoa mitään yhtä tiettyä tyyliä joka olisi jotenkin ylitse muiden. Mielestäni kaikissa tyyleissä on jotain hyvää, ja jokaista tyyliä myös tarvitaan. Olisihan tylsähköä katsoa vain esim. pelkkää teknistä vääntöä. Ja voihan fanittaminen perustua muuhunkin kuin painitaitoihin. Voi fanittaa esim. jotain kehätaidoiltaan tylsää brawleria, jos tämä kuitenkin osaa promottaa hyvin. Mutta painillisesta näkökulmasta ajatellen, pidän kaikista tyyleistä, ja tietysti on hienoa, jos superstara osaa brawlata, tehdä lukkoja ja tarvittaessa vaikka niitä bumbbejakin.

Jaha olin aivan varma että hajatelmani olisivat olleet tämänkin topicin riesana, mutta ei ollutkaan, vaikka olin aivan varmana joskus vastannut... Nooh bitti avaruus tykkää syödä kaikelaista.

Mutta asiaan, minun lähelläni on mm.mahtavan Ghalin harjoittama "I can't wrestle"-tyyli . tai siis siriouslysti, tekniikka paini on sydämeni valittu tässä asiassa ja tämä yhdistetään nopea tempoiseen brawlaukseen niin aijai.

Peff kuittaa

Kaikki menee, kaikki menee, mutta tyylejä on monta ja joistakin pidän enemmän ja joistakin vähemmän.

Otsikon mukaan valitsisin heittokoneen, joka miellyttää silmää kaikista eniten ja pitää mielenkiinnon yllä koko ottelun ajan. Heittokoneesta tulee tosin mieleen painija, jonka liikearsenaali perustuu pääosin heittoihin tyyliin Tazz, joka todellakin ansaitsee nimen The Human Suplex Machine. Uskoisin, että nimi heittokone pitää sisällään tässä tapauksessa myös tekniikkapainin yleensäkin, joten vastaan sitten senkin puolesta. Kuten mainitsin jo tämän tekstin pätkän alussa, tekniikkapaini miellyttää kaikista eniten ja varsinkin silloin, kun henkilö, joka edustaa tätä painityyliä, osaa asiansa. Parhaimpana esimerkkinä sanoisin Bryan Danielsonin, joka on tämän hetken paras painija. Danielson on mennyt jo vuosia sitten Kurt Anglen ohi vaikka molemmat edustaa tyylinsä aatelistoa. Esimerkkejä löytyisi paljonkin, mutta mainitsen vielä ainakin Samoa Joen, jonka tekninen puoli ei ole välttämättä niin suuressa osassa kuin Danielsonilla tai Anglella, mutta mitään moittimisen arvoista ei myöskään löydy.

Sitten mörssäri, joka ilmeisesti edustaa brawlausta ja voimapesää. Voimaliikkeitä käyttävästä painijasta tulee ainakin minulle automaattisesti mieleen joku Batistan, Mark Henryn tai Umagan tapainen hyvin puuduttava painija, joka tietää painista yhtä paljon kuin perusjenkit muusta maailmasta. Kyllä näitä lupaaviakin tapauksia löytyy, kuten Erick Stevens, mutta en häntä ihan puhtaaksi voimanpesäksi menisi laskemaan, koska hän käyttää myös teknistä lahjakkuuttaan hyväkseen otteluissaan. Brawlaus onkin mielenkiintoinen aihe. Täytyy näin aluksi myöntää, että ne parhaimmat brawlerit löytyy sieltä parinkymmenen vuoden takaa, hyvinä esimerkkeinä Stan Hansen ja Bruiser Brody. Jo näiden kahden mahtavuuden varjoon jäävät John Cenat ja muut prinssit. Vaikka muuten olisi taidokas brawlaaja, naama ja olemus ovat sellaisia, joista katsotaan kuka on jyvä ja kuka on akana. Nykyään löytyy vain muutama sellainen brawler, joiden työskentelystä pidän ja ne ovat suurimmilta osin Takeshi Morishima, Necro Butcher ja aliarvostettu Trevor Murdoch.

Lopuksi sitten nämä hyppypavut, joista pidän vähiten. Viihdyttävällä hyppypavulla pitää olla joko melkoinen määrä karismaa tai sitten hän on nöyrästi opetellut jotain muutakin hänen spottailunsa lisäksi. Molempiin kategorioihin sijoittuvia painijoita ihme kyllä löytyy, mutta kaikki ovat joko oman seurantani ulkopuolella tai ura on syystä tai toisesta katkennut, lukuunottamatta El Genericoa ja Human Tornadoa. Myös tämän tyylin osaaminen mahdollisimman vähällä botchailemisella on tietenkin aina plussaa ja toisten turvallisuus on hyvä ottaa huomioon, kaikki omaa napaansa katselevat Teddy Hartit voivat puolestani jäädä kotiin itkemään kuinka CM Punk on kateellinen heille tai riistävät hengen itseltään ennen kuin he riistävät sen joltain muulta ei-suunnitellun spotin vuoksi. Ottelumuoto ja vastustaja ovat myös tärkeitä kiinnostavuuden kannalta. Spottailuun tarkoitettu Six Man Mayhem ja muut Scramble-tyyliset ottelut menevät hyvin välipalana ja yleisön herättäjinä ennen isoa ottelua. Perusotteluissa vastustajan olisi hyvä olla tyyliltänsä mahdollisimman poikkeava spottiapinaan verrattuna, esimerkkinä vaikka Alex Shelley/Bryan Danielson vs. Jack Evans.

Itse aiheen kysymykseen on nyt vastattu, mutta pistän vielä tähän loppuun oman ihannetyylini, joka on suurimmilta osin taidokasta tekniikkapainia, komeaa ja varmaa luchadorea ja sopivissa määrin olevaa stiffiä brawlausta. Myös vaikutteet olisi hyvä olla muualtakin kuin yhdestä osasta maailmaa, puhdasta amerikkalaista painia on hieman ikävä katsoa, oli sitten muuten miten monipuolinen tahansa. Mike Quackenbush, Chris Hero, Homicide, Low Ki ja kumppanit eivät välttämättä täysin edusta mainitsemaani ihannetyyliäni, mutta lähelle liippaa ja se on tässä tapauksessa enemmän kuin tarpeeksi.

------------>RAW-topikista ///J

"Darien Fawks" kirjoitti:
Huusivatko boorinkia Santinon promon aikana? Fuckin' moukat jos!

Huusi. Pistää nykyään vituttamaan WWE:n yleisö, hienoa mättöä tai promoa menossa kehässä, niin sieltä tulee "boring" chanttausta. Esimerkkinä NOC:n Kingston vs Jericho jossa yleisö huutaa boringia.

Jos yleisö chanttaa "boringia" se on aina painijoiden vika, aina. Vihaan kyllä tuota chattia todella paljon, mutta silti.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Jos yleisö chanttaa "boringia" se on aina painijoiden vika, aina.

Onko se painijoiden vika silloinkin, jos fanit eivät ole tottuneet johonkin hienoon painimuotoon?

"jers1" kirjoitti:
Onko se painijoiden vika silloinkin, jos fanit eivät ole tottuneet johonkin hienoon painimuotoon?

Painija tekee aina työnsä live-yleisölle, vaikka tosin TV-aikakaudella tilanne onkin hieman erilainen, kun pitää ottaa myös TV-katsojat paremmin huomioon.Anyways, painijoiden tulee aina adaptoitua yleisöön, eikä toisin päin. Jos jokin ei toimi, kokeillaan muuta. Hyvänä esimerkkinä TNA:n puolelta Anglen ja Joen välinen "MMA"-matsi, missä miehet yrittävät ensin jotain säälittävää pseudo-MMA-räpellystä. Mutta kun se ei yleisöön kolahtanut, tyyli vaihtui perinteiseen showpainiin ja lopputuloksena oli huippumatsi.

"jers1" kirjoitti:

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Jos yleisö chanttaa "boringia" se on aina painijoiden vika, aina.

Onko se painijoiden vika silloinkin, jos fanit eivät ole tottuneet johonkin hienoon painimuotoon?

Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen viimevuotinen NWO, jossa useamman cruisereiden taisto oli tasollisesti hyvää, mutta yleisö chanttaa "Booringia", mutta sittenkun PPV:n loppua kohden mennessä esim. Batista saapuu painimaan, niin yleisö on täysillä mukana. Onkohan tämä sitten hyvä esimerkki painillisesta vääristymisestä?

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Jos yleisö chanttaa "boringia" se on aina painijoiden vika, aina. Vihaan kyllä tuota chattia todella paljon, mutta silti.

En allekirjoita. Jos yleisö odottaa Wrestlemania main eventtiä joka show'ssa, niin totta hemmetissä he huutavat boringia. Jos he odottavat, että aina putoaa päitä, niin totta hitossa he huutavat boringia. Yleisö saisi pitää turpansa kiinni, jos ei ole mitään hyvää sanontaa. Kyllä itsellä ainakin sappi kiehuisi, kun lempipainijani matsatessa viereinen jäbä (ei viittaus tällä foorumilla kirjoittavaan Jäbään) huutaisi tuota.

Onko teistä kukaan ollut koskaan katsomassa WWE:tä livenä?

Arvatenkin ette, koska silloin teitäisitte mitä se oikeasti on. Olin pahemman luokan wannabe-smarkki, silloin kun viimeksi olin WWE:tä katsomassa 2004, mutta silti kun olet siellä paikan päällä kaikki unohtuu. En ikinä tykännyt esim. Kanesta, mutta kun näet hänen kävelevän metrin päästä ohitsesi kaikki muuttuu.

Nickerson käytti tuota cruiserit-Batista vertausta esimerkkinä jostain, ilmeisesti se hänen mielestään kuvastaa sitä, miten väärässä yleisö on. Mutta kun olet itse siellä paikan päällä, et sinä mitään cruisereita halua katsoa paskan vertaa, mutta kun Batistan themen ensisävelet kajahtavat areenalle, et voi muuta kuin hypätä tuolistasi.

Näin se oikeasti menee tosielämässä. Nettismarkkailut on eri juttu.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Onko teistä kukaan ollut koskaan katsomassa WWE:tä livenä?

Arvatenkin ette, koska silloin teitäisitte mitä se oikeasti on. Olin pahemman luokan wannabe-smarkki, silloin kun viimeksi olin WWE:tä katsomassa 2004, mutta silti kun olet siellä paikan päällä kaikki unohtuu. En ikinä tykännyt esim. Kanesta, mutta kun näet hänen kävelevän metrin päästä ohitsesi kaikki muuttuu.

Näinhän se on. En kummemmin välittänut Batistasta Survivor series Tourin aikoihin, mutta tunnarin aikana tuli mylvittyä aivan samalla tavalla kuin muukin yleisö.
Cena tosin on ollut poikkeustapaus jo pidemmän aikaa, joka on onneksi muuttunut jo parempaan suuntaan. Hän keräsi lähiaikoina kovaakin heatia, vaikka olikin suuren luokan face.
Sry offtopic!

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Nickerson käytti tuota cruiserit-Batista vertausta esimerkkinä jostain, ilmeisesti se hänen mielestään kuvastaa sitä, miten väärässä yleisö on.

Itse käsitin tuon vertauksen niin, että live-yleisö ei edes arvostaisi viiden tähden painia vaan pysyvät tiukasti juuri HHH:n sekä Cenan kaltaisten myyntitykkien takana vaikka heidän matsinsa olisivatkin kuinka kuraa.

Eiköhän tuo tarkoittanut sitä että yleisöä ei kiinnosta ns. jämäpainijat, eli cruiserit. Yleisö on tullut paikanpäälle seuraamaan suuria tähtiä.

"Red Devil" kirjoitti:
Eiköhän tuo tarkoittanut sitä että yleisöä ei kiinnosta ns. jämäpainijat, eli cruiserit. Yleisö on tullut paikanpäälle seuraamaan suuria tähtiä.

Juuri tätä meinasin.
"Jämäpainijat" = yleensä taidokkaita, saavat painillisesti hyviä otteluita aikaiseksi.
Suuret tähdet = myyntitykit.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Mutta kun olet itse siellä paikan päällä, et sinä mitään cruisereita halua katsoa paskan vertaa, mutta kun Batistan themen ensisävelet kajahtavat areenalle, et voi muuta kuin hypätä tuolistasi.

Ainakin ensimmäisessä ja toistaiseksi ainoassa Live-eventissä viihdyin mainiosti jopa Jillian Hall vs. Christy Hemme ottelussa. Joka nyt ei jälkeenpäin muisteltuna ollut oikein mistään kotoisin. Puhumattakaan silloin kun oli main eventin vuoro, olin täysin taivaissa. Bobby Lashleykin sai chanttiä squashissaan, vaika mies oli silloin vasta aivan muutaman ottelun vetänyt vasta WWE:n puolella ja niitäkään ei ollut vielä Suomen tv:stä tullut.

Se on kun yleisö tottuu vain siihen hyväskään. Sama vika jalkapallossa tavallisten tallaajien kohdalla. Ei jaksa Veikkausliigan "potkupallo" kiinnostaa, Messien ja Cristiano Ronaldojen rinnalla. Itse omistaisin 100 % varmasti kausikortin, jos asuisin edes n. tunnin sisään, jostakin pääsarjapallon kaupungista. Kiekkoilusta nyt puhumattakaan. Saateri en ymmärrä edes miten Ameriikassa Baseball tai Am. futis voi olla suositumpaa kuin NHL, on muuten sitten niin hidasta ja pitkäveteistä (mutta kyllä niitä kuitenkin kestää katsoa). Kanadassa sentään on asiat oikeassa mittakaavassa.

Takaisin asiaan. Oli kyllä hieno Raw pakko myöntää itsekin. Viimeaikoina kelausnappi on ollut palannut kuvioihin, mutta tällä kertaa se ei edes käväissyt mielessäni ollenkaan. JBL:n palkkaamat käskyläiset kantamassa Cenaa pois ja sitten lopetus olivat viihdyttäviä. Santino nosti taas mikissä hymyn huulille tällä englannin "raiskauksellaan". Puhumattakaan itse show'n aloituksesta. Tosin olisi Batista nyt saanut vaikka iskeä muutaman kerran tuolillakin Edgeä, jotenkin vähän jäi vähäiseksi tuo selkäsauna. Ainakin silloin aikoinaan UT:n vastaavaan tilanteeseen verrattuna.

Mutta draft on tehnyt tehtävänsä ja suuri joukko uusia naamoja on vaihtanut brändejä. En melkein malta odottaa tulevia episoodeja.

EDIT: Ehh, just luulin kirjoittavani Raw-topiikkiin.

"Moonsault" kirjoitti:

"Jämäpainijat" = yleensä taidokkaita, saavat painillisesti hyviä otteluita

Mitä yrität selittää? Voitko muka väittää, että Jimmy Wang Yang, Shannon Moore tai vaikka Jamie Noble ovat parempia painijoita kuin heidän yläpuolellaan cardissa olevat painijat? En vain voi ymmärtää tätä höyhensarjalaisten hehkutusta...

Itse ainakin arvostan eniten brawlausta, johon on lisätty hiukan höysteeksi matto-, ketju- tai muuten vain "tekniikka"painia.

Esimerkiksi on todella vaikea verrata Batistaa Jimmy Wang Yangiin, mutta itse katson mielummin mahtavien titaanien rankkaa kohtaamista kuin hiirulaisten hyppelyä kehässä. Tietenkin Rey Mysterio on todistanut toimivansa loistavasti altavastaajana, mutta hän onkin ainutlaatuinen.

Tietenkin Chris Mastersin kaltaiset tähdet olisivat tarvinneet enemmän aikaa otteluilleen, mikäli olisivat halunneet todistaa olevansa tarpeeksi hyviä suurempiin kuvioihin. Mutta Charlie Haasin tai Shannon Mooren kaltaiset tähdet ovat saaneet tarpeeksi tv-aikaa todistaakseen olevansa viihdyttäviä kehässä.

On nimittäin aivan sama osaako tuhat eri lukkoa, mutta mikäli ei muuten osaa sytyttää yleisöä, joko koollaan tai eleillään, joten on aivan turha itkeä ettei promootio anna painijalle mahdollisuuksia.

"Phenomenon" kirjoitti:
Mitä yrität selittää? Voitko muka väittää, että Jimmy Wang Yang, Shannon Moore tai vaikka Jamie Noble ovat parempia painijoita kuin heidän yläpuolellaan cardissa olevat painijat? En vain voi ymmärtää tätä höyhensarjalaisten hehkutusta..

Painillisesti parempia kuin nämä valovoimaiset tähdet tai ainakin useimpia heistä. Tuossa viestissäni tarkoitin juuri Cenan, HHHn, Batistan ja vaikkapa Edgen kaltaisia tähtiä. Onhan se sanomattakin selvää, että singles 1vs1 ottelussa höyhensarjaa edustavat painijat saisivat viihdyttävämmän ottelun aikaiseksi kaikkine voltteineen ym, mutta valovoimaisten titaanien taistojen normaaleissa 1vs1 singles otteluissa tunnelma saa aikaan sen jonkinlaisen arvon tuolle ottelulle.

Esimerkissäni tarkoitin, että yleisö ei arvosta todellista taitoa vaan chanttaavat heitä, jotka ovat juonikuvioiden mukaan hyvässä asemassa. En mielestäni hehkuttanut ketään, sanoinpahan vain.

"Phenomenon" kirjoitti:
Itse ainakin arvostan eniten brawlausta, johon on lisätty hiukan höysteeksi matto-, ketju- tai muuten vain "tekniikka"painia.

Tämäkin on mielipidekysymys. Kaikki eivät perusta brawlausta, johon on lisätty hiukan höysteeksi matto-, ketju- tai muuten vain "tekniikkapainia" vaan jokainen on mieltynyt erilaisiin painimistyyleihin.

"Phenomenon" kirjoitti:
Esimerkiksi on todella vaikea verrata Batistaa Jimmy Wang Yangiin, mutta itse katson mielummin mahtavien titaanien rankkaa kohtaamista kuin hiirulaisten hyppelyä kehässä.

Niin sinä katsot mielummin rankkaa titaanien mättöä, mutta joku muu on ehkäpä mieltynyt enemmän tähän hiirulaisten hyppely -tyyliseen painiin. Tässäkin on kysymys mielipiteestä, emme voi sanoa kumpi painityyli tai kohtaaminen olisi oikea vaan jokainen perustaa niitä otteluita/painijoita/painityylejä, mistä itse pitää.

"Phenomenon" kirjoitti:
Tietenkin Rey Mysterio on todistanut toimivansa loistavasti altavastaajana, mutta hän onkin ainutlaatuinen.

Ihan yhtä "ainutlaatuisia" ne Jimmy Wang Yangit, Noblet ja Mooretkin ovat, mutta WWE on, kuten kaikki tietävätkin, "banninut" osaa painiliikkeistä niiden loukkaantumisriskin vuoksi.

"Moonsault" kirjoitti:

Esimerkissäni tarkoitin, että yleisö ei arvosta todellista taitoa vaan chanttaavat heitä, jotka ovat juonikuvioiden mukaan hyvässä asemassa. En mielestäni hehkuttanut ketään, sanoinpahan vain.

Siis mitä? Siis yhä väität, että höyhensarjalaiset olisivat parempia kuin raskaansarjalaiset. Juonikuviot tietenkin vaikuttavat, mutta esimerkiksi WCWssä yleisö chanttasi Lex Lugerin nimeä helvetisti, mutta kuitenkin aina tämän ilmestyttyään heittivät tätä juomilla ja ruuilla.

"Moonsault" kirjoitti:
Tämäkin on mielipidekysymys. Kaikki eivät perusta brawlausta, johon on lisätty hiukan höysteeksi matto-, ketju- tai muuten vain "tekniikkapainia" vaan jokainen on mieltynyt erilaisiin painimistyyleihin.

Kaikki eivät perusta brawlauksesta? Mistäköhän ne maksavat asiakkaat pitävät? Kyllä, isoista miehistä brawlaamassa. Kerro yksikin hyvin rahaa tuonut höyhensarjalainen tai muuten vain keskikokoa oleva hyppelevä jannu, joka on voittanut suurimman tittelin. Rob Van Dam? Shawn Michaels? Chris Jericho? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

"Moonsault" kirjoitti:
Niin sinä katsot mielummin rankkaa titaanien mättöä, mutta joku muu on ehkäpä mieltynyt enemmän tähän hiirulaisten hyppely -tyyliseen painiin. Tässäkin on kysymys mielipiteestä, emme voi sanoa kumpi painityyli tai kohtaaminen olisi oikea vaan jokainen perustaa niitä otteluita/painijoita/painityylejä, mistä itse pitää.

"Phenomenon" kirjoitti:
Tietenkin Rey Mysterio on todistanut toimivansa loistavasti altavastaajana, mutta hän onkin ainutlaatuinen.

Ihan yhtä "ainutlaatuisia" ne Jimmy Wang Yangit, Noblet ja Mooretkin ovat, mutta WWE on, kuten kaikki tietävätkin, "banninut" osaa painiliikkeistä niiden loukkaantumisriskin vuoksi.

Mutta miksi ihmeessä sitten väität, että höyhensarjalaiset pystyisivät parempiin otteluihin kuin brawlaajat? Otit tuon "WWE on kieltänyt tiettyjen liikkeiden tekemisen"-kortin. Miksi WWE sitten on kieltänyt ne? Koska höyhensarjalaiset eivät osaa tehdä liikettä niin ettei tapahtuisi mitään vahinkoja. Lajina on showpaini, eikä mikään aasialainen taistelulaji, jossa voittamisen takia tehtäisiin kaikkensa.

Sitä paitsi, onhan WWE huhujen mukaan kieltänyt myös Piledriverin ja muiden isojen miesten vaarallisten liikkeiden tekemisen. Moonsault, argumenttisi ovat niin wannabe smarkkia kuin pystyy olemaan.

"Phenomenon" kirjoitti:
Siis mitä? Siis yhä väität, että höyhensarjalaiset olisivat parempia kuin raskaansarjalaiset. Juonikuviot tietenkin vaikuttavat, mutta esimerkiksi WCWssä yleisö chanttasi Lex Lugerin nimeä helvetisti, mutta kuitenkin aina tämän ilmestyttyään heittivät tätä juomilla ja ruuilla.

Nyt en ymmärtänyt esimerkkiäsi. Sanoin vain, että höyhensarjalaiset pystyvät tekemään viihdyttävämpiä iskuja, tai tätä ainakin tarkoitin. Raskaansarjan miehetkin saavat kyllä viihdyttäviä otteluita aikaiseksi, ei siinä mitään, mutta kaikki heistäkään eivät pysty siihen, mihin höyhensarjalaiset pystyvät. Tätä sinä et voi kiistää.

"Phenomenon" kirjoitti:
Kaikki eivät perusta brawlauksesta? Mistäköhän ne maksavat asiakkaat pitävät? Kyllä, isoista miehistä brawlaamassa. Kerro yksikin hyvin rahaa tuonut höyhensarjalainen tai muuten vain keskikokoa oleva hyppelevä jannu, joka on voittanut suurimman tittelin. Rob Van Dam? Shawn Michaels? Chris Jericho? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

Ei saakelin sun kanssas. Tarkoitin, että kaikkien ei tarvitse tykätä brawlauksesta. Jotkut tykkäävät seurata juuri höyhensarjalaisia tai esimerkiksi naisdivisioonaa, ja jotkut eivät edes seuraa WWE:tä. Jotkut tykkäävät vauhdikkaammasta menosta, eivät niinkään näistä "kassamagneeteista". Btw, luokittelen itse Rey Mysterion höyhensarjalaiseksi, koska mieheltä ei pituutta ja painoa juurikaan tuolle "raskaansarjalaiseksi" nimittämiselle löydy.

"Phenomenon" kirjoitti:
Mutta miksi ihmeessä sitten väität, että höyhensarjalaiset pystyisivät parempiin otteluihin kuin brawlaajat? Otit tuon "WWE on kieltänyt tiettyjen liikkeiden tekemisen"-kortin. Miksi WWE sitten on kieltänyt ne? Koska höyhensarjalaiset eivät osaa tehdä liikettä niin ettei tapahtuisi mitään vahinkoja. Lajina on showpaini, eikä mikään aasialainen taistelulaji, jossa voittamisen takia tehtäisiin kaikkensa.

Höyhensarjalaiset, kuten jo aiemmin mainitsinkin, pystyvät kaikenlaisiin voltteihin ym. suorituksiin. Oletko samaa nähnyt esim. HHHn tai Cenan tekevän? Niinjuuri, en usko. Kyse on taas siitä, minkälaisesta painista katsoja tykkää. Itse pidän höyhensarjalaisten matseja parempina juuri sen menon takia, mutta jos sinä tykkäät raskaansarjalaisten kohtaamisesta, ei se tarkoita sitä että jokaisen muunkin pitäisi kulkea sun mielenkiinnon mukaan. Ok, maailmassa on ihmisiä, joiden mielenkiinto eri painityyleihin poikkeaa minun omista mieltymyksistäni, mutta sille en voi mitään enkä ota asiaa itseeni - tai en ainakaan niin pahasti kuin eräät. Tuosta liikkeiden bannaamisesta: Ei vikä välttämättä ole liikkeen suorittajassa, liikkeet ovat ehkä juuri sen takia kiellettyjen listalla, koska monikaan nykyrosterissa olevista ei osaisi ottaa näitä liikkeitä kunnolla ja turvallisesti vastaan. Jos painija itse tietää osaavansa ja myös osaa sen suorittaa, niin missään muussa ei voi tällöin olla vikaa kuin vastustajassa.

"Phenomenon" kirjoitti:
Sitä paitsi, onhan WWE huhujen mukaan kieltänyt myös Piledriverin ja muiden isojen miesten vaarallisten liikkeiden tekemisen. Moonsault, argumenttisi ovat niin wannabe smarkkia kuin pystyy olemaan.

Minunko? Itse revit tekstisi jostakin TODELLA kaukaa. Itse olen sanonut, että kyse on mielipiteistä, mutta ei, täytyy inttää että oma mielenkiinto on juuri se oikea. Sori, tälläsen käsityksen oon näistä sun kommenteistas saanut.

"Phenomenon" kirjoitti:
Kaikki eivät perusta brawlauksesta? Mistäköhän ne maksavat asiakkaat pitävät? Kyllä, isoista miehistä brawlaamassa. Kerro yksikin hyvin rahaa tuonut höyhensarjalainen tai muuten vain keskikokoa oleva hyppelevä jannu, joka on voittanut suurimman tittelin. Rob Van Dam? Shawn Michaels? Chris Jericho? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

En viitsinyt enää jatkaa offtopicia tuolla, joten siirryin tänne. Brawlauksesta pitävä yleisö pitää aivan yhtä paljon oikein bookatusta cruiserväännöstä sanoit aivan mitä sanoit. Kun otit tuossa esimerkiksi vaikkapa Van Damin, sai hänkin yleisön syttymään pirun hyvin ja toi heidät penkin reunuksilleen jännittämään tulevaa ottelun ratkaisua. Yhtä lailla tietenkin vaikkapa Steve Austin sai samanlaisen reaktion tapahtumaan jenkkikatsojissa, mutta yleistäminen on suorastaan naurettavaa.

Jos taas yritetään kunnolla etsiä näitä hyvin myyviä cruiserweightejä, tai luchadore painijoita, voimme siirtyä suoraan Amerikan suurimpiin promooioihin kuuluviin Lucha Libre-promootioihin, joiden paini perustuu lähes täysin luchadore meiningistä, tai sitten voimme yksinkertaisesti käydä luettelemaan nimiä kuten AJ Styles, Homicide, Rey Mysterio Jr. tai vaikkapa Paul London. Yksikään näistä miehistä ei tosin saavuttanut suurta mainettaan WWE'ssä, mutta kun puhuttiin yleisesti myyvistä pienikokoisista painijoista, olisi tässä liudalla suurta potentiaalia omaavia kavereita.

"Phenomenon" kirjoitti:
Kaikki eivät perusta brawlauksesta? Mistäköhän ne maksavat asiakkaat pitävät? Kyllä, isoista miehistä brawlaamassa. Kerro yksikin hyvin rahaa tuonut höyhensarjalainen tai muuten vain keskikokoa oleva hyppelevä jannu, joka on voittanut suurimman tittelin. Rob Van Dam? Shawn Michaels? Chris Jericho? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

Niin, eihän se Shawn ollut kuin WWF:n suurin ja tärkein tähti tyyliin vuosina '96-'97 (varsinkin vuonna 1997). Ja jos nyt oikein muistan, Michaelsin ja Hunterin muodostama DX oli syy miksi RAW päihitti vihdoin Nitron ratingeissä ties kuinka monen kymmenen viikon tappioputken jälkeen. Ilman Michaelsia (ja DX:ää yleensä) WCW olisi luultavasti jatkanut voittokulkuaan joka olisi tietysti saattanut johtaa lopulta heidän voittoon Monday Night Warissa, joten jep, pelkkä todellisten tähtien korvikehan herra Hickenbottom oli. Pliis, faktat kuntoon. :E

"Coca" kirjoitti:
En viitsinyt enää jatkaa offtopicia tuolla, joten siirryin tänne.

Hyvä. Nyt voi muutkin jatkaa täällä.

"Nodachi" kirjoitti:

"Phenomenon" kirjoitti:
Kaikki eivät perusta brawlauksesta? Mistäköhän ne maksavat asiakkaat pitävät? Kyllä, isoista miehistä brawlaamassa. Kerro yksikin hyvin rahaa tuonut höyhensarjalainen tai muuten vain keskikokoa oleva hyppelevä jannu, joka on voittanut suurimman tittelin. Rob Van Dam? Shawn Michaels? Chris Jericho? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

Niin, eihän se Shawn ollut kuin WWF:n suurin ja tärkein tähti tyyliin vuosina '96-'97 (varsinkin vuonna 1997). Ja jos nyt oikein muistan, Michaelsin ja Hunterin muodostama DX oli syy miksi RAW päihitti vihdoin Nitron ratingeissä ties kuinka monen kymmenen viikon tappioputken jälkeen. Ilman Michaelsia (ja DX:ää yleensä) WCW olisi luultavasti jatkanut voittokulkuaan joka olisi tietysti saattanut johtaa lopulta heidän voittoon Monday Night Warissa, joten jep, pelkkä todellisten tähtien korvikehan herra Hickenbottom oli. Pliis, faktat kuntoon. :E

Shawn Michaels, mies joka yritti korvata Hoganin lähtöä, mutta monien lähteiden mukaan epäonnistui tehtävässään.

Vuodet 96-97... Mitäköhän wikipedia kertoisi. "In mid-1996, Nitro went on to draw better ratings than the WWF for 84 continuous weeks. This lasted until April 13, 1998". Joten tuo "varsinkin vuonna 1997" oli aika naurettavaa provoilua, sillä RAW ei voittanut Nitroa kertaakaan ratingseissa. Vasta sitten kun RAW meni Nitron ohi ratingseissa oli Shawn Michaels pahasti loukkaantunut eikä tainnut painia otteluakaan.

Vastailen parin päivän päästä muihin viesteihin. Tämä nyt oli pakko oikaista.

Pliis, faktat kuntoon. :E

"Minä itse" kirjoitti:
jos nyt oikein muistan,

Nähtävästi en.

(EDIT:) Btw, Egomaniac..?

"Phenomenon" kirjoitti:
Rob Van Dam? Shawn Michaels? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

Tuosta Shawn Michaelsista puhuttiin jo, mutta kaikki painijat, jotka luettelet, ovat myyneet hyvin, ja erityisesti Rey Mysterio myy hyvin. Veikkaisimpa, että Mysterion maski on WWE:n parhaiten myynyt yksittäinen tuote.

"Axl" kirjoitti:

"Phenomenon" kirjoitti:
Rob Van Dam? Shawn Michaels? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

Veikkaisimpa, että Mysterion maski on WWE:n parhaiten myynyt yksittäinen tuote.

No ei varmasti ole; John Cenan kaikenlainen apparelli myy varmasti eniten. Mysterion maski saattaa olla ajaton kestosuosikki, mutta kyllä esim. Austin, John Cena ja The Rock ovat myyneet aina paremmin.

"Phenomenon" kirjoitti:
Kaikki eivät perusta brawlauksesta? Mistäköhän ne maksavat asiakkaat pitävät? Kyllä, isoista miehistä brawlaamassa. Kerro yksikin hyvin rahaa tuonut höyhensarjalainen tai muuten vain keskikokoa oleva hyppelevä jannu, joka on voittanut suurimman tittelin. Rob Van Dam? Shawn Michaels? Chris Jericho? Rey Mysterio? Chris Benoit? Kukaan näistä ei koskaan ollut mitenkään suuri kassamagneetti vaan pelkkiä painijoita, jotka korvasivat todellisia tähtiä.

Ihan miten vaan, mutta kuten Nodachi sanoi, tuo on oikeasti todella suurta paskaa. Muutenkin, Van Damin ja Mysterion nimet ymmärrän, mutta ei voi sanoa ettei Jericho olisi ollut kassamagneetti. Mikset samantien lisänynt Bret Hartin nimeä kun mukana on Michaels ja Jerichokin? Bret Hart oli oikeastaan huomattavasti pienempi kassamgneetti kuin vaikka Michaels, joka oikeasti piti koko lafkaa pystyssä tiettyinä vuosina. Varmasti joku enska voisi tulla tähän tarkentamaan asioita, hän kun on varmaan foorumin suurimpia HBK-markkeja, mutta jos se ei riitä, että on ollut vuoden-kaksikin firman ykköstähtiä, johon on muuten pystynyt vain Austin ja Hogan Michaelsin lisäksi minun kirjoissani, niin ihan miten vaan. Mainitseppas nyt sitten kaikki Shawn Michaelsia isompia kassamagneetteja? Pelkästään Hogan tai Austin ei käy. The Rock on jo lähellä, mutta miestä ei voi sanoa isoksi brawlaajaksi. Rock oli liian monipuolinen siihen. Samoin Triple H.

Väärinkäsitysten välttämiseksi, puhuin siis lähinnä vain WWE:n painijoista, en verrannut heitä missään vaiheessa vaikka WCW:n suurimpiin. Michaels kuitenkin oli suuri kassamagneetti, eikä hänen jälkeensä paljoa suurmepia "todellisia tähtiä" ole tullut. Ei ole vähättelyä jos sanon että WWE ei olisi selvinnyt edes Attitudeen asti jos Shawn Michaels olisi hypännyt WCW:hen. Huonot ajat toki, mutta Michaels oli silloinkin ylimielisyydestään huolimatta hyvin tärkeä ja suuri tähti WWE:ssä.

EDIT. Ja se oli Attitude-era(aka Steve Austin) joka voitti WCW:n. Shawn Michaels piti firmaa edes jotenkin pystyssä siihen saakka.

En ota tähän mitään yksittäistä quotea, mutta Shawn Michaelsista hieman.

Olen todella suuri Michaels fani ja hän sijoittuukin listallani top-3 suosikkeihin. Kuitenkin on pakko todeta, että hän ei koskaan ollut mikään erityinen draw. Okei hän kantoi firmaa usean vuoden ajan, mutta kuten Phenomenal yllä jo totesi, ne olivat WWE:lle todella huonoja vuosia. WCW vei vanhojen WWE-hossien avulla WWE:n pikkumiehiä (HBK, Hart) ratingseissa ylivoimaisesti.

En pysty sanomaan oliko painijoiden ulkonäöllä oikeasti tuossa mitään merkitystä, mutta faktat on aina faktoja. HBK, vaikka loistava painija oli, ja on edelleen, ei ikinä pystynyt nostamaan promootiota, jos hän oli sen keulakuvana. Sitä kyllä yritettiin pitkään, mutta vasta Shawnin loukkaannuttua, uusien naamojen vetämänä WWE nousi kilpailijansa ohi. Voin jopa mennä tässä niin pitkälle, että WWE ei ikinä olisi pystynyt voittamaan WCW:ta, jos Michaels ei olisi loukkaantunut vaan jatkanut egoiluaan WWE:ssä.

Bret Hartista voisin sanoa ihan samat asiat, vaikka häntäkin painijana todella paljon arvostan. Molemmat kyllä kantoivat promootiota, mutta sitä aikaa kummankin kohdalla voi kuvata vain, että he pitivät sitä hengityskoneessa. Mistään juhlallisesta kunnialla kantamisesta ei voi puhua.

"Jack DiBiase" kirjoitti:

Jauhot suuhun!

"Supa" kirjoitti:
EDIT. Ja se oli Attitude-era(aka Steve Austin) joka voitti WCW:n. Shawn Michaels piti firmaa edes jotenkin pystyssä siihen saakka.

Jep, mutta sanoisin, että Shawn Michaels ja DX aloittivat tuon nousun, koska "Austin Era" alkoi tosiaan WrestleManiassa (29.3.98) ja WWF voitti WCW:n katsojaluvuissa, mitä, pari viikkoa myöhemmin - toki Austin tähän vaikutti, mutta kyllä Michaels loi pohjan tähän nousuun, eli toisin sanoen aloitti ns. attitude-eran Hunterin kanssa. En nimittäin usko että pelkkä Austinin mestaruuskauden alkaminen olisi tuosta vain, sormien napsautuksella nostanut World Wrestling Federationia WCW:n ohi.

Jos Shawn ei olisi loukkaantunut, olisi se pidemmällä aikatähtäimellä toki voinut olla huonokin juttu (koska Stone Cold tietysti oli se suurempi kassamagneetti), mutta väitän edelleen että ilman Michaelsia (ja DX:ää) attitude-era ei olisi koskaan edes alkanut, ja Austin ei olisi sitä voinut jatkaa - eikä WWF olisi näin koskaan noussut WCW:n ohi.

Hyviä pointteja on tässä lauottu, ja tähän koko kysymykseen tuskin koskaan saamme todellista vastausta. Olen siinä mielessä samaa mieltä Jackin kanssa, että Shawn ei koskaan ollut tarpeeksi suosittu kantamaan koko promootiota ylös pohjamudista, vaikka DX oli vaikuttava tekijä Attitude Eran alkamisen suhteen. Fakta on kuitenkin se, että ilman Austinia koko Attitudea ei olisi koskaan tullutkaan. Attitude alkoi tasan Austin 3:16- promosta, joka toi esille jotain ihan uutta ja hienoa, jota ei oltu nähty ennen WWE:ssä. Austin nosti WWE:tä viikko toisensa jälkeen suurempaan suosioon, johon loistavat painijat Shawn Michaels ja Bret Hart eivät koskaan pystyneet. Olkoot Shawn kuinka hyvä tahansa, ei mies koskaan pystynyt nostamaan WWE:tä ylös, vaikka kuinka sitä yritettiin. Miehen egon kokoon on turha kuitenkaan viitata. Toki Shawn oli bäkkärillä hemmetin vaikea persoona, mutta niin oli Austinkin.

On myös huomattavaa, että Shawnin lähdön jälkeen suosioon nousseet miehet, kuten The Rock, Mankind, Undertaker (bad-assia tarkoitan tässä) ja etenkin Triple H, joka oli ollut koko ajan Shawnin varjossa nostivat sen WWE:n suosion pilviin. Yleisö sai sitä uutta ja hienoa, josta todellakin pidettiin.

Uskon aika vahvasti, että suuri yleisö pitää siitä, mistä heidät on koulutettu pitämään. Viime vuosikymmenten aikana eri puolilla Yhdysvaltoja on ollut hyvin monenlaisia promootioita, joiden fanit oppivat pitämään eniten juuri siitä tyylistä, mitä kyseinen promootio edustaa. WWE on vuosikymmenestä toiseen ollut se isojen ja ehkä vähemmän taitavien yksilötähtien promootio, jollainen se on vieläkin. Toki se on ainut nykypäivään asti selviytynyt tyyli, mutta näen sen silti enemmänkin yhtenä monista yleisöä mahdollisesti houkuttelevista tyyleistä. Siispä kun WWE on katsojilleen opettanut miten parhaat painijat painivat, pystyvät he myös tulevaisuudessa muuttamaan katsojien käsitystä, jos tarve tulee. Onnistuivathan he lopulta valloittamaan alueetkin, joiden katsojat aluksi inhosivat WWF:n sirkuspainia.

Jos todella viihdyttävät, mutta vähän pienikokoisemmat tai teknisemmät painijat eivät satu nousemaan kassamagneeteiksi, en kyllä olettaisi vian olevan automaattisesti vain heissä. En väitä, että pieni painija voisi olla huippusuosittu yhtä helposti kuin iso, mutta pitkällä tähtäimellä yleisön ennakkoluuloista pienempiä kohtaan voisi osittain päästä eroon. Sama pätee siis myös jollain muulla tavalla keskimääräisistä nykytähdistä tyylillisesti tai ulkonäöllisesti poikkeaviin painijoihin. Tietysti isot lihaksikkaat körmyt tulevat jatkossakin säilyttämään etulyöntiasemansa kun ympäröivä maailma opettaa pitämään sellaisia kovimpina.

Jos yksilötasolle mennään, niin juuri vaikkapa Michaels ei ehkä ole suurimpia tähtiä, mutta en itse usko koon tai tyyliin vaikuttaneen siihen mitenkään ratkaisevasti. Muista mainituista nimistä esimerkiksi RVD:lta, Mysteriolta ja Benoit'lta on puuttunut selkeästi yksi WWE:ssä välttämätön taito, eikä heiltä voi mahdottomia odottaa ilman sitä, olivat he kooltaan tai tyyliltään millaisia tahansa. On myös vähän kohtuutonta pitää tässä asiassa jonkinlaisena vaatimuksena sitä, että pitää olla suuri kassamagneetti. Ei sellaisia kuitenkaan ole viimeisen 20 vuoden aikana ollut edes niin montaa, että heidän perusteella voisi päätellä jonkinlaisia kokovaatimuksia. WWE:n suurin kassamagneetti on WWE itse, joten eivät nuo ison luokan yksilötähdet edes ole niin välttämättömiä kun ei ole kilpailua. Saa olla onnellinen, jos sellaisia edes joskus tulee, ja jos tulee, niin uskon koon olevan yksi pienimmistä menestykseen vaikuttavista tekijöistä olettaen, että promootio ei estä edistymistä koon takia. Viime vuosien suurimmat ppv-buyratet keränneistä tähdistä hyvin moni onkin light heavyweight, kun ottaa UFC:n ja nyrkkeilyn mukaan. Yleisö ja kohderyhmä niissä on toki vain osittain sama WWE:n kanssa, mutta WWE:n korostettua sarjakuvamaisuutta lukuunottamatta en oikein keksi syitä, miksi WWE poikkeaisi noista ratkaisevasti tässä asiassa.

Mutta vaikka yleisön kiinnostuksen kohteisiin pystyy pitkällä tähtäimellä vaikuttamaan, tuskin niin tapahtuu. Jos WWE:n suunnitelmat nykyäänkin kestävät ehkä muutaman viikon, ei tuollaista monen vuoden projektia tulla ikinä toteuttamaan. Eikä olekaan pakko toteuttaa, jos rahaa tehdään joka tapauksessa. Eli yhtä lailla jatkossakin yleisö osaa parhaiten pitää siitä mistä heidän on opetettu pitämään alusta asti.