Foorumiarkisto

Kulttuurilla on vaikutusta meihin kaikkiin. Monet pukeutuvat kuten esikuvansa, Tzei-em kuolaa lihasten perään ja haluaa samanlaiset, kaikki taiteilijat kopi... krhm, saavat vaikutteita jostain. Itse en kopioi kenenkään pukeutumistyyliä, mutta olen huomannut itsessäni paljon erilaisia vaikutteita. Samoin olen pyrkinyt ottamaan vaikutteita tietyiltä taiteilijoilta, joista pidän.

Huomasin tässä katsoessani tuota ECWn Byte This!ia, että kun yritän olla vakuuttava, puhun aivan kuin Heyman. Käytän samalla tavalla ääntä, muuttaen voimakkuutta nopeasti ja radikaalisti, vetäen yllättäviä faktatietoja ja yritän samaan tapaan vetää omituisia näkökulmia mukaan.

Toshirô Mifunelta (Akira Kurosawan vakionäyttelijä) olen oppinut hieromaan partaani. Huomasin myös, että Harrison Ford tekee samaa ainakin Raiders of the Lost Arkissa.

Kirjoittajana yritän ottaa vaikutteita lähinnä Neil Gaimanilta, joka on oma suosikkini. Tuskin olen onnistunut, mutta ei se mitään...

Minkälaisia vaikutteita te olette ottaneet populaarikulttuurista?

Njaa, mitenköhän tuo olis muhun vaikuttanu....

No mä olin lapsinero vielä 15 vuotiaana, mutta sitten keksin Rock'n Rollin, ja tämä on tulos! Kaipa se on jotenkin siis vaikuttanu

Noh, minä yritän käyttäytyä ylimielisesti ja itsevarmasti ( WWE:stä ) mutta se ei aina onnistu. Pikemminkin vaikutan pessimistiltä ja masentuneelta ( en tiedä mistä tullut ). Pukeutuminen suoraan Hanno Möttölältä ja puhetyyli Matt Morganilta. Vika oli puoliksi joke

Vaatetustyliäni en ole "ottanut" keneltäkään, vaikka tosin pidän 80-luvun rock lookista ja ehkä kuitenkin sieltä olen tosin lieviä vaikutteita ottanut.
Hius tyylini tulee olemaan hiusten kasvaessa aika lähellä ruutupaita härmärokin perus hius tyyliä eli suht pitkät ja tummahkot.

Perus olemukseeni olen luultavasti vaikutteita ottanut vaikkuteita joistain manse-rokkareista kuten Costello Hautamäestä, Juicesta ja Pate Mustäjärvestä. Ja näiltä herroilta on tullut myös vaikutteita puhe tyyliini esim. Juicelta tulee lähinnä hiukan epä selvä mutiseva puhe.

Haluan myös kahden täysin vastakkaisen tyypin kropan joita on molempia käytännössä mahdoton saada nimittäin haluasin tuollaisen Petander tyylisen lihaksittoman vartalon piennellä kalja mahan alulla mutta tosaalata vartalo tyypini olen ottanut tuollaisen Shawn Michaels/Golberg tyypisen johon ollaan lievästi sekoitettu Randy Ortonin vartalo tyyppiä eli tuollaisen suht lihaksikkaan ja vahvan oloisen vartalon pienellä six packillä.

Edit. Huomasin tässä äsken, että kävelytyylini näyttä suhteelisen samalta kuin Saturday feverin Tonylta eli Johan Travoltan näytelemältä henkilöltä elokuvassa.

Eikös täällä muuten ole ollut jo yksi itsensä kehumis- topic?

"myrkkymara" kirjoitti:
Eikös täällä muuten ole ollut jo yksi itsensä kehumis- topic?

Eikö tuo nyt ole aika rajoittunut käsitys asioista? Kysymyshän on oman itsensä analysoimisesta suhteessa populaarikulttuuriin. Miten se voi olla automaattisesti itsensä kehumista? Kerroin tuossa, että hieron partaani kuten Mifune. Onko jokin tapa tulkita tuo niin, että se on jonkinlaista itsekehua?

"The Man" kirjoitti:
Haluan myös kahden täysin vastakkaisen tyypin kropan joita on molempia käytännössä mahdoton saada nimittäin haluasin tuollaisen Petander tyylisen lihaksittoman vartalon piennellä kalja mahan alulla mutta tosaalata vartalo tyypini olen ottanut tuollaisen Shawn Michaels/Golberg tyypisen johon ollaan lievästi sekoitettu Randy Ortonin vartalo tyyppiä eli tuollaisen suht lihaksikkaan ja vahvan oloisen vartalon pienellä six packillä.

Eihän siinä ollut mitään itsekehua. Se alkaa "Haluan" eli hänellä ei sitä ole, mutta hän haluaisi sellaisen. Hiukan rajaa noihin syytöksiin, kiitos.

Noh,

Tässä TJ118 tilanteessa ei vielä sen kummempia pulisonkeja tai pukinpartaa kasvateta, mutta muuten populaarikulttuuri on jotenkuten vaikuttanut ulkonäköön ja/tai asenteeseen. En nyt osaa suoraan sanoa ketä kopioisin, sillä kukaan ei uskaltaisi pukeutua yhtä homosti, kuin minä.

Jos näet minut kadulla, näyttäisin patuanarkistilta. Päässä aina patulätsä ja jos takki löytyy, niin sekin on suoraan kirpputorilta / 80 -luvulta. Sen sijaan takin alla on jotain uudempaa, jotain jolla on sanomaa. Ei ole kovinkaan vaikea löytää W-Mania jostain pulsupubista esim. Bushin vastainen, kommunismia tukeva tai McDonald'sia bashaava -paita päällään. Myös jenkkien oranssit vankilakuteet ovat in, kuten myös "Women are from Venus, Men from Anus" paidat.

Suorat housut jalassa, kuten idolillani Arsella. Ketä muistutan eniten? No idea.





Oh wait, I know, I know! Tommy Kilponen. <3

Olen myös ylpeä siitä, etten ole alentunut siihen mihin melkein kaikki teinit, eli rap-tyyliseen pukeutumiseen. Muistutan ehkä sellaista 70-80-luvun rocktähteä. Ennen asuuni kuului pitkä musta nahkatakki mutta tyylini muuttui. Käytän myös JBL tyylistä stetsonia mutta tummempana versiona. Sekä tietysti puolipitkät hiukset. Farkkutakkia käytän ja suoria housuja.

En omasta mielestäni jäljittele ketään pukeutumisell, mutta jos joku pitää sanoa niin Emppu Vuorinen. Tosin sekin menee aika ohi, mutta sanotaan se. Puhetyyli on niin normaali kun voi olla, eli eipä ole ketään. En sitten tiedä, onko jotain tapauksia tullut huomaamatta. Hiustyyli on peruslyhyet, mutta pitkät olen ajatellut kasvattaa.

Niin, ja olen ylpeä siitä, etten ole alentunut siihen mihin kaikki "teinirapparit" ovat.

Mielestäni tuo rap-aiheinen pukeutuminen on vähentynyt huomattavasti minun yläasteajoistani, mutta onpa sitä silti jäljellä, eikä varmaan koskaan kokonaan pois lähdekään.

Itse pukeudun useimmiten melko trendikkäästi. En siksi, että kuuluisin joukkoon, vaan koska pidän trendikkäistä vaatteista. En osta väkipakolla vaatteita vain siksi että ne olisivat in, vaan sen perusteella että ne oikeasti sopivat minulle ja pidän niistä.

Hiustyylejä minulla nyt on ollut suhteellisen monia parin vuoden sisällä, alkaen monennäköisistä hyppyrileteistä nykyiseen puolipitkään sivujakaukseen.

"Ares" kirjoitti:
Tzei-em kuolaa lihasten perään ja haluaa samanlaiset,

En nyt sanoisi että tämä on seurausta populäärikulttuurista. Lihaksikas kroppa ei ole mielestäni juuri nyt mitenkään erityisen in, ei ainakaan enempää kuin yleensäkään. Sitä paitsi olen ihaillut karate- ja muskelimiehiä niin kauan kuin jaksan muistaa. Jos en olisi pienempänä asunut niin korvessa, olisin tällä hetkellä harrastanut karatea (tai jotain vastaavaa) jo yli kymmenen vuotta, mutta sekin haave kaatui siihen kun äitini ei tiennyt missä kyseisiä kouluja saattaisi olla.

EDIT: Yksi sana jäi vahingossa puuttumaan..

En oikein matki ketään, enkä edes ota vaikutteita pukeutumiseeni. Suht. tiukat farkut, kai jotain rocktyyliä. Kasvatan pitkää lettiä, mutta nyt ne ovat ehkä juuri ja juuri puolipitkät. Puhetyyli on kuin jollain pikkutytöllä, johtuen jostain syistä. Sairaudesta ehkä... No, anyway, tärkein huomioitava seikka on se, että kävelen kuin Martti Ahtisaari.

Ahtisaari on siis suurin vaikuttajani! *kumartaa*

Minuun vaikuttanut populaarikulttuuri on oikeastaan puhtaasti elokuvista/TV:stä peräisin. Kaapista ei tosin löydy paljonkaan merkkivaatteita, mutta tällä hetkellä päälläni on viikko sitten ostettu Kill Bill T-Paita. Olen nimittäin Tarantinon leffojen harras ihailija ja monesti huomaankin tekeväni jotain Tarantinon elokuville ominaista.

Toinen asia on kävelytapani. Se on melkein suoraan matkittu Steve Austinilta. Sellaista itsevarmaa tallustamista paikasta toiseen.

Kait populaarikulttuuri on vaikuttanut monissa muissakin asioissa minuun, mutten saa tällä hetkellä päähän, että missä.