Foorumiarkisto

Iron Maidenin Top-20 -biisit:


5. The Legacy

Sota, uskontoa sekä historiaa pohdiskelleen A Matter of Life and Death –albumin päätösraita tarjoaa huikean lopetuksen Iron Maidenin viimeisimmälle tuotokselle.

4. Rime of the Ancient Mariner

Iron Maidenin eeppisin kappale perustuu Samuel Taylor Coleridgen samaa aihetta käsitelleeseen runoon. Yksi Iron Maidenin pisimpiä biisejä.

3. Aces High

Powerslave-albumin avaava jyräävän voimallinen ralli. Kertoo erinomaisella tavalla toisen maailman sodan Battle of Britainista, jolloin urheat britit taistelivat Hitlerin natsi-Saksan kanssa voitokkaasti.

2. The Trooper

Piece of Mindin B-puolen ensimmäinen biisi, joka groovaa alitajuntaan ilmiömäisellä soittamisella. Sanoitukset perustuvat Alfred Lord Tennysonin runoon The Charge of the Light Brigade, joka kertoo Krimin sodasta.

1. The Number of the Beast

The Number of the Beast –albumin nimikkokappale perustuu Steve Harrisin uneen. Kuten yleisesti luullaan, The Number of the Beast ei siis kerro saatananpalvonnasta.




Lista kaikkinensa:


20. Where Eagles Dare

19. Montségur

18. Run to the Hills

17. Quest for Fire

16. The Duellists

15. The Clairvoyant

14. Phantom of the Opera

13. The Loneliness of the Long Distance Runner

12. Can I Play with Madness

11. Infinite Dreams

10. Powerslave

9. Hallowed Be Thy Name

8. Caught Somewhere in Time

7. Twilight Zone

6. Total Eclipse

5. The Legacy

4. Rime of the Ancient Mariner

3. Aces High

2. The Trooper

1. The Number of the Beast

No höh, ei Revelationsia ja top-3:ssa bändin kolme suurinta hittiä. Kyllä niillä nyt oikeasti on paljon parempiakin biisejä kuin nuo kolme keikkahuudatusnostatusfiilistelybiisiä, mutta makuja tosiaankin on monenlaisia...

"Kumiorava" kirjoitti:
No höh, ei Revelationsia ja top-3:ssa bändin kolme suurinta hittiä. Kyllä niillä nyt oikeasti on paljon parempiakin biisejä kuin nuo kolme keikkahuudatusnostatusfiilistelybiisiä, mutta makuja tosiaankin on monenlaisia...

Kaikista suurin rikos on luultavasti se, ettei Fear of the Darkia ollut koko listalla myöskään.

'Oravan kanssa samoilla linjoilla. Top-3:sta olisin odottanut jotain hieman, noh sanotaan vaikka erikoisempaa enkä näitä normaaleja, "joka fanin" Troopperia yms. vaikka hyviä biisejä ovatkin. Ja tuosta Oravan mainitsemasta Revelationista. Kyseisen biisin olisi todellakin kuulunut olla listalla, ei ehkä ihan top-3:ssa mutta listalla kuitenkin. Mutta makunsa kullakin ja ihan hyvän listan sait aikaan tosin omani olisi kyllä ollut varmasti täysin erilainen.

UP THE IRONS!!

"DeadManWalking" kirjoitti:
Kaikista suurin rikos on luultavasti se, ettei Fear of the Darkia ollut koko listalla myöskään.

Samaa mieltä. Myös 2 Minutes to Midnightin olisin itse ainakin laittanut listalle, mutta makunsa kullakin. Itseasiassa 2 Minutes to Midnight olisi ollut minulla ykkösenä (aina). Mutta kyllähän tuosta listasta tuli hyvä.

Olisin itse pistänyt jotain uudeltakin levyltä (ainakin The Reincarnation of Benjamin Breegin) ja Fear of the Darkin puuttuminen on todellakin vääryys. Mutta joo toiset tykkää toiset ei.

"Stefa" kirjoitti:
Olisin itse pistänyt jotain uudeltakin levyltä (ainakin The Reincarnation of Benjamin Breegin) ja Fear of the Darkin puuttuminen on todellakin vääryys. Mutta joo toiset tykkää toiset ei.

"ilike" kirjoitti:
5. The Legacy

Miltäs tuo sitten on?

No todellakin kyseessä on makuasia, sillä juuri näillä ironmaideneilla ja metallicoilla on niin hitosti biisejä, ettei kaikkien suosikit voi millään mahtua näihin Top 20 -listoihin. Maukkaammaksi soppaa tekee se, että näillä bändeillä on usein varsin erilaisia biisejä.

Jos minä olisin tehnyt Maiden-listan, olisi ykkösenä ollut Blood Brothers, kakkosena Paschendale ja kolmosena Brave New World.

"4 Real" kirjoitti:

"Stefa" kirjoitti:
Olisin itse pistänyt jotain uudeltakin levyltä (ainakin The Reincarnation of Benjamin Breegin) ja Fear of the Darkin puuttuminen on todellakin vääryys. Mutta joo toiset tykkää toiset ei.

"ilike" kirjoitti:
5. The Legacy

Miltäs tuo sitten on?

Hupsista. Jäi huomaamatta tuo.

Ja missäs Moonchild, ja kaiken aliarvostettu Different World?
Tämä vain todistaa että tällaisia top-listoja on helvetin vaikea tehdä.

Miksette tehneet mieluummin vaikka levylistoja, joissa sitten voisitte sivumennen hehkuttaa niitä kovimpia biisejä? Olisi varmasti ollut mielenkiintoisempaa ja helpompaa...

Niinkuin ScrewAttackin tyypit joskus sanoi...

"This is the best thing about making these lists... It's our list, and our opinions, others can make their own. We just know we're right."

"finlay" kirjoitti:
Miksette tehneet mieluummin vaikka levylistoja, joissa sitten voisitte sivumennen hehkuttaa niitä kovimpia biisejä? Olisi varmasti ollut mielenkiintoisempaa ja helpompaa...

Tuollainen listaus olisi oikeasti erittäin hyvä idea toteuttaa joskus vaikka vielä tämän vuoden puolella.

Olen kyllä itse tässä miettinyt, että olisiko Revelations sekä Moonchild pitänytkin ottaa listalle mukaan, mutta tosissaan Maidenilla on niin paljon loistavia biisejä, että jo nuokin, jotka minulla on listallani ovat mainitsemisen arvoisia tällaisessa listauksessa. Jos tekisin saman listan nyt, olisivat edellämainitut biisit varmasti mukana, sillä jotenkin tuntuu, että esimeriksi Seventh Son of a Seventh Son -albumin biiseille löytyy nykyään enemmän arvostusta kuin silloin, kun aloin tätä listaa pohtimaan. Kuitenkin varsin selvää oli, etten mahduta Fear of the Darkia tai vaikka Different Worldia listalle mukaan. Loppujen lopuksi siis menneisyyden sekä nykyisyyden suuri kontrasti hieman ehkä sekoitti arvostelukykyäni, etten tajunnut laittaa joitakin ilmeisen hienoja Iron Maidenin kappaleita omalle listalleni. Silti oman listani kappaleilla on ollut suuri emotionaalinen arvo minulle aina vaikka eivät ne kaikki olisikaan universaalisesti hyväksyttyjä biisejä Maidenin top-listauksilla, joten sillä tapaa pidän listaani oikeutettuna.

Itsellänikin käynyt mielessä listata uusi top-100 albumit (blogiin), sillä viime kerrasta se on muuttunut aika radikaalisti. Mutta koska numero uuno on edelleen sama, niin en näe siinä mitään pointtia. Tässä siis lyhkäisyydessään suurinpiirteinen tämän hetkinen top-100, vaikka pikkuhiljaahan sinne tulee muutoksia koko ajan. Ja totta tuossa listassa (tai missä tahansa listassa ylipäänsä) on se, että oikeastaan suurta listamerkitystä on vain top-kahdellakympillä, ne loput on vain lyöty sinne jossain järjestyksessä kertomaan vain musiikkimausta. Ei siltikään mitään summanmutikassa heitettyjä, kyllä minä ne loputkin melko tarkkaan olen miettinyt.

Tällaiset listathan harvoin ketään kiinnostavat, mutta ihan mukava tuollaisia on tehdä. Saavatpahan silmäillä ne joita se edes vähääkään kiinnostaa. Saa joninlaisen käsityksen musiikkimaustani ne jotka eivät tiedä vielä siitä mitään.

Ja jos ilike nappaa listoja oikein lueskella, niin tarkastele minun ja Areksen blogeja. Viime ja toissavuodelta löytyy listoja biiseistä sekä levyistä, vaikka osittain vanhoiksi ovatkin käyneet ainakin oman levyt-listani osalta.

Jatkakee.

Ankka ei tykkää suomirockista... surullista

Tässä vaiheessa en rupea mitään listoja - puhumattakaan Top-100:sta - tekemään, mutta tässä vaiheessa voin mainita, että se sisältäisi ainakin Beatlesiä, Black Sabbthia, Ismoa ja Juicea. Kyllä, Ismo ja Juice pysyvät nyt (ja aina) minun silmissäni korkealla - tuli sitä mihin tahansa isompiin nimiin tutustuttua.

PS. Aion seuraavaksi katsoa Baddingistä kertovan elämänkuvauksen - Rauli on myös kova laulajaveikko, muttei aivan Ismon ja Juicen tasoa (ainakaan toistaiseksi)...

"finlay" kirjoitti:
PS. Aion seuraavaksi katsoa Baddingistä kertovan elämänkuvauksen - Rauli on myös kova laulajaveikko, muttei aivan Ismon ja Juicen tasoa (ainakaan toistaiseksi)...

Tarkoitatko kyseistä elokuvaa vai jotakin muuta dokumenttia? Nimittäin se elokuva on yksi huonoimpia, mitä kenestäkään suomalaisesta ihmisestä on tehty.

Se leffa ei ole mikään varsinainen elämäkerta laisinkaan, vaan enemmänkin kuvitteellinen tarina joka kertoo oikeasti olemassa olleesta henkilöstä ja tietyistä oikeista tapahtumista hänen elämässään. Turha siis verrata mihinkään muihin elämänkerrallisiin elokuviin.

Ja eiköhän tuossa ihan henkilöä Rauli "Badding" Somerjoki tarkoitettu.

EDIT: Ja Alangosta en viitsi kertoakaan koska hänestä en laulajana pidä yhtään, mutta kyllä Juice oli melko paljonkin huonompi laulaja kuin Badding. Laulujen sanoittajana sitten lähestulkoon vertaansa vailla (ei tule mieleen ketään muuta parempaa suomalaista sillä saralla kuin Gösta Sundqvist).

"Tirkka" kirjoitti:

EDIT: Ja Alangosta en viitsi kertoakaan koska hänestä en laulajana pidä yhtään, mutta kyllä Juice oli melko paljonkin huonompi laulaja kuin Badding. Laulujen sanoittajana sitten lähestulkoon vertaansa vailla (ei tule mieleen ketään muuta parempaa suomalaista sillä saralla kuin Gösta Sundqvist).

Baddingista vielä sen verran, että mies pystyi laulamaan niin iskelmää kuin rokkiakin varsin uskottavasti. Sanoittajista taas sen verran, että kyllä Reino Helismaa iskee Göstat ja mehut kanveesiin silläKIN saralla.

"DeadManWalking" kirjoitti:

"finlay" kirjoitti:
PS. Aion seuraavaksi katsoa Baddingistä kertovan elämänkuvauksen - Rauli on myös kova laulajaveikko, muttei aivan Ismon ja Juicen tasoa (ainakaan toistaiseksi)...

Tarkoitatko kyseistä elokuvaa vai jotakin muuta dokumenttia? Nimittäin se elokuva on yksi huonoimpia, mitä kenestäkään suomalaisesta ihmisestä on tehty.

Voi DMW sua... ei tuota leffaa ole tarkoitettu tavallisessa mielessä katsoville, vaan Baddingistä kiinnostuneille ja häntä ihaileville ihmisille.

Niin, äsken tuli kyseinen pätkä katsottua ja täytyy sanoa, että kaikessa korniudessaan ja epäuskottavuudessaan - mukaan lukien lähes täydellinen näyttelysuoritus - rapsahtaa sille täydet viisi tähteä ja pitää se ehdottomasti hankkia arkistoon (kirjastosta siis lainasin). Synkän herkkää, yliammuttua tarua - ihan sitä elämää itseään.

"Tirkka" kirjoitti:
Ja Alangosta en viitsi kertoakaan koska hänestä en laulajana pidä yhtään, mutta kyllä Juice oli melko paljonkin huonompi laulaja kuin Badding. Laulujen sanoittajana sitten lähestulkoon vertaansa vailla (ei tule mieleen ketään muuta parempaa suomalaista sillä saralla kuin Gösta Sundqvist).

Niin siis... tuli tuossa ilmaistua hieman epäselvässä muodossa, että laujaveikkona ei Badding pärjää Juicelle ja Ismolle. Tarkoitin laajemmassa mittakaavassa - yleisesti musiikkina - ja kuten sulkeisiin laitoin (että, ei toistaiseksi ole samaa tasoa Alangon ja Juicen kanssa). Yhtä kokoelmalevyä vasta kuunneltu, kun taas Alangolta ja Juicelta huomattavasti enemmän materiaalia. Nyt kun on leffa katsottu Baddingistä, niin kyllä ne pisteet nousee - ei tosin vielä edellä mainittujen tasolle - mutta katsotaan myöhemmin, sitten kun on tutustuttu paremmin.

Tähdet, tähdet...

"finlay" kirjoitti:
Ankka ei tykkää suomirockista... surullista

Hohhoh, huti meni. Suomirock on tosin vähän häilyvä käsite, mutta kyllä minä siitä pidän, vaikka en hirveän montaa yhtyettä tuolta lajilta kuuntelekaan. Se että jonkin tyylilajin edustajat eivät mahdu top-100 listaan ei tarkoita sitä ettenkö kuuntelisi kyseisien tyylilajien edustajia. Eihän tuolla ole Black Sabbathiakaan...

Aaa, että on niin sanotusti tilan puutetta. Pitänee itsekin avata mieltä enemmän, sillä tähän hätään en osaisi 100 levyä edes nimetä ulkoa, saati sitten kertoa niistä jotain (edes omassa mielessä)...

Badding jatkakoon.

Hassisen Koneen Ruma Sävel ja Harsoinen Teräs pitää mahtua jokaisen itseään kunnioittavan musiikin kuuntelijan top 100. Ja Sielun Veljet, niiltäkin pari sinne voi nipistää. Ismon soolomatskusta Kun Suomi Putos Puusta on edelleen parhaimpia suomalaisia levyjä. Soljuu kuin viini se albumi. Täydellinen.

Minulla on ollut tämä projekti vähän taka-alalla. Jos voisi nyt jatkaa taas näiden rustailuja, onhan Metallica oma lempiyhtyeeni.

"Gukumatz" kirjoitti:
Toivottavasti kaikki vetävät listansa loppuun.

Tahtoo haukkua vääriä mielipiteitä...

Ainiin tämäkin... Nooh, lupaan, että parin päivän sisällä tulee jatkoa Musen osalta!

"The Goldberg" kirjoitti:

"Gukumatz" kirjoitti:
Toivottavasti kaikki vetävät listansa loppuun.

Tahtoo haukkua vääriä mielipiteitä...

Olen nyt parina päivänä kirjoitellut noita Metallican kipaleitakin, mutta kun kaikilla foorumin jäsenillä ei ole sellaista kivaa asiaa kun jääkiekko. Kuudet harjoitukset viikossa ja koulu+jääkiekko=hyvin vähän vapaata aikaa.

30. Wherever I May Roam
- Kappaleen alussa on erittäin hypnotisoivaa näppäilyä, kunnes Ulrichin snare paukuttaa niin yllättävästi, että biisin alku on lupaava. James alkaa soittaa kuusikielistään, jonka jälkeen Lars iskee pienen fillin ja kappale pääsee rullaamaan erittäin hyvin. Kaikki sointuvat hyvin yhteen, joskus jopa puoli kahteen. Joo. Wherever I May Roam on ollut 'Tallican setlistillä vuosikausia keskellä settiä, ehkä herättelemässä yleisöä. Laahava, hidastempoinen komppi on vetää joka kerta paskat housuun kun kuulen tämän kappaleen. Ihana.

29. Don't Tread On Me
- Black Albumin kappale tämäkin. Toimii loistavasti, varsinkin Jasonin örisemiset taustalla... Kappale on hyvin Black Albumia muistuttava, temmoltaan kohtuu hidas ja rytmiltään jytkyttävä kappale, jonka kertosäe on mahtava. Ja sanat, ovathan ne hieman oudot verrattuna koko Justice -albumiin, mutta silti tämä toimii.

28. Eye of the Beholder
- ...And Justice for Allin kappale, joka on siinä mielessä (kuten koko levy) perseestä, sillä bassoahan tässä ei käytännössä kuulu yhtään. Silti kappale kuulostaa loistavalta. Yleensäkään, en piittaisi Justicesta tuon bassopelleilyn kanssa, mutta kun levyltä löytyy kappaleita kuten tämä, One, Harvester of Sorrow jne. mitä muuta voit?

27. Leper Messiah
- Silloin kun en tuntenut 'Tallicaa kunnolla, en kuunnellut tätä kappaletta lähes paskan vertaa, koska luulin sen olevan Garage Days Re-Revisitedin joku raita, joista en silloin liiemmin pitänyt. Nyt kun tiedän tämän, ymmärrän aina miksi pidän Metallicaa maailman parhaana yhtyeenä.

26. Jump in the Fire
- Jump in the Studio, vai mikä se olikaan... Ihmettelin noista JitS -videoiden alkupätkissä soivaa kappaletta ja kuuntelin sitä tarkemmin ja JitF:hän se oli. Kerrassaan huippubiisi, pelkällä eteenpäin menemisellään. Niin tahdikasta jykytystä ja Jamesin kiljahdukset. Aww, ihanaa.<3

25. The Four Horsemen
- Eikös Dave ollut katkera, kun 'Tallica käytti tätä ja otti tämän kappaleen ensimmäisen version 'The Mechanixin' Megadethille ja hiphurraa. Silti, Metallican jätkien Four Horsemen onnistuu paljon paremmin kaikessa kokonaisuudessaan, entä Daven oma. Vaikka käytännössä kaksi samaa biisiä, silti eron huomaa välittömästi. Tässä kappaleessa on asennetta.

24. No Remorse
- Kuten tässäkin. No Remorsen luukutus oli jotain aivan karmeaa joulun pikkutunneilla. No Remorse takoi koko yön ajan, kun tämän levyn silloin itselleni sain. Ja joulu oli varmaan vuosimallia 2003-2005. Tässä yhdistyy nopeus ja tahti, hyvänä esimerkkinä koko Kill 'Em Allista.

23. ...And Justice for All
- Alun kitaranäppäily on jotain niin hienoa. Sitten, Larsin rummut tulevat mukaan ja Jasonin basso... eikun ei tulekaan. Eihän Jasonia kuulu koko vitun levyllä ja se pistää niin kismittämään. Muuten todella hyvä levy, mutta pienen tanskalaismiehen täytyi olla niin uuno, että miksaa bassot pois vain vittuillakseen Jasonille. Eihän Burtonin kuolema hänen syynsä ollut? Tiedän, on varmasti hankala palata studioon ilman Cliffin kaltaista basistia, mutta silti, olisihan elämän voinut Jasonille helpommaksikin tehdä. Kappale on ...And Justice for All -levyn tapaan pitkä, siitä plussaa. Ja helvetin agressiiviset kitarat. Jamesin laulu oli tässä vaiheessa parhaimmillaan. Loistokasta. Silti, se bassoprkl.

22. Hero of The Day
- Tutustuin kappaleeseen silloin, kun aloin ensi kerran kuulemaan Metallicaa... Load oli nimittäin ensimmäinen omistamani Metallica -albumi. Enter Sandmanit, Master of Puppetsit, Batteryt ja Sad But Truet kuulleena aloin ihmettelemään, "tätäkö on Metallica"? Sitten Load jäi hetkeksi ja taas palasin sen kimppuun. Tällä kertaa haaviin jäi Hero of the Day, jonka alun kitarat ovat niin hienoja. Kappale lähtee hitaasti, rauhallisesti käyntiin, mutta sitten pamahtaa. Tästä osuudesta pidän kappaleessa. Muutaman minuutin jälkeen alkaa paukutus ja Kirkin soolo. Kerrassaan upea kappale.

21. Struggle Within
- Alussa marssivat snare ja mahtipontinen kitara, yhteenlaskettuna kuulostavat aivan elokuvamusiikilta. Sitten, pieni hiljaisuus (Kirkin kitaranvingutuksen ohessa), yhtye vetää sellaiset kick-assit, että alta pois. Liian näkymätön ja aliarvostettu kappale, joka on kitaroineen päivineen aivan loistokappale. Ja aina uudelleen. Se kitara ja rummut lähtevät junan lailla etenemään ja vihdoin. Jason on mukana. Huh.

Next time, stay tuned!

Tuo joiltain "isoiltapojilta" opittu Jasonin perään itkeminen Justicen kohdalla on jotenkin hassua kun ei sitä eroa kuitenkaan huomaa. Omaan korvaan, joka tosin ei erota basson ja kitaran eroa juuri ollenkaan, on Justicen soundit kuullostaneet aina parhailta. Siitä onko kyseessä bändin paras levy voi kiistellä, mutta tuo bassoitku on vain hiukan hölmöä.