Foorumiarkisto

Nyt tulee normaalia lyhempi ja "provompi" avaus, pyydän sitä jo etukäteen anteeksi.

Mikkitaidot sitä, mikkitaidot tätä blaa blaa blaa....."mies on kyllä loistava kehässä, mutta mikkitaidot heikot, joten ei asiaa main eventtiin." Itse en ymmärrä tätä. Tarvitseeko painijan olla Dwayne Johnsonin kaltainen standup-koomikko menestyäkseen urallaan? Näiden mikkitaitojen perään haikailevien mielestä ilmeisesti täytyy. Jos pystyt vetämään promosi takeltelematta ja saamaan yleisön mukaan, se riittää minulle. Monet tuntuvat kuitenkin painottavan tätä asiaa yli kaiken. Mitä sitten jos Chris Benoit'lla ei ollut kymmeniä catch phraseja, eikä miljoonia synonyymisanoja varastossaan? Kehässä hän korvasi kaiken. Roderick Strong ei koskaan voi nousta ROH:in mestariksi, koska hänellä on huonot mikkitaidot. Kaikkea sitä näkee näillä painifoorumeilla.

Kertokaa ihmeessä oma mielipiteenne. Itse olen sitä mieltä, että mikkitaitojen osuutta painotetaan ihan liikaa painifoorumeilla. Onneksi sentään oikeassa maailmassa mikkitaidot eivät ratkaise kaikkea, vaan huonotkin promottajat, kuten Chris Benoit ja vaikkapa Jeff Hardy voivat nousta maailmanmestareiksi.

Mielenkiintoinen avaus. Itse alan olla jo sen verran unen tokkurassa, että en jaksa paljoa asiasta sanoa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tarvitseeko painija hyvät mikkitaidot, riippuu rutkasti gimmickistä. Benoit ei ollut gimmickiltänsä mikään vitsejä heittelevä hymyhuuli, vaan hän vain meni kehään, ja hoiti työnsä, painin. Mitä nyt joskus promotti. Mutta jos esim. joku usein promottava, otetaan esimerkiksi John Cena, ei omaisi ollenkaan mikkitaitoja, olisi se surkeaa ajateltavaa. Mielestäni mikkitaitojen on hyvä olla kunnossa isommissa kuvioissa, ja etenkin tällaisissa isommissa promootioissa, joissa ME-miehille sitä mikkiaikaa tulee aika paljon. Otetaan esimerkiksi nyt vaikka se Jeff. Mies ei ollut erityinen promottaja, mutta kehässä mies viihdytti. Vaikka ei olisi hyvä promottaja, pystyy silti hänen otteluista nauttia täysillä ja ylistää henkilön viihdyttävyyttä kehässä.

Kiteytettynä, poikkeuksia lukuunottamatta ison firman ME-nimellä on minusta hyvä olla promotustaidot hanskassa.

Tarvitseeko painijan olla Dwayne Johnsonin kaltainen standup-koomikko menestyäkseen urallaan? Näiden mikkitaitojen perään haikailevien mielestä ilmeisesti täytyy.

Muitten puolesta on paha puhua, mutta itse en ainakaan hae hyvältä promottajalta mitään stand up-komiikkaa vaan uskottavaa ja ennen kaikkea tunteikasta promottamista. The Rock ei edes ollut mitenkään monipuolinen promottaja, varsinkaan face-aikoinaan. Ei missään nimessä hän ollut huono promottaja, mutta kovin yksipuolinen kylläkin.

Eli ei tarvitse olla ainakaan "stand up koomikko".

Mitä sitten jos Chris Benoit'lla ei ollut kymmeniä catch phraseja, eikä miljoonia synonyymisanoja varastossaan?

Benoit ei muuten edes ollut omasta mielestäni mitenkään äärettömän surkea promottaja. Kaikki mitä hän sanoi mikkiin oli oleellista ja toimi. Miehellä ei ollut mitään suurta verbaalilahjakkuutta, mutta tätä peräänkuulutettua karismaa miehellä kyllä oli. Ilmeet, eleet ja ulkonäkö puhuivat puolestaan.

"punkkiz" kirjoitti:
Muitten puolesta on paha puhua, mutta itse en ainakaan hae hyvältä promottajalta mitään stand up-komiikkaa vaan uskottavaa ja ennen kaikkea tunteikasta promottamista. The Rock ei edes ollut mitenkään monipuolinen promottaja, varsinkaan face-aikoinaan. Ei missään nimessä hän ollut huono promottaja, mutta kovin yksipuolinen kylläkin.

Olen samaa mieltä, mutta silti monet tuntuvat pitävän Johnsonia jonkinlaisena "loistavan promottajan mittapuuna", joten otin sen nyt tuohon esimerkiksi.

"What" kirjoitti:

Mikkitaidot sitä, mikkitaidot tätä blaa blaa blaa....."mies on kyllä loistava kehässä, mutta mikkitaidot heikot, joten ei asiaa main eventtiin." Itse en ymmärrä tätä. Tarvitseeko painijan olla Dwayne Johnsonin kaltainen standup-koomikko menestyäkseen urallaan? Näiden mikkitaitojen perään haikailevien mielestä ilmeisesti täytyy. Jos pystyt vetämään promosi takeltelematta ja saamaan yleisön mukaan, se riittää minulle. Monet tuntuvat kuitenkin painottavan tätä asiaa yli kaiken. Mitä sitten jos Chris Benoit'lla ei ollut kymmeniä catch phraseja, eikä miljoonia synonyymisanoja varastossaan? Kehässä hän korvasi kaiken. Roderick Strong ei koskaan voi nousta ROH:in mestariksi, koska hänellä on huonot mikkitaidot. Kaikkea sitä näkee näillä painifoorumeilla.

Olet ymmärtänyt asian väärin (tosin niin ovat monet "mikkitaitojen" peräänkuuluttajat). Mikkitaidoilla ei sinänsä ole väliä, mutta kehätaidot eivät silti riitä. Pitää olla KARISMAA. Ja Chris Benoitilla tottavie oli karismaa, vaikkei loistopromoja vedellytkään. Yksi lause Benoitin karismalla riitti aivan hyvin myymään ihmisille matsin kuin matsin. Roderic Strongilla taas ei ole hitustakaan karismaa, joten hän ei voi koskaan nousta ROH:in mestariksi. Näin se vain on.

Paraskin mikkimies on pelkkää paperia, jos hänen promonsa ei ole uskottava. Ja karismalla on hyvin paljon tekoa sen kanssa, onko promo uskottava vaiko ei. Pelkillä niinsanotuilla "mikkitaidoilla" (mitälie ovatkaan jos karisma irroitetaan niistä?) ei tee mitään.

Ammattipaini ei ole urheilua kilpailumielessä. Se ei myöskään ole mikään akrobaattishow. Siinä erilaiset hahmot kamppailevat toisiaan vastaan, ja jos painija on pelkkä indyuikkari, hänestä ei tule mitään. Ja hahmoilla ei nyt meinata mitään over-the-top WWE-hahmoja, vaan ihan pelkkä "Be-yourself" kelpaa hahmosta. Roderick Strong on geneerinen indyuikkari. Ei karismaa, joka johtaa siihen, että hänellä ei ole hahmoa. Ja ilman hahmoa painija on juuri sitä, painija. Jos haluaa katsoa pelkkää painia ilman sen tarinaelementtiä, niin kreikkalaisroomalaisen kisoja järjestetään varmaan jokaviikonloppu jossain, sinne vain katsomaan. Maailman paras painija ei ole maailman paras showpainija. Se on showta, tarinankerrontaa.

Viihdyttääkö Roderick Strong sinua, vai viihdyttääkö sinua Roderic Strongin matsi jotakuta toista vastaan? Entä jos kehässä olisi kaksi Roderickstrongia? Entä jos koko promootiossa olisi pelkkiä Rodericstrongeja? Et ikinä katsoisi sellaista lafkaa. Se ei olisi viihdyttävää. Strongin tyylinen painija voi viihdyttää otellessaan jotakuta värikkäämpää vastaan, mutta se onkin sitten siinä.

Ilman hahmoja ei ole showpainia. Se on vain vapaapaini-esitys, jossa esitellään liikkeitä. Siinä ei myöskään ole mitään järkeä. Se olisi kuin elokuva ilman juonta. Miksi ketään kiinnostaisi katsoa juonetonta liikeshowta? Parin kerran jälkeen et näkisi enää mitään uutta, joten miksi vaivautuisit paikanpäälle tai television ääreen? Vapaapainin perusidea on kuitenkin myydä lippuja tapahtumiin. Ja se tapahtuu tapahtumien ja otteluiden promoamisella. Ei kukaan kävele vapaapainitapahtumaan vain siksi, että kerran kuussa promoottori laittaa webbisivulle cardin:

ROH Swimsuit Challenge:

Roderick Strong (champion) vs Swimsuit Charlie for the ROH World Heavyweight Title
Shawn Swimsuit vs William Smith
Swimsuit Boy vs Takeshi Swimsuit (Representing the Japanese Swimsuit Wrestling Federation JSWF!)
Spotmonkey Swimsuit vs Even Spotmonkeyer Swimsuit
Ja niin edelleen.

Ei, tapahtumat pitää myydä yleisölle. Sen tehtävän hoitavat juonikuviot ja promot. Jos kortissa on uikkaripojujen sijasta hahmoja, joihin fanit ovat kiintyneet, he tulevat paikalle. Vanha viisaus toki on se, että jos kaveri ei osaa promottaa, anna sille manageri. Mutta jos kaverilla ei ole karismaa, managerikaan ei voi asialle mitään.

Jos karisma luetaan mikkitaitoihin, niin kyllä, silloin painijalla TÄYTYY olla mikkitaitoja. Mutta kun karisma ei tarvitse mikrofonia näkyäkseen, niin ei sitä sinänsä mikkitaitoihin voi laskea. Silti pontti varmaan tuli selväksi.

Ja ennen kuin joku yrittää ottaa Japanin esimerkiksi, niin sielläkin kerrotaan tarinaa, mutta pääasiassa kehässä. Ja "hahmoilla" on sielläkin merkitystä. Pitää olla uskottava.

^^

Vuoden painipostaus 2009.

Ei mitään lisättävää.

"Riveni" kirjoitti:
Roderic Strongilla taas ei ole hitustakaan karismaa, joten hän ei voi koskaan nousta ROH:in mestariksi. Näin se vain on

You're wrong. TELL ME YOU'RE WRONG!!!

"What" kirjoitti:

"Riveni" kirjoitti:
Roderic Strongilla taas ei ole hitustakaan karismaa, joten hän ei voi koskaan nousta ROH:in mestariksi. Näin se vain on

You're wrong. TELL ME YOU'RE WRONG!!!

Tyhjä katse + teinipoikamainen ääni = vähemmän karismaa kuin Tomkolla hiuksia. Toisaalta eipä se karisman puute ole ennenkään haitannut ROHin mestariksi nousemisessa, mutta jos lafka tuosta aikoo yhtään kasvaa, ei Roddy varmaankaan ole paras valinta mestariksi. Ja tämä tulee suurelta Roderick Strong fanilta.

"Captain Charisma" kirjoitti:
Toisaalta eipä se karisman puute ole ennenkään haitannut ROHin mestariksi nousemisessa, mutta jos lafka tuosta aikoo yhtään kasvaa, ei Roddy varmaankaan ole paras valinta mestariksi. Ja tämä tulee suurelta Roderick Strong fanilta.

Itselleni ei kyllä tule mieleen yhtäkään ROH Mestaria, joilta ei olisi löytynyt jonkinasteista karismaa. Morishimalla ehkä kaikista vähiten, mutta silti tyyppi oli uskottava.

"Riveni" kirjoitti:

"Captain Charisma" kirjoitti:
Toisaalta eipä se karisman puute ole ennenkään haitannut ROHin mestariksi nousemisessa, mutta jos lafka tuosta aikoo yhtään kasvaa, ei Roddy varmaankaan ole paras valinta mestariksi. Ja tämä tulee suurelta Roderick Strong fanilta.

Itselleni ei kyllä tule mieleen yhtäkään ROH Mestaria, joilta ei olisi löytynyt jonkinasteista karismaa. Morishimalla ehkä kaikista vähiten, mutta silti tyyppi oli uskottava.

Xavier . Tottakai Roddyltakin nyt jonkinasteista karismaa löytyy, ei häntä muuten päästettäisi esiintymään ihmisten eteen.

Eikös myös ole tunnettu fakta, että Bryan Danielson on karismaton. Näin olen ainakin kuullut.

"Captain Charisma" kirjoitti:
Eikös myös ole tunnettu fakta, että Bryan Danielson on karismaton. Näin olen ainakin kuullut.

Kaikkihan tuota tykkäävät väittää, mutta itse en voisi enempää eri mieltä olla. Hyvänä esimerkkinä miehen mestaruuskausi kolme vuotta sitten, minkä aikaista heel-Danielsonia on verrattu mm. Flairiin parinkymmenen vuoden takaa. Mies otti yleisön haltuun ja loi tarinaa pelkällä olemuksellaan.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
^^

Vuoden painipostaus 2009.

Ei mitään lisättävää.

Juurikin näin. Riveni kiteytti asian täydellisesti.

Itse haluaisin ottaa esimerkiksi vielä Randy Ortonin. Hänen hahmonsa pyörii pitkälti nimenomaan sillä karismalla. Hänen promonsa voivat olla joskus vähän monotonisia, mutta ilmeilyt ja uskottavuus tekevät hänestä erinomaisen hahmon.

Esimerkiksi Kofi Kingstonin ongelma on ollut iät ja ajat se, että hänellä ei ole muuta hahmoa kuin "naurava neekeri" niin kuin joku asian vähän rasistisesti kerran kiteytti. Hänellä ei ole gimmickiä, hänellä ei ole hahmoa.

Mietitäänpäs sitten vähän vapaapainipromoja. Millainen on viihdyttävä promo? Minusta WWE:n ehdoton ykköspromoaja on John F'n Cena. Sillä miehellä on yksinkertaisesti kymmeniä hyviä ilmeitä, huumoria, asennetta ja intensiteettiä. Cena käyttää hyvin hyödyksi kaikkia pieniä nyansseja, tempoa, äänenväriä ja niin edelleen. Lisäksi hän sytyttää yleisön kuin yleisön. Mutta mikäs on Cenan gimmick? Hänen gimmick on hänen oikean elämän minänsä. Hän on nimenomaan oma itsensä ja jokainen meistä tietää, että Cena on hyvä ja kunnollinen kaveri, ukkomies joka harrastaa hyväntekeväisyyttä, pitää lapsista ja paiskii hommia enemmän kuin kukaan vapaapainija ikinä! Tämä tekee hänestä karismaattisimman ihmisen ikinä. Täydellinen face.

Promottamisessa on se ongelma, että näin miehisessä lajissa kuin wrestlingissä on aika vähän asioita, joista voi puhua mikkin. Useimmiten jutut ovat lähinnä uhoa tyyliin "minä aion voittaa otteluni Bragging Rightsissa ja viedä sielunne". Ilmeet, eleet, äänenpainot ja näyttely tekevät tällöin promosta joko hyvän tai huonon. Pitää osata olla uskottava ja näytellä.

Katsojat huomaavat heti, jos painija ei usko omiin puheisiinsa. Vähän sama tilanne toistuu oikeassa elämässä tilanteissa, joissa nainen ei hyväksy miehensä epäröivällä äänellä sanottua "minäkin rakastan sinua" -vakuuttelua.

"Darien Fawks" kirjoitti:
Promottamisessa on se ongelma, että näin miehisessä lajissa kuin wrestlingissä on aika vähän asioita, joista voi puhua mikkin.

Tätä en oikein ymmärrä. Onhan wrestlingissä vaikka minkälaista juonikuvioita, ihmissuhdedraamaa ja vaikka sun mitä. Mick Foley saattaa puhua hikiselle tennissukalle 10 minuuttia ja Al Snow mannekiinipäälle. Dwayne Johnson saattoi napata kitaran kainaloonsa ja laulaa yleisölle jonkin kantribiisin. Totta kai tuota perusuhoamista on paljon enemmän, mutta se on wrestlingin yksi olenaisimmista osista. Ollut aina ja tulee varmasti olemaan vielä 100:n vuoden päästäkin.

Eli jos käsikirjoittajat vaan jaksavat panostaa, niin kyllä promon voi vetää mistä vain. Eri asia on sitten nämä kaverit joiden gimmickiin (hahmoon) tuollainen hassuttelu ei käy.