Foorumiarkisto

Omenapuu on maukas ja tukeva puu, joka on syksyisin täynnä kypsiä, punaisia omenoita. Näky on kaunis, sillä suuret ja mehevät omenat antavat puusta elinvoimaisen ja tuotteliaan kuvan. Tätä autuutta ei kuitenkaan kestä loputtomiin, vaan loppusyksyllä omenat irtisanovat työsopimuksensa putoamalla maahan. Silloin kauniista omenapuusta muuttuu ruma ja raihnainen kelo.

Tämän hetken WWE on verrattavissa kauniiseen omenapuuhun. Se on tukevasti pystyssä, ja se sisältää muutaman valioyksilön. Kypsän ja suuren valioyksilön. Mutta aivan kuten omenapuiden hedelmillekin käy, myös WWE:n valioyksilöt putoavat jonain päivänä puusta pois. Yksi kerrallaan yksilöt jättävät jäähyväisensä yhtiölle, jolloin yhtiöstä muuttuu koko ajan huonomman ja raihnaisemman näköinen. Tällöin ainoa toivo uudelle rehevöitymiselle on se, että yhtiö luo uusia valioyksilöitä. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Mikä siis neuvoksi? Pitäisikö WWE:n ampua Jack Swagger, MVP, Kofi Kingston ja kaikki muutkin potentiaaliset tulevaisuuden main event -starat kuuraketin voimalla päämestaruuskahinoiden syövereihin, vai olisiko kenties turvauduttava vanhaan ja alkuperäiseen konstiin, eli hitaaseen ja varmaan rakenteluun? Eikö esimerkiksi se, että uusi kasvo lähetetään ECW-nimiseen painikouluun lehtori Regalin, lehtori Dreamerin, lehtori Goldustin ja rehtori Christianin syyttävien silmien alle tiistai-iltoihin taistelemaan, olisi hyvä keino tehdä uusi tuttavuus tutuksi suurelle yleisölle? Tai jos se viikottainen hypevideohelvetti venyykin tällä kertaa 40-minuuttiseksi, niin voihan tulevaisuuden tukipilarin aina paiskata Superstarsiin ottelemaan toista mystistä lupausta vastaan ottelussa, jonka näkee noin joka viides uskollinen Raw-fani. Voihan?

No mutta eihän kukaan jaksa odottaa kolmea vuotta sitä, että uudesta lempparipainijasta kruunautuu vihdoinkin se kauan kaivattu maailmanmestari. Siinä vaiheessa juna on jo mennyt, ja tulokkaan mestaruusvoitto tuntuu puuduttavan tylsältä (vrt. Cena tai Joe). Sehän on oikea varsinainen Via Dolorosa seurata sen Swaggerin tai MVP:n kahinoita midcard-kuvioissa midcard-mestaruuksista Perkeleen siittämän Hickenbottomin, sydämettömän Isonenän ja omaa asemaansa viimeiseen asti puolustavan Deadmanin hallitessa maailmanmestaruuskuvioita vuodesta toiseen ilman mitään syytä – onhan kolmikolla kuitenkin pelkkää wrestling-termiä vihaavan ja EWR:ssä varmasti yhtiönsä konkurssiin ajavan Vince McMahonin antama autonomiahallinto, mitä bookkaukseen ja tulevaisuuden main event -tähtien luomiseen tulee.

Lienee siis väistämätöntä yliviivata hidas ja vanhanaikainen uuden tulokkaan rakentelu vaihtoehdoista pois, sillä midcardin ja main eventin välistä otsonikerrosta on ilmeisesti mahdotonta lävistää ilman HBK:n, Triple H:n tai Undertakerin antamaa henkilökohtaista ja eroottista siunausta. Esimerkiksi CM Punk on ollut koko WWE-uransa ajan Hunterin omistamassa koirankopissa eikä hänellä ole näin ollen ollut pienintäkään saumaa kohota rosterin hierarkiassa porrastakaan ylemmäs.

Sitten on nämä kaiken maailman hyväonniset ortonit, rhodesit, dibiaset ja neidhartit, jotka saivat vanhemmiltaan 0-vuotissyntymäpäivälahjaksi 70 overuuspistettä ja kovat statsit muihinkin kategorioihin. Mokomat kultalusikka kädessään syntyneet puoskarit, joilla ei ole mitään arvostusta, intohimoa tai rakkautta jaloa lajiamme kohtaan. Mikä oikeus heillä on vallata tv-ohjelmien main event -kuvioita ja napata voittoja tileilleen, häh? Jos minulta kysytään, niin nuo peijoonin perseennuolijat saisivat palata takaisin FCW:hen opettelemaan painin elkeitä D'Lo Brownin ja Billy Kidmanin alaisuuteen ja käymään läpi sen, minkä tasan kaikki muutkin (esimerkiksi Kelly Kelly tai Adam "Pacman" Jones) ovat joutuneet käymään. Muuten homma on täysin moraalitonta, vähän niin kuin painajaismaisen autonomiakolmikomme itserakas käyttäytyminen.

Ehkä WWE:n olisi tosiaankin syytä ottaa TNA:sta mallia. Suuren yleisön ihannoima Bryan Danielson – varsinaisen kansainvälisen supertähden karismallaan ja lookillaan – voisi debytoida Survivor Seriesin jälkeisessä Raw'ssa murjomalla John Cenan sairaalakuntoon yhdellä pyykkinarulla ja jatkaa mielenkiintoista dominointiaan selättämällä seuraavan viikon Raw'ssa Santino Marellan – taas kerran – yhden pyykkärin jälkeen. Siinähän meillä on meidän pelastajamme. Bryan "Kristus" Danielson sanomanaan pyykkinaru ja yliluonnolliset painitaidot. Vapiskaa, PPV:iden ostoluvut ja tv-ohjelmien katsojaluvut – olemme luoneet vedenpitävän supertähden oikoreitin kautta! Eihän Danielsonin kaltainen smark-kansan Jumala isolla J-kirjaimella voi firmaamme pettää, eihän? Ja jos suunnitelma todellakin onnistuu ja Danielsonista nousee pysyvä main event -tähti, bookataan TLC-PPV:n jälkeiseen SmackDowniin segmentti, jossa Drew McIntyre pieksee Undertakerilta vintin pimeäksi Big Bootilla. Ai niin, mutta tässä vaiheessahan tulee vastaan Berliinin muuriakin paksumpi este nimeltään autonomiakolmikko; eihän Undertaker häviä koskaan, ja jos tulokas pääsee häntä vastaan ihan PPV-lähetyksiinkin asti ottelemaan, on kyseessä aina tulokkaan hautaaminen sieluttoman 'Takerin toimesta. Näkyvyys ja pärjääminen kaikkien aikojen legendaarisinta WrestleMania-ottelijaa vastaan jäävät jostain kumman syystä aina mainitsematta.

Enää muutama vuosi, pojat. Sitten ilkeä autonomiakolmikkomme astuu taka-alalle kehätoiminnasta ja maailmanmestaruusvoitoista, ja main event -paikka nuorille ja oikeasti taitaville painijoille on vihdoinkin tosiasia. Vielä parempi olisi, jos Cena tai Orton – kaikista mieluiten jopa molemmat – loukkaantuisi kärsien jonkin pitkää kuntoutusta vaativan vamman, niin viimeistään silloin pääsisivät Evan Bourne, Shelton Benjamin ja Carlitokin maistamaan maailmanmestaruuden makoisaa mallasta. Ketä loppujen lopuksi kiinnostaa WWE:n taloudellinen menestys, jos vaihtoehtona on 60 minuutin teräsmiesottelut vaikkapa William Regalin ja Charlie Haasin välillä? Ah, sitä realistisen tekniikkapainin jumalanpalvelusta.

Totuus on se, että vaikka nuo taivaalla tuikkivat tähdet ovat syntyneet riippumattomana muista tähdistä, painimaailman supertähdet syntyvät eri tavalla. Uutta supertähteä luodessa tarvitaan aina toista supertähteä. Siinä on syy siihen, miksi autonomiakolmikko ja kaikki muutkin ilkeämieliset vanhukset pyörittävät yhä maailmanmestaruuksien ja main event -kuvioiden karuselleja: heistä puristetaan kaikki irti pelkästään uusien supertähtien luomiseksi (kts. esim. Batista–Hunter, Kennedy–Undertaker ja Cena–Michaels). Kyseessä ei ole itsekkyys, maailmanmestaruustilastojen pakkomielteinen rikkominen tai taloudellisen tilanteen epätoivoinen kohentaminen, vaan vain ja ainoastaan arvostus, intohimo ja rakkaus jaloa lajiamme kohtaan.

Ottakaa iisisti. Jos kukaan heistä ei törttöile mitenkään merkittävästi, on Jack Swagger, John Morrison, Kofi Kingston ja MVP kantanut maailmanmestaruutta vähintään kerran vuoteen 2012 mennessä.

Enska sitten pisti pöytään todella monipuolisen ja ytimekkäästi asiansa ajavan postauksen. Todella, todella hyviä pointteja, ja mukava huomata etten ole ihan ainoa, joka ei ole alkanut inhota tuota WWE:n konkarikolmikkoa. Uutta verta ja tuoreutta toki kaivattaisiin, mutta vielä kun tuosta ''petojen kolmikosta'' on hyötyä, ja he ovat suht hyvässä kunnossa, en näe välttämättömyytenä heidän dumppaamista. Siitä pointista etenkin olen samaa mieltä. Tuskin Legacykaan olisi kauheasti hyötynyt, jos olisivat otelleet kolme tasaista ottelua vaikkapa M.V.P:tä ja Mark Henrya vastaan. Tai vaikkapa Orton melkein koko vuoden 2005 feudaamalla paria taukoa lukuunottamatta Simon Deanin kanssa (esimerkki, markkaan kyllä häntä), ja ottelemalla tämän kanssa HIAC:ssa.

Ja minusta sitä ''konkarien pirullisen kolmikon yksinvaltiutta liioitellaan.

Tuo on enskan mielipide, itse olen täysin eri mieltä, kuten tiedättekin.

"What" kirjoitti:
Tuo on enskan mielipide, itse olen täysin eri mieltä, kuten tiedättekin.

Kunhan parodioin trollaustasi.

"enska" kirjoitti:

"What" kirjoitti:
Tuo on enskan mielipide, itse olen täysin eri mieltä, kuten tiedättekin.

Kunhan parodioin trollaustasi.

Sinulla on tuota kirjailijan vikaa niin paljon, että vaikka kirjoitat täyttä tuubaa, osaat sanoa sen niin vakuuttavasti että kaikki uskovat. Kunnioitan.

"What" kirjoitti:

"enska" kirjoitti:

"What" kirjoitti:
Tuo on enskan mielipide, itse olen täysin eri mieltä, kuten tiedättekin.

Kunhan parodioin trollaustasi.

Sinulla on tuota kirjailijan vikaa niin paljon, että vaikka kirjoitat täyttä tuubaa, osaat sanoa sen niin vakuuttavasti että kaikki uskovat. Kunnioitan.

En viitsisi vääntää asiasta sen enempää, mutta kyllä minun mielipiteeni tulevat tuossa tekstissä hyvinkin vahvasti esiin – ellei lukija sitten ymmärrä ironisia heittojani väärin. Se, ovatko mielipiteeni sitten mielestäsi tuubaa, onkin ihan eri asia eikä liity mainitsemaasi "kirjailijan vikaan" mitenkään.

"enska" kirjoitti:

"What" kirjoitti:

"enska" kirjoitti:

"What" kirjoitti:
Tuo on enskan mielipide, itse olen täysin eri mieltä, kuten tiedättekin.

Kunhan parodioin trollaustasi.

Sinulla on tuota kirjailijan vikaa niin paljon, että vaikka kirjoitat täyttä tuubaa, osaat sanoa sen niin vakuuttavasti että kaikki uskovat. Kunnioitan.

En viitsisi vääntää asiasta sen enempää, mutta kyllä minun mielipiteeni tulevat tuossa tekstissä hyvinkin vahvasti esiin – ellei lukija sitten ymmärrä ironisia heittojani väärin. Se, ovatko mielipiteeni sitten mielestäsi tuubaa, onkin ihan eri asia eikä liity mainitsemaasi "kirjailijan vikaan" mitenkään.

Mistä tässä viestiketjussa olisi tarkoitus keskustella? Varmaan se keskustelun aihe on ujutettu tuonne rivien väliin, mutta minä en sitä ymmärrä. Ainoa, mikä tulee mieleen, on keskustelu WWE:n bookkauksesta, jolle on kyllä olemassa jo ennalta sellaisia aiheita kuin "WWE ennen ja nyt" ja "WWE:n ongelmat."

Mielestäni tämä on vaan enskan novelli, eikä mikään keskustelunavaus. Mutta minäpä olenkin vaan minä, tyhmä, lihava ja sivistymätön moukka.

"What" kirjoitti:

"enska" kirjoitti:

"What" kirjoitti:

"enska" kirjoitti:

"What" kirjoitti:
Tuo on enskan mielipide, itse olen täysin eri mieltä, kuten tiedättekin.

Kunhan parodioin trollaustasi.

Sinulla on tuota kirjailijan vikaa niin paljon, että vaikka kirjoitat täyttä tuubaa, osaat sanoa sen niin vakuuttavasti että kaikki uskovat. Kunnioitan.

En viitsisi vääntää asiasta sen enempää, mutta kyllä minun mielipiteeni tulevat tuossa tekstissä hyvinkin vahvasti esiin – ellei lukija sitten ymmärrä ironisia heittojani väärin. Se, ovatko mielipiteeni sitten mielestäsi tuubaa, onkin ihan eri asia eikä liity mainitsemaasi "kirjailijan vikaan" mitenkään.

Mistä tässä viestiketjussa olisi tarkoitus keskustella? Varmaan se keskustelun aihe on ujutettu tuonne rivien väliin, mutta minä en sitä ymmärrä. Ainoa, mikä tulee mieleen, on keskustelu WWE:n bookkauksesta, jolle on kyllä olemassa jo ennalta sellaisia aiheita kuin "WWE ennen ja nyt" ja "WWE:n ongelmat."

Mielestäni tämä on vaan enskan novelli, eikä mikään keskustelunavaus. Mutta minäpä olenkin vaan minä, tyhmä, lihava ja sivistymätön moukka.

Novellin sijaan kyseessä on kyllä enemmänkin pakina, mutta se ei ole olennaista. Päätin postata sen tänne, koska Kolumnit-osiota tuskin kovinkaan ahkerasti näinä päivinä päivitetään ja täällä ajatukseni saattavat – ja itse asiassa tekivätkin niin – synnyttää keskustelua, mikä olisi Kolumnit-alueella mahdotonta.

Jos mielipidekirjoituksia ei foorumille saa siis postata, niin uskon sinua ja heitän nämä tulevaisuudessa vaikkapa sitten blogeihin tai viimeksi kivikaudella päivitettyihin topiceihin (aikaisemmista viesteistä eriävän kolumnin postaaminen moisiin ketjuihin tuntuisi muutenkin typerältä), moderaattori-What. Asia selvä.

Niin, ja miksi hihastasi aina tippuu se angstauskortti? Et ole maailman napa, hyvä mies.

What vs Enska feudi käymässä kuumana , oma ketju roskakoriin anyone?

Tajusin juuri hirveän asian - vaikka päämestaruudet ovat tänä vuonna vaihtaneet omistajiaan jo 17 kertaa, yksikään näistä vaihdoksista ei ole johtanut ensikertalaismestariin.

Mutta onhan tuo Whatin yltiönegatiivisuus varsin naurettavaa. Selkeitä merkkejä paremmasta tulevaisuudesta kuitenkin jo on. Morrison on face-roolissaan jo niin overi, että voitaisiin nostaa maailmanmestaruuskahinoihin ilman kummempia ongelmia. Kingston on uransa käännekohdassa matkalla kohti isompia liigoja. DiBiase saa kovan pushinsa jahka Marine-kakkonen ilmestyy, ja Christiankin noussee kovempiin sarjoihin kunhan pääsee C-show'staan pois. Punkista tehtiin tähti jo tänä vuonna, ja koirankoppispekulaatioista on tullut surkuhupaisa klisee. Mutta kuten enskakin jo teroitti, maltti on WWE:n kanssa valttia.

En nyt ihan allekirjoita tuota väitettä hitaan rakentelun kelvottomuudesta. J. Hardynkin ensikosketus kultaan vuosi sitten Armageddonissa tuntui upealta ehkä juuri siksi, että sitä oli joutunut odottamaan niin kauan. Joka tapauksessa nämä vanhan koulukunnan patruunat saisivat jobata enemmän ja auttaa täten osaltaan uusien tähtien syntymistä. Ei se jobbaus niin vahingollista ole. Esimerkki: Jericho selätettiin juuri viikon sisään sekä Christianin että Kingstonin toimesta, mutta silti kyettiin nostamaan ME:hen kenenkään ihmettelemättä. Mutta toisaalta, Jericho nyt onkin jumala.

enskan teksti oli ihan hauska, ja oli siinä hyviäkin pointteja (kuten että toki tässä ei mitään ihan hirveää hätää ole), mutta edelleenkin ymmärrän kyllä sen, että monia (itseänikin osittain) alkaa kyllästyttää tuon pahuuden kolmikon jatkuva pyöriminen ME:ssä sen sijaan, että siellä nähtäisiin välillä kokonaan tuoreita kasvoja (tästä oli loistavana esimerkkinä Punk/Hardy, joka ei minun käsitykseni mukaan millään mitattuna ollut epäonnistunut.. tosin en luekaan huhuja tai uutisia). WWE:llä kun olisi siis potentiaalia käyttää välillä ihan kokonaan tuoreita kasvojakin pääkuvioissa jo nyt, niin kyllä minusta on silloin ihan oikeutettua toivoakin välillä tämmöisiä tuoreita kohtaamisia siellä ainaisten hickenbottomeiden ja kumppaneiden osalta.

Toisaalta taas juuri mm. What on kyllä niin yli vetänyt koko tämän valittamisen: esimerkiksi juuri Legacy saatiin näyttämään välillä varsinkin vahvalta, vaikka he kaksi kolmesta ppv-kohtaamisesta hävisivätkin. On muitakin tulevaisuuden tähtiä ihan ok:sti osattu käyttää eli kyllä tulevaisuudessa paljon valoakin on näkyvissä, mutta tietyissä tapauksissa olisi myös paljon parantamisen varaa..

..Olen nimittäin tyystin eri mieltä enskan kanssa tuosta Punkin käytön toimivuudesta. "Unohdettu näkyvyys, joka tulee Undertakerin kohtaamisesta"? Ihan samanlaista näkyvyyttä saavat monet jobberitkin hävitessään UT:lle. Ihan samanlaista näkyvyyttä sai Punk viime vuonna Batistaa vastaan, kun häntä ei missään vaiheessa tuossa kohtaamisessa esitetty varteenotettavana voittajakandidaattina ja hän lopulta säilytti mestaruuden vain sen takia, että Kane sattui sekaantumaan otteluun. On eri asia saada hyvää näkyvyyttä kamppaillessa tasaväkisesti kovaa nimeä vastaan (Legacy vs. DX) tai saada näkyvyyttä sillä, että yrittää epätoivoisesti otella ylivoimaista vastustajaa vastaan, vaikka rahkeet eivät millään riitä - eivät ainakaan sen perusteella, että molemmat 1 vs. 1 -ottelut ppv'ssä ovat olleet ohi n. 10 minuutissa ja toisessa voitto tuli vuoden suurimmalla huijauksella ja toisessa tulikin näyttävästi turpaan (UT vs. Punk). Tuohon kun vielä lisätään se, että ilmeisesti Punk on vähintään kerran SD!:ssäkin jo taputellut rytmikkäästi Gogoplatan kynsissä lyhyehkössä ottelussa niin kyllä minusta Punkin käyttö SummerSlamin jälkeen on ollut varsin anaalista. Jos sitä HIAC-voittoa (joka enskan mielestä olisi ollut täysin naurettavaa mutta minusta oikein buukattuna aivan toimiva ratkaisu) ei olisi voitu antaa, niin olisi Punk tässä kuviossa voitu saada näyttämään paljon vahvemmalta. Kohta ollaan varmaan taas siinä pisteessä, että samoin kuin viime vuoden parin kuun päämestaruussekoilujen jälkeen mies ujutetaan taas TT- ja IC-kuvioihin.

Ja huomautuksena myös (jos se on vielä jollekin epäselvää), että moderoinnin hoitavat käyttäjäryhmään "moderaattorit" kuuluvat henkilöt (ja toki foorumin ylläpidosta huolehtivat adminit). Kaikki, jotka ovat noiden käyttäjäryhmän ulkopuolella voivat jättää aiheiden tarpeellisuudesta valittamisen tai toisten käyttäjämoderoinnista huomauttamisen meidän huomiimme.

En ymmärrä enskan valitusta tuosta TNA:n Desmond Wolfelle antamasta isosta debyyttipushista. Ymmärrän kyllä, että tykkäät hitaasta vuosia kestävästä hahmon rakentelusta, mutta mikäli kyseessä on sellainen kaveri joka joka tapauksessa tulee saavuttamaan sen ME-statuksen ennemmin tai myöhemmin ilman hölmöilyjä, niin miksi odottaa? Tykkäsit tai et, niin yhden Kurt Anglelle tehdyn Lariatin jälkeen Desmond on jo noussut yhdeksi Impact Zonen suurimmaksi inhokkiheeliksi. Sympaattisen Cody Deanerin murskaaminen vain lisäsi tätä statusta. Ja onhan näitä ennenkin nähty, että painija debytoi uudessa firmassa suoraan main eventerinä. Esimerkkinä vaikkapa myöskin TNA:sta Samoa Joe. Tai Sting, joka lähes heti heitettiin Ric Flairia vastaan NWA:ssa. Ja sitten haluan vielä painottaa, että Desmond on kerta kaikkiaan sen verran hyvä kaikin puolin, että häntä on ihan turha midcarderina edes käyttää.

Saas nähdä, kuinka Nigelin suurin nemesis, Bryan Danielson debytoi WWE:ssä. Varmaankin squashaamalla paikallisen jobberin, tai tanssimalla bäkkärillä Livin la vida locan tahtiin Yoshi Tatsun ja Goldustin kanssa.

Muutenkin tämä ylenpalttinen viivyttely uusien tähtien rakentamisessa ei tee hyvää. Vaikkapa tuo mainitsemasi MVP. Hän on ollut kuitenkin kuvioissa mukana vuodesta 2006, eli täydet kolme vuotta, ja alusta asti hän oli monien mielessä sellainen "varma tulevaisuuden iso nimi." Nyt 3 vuotta myöhemmin MVP on täysin samassa pisteessä, kuin debytoidessaan. Jonkin sortin upper midcarder. Ja äijähän on jo nyt ikäloppu, taitaa olla 35 mittarissa? Eli sitten JOS hänet pushataan vuonna 2011 tai 2012 ME:hen, niin ukkohan on nelikymppinen ja kerkeää ehkä kaksi vuotta painia, kunnes paikat pettävät. Hyvää bisnestä. Toinen mainitsemasi mies, Jack Swagger on taas kuin Nigel tai Kurt Angle. Yksinkertaisesti sen verran hyvä, että koluaminen midcardissa tuntuu tyhmältä.

"enska" kirjoitti:
Ketä loppujen lopuksi kiinnostaa WWE:n taloudellinen menestys, jos vaihtoehtona on 60 minuutin teräsmiesottelut vaikkapa William Regalin ja Charlie Haasin välillä? Ah, sitä realistisen tekniikkapainin jumalanpalvelusta.

Minä en vastaa WWE:n taloudesta, joten elämääni ei vaikuta onko WWE:llä pussissaan 180 miljoonaa dollaria vai ainoastaan 80 miljoonaa. Ohjelmiston taso on se, mikä fanille eniten merkitsee. Jos ohjelmien taso nousisi, voisi mielessäni käydä jopa aate, että ostaisin jonkun PPV:n ihan aitona DVD:nä ja sitä myöten antaisin jonkun osuuden sen DVD:n hinnasta WWE:lle. Tuote on kuitenkin nykyisellään varsin kehno, ja ajastaan 20 vuotta jälkeen jäänyt, ettei tulisi mieleenkään ostella mitään DVD:itä, ja tällä tavoin tukea toimintaa.

Ja tuo Regalin ja Haasin Iron Man olisi varsin mielenkiintoinen.

Tuosta Desmond/Danielson -vertailusta unohdinkin sanoa. On täysin turhaa verrata näiden kahden miehen pushien rakenteluja, koska kylmä tosiasia on se, että suuri osa TNA:n aktiivisista faneista vähintäänkin tiesi Desmondin (ja tämän saavutukset) etukäteen -> miehen uraa on turha aloittaa millään alakortin feudilla. Ihan samalla tavalla ei vaikkapa Booker T:nkään ura alkanut millään alakortin läpikaluamisella (taisi peräti debytoida ppv'n Main Eventissä). Sen sijaan suuri osa WWE:n aktiivisista faneista tuskin tietää Danielsonia (tai tämän saavutuksia), joten miehen pushin rakentelu onkin järkevää aloittaa juuri niillä alakortin otteluilla tai vaikkapa lyhyellä ECW-runilla.

"Kenitys" kirjoitti:
Tuosta Desmond/Danielson -vertailusta unohdinkin sanoa. On täysin turhaa verrata näiden kahden miehen pushien rakenteluja, koska kylmä tosiasia on se, että suuri osa TNA:n aktiivisista faneista vähintäänkin tiesi Desmondin (ja tämän saavutukset) etukäteen -> miehen uraa on turha aloittaa millään alakortin feudilla. Ihan samalla tavalla ei vaikkapa Booker T:nkään ura alkanut millään alakortin läpikaluamisella (taisi peräti debytoida ppv'n Main Eventissä). Sen sijaan suuri osa WWE:n aktiivisista faneista tuskin tietää Danielsonia (tai tämän saavutuksia), joten miehen pushin rakentelu onkin järkevää aloittaa juuri niillä alakortin otteluilla tai vaikkapa lyhyellä ECW-runilla.

Mitä tarkoitat TNA:n aktiivisilla faneilla? Niitä Impact Zonen ilmaisiin Impact-nauhoituksiin raahautuvia muutamia kymmeniä firmalle 20 dollaria kuukaudessa PPV:istä maksavia smarkeja? Ja minkä kokoinen on "suuri osa" TNA:n aktiivisista faneista? Jos Impact saa joka kerta katsojaluvukseen vähintään 1.1, voimme siis olettaa, että suuri osa (= vähintäänkin 2/3) eli n. 0.7 siitä katsojaluvusta tietää entuudestaan Desmond Wolfen.

Ja vertaus Booker T:hen on täysin turha; Booker oli sekä WCW:ssä että WWE:ssä vaikuttanut, WrestleManian maailmanmestaruusmatsiakin tähdittänyt supertähti, kun Nigel taas... no, koulujen liikuntasaleissa ryöminyt pienen luokan tekijä.

Ne muutamat "This is awesome!" -chanttia huutavat jenkkifutispaitaan pukeutuneet läskit =/= "TNA Universe".

Täpötäysi Hammerstein Ballroom tai Manhattan Center ei ihan koulun liikuntasali ole.

En olisi oikeasti uskonut näkeväni päivää, jolloin enskasta tulee trolli.

Olin juuri pureutumassa samaan asiaan kuin What, mutta jätänkin tällä kertaa väliin. Jos ei riitä intoa tutustua tarpeeksi materiaaliin, jota käy arvostelemaan, pitäisin suosiolla sormeni pois näppäimistöltä.

On toki totta, että hidas nosto luo hetki hetkeltä enemmän sitä tietynlaista odottamisen, sekä ison tapahtuman tuntua, mutta miksi käyttää pelkästään yhtä tuotetta kun useampia on tarjolla? Jos näemme yhtäkkiä jonkin sortin shokkivoiton, en pistä ollenkaan pahakseni sitä varsinaisen nosteen alulle. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa TNA'ssa Main Eventin portaita asteleva Hernandez, joka jätti midcardin taakseen irtaannuttuaan pitkäaikaisesta tag team partneristaan Homicidesta. Mies voitti iMPACTissa jokunen aika sitten Samoa Joen puhtaasti, jättäen täydellisesti shokeeraavan tunnelman katsojakunnalle, ja kun mietitään kuinka overiksi mies on saatu näinkin lyhyessä ajassa, voimme puhua yleisesti ottaen megapushista. Sama pätee muunmuassa Kurt Angleen ja tietyissä määrin jopa Brock Lesnariin. Tuskin kukaan voi väittää, että heidän vuosiaan main eventissä ei olisi ollut mahtavaa seurata?

Nyt kun muunmuassa Kurt Anglen eläkepäivät lähestyvät hiljalleen, on aivan oikeutettua, että nimet kuten edellämainittu Hernandez saavat näyttönsä suuremmissa kuvioissa jo tässä vaiheessa, enkä suotta kävisi rakentelemaan mitään vuosia kestävää storylineä, jossa mies nousee hiljalleen kohti päämestaruutta, sillä, jos yritys jää turhaksi, voidaan mies tiputtaa vielä sinne, missä hän toimii parhaiten. Aikaa jää vielä muidenkin try-outeihin ja on todettu, että miehestä joko on, tai ei ole pyörimään päämestaruuksien kimpussa.

Jos tilanne on kuitenkin se, että varmuus toimivuudesta fanikantaa katsoen (tapaus Jeff Hardy) on jopa loogista lähtä rakentelemaan hitaasti mahdollisuutta astetta ylemmäs. Pikkuhiljaa tapahtuvat suuremmat voitot kasvattavat mielenkiintoa painijaa kohtaan ja pian sitä huomataankin, että mies yrittää jo puskea itseään kohti päämestaruutta. Vielä kun asiaa onnistutaan kasvattamaan samalla tavalla kuin Hardyn tapauksessa nostamalla mielenkiinnon huippuunsa joka ikinen viikko, ollaan jo todella lähellä supertähden luomisessa ja jos tuleva tähti saavuttaa tarpeeksi ajoissa suuren overiuden, en näe mitään pahaa, jos tämä pääsisi jopa katkaisemaan jonkun veteraanin uran siihen paikkaan. Tästä jää mieleen muistettava ottelu ja vanha main event pelurikin on jo korvattu. Win-win situation.

Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa TNA'ssa Main Eventin portaita asteleva Hernandez, joka jätti midcardin taakseen irtaannuttuaan pitkäaikaisesta tag team partneristaan Homicidesta. Mies voitti iMPACTissa jokunen aika sitten Samoa Joen puhtaasti, jättäen täydellisesti shokeeraavan tunnelman katsojakunnalle, ja kun mietitään kuinka overiksi mies on saatu näinkin lyhyessä ajassa, voimme puhua yleisesti ottaen megapushista.

En tiennytkään, että megapush tarkoittaa sitä, että pääsee vuoden suurimpaan PPV:hen ottelemaan Eric Youngia ja 50-vuotiasta Kevin Nashia vastaan triple threat -ottelussa lafkan arvottomimmasta mestaruudesta heti muijien tag-vöiden jälkeen.

Ja täydellisestä tappomasiinasta ruikuttavaan x-divarin mestariin muuttuneen Joen voittaminen ei kyllä ole ollut enää aikoihin mikään suuri saavutus ainakaan minun mielestäni, sillä vastahan mies hävisi Amazing Redille. Ehkäpä Anglen tai Stingin puhdas voittaminen on ainoa, joka aiheuttaa sellaisen "ooh"-reaktion. Saa nähdä, mitä Turning Pointin Angle vs. Desmondissa käy. Toivon mukaan Wolfesta muovautuu se toivottu supertähti, mutta suuri pelko siitä, että koko homma meneekin pieleen, on olemassa.

Sama pätee muunmuassa Kurt Angleen ja tietyissä määrin jopa Brock Lesnariin. Tuskin kukaan voi väittää, että heidän vuosiaan main eventissä ei olisi ollut mahtavaa seurata?

Angle ja Lesnar ovat varsin outoja vertauksia äsköiseen Hernandez-heittoosi, sillä siinä missä Hernandez on pyörinyt TNA:ssa jo vuodesta 2003 asti, tekivät Angle ja Lesnar ME-läpimurtonsa heti ensimmäisenä WWE-vuotenaan. Hernandezin tapauksessa ei voida puhua niinkään "nopeasta läpimurrosta"; miestä on rakennettu ja pushattu jo kauan. Se push, jota hän nyt saa, on monen vuoden rakentelun tulos. Jos se pelaa, niin antaa mennä – hyvä niin. Voi kuitenkin olla mahdollista, ettei tuppisuisesta ja jo nyt 36-vuotiaasta meksikaanista saada sitä TNA:n epätoivoisesti tarvitsemaa tulikuumaa myyntitykkiä, mutta ainahan saa toivoa. Itse ainakin toivon suuren yleisön pitävän Hernandezista, sillä mies on erittäin viihdyttävä jannu kehässä ja hänen pushiaan on valmisteltu kauan ja hartaasti. Kaikki painijat eivät kuitenkaan iske yleisöön hyvästäkään rakentelusta huolimatta, ja se on valitettava tosiasia.

Viimeinen kappaleesi on täyttä asiaa. Jeffin bookkaus olikin mielestäni malliesimerkki siitä, miten midcarderista tehdään main eventer. Tällä hetkellä Jeffin käsittelyä saa Kofi Kingston, ja voin vannoa, että hänestä tulee hyvinkin suuri peluri ensi vuoden aikana.

"enska" kirjoitti:
Mitä tarkoitat TNA:n aktiivisilla faneilla? Niitä Impact Zonen ilmaisiin Impact-nauhoituksiin raahautuvia muutamia kymmeniä firmalle 20 dollaria kuukaudessa PPV:istä maksavia smarkeja? Ja minkä kokoinen on "suuri osa" TNA:n aktiivisista faneista? Jos Impact saa joka kerta katsojaluvukseen vähintään 1.1, voimme siis olettaa, että suuri osa (= vähintäänkin 2/3) eli n. 0.7 siitä katsojaluvusta tietää entuudestaan Desmond Wolfen. :lol:

Siitä huolimatta, että kursivoit tuon "aktiivinen" -sanan, sivuutit silti sen merkityksen vertaamalla asiaa katsojalukuihin. Tarkoitan aktiivisilla juuri niitä TNA:n faneja. Niitä, jotka ovat kuukaudesta toiseen Impact Zonella järjestettävissä ppv'issä (ne kun tuskin ovat ilmaisia) tai olisivat ainakin jos asuisivat lähempänä, ne jotka seuraavat TNA:n toimintaa aktiivisesti ja ne jotka yleisesti pitävät promootiota parhaana heti suikaloidun leivän jälkeen (no, tämä ei ole kyllä aktiivisen fanin edellytys, mutta useilla se tulee siinä sivussa). Toisin sanoen siis kyllä, suuri osa TNA:n aktiivisesta faneista on niitä smarkkeja. Ja juuri siinä suhteessa TNA on aivan samassa tilanteessa kuin indypromootiot: sen aktiivinen fanikanta on juuri smart mark -porukkaa, kun taas suuri osa WWE:tä viikottain seuraavista, kaikissa live show'issa käyvistä, fanipaidoissa kulkevista jne. tuskin on internetin smart markkeja, vaan esimerkiksi naisia ja (PG-linjauksen myötä kasvaen) nuoria lapsia. Eron voi nähdä siinä, että jos Nigel olisi debytoinut WWE:ssä, ei hänen ROH-menneisyydestään olisi taatusti sanottu mitään, mutta TNA:ssa mainittiin: juuri siksi että suuri osa aktiivista faneista seuraa/tietää myös ROH:n.

Tottakai TNA:n viikottaisten lähetysten katsojiin kuuluu paljon niitä, jotka katsovat esim. Knockoutien tissiosuudet, mutta kääntävät sitten pois tai katsovat näkyisikö Hogania ja vaihtavat sitten kanavaa, mutta en minä heitä nimittäisi aktiivisiksi faneiksi. Aktiivisia faneja on ne, joita TNA promootiona kiinnostaa paljon. Ja heistä suuri osa aivan taatusti tiesi herran nimeltä Nigel McGuinness ennen tämän TNA-debyyttiä. Näille satunnaiskatsojille taas on aika sama, kuka siellä esim. Anglen kanssa pyörii ME:ssä kun kaikki ME-nimet eivät kuitenkaan voi olla Hoganin kaltaisia superstaroja vuosikymmenien takaa.

(EDIT: Lisäys luettuani iMPACT!-aihetta.. tämä on periaatteessa huono esimerkki, koska myös Bileyu kuuluu IWC:hen, muttta menköön. Sekä What että Bileyu katsoivat viimeisimmän IMPACT!:n - tietenkään se ei katsojaluvuissa sattuneesta syystä näy, mutta se ei pointti ole - mutta siinä missä What on TNA:n aktiivinen fani, Bileyu ei sitä ole.)

Ja ai niin, ensin kysyt että minkä kokoinen on suuri osa ja sitten jo määrittelet, että sen pitäisi tarkoittaa vähintään kahta kolmasosaa.. Nyt sekoitat "suuri osa" ja "suurin osa" -sanat (käytin tarkoituksella juuri tuota edellämainittua) :) Joidenkin mielestä ehkä pilkunviilausta, mutta katsottaessa vaikka uutisia, on suuresta osasta puhuttu usein alle 50 prosentinkin synonyymina ja HS on käyttänyt otsikossaan sanaa "suuri osa" ja puhunut 13 prosentista.. Ei ihan kahta kolmasosaa. Suuri osa on yhtä kuin merkittävä tai huomattava osa, eli tässä tapauksessa niin selkeä palanen fanikannasta, että se pitää juuri esim. buukkausasioissa ottaa jo huomioon. Se, että WWE:n fanikannasta marginaalinen osa tietää Bryan Danielsonin, ei riitä syyksi nostaa miestä erityisen korkealle heti debyytissään, mutta se että TNA:n aktiivisesta fanikannasta varmastikin useamman kymmentä prosenttia (hyvin voisin veikata vähintään puoliakin livelähetysten perusteella) tietää Nigelin entuudestaan riittää syyksi poikkeusbuukkaustyyliin.

Tämä kaikki on kirjoiteltu aika mutu-tuntumalla, koska mitään tarkkoja tilastoja tämmöisistä asioista on pirun hankala saada. Jos jollain on tilastollista faktaa osoittaa, nostan kädet pystyyn ja myönnän olevani väärässä. Se on kuitenkin aivan saletti, että Danielsonin WWE-debyytti on hoidettava eri tavalla kuin Nigelin TNA-debyytti, koska TNA-faneista paljon useampi kuin WWE-faneista tietää Nigelin ja Danielsonin.

Ja vertaus Booker T:hen on täysin turha; Booker oli sekä WCW:ssä että WWE:ssä vaikuttanut, WrestleManian maailmanmestaruusmatsiakin tähdittänyt supertähti, kun Nigel taas... no, koulujen liikuntasaleissa ryöminyt pienen luokan tekijä.

Tiedostin kyllä Booker T -vertauksen heikkouden juuri tuolta kantilta katsottuna, mutta käytinpä sitä silti, koska Booker T ei kuitenkaan ole Angleen tai Hoganiin verrattava "yksi suurimmista".

"Kenitys" kirjoitti:
Se on kuitenkin aivan saletti, että Danielsonin WWE-debyytti on hoidettava eri tavalla kuin Nigelin TNA-debyytti, koska TNA-faneista paljon useampi kuin WWE-faneista tietää Nigelin ja Danielsonin.

Tuo on totta, mutta kyllä WWE:ssä on debytoinut tuntemattomat nimet myös suoraan upper midcardiin - Santino Marella ja Carlito. Molemmat heistä on tosin sittemmin pudotettu midcardiin, mutta debyytin aikaan oli kovia tekijöitä ja toiseksi suurimpia mestareita heti kättelyssä.

Miten niin Santina oli jotenkin kova tekijä? Pomppasi katsomosta kehään ja sen-nimeltä-mainitsemattoman-firman-pettäjä-neekerin avulla sai jonkun pullavoiton ja hänet bookatiin muutenkin erittäin heikkona kehän sisäpuolella. Selventäisitkö?

"Sandz" kirjoitti:
Miten niin Santina oli jotenkin kova tekijä? Pomppasi katsomosta kehään ja sen-nimeltä-mainitsemattoman-firman-pettäjä-neekerin avulla sai jonkun pullavoiton ja hänet bookatiin muutenkin erittäin heikkona kehän sisäpuolella. Selventäisitkö?

Esimerkiksi sai ja saa enemmän yleisössä reaktiota, kun Vladimir Kozlov, voittonsa ja gimmickin ansiosta. Kozlovia ollaan kuitenkin rakennettu paljon isommalla vaivalla, mutta ei silti kiinnosta yleisöä yhtä paljoa.

Minä kirjoitti:
Ottakaa iisisti. Jos kukaan heistä ei törttöile mitenkään merkittävästi, on Jack Swagger, John Morrison, Kofi Kingston ja MVP kantanut maailmanmestaruutta vähintään kerran vuoteen 2012 mennessä.

One down, three to go. [-(

enska kirjoitti:

Minä kirjoitti:
Ottakaa iisisti. Jos kukaan heistä ei törttöile mitenkään merkittävästi, on Jack Swagger, John Morrison, Kofi Kingston ja MVP kantanut maailmanmestaruutta vähintään kerran vuoteen 2012 mennessä.

One down, three to go. [-(

Uskompas että tuo ei tule olemaan Swaggerin ainoa mestaruuskausi. Mitä nyt katsoin tuon käshäyksen tänään aamulla (ja vaikka en olekaan seurannut viikottaisia since.. 2006?) niin Swagger näytti hyvinkin uskottavalta koko segmentin ajan. Mutta.. onko MVP:tä tosiaan buukattu niin hyvin, että mies voisi joskus mestaruuden voittaa? Ainakin mitä olen itse nähnyt, niin hän vaikuttaa juuri sellaiselta kaverilta, joka voi olla main eventissä, mutta jolle tuskin tulisi (ainakaan hirveän pitkää) maailmanmestaruus reigniä antaa. Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta eihän tosin WWE:stä tiedä mitä siellä tapahtuu.

Kyllä minun mielestäni MVP:ssä on enemmän mestaruusainesta kuin Kingstonissa. Toki näkisin mielelläni Kofin WHC:na, mutta se olisi aika epätodennäköistä, koska vaikka jokin aika sitten pushattiin Kofia, niin nyt on taas push vähän laskenut ja yleensäkin aika harva Kofin kokoinen kaveri, tai sellainen High-Flyer tyyppinen pääsee ME:hen.

Smash! kirjoitti:
Kyllä minun mielestäni MVP:ssä on enemmän mestaruusainesta kuin Kingstonissa. Toki näkisin mielelläni Kofin WHC:na, mutta se olisi aika epätodennäköistä, koska vaikka jokin aika sitten pushattiin Kofia, niin nyt on taas push vähän laskenut ja yleensäkin aika harva Kofin kokoinen kaveri, tai sellainen High-Flyer tyyppinen pääsee ME:hen.

Kofissa on star poweria vaikka kuinka paljon, mutta kaveri toisiaankin tarvitsisi vähän enemmän brawlingia ym. erilaista settiä itsellensä. Luulempa kuitenkin, tai ainakin toivon, että Kofi osaa vetää myös pahiksen roolin suht koht hyvin (vaikka "todisteita" itselläni ei ole).

FlameSnoopy kirjoitti:

Smash! kirjoitti:
Kyllä minun mielestäni MVP:ssä on enemmän mestaruusainesta kuin Kingstonissa. Toki näkisin mielelläni Kofin WHC:na, mutta se olisi aika epätodennäköistä, koska vaikka jokin aika sitten pushattiin Kofia, niin nyt on taas push vähän laskenut ja yleensäkin aika harva Kofin kokoinen kaveri, tai sellainen High-Flyer tyyppinen pääsee ME:hen.

Kofissa on star poweria vaikka kuinka paljon, mutta kaveri toisiaankin tarvitsisi vähän enemmän brawlingia ym. erilaista settiä itsellensä. Luulempa kuitenkin, tai ainakin toivon, että Kofi osaa vetää myös pahiksen roolin suht koht hyvin (vaikka "todisteita" itselläni ei ole).

Minä en näe Kofissa erityisen paljon potentiaalia. Enkä kyllä MVP:ssäkään.

On tuo uusien tähtien tekeminen kyllä työlästä ja aikaa vievää hommaa.

Kirjoitellaan nyt sitten vaikka tänne.

Nythän nämä veteraanit sitten ovat alkaneet sieltä puusta tipahdella. Vuoden alussa WWE:llä oli rosterissaan viisi kappaletta (Batista, HBK, Taker, HHH ja Kane) 60-luvulla syntyneitä painijoita merkittävissä rooleissa. Tällä hetkellä aktiivirosterissa heistä on tasan yksi. Toki Triple H ja The Undertaker tulevat jossain vaiheessa paluunsa tekemään, mutta ainakin toistaiseksi mennään nuorempien kavereiden johdolla eteenpäin.

Itse en edelleenkään ole pitänyt Sheamuksen tai Swaggerin pikaisista nousuista huipulle, mutta viime aikoina nähdyt McIntyren, The Miz'n ja jopa Dolph Zigglerin hieman hitaaammin, mutta hyvin rakennetut nousut kohti kärkeä ovat mielyttäneet minua. Eikä toki sovi unohtaa Evan Bournen viime aikoina saamaa näkyvyyttä ja NXT-kuviota. Eivät ne pullat niin huonosti ole uunissa, kun vielä muistaa senkin, että ME:ssä pyörii tällä hetkellä melkeinpä parhaassa iässä olevat Cena, Orton, Punk ja Edge.

Näin hyvin asiat eivät ole esimerkiksi WWE:n "kilpailijan" leirissä. Ikä on tietysti on vain numeroita, mutta kyllä se nyt jotain kertoo että WWE:n viimeisessä PPV:ssä paini viisitoista 80-luvulla syntynyttä painijaa ja TNA:lla kaksi.