Foorumiarkisto

Ääh, jotenkin tuon TNA vs. WWE -diaryn kanssa kävi niin, että innostus ideaa kohtaan lopahti jo ennen diaryn varsinaista syntyä. Niinpä on aika heittää sille kuolleena syntyneelle tarinalle jäähyväiset ja ryhtyä nekrofilioimaan toista kuollutta diarya — nimittäin New Attitude Eraa! Tai no, ei tässä oikeastaan mistään nekrofiliasta ole kyse: tämä diary kun ei mitenkään liity alkuperäiseen New Attitude Eraan. Tämä on ihan tavallinen "nykyhetken WWE" -diary, joka vain sattuu kantamaan NAE:n nimeä siitä syystä, että haluan luoda NAE:sta diaryille sen, mitä WrestleMania on PPV:ille. :twisted: Jos ihan rehellisiä ollaan, en tiedä yhtään, mitä ihmettä selitän. Yskänlääkehöyryissä ei nähtävästi kannattaisi tehdä yhtään mitään. Oli miten oli, New Attitude Era II on nykyhetkeen (tai tarkemmin ottaen vuoden 2010 alkuun) sijoittuva WWE-diary. Pelialustana toimii Total Extreme Warfare 2008. Tarkoitus olisi puuskuttaa nyt ainakin WrestleManiaan asti, mutta saa nähdä, mitä jatkossa tulee tapahtumaan.

Sen pidemmittä alkuseremonioitta käydään käsiksi diaryn ensimmäisen show'n, Monday Night RAW'n, mainostuspostaukseen. Veikkauksia en halua ottaa viikottaisista vastaan, mutta palaute (oli se sitten minkälaista hyvänsä) on äärimmäisen tervetullutta.

<center>



Bret "The Hitman" Hart palaa WWE:hen yli 12 vuoden tauon jälkeen juontamaan vuoden ensimmäisen maanantai-illan Raw'n!
Maanantai, tammikuun ensimmäinen viikko

Tämän takia et edes pysty harkitsemaankaan mitään muuta kuin USA Network -kanavan avaamista tänä maanantai-iltana: vuonna 1997 World Wrestling Entertainmentista lähtenyt ja World Championship Wrestlingiin loikannut Bret "The Hitman" Hart tekee ensimmäisen live-esiintymisensä WWE:ssä yli 12 vuoteen, kun hänen tehtävänään on toimia vuoden ensimmäisenä Guest Host -juontajana! Mitä ihmettä tulee tapahtumaan, kun viisinkertainen WWE-mestari Hart joutuu samalle areenalle häntä vuoden 1997 Survivor Seriesissä kusettaneiden Shawn Michaelsin ja Mr. McMahonin kanssa ensimmäistä kertaa ikinä sitten "Montreal Screwjobin"? Pystyvätkö Michaels ja Hart antamaan toisilleen anteeksi, vai räjähtääkö heidän verifeudi uudestaan helvetillisiin liekkeihinsä? Entä miten käy Bretin ja Mr. McMahonin välillä? Tätä koko painiuniversumi on odottanut jo vuosien ajan, ja nyt se on vihdoinkin tosiasia. Bret Hart on palannut!

Tuore WWE-mestari Sheamus joutuu piinalliseen tilanteeseen, kun hän joutuu samaan kehään samaan aikaan kahden muun irlantilaisen kanssa — kiitos John Cenan. Viime viikolla kylmäsydäminen Sheamus tuhosi viattoman Hornswogglen hurjalla Crucifixion Powerbombilla, mistä suivaantuneena revanssimahdollisuutensa Royal Rumble -PPV:ssä käyttävä John Cena juoksi kehään pienen irlantilaisen avuksi. Sheamus ehti kuitenkin liueta paikalta pois eikä Cena saanut näin ollen kostoaan. Cena sai kuitenkin sovittua sen, että SmackDownin toimitusjohtaja Theodore Long lainaa erästä painijaansa seuraavassa Raw'ssa... nimittäin Finlaytä! Niinpä Sheamus joutuu olemaan samassa kehässä Hornswogglen ja Finlayn kanssa Irish Homecoming -nimeä kantavassa segmentissä maanantaina. Kaiken lisäksi segmenttiä juontaa itse John Cena, joten on turvallista sanoa Sheamuksen olevan Raw'ssa vaarallisilla vesillä. Hornswogglen isä, Finlay, ei varmastikaan tule antamaan Sheamuksen Hornswogglelle tekemää Crucifixionia helposti anteeksi.

Randy Ortonin ja Kofi Kingstonin sota tuntuu vain kovenevan viikko viikolta. Viime Raw'ssa Kingston haastoi Ortonin revanssiotteluun, mutta Randy kieltäytyi haasteesta vedoten siihen, ettei hänellä ole enää mitään syytä otella Kofia vastaan. Kingston kuitenkin väitti, että Orton ei yksinkertaisesti vain uskalla otella Kofia vastaan enää peläten häviävänsä hänen kaltaiselleen "alemman luokan painijalle". Asiasta hermostuneena Orton päätti lähettää Cody Rhodesin ja Ted DiBiasen Kofin kimppuun, mutta Randyn suunnitelma meni kuitenkin harakoille, kun Evan Bourne ja Primo ryntäsivät kehään Kofin avuksi. Niinpä tässä Raw'ssa nähdään kuuden miehen joukkueottelu, kun Orton, DiBiase ja Rhodes ottelevat Kingstonia, Primoa ja Bournea vastaan.

Näiden asioiden lisäksi luvassa on paljon muutakin toimintaa: Big Show kohtaa Chris Mastersin Royal Rumble Qualifier -ottelussa, United States -mestari The Miz on luvannut heittää vapaan haasteen kenelle tahansa pukuhuoneen painijoista ja tietenkin myös WWE:n hunajaiset diivat ovat äksönissä illan aikana. Älä siis harkitsekaan mitään muuta kuin Raw'n katsomista!

Varmistetut ottelut:
The Legacy vs. Kofi Kingston, Evan Bourne & Primo — 6-Man Tag Team Match
Big Show vs. Chris Masters — Royal Rumble Qualifying Match
The Miz vs. ??? — Open Challenge</center>

Ensimmäistä show'ta pukkaa mahdollisimman pian ulos. Kiireitä on kyllä aivan hirmuisesti, joten mitään überaktiivista kirjoitustahtia on turha odotella. Kirjoitusintoa on kuitenkin vaikka millä mitalla, joten tekstiä on satavarmasti luvassa.

enska kirjoitti:
Ääh, jotenkin tuon TNA vs. WWE -diaryn kanssa kävi niin, että innostus ideaa kohtaan lopahti jo ennen diaryn varsinaista syntyä. Niinpä on aika heittää sille kuolleena syntyneelle tarinalle jäähyväiset ja ryhtyä nekrofilioimaan toista kuollutta diarya — nimittäin New Attitude Eraa!

THIS IS AWESOME! Loistavaa.

Nojoo, hetken aikaa mietittyäni olen samalla kannalla kanssasi, alkuperäinen NAE oli loistava, joten odotan tältäkin melko paljon. Ensimmäistä jaksoa odotellen.

<center>
Maanantai, tammikuun ensimmäinen viikko

Ilotulitteet paukkuivat kuin popcorn-pussit Tommy Dreamerin mikroaaltouunissa tammikuun ensimmäisenä maanantai-iltana The Friedman Building -areenalla samalla kun Nickelbackin uusin hittibiisi "Burn it to the Ground" helli katsojien korvia ympäri rakennusta sijoitetuista jättiläiskaiuttimista — vuoden ensimmäinen Monday Night RAW oli alkanut! Bret Hartin paluulla mainostettuun Raw'hon oli valunut väkeä hieman alle 9000 henkilöä, ja katsomon seasta oli helppo havaita satoja "Hitman" ja "The Best There Is – –" -kylttejä. Vaan koska WWE Universe ei enää koostu pelkästään old school -ajan wrestling-hulluista smarkeista vaan pikemminkin 10-vuotiaista lapsista ei show alkanut suoraan Bret Hartin sisääntulolla, vaikka moni katsoja sitä yleisön seasta ulvoen toivoikin. Show käynnistyi sen sijaan noin viisi minuuttia kestäneellä hypevideolla, jossa näytettiin Hitmanin uran parhaita paloja ja annettiin näin ollen nuorimmillekin katsojille mielikuva siitä, mikä se vaaleanpunaiseen painiasuun pukeutuva pitkätukkainen kanukki on oikein miehiään.
B+

Ja sitten se tapahtui. Kuin tykin suusta räjähti legendaarinen kitaranvingutus soimaan — ja se oli menoa se! Koko areena suorastaan leimahti liekkeihin, ja sehän miellytti verhojen takaa "RAW Zonelle" ensimmäistä kertaa yli 12 vuoteen kömpinyttä Bret Hartia toden teolla. Rennosti farkkuihin, Bret Hart -t-paitaan ja mustaan huppariin pukeutunut Hart ei kyennyt villin yleisömassan hurratessa tekemään mitään muuta kuin hymyilemään ja lopulta mies liikuttui niin, että purskahtaminen itkuun ei ollut kovinkaan kaukana. "Kiitos... kiitos hyvin paljon!" huusi Bret mikrofoniin, ja yleisö se tuntui vain hullaantuvan koko ajan enemmän ja enemmän.

Alkuun Bret ei maininnut sanallakaan mitään Survivor Series 1997:n tapahtumista, vaan pikemminkin keskittyi kertomaan, mitä hänelle kuuluu. "Olen lähinnä keskittynyt olemaan hyvä ja turvallinen isä lapsilleni sekä kouluttamaan uusia kykyjä painialalle." Pian Bret kuitenkin jätti omakohtaiset historiikkinsa taakseen ja alkoi puhua illan show'sta — onhan hän sentään illan Guest Host -juontaja. Hitman lupasi, ettei illan pääottelu jättäisi ketään kylmäksi, mutta hän ei kuitenkaan suostunut vielä tässä vaiheessa paljastamaan sitä, ketkä pääottelussa tulevat ottelemaan keskenään. Pääottelun hypettämisen lisäksi Bret sanoi, että mikäli Kofi Kingstonin joukkue voittaa illan 6-Man Tag Team -ottelun saa Kofi revanssinsa Randy Ortonia vastaan tammikuun kolmannen viikon sunnuntaina käytävässä Royal Rumblessa. Bret asetti myös The Mizin heittämään vapaaseen haasteeseen panoksen: jos Mizin vastustaja päihittää hänet, joutuu hän puolustamaan United States -mestaruuttaan tätä vastaan lähitulevaisuudessa. Illan show kuulosti siis jäätävän hyvältä, mutta sitä 5-kertainen WWE-mestari Hart ei jäänyt enää hypettämään — oli aika aukaista vanhat arvet auki! "Okei, nyt kun olen saanut nuo asiat alta pois... ole hyvä, Shawn, ja saavu kehään." Yleisö sekosi.

Kymmenen sekunnin hyytävän hiljaisuuden jälkeen se tapahtui: Shawn Michaels käveli sisääntulorampille saaden yleisöltä sekalaisen reaktion; puolet katsojista hurrasi, puolet buuasi. Tuoretta Tag Team -mestaria ei kuitenkaan yleisön vastaanotto näyttänyt hirveästi kiinnostavan, sillä hänellä oli tärkeämpääkin tehtävää... nimittäin pitää katseensa kiinni kehässä seisoneen Bret Hartin neutraalissa naamataulussa ja tutkia sen elehdintää. Shawnilla ei ollut harmaintakaan aavistusta siitä, mitä kehässä tulisi tapahtumaan, mutta muuttuneena ja henkisesti kasvaneena miehenä hänelle ei tullut mieleenkään kääntyä enää takaisin ja paeta Montrealin tapaan juosten kehäalueelta pois. Hänen oli kohdattava Bret. Silmästä silmään. Maksoi mitä maksoi.

Pitkän ja piinaavan odottelun päätteeksi näky, jota koko painimaailma ei uskonut näkevänsä Montreal Scewjobin jälkeen enää ikinä, oli tosiasia — Bret Hart ja Shawn Michaels seisoivat samassa kehässä samaan aikaan! Sanoinkuvaamattoman tunnelman lisäksi hetkestä teki maagisen sekä Bretin että HBK:n näytteleminen. Oli selvää, että miesten välillä oli "kayfabe-vihan" lisäksi myös aitoa vihaa, ja niinpä koko kohtaamista kykeni parhaiten kuvaamaan sanalla "räjähdysherkkä". Lopulta jomman kumman oli rikottava hyytävä hiljaisuus, ja sen teki kanadalainen Bret Hart. "Shawn – –", aloitti Bret, "Bret – –", jatkoi Shawn. Hiljaisuus. "Shawn, sinä... kusetit minua", totesi Hart. HBK nielaisi, räpäytti silmiään ja vastasi: "Tiedän, tiedän, tiedän, mutta... — ihan näin ohimennen vaan — eikö, tuota, se asia ole loppuunkäsitelty jo — mitä? — yli kymmenen vuotta sitten?"

Bret katsoi Shawnia sanattomana.

Shawn jatkoi: "Tarkoitan, että... ymmärrän tietysti, jos olet minulle vieläkin vihainen, Bret, mutta kyllähän sinä nyt tiedät, että bisnes on bisnestä ja että en minä yksin syypää ollut siihen kokemaasi vääryyteen." Hart pudisteli päätään, hieroi leukaansa ja sanoi, että kyllähän hän nyt sen tietää. "Sinä, Shawn, olit pienempi paha, kun taas Vince – –", laukoi Bret, ennen kuin Shawn keskeytti hänet. "– – oli syyllinen kaikkeen?" Michaels näytti rauhattomalta. "Ei, Bret, se ei pidä paikkaansa! Vaikka saatatkin nähdä minut 'pienempänä piruna' asiassa, ei mikään muuta sitä, että minä olin asiassa mukana. Uskotko minua, jos sanon, että minun oli vaikea saada unenpäästä kiinni niinä Montrealin jälkeisinä öinä — ja pitkään." Hart nyökkäsi ja sanoi: "Tietysti, Shawn — murskasithan selkärankasi surkeaan jamaan puolustaessasi minun maailmanmestaruuttani The Undertakeria vastaan vuoden 1998 Royal Rumblessa! Selkäkipujen kiduttavissa kynsissä olisi kenen tahansa vaikea saada unta." HBK:n oli vaikea sisäistää kuulemaansa. "Väitätkö sinä, Bret, minua täysin sydämettömäksi ihmiseksi? En ehkä ollut 1990-luvulla jokaisen lapsen idyllinen esikuva ylimielisen asenteen omaavana räkänokkana, mutta kyllä minua silti vihloi sydämestä tehdä sinun kaltaiselle painitaiturille 'kusisesti'. Se asia... se asia oli väärin." Bret tuhahti: "Ai jaa, Shawn? Minä kun luulin, että – –". Shawn keskeytti Bretin. "Odota nyt hetki, Bret! Minulla... minulla olisi sinulle eräs pyyntö."

Bret tuijotti Michaelsia kuin ulkokuorestaan paljastuvaa käärmettä.

"Mikähän se pyyntö mahtaa olla?" kysyi Hitman. "Minä... haluan pyytää sinulta anteeksi, Bret. Haluan pyytää anteeksi sitä, että tein sinulle... no, tiedät kyllä, ja että en ole aiemmin ottanut sinuun riittävää kontaktia asian sopimiseksi. Olen äärimmäisen pahoillani, Bret."

Mutta Bret ei vakuuttunut Shawnin sanoista. "Jos ihan oikeasti olisit katunut tekoasi ja ollut siitä pahoillasi olisit ottanut minuun yhteyttä jo aikaisemmin. Katso nyt itseäsi, Shawn! Siinä sinä seisot D-Generation X:n t-paita ylläsi riittävällä politikoinnilla ansaitsemaasi Tag Team -mestaruuteen verhottuna väittäen olevasi totisesti pahoillaan siitä, että teit minulle pahimman mahdollisen teon, jonka painija voi kollegalleen tehdä!? Entä minä sitten? Kärsin urani päättäneistä vammoista yhä tänäkin päivänä ja olen joutunut raatamaan perseeni ruville ansaitakseni elantoni minulle ja perheelleni samalla kun sinä — yhdessä Triple H:n kanssa — olet jatkanut rahapussisi lihottamista varastaen nuoremmilta tähdiltä valokeilan jo ties kuinka kauan! Olet yksi iso, limainen ja liukerteleva käärme, Shawn, oikea Luciferin ruumiillistuma! Sietäisit hävetä!"

Michaels järkyttyi. "Noinko pahansuopaiseksi sinä minut miellät, Bret?" kysyi Shawn, ja Bret vastasi tylysti ja ytimekkäästi nyökkäyttämällä päätään. "Siinä tapauksessa en koe mitään tarvetta seistä tässä kehässä kanssasi, Hitman. Jos sinulla on minulle vielä asiaa, löydät minut D-Generation X:n pukuhuoneesta. Hyvästi, Bret." Ja Michaels lähti. Bret ei voinut muuta kuin kohauttaa olkapäitään ja käskeä Jack Doan -nimellä ristityn tuomarin rynnätä kehään, sillä Bretin mielestä oli haaskattu jo ihan riittävästi aikaa vanhojen kaunojen muisteluun ja samalla tuhlattu kullanarvoista painiaikaa. Niinpä oli Bretin mukaan aika otella illan ensimmäinen painiottelu. Mutta yksi asia oli varmaa: Bret ja Shawn eivät ole vielä lähimaillakaan rauhanpiipun polttelua.
A

Tässä vaiheessa show'ta nähtiin ohjelman ensimmäinen mainoskatko, ja heti kaupallisesta helvetistä palattuamme saimme tuntea, kuinka The Mizin inhottavan sisääntulomusiikin vingahdukset tunkeutuivat korvakäytäviemme syövereihin — oli siis Mizin esittämän avoimen haasteen aika! Sisääntulokäytävälle saavuttuaan nenäkäs United States -mestari nosti rakkaan Kofi Kingstonilta voittaman mestaruusvyönsä ilmaan ja huusi olevansa mahtava, minkä jälkeen hän teki hitaasti mutta itsevarmasti tietään kohti kehää. Kehässä hän sai kätösiinsä mikrofonin. Tyypilliseen Miz-promoon sisältyvän cheap heat -osuuden lisäksi hän keskittyi promossaan kehumaan itseään ja uhkaamaan voittavansa vastustajansa vaikka silmät kiinni tai toinen käsi sidottuna selän taakse. Kaiken lisäksi Miz väitti, että hän voittaa satavarmasti kolmen viikon päästä käytävän Royal Rumble -ottelun "ilman mitään ongelmia" — oli ottelussa sitten kuinka monta kanea tai bigshow'ta tahansa. Mutta heti, kun Miz kuuli tämäniltaisen vastustajansa sisääntulomusiikin, hyytyi omahyväinen hymy hänen naamaltaan... Mizin haasteeseen vastasi nimittäin periamerikkalainen mattopainimestari Jack Swagger!
B+

Singles Match
Jack Swagger vs. The Miz

Raw'n avausmatsi oli sinänsä outo tapaus, että siinä kohtasi kaksi pahista. Atleettinen ja voittojaan puhtaasti kehätyöskentelyllään ansaitseva Jack Swagger oli kuitenkin yleisön mielestä paljon pienempi paha kuin muodikkaasti pukeutuva ja tavallisia tallaajia viikosta toiseen mollaava suurisuinen Miz, joten riskaabelista heel vs. heel -asetelmasta huolimatta katsojat jaksoivat pitää edes jonkinlaista ääntä yllä kannustaessaan oklahomalaista Swaggeria voittoon. Alkuun voitto — ja Bret Hartin lupaama United States -mestaruusottelu! — näyttikin menevän melko helpostikin vaaleahiuksisen Swaggerin haltuun hänen piestessään vammaiselta näyttävää Miziä kuin räsynukkea erilaisin suplexein ja iskuin, mutta vähitellen United States -mestarikin pääsi juoneen mukaan. Ottelun käännekohta oli Michael Colen uutukaisena selostusparina toimivan nerokkaan Matt Strikerin mielestä se, kun Miz sai hetkellisen yliotteen ottelusta ja alkoi käyttäytyä liiankin itsevarmasti leikitellen Jackillä kuin milläkin lowermidcarderilla. Se kostautui ikävästi, koska Swagger kykeni yllättämään kusipäisen Mizin räväkällä Belly to Belly -heitolla, jota seurasi vielä Flapjack ja Back Suplex — ja homma alkoi olla paketissa. Kaiken kruunasi komeaa liikesarjaa seurannut ja täydellisesti onnistunut Gut-Wrench Powerbomb, josta Mizillä ei ollut toivoakaan pelastua. 1, 2, 3 — ottelun voitto ja lähitulevaisuuden United States -mestaruusottelu Jaakon nimiin. Ottelun opetus? Älä käy ylimieliseksi, vaikka pääsetkin hetkellisesti suuremman jätkän niskan päälle.
C+

Kehäalueelta oli aika siirtyä taas seuraamaan, mitä illan Guest Host -juontajalle kuului. Toimistossaan Dean Malenkon, Arn Andersonin ja Mike Rotundan kanssa keskustellut Bret Hart sai pian kuitenkin kutsumattomia vieraita, kun The Hart Dynasty täydessä kokoonpanossaan ryntäsi koputtamatta sisään. "Terve, setä! On niin mukava nähdä sinut täällä... kotonasi!" pulisi suurikokoinen David Hart Smith. "Moi vaan, Bret", tokaisi Tyson Kiddikin samalla kun räväkkä Natalya hääsi Rotundan, Andersonin ja Malenkon ulos toimistosta. "Terve, pojat... ja Nattie. Mitä teille kuuluu?" kysyi Hitman. Smith ja Kidd olivat jo aloittamassa puhumaan, mutta pian Natalya tukki molempien suut ja alkoi itse selittämään Hart Dynastyn murheita. "Katsos, Bret", Natalya tilitti, "haluaisimme tietää, miksi et lyönyt Shawn Michaelsin naamaa uuteen uskoon!" Bret pudisti päätään ja sanoi, ettei hänellä ollut mitään syytä tehdä niin. "Shawn on katala kuin käärme, mutta ei minulla ole mitään mielenkiintoa häntä pahoinpidellä." Silloin Kidd purskahti sikamaiseen nauruun. "Mistä lähtien sinä olet ollut moinen nössö?" Tyson kysyi, mutta joutui taas nopeasti hiljentymään — kiitos hänen suunsa tukkineen Natalyan. "Niin, Tyson varmaan tarkoitti, että — heh, heh — teit miehen työn", paikkasi Natalya. Bret jatkoi päänsä pudistelua ja kysyi, oliko porukalla jotain oikeaa asiaakin. "Toki", Natalya sanoi, "näes... me haluamme tehdä likaisen työn puolestasi, Bret!" Hitman ihmetteli Natalyan sanoja. "Me haluamme otella D-Generation X:ää vastaan... tänään!" kiljahti Natalya purskahtaen samalla nauruun. Mutta Bret ei ollut ajatuksesta kovinkaan innoissaan; hän sanoi harkitsevansa asiaa, mutta mitään hän ei halunnut vielä lyödä lukkoon. Natalya ei ollut uskoa Bretin vastausta. "Mitä? Tätähän sinä olet odottanut jo yli vuosikymmenen ajan — kostoa Shawnille, Hunterille ja D-Generation X:lle! Kostoa Vincelle, Bret, kostoa Vincelle!" laukoi kaunis Natalya, mutta Bret ei vieläkään lämmennyt ehdotukselle. "No, antakaa minun vielä miettiä. Ehdotus olisi ainakin siinä mielessä hyvä, että matsista tulisi timanttisen kova." Natalya hymyili. "Mutta häipykää nyt toimistostani, minulla oli juttu Arnin, Deanin ja Miken kanss... hei, missä he ovat?" huudahti Hitman. "Tuota", Natalya aloitti, "minä taisin — ihan vahingossa — häätää heidät toimistostasi." Bret katsoi Natalyaa tyytymättömänä. "No, siinä tapauksessa saat luvan pyytää heidät takaisin sisään." Natalya teki työtä käskettyä, muistutti Bretiä illan pääottelun harkitsemisesta ja lähti Smithin ja Kiddin kanssa Bretin toimistosta ulos päästäen samalla painilegendat takaisin Bretin tykö.
B-

Kutkuttavan Hart-draaman jälkeen saimme lisää draamaa, joskin tällä kertaa segmentissä ei kuulunut kertaakaan sanoja "Hart", "Shawn Michaels" tai "Montreal Screwjob" — kyseessä oli nimittäin Randy Ortonin ja Kofi Kingstonin yhteentörmäys backstagella. Ensin Kofi ja Orton olivat ohittavinaan toisensa ilman mitään huomiota, mutta lopulta Orton ei yksinkertaisesti kyennyt pitämään sanaista arkkuaan suljettuna. "Kofi... mene pois!" räyhäsi Randy. "Kukaan ei kaipaa sinua, sinun omahyväistä hymyäsi tai turhaa läsnäoloasi täällä... häivy, senkin pelle!" Mutta Kofi ei häipynyt. Häipymisen sijaan Kofi tutki Ortonin vittuuntunutta naamavärkkiä pitkään, hymähti, ja kysyi, mikä tätä vaivaa. "Miten niin, mikä minua vaivaa?" Orton kysyi. "Olen vain yksinkertaisesti kurkkuani myöten täynnä sinua!" Taaskaan Kingston ei ymmärtänyt Randyn kiukunpuuskan punaista lankaa, vaan vaati tältä perusteluja väitteilleen. "Mättääkö minussa se, Randy, että olen sinua parempi painija?" kysyi Kofi. "Olet minua parempi... heheh, mitä? Painija? Älä viitsi naurattaa, poika. Et taida tietää, kenelle puhut." Kingston hymähti taas ja muistutti Ortonia siitä, että Kofilla on kirjoissaan selätysvoitto Ortonista. Randyn päässä kilahti. "Entä sitten, taliaivo?! Minulla on kirjoissani kaksi selätysvoittoa sinusta, pelle, ja niihin lukemiin kirjani jäävätkin — minä kun en sinua vastaan ottele enää koskaan!" Silloin Kingston muistutti, että illan 6-Man Tag Team -matsin panoksena on se, että mikäli Kofin tiimi voittaa matsin saa Kofi revanssinsa Randyä vastaan kolmen viikon päästä käytävässä Royal Rumble -PPV:ssä. "Niin aina", Randy sanoi, "minulla ei ole aikaa tällaiseen." Pystyykö Kofi yhdessä Evan Bournen ja Primon kanssa nappaamaan Legacyn päänahan ja hankkimaan Kofi vs. Orton -ottelun seuraavaan PPV:hen, vai tekevätkö Orton, Rhodes ja DiBiase face-tiimistä selvää? Pysy kanavalla!
B+

Vielä ennen illan toiselle mainostauolle menoa nähtiin pikainen segmentti, jossa Unified Tag Team -mestaruutensa TLC-PPV:ssä menettänyt The Big Show valmistautui illan Royal Rumble Qualifier -otteluunsa hakkaamalla nyrkkeilysäkkiä ja kertomalla itselleen olevansa maailman suurikokoisin atleetti. Onko rintalihaksillaan rahaa takovalla steroidihirmu Chris Mastersilla mitään mahdollisuuksia päihittää entistä Tag Team -mestaria? Murskaako Big Show Mastersin kuin kärpäsen? Chris Masters vs. Big Show tulossa seuraavaksi!
B+

Royal Rumble Qualifying Match
Chris Masters vs. The Big Show

Mainostauon päätyttyä seisoskeli kauniin Even kanssa kehään kulkenut Chris Masters jo valmiiksi nuoraneliön sisällä eikä kestänyt kauaakaan, kun Big Show'nkin tunnari jo pärähti soimaan. TLC-PPV:ssä kokemansa häviön takia Tag Team -mestaruusvöiden lisäksi tärkeän ystävänsä (Chris Jerichon) menettänyt Big Show ei ole huhupuheiden mukaan hymyillyt kertaakaan sitten TLC-PPV:tä edeltäneen SmackDown-jakson, ja turhahan se oli tässä Raw'ssakaan hymykuoppia Big Show'n naamalle odottaa — sitä naamaa nimittäin koristi vain ja ainoastaan vihalla väritetty perkeleellinen virne. Ja se virne naamallaan kävi Big Show uhrinsa päälle kuin petoeläin: lyöntejä, potkuja, lyöntejä, potkuja ja vielä kerran lyöntejä plus muutama suplexi. Siinä heilui valtavista lihaksistaan huolimatta Chris Masters heinämiehen lailla, eikä Masters-fanien harmiksi tunnelin päässäkään näkynyt edes pienintä mahdollista valonpilkettä: Big Show jatkoi dominointiaan rajulla sävelellä. Täydeksi squashiksi ottelua ei voinut kuitenkaan kutsua, sillä oli Mastersillakin muutama hyvä hetki. Niistä muutamasta hyvästä hetkestä ei kuitenkaan ollut juurikaan mitään apua Big Show'n tykinkuulia muistuttavia paistinpannukämmeniä ja pirun voimakkaita käsivarsia vastaan, ja ajassa 5:56 Masters joutuikin nöyrtymään 220-kiloiselle ihmishirviölle — kiitos Show'n tekemän kuristusjuntan ja sitä seuranneen "Knockout Punchin". Big Show Rumbleen, Masters maitojunaan.
C+

Maanantai-illan kuumin ohjelma jatkui Marysen ja Melinan kiusallisella backstage-tapaamisella samalla kun siellä jossain toisessa promootiossa oltiin mitä luultavammin Hulk Hoganin 180-minuuttisen debyyttipromon puolivälissä. Divas-mestaruuden Night of Champions -PPV:ssä country-henkiselle Mickie Jamesille hävinnyt ranskalaiskanadalainen kaunotar, Maryse, ajautui sanaharkkaan nykyisen Divas-mestari Melinan kanssa, ja pian kauniit neitoset alkoivat ihan toden teolla solvaamaan toisiaan. "Näytät hevoselta!" kiljui Maryse sikamaista nauruaan röhöttäen, mihin Melina vastasi Marysen olevan halpa. Pian neitokaiset olivat jo käydä toisiinsa käsiksi, mutta Melinan heittämä ehdotus teki potentiaaliselle käsirysylle kuitenkin stopin: Divas-mestari nimittäin kysyi, olisiko Maryse halukas astumaan häntä vastaan ensi maanantain Raw'ssa käytävään Bikini Contest -kilpailuun, jossa yleisö saisi päättää, kumpi naikkosista on kuumempi. Maryse vain nauroi Melinan ehdotukselle ja sanoi hyväksyvänsä haasteen ilomielin; Marysen mukaan Melinalla ei olisi mitään mahdollisuuksia voittaa moista skabaa häntä vastaan. No, miten on? Kumpi kuuma kissa vie voiton?
C



Seksikkäistä naikkosista siirryttiin seuraamaan... lakananvalkoista albiino-oliota, 51-vuotiasta vanhusta, saastaista, puhetaidotonta kääpiötä sekä rukouksilla ja vitamiineilla mutanttilihaksensa kasvattanutta kumiukkoa. Kyseessä oli siis Raw'n mainosviestissä luvattu Irish Homecoming -segmentti, jossa WWE-mestari Sheamuksen oli kohdattava hänen pahoinpitelemänsä Hornswoggle, tämän isä Finlay ja hänen ykköshaastajansa John Cena samassa kehässä samaan aikaan! Ensimmäisenä kehään käveli valtavat suosionosoitukset yleisöstä imenyt Cena, sitten Hornswoggle ja Finlay ja lopulta Sheamus. Kehässä Finlay ei ollut kyetä pitämään nyrkkejään erossa WWE-mestarin rumasta naamataulusta, mutta John Cenan ja pienen Hornswogglen rauhoittelut estivät Finlaytä kuitenkin tekemästä mitään harkitsematonta.

Segmentti kulki jotakuinkin näin: Finlay murisi Cenan ja 'Swogglen takana kiehuen raivosta ja pitäen katseensa koko ajan kiinni Sheamuksen lärvissä, Hornswoggle näytti niin ikään vihaista naamaa Sheamukselle ja Cena teki parhaansa yrittäessään saada segmentin pysyvän koossa. "Ymmärrän kyllä tunteesi täysin, Finlay, mutta voisitko silti rauhoittua — edes hetkeksi?" kysyi Cena, mihin Finlay ei reagoinut mitenkään vaan piti yhä katseensa kiinni Sheamuksen omahyväisessä naamassa. Cena kuitenkin päätti esittää ensimmäisen kysymyksen: "No, oli miten oli, aloitetaan. Finlay, mitä mieltä olet Sheamuksesta?" Ensin Finlay oli taas reagoimatta mitenkään Cenan kysymykseen, kunnes hän lopulta otti mikrofonin käteensä ja sanoi, että Sheamus ei todellakaan ole oikea mies edustamaan hänen kotimaataan. Cena ymmärsi yskän ja esitti toisen kysymyksen: "Onko Sheamus ansainnut WWE-mestaruutensa?" Finlay röhähti nauruun ja vastasi, että mieshän on saanut vyönsä vain ja ainoastaan kahdella ominaisuudella: 1) oikealla backstage-käyttäytymisellä ja 2) Hannu Hanhen tuurilla; Finlayn mukaan Sheamus ei voittanut TLC:n pöytäottelua, vaan Cena menetti tasapainonsa ja lensi vahingossa pöydän läpi. "Sheamus mestarina on yhtä tyhjän kanssa", laukoi Finlay ja heilutti sitten shillelagh-valtikkaansa WWE-mestarin nenän edessä.

Seuraavaksi olikin Sheamuksen vuoro puhua. "No, entä sinä, Sheamus... mikä on mielipiteesi Finlaystä ja Hornswogglesta?" Cena kysyi. Sheamus hymähti, heitti mestaruusvyönsä olkapäälleen ja vastasi: "He edustavat kaikkea sitä, mitä vihaan irlantilaisissa stereotypioissa. He eivät ole aitoja irlantilaisia vaan pikemminkin teidän amerikkalaisten luomia mielikuvia irlantilaisista henkilöistä. Minä sen sijaan olen aito ja alkuperäinen irkku — vihalla, raivolla ja intensiivisyydellä tankattava tappokone!" Cena tuijotti Sheamusta vakavana, mietti hetken ja kysyi uuden kysymyksen: "Mitä luulet... jos ottelisit nyt Finlaytä vastaan, kumpi voittaisi ottelun?" Sheamus hymyili entistä irstaammin, kunnes hän vakavoitui, lukitsi katseensa kiinni Finlayn verestäviin, ikäloppuihin silmiin ja tilitti: "Minä en voittaisi Finlaytä — minä murskaisin hänet!"

Silloin Finlay muuttui entistäkin vihaisemmaksi. "Niinkö, räkänokka?" kovisteli Finlay. Sheamus ei perääntynyt. "Tasan niin, fossiili!" räyhäsi WWE-mestari. Ja sitten se tapahtui. Valtava BANG-ääni hiljensi yleisön... Finlayn shillelagh oli laulanut.

Vaan se shillelagh-isku ei ollutkaan tähdätty kohti Sheamuksen päänahkaa — Finlay nimittäin oli lyönyt valtikkansa tuhannen voltin voimalla suoraan John Cenan takaraivoon! Ykköshaastaja Cena kaatui tajuttomana mattoon, Matt Striker ja Michael Cole olivat täysin shokissa selostaessaan tapahtumia ja Hornswoggle katsoi epäuskoisena isäänsä. "Hänet myös!" karjaisi Finlaytä käskyttänyt Sheamus, ja ilman minkäänlaista epäröintiä löi Finlay valtikkansa myös oman poikansa päähän! "Finlay on... paljastanut oikean turkkinsa!" huudahti Michael Cole selostuspöydän takaa samalla kun Sheamus ja Finlay juhlivat keskenään keskellä kehää. Tähän dramaattiseen vaiheeseen päättivät tuotantorekan apinat ohjata show'n mainoskatkolle, mutta katkon jälkeen Cole ja Striker lupasivat lisää asiaan liittyvää settiä. Huh huh, mikä yllätys.
B

Heti mainoskatkon jälkeen palasimme haastattelupisteelle, jossa Sheamus jo seisoikin yhdessä Finlayn kanssa. Haastattelijana toimi vesirottaa muistuttava Josh Mathews.

Mathews: "Sheamus, Finlay... mitä ihmettä äskön tapahtui?"
Sheamus: "Mitä tapahtui? John Cena ja Hornswoggle saivat jälleen kerran pahasti selkäänsä."
Mathews: "Niin, mutta... miksi käänsit selkäsi John Cenalla ja omalle pojallesi, Finlay? Miksi?"
Finlay: "Miksi? Hahaa, siksi, koska vieressäni seisoo irlantilainen WWE-mestari! Vihdoinkin unelmani irlantilaisesta loistosta on totta!"
Sheamus: "Aivan niin. WWE-mestaruus on ollut jo aivan liian pitkään joko kanadalaisen tai — hyh — amerikkalaisen painijan lanteilla. Vihdoinkin elämme muutoksen aikaa... tai tarkemmin sanottuna Irlannin aikaa!"
Mathews: "Te siis näköjään olette äärimmäisen ylpeitä irlantilaisista juuristanne. En silti voi ymmärtää, mikä saa ihmisen hyökkäämään oman poikansa kimppuun."
Finlay: "Tiedätkö, mistä se johtuu, Josh?"
Mathews: "No?"
Finlay: "Siitä, että olet ruma ja karismaton neitsytnörtti, jolla ei ole koskaan ollut naista eikä näin ollen mahdollisuutta hankkia sitä omaa poikaa. Me irlantilaiset taas... haha, me olemme maailman parhaita paitsi painimaailmassa, myös naistouhuissa."
Sheamus: "Naulan kantaan! Tule, Finlay, mennään juhlistamaan onnistunutta iltaamme! Woohoo!"
B

Vielä ennen illan kahta viimeistä ottelua (6-Man Tag Team + pääottelu) nähtiin lyhyt segmentti, jossa The Miz tapasi Santino Marellan matkallaan kohti areenan ulko-ovia. "Mitä sinä tahdot, Santino?" kysyi Jack Swaggerille häviämästä ottelustaan ärtynyt United States -mestari. "Miten niin, Miz? Enhän edes sanonut mitään", vastasi Bella-kaksosten kanssa areenalla hengaillut Marella leveästi hymyillen. Miz tuijotti Santinoa turhautunut ilme kasvoillaan, käski tämän pyyhkiä "typerän hymynsä pois huuliltaan" ja sanoi, että hän voi kyllä tarpeen tullen purkaa raivonsa Marellaan. "Uu, olen The Miz, en koskaan saanut Marysea omakseni vaikka kutsunkin itseäni kanamagneetiksi, uu!" ulisi Santino. Miz raivostui. "Mitä sinä sanoit?" uhkaili Miz. "Kuulit kyllä, oi suuri Miz!" vastasi Santino yhä hymyillen. Miziä ei hymyillyttänyt. "Tiedätkö mitä, Santino? Ensi viikon Raw'ssa me kaksi ottelemme vastakkain — ja silloin tuo naamallasi roikkuva hölmö hymy hyytyy!"
B

6-Man Tag Team Match
Evan Bourne, Primo & Kofi Kingston vs. Randy Orton, Cody Rhodes & Ted DiBiase

Vihdoinkin oli himotun 6-Man Tag Team -ottelun vuoro. Jos jollekin ei vielä tässäkään vaiheessa tullut selväksi, mikä ottelun panos on, kerron sen vielä kerran: jos Kofin joukkue voittaa nähdään Royal Rumblessa Kingstonin ja Ortonin välinen singles-matsi. Jos Ortonin joukkue voittaa ei moista ottelua Royal Rumbleen tungeta. No, miten ottelussa kävi?

Alkuun äksöni oli tasaista. Välillä heel-joukkue oli niskan päällä Randy Ortonin käskyttäessä oppipoikiaan kuin orjiaan, mutta välillä face-tiimin vikkeläjalkaiset jäsenet saivat ottelusta yliotteen. Etenkin Primo oli liekeissä koko ottelun ajan, sillä kukaan heel-tiimin jäsenistä ei tuntunut pystyvän pysäyttämään häntä. Carliton kanssa Tag Team -mestaruuksia viime vuonna pidellyt Primo väläyttelikin vetreää kehäosaamistaan tekemällä muun muassa hurracanranoja ja jalkasaksia, mutta kertaakaan hän ei kuitenkaan onnistunut selättämään ketään Legacyn tyypeistä.

Evan Bourne ja Kofi Kingston eivät tuntuneet löytävän Primon tapaista liekehdintää missään ottelun vaiheessa, mutta eivät hekään täysin tuppisuina otelleet. Etenkin Kingston pystyi pistämään hienosti Rhodesille ja DiBiaselle vastaan, mutta Ortonin kanssa hän ei kertaakaan päässyt sarviaan edes kolauttelemaan — kyykäärmemäinen orjapiiskuri-Orton nimittäin pysyi nuoraneliöstä kaukana aina silloin, kun ghanalainen Kofi hänet sinne halusi. Niinpä Kingston joutui purkamaan Randy-vihaansa Rhodesiin ja DiBiaseen, mutta ei se näyttänyt miestä loppujen lopuksi hirveästi haittaavan; olivathan Cody ja Tedkin häntä syksyn aikana kiusanneet. Eräässä vaiheessa Kofi olikin hiuskarvan varassa selättää Codyn tekemänsä Trouble in Paradisen jälkeen, mutta ex-jamaikalaisen epäonneksi juuri silloin Orton sitten syöksyi kehään vain ja ainoastaan rikkomaan Kingstonin selätysyrityksen. Huh, mitä toimintaa!

Mutta sitten kaikki loppuikin kuin seinään: Kofi vaihtoi tulikuuman Primon kehävuoroon ja lähti jahtaamaan kylmäsydämistä Ortonia ympäri kehäaluetta. Silloin kuitenkin Ted DiBiase yllätti Ortonin perässä juosseen Kofin brutaalilla pyykkinarulla. Heti pyykkinarun jälkeen Cody Rhodes ryömi heel-tiimin kulmaukseen ja vaihtoi nälkäisen Ortonin kehävuoroon ensimmäistä kertaa koko matsin aikana. Face-tiimin kehävuorossa olleen Primon aikomus oli nujertaa Randy taktikoiduilla high flying -liikkeillä, mutta vain yhden missatun Missile Dropkickin jälkeen iski Orton Primolle tarkasti laskelmoidun selänmurtajan ja lähetti tämän sitten höyhensaarille täydellisesti toimitetulla RKO:lla. 1, 2 ja 3, voitto Legacylle, mikä tarkoittaa sitä, ettei Royal Rumblessa nähdä revanssia Kingstonin ja Ortonin välillä!
B



Viimein oli aika siirtyä kuuntelemaan Bret Hartin päätös illan pääottelusta. Mieshän oli luvannut show'n alussa, ettei pääottelu tulisi jättämään ketään kylmäksi, mutta sen osallistujia hän ei paljastanut. Ja kun hän ne sitten viimein paljasti, kusi ainakin smark-kansa takuuvarmasti hunajaa. "Olen päättänyt hyväksyä Natalyan esittämän toiveen. Illan pääottelu on Hart Dynastyn ja D-Generation X:n välinen non-title-koitos, josta odotan spektaakkelimaista matsia. David ja Tyson, onnea matkaan!" sanoi Bret, mutta ennen kuin hän jätti valokeilan main eventin painijoille kertoi hän vielä erään asian. "Ai niin... tuon ottelun tuomarina tulee toimimaan... Bret Hart!" Oh man, yleisö räjähti kovaan huutomyrskyyn samalla kun Hitman hymyili pirullisesti. Mitä ihmettä illan pääottelussa tulee tapahtumaan?!
B+



Main Event — Non-Title Tag Team Match — Special Referee: Bret "Hitman" Hart
The Hart Dynasty (w/ Natalya) vs. D-Generation X (c)

Tämä tulikuuma kohtaaminen nähtiin ensimmäisen kerran joulukuun 25. päivänä käydyssä SmackDown-jaksossa, mutta silloin soppa ei ollut lähellekään yhtä maukas kuin tässä Raw'ssa — onhan ottelun erikoistuomarina legendaarinen Bret Hart! Myös laadullisesti ottelu oli SmackDownin koitosta valovuosia edellä, sillä pelkän maagisen tunnelman lisäksi myös kehäotteet olivat paljon vaikuttavampia ja komeampia. Käydäänpäs matsiin käsiksi.

Ottelun alku oli hidasta mutta varmaa voimien mittailua, kun joukkueiden voimanpesät — David Hart Smith ja Triple H — yrittivät niitata toisiaan pelkällä hartiavoimalla kanveesiin. Kumpikaan ei kuitenkaan tuntunut saamaan toisesta riittävän suurta yliotetta kampittaakseen toisensa maahan, mutta lopulta — ehkäpä hieman yllätyksellisesti — David Hart Smith onnistui kuin onnistuikin pistämään Hunterin maistamaan mattoa näyttävällä Northern Lights Suplexilla. David Hart Smith olisi vaatinut lisää äksöniä hänen ja Hunterin välille, mutta viiksekäs Haitch näki paremmaksi ratkaisuksi voimamittelöltä rauhottumisen ja keskittymisen normaaliin painiin.

Niinpä Hunter kävikin hyökkäykseen nyrkein ja potkuin, ja tiukan taistelun päätteeksi hän olikin saanut iskettyä kookkaalle viholliselleen rajuja polvi-iskuja, tehokkaita lyöntejä ja muutaman pienen kaadonkin. Lopulta British Bulldogin poika, David, päätti perääntyä HHH:n raivokkaasta käsittelystä taggaamalla vikkelän Tyson Kiddin kehään. Ja samalla The Game päästi Shawn Michaelsin äksöniin.

Alkuun Tyson ja Shawn eivät tehneet mitään, sillä heidän vääntöään jännittävämpää oli tunnelmoida Shawnin ja Bretin välisellä kanssakäymisellä: miehet katselivat toisiaan silmiin ja olivat ikään kuin koko ajan varautuneita johonkin yllättävään. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, joten Tyson ja Shawn päättivät pistää perinteikkään pystypainiosuuden pystyyn. Tasaisen mutta Shawnin voitoksi päättyneen pystypainin jälkeen mattopainiteknikot siirtyivät lukkopainiin, jota tarpeeksi harrastettuaan oli aika väläytellä komeita manuuvereita. Etenkin Kiddin iskemä Slingshot Leg Drop ja Michaelsin tekemä Elbow Drop saivat yleisön kuumaksi, mutta mikään ei voittanut sitä hetkeä, kun "Heartbreak Kid" yritti lukita kanadalaista Tysonia Sharpshooteriin.

Sharpshooterista ei kuitenkaan tullut mitään: punatukkainen Natalya nappasi kaljuuntuvan Michaelsin huomion itseensä, jolloin HBK kävi tervehtimässä tätä käskemällä tämän jättää hänet rauhaan. Triple H:n äänekkäästä "Varo, Shawn!" -huudahduksesta huolimatta HBK ei kuitenkaan huomannut, että sinä aikana Tyson Kidd oli hiipinyt hänen selkänsä taakse. Vain kahta sekuntia myöhemmin Shawn makasi tajuttomana matossa Tysonin iskemän kuvankauniin Code Bluen (Front flip backbreakerin) jälkeen, mutta selätystä harvinaisen ruman kampauksen omistava Tyson ei kuitenkaan saanut — Shawn kun asetti vasemman jalkansa kehäköydelle, jolloin Hitmanin oli — kaikista niistä kaunoistaan huolimatta — pakko keskeyttää selätysyritys.

"C'mon, Bret!" karjaisi Kidd, mutta Hitman vain kertoi tuomaroivansa rehdisti. Silloin Natalya yritti sekaantua otteluun repimällä HBK:ta hiuksista, mutta Kiddin ja Smithin suureksi shokiksi Bret ilmoitti häätävänsä Natalyan kehäalueelta ulos! Temperamenttinen punapää ei ollut uskoa Hitmanin päätöstä, mutta näki kuitenkin parhaaksi ratkaisuksi niellä kiukkunsa ja lähteä vähin äänin lätkimään kehäalueelta pois. Samalla Kidd taggasi Smithin kehävuoroon ja HBK taas Hunterin.

Smith ja Hunter pistivät matsin alussa nähtyä brawlaustakin paremman osuuden pystyyn. Nähtiin monia niskanmurtajia, komeita heittoja ja rajuja submission-vääntöjä, mutta onnistuneita selätys- tai luovutusyrityksiä ei nähty. Lopulta Hunter yritti tehdä hommalle lopun hakemalla Smithille Pedigreetä, mutta jokin meni pieleen ja Smith onnistui counteeraamaan Haitchin aikeet ilmavalla yliheitolla. Sitä seurasi Smithin yritys suorittaa pitkälettiselle Haitchille rajua pyykkinarua, mutta kehäveteraanina tunnettu Hunter kykeni kuitenkin väistämään suurikokoisen Smithin hyökkäyksen, potkaisi tätä mahaan ja iski tälle Pedigreen. Hunterin harmiksi Kidd oli kuitenkin ehtinyt taggaamaan itsensä kehävuoroon ennen Pedigreetä, joten selätystä Hunter ei Smithistä saanut.

Hetken aikaa Kiddin kanssa tapeltuaan Hunter menetti hermonsa ja päätti tagata Michaelsin kehään. Sitä seurasi kolme minuuttia kestänyt kultaistakin kirkkaampi painiosuus kahden kehätaiturin välillä, mutta lopulta matsissa kävi niin, että Tyson sai maistaa Shawnin tykinkuulalta tuntuvaa Sweet Chin Music -potkua rojahtaen kanveesiin. Michaels ei kuitenkaan yrittänyt selättää Tysonia, vaan hän jostain kumman syystä koki pakottavan tarveen tehdä Kiddistä selvää... jep, sillä hiton Sharpshooterilla! Viittä sekuntia myöhemmin kituikin Kidd matossa Sharpshooterin kynsissä, ja toisten viiden sekunnin jälkeen hakkasikin hän jo mattoa avokämmenellään — Tyson luovutti, ja ottelun tuomarina toimineen Bret Hartin oli lopetettava matsi ja nostettava D-Generation X:n jäsenien kädet ilmaan ottelun voittamisen merkiksi. Mutta tekikö Bret niin?
B+

Teki. Hitman katseli sekä Hunteria että Michaelsia epäröiden, mutta teki siitä huolimatta rehdisti. Silloin Michaels yritti kätellä Bretiä rauhan merkiksi, mutta Hitman veti äkkiä kätensä pois Shawnin kädestä. "Tämä ei ole vielä tässä", sanoi Hart, kun Michael Cole ja Matt Striker toivottivat katsojille mahtavaa vuotta 2010. Mitä ensi viikon Raw'ssa tulee tapahtumaan? Jääkö Bret Hart vakituiseksi Raw-kasvoksi? Oh my, ensi viikon Raw on must-see-kamaa.
B

Koko show'n arvosana: B+</center>

Quick results:
1. Jack Swagger def. The Miz
2. Big Show def. Chris Masters in a Royal Rumble Qualifier
3. The Legacy def. Kofi Kingston, Evan Bourne & Primo
4. D-Generation X def. The Hart Dynasty

Jep jep, mielestäni jaksosta tuli melko hyvä. Tutkitaanpas myös muita asioita hieman.

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: The Big Show

WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c)

ECW Championship
??? vs. Christian (c)

– Steroidiskandaali: The Great Khali ja Chavo Guerrero kuukauden mittaiselle hyllytykselle steroidien käytön takia! Huhupuheiden mukaan myös muutama muu huomattavasti suurempi nimi olisi jäänyt kiinni steroidien käytöstä, mutta he kuitenkin välttyivät hyllytykseltä. David Meltzerin saamien tietojen mukaan yksi midcard-tason painija olisi jäänyt kiinni marijuanan käytöstä, mitä seuraa tietystikin 2500 dollarin sakko.

– ECW-mestari Christian mursi varpaansa maanantain ECW on SyFy -nauhoituksissa. Christian pystyy kuitenkin työskentelemään kipeällä varpaallakin, joten miehen tuleva Royal Rumble -PPV:ssä tapahtuva mestaruudenpuolustus ei ole vaarassa.

– ECW:stä puheen ollen, tiistaina lähetettävään ohjelmaan on varmistettu ECW Homecoming -turnaukseen kuuluva ottelu Ezekiel Jacksonin ja The Hurricanen välillä. Show'ssa nähdään myös tag team -ottelu, kun Goldust ja Tommy Dreamer yhdistävät vanhat päänsä otellessaan Trent Barrettaa ja Caylen Croftia vastaan. Näiden matsien lisäksi luvassa on Zack Ryderin "Five Minute Challenge" ja ottelu, jota tähdittää ECW-mestari Christian. Älä jätä ECW:tä väliin!

– SmackDowniin on varmistettu kaksi ottelua: Layla ja Michelle McCool kohtaavat Marian ja Mickie Jamesin, ja tuore Intercontinental-mestari Drew McIntyre kohtaa Hell in a Cell -revanssissa R-Truthin non-title-ottelussa.

– Raw'ta ennen nauhoitettiin Superstarsiin kaksi ottelua. Ensimmäisessä Montel Vontavious Porter päihitti Carliton, ja toisessa Santino Marella vei Chavo Guerreron päänahan.

Palaute on tervetullutta. :)

Hehe, repsahdin Henrylle pinkissä asussa tuossa julisteessa.

Joka tapauksessa hyvä jakso. Lisäksi nuo mustavalkoiset kuvat ovat hyvä lisä.

<center>
Tiistai, tammikuun ensimmäinen viikko

Eilinen Bret Hartin paluulla väritetty Monday Night RAW oli äärimmäisen kova show, mutta ei tiistai-iltojen ECW:tä tulisi siitä huolimatta tyystin unohtaa — ei ainakaan näin Royal Rumblen alla. Täysin normaalia ECW-jaksoa ei tästä tammikuun ensimmäisestä show'sta ollut luvassa, sillä Tiffany loisti tänään poissaolollaan, mutta häntä oli saapunut paikkaamaan suurisuinen Abraham Washington, joten ei tilanne täysin mahdottomalta tuntunut. Käydäänpä siis kiinni show'n antimiin!

Ilta aukesi ECW-mestari Christianin sisääntulolla. Kehään päästyään Christian kävi läpi ECW Homecoming -turnauksen mahdollisia voittajanimiä. "Jos en ole täysin väärässä, on turnauksen semifinaalitasolle edennyt tällä hetkellä kolme painijaa: SmackDownin punainen jättiläinen Kane, toinen SmackDown-painija Matt Hardy sekä Raw'n rosteriin kuuluva Mark Henry. Ja jos en taaskaan erehdy, käydään tänään karsintaottelu Ezekiel Jacksonin ja The Hurricanen välillä. Nimilista näyttää siis Hurricanea ja Matt Hardya lukuun ottamatta melko monsteripainoitteiselta, mutta ei se mitään — olenhan minä ennenkin hirviöitä vastaan otellut. Jos minulta kysyttäisiin, ketä vastaan ottelisin kaikista mieluiten, vastaisin mitä luultavammin Matt Hardyn, jota vastaan olen otellut urani aikana lukemattomia ikimuistettavia matseja. Toinen mielenkiintoinen vastustaja olisi vikkeläkinttuinen Hurricane, mutta muita vastaan minulla ei olisi kyllä liiemmin mielenkiintoa taistella. Älkää käsittäkö väärin — en pelkää Kanea, Henryä tai Ezekieliä. Minä nyt vaan tykkään otella kokoisiani kolleja vastaan, sillä silloin tunnen olevani parhaimmillani. Jos joudun kolistelemaan sarviani jotakin edellä mainituista monstereista vastaan en pääse näyttämään parhaita puoliani vaan minun täytyy ikään kuin taktikoiden hoitaa homma kotiin. Ja sehän on tylsää! Niinpä toivon, että joko Matt Hardy tai Hurricane voittaisi ykköshaastajuuden, jotta saisin taas varastaa show'n — aivan kuten viime PPV:ssä Sheltonin kanssa!"

Yleisö hurrasi.

"Mutta en kehtaa viedä enempää ruutuaikaa muilta painijoilta pois, kun ei minulla kuitenkaan mitään kovin erikoista sanottavaa ole. ECW-mestarina tahdon vain todeta, että ykköshaastajuusturnaus on ollut kovin mielenkiintoista seurattavaa ja että ensi viikon semifinaalimatsit ovat varmasti kovaa kamaa. Kiitos!"
B

ECW Homecoming Tournament — Quarter Final Match
The Hurricane vs. Ezekiel Jackson (w/ William Regal)

Sen pidemmittä puheitta päästiinkin jo illan opener-ottelun vauhtiin. Matsi oli — kuten olettaa saattoi — lähes kokonaan Ezekielin hallintaa, sillä huomattavasti voimattomampi ja pienikokoisempi Hurricane ei ollut millään saada minkäänlaista yliotetta Jacksonista. Aina, kun vihreää pukuaan viikosta toiseen esittelevä Hurrikaani sai jonkinlaisen sauman nousta niskan päälle murskasi hänen haaveet etulyöntiasemasta joko Ezekielin raudankova nyrkki tai sitten kehän laidalla ärsyttävästi häärinyt ja jatkuvasti ottelun tuomaria turhanpäiväisillä asioillaan härinnyt William Regal. Lopulta Ezekiel oli jo saada tarpeekseen Hurricanen kiduttamisesta, ja niinpä hän harkitsi Zeke's Peakiksi ristityn Standing side slam -finisherinsä tekemistä jo ajassa 4:56, mutta englesmanni William Regalin suureksi harmiksi vihreäasuinen Hurricane kykeni kuin ihmeen lailla karkaamaan Ezekielin vahvoista käsivarsista ja yritti sitten saman tien yllättää suurikokoista vihollistaan vikkelällä Eye of the Hurricanella. Siinä Hurricane ei kuitenkaan onnistunut; Jackson blokkasi supersankarin finisher-yrityksen rajulla kyynärpääiskulla ja heitti heti sen jälkeen vihollisensa kehästä ulos Body Press Slamillä. Vihainen Zeke ei jäänyt tuon jälkeen haaskaamaan hetkeäkään aikaa, vaan hän suorastaan ryntäsi kehästä ulos hakkaamaan huono-onnista riistaansa William Regalin käskyjen innoittamana. Mutta kun Zeke oli tehnyt Hurricanelle jo toisen Zeke's Peakin (tällä kertaa kehän ulkopuolella) koki häntä valtava yllätys: sisääntulorampille nimittäin ilmestyi moskovalainen Vladimir Kozlov , joka tyytyi vain ja ainoastaan tuijottamaan Regalin uutta kultapoikaa ynseä ilme kasvoillaan. Mutta mitä Zeke, maassa kitunut Hurricane tai edes Regal eivät huomanneet oli se, että ottelun tuomari oli päässyt uloslaskussa jo yhdeksikön kohdalle, ja pian tuomari laski myös sen ratkaisevan, viimeisen sekunnin ja tuomitsi ottelun tuplauloslaskuksi. Kozlov'n häirintä maksoi sekä Jacksonille että Hurricanelle mahdollisuuden taistella ECW-mestaruudesta!
C

Matsin jälkeen nähtiin videokuvaa Zack Ryderin pukuhuoneesta, jossa Ryder — yhdessä rakkaan Rosa Mendesinsä kanssa — jo odottikin ECW:n hikistä kameraryhmää. "No niin, nyt kun nuo alemman tason painijat saivat vihdoinkin huonon ottelunsa päättymään on aika keskittyä tärkeämpiin henkilöihin; minuun... ja kauniiseen kultapupuuni, Rosa Mendesiin — grr! Niin, kuten WWE.comin ECW-ennakossa lukikin, olen heittänyt tälle illalle ns. viiden minuutin haasteen. Ahaa, nyt se 8-vuotias Niklas-poika siellä ruudun toisella puolella kysyy, mistä se Zack-setä oikein pölisee. No minäpä selvennän, tampio. Jos en voita illan otteluani ennen kuin minuuttiviisari on kiertänyt akselinsa ympäri viidesti, myönnän hävinneeni ottelun. Ja vastasi minun haasteeseeni sitten ECW-mestari Christian, suklaanruskea Shelton Benjamin tai älykkyysosamäärältään naurettava Vance Archer, voitte olle varmoja siitä, että pidän lupaukseni ja poistun areenalta voittajana! Haha, tule, Rosa, mennään juhlimaan tulevaa voittoani, woo!"
C

Hämärillä backstage-segmenteillä jatkettiin, joskin tällä kertaa ruudun täyttivät Zack Ryderin ja Rosa Mendesin naamavärkkien sijaan ECW:n väliaikainen toimitusjohtaja Abraham Washington ja TLC-PPV:ssä ECW:n mestaruudesta hurjassa tikapuuottelussa taistellut Shelton Benjamin. Segmentti koostui siitä, että TLC-PPV:n tappiostaan katkeroitunut Shelton vaati Abrahamin lisäävän hänet ECW Homecoming -turnaukseen nyt, kun Ezekiel Jackson ja Hurricane tippuivat molemmat turnauksesta ulos ja näin ollen yksi semifinaalipaikka jäi tyhjäksi. Avoimesta vittumaisuudestaan ja toinen toistaan surkeammista läpistä tunnettu Abe ei kuitenkaan aikonut antaa entiselle ykköshaastajalle aivan niin helposti paikkaa "kriitikoiden ylistämässä" ECW Homecoming -turnauksessa — joka muuten oli Aben mukaan hänen esittämänsä idea Tiffanylle — vaan jotta Benjamin pääsisi turnaukseen messiin olisi hänen ensin todistettava olevansa turnauksen arvoinen. "Mitä tarkoitat?" kysyi närkästynyt Benjamin, mihin Abe vastasi, että jos Shelton kykenee tämän illan pääottelussa päihittämään Christianin harkitsee hän tämän lisäämistä ensi viikon semifinaaleihin. "Oletko tosissasi?" kovisteli Shelty, mutta hän näki kuitenkin parhaaksi ratkaisuksi olla ärsyttämättä väliaikaista GM:ää ja sen sijaan keskittyä illan tuoreesti sovittuun pääotteluun, jossa hän toden totta tulisi ottelemaan — taas kerran — ECW-mestari Christiania vastaan.
C

Tag Team Match
The Dudebusters vs. Goldust & Tommy Dreamer

The Dudebusters on siis Trent Barrettan ja Caylen Croftin muodostama, ECW:n olematonta tag team -divisioonaa muutamina menneinä viikkoina dominoinut kahden ylimielisen pitkätukan tiimi. Goldust ja Dreamer sen sijaan lienevät jokaiselle lukijalle tuttua huttua, joten ei heistä sen enempää. Tämä tag team -ottelu oli bookattu Barrettan ja Croftin pyynnöstä, sillä heidän mukaan "paikallisista amatööreistä" ei ole heille minkäänlaista haastetta ja niinpä he halusivat haastaa ECW:n rosterin kaksi kokeneinta painijaa. Goldustilta ja Dreameriltä ei tarvinnut matsiin osallistumista kahta kertaa enempää pyytää, vaan he suostuivat pistämään Barrettan ja Croftin voittoputkelle kapuloita rattaisiin enemmän kuin iloisin mielin — vanhukset suorastaan janosivat ylimielisten nuorukaisten suiden tukkimista. Sitä veteraanijoukkue tekikin tarkasti laskelmoidulla tag team -työskentelyllä ja tehokkaalla brawlauksella, jonka kyydissä nuori Dudebusters-joukkue ei tuntunut pysyvän mukana — vaikka Croftilla ja Barrettalla selkeä nopeus- ja nuoruusylivoima olikin. Ja kun Dreamer ja Goldust yhdistivät tarpeeksi kauan kultaista kokemustaan, Dreamerin stiffejä iskuja ja Goldustin näppäriä tekniikkapainiotteita joutuivat Dudebustersit lopulta nöyrtymään ajassa 6:58 Dreamerin tekemän Dreamer DDT:n jälkeen. Croftin ja Barrettan voittoputki saattaa olla mennyttä, mutta kostoa he tulevat varmasti veteraaneilta janoamaan!
C-

Tässä vaiheessa show'ta nähtiin lyhyt mainostauko, ja heti sen jälkeen oli aika lyhyelle segmentille, jossa äsköisessä matsissa otellut Tommy Dreamer käveli backstagella pyyhe harteillaan. Dreamer tervehti muutamia tuttuja road agent -henkilöitä ja oli jo astua sisään pukuhuoneeseensa, kun hän tunsi ikään kuin jonkun seuraavan häntä. Vaan kun Dreamer kääntyi ympäri tutkiakseen selustansa ei hän nähnyt ketään takanaan. Lopulta Tommy päätti kohauttaa olkapäitään, mennä sisään pukuhuoneeseensa ja unohtaa koko asian. Onko Dreamerille salainen seuraaja, vai onko mies muuttumassa vähitellen hulluksi?
B-

Dreamerin seikkailujen jälkeen nähtiin vielä toinen bäkkärisegmentti ennen illan kolmatta ottelua. Tässä segmentissä Noah Wilson -niminen tummaihoinen tuomari vastaanotti pienen rahasäkin joltain tuntemattomalta hepulta, joka heti kameroiden lähestyessä pakeni paikalta. Kuka lahjoi Wilsonia? Aikooko Wilson pelata vilunkipeliä? Oh man, elämme jännittäviä aikoja!
C+

Zack's Five Minute Challenge
Zack Ryder (w/ Rosa Mendes) vs. Yoshi Tatsu

Jep, Ryderin vastustajaksi paljastui — kukas muukaan, kuin... — japanilainen Yoshi Tatsu! Ällöttävästä teemamusiikistaan ja järkymättömästä itsevarmuudestaan maailmanlaajuisesti tunnettu Ryder ei ollut selvästikään tyytyväinen siihen, että juuri Tatsu vastasi hänen haasteeseen, mutta hän sai kuitenkin pian kerättyä ajatuksensa kokoon ja vannoi yleisölle voittavansa ottelun jopa neljään minuuttiin. Miten kävi?

Ainakin alkuun Ryderin teot näyttivät seisovan hänen sanojensa takana: mies suorastaan kidutti japanilaista Tatsua ennennäkemättömällä aggressivisuudella ja tarkkaanhiotulla hyökkäyssuunnitelmalla, mutta ei se Zackin liekehdintä aikojen loppuun asti kestänyt — ei tosiaan. Jo toisen kehäminuutin kohdalla pääsi nopeakinttuinen Tatsu nimittäin matsiin mukaan blokkaamalla erään Ryderin Suplex-yrityksistä ja heti sen jälkeen tälläämällä tälle pirullisen Spinning Wheel Kickin. Se näytti olevan lopun alkua Ryderin viiden minuutin haasteen onnistumiselle eikä Tatsun tekemät Scoop Slam, Flying Crossbody ja Knee Drop ainakaan sitä kuplaa puhkaisseet. Lopulta Ryder sai kuitenkin ottelun hallinnan uudestaan haltuunsa — kiitos Yoshia häirinneen Rosa Mendesin — ja matsi näytti kuin näyttikin menevän muutamaan otteeseen Zackin nimiin alle viiden minuutin aikarajan, mutta eihän Ryder lopulta tehtävässään kuitenkaan onnistunut; Tatsu nousi jokaisesta Ryderin — melko hätäisestä — pinfall-yrityksestä eikä aikaakaan, kun kehäkello näytti jo lukemia 5:00. Matsi päättyi siis time limit -tasapeliin.
D+

Ja sehän ei ylimielistä Ryderia miellyttänyt. Niinpä Zack — Rosan rauhoitteluyrityksistä huolimatta — kävi kulmauksessa juhlineen Tatsun päälle kuin peto, ja pian viaton japanilainen keräsikin luitaan kanveesista: Ryder oli onnistunut yrityksessään lähettää Tatsu unten maille rajulla Zack Attackilla. "Tämä ei ole vielä tässä!" karjaisi Ryder samalla kun hän veti Mendesin mukanaan backstagelle.
C-

Vielä ennen illan pääottelua nähtiin lyhyt backstage-kohtaaminen, kun The Ripper käveli yhdessä sisarensa kanssa voittoputkesta nauttivan Vance Archerin pukuhuoneeseen. "Mitä haluat?" kysyi vihamielinen Archer, mutta Ripperin kaunis sisko, The Beautiful Nightmare, rauhoitti hänet nopeasti flirttailevalla olemuksellaan. "Terve vain sinullekin, Vance... No mutta, asiaan. Minulla on ongelma", tilitti maskipäinen Ripper. Archer tuijotti Ripperiä tyynesti, kysyi, mitä tämän ongelma koski ja mitä tekemistä sillä oli hänen kanssaan. "Katsos, Vance, minä... minä vihaan The Hurricanea. Hän on yksinkertaisesti liikaa minun kestettäväkseni", avautui Ripper. "Ja?" kysyi entistäkin tympeämpi Archer. "Minä haluaisin, että sinä — kookas ja aggressiivinen ottelija kun olet — yhdistäisit ensi viikolla voimasi kanssani tag team -ottelussa Hurricanea ja tämän valitsemaa tag-kumppania vastaan. Miltäs kuulostaa, Archer?" kysyi Ripper. Alkuun Archeria ei asia tuntunut kiinnostavan ollenkaan, mutta kun hän näki Beautiful Nightmaren vilauttavan hänelle reittään muuttui ääni pikaisesti kellossa. "Selvä pyy, Ripper", Archer jatkoi hymyillen, "selvä pyy." Ensi viikon ECW:ssä Ripper ja Archer kohtaavat siis Hurricanen ja tämän valitseman partnerin. Oh man!
D-

ECW Homecoming Qualification Match
Shelton Benjamin vs. Christian

Viimein oli siis pääottelun aika. Ainakin selostuspöydän takaa äksöniä selostaneet Byron Saxton ja Josh Mathews olivat täysin tohkeissaan Christianin ja Benjaminin TLC-revanssista, ja sitä samaa innokkuutta oli näkyvissä myös "Gold Standard" Shelton Benjaminin naamataululla — mies suorastaan hikoili innosta. Myös kehässä Benjamin osoitti sitä samaa innokkuuden tuntua käymällä Christianin päälle kuin mikäkin kissapeto, ja välillä Christian tuntuikin olevan täysin hukassa yltiönälkäisen Sheltyn kynsissä.

Yleensä matsin alkaessa nopeatempoisella osuudella on loppumatsista luvassa varsin hidasta menoa, mutta tällä kertaa kävi toisin: Benjamin ja Christian säilyttivät nopean temmon ihan loppuminuuteille saakka, vaikka väliin oli tietysti mahdutettava muutama headlock-hetki, jotta painijat saisivat edes hetkisen hengähdysaikaa. Pelkän nopean temmon lisäksi matsia rikastivat useat tyylipuhtaat heitot, tarkasti suunnitellut ketjupainisessiot ja parit high flying -manuuveritkin, mutta silti ottelusta puuttui sitä jotain, mikä olisi nostanut sen suuremmalle tasolle. Ensinnäkin Benjamin botchasi muutaman liikkeen harmittavan näkyvästi ja yleisökin tuntui olevan aina aika ajoin melko huonosti mukana, mikä tietysti vaikutti tv-ruudun toiselle puolelle välittyvään tunnelmaan negatiivisella tavalla. Onneksi sentään ottelun panos (Benjaminin paikka Homecoming-turnauksessa) ja muutamat hyvät near fall -kohdat säilyttivät katsojien mielenkiinnon yllä, ja vaikka matsi jäikin valovuosien taakse esim. TLC-PPV:n ottelusta, tarjosivat Christian ja Shelton oikein menevää ilmaistelevisiokamaa. Jokin ei kuitenkaan ollut ihan niin menevää kuin matsin laatu, nimittäin matsin lopetus: ottelun tuomarina toiminut Noah Wilson nimittäin diskasi Christianin ajassa 9:08 siitä syystä, että tämä kiipesi kulman päälle! Ottelun voitto ja semifinaalipaikka meni siis kyseenalaisin keinoin Shelton Benjaminille!
C

Matsin jälkeen Christian haastoi riitaa tuomarin kanssa vakavaakin vakavampi ilme naamallaan samalla kun Benjamin käveli hämmästyneenä kohti backstagea vakuuttaen olevansa täysin tietämätön siitä, mitä juuri äskön tapahtui. Oliko Shelton se henkilö, joka antoi Wilsonille rahasäkin, vai onko kyseessä joku ulkopuolinen hemmo? Oli miten oli, ECW oli täynnä yllätyksiä ja ensi viikon show'ssa on luvassa vaikka minkälaista toimintaa: ECW Homecoming -turnauksen semifinaalimatseissa Kane kohtaa Matt Hardyn, ja Shelton Benjamin saa vastaansa nälkäisen Mark Henryn. Turnausmatsien lisäksi The Hurricane ottelee valitsemansa tag team -kumppanin kanssa Vance Archeria ja The Ripperiä vastaan tag team -ottelun. Ensi viikon ECW:tä ei kannata jättää väliin!
B-

Koko show'n arvosana: D+</center>

Quick results:
1. Ezekiel Jackson drew with The Hurricane
2. Goldust & Tommy Dreamer defeated The Dudebusters
3. Zack Ryder drew with Yoshi Tatsu
4. Shelton Benjamin defeated Christian by disqualification

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: The Big Show

WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c)

ECW Championship
??? vs. Christian (c)

– Raw'n ja ECW:n aikana tapahtuneet overness-muutokset:

Jack Swagger: C+ -> B-
Shelton Benjamin: C+ -> B-
Ezekiel Jackson: D- -> D
The Miz: C+ -> C

– Superstarsin tulokset:
1. MVP def. Carlito
2. Santino Marella def. Chavo Guerrero
3. Kane def. The Great Khali, Mike Knox
Arvosana: C+

– Tammikuun 4. päivä käydyn TNA Impactin tulokset:
Brawl angle involving Kurt Angle, Mick Foley and AJ Styles | B
1. Hernandez def. Doug Williams | C-
Confrontation involving Bobby Lashley and Scott Steiner | C+
2. Traci Brooks def. Sarita | D-
Backstage segment with Samoa Joe and Hulk Hogan | B+
3. Taylor Wilde def. ODB | D
4. AJ Styles (c) def. Kurt Angle to retain the TNA title | B+
Arvosana: B-

Seuraavassa postauksessa SmackDown sekä Raw'n preview.

Rhynolle kiitokset kommentista, lisääkin saa antaa.

"Terve, setä! On niin mukava nähdä sinut täällä... kotonasi!" pulisi suurikokoinen David Hart Smith.

DH Smithän on Davey Boy Smithin ja Diana Hartin poika, ja Diana on siis Bretin sisko. Toisin sanoen siis David Hart Smith on Bretin siskonpoika, jolloin Bret on Smithin eno, ei setä :) Setiä Smithille ovat Davey Boyn veljet, jos tällä semmoisia oli.

Pilkunviilauksen jälkeen täytyy sanoa, että kaksi ensimmäistä jaksoa näyttävät ainakin lupaavilta. Hitonmoinen homma on kyllä kolmen viikottaisen kirjoittamisessa, joten en pistäisi yhtään pahitteeksi, vaikka ECW:n jossain vaiheessa sivuun sysäisitkin ihan niin, että pidempään tästä tekstistä saataisiin nauttia. Homma kun vaikuttaa sen verran lupaavalta, etten haluaisi sen pysähtyvän lyhyeen siihen, että hommaa on liikaa. Toisaalta ensimmäinen ECW-jakso vaikutti hyvältä, ja Land of Extremessäkin näyttäisi vaihteeksi olevan jopa jänniä kuvioita sinun ansiostasi. Raw & Bret Hart -kuviohan nyt on loistava: saa nähdä, mitä siitä lopulta syntyy. Jatkoa odotellen.

Tämä on juuri sitä, mistä WWE vs. TNA -diaryssa puhuin. Olet kevyesti 'Alertin paras diaryn kirjoittaja ja nautin suuresti näistä ensimmäisistä jaksoista. Sen lisäksi että osaat bookata mielenkiintoisesti ja järkevästi, tekstiäsi on miellyttävää lukea ja uutta jaksoa odottaa aina innolla.

Kenitykselle ja Hamatille suurkiitokset palautteesta.

<center>
Perjantai, tammikuun ensimmäinen viikko

Mahtipontiset pyrot paukkuivat, Divide the Day -bändin biisi Let it Roll kaikui kaiuttimista ja kamerakuva keskittyi kuvaamaan SmackDownin uutta selostuskaksikkoa, Jerry "The King" Lawleria ja Todd Grishamia — vuoden ensimmäinen perjantai-illan SmackDown oli pyörähtänyt käyntiin! Kovinkaan kauaa eivät Grisham ja Lawler ehtineet tulevaa show'ta kuitenkaan hypettämään, kun kuin tyhjästä räjähti entisen Tag Team -mestari Chris Jerichon intensiivinen teemamusiikki soimaan samalla kun sisääntulorampin alkupäässä hehkuivat Jerichon sisääntuloa varten asennetut ilotulitepommit. Heti kehään päästyään Jericho nappasi mikrofonin lähimmältä toimitsijalta ja alkoi saman tien saarnata siitä, kuinka on ensinnäkin suuri vääryys, ettei hänen tärkeä ystävänsä The Big Show saa enää olla osa SmackDownin rosteria ja kuinka sekin on väärin, että Batistan kaltainen vähä-älyinen kaurapuurokoljatti saa kuukaudesta toiseen otella maailmanmestaruudesta samalla kun hän itse rypii vähempiarvoisten vöiden viidakossa. "Olen paljon korkeammalla tasolla kuin ketkään ne, jotka taistelevat verenmaku suussa jostain hiton midcard-mestaruuksista!" huusi Jericho saaden yleisön vihat niskaansa. Mutta lopulta Jerichon rasittava monologi keskeytyi, kun eräs... midcard-tason mestaruuksista verenmaku suussa viime PPV:ssäkin taistellut "vähempiarvoinen" painija astui verhojen takaa esiin — nimittäin John Morrison!



Jericho ei ollut Morrisonin esiintuloon tyytyväinen. "Häivy kehästäni", sanoi entinen Tag Team -mestari kyrsiintyneenä, mutta eihän toki Morrison kehästä lähtenyt. "Rauhoitu, Jericho", Morrison jatkoi, "en tullut paikalle sotajalalla." Y2J:tä ei näyttänyt ex-Intercontinental-mestarin puheet kiinnostavan pätkääkään, vaan hän haukotteli ja näytteli muutenkin kyllästynyttä Morrisonin avatessa sanaista arkkuaan. "En vain voinut olla tulematta tänne, kun kutsuit Intercontinental-mestaruutta vähempiarvoiseksi vyöksi", tilitti seksikkyyden samaani. Jericho ei vieläkään näyttänyt kiinnostuneelta. "C'mon, Chris, omistat ennätyksen miehenä, jolla on eniten Intercontinental-mestaruuskausia, ja silti solvaat vyötä kuin mitäkin muropakettilelua", jatkoi Morrison. "Mielestäni se on tyhmää." Lopulta Jericho sai tarpeekseen Morren saarnoista ja kysyi, mitä tämä oikein ajoi takaa. "No siis... eihän minulla varsinaisesti oikein mitään sen suurempaa taka-ajatusta ilmaantumisellani ollut kuin, no, tiedäthän — haastaa sinut singles-otteluun, jos kerta pidät meitä midcard-tason painijoita sinua alempiarvoisempina, Jericho." Jericho hymyili. "Haluat siis haastaa minut otteluun, juniori? Sehän passaa. Tänään saat elämäsi selkäsaunan, poika!" huudahti Y2J alkaen samalla röhöttämään ylimielistä naurua. Morrisonkaan ei kyennyt tilanteessa muuta tekemään kuin hymyilemään, ja lopulta äijät paiskasivatkin kättä sovitun ottelun merkiksi. Tänään siis luvassa Chris Jericho vs. John Morrison!
B+

Tag Team Match
The Hart Dynasty (w/ Natalya) vs. JTG & Slam Master J

Perjantai-iltojen äksönipilkun tämänkertaiseksi avausmatsiksi paljastui joukkuematsi, jonka piti alun perin olla Hart Dynastyn ja Cryme Tymen välinen koitos, mutta koska Cryme Tyme -tiimin lihaskimppu Shad sairastui viikon aikana ilkeään flunssaan täytyi JTG:n löytää jostain uusi tag-partneri illan show'ta varten. Perkeleellisen pohdinnan päätteeksi päätyi JTG valitsemaan parikseen Cryme Tyme -pyrkyri Slam Master J:n, vaikka kovin innoissaan hän ei Shadia paikanneesta painijasta ollut — miestä kun suorastaan hävetti katsella Slam Master J:n tekevän toinen toistaan naurettavammalta näyttäneitä hiphop-tanssiliikkeitä ja yrittävän olla kovaakin räppäriä. Myötähäpeää taisivat kokea Hart Dynastynkin sällit katsellessaan Slam Masterin touhuja, mutta heidän tyypilliseen, aggressiiviseen kehätyöskentelyyn ei sillä ollut kuitenkaan minkäänlaista vaikutusta. Ottelu koostuikin lähinnä kanukkitiimin dominoinnista, kun pitkä ja lihaksikas DH Smith pyyhki vastustajillaan kanveesia ja Tyson Kidd kävi aina välillä väläyttelemässä intensiivistä kehätyöskentelyään pikajunaakin nopeammilla hyökkäyksillä. Ajassa 7:15 joutuivat JTG ja Slam Master sitten viimein nöyrtymään; kanadalaisten iskemä Hart Attack oli yksinkertaisesti liikaa Slam Masterille, ja niinpä Hart Dynasty nappasi matsista vaikuttavan selätysvoiton.
C

Seuraavaksi oli vuorossa lyhyt backstage-segmentti. TLC-PPV:ssä omien sanojensa mukaan Screwjobin kokenut Batista oli nimittäin rynnännyt terästuoli kädessään vaatimaan revanssiottelua Undertakeria vastaan Theodore Longilta, mutta Long ei niin vain suostunut Batistan pyyntöön — ei edes terästuolista huolimatta. "Olen jo bookannut ensi viikolle ottelun, joka määrittää The Undertakerin haastajan Royal Rumble -PPV:ssä", sanoi Long lyhyesti ja ytimekkäästi. "Aha? Mikäköhän se ottelu mahtaa olla? Ja jos en ole siinä mukana, voit olla varma, että mi – –", räyhäsi Elukka, kunnes Long puhui hänen päälleen: "Sinä olet kyllä ottelussa mukana, Batista." Vihdoinkin Elukka hymyili. "Hyvä, osaat kerrankin arvostaa kultapoikaasi. Kuka epäonninen rääpäle on vastustajani, hä?" kysyi Batu uhkaavasti. Teddy oli ensin vihainen, kunnes hän muuttui vähitellen rennommaksi ja sanoi: "Yhdeksän SmackDown-painijaa." Batu ei ymmärtänyt, mitä Long tarkoitti, ja vaati tältä näin ollen selitystä asiaan. "Katsos, Batista, koska legendaarinen Royal Rumble -PPV on tulossa käydään ensi viikon jaksossa 10 miehen Over the Top Rope Battle Royal -ottelu ykköshaastajuudesta. Matsin voittaja haastaa Undertakerin Royal Rumble -PPV:ssä World Heavyweight -mestaruudesta. Tuliko selväksi?" Batista katsoi Longia vihaisena, mutisi pieksevänsä kenet vaan missä vaan ja lähti sitten omille teilleen.
B+

Ennen illan seuraavaa ottelua (Michelle McCool & Layla vs. Mickie James & Maria) nähtiin videokuvaa hunajaisen Marian pukuhuoneesta. Punaiseen painiasuun pukeutunut Maria vaikutti olevansa valmis lähtemään kohti kehäaluetta, kunnes yhtäkkiä — kuin tyhjästä — astui Dolph Ziggler hänen huoneeseensa sisään. "D-D-Dolph...?" änkytti Maria shokissa. "Minähän se... Dolph", vastasi Ziggler ujosti ja hymyili Marialle. Maria ei ollut uskoa silmiään, ja ainoa järkevä lause, jonka hän pystyi kaiken sen kiusallisuuden keskellä muodostamaan oli tämä: "Mitä teet täällä?" Ziggler — varovaisen oloisesti — sanoi, että hän vain halusi tulla toivottamaan Marialle onnea hänen tag team -otteluun Michelleä ja Laylaa vastaan. "Voi kiitos, Dolph!" sanoi Maria ja oli jo lähteä halaamaan Ziggleriä, kunnes hän päätti sittenkin jättää sen eleen tekemättä. Kutkuttavasta draamasta siirryttiinkin mainostauolle.
C+

Tag Team Match
Maria & Mickie James vs. Layla & Michelle McCool

Zigglerin onnentoivotuksista huolimatta Marialla ja Mickie Jamesillä ei ollut kovinkaan paljoa onnea ottelussa mukana. Layla ja Michelle nimittäin olivat täynnä jostain kumman reiästä heihin imeytynyttä taisteluhenkeä, jonka avulla ilkeät heel-naikkoset pitivät Marian ja Mickien visusti aisoissa koko ottelun ajan. Mickie pääsi sentään muutamaan otteeseen Divas-mestari Michellen ja tämän apulaisen Laylan niskan päälle ilmavilla liikkeillään, mutta mitään merkittävää ei face-tiimi kuitenkaan saanut missään vaiheessa aikaan. Kaiken kukkuraksi matsin loppuvaiheilla juoksi jo pelkältä olemukseltaankin pelottava Beth Phoenix kehään ainoana tavoitteenaan kauniin Marian teloittaminen kovilla otteillaan — tuomarin selän takana, tietty. Lopulta voitto meni siis heel-tiimin nimiin, kun ylimielinen Michelle selätti Glamazonin käsittelyssä olleen Marian.
D+

Se ei kuitenkaan vielä merkinnyt tapahtumasarjan päättymistä; Beth, Layla ja Michelle jatkoivat Marian ja Mickien uhkailua. Mutta lopulta, kun Phoenix oli pistämässä Marian hammaskalustoa uuteen uskoon pelätyllä Glam Slamillään, tapahtui jotain, mitä tuskin kukaan oli uskaltanut odottaa: Dolph Zigglerin sisääntulotunnari alkoi soida ja salamaakin nopeammin Ziggler ryntäsi kehään puolustamaan ex-tyttöystäväänsä, Mariaa, pahalta heel-kolmikolta. Beth, Layla ja Michelle joutuivatkin hännät koipien välissä poistumaan kehäalueelta, ja palkinnoksi hyvästä työstään sai Dolph sen, mitä hän ei vielä ennen ottelua saanut — halauksen ja samalla myös luottamuksen Marialta. Onko vanha pari palaamassa yhteen?
C-

Kehäalueelta siirryttiin haastattelupisteelle, jossa jo odottelikin CM Punkin viimeaikaiseen käytökseen lopen kyllästynyt Matt Hardy ja hänen haastattelija, Josh Mathews.

Mathews: "Matt Hardy, olet viime viikkoina ajautunut jonkinlaiseen sotaan CM Punkin ja tämän uuden henkivartijan, Luke Gallowsin, kanssa. Haluaisitko kommentoida asiaa jotenkin?"
Hardy: "Tietysti, Josh. Näetkös, tämä minun ja CM Punkin välinen sota juurtaa vuoden 2009 kesään, jolloin Punk ei pelkästään pilannut rakkaan veljeni maailmanmestaruuskautta vaan sen lisäksi lähetti hänet ulos World Wrestling Entertainmentistä. Silloin sain selville, mikä Punk on oikein miehiään, joten minun oli yksinkertaisesti pakko palata takaisin SmackDowniin. En kuitenkaan vieläkään ole saanut näppejäni kunnolla kiinni Punkiin, vaan hän on aina jotenkin paennut kynsistäni — oli kyseessä sitten avun hankkiminen hänen uudelta köriläältään tai sitten yksinkertaisesti pakeneminen ottelusta. Nyt minä olen kuitenkin saanut tarpeekseni ja niinpä haluaisin esittää Punkille haasteen... siis mikäli hän uskaltaa astua samaan kehään kanssani."
Mathews: "Kertoisitko lisää haasteestasi?"
Hardy: "Toki. Punk, haluan haastaa sinut singles-otteluun Royal Rumble -PPV:hen! Silloin minä tulen kostamaan sinulle kaiken sen, mitä olet tehnyt minulle ja veljelleni! Minä tulen nöyryyttämään sinua, Punk! Minä... ai... hei, Punk."

CM Punk ja Luke Gallows saapuivat haastattelupisteelle.

Punk: "Matt, mikä saa sinut uskomaan, että jäisin ulos legendaarisesta Royal Rumble -ottelusta vain sen takia, että saisin hiljentää erään straightedge-ajatusta vastustavan urvon suun? Turha luulo, juntti."
Hardy: "Ahaa, et siis taida vaan uskaltaa!"
Punk: "Haha, Matt, älä naurata minua. Jos haluat otella minua vastaan, me teemme sen ensi viikon SmackDownissa — ei Royal Rumblessa."
Hardy: "No, käy sekin... mutta haluan kostoni myös sinusta, Luke!"
Luke: "...?"
Hardy: "Jos Punkilla on niin suuri jänis housuissaan, ettei hän uskalla kohdata minua PPV-lähetyk – –"
Punk: "En minä PPV-lähetyksistä mitään puhun – –"
Hardy: "Vaikene, talinaama. Niin, jos kerta Punk ei uskalla kohdata minua PPV-lähetyksessä, miten on sinun laita, Gallows? Uskallatko sinä, hä?"
Luke: "Ilomielin, Hardy."
Hardy: "Hyvä, homma on siis sovittu. Ensi viikolla me, Punk, ottelemme vastakkain ja Royal Rumblessa me, Luke, sovimme riitamme kehätoiminnalla. Kiitos yhteistyöstä, juntit."
B

Singles Match — Non-Title
R-Truth vs. Drew McIntyre (c)



SmackDownin kolmas ottelu rikkoi kahden ensimmäisen matsin asettaneen joukkuepainin putken olemalla yksinkertainen singles-matsi. Siinä kohtasivat siis R-Truth ja tuore Intercontinental-mestari Drew McIntyre, ja kun äijät olivat pari minuuttia kolistelleet sarviaan nuoraneliön sisällä aukesivat vanhat arvet auki ja miehet muistivat, miksi he vihasivat toisiaan syksyllä. Tai ainakin R-Truth muisti, sillä hänellä oli todellakin syy vihata häntä jatkuvasti syyttä suotta pahoinpidellyttä McIntyrea. Drew'n motiiveista sen sijaan tuskin kellään oli mitään käryä, muuta kuin se, että hän halusi omien sanojensa mukaan "lopettaa juhlan". Oli miten oli, tässä Hell in a Cell -PPV:n revanssiottelussa ei ainakaan juhlittu mitään; äksöni oli vihaista, verenmaku suussa vedettyä brawlausta. Tasaiseksikin matsia kykeni kuvaamaan ainakin vielä matsin seitsemänteen kehäminuuttiin asti, kunnes matsi alkoi hiljalleen mennä enemmän ja enemmän Intercontinental-mestarin hallintaan. McIntyren pienet mutta tehokkaat rikkeet, kuten silmistä raapaiseminen ja vyön alle lyöminen, hidastivat Truthia läpi ottelun ajan eikä Ron Killings -nimelläkin paininut Truth enää matsin loppuvaiheilla pysynyt IC-mestarin vauhdissa mukana. Ja ihan niin kuin muu retuuttaminen ei olisi jo riittänyt murskasi McIntyre vastustajansa kallon brutaalilla Double Underhook DDT:llä. Voitto McIntyrelle.
C+

Ennen illan pääottelua (Chris Jericho vs. John Morrison) oli vielä aika katsoa World Heavyweight -mestari The Undertakeria hypettänyt videonpätkä (B+) ja kuunnella John Morrisonin lyhyt promo siitä, kuinka hän aikoo lyödä Jericholle tänään luun kurkkuun (B+). Nähtiinpä pääottelua ennen myös eräs ottelukin...

Singles Match
Eric Escobar vs. Batista

...nimittäin tämä Eric Escobarin ja Batistan välinen kamppailu, jonka sikamainen Vickie Guerrero oli bookannut Elukan pyynnöstä — raivotautinen Batukka oli täynnä purkautumatonta raivoa, ja sitä varten hän halusi metsästää jonkun midcarderin. Vickiellehän se sopi, sillä hänen uutukaiseksi elämäntehtäväkseen on ilmennyt Eric Escobarin kiusaaminen bookkamalla tämän toinen toistaan vaikeampiin otteluihin eikä tämäkään matsi helpolta näyttänyt. Kaiken kukkuraksi Elukan raivokkuus Teddy Longin WHC-ilmoituksesta johtuen teki tehtävän entistäkin vaikeammaksi Escobarille, ja näin ollen jo ennen ottelun viidettä kehäminuuttia oli homma selvä Elukan tekemien Spearin ja Batista Bombin jälkeen. Kiitos ja hyvästi, Eric.
C

Ei, ei sittenkään jätetä vielä hyvästejä — Vickie Guerrero nimittäin lyllersi sisääntulorampille heti ottelun päätyttyä, ja sitähän seurasi tutut tapahtumat: Guerrero solvasi ex-rakastajaansa alentavilla nimillä, mihin Eric reagoi kertomalla Vickie-suhteensa kamaluudesta. Kaiken lisäksi Escobar väitti, että Vickie usein varasti hänen lounaslaatikkojaan ja väitti sitten olevansa tietämätön niiden mystisistä katoamisista. Huoh, voiko tämä hirveä feudi koskaan loppua, ja mikä tämän feudin "outcome" oikein tulee olemaan?
B



Kun Escobar ja Vickie oli viimeinkin saatu häädettyä ulos kehäalueelta teki John Morrison tyylikkään sisääntulonsa leveä hymy naamallaan — pystyihän illan ottelua kutsumaan "vähempiarvoisten painijoiden puolustamisen" lisäksi selkeäksi näytön paikaksi, mahdollisuudeksi tehdä läpimurto. Siitä main event -tason ovia viikosta toiseen lähestyvä "Shaman of Sexy" oli todella innoissaan, mutta miehen suureksi harmiksi hänen sisääntulonsa aikana tapahtui jotain, mikä mursi hänen haaveet mahdollisen läpimurron tekemisestä: Chris Jericho nimittäin hyökkäsi CM Punkin ja Luke Gallowsin kanssa hänen niskaansa kesken kaiken! Yllätetyksi tullut ja rankasta miesalivoimasta kärsinyt Morrison ei millään kyennyt taistelemaan Jerichoa ja tämän seuraan lyöttäytynyttä paskanaamakaksikkoa vastaan, mutta onneksi SmackDownin rosterista löytyi muutama hyväsydäminen miekkonen, jotka ryntäsivät oikein mielellään avittamaan John Morrisonia. He olivat Matt Hardy ja Rey Mysterio! Vaikka kellään ei tuntunut olevan täyttä käsitystä siitä, miksi Punk ja Gallows auttoivat Jerichoa tämän hyökkäyksessään Morrisonin kimppuun ei se tuntunut kiinnostavan ketään rankan kuuden miehen brawlauksen keskellä. Viimeistään silloin, kun SmackDownin toimitusjohtaja Teddy Long ilmestyi paikalle ilmoittamaan illan pääottelun muuttuneen Morrisonin ja Jerichon singles-matsista mielenkiintoiseksi 6-Man Tag Team -matsiksi unohti tarkkasilmäisinkin painifani kyseenalaistaa Punkin ja Gallowsin teon motiivin, mutta ehkä siihen tulee tulevaisuudessa jonkinlainen selitys? Oli miten oli, illan pääottelu oli jo alkanut!
B

6-Man Tag Team Match
Chris Jericho, CM Punk & Luke Gallows vs. John Morrison, Matt Hardy & Rey Mysterio

Ja voi pojat, millainen pääottelu se olikaan! Siinä missä Morrison ja Mysterio viihdyttivät yleisöä kuvankauniilla high flying -liikkeillä ja Jericho ja Punk pitivät Matt Hardyn kanssa huolen ottelun tekniikkapainipitoisuudesta teki leveäniskainen Luke Gallows face-tiimin rääpäleistä selvää puhtaalla hartiavoimallaan osoittaen olevansa kovan luokan brawleri. Usean painityylin sekoittuminen, kuuma yleisö ja monet near fallit takasivat oivan lopputuloksen, mutta kysymys kuuluu: kumpi joukkue vei voiton?

Alkuun meno oli ehkäpä hitusen enemmän heel-tiimin hallinnassa, kun Jericho ja Punk eristivät tehokkaalla tag team -työskentelyllään Matt Hardyn heel-kulmaukseen ja päästivät aina aika ajoin hieman kokemattomamman Gallowsin valokeilaan hakkaamaan Hardya suorin nyrkein. Pitkään Jericho ja Punk eivät kuitenkaan halunneet hieman kokematonta Lukea kuitenkaan kehässä pitää, joten he pitivät huolen siitä, että tämän kehävuorot olivat lyhyitä mutta ytimekkäitä. Lopulta Matt Hardy kuitenkin kykeni karkaamaan sekä Jerichon että Punkin terävistä kynsistä ja pääsi vaihtamaan superenergisen Rey Mysterion kehävuoroon, jolloin katsojille heräsi kysymys siitä, olisiko Jerichon ja Punkin sittenkin kannattanut antaa voimakkaan Gallowsin loistaa sallittua enemmän.

Siinä missä Hardy oli vähän hukassa otellessaan heel-tiimin painijoita vastaan teki Mysterio täysin päinvastaisen tempun jallittaessaan Punkia ja Jerichoa kerta toisensa jälkeen vikkelien kinttujensa ansiosta. Meksikolainen Myrsä teki Punksterille ja Y2J:lle muun muassa kierrepotkujen ja jalkasaksien kaltaisia iskuja, mutta loputtomiin ei hänenkään tähdenlento lentänyt; se tuhoutui, kun Jericho pääsi vaihtamaan röyhkeän Gallowsin kehävuoroon. Lukea vastaan pienikokoinen Mysterio ei juurikaan pärjännyt, ja niinpä hänen tehtäväkseen jäi kanveesin pyyhkiminen naamavärkillään (tai tarkemmin ottaen maskillaan). Silloin Jericho ja Punk päättivät, että jos kerta Gallows saa homman tehtyä saa hän olla hieman kauemminkin kehävuorossa. Se osoittautui kuin osoittautuikin lopulta virheeksi, sillä Mysterio — joka oli esittänyt olevansa tajuton Gallowsin hyökkäysten seurauksena — yllätti kaljuuntuvan Gallowsin salamannopealla hurracanrana-liikkeellä, jonka jälkeen hän hyppäsi välittömästi vaihtoon — ja silloin sisääntulossaan kamalaa vääryyttä kärsinyt John Morrison pääsi irti kahleistaan!

Morrisonin nyrkit ja potkut eivät kuitenkaan purreet Gallowsiin toivotulla tavalla, vaan lääkityksestään Punkin avulla eronnut Luke kesti Morren heikohkot iskut kuin mies ja lopulta törkkäsi tämän selälleen mattoon. Silloin Punk vaihtoi itsensä väkisin kehävuoroon läpsäisemällä vammojaan voivotellutta Gallowsia olkapäähän. Sitä seurasi kolme minuuttia kestänyt, täydellisyyttä hiponut painivuoro Morrisonin ja Punkin välillä. Sen aikana nähtiin muun muassa Punkin Double underhook backbreaker, Morrisonin aina-yhtä-säväyttävä Flying Chuck ja Punkin jo-tavaramerkiksi-noussut polvi-isku kulmauksessa eikä pienempiäkään liikkeitä — kuten Punkin suorittamaa Spinning neckbreakeria ja Morrisonin nättiä Running knee smashia — sovi unohtaa. Meno oli siis suorastaan taianomaisen komeaa, kunnes lopulta Punk vaihtoi Jerichon kehävuoroon. Silloin meno muuttui ehkäpä vielä taianomaisemmaksi.

Kahden minuutin ajan saivat Morre ja Jericho mittailla voimiaan ja taitojaan nuoraneliön keskellä, kunnes lopulta seksikkyyden samaani päätti päästää Matt Hardyn takaisin kehävuoroon. Hardylla ei kuitenkaan tälläkään kertaa käynyt erityinen onni, vaan hän sai muiden Jerichon tekemien liikkeiden muassa nauttia esimerkiksi Lionsaultin ja Codebreakerin inhottavista aromeista. Ja jos Mysterio ja Morrison eivät olisi olleet paikalla keskeyttämässä Y2J:n suorittamia selätysyrityksiä olisi matsi varmastikin loppunut siihen paikkaan. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan matsin päättymisen sijaan se muuttui koko ajan kuumemmaksi ja kuumemmaksi — ja pitkien mutkien kautta face-tiimikin sai asiansa kondikseen, kun huonon illan omannut Mattitude pääsi vaivalloisesti vaihtamaan John Morrisonin takaisin kehävuoroon.

Se tiesi taas sitä, että Morrison ja Jericho pääsivät taistelemaan keskenään. Taianomaisen lisäksi sitä taistelua pystyi kutsumaan adjektiivilla "tasainen", sillä kumpikaan ottelijoista ei tuntunut saavan toisestaan minkäänlaista yliotetta. Molemmat olivatkin lähellä ottelun voittamista suorittamiensa signature-liikkeiden jälkeen, mutta kertaakaan ei voiton kukko laulanut kummallekaan ottelijoista. (Mikä hitto on voiton kukko?) Ei ainakaan ennen sitä, kun CM Punk raapaisi kehäköysiin juossutta Morrisonia ilkeästi selästä, Luke Gallows eristi Mysterion ja Hardyn pois kehä-äksönistä ja Jericho nappasi Morresta vikkelän roll up -selätyksen pitäen samalla kättään kehäköydellä. 1, 2 ja 3 — fuskaukselta haiskahtanut voitto heel-tiimille, mutta mitäs sitten? Jos on niin hyvä huijaamaan, ettei jää siitä kiinni, on huijaaminen kai sallittua.
B

Koko show'n arvosana: C</center>

Quick results:
1. The Hart Dynasty def. JTG & Slam Master J
2. Layla & Michelle McCool def. Maria & Mickie James
3. Drew McIntyre def. R-Truth
4. Batista def. Eric Escobar
5. Chris Jericho, CM Punk & Luke Gallows def. John Morrison, Matt Hardy & Rey Mysterio

Friday Night SmackDown päättyi näihin dramaattisiin tunnelmiin. Mitä tulee käymään ensi viikon show'ssa, kun luvassa on 10 miehen Battle Royal -ottelu World Heavyweight -vyön ykköshaastajuudesta? Sen lisäksi D-Generation X tulee olemaan paikalla! Seuraava SmackDown tulee siis olemaan (seuraavan Raw'n ja ECW:n tapaan) sitä tuttua must-see-kamaa!

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: The Big Show

WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)

World Heavyweight Championship
??? vs. The Undertaker (c)

ECW Championship
??? vs. Christian (c)

Singles Match
Luke Gallows (w/ CM Punk) vs. Matt Hardy

– Dave Meltzerin saamien tietojen mukaan aiemmin raportoitu marijuanan käytöstä kiinni jäänyt WWE-tähti on R-Truth. Rangaistukseksi Truth sai 2500 dollarin sakon lisäksi häviön Drew McIntyrea vastaan perjantain SmackDownissa.

– Shad ei ollut oikeasti flunssassa viikon aikana, vaan se oli tekosyy hänen pitämisestään ruudun ulkopuolella: WWE ei tahtonut taas kerran bookata Hart Dynasty vs. Cryme Tyme -ottelua, vaan koittaa jotain uutta.

– Christianin murtunut varvas on parantunut.

– SmackDownin ja Superstarsin aikana tapahtuneet overness-muutokset:

The Undertaker: A -> A* (Syynä Superstarsissa ollut hypevideo, joka sai arvosanaksi A*:den.)
Chris Jericho: A -> A* (Vain Kanadassa, USA:ssa yhä vain A.)
John Morrison: B -> B+ (Muutos tapahtui vain kolmessa osavaltiossa.)
Drew McIntyre: C -> C+
Micelle McCool: C- -> C
Layla: D- -> D+
R-Truth: C+ -> C
Mickie James: C -> C-
Maria: D+ -> D

Palaute on tervetullutta. :)

Aivan kadehdittavan hyvä kirjoitustaito sekä mukaansa tempaiseva teksti takaa kyllä nautittavan lopputuloksen. Kiitos taas :)

Hieno oli Enskan ensimmäinen buukkaama painiviikko tässä diaryssa. Jokainen jakso oli erittäin nautinnollista, koukuttavia kuvioitakin ehdit jo luoda! SD kokonaisuutena iski ylivoimaisesti eniten, muitta ECW kiinnostaa - kuten myös RAW, etenkin Bret Hartin kuvioiden vuoksi.

Hyvä hyvä.

– Finlay ja Bret Hart ovat nyt osa Raw'n rosteria.

– Finlaystä puheen ollen, mies ajautui Raw'n nauhoituksissa rajuhkoon sanaharkkaan Randy Ortonin kanssa. Kumpaakaan ei kuitenkaan rankaistu asiasta.

– WWE aikoi palkata Matt Bentleyn development-sopimukselle, mutta Vince McMahon ei antanut asialle sitä kuuluisaa "vihreää valoa"; mies ei salli cruiserweightien palkkaamista.

Kiitos vain kovasti kaikille kommenteista. Kun nyt kerta diarylla lienee monta aktiivista seuraajaa voisin ainakin näin ihan vain testimielessä heittää Raw'sta kortin veikattavaksi. Pakko ei ole kenenkään veikata, mutta kyllähän se aina paljon kirjoitusintoa luo. :P

<center>



Nyrkkeilykehien messias "Iron" Mike Tyson palaa WWE:hen ensimmäistä kertaa sitten WrestleMania 14:n! Luvassa myös Bret Hartiin liittyvää draamaa ja Vince McMahonin suuri ilmoitus!

Kai katsoit viime viikolla jonkin toisen ohjelman sijaan maanantai-illan Raw'n? Hyvä, sillä muuten olisit missannut Bret "Hitman" Hartin WWE-paluun, mainion tag team -matsin D-Generation X:n ja Hart Dynastyn välillä sekä monia muitakin komeita otteluita. Tälläkin viikolla sinun kannattaa kääntää suosiolla USA Network -kanavalle, sillä illan erikoisjuontajana toimii itse Mike Tyson! Mitä tapahtuu, kun Shawn Michaelsia ja D-Generation X:ää WrestleMania 14:ssä kusettanut Tyson astuu saman katon alle juurikin Michaelsin ja Triple H:n kanssa? Tapaamisesta tulee takuuvarmasti kiusallinen.

Tysonin lisäksi on monia muitakin kutkuttavia syitä Raw'n katsomiseksi: WWE:n iki-ihana pomo Mr. McMahon on luvannut tehdä Raw'n tulevaisuutta koskevan suuren ilmoituksen, Hart Dynasty on luvannut tulla paikalle kohtaamaan D-Generation X:n jätkät ja luvassa on myös eräs tulenarka kohtaaminen, kun WWE-mestari Sheamuksen kanssa yhteen lyöttäytynyt Finlay pääsee (tai joutuu, miten sen nyt ottaa) taistelemaan ykköshaastaja John Cenaa vastaan singles-ottelun. Sammuttaako Cena irlantilaisten roihuavan liekin hetimiten, vai kykeneekö Finlay nappaamaan shillelaghin ja Sheamuksen avulla ykköshaastajan päänahan?

Main event -kuvioiden lisäksi myös midcardissa kuhisee. Evan Bourne on haastanut Randy Ortonin singles-otteluun, The Miz ja Santino Marella lopettavat viime Raw'ssa alkaneen riitansa kehätoiminnalla, Maryse ja Melina ottelevat viime viikolla sovitun bikinikilpailunsa ja luvassa on myös Superstars-revanssi, kun suurisuinen Carlito kohtaa Montel Vontavious Porterin — tällä kertaa tosin Royal Rumble Qualifier -ottelussa! Kumpi jannuista etenee Big Show'n tapaan Rumbleen ja kumpi taas Mastersin tapaan maitojunaan?

Varmistetut ottelut:
Finlay (w/ Sheamus) vs. John Cena — Singles Match
Evan Bourne vs. Randy Orton — Singles Match
Melina vs. Maryse — Bikini Contest
Santino Marella vs. The Miz (c) — Non-title Match
Carlito vs. MVP — Royal Rumble Qualifying Match

Muut varmistetut asiat:
Guest Host: Mike Tyson
Vince McMahonin suuri ilmoitus</center>

Jepjep, veikkailla saa jos huvittaa.

John Cena def Finlay
Randy Orton def Evan Bourne
Maryse def Melina
The Miz def Santino Marella
MVP def Carlito

Kaksi ensimmäistä ottelua pitäisi olla melko selvää, ellei sitten tapahdu sekaantumisia yms. Marysea veikkasin ihan vain koska rakastan häntä<3 En mielelläni näkisi Mizille toista peräkkäistä häviötä Raw'ssa ja MVP'tä tuskin jätetään Rumblesta pois.

Jeah, Tyson. Käsittämäni mukaan hän hostaa oikeastikin, innolla odotan hostausta sekä oikeassa elämmässä että diaryssasi. Veikkaan Vincen ilmoitukseksi, että Tyson on viimeinen Guest Host, ja Bret Hart - tämä kun on nyt osa RAW'ta - on uusi General Manager.

Finlay (w/ Sheamus) vs. John Cena
Jotain ovelaa keksit tähän. Ehkä joku diskaus, tasapeli tai jopa Finlayn kusetusvoitto Sheamuksen avulla. En näe tarvetta Finlayn jobbauttamiselle heti, kun hän teki turnin ja sai mielenkiintoa. Heitetään riskillä, että Sheamuksen avulla Finlay voittaa.

Evan Bourne vs. Randy Orton
Jaa-a... Kaipa se Orton nyt voittaa, ha lähiaikoina vie Kofi-feudin päätökseen.


Melina vs. Maryse
Kaksi tuollaista herkkua ja vielä bikinikisassa! Vauh. Kai se Mellu voittaa, face kun on. Sitten Maryselta tulee itq parq-angstit, ja käy Mellun kimppuun kisan jälkeen.


Santino Marella vs. The Miz
On kiva veikkailla yllättävästi. Jotain Roll-Upia veikkaan, sitten tulevina viikkoina Santinon nousukiito jatkuu, ja hänestä tulee ihan kunnon varteenotettava painija!

Carlito vs. MVP
Ei kyllä osaa sanoa oikein yhtikäs mitään... Veikataan Cartsalle, kun Enska ei tykkää MVP:stä.

Innolla odottelen jälleen uusia jaksoja. =)

<center>
Maanantai, tammikuun toinen viikko

Oli kylmä ja hyinen talvi-ilta. Ihmiset ympäri maapalloa miettivät hädissään jotain, mikä pelastaisi heidät synkän maanantai-illan kohtalolta. Koneella ei ollut mitään hyvää leffaa, syömäänkään ei jaksanut lähteä eikä töllöstäkään tullut mit... hetkinen, tulihan sieltä maanantai-illan Raw! Woohoo, kaiken kukkuraksi Raw oli juuri näillä minuuteilla alkamassa, joten koko ilta oli pelastettu. Kaiken muun hyvän lisäksi Raw alkoi mielenkiintoisella tavalla, kun jahka Bret Hartin viime viikon esiintymistä oli kerrattu videopaketein tarpeeksi (arvosanaksi irtosi B+) teki nyrkkeilylegenda "Iron" Mike Tyson sisääntulonsa kehään jonkin varsin uhkaavan oloisen räppibiisin luodessa tunnelmaa taustalla. Mitä kummaa tribaalikuvion naamaansa tatuoineella, McDonald'siin viime vuosina kantakortin ostaneena ja pikemminkin ex-rekkamieheltä kuin ex-urheilijalta näyttäneellä Mike Tysonilla oli sanottavanaan?

No, kun alun tyypilliset "what's up, [instert a random city here]" -läpät ja hypetykset siitä, kuinka jännittävää on olla Monday Night Raw'n johdossa olivat historiaa meni vähäsanainen Tysoni suoraan asiaan: "Shawn Michaels, Triple H... D-Generation X. Hilatkaa perseenne tänne!"

Joulukuun Tables, Ladders and Chairs -PPV:ssä Unified Tag Team -mestaruudet nimiinsä voittanut DX ei saanut siis tälläkään viikolla hetkenkään rauhaa guest hostilta. Tällä kertaa guest hostin tapaaminen oli tosin varmastikin noin 4000 kertaa miellyttävämpi homma kuin viime viikolla; viime viikollahan guest hostilla oli kana kynittävänä DX:n kanssa, ja tällä kertaa DX:llä kana kynittävänä guest hostin kanssa. Shawn ja Haitch nimittäin eivät vieläkään olleet antaneet Tysonille täysin anteeksi sitä, että tämä petti HBK:n WrestleMania 14:ssä antaen näin Steve Austinille Shawnin päänahan. Se tosin ei näyttänyt vaivaavan kivenkovaa Tysonia ollenkaan; olihan hän se, joka pyysi DX:n kehään eikä päinvastoin. Lopulta koko tulenarka kolmikko seisoi keskellä kehää ja mikrofonit syttyivät tuleen.

Shawn Michaels: "...Terve, Tyson."
Mike Tyson: "No terve."
Triple H: "Whoah, Mike, otetaan nyt ihan iisisti."
Mike Tyson: "Minähän olen ottanutkin ihan iisisti. Ei tässä minun mielestäni ole mitään kiusallista."
Shawn Michaels: "Niin, ei ehkä sinun mielestäsi, tough guy."
Triple H: "Shawn!"
Shawn Michaels: "Hän kusetti minulta mestaruuden vuoden 1998 WrestleManiassa, Hunter! Ja sinä tiedät sen täysin hyvin!"
Mike Tyson: "Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, pojat, niin te kyllä kusetitte itseänne. Minä vain toimin sen mukaan, miten parhaakseni näin, ja siihen ei kuulunut tanssiminen muutaman ylimielisen kollin pillin mukaan."
Triple H: "Hei, varo sanojasi."
Shawn Michaels: "Hunter, anna olla. Tyson, näin jälkeenpäin ajateltunta saatan — korostan: saatan — ymmärtää yskän. Enhän varsinkaan minä mikään täysin synnitön mies ollut, en."
Mike Tyson: "Niin. Onko asia siis sovittu? Haluaisin nimittäin kertoa, mitä illan show'ssa tulee tapahtumaan."
Shawn Michaels: "Tietenkin, Tyson. Enhän minä mikään Bret Hart ole, hehheh... Heh. Hunter, Tyson... naurakaa! Eh."
Mike Tyson & Triple H: "..."
Shawn Michaels: "Tarkoitan, että en minä halua enää kantaa kaunaa asiasta, josta on aikaa jo yli vuosikymmenen ajan! Olen niin sanotusti päässyt asiasta yli."
Mike Tyson: "Ja?"
Shawn Michaels: "Ja... äh, en minä tiedä! Kätelläänkö sovinnon merkiksi, Mike?"
Mike Tyson: "Ei minua kyllä hirveästi kiinnostaisi moisen ikivanhan asian takia mitään sotakirveitä enää tässä vaiheessa haudata, mutta jos se tekee sinut onnelliseksi niin mikä ettei."

Jahka HBK ja Tyson olivat tehneet hyvän työn sopimalla entiset erimielisyytensä kättelemällä alkoi Tyson hypettämään illan show'ta DX:n yhä seisoen kehässä. "Eikö olekin siis luvassa huikea show, hä?!" karjaisi Tyson, mihin yleisö vastasi hulppealla hurrauksella. "Yksi juttu minua kuitenkin hämää. Tiedättekö te, mikä se on?" kysyi Tyson, muttei saanut yleisöltä mitään kunnollista vastausta. Tyson jatkoi: "Entäs te, DX, tiedättekö te?"

Michaels ja Hunter kohauttelivat olkapäitään.

"Te ette ole kehätoiminnassa mukana! Ja siihen tulee muutos!" villitsi Tyson yleisöä Michaelsin ja Hunterin näytellessä olevansa sujut asian kanssa. "Katsotaas... hmm... ainahan te voisitte otella, eh, Big Show'ta ja Chris Jerichoa vastaan? Ai, mutta eihän Jericho ole enää osa Raw'ta. No, Big Show'ta ja hänen valitsemaansa tag-paria vastaan? Ääh, sehän olisi kuolettavan tylsää!" Yleisö hurrasi. "Mutta taidan tietää yhden joukkueen, DX, jolla olisi vieläkin vähän asiaa teille. Puhun nimittäin — mistäs muustakaan, kuin — Hart Dynas – –"

Tysonin puhe keskeytyi, kun Legacyn tunnari paukahti kaikkien yllätykseksi soimaan! Lyhyen pällistelyn jälkeen Rhodes ja DiBiase olivatkin jo nousseet kehään, missä he alkoivat välittömästi soittaa suutaan Michaelsille ja Haitchille.

"Mitä te haluatte?" kysyi Tyson hieman ärtyneenä. "Mitäkö me haluamme, Mike? No, koita arvata, pässi!" räyhäsi menestyksenjanoinen DiBiase ajautuen sitten nenäkkäin ex-nyrkkeilijän kanssa. "En tiedä, tiedänkö tai kiinnostaako minua tietää, mitä te kaksi lammasta haluatte, mutta sinua, poika, minä neuvon häipymään pois lähettyviltäni!" huusi Tyson, mihin yleisö vastasi villisti hurraten. "Niinkö, Tyson? Sinä et pelota minua, läskikasa!" vastasi DiBiase, kunnes Rhodes lopulta kiirehti takomaan järkeä ystävänsä päähän. "Kuuntele, Ted, älä käy hänen hermoilleen — muuten me emme ainakaan saa matsiamme", tilitti Cody.

"Tuota, hei, anteeksi nyt vain, että me häiritsemme teidän... kanssakäymistänne, pojat, mutta mistäköhän ottelusta sinä, Cody, mahdoit juuri puhua?" kysyi Triple H. Cody kuumeni ja huusi: "Siitä, kun minä ja Ted voitamme sinut ja laihan ystäväsi ja nappaamme ykköshaastajuuden tag team -vöihin nimiimme!" Hunter tuijotti Codya hämmistyneenä, naurahti ja sanoi, että tokihan he ihan mielellään taistelevat Codya ja Tediä vastaan — ellei herra Tysonilla olisi mitään sitä vastaan. Ja äsköisen Tedin ja Tysonin nokkapokan jälkeen tuskin mikään olisi ollut riittävän hyvä syy jättää Legacyn poikia saamasta DX:ltä selkään. Oh my, jo valmiiksi kovaan korttiin on siis nyt lisätty Legacy vastaan D-Generation X — kiitos Mike Tysonin!
A

Royal Rumble Qualifying Match
Carlito vs. Montel Vontavious Porter

Raw jatkui kuuman alkusegmentin jälkeen suoraan kehä-äksönillä. Kyseessä oli siis Carliton ja MVP:n välinen Royal Rumble -karsintamatsi, josta tuli yhtä onnistunut kuin herrojen Superstars-kohtaamisesta. Vain hieman yli kuusi minuuttia kestänyt ottelu oli täynnä kutkuttavia läheltä piti -tilanteita, lukuisia komeita liikkeitä ja tunnelman kruunasi harvinaisen liekeissä ollut yleisö. Ottelu oli siis hyvä ja sen voittaja eteni Rumbleen, mutta kumpi ottelijoista oli loppujen lopuksi se, joka sen matkalipun Rumbleen nappasi?

Alkuun meno oli hyvin tasaista; painijat olivat vuorotellen niskan päällä siten, ettei kumpikaan ollut saada matsista mitään selkeää yliotetta. Eräs pieni virhe kuitenkin kostautui MVP:lle, kun hän lähti liian aikaisin yrittämään tavaramerkikseen noussutta Playmaker-liikettä: Carlito blokkasi sen, raapaisi MVP:tä silmistä ja alkoi sitten dominoida ottelua toden teolla. Yliotteensa Carlito ylläpiti tyypillisillä heel-keinoilla ja tasavarmalla kehätyöskentelyllä. Hän ei niinkään hakenut mitään shokeeravan tehokkaita finishereitä vaan pikemminkin pyrki rasittamaan MVP:tä pitäen tätä koko ajan kanveesissa. Loppujen lopuksi se taisi kuitenkin osoittautua huonoksi taktiikaksi, sillä kun MVP blokkasi erään Carliton Snap Suplex -yrityksistä, löi tätä kunnolla turpaan ja iski tälle sen aiemmin epäonnistuneen Playmakerin oli homma selvä ja voitto meni MVP:n nimiin. Nyt Royal Rumbleen on siis varmistunut jo kaksi nimeä, Big Show ja MVP, jotka molemmat ovat varteenotettavia kandidaatteja matsin voittajaa veikatessa.
B

Kehä-alueelta siirryttiin pikaisesti backstagelle, missä tapahtui hirveitä: The Hart Dynasty oli hyökännyt Legacyn kimppuun varsin radikaalisti! Rhodes ja DiBiase makasivat maassa siis jo silloin, kun kameraryhmä vasta ehti paikalle, mutta eivät Hart Dynastyn pelottavat jannut selkäsaunan antamista vielä siihen päättäneet; Rhodes ja DiBiase saivat lisää kylmää kyytiä DH Smithin ja Tyson Kiddin riepotellessa heitä kuin mitäkin lapsia. Lopulta — Natalyan käskystä, tietty — DH Smith ja Tyson lopettivat hakkaamisensa todettuaan, ettei Rhodesista ja DiBiasesta ole tänään ottelemaan D-Generation X:ää vastaan. "DX on meidän!" kiljui Natalya nauraen sadistista nauruaan, jolloin oli aika mennä seuraamaan muita segmenttejä. DX on todellakin haluttua tavaraa, jos tag teamit ovat jo valmiita pieksemään toisiaan heitä varten!
C+

Toiminta jatkui United States -mestari The Mizin sisääntulolla. Kehään päästyään Miz nappasi mikrofonin käteensä ja alkoi jauhata paskaa sekä hänen tämäniltaisesta vastustajastaan, Santino Marellasta, että hänet viime viikolla päihittäneestä Jack Swaggeristä, joka voitollaan ansaitsi United States -mestaruusmatsin Miziä vastaan. "Santino nyt on pelkkä vitsi eikä ässävikaisesta, lapsellisesta Swaggeristäkään ole minulle mitään ongelmaa", Miz jatkoi, "koska minä olen The Miz ja olen mahtava!" Buuausmyrsky laantui vasta silloin, kun Santino Marellan eeppinen tunnari paukahti soimaan ja makarooni teki energisen sisääntulonsa kehään — Miz vs. Santino tulossa seuraavaksi!
B

Non-title Match
The Miz (c) vs. Santino Marella

Ai niin, Raw'n selostajien — Michael Colen ja Matt Strikerin — seuraan lyöttäytyi tämän matsin ajaksi juurikin Jack Swagger, joten ainakin selostuspuoli oli ottelussa kunnossa. Mizin ja Marellan pienimuotoinen sotahan sai alkunsa viime Raw'ssa, kun Miz oli poistumassa areenalta, mutta ajautui silloin lyhyeen sanaharkkaan Santinon kanssa. Miz oli jo muutenkin varsin huonolla tuulella hävittyään avoimen haasteensa Swaggerille, ja Marellan naurut saivat hänet viimeistään hulluuden partaalle. Niinpä tässä ottelussa Miz oli aggressivisempi kuin aikoihin, ja vaikka Santino pistikin parastaan yrittäen ihan toden teolla pysyä US-mestarin perässä ei mikään tuntunut pysäyttävän Mizin raivoa — ei edes Jack Swaggerin läsnäolo selostuspöydän luona. Niinpä jo ajassa 3:42 lähetti Miz riitapukarinsa höyhensaarille rajulla (ja rajulla...) Skull Crushing Finale -liikkeellään, joka toi luonnollisestikin hänelle ottelun voiton. Matsin jälkeen Miz ja Swagger vetivät vielä lyhyen staredownin, kunnes tuotantorekan apinat vetivät show'n mainostauolle. Miten Mizin ja Swaggerin tulevassa mestaruusmatsissa tulee käymään?
C

Tässä vaiheessa show'ta nähtiin sen pakollinen Big Show -osuus. Tällä kertaa Show ei kehätoimintaan asti päässyt, vaan hän tyytyi esittelemään voimiaan backstagella nostelemalla erilaisia asioita ilmaan aina rautatangoista pahvilaatikoihin. C'mon, kyllä me jo tiedämme, kuinka voimakas se Big Show on — keksikää jo jotain uutta! Ai niin, painonnoston keskellä Big Show uhkasi voittavansa Royal Rumble -ottelun. Hän myös mainitsi, ettei MVP:n lisääminen ottelijoiden kaartiin hetkauta häntä mitenkään. "Liiskaan hänet kuin kärpäsen", heitti jättiläinen, minkä jälkeen hän jatkoi voimiensa esittelyä. Huh huh.
B+

Iltaa jatkettiin jokaisen rekkamiehen himoaman bikinikilpailun muodossa, kun Maryse ja Melina astelivat kehään näyttäytymään punaniskayleisölle pelkät bikinit yllään. Ei siitä sen enempää. Kilpailun voitto meni tietysti Divas-mestari Melinalle — face kun sattuu olemaan — vaikka Marysekin kannatusta sai. Tähän yltiöitserakas Maryse ei tietystikään ollut tyytyväinen, ja niinpä hän näki parhaaksi ratkaisuksi piestä Melinan käyttämällä kiveäkin kovempaa korkokenkäänsä! Tämä feudi on kaukana sen lopusta.
C+

Seuraavaksi nähtiin draamaa Legacyn pukuhuoneesta, minne oli Rhodesin ja DiBiasen lisäksi nyt eksynyt pahamaineinen Randy Ortonkin. Homma meni niin, että Cody ja Ted voivottelivat Hart Dynastyn käsissä kärsimiään vammojaan ja etenkin sitä, etteivät he pääse ottelemaan kärsimiensä vammojen takia tänään D-Generation X:ää vastaan. Lopulta joukon johtajalla, Ortonilla, meni kuitenkin hermot Rhodesin ja DiBiasen parkuun, jolloin hän käski heidän olla hiljaa ja ruveta pohtimaan sitä, millä tavalla he voisivat lopettaa Kofi Kingstonin uran. "Mutta... miksi me tekisimme niin, Randy?" kysyi Cody. "Miten niin miksi?!" räyhäsi Orton. Hänen mukaansa Kingston oli pilannut sekä hänen että Rhodesin ja DiBiasenkin elämän pelkällä olemassaolollaan, mihin Rhodes ja DiBiase eivät ihan yhtyneet, mutta toisaalta eivät he Randylle uskaltaneet panna vastakaan. "Miten vain, Randy, mutta uskoisin sinun pärjäävän sentään sitä Evan Bournea vastaan omin nokkinesi", totesi DiBiase. Orton näki punaista. "Asia ei ole niin yksinkertainen", Orton mutisi, "nimittäin Bournen mukaan Kofi tulee olemaan ottelun ajan hänen kulmauksessaan." DiBiase ja Rhodes katsoivat toisiaan hämmentyneenä ja esittivät yhteen ääneen ytimekkään kysymyksen: "Ja?" Orton kihisi raivosta. "Mitä 'ja'? Minä tarvitsen teidän apuanne, idiootit!" huusi Randall käyden ylikierroksilla. Lopulta Rhodes ja DiBiase päättivät olla sanomatta enää yhtään mitään ja totella tuppisuina Ortonin käskyjä. "Miten vain, Randy, miten vain."
C+ & B+

Singles Match
Randy Orton (w/ Cody Rhodes & Ted DiBiase) vs. Evan Bourne (w/ Kofi Kingston)

Kellään ei enää tuntunut olevan selvää käsitystä siitä, miksi Ortonin viha Kingstonia kohtaan oli kohonnut tavoittamattomiin korkeuksiin, mutta sehän ei estänyt Randyä olemasta entistäkin aggressiivisempi tässä ottelussa Kofin hyvää ystävää, Evan Bournea vastaan. Kaiken lisäksi Orton piti koko ottelun ajan Rhodesia ja DiBiasea silmällä ja käski heidän aina aika ajoin avittaa häntä ottelussaan, mihin Cody ja Ted suostuivat hieman vastahakoisesti. Kingstonin työtaakka lisääntyi siis siinä mielessä, että hänen piti nyt pitää Ortonin lisäksi myös Codya ja Tediä silmällä, vaikka heitä vastaan hänellä ei paljoakaan ollut.

Itse ottelu oli jännittävän Cody–Ted–Kofi-kuvion tapaan varsin hyvää kamaa. Siinä missä Ortonin hyökkäykset koostuivat lähinnä ainoastaan lyönneistä, potkuista ja pienistä mutta tehokkaista heitoista pyrki Bourne kaatamaan vihollistaan erilaisten high flying -manuuvereiden avulla. Ne näyttävät ilmaloikat eivät kuitenkaan ollut mitään kullanarvoisia vastahyökkäyksiä Ortonin hidasta ja hyytävää kehätyöskentelyä vastaan; aina, kun Bournen tekemä loikka epäonnistui sai Orton matsista täydellisen hallinnan. Niitä hallintaosuuksia Orton ei koskaan munannut, vaan hän käytti ne erinomaisen tehokkaasti keskittämällä hyökkäyksensä tiettyihin ruumiinosiin, kuten Evanin jalkoihin ja ylävartaloon. Lopulta Bourne — ihailtavasta taisteluhengestään huolimatta — joutui sanomaan voitolle hyvästit noin seitsemän minuutin väännön jälkeen, kun Orton tuhosi hänen pääkoppansa täydellisesti onnistuneella RKO:lla.
B

Homma ei tosin loppunut vielä siihen, sillä matsin jälkeen nousi Kofi Kingston hieman yllättävästi kehään. Hän ei kuitenkaan hyökännyt Ortonin kimppuun tai tehnyt mitään muutakaan aggressiivista, vaan hän yksinkertaisesti ojensi kätensä Randylle kättelyn toivossa. Mutta Ortonia ei kiinnostanut kätellä Kofia. Hän vain naurahti ja lähti paikalta pois jättäen Kingstonin hölmistyneenä kehään. Koska Kofin ja Ortonin välille oikein tulee rauha, vai tuleeko sitä ollenkaan?
B+

Kehätoimintaan tuli pieni tauko, kun kameraryhmä ryntäsi kuvaamaan haastattelupisteelle ilmestynyttä John Cenaa. Cena, jolle ei kertaakaan promon aikana noussut pienintä merkkiäkään hymystä huulilleen, huusi mikrofoniin kuin raakalainen ja uhkasi tehdä sekä Finlaystä että Sheamuksesta selvää jälkeä. "Olette molemmat epäreiluja roistoja!" karjaisi Cena, kunnes hän lopulta jätti haastattelupisteen rauhaan ja alkoi kävellä kohti kehää. Jep, seuraavaksi on luvassa Cenan ja Finlayn kamppailu.
A*

Singles Match
Finlay (w/ Sheamus) vs. John Cena

Vielä viikko sitten Cenalla ei ollut mitään Finlaytä vastaan, mutta voi pojat, miten Cenan suhtautuminen Finlayhyn oli muuttunut. Mies suorastaan kihisi raivosta, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa lyömään Finlaytä eikä hänen raivo laantunut hetkeksikään ottelun aikana. Niinpä matsin alku olikin pelkkää Cenan erittäin raivokasta dominointia. Lyöntejä, potkuja, lyöntejä ja vielä kerran potkuja. Finlay tuntui olevan täysin hukassa hurjan vihaisen Cenan kanssa, mutta lopulta kehän laidalla häärinnyt Sheamus pisti tietysti näppinsä peliin nappaamalla köysiin juossutta Cenaa jalasta, jolloin ykköshaastaja kaatui kuonolleen mattoon. Siitä alkoi Finlayn hallintaosuus, joka koostui lähinnä submission-otteista ja verenhimoisista lyönneistä.

Kauaa ei Finlay kuitenkaan kyennyt johtoasemaansa ylläpitämään, sillä Cena ei aggressiivisessa mielentilassaan välittänyt Finlayn iskuista juuri yhtään vaan kesti ne kuin mies ja kävi Finlayn päälle entistäkin raivokkaammin. Lopulta Cena pääsi jo niin pitkälle, että hän junttasi Finlayn kanveesiin tunnetulla Spinning Back Suplexillaan, teki tälle Sheamusta kovasti ärsyttäneen Five Knuckle Shufflen ja haki sitten Attitude Adjustmentia yleisön hurratessa kovaa. Silloin WWE-mestari ei kuitenkaan enää pystynyt pitämään näppejään erossa Cenasta, vaan hän hyppäsi kehään, löi ykköshaastajaa tiukasti naamaan ja potkaisi tätä kuonoon rajulla polkupyöräpotkullaan. Tuomari julisti ottelun päättyneen Cenan diskausvoittoon.
B

Finlay ja Sheamus eivät olleet yhtään tyytyväisiä siihen, että voitto meni Cenan nimiin, ja niinpä irlantilaiset jatkoivat Cenan pieksemistä vielä matsin jälkeenkin. Miehet hakkasivat vuorotellen Cenaa suorin nyrkein, kunnes lopulta Finlay kävi noutamassa pahamaineisen shillelaghinsa kehään ja täräytti sillä aivotoiminnan lakkoon Cenan kallosta. Kaiken kruunasi vielä se, että Sheamus junttasi aivokuolleen Cenan rankasti Crucifixion Powerbombilla kanveesiin, mistä yleisö ei tykännyt sitten yhtään. Segmentti päättyi traagisesti Cenan maatessa tajuttomana matossa ja irlantilaisten juhlien railakkaasti kehässä. Saako Cena kostonsa Sheamuksesta ja Finlaystä jo ensi viikon Raw'ssa, vai käykö hänelle uudestaan huonosti?
B+

Mainostauon jälkeen Raw jatkui videokuvalla Mike Tysonin toimistosta. Tyson oli pyytänyt toimistoonsa D-Generation X:n jätkät, joille hänellä oli pieni ilmoitus koskien illan pääottelua. "Shawn, Hunter... Lienee selvää, että Cody Rhodesista ja Ted DiBiasesta ei ole tänään ottelemaan — kiitos Hart Dynastyn. Siispä aiemmin sovittu ottelu teidän ja Legacyn välillä on pakko perua. Mutta ei se mitään. Eikös se vanha sanonta mene niin, että 'sitä saa mitä tilaa'? Heh. Mutta koska en tahdo, että tämän Raw'n pääottelu on sama kuin viime Raw'n pääottelu, ei luvassa ole joukkuematsia teidän ja Hart Dynastyn välillä. Luvassa on nimittäin singles-matsi, jossa sinä, Shawn, saat kohdata jomman kumman Hart Dynastyn hepuista."

Michaels kohautti olkapäitään, mietti hetken ja ilmoitti sitten ottelevansa mieluummin Tyson Kiddiä vastaan. "Haluan nähdä, onko siitä poikasesta mihinkään", selitti Shawn, jolloin Tyson hoputti häntä kävelemään kehäalueelle.
B+

Main Event — Singles Match
Shawn Michaels (w/ Triple H) vs. Tyson Kidd (w/ David Hart Smith & Natalya)

Illan pääottelu alkoi yhtä sähköisesti kuin se oli syntynytkin: "Heartbreak Kid" ja Tyson Kidd pistivät heti alkumatsista pystyyn nopeita ja taianomaisen kauniita ketjupainisessioita, jotka vähitellen muuttuivat yhä useampien lyöntien ja potkujen astuessa kuvioihin aggressivisemmaksi väännöksi. Nähtiin tiukkoja niskalenkkejä ja viiden tähden mattopainiosaamista, ja vaikka paikalla ollut yleisö ei näistä teknisistä otteista jaksanut hirveästi kiinnostua, saivat ainakin smarkit itkeä onnesta.

Koko ajan matsin muuttuessa intensiivisemmäksi ja intensiivisemmäksi lisääntyi ottelijoiden otteisiin myös erilaiset suplexit, joista etenkin Tysonin suorittamat German suplexit olivat kaunista katseltavaa. Toki Michaelskin pisti hienoja heittoja peliin, mutta jostain syystä hän ei päässyt otteluun ihan niin hyvin mukaan kuin hurjasta energiapommista sihissyt Tyson. Eikä asiaa auttanut se, että kehän laidalla olleet David Hart Smith ja Natalya sekaantuivat matsiin aina aika ajoin niin, että Natalya häiritsi tuomaria, jolloin David pääsi iskemään Michaelsille toinen toistaan rankempia hyökkäyksiä. Triple H sen sijaan ei missään vaiheessa päässyt harrastamaan moista toimintaa; aina kun hän yritti tehdä niin, käski joko Natalya tai DH Smith tuomarin pitää häntä silmällä. Niinpä Hart Dynastylla oli ottelusta ainakin psykologinen yliote, jos ei fyysistäkin yliotetta.

Lopulta Hart Dynasty kuitenkin kompastui omaan nokkeluuteensa; Natalya kävi taas häiritsemässä tuomaria, jolloin DH Smithin oli tarkoitus käydä HBK:n päälle. Silloin kuitenkin Haitch nousi kehään ja iski DH Smithille Spinebusterin, ja kun Tyson Kidd oli käymässä Hunterin päälle potkaisi HBK tätä päähän Sweet Chin Musicilla. Tyson rojahti mattoon, HBK selätti ja homma oli selvä. Hart Dynasty joutui jo toistamiseen nöyrtymään DX:lle.
C+

Matsin jälkeen Hart Dynastyn jätkät tekivät lähtöään kehäalueelta ja huusivat Shawnille, ettei Bret tule koskaan antamaan tälle anteeksi. He eivät kuitenkaan ehtineet mennä verhojen taakse, kun Mr. McMahonin tunnari paukahti soimaan ja "Chairman" itse käveli ylpeänä sisääntulorampille. Oli Vincen mainostaman suuren ilmoituksen aika.

No, kaikkihan varmasti tiesivät jo etukäteen, mitä tuo ilmoitus koski, joten ei siitä sen tarkemmin. McMahon nimittäin kertoi, että ensi viikolla nähdään viimeistä kertaa Guest Host Raw'ssa, ja heti Royal Rumblen jälkeisestä Raw'sta alkaen toimii Raw'n toimitusjohtajana legendaarinen Bret "Hitman" Hart. Ja ensi viikon guest hostiksi hän nimesi... hehheh, itsensä!

Hart Dynasty hymyili, D-Generation X ei.
B+

Koko show'n arvosana: C</center>

Quick results:
1. MVP def. Carlito in a Royal Rumble Qualifier
2. The Miz def. Santino Marella
3. Melina def. Maryse in a Bikini Contest
4. Randy Orton def. Evan Bourne
5. John Cena def. Finlay by DQ
6. Shawn Michaels def. Tyson Kidd

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: The Big Show, MVP

WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)

World Heavyweight Championship
??? vs. The Undertaker (c)

ECW Championship
??? vs. Christian (c)

Singles Match
Luke Gallows (w/ CM Punk) vs. Matt Hardy

– Siinä missä Raw'n katsojaluvut ovat pysyneet tasaisessa, hieman yli 3.0:n välimaastossa ovat sekä ECW:n että SmackDownin katsojaluvut nousussa.

– Viime maanantain kolmetuntinen Impact sai katsojaluvukseen 0,73.

– Seuraavassa ECW on SyFy -jaksossa nähdään ECW Homecoming -turnauksen semifinaalimatsit, kun Mark Henry kohtaa Shelton Benjaminin ja Kane ottaa yhteen Matt Hardyn kanssa. Luvassa on myös tag team -äksöniä, kun Vance Archer ja The Ripper kohtaavat The Hurricanen ja tämän valitseman tag team -partnerin. Älä siis missaa ECW:tä!

Katsastan tämän uusimman jakson myöhemmin tänään, mutta pakko todeta, että pidät yllä mahtavaa kirjoitustahtia! Älä kuitenkaan suunnittele kirjoittamista aikataulullisesti, vaan silloin kun moraali diaryasi kohtaan on suurimmillaan, silloin tekstiä syntyy kuin itsestään.

Pitkää ikää ja loistavia juonenkäänteitä! <3

Kiitokset Cocalle kommentista.

<center>
Tiistai, tammikuun toinen viikko

On tiistai-ilta, kello lähestyy kymmentä ja jokainen uskollinen painifani avaa television ja kääntää omituiselle SyFy-kanavalle. Mitä ihmettä se merkitsee? No tietysti sitä, että on aika hypätä Extreme Championship Wrestlingin kiehtovaan kyytiin ja heittää muutamat paukkumaissipakkaukset mikroaaltouunin syvyyksiin. Luvassa on tiukasti äksönitäytteinen 60-minuuttinen, jonka aikana nähdään muun muassa ECW Homecoming -turnauksen semifinaalimatseja ja tag team -toimintaa. Kaiken lisäksi ylpeä ECW-mestari Christian on paikalla, joten show'sta on todellakin luvassa extriimiä kamaa!
B

ECW Homecoming Tournament — Semi-Final Match
Kane vs. Matt Hardy

ECW:n selostajat Byron Saxton ja Josh Mathews eivät ehtineet sen enempää hypettää illan show'ta, kun "Ison punakoneen" infernaaliset sisääntulopyrot jo paukahtivatkin ilmoihin. Hetkeäkään haaskaamatta Kane – mystinen hymy kasvoillaan – asteli esiin verhojen takaa, käveli päättäväisesti kehään ja räjäytti vielä yhdet pyrot kehätolpista ilmoihin, kunnes lopulta Matt Hardyn energinen tunnari alkoi soida ja Mattitude tallusteli hänkin nuoraneliön sisään. Tämä vuoden 2004 SummerSlamin revanssi oli valmis alkamaan!

Koska ottelussa paini vastakkain kaksi facea, ei yleisö oikein tiennyt, miten otteluun tulisi reagoida. Niinpä yleisössä tapahtui perinteinen kahtiajako; puolet faneista kannustivat altavastaajan roolissa ollutta Matt Hardya, puolet jättimäistä Kanea. Ottelijoita yleisön suhtautuminen ei näyttänyt kuitenkaan kiinnostavan, sillä heillä oli mielessään saamiensa suosionosoituksien sijaan vain ja ainoastaan ottelun voittaminen ja eteneminen ensi viikon finaaliin ja näin ollen mahdollisesti Royal Rumbleen ottamaan yhteen ECW-mestari Christianin kanssa. Matka mestaruusmatsiin oli siis pitkä, mutta sehän ei haitannut Kanea tai Mattia ollenkaan. He näyttivät rakastavan toisiaan vastaan ottelemista, ja niinpä fanit saivatkin makeaa mahan täydeltä; Hardy ja Kane pistivät niin hyvän matsin pystyyn, kuin he vain suinkaan kykenivät. Nähtiin rajuja alakoukkuja Kanen toimesta, vikkeliä hyppypotkuja Hardyn toimesta ja järisyttäviä suplexeja molempien äijien toimesta, mutta loppua heidän välinen soppa ei tuntunut sitten millään saavan. Vaan lopulta – ajassa 6:50 – tapahtui asia, joka löi viimeisen naulan matsin kuvitteelliseen arkkuun: SmackDown-starat CM Punk ja Luke Gallows juoksivat yllättäen kehään, missä he kävivät saman tien Kanen päälle. Näin ollen ottelun tuomari julisti matsin päättyneen Kanen diskausvoittoon, mikä merkitsi sitä, että Kane sai pääsylipun ensi viikon finaaliotteluun.
B-

Siinä missä Kane ei täysin tajunnut, mitä oli meneillään, ymmärsi Matt Hardy homman juonen täysin: CM Punk ja Luke Gallows tekivät temppunsa vain siksi, jottei Matt etenisi finaaliin. Silloin Hardy näki punaista ja kävi sekä Punkin että Luken kimppuun apunaan pelkät omat nyrkkinsä ja "syyteen tai saveen" -mentaliteetti, mutta eihän yksi miekkonen pärjää millään kahta vastaan eikä Kanestakaan ollut apua, sillä häntä ei tuntunut Hardyn ahdinko kiinnostavan – face-statuksestaan huolimatta. Niinpä ECW meni ensimmäiselle mainostauolleen niissä merkeissä, kun CM Punk ja Matt Hardyn Royal Rumble -vastustaja Luke Gallows seisoivat Hardyn "kaatuneen" ruumiin päällä hymyillen kuin mitkäkin hyeenat. Ja kaikki tämä vain siksi, koska Matt haluaa puolustaa WWE:stä häädettyä veljeään. On tämäkin reilua.
B

Mainostauolta palattiin suoraan Tiffanyn toimistoon. Viime viikon show'hun Tiffany ei ollut jostain syystä päässyt paikalle, mutta tällä kertaa asia oli toisin. Kauniin Tiffanyn (joka muuten on tehnyt Playboy-kuvauksenkin :riverdance: ) seuraan oli lyöttäytynyt ECW-mestari Christian. Christian ja Tiffany kävivät hetken aikaa läpi juuri todistamaansa matsia Kanen ja Matt Hardyn välillä, kunnes lopulta eräs – miten sen nyt sanoisi – kiistanalainen painija asteli heidän seuraan – nimittäin viime viikon main eventissä Christianista diskausvoiton erittäin oudolla tavalla ansainnut Shelton Benjamin.

Benjamin: "Tiffany, tahdoit tavata minut? Ah, hei, Christian."
Christian: "..."
Tiffany: "Kyllä, Shelton, ja taidat tietääkin, miksi."
Benjamin: "Totta puhuen en, mutta valaisehan sinä minua, Tiff'."
Tiffany: "Haluan tietää, mistä viime viikon main eventissä oli oikein kyse, Shelton! Vastaa suoraan: lahjoitko sinä tuomaria antamaan sinulle diskausvoiton Christianista?"
Christian: "Niin, Shelton!"
Benjamin: "Hei, rauhoittukaa nyt hieman; minulla ei ole sen enempää käsitystä kuin teilläkään siitä, mitä viime viikolla tapahtui. Minä en todellakaan ole mies, joka lahjoisi tuomaria."

Tiffany ja Christian tuijottivat Sheltonia syyttävään sävyyn.

Tiffany: "Toivon todella, että puhut totta, Shelton; jos moinen toiminta jatkuu, voi ainoaksi vaihtoehdokseni jäädä sinun erottaminen ECW:n rosterista."
Benjamin: "Mutta enhän minä ole tehnyt mit – –"
Christian: "Anna olla, Shelton. Minä ainakin uskon sinua. Ja ainahan voit todistaa olevasi syytön selättämällä tänään Mark Henryn, jota vastaan ottelet ECW Homecoming -turnauksen semifinaaliottelussa."
Tiffany: "Niin, Shelton."
Benjamin: "Kiitos vain paineista, tyypit. No, enköhän minä Markin jotenkin jallita. Ja Christian..."
Christian: "Niin?"
Benjamin: "Royal Rumblessa nähdään, toveri."
B

Promotuslinjalla jatkettiin, joskin tällä kertaa ruudulla ei ollut ECW-mestaria, ECW:n toimitusjohtajaa tai ketään ECW Homecoming -turnaukseen osallistuvaa heppua – haastattelupisteelle oli nimittäin lyllertänyt haudanvakava William Regal yhdessä ikioman "lemmikkinsä", Ezekiel Jacksonin, kanssa. "Vladimir Kozlov, sinä olit syy siihen, miksi Ruthless Roundtable ei koskaan menestynyt sillä tavalla, kuin olimme odottaneet sen menestyvän. Sinä olit tiimin heikko lenkki, vähä-älyinen vätys, joka aina tarvitsi apua yksinkertaisimmissakin asioissa. Olet epätoivoinen, muista painijoista riippuvainen löllö, Vlad, etkä todellakaan tule pärjäämään omillasi, ilman minun siipieni suojaa. Ja kun minun Ezekielistäni nousee WWE:n mestari saat sinä, Kozlov, rypeä ahdingossasi jonottaessasi leipää moskovalaisessa leipäjonossa nielien omia kyyneleitäsi. Vlad, olet... häpeäksi koko World Wrestling Entertainmentille. Tule, 'Zeke, mennään pois."
B

Tag Team Match
Vance Archer & The Ripper (w/ The Beautiful Nightmare) vs. The Hurricane & Tommy Dreamer

Whoah, jos Paul Burchill ei olisi piilottanut kasvojaan mystisen maskinsa alle, olisi ilme hänen kasvoillaan ollut sataprosenttisen varmasti korvaamaton, kun Hurricanen tag team -partneriksi paljastui Extreme Championship Wrestlingin sydän, sielu ja anaali, Tommy Dreamer. Tämä tag team -matsihan sai alkunsa siitä, kun viime viikon show'ssa The Ripper kävi kysäisemässä voittamattomalta Vance Archerilta, mikäli tätä kiinnostaisi tiimata hänen kanssaan tämän viikon jaksossa. Alkuun Archeria ei tuntunut Ripperin ehdotus juurikaan kiinnostavan, mutta kun Ripperin kaunis sisko, Katie Lea, vilautti hänelle reittään, oli Vance myytyä miestä. Ja ainahan hänelle tappelu kelpasi. Aivan kuin Tommy Dreamerillekin.

Matsi alkoikin juuri Vance Archerin ja Tommy Dreamerin välisellä väännöllä, joka muutamasta teknisestä hetkestä huolimatta oli pääosin pelkkää brawlausta – tosin melko tylsää sellaista. Lopulta Dreamer alkoi kuitenkin olla niin pahasti liemessä taistellessaan Archeria vastaan, ettei hänelle jäänyt mitään muuta mahdollisuutta kuin Hurricanen vaihtaminen kehävuoroon. Supersankari ei näyttänyt kovin riemukkaalta "päästessään" mittelemään voimiaan Archerin kanssa, mutta pienen henkisen verryttelyn jälkeen mies oli enemmänkin kuin valmis pistämään Vancen dominoinnille kapuloita rattaisiin. Vaan onnistuiko hän siinä?

Ikävä kyllä ei; Archerin otteet muuttuivat hetki hetkeltä aggressiivisemmiksi ja tehokkaammiksi, mikä ajoi viherasuisen hurrikaanin ahdinkoon. Lopulta Archer oli jo iskemässä vastustajalleen rajua Inverted DDT:tään, kunnes The Ripper yllättäen taggasi itsensä kehävuoroon. "Minä jatkan tästä", tilitti Ripper, minkä jälkeen hän hyökkäsi syvästi vihaamansa Hurricanen päälle kuin mikäkin monsteri. Ripper kuitenkin teki ratkaisevan virheen, kun hän yritti juntata Hurricanea kanveesiin Goldbergin tunnetuksi tekemällä Jackhammer-liikkeellä: vikkeläkinttuinen hurrikaani nimittäin kykeni kuin ihmeen kaupalla tönäämään itsensä irti Ripperin iholta, minkä jälkeen hän teki Ripperille salamannopean Rolling clutch pinin – ja sehän toi face-tiimille laskun kolmeen! Hurricane juhli, Tommy Dreamer juhli, The Ripper ei ollut uskoa silmiään ja Vance Archer lähti tympääntyneenä talsimaan kohti backstagea – huh huh, mikä käänne.
C

Kutkuttavan tag team -toiminnan jälkeen tehtiin pikainen visiitti mainostauon maailmaan, kunnes palattiin seuraamaan kolmea backstage-segmenttiä. Ensimmäisessä niistä äsköisessä ottelussa paininut Tommy Dreamer löysi oudon paperilapun pukuhuoneestaan. Lapussa luki lyhyesti ja ytimekkäästi, että Dreamerin aika olisi lopussa. Hardcore-legenda ei kuitenkaan jäänyt sen kummemmin lappua mietiskelemään, vaan repi sen ja heitti sen sitten roskiin. Jotain on kuitenkin selvästi tekeillä: viime viikolla Dreamer kuvitteli jonkun tai jonkin seuranneen häntä ja nyt hän löysi pukuhuoneestaan oudon lapun. Kuka on kaiken takana?
B-

Toisessa kolmesta backstage-segmentistä oli kyse Zack Ryderin lyhyestä promosta, jossa hän haastoi Yoshi Tatsun singles-otteluun torstaina lähetettävään Superstars-ohjelmaan. "Tällä kertaa et selviä yhtä helpolla!" huusi Ryder, minkä jälkeen hän nappasi Rosa Mendesin kainaloonsa ja sukelsi tiistai-illan kosteaan yöelämään. Asiasta kolmanteen, viimeinen backstage-segmenteistä kuvattiin taas Tiffanyn toimistosta, minne ECW-mestari Christian oli taas saapunut. Tällä kertaa Tiffanya ei tosin näkynyt mailla eikä halmeilla, vaan hänen tuolillaan istui viime viikolla show'ta pyörittänyt Abraham Washington. "Abe, mitä hittoa sinä täällä teet? Ja missä on Tiffany?" kyseli ECW-mestari uteliaana. Abraham hymyili ja vastasi: "Tiffanylle tuli taas jokin kiireinen este, joten hän käski minun toimia loppuillan hänen tuuraajanaan." Christian tuijotti Abea hetken epäröiden, mutta sanoi sitten, että ei voi mitään. "Voinhan minä kai sinullekin asiani esittää", sanoi ECW-mestari. "Mitä asiasi koskee?" Abe kysyi, mihin Chrisse sitten vastasi haluavansa – kaiken varalta – toimia illan pääottelun (Benjamin vs. Henryn) erikoistuomarina. "En usko, että Shelton todellakin lahjoo tuomareita, mutta... kaikkihan on mahdollista", totesi karisman kapteeni, mutta suuresta suustaan tunnettu Washington ei tuntunut olevan kovin innoissaan mestarin ehdotuksesta. "En halua tehdä näin suuria muutoksia, kun olen loppujen lopuksi vain hätäinen Tiffanyn tuuraaja", vastasi Abe. Alkuun Christian oli jo valittamassa Abrahamin päätöksestä, mutta lopulta hän tajusi, että olisi luultavasti itsekin tehnyt samassa asemassa samoin. "No, olkoot", mutisi mestari. "Mutta Shelton, tulen kuitenkin kehän laidalle seuraamaan ottelua!"
B+

Main Event — ECW Homecoming Tournament — Semi-Final Match
Shelton Benjamin vs. Mark Henry

Sen lisäksi, että Christian saapui kehän laidalle seuraamaan ottelun kulkua liittyi Matt Hardyn aiemmin show'ssa päihittänyt Kane Byron Saxtonin ja Josh Mathewsin seuraan selostuspöydän taakse. TLC-PPV:ssä ECW:n mestaruudesta otelleen Benjaminin paineet olivat siis valtavat, ja siitä – jos jostain – otti hänen tämäniltainen vastustajansa, Mark Henry, kaiken irti. Täysin innoissaan tästä ottelusta MVP:n kanssa läpi syksyn taggaillut Henry ei kuitenkaan ollut, sillä viime viikon kiistanalainen Christian vs. Benjamin -ottelun päätös sai hänet varpailleen. Mitä jos tässäkin matsissa kävisi niin, että tuomari diskaisi Sheltonin vastustajan ilman mitään pätevää syytä?

Ainakaan alkuun ei minkään sortin screwjobeja nähty, vaan toiminta koostui perinteikkäästä pieni mies vastaan suuri mies -kaavasta ja melko kuumasta yleisöstä, joka kannusti vuorotellen Henryä ja vuorotellen Benjaminia. Lopulta yleisö alkoi kuitenkin siirtyä enemmän ja enemmän Sheltonin puolelle – kiitos tämän tekemien kuvankauniiden high flying -liikkeiden, kuten Suicide diven ja Missile dropkickin. Vaan vaikka Shelton pääsikin aina aika ajoin väläyttelemään sähköisiä ilmalentojaan pysyi matsin hallinta vankasti Henryllä; lähes 200-kiloinen newyorkilaisbehemotti käytti kolossaalisia käsivarsiaan ja helvetillistä hartiavoimaansa Benjaminin pahoinpitelemisessä hyväkseen, eikä Benjaminilla – hyvästä yrittämisestä huolimatta – tuntunut olevan juuri mitään mahdollisuuksia valtavaa Henryä vastaan. Lopulta kuitenkin Benjamin pääsi yllättämään Henryn tähdenlentoakin nopeammalla Dragon whip -potkulla, minkä jälkeen Shelton lisäsi vettä myllyyn tekemillään pyykkinaruilla ja hyppypotkuilla – ja lopultakin hirviömäinen Henry rojahti pyrstölleen mattoon.

Atleettinen Benjamin käytti tilaisuutensa saman tien hyväkseen yrittämällä selättää ylisuuren vihollisensa, mutta muutaman miljoonan El Maco -aterian elämänsä aikana popsineella Henryllä ei ollut aikomustakaan jättää taisteluaan siihen paikkaan – Mark nosti suuren olkapäänsä ylös, karjaisi leijonan lailla ja aikoi sitten nousta takaisin jaloilleen, vaikka Benjamin Henryn toimintaa vaikeuttikin hyökkäämällä uudestaan ja uudestaan hänen kimppuunsa. Pitkän taistelun jälkeen ex-ECW-mestari Henry pääsi kuin pääsikin pystyyn. Se ei miellyttänyt Benjaminia laisinkaan, vaan hän yritti pikemmiten lopettaa matsia salakavalalla Paydirt-finisherillään. Yritys jäi kuitenkin pelkäksi yritykseksi: Henry tönäisi Benjaminin luotaan pois kuin kärpäsen, minkä jälkeen hän juoksi köysiin ja liiskasi epäonnisen Sheltonin alleen koko mannerta värisyttäneellä Big splashillä. Heti Splashin jälkeen hänellä oli mielessään Sheltonin selätys, mutta silloin – kuin tyhjästä – ottelun tuomari kuitenkin julisti matsin päättyneen Sheltonin diskausvoittoon vedoten siihen, että hänen mukaansa Big splash on tätä nykyä kiellettyjen liikkeiden listalla!
B-

Vaikka Benjamin oli varmasti onnellinen siitä, että hän eteni turnauksen finaaliin, ei hän silti voinut olla kovinkaan innoissaan siitä tilanteesta, johon hän oli ajautunut: äärimmäisen vihaisen ja sheltoninnälkäisen Mark Henryn lisäksi kehän laidalla ottelua seurannut ECW-mestari Christian ja selostuspöydän takana iltaansa viettänyt Kane lähestyivät kohti erääseen kulmaukseen epätoivoisesti piilottunutta Benjaminia, eikä aikaakaan, kun jokainen edellä mainituista jätkistä kävi käsiksi Sheltoniin. Ensin hän sai maistaa Henryn tekemää World's Strongest Slamiä, sitten Kanen iskemää kuristusjunttaa ja lopulta myös Christianin Killswitchiä. Kärsimänsä selkäsaunan aikana Benjamin huusi koko ajan olevansa syytön, mutta se ei auttanut vakuuttamaan Henryä, Kanea ja Christiania. No, oli Shelton temppujen takana tai ei, ensi viikon ECW:ssä nähdään ECW Homecoming -turnauksen finaali, jossa Kane kohtaa Shelton Benjaminin. Kumpi vie voiton ja saa luvan haastaa ECW-mestari Christianin ECW-mestaruudesta Royal Rumblessa?
B

Koko show'n arvosana: B-</center>

Quick results:
1. Kane def. Matt Hardy in an ECW Homecoming Semi-Final Match
2. The Hurricane & Tommy Dreamer def. The Ripper & Vance Archer
3. Shelton Benjamin def. Mark Henry in an ECW Homecoming Semi-Final Match by disqualification

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: The Big Show, MVP

WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)

World Heavyweight Championship
??? vs. The Undertaker (c)

ECW Championship
Kane / Shelton Benjamin vs. Christian (c)

Singles Match
Luke Gallows (w/ CM Punk) vs. Matt Hardy

– Tammikuun toisen viikon Superstarsin tulokset:
1. Zack Ryder def. Yoshi Tatsu
2. Beth Phoenix def. Maria
3. Christian def. William Regal
Arvosana: C+

– Tämän viikon Impactin tulokset:
1. Eric Young (c) def. Consequences Creed to retain the TNA Global title | D+
2. Confrontation angle involving Kurt Angle and Matt Morgan | B-
3. Robert Roode def. Kioyshi | D
4. Tara, Kong & Lacey def. Daffney, Flash and Sky | C-
5. Brawl angle involving Mick Foley and Sting | B+
6. Madison Rayne def. ODB | D-
7. Kurt Angle def. Rhino | C+
Koko show: C

Seuraavaan SmackDowniin onkin sitten julistettu 10 miehen Battle Royal, jonka voittajasta kruunataan ykköshaastaja Undertakerille Royal Rumbleen. Palautetta saa antaa. :)

Luin pätkiä eri jaksoista, ja erityisesti promot jäivät huonolla tavalla mieleen. Ensinnäkin suomen kieli ei yksinkertaisesti toimi, koska kukaan hahmoista ei kuulostanut itseltään (tai no, en minä Sheamuksesta ja vastaavista tiedä kun en heitä ole koskaan edes äksönissä nähnyt) - enkä syytä siitä pelkästään sinua, vaan sitä, ettei eri kielellä yksinkertaisesti saa sitä samaa realistisuuden tunnetta. Toisaalta taas, eipä pelkkää suomen kieltä voi syyttää siitä, että Finlay kertomassa "siitä, että olet ruma ja karismaton neitsytnörtti" kuulostaa naurettavan typerältä, aivan sama kuinka totta tuo kommentti olisikin. Tuo kuulostaa enemmän enskan kirjoittamalta kommentilta RAW-topiciin, kuin Finlayn heittämältä jutulta televisiossa.

Toinen asia joka jätti pahan maun suuhun oli kyllä jotain mistä sinua voi syyttää: ns. rajojen rikkominen, jota oli hieman esillä myös tuossa ylempänä. Vaikken nykypainia ole yli vuoteen katsonut, en silti usko, että Vinnie Mac antaisi jannujen puhua kehässä politikoinnilla hankituista asemista ja muusta vastaavasta - se ei vain tunnu aidolta.

Muutenkin promoja kirjoittaessa tuntuu hieman siltä, että keskittyisit enemmän sivistyssanojen viljelyyn kuin itse asiaan jota käsitellään - tai ainakin pitkität tekstiä aivan liikaa. Kyllä se suomi on hieno, rikas kieli, mutta lyhyt ja ytimekäs teksti ajaa asiansa paremmin kuin extravaganttisen maukkaasti mehusteltu, suorastaan orgasmisen loistelias, kuun lailla kimalteleva, kermaisa, rakasteltavan kaunis sanoilla leikittely. :P Ei Shawn Michaelsin ja kumppaneiden pidä kuulostaa miltään helkutin Shakespeareilta (tämä siis tosiaan koskee eniten sitä HBK/Bret-promoa ensimmäisessä jaksossa).

Äläkä ota tätä palautetta väärällä tavalla: tekstisi on hyvää ja huomattavasti parempaa kuin suurin osa siitä sekundapaskasta mitä yleensä diaryissa näkee, siitä ei pääse yli eikä ympäri, ja se on tullut sanottua jo tuhannet kerrat sen alkuperäisen NAE:n yhteydessä - senpä vuoksi en jaksa kirjoittaa niitä turhia itsestäänselvyyksiä sadatta kertaa. Sinulle on vain tullut tavaksi tässä vuosien saatossa yrittää ylittää itsesi jo valmiiksi liiallisen suomen kielellä leikittelyn (ja turhien nippelitieto-pläjäysten) kanssa, ja se syö hieman laatua.

Nodachi kirjoitti:
Luin pätkiä eri jaksoista, ja erityisesti promot jäivät huonolla tavalla mieleen. Ensinnäkin suomen kieli ei yksinkertaisesti toimi, koska kukaan hahmoista ei kuulostanut itseltään (tai no, en minä Sheamuksesta ja vastaavista tiedä kun en heitä ole koskaan edes äksönissä nähnyt) - enkä syytä siitä pelkästään sinua, vaan sitä, ettei eri kielellä yksinkertaisesti saa sitä samaa realistisuuden tunnetta. Toisaalta taas, eipä pelkkää suomen kieltä voi syyttää siitä, että Finlay kertomassa "siitä, että olet ruma ja karismaton neitsytnörtti" kuulostaa naurettavan typerältä, aivan sama kuinka totta tuo kommentti olisikin. Tuo kuulostaa enemmän enskan kirjoittamalta kommentilta RAW-topiciin, kuin Finlayn heittämältä jutulta televisiossa.

Mielikuvituksen puutetta...

Siima kirjoitti:
Mielikuvituksen puutetta...

Ei, vaan realistisuuden arvostamista (jos siis tarkoitit tuota Finlay-kommenttia). Ja jos viittasit noihin suomenkielisiin promoihin ylipäätänsä, niin diaryissa promot (jotka ovat yleensä se osa-alue, josta nautin eniten) ovat yksi niistä harvoista asioista joita ei pitäisi jättää mielikuvituksen varaan, jos siis kirjoittaa täyspitkiä repliikkejä - eri asia otteluissa ja muissa tapahtumissa kehässä ja sen ulkopuolella. En minä tahdo ensin lukea monia(kymmeniä) lauseita repliikkejä, ja sen jälkeen alkaa miettimään millä tavalla, ja millä sanoilla ne painijat olisivat oikeasti voineet sen saman asian kertoa. Sen mielikuvan pitäisi tulla välittömästi päähän. Edelleen, en syytä tästä todellakaan pelkästään enskaa, vaan kieltä, jolla promot on kirjoitettu - ehkä olen lukenut liikaa englanninkielistä matskua, tiedä häntä, mutta alkuperäiskielellä hahmoista saa kuitenkin enemmän irti, aivan sama mikä aihe on kyseessä. Suomenkielisiksi promoiksi nämä ovat olleet kuitenkin oikein hyviä, kun vertaa siihen keskivertotasoon.

Siima, mikäli tahdot jatkaa yhden lauseen linjaasi, lähetä vastauksesi vaikka pm:nä tai keksi jotain muuta, hieman täydentävämpää sanottavaa. Emmehän me tahdo täyttää hyvää diary-topicia kuitenkaan millään turhalla nahistelulla, vai?

(EDIT:) Okei, okei, myönnetään - tuttuun tyyliini tuli liioiteltua hieman. Tuon "kukaan hahmoista ei kuulostanut itseltään"-lauseen voisi muuttaa muotoon "todella monet hahmot eivät kuulostanut itseltään", sillä nyt kun luin ensimmäistä jaksoa hieman tarkemmin, esimerkiksi Santino Marellan kanamagneetti-vittuilut The Mizille olivat jotain mitä Santinolta voisikin odottaa kuulevan.

Juu, tiedostan kyllä nuo ongelmat, mutta suoraan sanottuna minulla ei ole hirveästi kiinnostusta korjata niitä. Tykkään rikkoa "neljättä seinää" eli kayfabea rohkeilla jutuilla ja kirjoittaa hahmoista jokseenkin eri tavalla kuin WWE tekee. Jos kirjoittaisin täysin hahmojen mukaan jäisivät promot melko itseääntoistaviksi — niin mauttomia hahmoja tämän hetken painimaailma sisältää. :| Lisäksi kayfaben rikkominen diaryissa on juuri sen takia kivaa, että todellisuudessa sitä tehdään hyvin harvoin — ja hyvä niin. En nyt kuitenkaan mielestäni häiritsevän paljon hahmoja muuta/riko. Siinä vaiheessa, kun 'Taker alkaa vetään jotain narsistin roolia, on ehkä syytä paniikkiin. :D Enivei, rutkasti kiitoksia palautteesta. Toivottavasti (suomenkielinen ;) ) diary-ampiainen pistäisi sinuakin, Noda.

<center>
Perjantai, tammikuun toinen viikko

Viime viikolla perjantai-illan SmackDown pyörähti käyntiin nokkavan Chris Jerichon sisääntulolla, mutta tällä kertaa saman tempun teki eräs toinen heppu — World Heavyweight -mestari The Undertaker! Kovin usein 'Taker ei show'ta tai sanaista Pandoran lipastaan avaa, mutta eipä siinä mitään. Yleisö ulvoi kuin lauma susia rakkaan zombimestarin koko sisääntulon ajan, kunnes lopulta Ministry-aikojensa viittaan itsensä verhonnut Deadman oli tehnyt kaikki sisääntulorituaalinsa (joita Todd Grisham nimitti jostain mystisestä syystä 'Takerin esileikeiksi), napannut mikrofonin jonkun rottamaisen kameramiehen kädestä ja aloittanut WWE Universen raadollisen matkan verbaaliseen Tuonelaan.

Miehen promo oli varsin tyypillinen Undertaker-promo. 60% siitä koostui merkillisestä örinästä, 30% puheesta, joka olisi mieluummin sopinut siunaustilaisuuteen kuin vapaapainishow'hun ja 10% uhkailusta lähettää hänen uusi ykköshaastajansa manalan synkimpiin ja spermaisimpiin syövereihin. Syy siihen, miksi 'Taker oli ennen tv-nauhoituksia painineiden aikamiesten (Kane def. Charlie Haas) hiestä kostuneeseen kehään kirjaimellisestikin raahautunut, löytyi illan main eventistä — tänäänhän on luvassa kymmenen miehen Battle Royal -ottelu, jonka voittaja kohtaa juuri Undertakerin Royal Rumblessa World Heavyweight -mestaruudesta. Niinpä hallitseva mestari halusi taas saapua paikalle pelottelemaan kaikkia mestaruudenjanoisia kolleja heidän tulevasta kohtalostaan, mutta kaikki se pelottelu ei kuitenkaan estänyt erästä nappipetteriä saapumasta paikalle kovistelemaan 'Takerin kanssa kuin juoksuaikainen sonni — nimittäin "Elukka" Batistaa! Siitähän syntyi sitten varsinainen soppa.

Alkuun Batu ja 'Taku eivät pystyneet tekemään mitään muuta kuin tuijottelemaan toisiaan vihaisesti, mutta lopulta elämäänsä ja huono-onnisuuteensa lopen kyllästynyt Elukka teki ns. aloitteen. "Jos... ei, kun minä voitan illan Battle Royalin, vien sinun mestaruutesi Royal Rumblessa!" karjaisi rankka Batukka aurinkolasiensa takaa, mihin 'Taker ei ollut reagoida oikein mitenkään. Hänen kasvoiltaan pystyi lukemaan ennemminkin sellaisen tylsistyneen "jaaha"-ilmeen kuin pelon, ja sekös ärsytti jo ennestään raivosta kiehunutta Elukkaa. Lopulta soppa muuttui niin tuliseksi, että vähä-älyiset Batista ja 'Taker sulkivat suunsa ja antoivat nyrkkiensa puhua, mutta pian lauma hikisiä tuomareita hölkkäsi kehään erottamaan sonnit toisistaan. Voiko tosiaan käydä katsojien kannalta niin huonosti, että kehässä umpitylsä Batista vie ykköshaastajuuden nimiinsä ja haastaa 'Takerin Royal Rumblessa? Toivottavasti ei, mutta saa nähdä, onko matsin muilla osallistujilla mahdollisuuksia Elukkaa vastaan.
A

Avaussegmentin jälkeen nähtiin Intercontinental-mestari Drew McIntyrea hypettänyt lyhyt videonpätkä, jonka jälkeen McIntyre itse teki sisääntulonsa ja ilmoitti lyövänsä luun kurkkuun sille huono-onniselle miehelle, joka hänen vastustajakseen oli joutunut. No, miten kävi? Siitä saatiin selvää mainoskatkon jälkeen.
C+

Non-title Match
Drew McIntyre (c) vs. Eric Escobar
Viime viikolla McIntyre nappasi komean voiton R-Truthista, kun taas Escobar sai rajusti selkään Batistalta. Voisikin siis sanoa, että McIntyre oli tähän matsiin tultaessa tulikuumissa liekeissä, mikä antoi hänelle ikään kuin varkain etulyöntiaseman. Muutenkaan Escobarilla ei hirveän hyvin mennyt, sillä harmittavan häviöputken lisäksi hän kärsi parisuhdeongelmista ilkeän Vickie Guerreron takia. Se henkinen horjuminen oli helposti näkyvissä tässä SmackDownin avausmatsissa, jossa Escobar — muutamasta epätoivoisesta "hulk up" -yrityksestä huolimatta — oli suoraan sanottuna hätää kärsimässä McIntyren kynsissä. Lopulta homma oli paketissa, kun McIntyre oli murskannut puertoricolaisen Escobarin karvaisen päänupin kanveesia vasten uskomattoman tehokkaalla Double underhook DDT:llä, jonka uusi nimi on muuten (tässä diaryssa) Scots Snap. McIntyren jatkaa voittamista, Escobar häviämistä.
C

Ennen illan seuraavaa matsia (Mickie James vs. Michelle McCoolia) käveli raivotautinen Matt Hardy haastattelupisteelle. Hardyn asia koski — ihme kyllä — CM Punkia ja Luke Gallowsia, jotka pilasivat hänen mahdollisuutensa voittaa ECW Homecoming -turnauksen. "Te kaksi junttia... te saatte minut näkemään punaista!" huudahti Hardy, kunnes hän lopulta ilmoitti haastavansa CM Punkin singles-otteluun, joka käydään... tänään! "Tiedän, ettet uskalla kohdata minua Royal Rumblessa, mutta näytä minulle, uskallatko kohdata minut SmackDownissa", tilitti Matt, minkä jälkeen hän lähti pukuhuoneeseensa verryttelemään. On siis selvää, etteivät CM Punk ja Matt Hardy ota osaa illan Battle Royaliin, mutta miten käy Punkin ja Hardyn välisessä ottelussa?
B+

Non-title Match
Mickie James vs. Michelle McCool (c) (w/ Layla)
Jep, ilta jatkui tosiaankin naisten merkeissä. Mickie ja Michelle eivät sitten millään tunne löytävän yhteistä säveltä, minkä takia he saivat tässäkin SmackDownissa oikeuden otella toisiaan vastaan. Ja Michellen onneksi ottelu oli todellakin non-title-matsi, sillä Mickie paini koko ottelun ajan kuin hullu. Hän ei säästellyt lyöntejä, ei potkuja, ei mitään! Ja vaikka Michellen hyvä ystävä Laylakin pisti aina sopivan hetken tullen näppinsä peliin, ei mikään tuntunut pelastavan Michelleä Mickien raivolta. Lopulta ottelun voitto menikin ykköshaastajan nimiin, kun hän selätti Michellen tekemänsä DDT:n jälkeen. Ehkä tämän voiton myötä Mickie ansaitsee lähitulevaisuudessa mestaruusmatsin Michelleä vastaan?
C+

Välittömästi Mickien ja Michellen matsin jälkeen siirtyi lähetys mainoskatkolle, mutta sieltä palattuaan jatkui show yhä Mickie Jamesiä kuvaten — tosin tällä kertaa backstagelta käsin. Ottelunsa voittanut Mickie käveli pyyhe kädessä kohti hänen ja Marian ilmeisesti yhteistä ( :eek2: ) pukuhuonetta kohti. Lopulta hän saavutti huoneen, avasi oven ja... näki jotain, mitä hän ei todellakaan ollut odottanut näkevänsä: Dolph Ziggler istui Marian kanssa huoneessa. Vaan heti, kun Mickie tuli paikalle ja kysyi, miten "pariskunnalla" menee, lähti Ziggler vikkelästi leidien pukuhuoneesta pois. Segmentin päätteeksi Mickie kysyi Marialta, onko tämä palaamassa Dolphin kanssa yhteen, mutta Maria ei kommentoinut asiaa mitenkään. Mielenkiintoista.
C-

Perjantai-illan SmackDown jatkui Chris Jerichon promolla. Ylimielisellä Jericholla oli oikeastaan täysin samaa sanottavaa kuin Batistalla aiemmin illalla, eli hän vakuutti voittavansa illan Battle Royalin ja pääsevänsä Royal Rumbleen ottelemaan Undertakeria vastaan maailmanmestaruudesta. "Oikeasti, onko kenestäkään minulle mukamas haastetta?" kysyi Jericho. "Ottelussa on mukana vain tekopyhiä puoskareita, joilla ei ole kokemusta siitä, millaista on olla maailman kuningas. Minä, Chris Jericho, tulen voittamaan ottelun ja lopulta maailmanmestaruuden — sanokaa mitä sanotte. C'mon, ei jostain Batistasta, joka omaa herneen kokoiset aivot, ole minulle mitään vastusta. Puhumattakaan siitä nenäkkäästä miehenalusta, John Morrisonista. Tai jostain Rey Mysteriosta; johan minä näytin sille kääpiölle kaapin paikan viime kesänä. Ja sitten on joku Dolph Ziggler? En ole koskaan nähnyt miestä, jolla on yhtä ruma letti. Niin se vain tulee olemaan, että matsin päätteeksi ottelun tuomari nostaa minun käteni ilmaan ja minusta tulee uusi ykköshaastaja. Eikä kukaan teistä voi asialle mitään!"
B+

Singles Match
Matt Hardy vs. CM Punk (w/ Luke Gallows)
Jep, tässä vaiheessa show'ta nähtiin tämä matsi, johon Matt Hardy haastoi CM Punkin jo aiemmin illalla. Kovin innoissaan Punkster ei Mattituden kohtaamisesta ollut, sillä luultavasti hän olisi ollut paljon mieluummin mukana illan Battle Royalissa, mutta kaikkea ei voi aina saada. Peloissaan Punk kuitenkaan tuskin oli, sillä seisoihan järkälettä muistuttava Luke Gallows uskollisesti hänen kulmauksessaan koko matsin ajan. No, kumpi vei pidemmän korren?



Ainakin alkuun voittajaa oli vaikea veikata, sillä molemmat jannut olivat hienosti matsissa mukana. Lopulta se oli ehkä Hardy, jolla oli enemmän tulta perseensä alla, sillä ohjasihan miestä loogisen aivotoiminnan sijaan kyltymätön viha sekä Punkia että Gallowsia kohtaan, minkä seurauksena Hardyn hyökkäykset olivat pikemminkin hetken mielijohteesta revittyjä kuin tarkkaan harkittuja iskuja. Vaan vaikka se olikin ottelun alussa hyvä juttu (Punk ei mahtanut Hardyn raivokkaille iskuille oikein mitään), oli se aika ajoin kostautua Hardylle kohtalokkaasti: Punk kun pääsi aina välillä nappaamaan pelottavia roll up -otteita Hardysta, mutta kuin ihmeen kaupalla onnistui Matti aina nostamaan olkapäänsä kanveesista ylös ennen kolmosta. Se taisteluhenki ei kuitenkaan auttanut siinä vaiheessa mitään, kun Hardy meni suutuspäissään hakkaamaan Punkia niin kovasti, että tuomari joutui menemään ensin valittamaan Hardylle ja sitten tarkistamaan Punkin voinnin. Ja kun tuomari oli tarkistamassa Punkin vointia sekoitti Gallows näppinsä peliin nousemalla pikaisesti apronille ja raapaisemalla Hardya silmistä, minkä jälkeen Punkilla oli helppo työ lähettää Hardy unten maille täydellisesti osuneella Go 2 Sleepillä — voitto Punkille, kiitos Gallowsin.
B-

Matsin jälkeen Punkster jäi vielä hetkeksi juhlimaan Gallowsin kanssa kehään samalla kun Hardy kierähti kehästä ulos backstagelle luitaan keräämään. Mitä tapahtuu Royal Rumblessa, kun Matt Hardy kohtaa Luke Gallowsin singles-ottelussa?
B+



Kehäalueella pysyttiin, sillä heti mainoskatkon jälkeen teki The Hart Dynasty sisääntulonsa, jolloin yleisö alkoi buuaamaan rajusti. "Olkaa hiljaa!" rääkyi punapäinen Natalya, mutta sehän vain lisäsi yleisön buuausintoa entisestään. Lopulta yleisö rauhoittui sen verran, että Natalya — DH Smithin ja Tyson Kiddin seistessä taustalla — saattoi aloittaa promoamisen. "Tiedättekö mitä, WWE Universe?" kysyi Natalya. "Vuosi 2010 on Hartien vuosi! Kuten tiedätte, Bret on Raw'n uusi toimitusjohtaja heti Royal Rumblen jälkeisestä Raw'sta alken. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei voi enää ryppyillä meille — Hart Dynastylle. Me olemme Bretin perhettä. Meitä sitoo veri. Se tarkoittaa myös sitä, että meillä tulee olemaan tiettyjä etuja. Me saamme Tag Team -mestaruusmatseja milloin ikinä haluammekaan ja kun me sitten voitamme Tag Team -mestaruudet, meidän ei tarvitse koskaan puolustaa vöitämme — ei ainakaan meidän Bretin Raw'ssa! Me olemme WWE:n eliitti. Minä, Tyson, David ja Bret. Me olemme yhtä. Ja siihen ei voi kukaan sanoa mitään. Ja Legacy, kuulin, että olette saaneet Mr. McMahonin bookkaamaan ensi Raw'hon ottelun meidän ja teidän välille. Oletteko te kenties jotain idiootteja? Me emme pelkästään anna teille kunnolla selkään, vaan sen lisäksi me nöyryytämme teitä. Miettikää nyt, hei. Ovatko teidän turhat isänne Raw'n toimitusjohtajia? Eivät! Pullamössöltä näyttävä Dusty on varmaankin kotiutunut jo sinne uuteen vanhainkotiinsa eikä "Million Dollar Manin" tilanne ole yhtään sen parempi. Meidän Bret sen sij – –"

Natalyan puhe keskeytyi yhtäkkiä kuin seinään, kun D-Generation X:n tunnari suorastaan räjähti soimaan, ja pian Triple H ja Shawn Michaels olivatkin kävelleet kehään. "Meidän Bret sitä, meidän Bret tätä", sanoi Haitch, "mutta eikö olisi tärkeämpää keskittyä nykyaikaan?"

Ja niin totta vie oli, sillä SmackDownin seuraava ottelu oli DH Smithin ja Triple H:n välinen singles-kamppailu. Kumpi voittaa?
B

Singles Match
David Hart Smith (w/ Natalya & Tyson Kidd) vs. Triple H (w/ Shawn Michaels)
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun WWE Universe todisti Triple H:n ja David Hart Smithin välistä kamppailua: miehet olivat ottaneet yhteen jo siinä vuoden ensimmäisessä Raw'ssa, jossa DX kohtasi voitokkaasti Hart Dynastyn. Silloin lähes kaksimetrinen ja 120-kiloinen mutta vain 23-vuotias David Hart Smith näytti pelottavaa potentiaaliaan kyykyttämällä Haitchia kuin mitäkin luuseria, mistä HHH oli kyllä selvästikin ottanut jotain opikseen. Enää hän ei niinkään aliarvioinut 23-vuotiasta kanadalaisvastustajaansa, vaan käsitteli häntä ihan niin kuin ketä tahansa vihaamaansa painijaa. Ei Hunter kuitenkaan ihan niin vaan päässyt pälkähästä, sillä valtavan kokoinen Smith pystyi HHH:n uudesta asenteesta huolimatta yllättämään hänet toinen toistaan voimakkaammilla suorituksilla, joiden kierteessä The Game oli lopulta vajota jopa ahdinkoon. Siltä 13-kertainen maailmanmestari kuitenkin välttyi muistuttamalla itseään, että kuka hän oikein on, jolloin hän alkoi taistella Smithiä vastaan uudella sielulla.

Eipä kestänyt loppujen lopuksi kauhean kauaa, kun The Cerebral Assassin sai taas matsin juonesta kiinni. Siihen vaadittiin itse asiassa — päätähuimaavan kivunsietokyvyn lisäksi — vain muutama blokattu Suplex-yritys, pari väistettyä pyykkinarua ja rankka potku Davidin vatsaan, minkä jälkeen Tripsu heitti suurikokoisen vihollisensa kanveesiin ja tälläsi tämän kasvot uuteen uskoon tarkasti laskelmoidulla polvi-iskulla. Se oli lopun alkua DH Smithille, sillä heti polvi-iskun jälkeen HHH teki hänelle brutaalin Spinebusterin, minkä jälkeen Hunter löi matsin lukkoon täydellisellä Pedigreellä. Yksi, kaksi ja kolme, voitto Haitchille.
B

Ja sehän sai Hart Dynastyn raivokkaaksi. Niinpä heti kehäkellon kilahdeltua nousi Tyson Kidd kehään Natalyan käskystä hakkaamaan voittoaan juhlinutta HHH:ta, mutta ei siinä kauaa ehtinyt kenenkään nokat tuhisemaan — heti Tysonin käytyä HHH:n päälle nousi HBK:kin kehään, jolloin Hart Dynasty päätti vetäytyä kehäalueelta. "Otelkaa meitä vastaan kuin miehet!" karjaisi Michaels, mutta Tyson, David ja Natalya vain kylmänviileästi häipyivät pois näyttämöltä tehden käsillään sitä tuttua "voitan mestaruusvyön" -tuuletusta. Michaels ja Hunter eivät näytä millään saavan rauhaa Hart Dynastyna tunnetulta kiusankappaleelta.
B-

Vielä ennen pääottelua nähtiin yksi lyhyt haastattelu, jossa rottamainen Josh Mathews kyseli Rey Mysterion mietteitä illan matsista. "Osallistujalista on kieltämättä melko vakuuttava, ja olen usein altavastaajan roolissa Battle Royal -matseissa, mutta en anna sen häiritä — olenhan minä voittanut Royal Rumblenkin! Ja jos minä en voita, pidän huolen siitä, ettei Batistakaan voita. Se nilkki ei yksinkertaisesti ansaitse mestaruusottelua." Niin tai näin, kenestä nousee uusi ykköshaastaja?

Main Event — 10-Man Battle Royal — #1 Contender's Match
Batista vs. Rey Mysterio vs. Chris Jericho vs. John Morrison vs. Dolph Ziggler vs. Kane vs. Mike Knox vs. R-Truth vs. Luke Gallows vs. Shad Gaspard
Jahka kaikki painijat olivat saaneet sisääntulonsa tehtyä kilautteli kellomies kehäkelloa ja ottelu pääsi alkamaan. Ensimmäiset sekunnit painijat vain tuijottivat toisiaan, kunnes he lopulta lähtivät hyökkäykseen oikeastaan valitsematta uhrejaan. Minkäänlaisia liittoutumiakaan ei matsissa nähty, sillä kukaan ei oikein tuntunut luottavan keneenkään. Ehkäpä juuri sen takia tag team -painin saralla kokenut ja singles-painin saralla harmittavan kokematon Shad Gaspard oli ensimmäinen, joka eliminoitui ottelusta — tosin syynä saattoi olla myös se, että Batistan yliluonnolliset lihakset saattavat heittää ihan kenet vaan kehästä ulos. Yksi siis ulkona, yhdeksän sisällä.

Seuraava epäonninen mies, joka joutui eliminoiduksi, oli ehkäpä hieman yllättäen "Big Red Machine" Kane. Yleensähän Kane on erittäin varteenotettava voittajaehdokas kaikenlaisissa battleroyaleissa, mutta tällä kertaa hän teki ajattelemattoman virheen: mies kiipesi kulman päälle aikomuksenaan tehdä Rey Mysteriolle ilmavan pyykkinarun, mutta silloin nerokas Dolph Ziggler heilutti kehäköysiä, minkä seurauksena Kane horjahti ja lensi mahalleen kehän ulkopuolelle ottaen vastaan siis melko rajunkin bumpin. Voi että sitä ylimielistä näkyä, kun Ziggler hymyili päin raivosta kiehuneen, kehän ulkopuolella luitaan keränneen Ison punakoneen naamaa. Silloin Zigglerille itselleen oli kuitenkin käydä ohraleipä: John Morrison yllätti hänet takaapäin viskaamalla hänet köysien yli, mutta Ziggler — tuurilla tai taidolla — sai viime hetkellä köysistä tukevan otteen ja säästyi kuin säästyikin eliminaatioltaan.

Matsi jatkui tasaisena ja jännittävänä, kunnes lopulta kehää saatiin siivottua aiempaa tehokkaammin. Ensin ottelusta tippui Mike Knox, joka yritti eliminoida R-Truthia ottelusta ulos valtavalla pyykkinarulla, mutta Truth väisti Knoxin pyykkärin viime sekunnilla, minkä seurauksena Knox lensikin itse kehästä ulos. Toinen epäonninen miekkonen oli Luke Gallows, joka yritti tehdä John Morrisonille Powerbombia. Morrison kuitenkin muutti liikkeen Hurracanranaksi, minkä seurauksena se oli Gallows, joka tippui kehästä ulos. Kuka olisi ikinä uskonut, että neljä kehästä ensin tippunutta urosta olisi ollut niinkin kookkaita heppuja kuin Shad, Kane, Gallows ja Knox sattuvat olemaan.

Jäljellä olivat siis enää Batista, Mysterio, Jericho, Morrison, Ziggler ja Truth. Etenkin Batista oli ollut koko ottelun ajan liekeissä, vaikka ei Mysterion ja Jerichonkaan hienoja suorituksia sovi aliarvioida. Lopulta tapahtui kuitenkin jotain, mikä shokeerasi yleisöä erittäin paljon: R-Truth eliminoi Batistan ottelusta ulos! Se tapahtui niin, että Truth ländäsi jaloilleen Batistan Boss Man Slam -yrityksestä, tönäisi tämän kohti köysiä ja lopulta sai kuin saikin nostettua Elukan steroiditäyteläisen kropan kehästä ulos! Sillä sekunnilla Elukan päässä kuitenkin kilahti niin pahasti, että hän palasi saman tien kehään, heitti Truthin kehästä ulos ja raahasi tämän backstagelle mukanaan. Onneksi kameraryhmä ei lähtenyt kuvaamaan, mitä Batistalla oli aikeissaan, sillä se olisi varmastikin ollut hirveää katseltavaa.



Loppunelikko Mysterio–Jericho–Morrison–Ziggler piti toisiaan tiukasti silmällä. Lopulta taistelupareiksi muodostautuivat Ziggler–Morrison ja Jericho–Mysterio, jotka molemmat tarjosivat oikein hienoa kehätoimintaa katsojille. Morrison–Ziggler oli kuitenkin ensimmäinen parivaljakko, josta syntyi seuraava eliminointi: seksikkyyden samaani keskitti kaikki voimansa, murisi kuin leijona ja sai pitkän taistelun kautta tiputettua Zigglerin kehästä ulos. Jäljellä olivat enää Mysterio, Jericho ja Morrison.

Kauniin kehätoiminnan lisäksi loppukolmikko tarjosi äärimmäisen jännittysnäytelmän siitä, kenestä tulee uusi ykköshaastaja. Kaikki olivat aina välillä tippua ottelusta, mutta kuin ihmeen kaupalla jokainen sai kuitenkin pidettyä jalkansa visusti nuoraneliön sisällä välttäen näin eliminoituksi tulemisen. Loputtomiin ei kolmikko kuitenkaan ottelussa kestänyt, ja ensimmäisenä kolmikosta eliminoituikin John Morrison — kiitos Mysterion tekemien jalkasaksien. Morrison ei kuitenkaan monen muun painijan tapaan ollut katkera häviöstään, vaan hän hymyili Mysteriolle ja jätti kehäalueen taputtaen saaden yleisöltä rutkasti arvostusta.

Joku toinen ei kuitenkaan saanut hirveästi arvostusta yleisöltä. Se oli siis tietysti Chris Jericho, joka koitti kaikkien tuntemiensa konnankonstien avulla tiputtaa Myrsää matsista ulos. Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty: sinnikäs Mysterio vältti kaikki lohduttomalta näyttäneet tilanteet meksikolaisella sisullaan. Mies tuntui liimaantuneen kehään kuin iilimato, ja se oli saada kanadalaisen Jerichon hulluuden partaalle. Ja sitten kuin tyhjästä Mysterio vielä teki jotain, mikä teki matsille lopun: hän karkasi Jerichon kynsistä, teki tälle salamannopeat jalkasakset ja... katseli, kuinka Y2J:n keho tippui kehästä ulos. Se oli siinä — Rey Mysterio haastaa The Undertakerin Royal Rumblessa!
B-

Ja välittömästi, kun Mysterion voitonjuhlat olivat alkaneet, saivat ne myös päätöksensä: areenan valot sammuivat, kaiuttimista kuului pelottava gongin kumahdus ja World Heavyweight -mestari The Undertaker ilmestyi sisääntulorampin alkupäähän. SmackDown loppui niihin tunnelmiin, kun Mysterio ja Undertaker tuijottivat toisiaan tiukasti silmiin. Mitä tapahtuu Royal Rumblessa, kun Myrsä ja 'Taker ottelevat maailmanmestaruudesta?
B+

Koko show'n arvosana: B</center>

Quick results:
1. Drew McIntyre def. Eric Escobar
2. Mickie James def. Michelle McCool
3. CM Punk def. Matt Hardy
4. Triple H def. David Hart Smith
5. Rey Mysterio won a Battle Royal

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: The Big Show, MVP

WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)

World Heavyweight Championship
Rey Mysterio vs. The Undertaker (c)

ECW Championship
Kane / Shelton Benjamin vs. Christian (c)

Singles Match
Luke Gallows (w/ CM Punk) vs. Matt Hardy

– Chris Masters on hyllytetty 30 päivän ajaksi steroidien käytön takia.

– Matt Hardy on hieman närkästynyt siitä, kuinka paljon hän on hävinnyt matseja viime aikoina.

– Bryan Danielson tulee debytoimaan lähiviikkoina tv:ssä. Siitä, mihin rosteriin hän liittyy, ei ole vielä tietoa.

Dodiin, Royal Rumbleen on enää viikko aikaa. Seuraavan Raw on viimeinen guest host -teemainen Raw. Siihen on varmistettu Legacy vs. Hart Dynasty -ottelu, mutta muut ottelut tulevat olemaan Vincen käsialaa.

Palautetta saa taas antaa. Se on todellakin diaryn kuin diaryn sydän.

Taas kerran mahtavaa tekstiä. Lisää :)

– 'Takerin ja Batun välinen aloitussegmentti oli peruskauraa, mutta ajoi asiansa hyvin. Et lähtenyt kirjoittamaan turhaan mitään pitkiä sepustuksia, ja pidit homman lyhyenä ja ytimekkäänä – niin sen pitääkin mennä näiden kahden välillä. Batistan yhden lauseen heitto kuulosti aidolta, sillä eihän hän oikeastikaan paljoa pidä turhasta, liiallisesta puhumisesta, vaan antaa eläimellisten tekojensa puhua puolestaan... eikä minulla olisi mitään sitä vastaan vaikka hän voittaisi sen battle royalin, vaikket itse tunnu ideasta pitävän – älä kuitenkaan kerro sitä kaikille. :P

– Drew McIntyre... aa, joo se. Muistan joko hänen aiemman WWE-runin, tai sitten jotain FCW/OVW/whatevah-settiä, mutta tiedän kyllä kuka hän on – samaa en tosin voi sanoa Eric Escobarista, josta en tiedä muuta kuin sen että Jäbä kutsuu häntä Eskopaskaksi. Kai se voitto ihan oikealle jätkälle meni.

– Jostain kummallisesta syystä Mickien voitto Michelle McCoolista ei tullut yllätyksenä. Voisikohan tämä johtua vaikkapa siitä, että bookkasit aikoinaan siihen yhteen diaryyn McCoolin ottamaan turpaansa Big Show'lta ja joltain toiselta hirviöltä... no, vihaamasi naikkonen tulee aika varmasti menettämään mestaruutensa. Ja nopeasti. Ja hyvä niin – en itsekään pitänyt hänestä ollenkaan silloin kun häntä näytölläni jouduin kehässä katselemaan.

– Punksterin voitto Hardysta ei mitenkään erityisiä tunteita herättänyt minussa, mutta ei jessus, oliko tuossa kuvassa tuo partahirviö ihan oikeasti CM Punk? Ja Luke Gallows (joka on Festus, right?) olisi voinut mielummin mätkäistä Matt-parkaa oikein kunnolla lättyyn tyttömäisen raapimisen siasta, mutta eipä sillä niin väliä.

– Woo, Stampede Bulldogs/Hart Dynasty/Maple Leaf Warriors – oli nimi mikä tahansa, Harry Smith ja... Tyson Kidd iskevät, eikä vaan sen vuoksi, että rakastin pushata heitä siinä Smackdown!-pelissäni jota DL:ssä aikoinaan julkaisin. Natalyan promo oli sikäli mielenkiintoinen, etten ole aivan varma (tämä kun on ensimmäinen jakso minkä luen kokonaan ihan ajatuksella) olisiko Bret Hart täysin samaa mieltä noista väitöksistä joiden mukaan he saavat tehdä isäukkonsa GM-statuksen ansiosta ihan mitä tahansa... jos vastaus on ei, tästä voi tulla varsin mielenkiintoinen kuvio nuorempien Hart-suvun edustajien ja itse Hitmanin välillä – tuleeko Bret tosiaankin auttamaan sukulaisiaan röyhkeällä tavalla, vai aikooko hän pysytellä puolueettomana?

– Triple H voitti Harry Smithin. Voi vitun HooHooHoo aina pilaamassa nuorten painijoiden urat – tai sitten ei. Olen oikein iloinen siitä, että Smith pääsi taas ottelemaan Hunterin kaltaista veteraania vastaan, koska tappiosta huolimatta hyvällä esityksellä nuoret tähdet voivat nostaa osakkeitaan valtavasti. DX:n ja Hart Dynastyn välinen kuvio muutenkin vaikuttaa varsin kiinnostavalta... ei taida kuitenkaan Stämpiid Bulldoogsit oikeasti vielä Hunterin ja HBK:n kaltaisten jannujen kanssa feudata, vai? Jos vastaus on kyllä, tahdon mennä henkilökohtaisesti kättelemään Vince McMahonia ja kertomaan hänen tehneen loistavaa työtä.

– Shad Gaspard? Illan pääottelussa? Ja vielä singles-painijana? Huhhuh, mitäköhän ihmettä olen oikein missannut tässä viimeisen vuoden aik... ai, hän oli sittenkin pelkkä täyte tuossa ottelussa. Iso mies, jonka Batista voi eliminoida. Höh, minä jo luulin...

– Pelkäsin jo John Morrisonin voittoa (:P) Batistan eliminoinnin jälkeen, mutta Rey-Reyhän sen lopulta sitten vei. Ei ollut ollenkaan paha valinta, mutta onhan se tietysti selvää ettei Mysterio tule mestaruutta Rumblessa viemään – joko The Undertaker ottaa ihan puhtaan voiton, tai sitten Elukka tulee ja tilsii hänet. Batistasta puheen ollen, hänen eliminointi oli hoidettu ihan hyvin, koska R-Truthin murhaamisella jälkeenpäin hän ei menettänyt uskottavuutta tippaakaan.

Hyvä jakso oli, ei siitä yli eikä ympäri pääse. Vaikka tietysti Eric Escobarin, Drew McIntyren, Dolph Zigglerin ja vastaavien kaltaiset "tuntemattomuudet" syövätkin minulta hieman mielenkiintoa, kuvioista pääsi ihan hyvin jyvälle ja meininki oli sellaista perushyvää kauraa. Toki voisin taas rääpiä päätäni näistä spermaisista tuoneloista vai mitä nyt olivatkaan, mutta vastaavanlaiset jäivät onneksi niin vähälle (lähinnä ensimmäiseen segmenttiin) etteivät ne pahemmin häirinneet. Sitten kun vielä jaksossa ei ollut niitä täyspitkiä suomalaisia promojakaan, eikä mitään suurempia ylilyöntejä kayfaben (tai no, sen rippeiden) saralla, ei tästä pahemmin jää valitettavaa. Vielä kun lisäisit messiin otteluiden ajat – jotka minua jostain kumman syystä aina aivan älyttömästi kiinnostaa –, niin homma olisi varsin bueno. Kai tätä voisi ruveta seuraamaan ihan toden teolla, jos tähän sisälle pääsen kaikista suurista tuntemattomuuksista, ja juonikuvioista ja gimmickeistä joista minulla ei ole pätkän vertaa hajua huolimatta.

KUTGW, vai miten se menikään.

Nodachille taas jättikiitokset palautteesta. :)


Maanantai, tammikuun kolmas viikko

Woohoo, mikä olisikaan parempi tapa aukaista Monday Night Raw kuin John Cenan energinen sisääntulo? Ai muka jokin Shawn Michaelsin ja Jack Swaggerin välinen Iron Man -ottelu? Pyh, paskat sellaisista. Onhan John Cenan ja... WWE-mestari Sheamuksen kohtaaminen nyt paljon viihdyttävämpää viihdettä kuin mikään viiden tähden ja kymmenen pisteen painisessio. Oli miten oli, siitä tässä Raw'n avaussegmentissä sattui olemaan kyse — Sheamuksen ja John Cenan kohtaamisesta iki-ihanan "contract signing" -segmentin muodossa. Viimeksi näiden herrasmiesten välinen yritys allekirjoittaa tulevan ottelun sopimus ei päättynyt mitenkään hirveän ihailtavasti, kun valtavan bukkakejuhlan uhriksi ainakin ulkonäöstään päätellen joutunut Sheamus murhasi silloisen WWE-mestari John Cenan verisesti raa'alla polkupyöräpotkullaan ja ajoi sen jonkun muovinaamaisen miekkosen brutaalisti pöydän läpi, mutta tällä kertaa moisia anteeksiantamattomia tekoja ei nähty. Sen sijaan Sheamus — Finlay tietysti brutusmaista uskollisuutta osoittaen hänen kulmauksessaan — ja Cena kävivät toisiinsa verbaalisin taidoin käsiksi, ja lopulta Cenan puheet ja mellakoinnit saivat Sheamuksen niin vihaiseksi, että tämä päätti jättää kehän. "Royal Rumblessa nähdään, Cena!" huudahti WWE-mestari, minkä jälkeen hän katosi teille tietämättömille. Tuleeko Sheamuksen taianomainen tuhkimotarina päätökseensä ensi sunnuntain Royal Rumblessa, vai onko mies sittenkin yhtä kovan kaliiberin kovis kuin hän väittää?
B+

Royal Rumble Qualifying Match
Carlito vs. Mark Henry (w/ MVP)
Heti mainostauon jälkeen palasi kamerakuva kehäalueelle, tai vielä tarkemmin sanottuna kehään. Siellä seisoi mätää omenaa järsinyt Carlito, joka katkerana viime viikon MVP-häviöstään sai oikeita naruja vetämällä itselleen uuden mahdollisuuden edetä legendaariseen Royal Rumble -otteluun. Vaan vaikka voikin sanoa miehen olleen onnekas saatuaan hommattua itselleen toisen mahdollisuuden päästä olemaan osa Royal Rumblen ja hemmetinmoisella tuurilla jopa WrestleManian glamouria, ei hänen taakka ainakaan helpompi ollut verrattuna viime viikkoon: keskisarjalaista MVP:tä vastaan nokkavuuteensa melko usein kompastuvalla Carlitolla nyt saattoikin olla pienoiset teoreettiset mahdollisuudet voittoon, mutta Mark Henryn kaltainen vihainen ja lihainen läskivuori oli toista maata. Niinpä Carlitolle kävi lopulta samoin kuin viime viikollakin: kovasta taisteluhengestä huolimatta mies joutui maistamaan tappion karvaista kalkkia. Tällä kertaa ratkaiseva tekijä oli Henryn iskemä World's Strongest Slam, joka toi maailman vahvimmalle miekkoselle matkalipun Royal Rumble -otteluun ajassa 4:56. Mahtaako kukaan pystyä heittämään 465-kiloista Henryä kehästä ulos?
C+

Matsitoiminnan jälkeen siirryttiin illan "guest hostin" toimistoon. Jos joku ei muista tai tiedä, on tämän Raw'n guest host siis Mr. McMahon, mikä ei niinkään tarkoita, että kyseessä olisi guest host. Enivei, mitä asiaa pahansuovalla MäkMäähönillä sitten oli? No, alkuun hän ilmoitti, että koska hän pitää siitä, kun irlantilaiset taistelevat keskenään, bookkasi hän kahden irlantilaisen välille matsin... ja ei, siinä ottelussa ei paini Finlay — kyseessä on nimittäin Sheamuksen ja Hornswogglen välinen taistelu! Seuraavaksi hän ilmoitti, että hän on muuttanut Royal Rumblessa käytävän John Cena vs. Sheamus -matsin normaalista singles-matsista Belfast Brawl -otteluksi. Kaiken lisäksi hän paljasti, että illan pääottelu on huikea 4 vs. 4 -ottelu, jossa D-Generation X, Kofi Kingston ja John Cena kohtaavat The Mizin, Jack Swaggerin, Big Show'n ja Randy Ortonin. Näiden ilmoitusten jälkeen Vince oli jo antamassa vuoron muille painijoille, mutta silloin hänen toimistoonsa saapui hieman yllättäen Shawn Michaels.

"Mitä sinä täällä teet?" kysyi Vince vihaisesti. "Mitäkö teen täällä?" Shawn kysyi ja jatkoi: "Kerro sinä se minulle." McMahon ei ymmärtänyt, mistä Michaels puhui ja vaati näin ollen selvennystä asiaan. "Minä haluan tietää, miksi ihmeessä teit Bret Hartista vakituisen toimitusjohtajan", sanoi HBK. Silloin Vince alkoi hymyilemään vienosti. "Heh, Shawn, saat siitä kyllä vielä joskus selvää", vastasi McMahon mystisesti ennen kuin hän pakotti HBK:n poistumaan huoneestaan. Oh man.
B+

Hartista tai pikemminkin Harteista puheen ollen oli seuraava segmentti Cody Rhodesin ja Ted DiBiasen promo. Rhodes ja DiBiase aloittivat promotuksen haistattamalla David Hart Smithille, Tyson Kiddille ja Natalyalle — Hart Dynastylle — "vitut", minkä jälkeen Legacyn leijonat vielä uhkailivat heitä. "Tänään me lyömme teille luun kurkkuun, ja se luu uppoaa niin syvälle, ettei sitä saa sieltä enää koskaan irti", murjautti DiBiase, kunnes hän lähti yhdessä Rhodesin kanssa verryttelemään illan joukkuematsia varten pukuhuoneeseensa. Kumpi timantinkova tiimi lähtee Raw'sta voittajana?
B-

Seuraavaksi nähtiin lyhyt segmentti, joka hypetti illan seuraavaa (mainostauon jälkeen alkavaa) matsia — Maryse vs. Melinaa. Ja senhän hypettämiseen ei ole olemassa parempaa tapaa kuin vähäisissä vaatteissaan matsiin valmistautuvan Marysen kuvaaminen backstagella. Saako Maryse Melinan päänahan?
C

Non-title Match
Maryse vs. Melina (c)
Jep, kyseessä oli siis non-title-ottelu, mutta ei matsia täysin panoksettomaksi voinut kuitenkaan kutsua, sillä pelissä oli mestaruuden sijaan ykköshaastajuus; jos Maryse voittaa Melinan, hän saa mestaruusmatsin lähitulevaisuudessa. Ja niinhän siinä sitten tietysti kävikin: seksikäs Maryse kykeni viime hetkellä blokkaamaan Melinan DDT-yrityksen, minkä jälkeen hän päätti koittaa omaa onneaan sen DDT:n kanssa — onnistuen siinä täydellisesti! Niinpä Maryse sai laskun kolmeen, ja sekös kanadalaiskaunotarta hymyilytti. Koska Marysen ja Melinan mestaruusmatsi on luvassa, ja kumpi kuumista kissoista lähtee matsista WWE:n Divas-mestarina? Aika näyttää.
B-

Kauniista diivoista siirryttiin niiden vastakohtiin: isoihin, limaisiin miehiin. Backstagella nimittäin tapahtui kauheita, kun paikkansa Royal Rumble -otteluun vuoden ensimmäisessä Raw'ssa päihittämällä Chris Mastersin ansainnut Big Show hakkasi aiemmin illalla niin ikään Royal Rumble -otteluun karsiutunutta Mark Henryä ja tämän hyvää ystävää MVP:tä. "Teistä ei ole pysäyttämään minua!" huusi aggressiivinen Show, minkä jälkeen hän vielä totesi, ettei itse asiassa kenestäkään ole siihen. "Tänä vuonna minä onnistun siinä, missä olen aina ennen epäonnistunut — Royal Rumblen voittamisessa." Onko Big Show'sta todellakin Royal Rumblen voittajaksi ja WrestleManian pääottelijaksi? Ainakin Mark Henryn ja MVP:n hakkaaminen näyttää hyvältä, mutta Royal Rumblessa on monta muutakin tekijää kuin pelkkä painijan koko; millä numerolla painija pääsee/joutuu matsiin, onko kehässä paljon vai vähän painijoita yms. Oli miten oli, Big Show on erittäin varteenotettava kandidaatti ottelun voittajaksi.
B

Tag Team Match
The Hart Dynasty (w/ Natalya) vs. The Legacy
Sitten olikin aika tämän mielenkiintoisen matsin, jota Legacyn Cody Rhodes ja Ted DiBiase olivatkin jo kerkeneet hypettämään aiemmin illalla. Kaikki lähti siis siitä, kun Legacy hankki itselleen ottelun D-Generation X:ää vastaan viime viikon Raw'ssa, mutta SmackDownin Hart Dynasty ei ollut tyytyväinen siihen asiaan, minkä takia he sitten hakkasivat Rhodesin ja DiBiasen niin huonoon kuntoon, ettei heillä ollut enää mahdollisuuksia otella saman illan aikana Michaelsia ja HHH:ta vastaan — ja kaiken lisäksi illan ME:ksi muuttui Shawn Michaels vs. Tyson Kidd, mikä tuntui Legacyn poikien mielestä varmasti siltä, että Hart Dynasty teki kaiken vain heittääkseen lisää suolaa Legacyn haavoille. Niinpä tämä noin kahdeksanminuuttinen matsi oli erittäin kiintoisaa seurattavaa epätavallisesta heel vs. heel -asetelmasta huolimatta, ja innostuipa yleisökin ainakin aika ajoin kannustamaan jompaa kumpaa joukkuetta.

Ottelu lähti käyntiin melko odotetulla tavalla: kehävuoroissa olleet Ted DiBiase ja David Hart Smith kävivät toistensa kimppuun kuin härät näyttäen samalla hienosti sitä, kuinka paljon he toisiaan kayfabessa vihaavat. Kyseessä oli siis perinteikkään pystypainisession vastakohta — raju ja anteeksiantamaton brawlaus. Vähitellen meno alkoi kuitenkin väistämättä liukua sellaisen tylsähkön submission-painin puolelle, mutta ei sekään täysin tylsää katsottavaa ollut — DH Smithin näyttävät suplexit ja DiBiasen karismaattiset kehäotteet kun sattuivat pitämään yleisön melko hyvin hereillä.

Loppua kohden meno muuttui koko ajan paremmaksi. Nähtiin lukuisia signature-liikkeitä, muutama finisher-yritys ja high flying -painia Tyson Kiddin ja Cody Rhodesin toimesta. Kaiken kruunasi matsin jännittävä kliimaksi: Hart Dynastyn manageri Natalya nappasi tuomarin huomion itseensä antaen näin Tyson Kiddille ja DH Smithille mahdollisuuden käydä kaksin käsiksi Legacyn kehävuorossa olleelle Ted DiBiaselle, mutta silloin kettuakin ovelampi Cody Rhodes nousi apronille terästuoli kädessään. Ja kun Hart Dynasty valmisteli DiBiaselle pahamaineista Hart Attack -liikettään iski Rhodes sen terästuolinsa Tyson Kiddin selkään, milloin DiBiase pudotti Smithin kehästä ulos ja selätti Tysonin — voitto kyseenalaisin keinoin Legacylle!
C+

Legacyn voitonjuhlista siirryttiin... Legacyn pukuhuoneeseen, missä istuskeli vihainen Randy Orton yksinään. Orton ei voinut käsittää sitä, miksi hänen pitää "näin Royal Rumble -ottelun alla" vaarantaa fyysinen kuntonsa "jossain turhanpäiväisessä kahdeksan miehen joukkuematsissa", joka monen muun huonon puolen lisäksi vieläpä sisältää "sen narrimaisen" Kofi Kingstonin. "No, kävi illan pääottelussa sitten miten tahansa, minä tulen voittamaan sunnuntaina käytävän Royal Rumble -matsin — aivan kuten viime vuonnakin, sillä onhan minulla apureinani Cody ja Ted", tilitti Orton. Ja juuri silloin äsköisessä matsissa otelleet Cody ja Ted avasivat pukuhuoneen oven.

"Näitkö, miten teimme niistä kanadalaisista urvoista äskön selvää?" kysyi Rhodes innoissaan Randyltä, mutta Orton vastasi, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa mitkään turhanpäiväiset Raw'n tag team -ottelut, kun näköpiirissä on tuhat kertaa tärkeämpiäkin matseja. "Tarkoitat Royal Rumble -matsia?" kysyi DiBiase Ortonilta, ja silloin Randyllä — taas kerran — pimahti päässä. "Tietenkin tarkoitan sitä, idiootti!" räyhäsi Randy saaden myös Codyn ja Tedin vihaiseksi aggressiivisella käytöksellään. "Ja sinuna, Teddy, keskittäisin myös ajatukseni Royal Rumbleen", sanoi Randy. Ted ei ollut oikein varma, mitä Orton tarkoitti ja niinpä hän käski tämän selventää asiaa. "Ihan vain sen takia, että sain sovittua Mr. McMahonin kanssa erään matsin Royal Rumble -PPV:hen", Orton kertoi. "Mistäköhän matsista sinä oikein mahdat puhua?" kysyi DiBiase vihaisena, jolloin Orton naurahti ja kertoi, että DiBiase kohtaa Royal Rumblessa Kofi Kingstonin 1 vs. 1 -matsissa. "Ja muuten... sen ottelun panoksena on se, että matsin häviäjä joutuu aloittamaan Rumble-ottelun numerolla yksi!" paljasti Orton, mikä sai DiBiasen näkemään punaista. "Kaikki on sinusta kiinni, Ted", sanoi Randy vielä loppuun, ennen kuin hän lähti pukuhuoneesta jättäen Codyn ja Tedin kaksistaan pohtimaan, miten Ted selviää Kingstonista sunnuntaina.
B+

Seuraavaksi nähtiin WWE-mestari Sheamuksen ja hänen uuden ystävänsä, Finlayn, promo, joka tapahtui kehässä. Tiivistettynä kyse oli siitä, että Sheamus uhkasi tekevänsä John Cenan tarusta lopun sunnuntain Belfast Brawl -matsissa ja että Hornswoggle tulisi kuolemaan tämän illan matsissaan häntä vastaan. "Sinulla, Cena, ei ole mitään mahdollisuuksia lähteä Atlantasta WWE:n mestarina!" laukoi Finlay, joka sitten hiljentyi hetkeksi ja totesi, että tämäniltainen Sheamuksen ja Hornswogglen ottelu on hyvä opetus 'Swogglelle siitä, mitä tapahtuu, kun sekaantuu vääriin asioihin. "Jos minun pitäisi valita, pitäisinkö sinua vai Sheamusta poikanani... ei päätös olisi kovinkaan vaikea", sanoi Finlay saaden rajun buuausmyrskyn niskaansa. Se buuaus muuttui kuitenkin hurraukseksi heti Hornswogglen teemamusiikin alettua soida, mutta vaikka yleisö oli iloinen nähdessään 'Swogglen ei hänen omalta naamaltaan ollut näkyvissä yhtäkään iloisuuden merkkiä — ottelu pelottavaa Sheamusta vastaan kun ei ihan satu kuulumaan kääpiön lempiharrastuksiin. No, miten käy?
B

Non-title Match
Sheamus (c) (w/ Finlay) vs. Hornswoggle
Niinpä, huonosti. Alkuun Sheamus leikitteli Hornswogglen kustannuksella pelotellen tätä, mutta yhtäkään hyökkäystä hän ei silti suorittanut. Lopulta 'Swoggle sai imettyä yleisöstä itselleen niin paljon itsevarmuutta, että hän teki tyhmän teon ja lähti hyökkäykseen — aseenaan oma purukalustonsa ja kohteenaan WWE-mestarin jalka. Se hyökkäys ei kuitenkaan päättynyt millään muotoa hyvin: Sheamus tökkäsi Hornswogglen luotaan pois kuin kärpäsen, minkä jälkeen hän alkoi hakata tätä ilman minkäänlaista armoa. Kolmen Crucifixion-voimapommin jälkeen homma oli paketissa, ja 'Swoggle kannettiin paareilla areenalta ulos. Sheamus on siis todistetustikin sairas ja väkivaltainen mies, mutta riittääkö se John Cenan voittamiseen tavallisessa singles-ottelussa kovien paineiden alla? Se selviää sunnuntaina.
C

Raw jatkui backstage-sekoilulla. Tällä kertaa kamerakuva keskittyi kuvaamaan backstagella harhailevaa ja illan pääotteluun valmistautuvaa Jack Swaggeriä. Mitä merkillistä segmentissä sitten oli? No, kun Swagger oli ohittamassa United States -mestari The Mizin pukuhuonetta avasi tämä juuri silloin huoneensa oven — tälläten näin ollen täysin vahingossa oven päin Swaggerin kalloa. Ja heti, kun Miz oli tajunnut, mitä hän oli tehnyt, hän lähti pikaisesti paikalta pois jättäen Swaggerin lojumaan lattialle. Tämä ei tiedä hyvää United States -mestarille saati sitten illan pääottelulle, jossa Swagger ja Miz tulevat painimaan samalla puolella!
B-

Mizin ja Swaggerin segmentin jälkeen nähtiin videonpätkä, joka hypetti Bret Hartin paluuta ja sitä, että hän on seuraavasta Raw'sta alkaen Raw'n vakituinen toimitusjohtaja. Ei siitä sen enempää.
B

Vielä ennen pääottelua oli vuorossa sitä hypettänyt promo: John Cena, Triple H, Shawn Michaels ja Kofi Kingston olivat haastattelupisteellä, ja jokaisella oli oma painava sanansa heel-tiimin jäseniä ja tulevaa Royal Rumble -tapahtumaa kohtaan. Cena uhkasi tehdä Big Show'n uhittelulle lopun ja voittaa WWE-mestaruuden takaisin itselleen Royal Rumblessa, DX:n jätkät lupasivat tehdä kaikkensa, jotta face-tiimi voittaa illan pääottelun ja Kingston kertoi pistävänsä Ortonille jauhot suuhun sekä tänä iltana että Royal Rumble -PPV:ssä. Face-tiimin yhteishenki näyttää siis olevan kondiksessa, mutta voiko samaa sanoa heel-tiimin yhteishengestä?
B+

Main Event — 8-Man Tag Team Match
Jack Swagger, The Miz, Big Show & Randy Orton vs. Kofi Kingston, D-Generation X & John Cena
Siitä saatiin selvää tässä mielenkiintoisessa matsissa, jossa oli konkreettisen panoksen sijaan tarjolla mielinmäärin momentumia sunnuntain Royal Rumble -PPV:tä varten. Ja vastaus äsköisen segmentin päättäneeseen kysymykseen kuuluu seuraavanlaisesti: ei voinut. Heel-tiimin yhteishenki oli täysin hataralla pohjalla, sillä kukaan ei tuntunut saavan itsepäiseen Ortoniin minkäänlaista kontaktia, Big Show teki ottelussa tasan sen, mitä hän tahtoi ja Jack Swaggerin ja Mizin välejä häiritsi aiemmin illalla tapahtunut onneton sattuma, kun Miz löi pukuhuoneensa oven tietämättään päin Swaggerin näköä. Niinpä heel-tiimin työskentely oli täysin laskelmoimatonta ja tyhjäpäistä siinä missä face-tiimi harkitsi tarkasti kaiken joukkuetyöskentelyyn liittyvän aina kehävuorojen pituuksista erilaisiin joukkuepainikikkoihin asti. Näin ollen heel-tiimi oli täysin hätää kärsimässä face-tiimin kynsissä eikä mikään tuntunut pelastavan uppoavaa laivaa sen karmealta kohtalolta.

Lopulta heel-joukkue sai kuitenkin pienen yliotteen aikaan, kun jättiläismäinen Big Show onnistui niittaamaan suurinenäisen Hunterin kanveesiin tiukalla Knockout Punchillaan, minkä jälkeen hän teki selvää Kingstonista ja Michaelsista kuristusjunttien avulla. Loputtomiin Show'n liekittely ei kuitenkaan kestänyt; Cena vaihtoi itsensä kehävuoroon, iski Show'lle rajun Shoulder blockin ja lopulta teki jättiläisestä selvää suurenmoisella Attitude Adjustmentilla. Selätystä Cena ei kuitenkaan saanut, sillä käärmettäkin viisaampi Randy Orton rikkoi selätyksen saaden tempullaan yleisön vihat niskoillensa, mikä tosin vain hymyilytti Randyä.

Pienestä yliotteesta huolimatta kompastui heel-tiimi pian omiin jalkoihinsa: Swaggerin ja Mizin sanaharkka eteni siihen pisteeseen asti, että Swagger heitti kehävuorossa olleen Mizin nenäkkään haaskan helvetillisellä Gutwrench Powerbombilla mattoon ja lähti sitten kävelemään sisääntuloramppia ylöspäin. Samalla D-Generation X hoiteli sekä Randyn että Big Show'n kehästä ulos, jolloin Kofi Kingstonille jäi helppo työ selättää Swaggerin toimesta kanveesissa virunut Miz, mikä toi face-tiimille voiton! Ovatko facet voitokkaita myös Royal Rumblessa? Pystyykö John Cena voittamaan WWE:n mestaruuden takaisin itselleen? Joutuuko Kofi Kingston vai Ted DiBiase avaamaan Royal Rumble -matsin? Ja kaikkein tärkein kysymys kuuluu: kuka voittaa Rumblen? Oh my!
B

Koko show'n arvosana: B

Quick results:
1. Mark Henry def. Carlito
2. Maryse def. Melina
3. Legacy def. Hart Dynasty
4. Sheamus def. Hornswoggle
5. Kofi Kingston, John Cena & D-Generation X def. Randy Orton, Jack Swagger, The Miz & Big Show

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: Triple H, Shawn Michaels, Randy Orton, Kofi Kingston, Big Show, MVP, Ted DiBiase, Cody Rhodes, Mark Henry + more to come!

Belfast Brawl
WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)

World Heavyweight Championship
Rey Mysterio vs. The Undertaker (c)

ECW Championship
Kane / Shelton Benjamin vs. Christian (c)

Singles Match
Luke Gallows (w/ CM Punk) vs. Matt Hardy

Singles Match
Kofi Kingston vs. Ted DiBiase (w/ Cody Rhodes)
– häviäjän sisääntulonumeroksi tulee #1

ECW preview:

Tiistai-illan ECW on SyFy tulee olemaan täynnä jännittävää äksöniä. Luvassa on mm. Tommy Dreamerin ja The Ripperin välinen 1 vs. 1 -kohtaaminen sekä suuri matsi, kun Zack Ryder kokeilee onneaan hallitsevaa ECW-mestaria, Christiania, vastaan niin ikään 1 vs. 1 -kohtaamisessa. Odotettavissa on myös William Regalin mukaan Vladimir Kozlovia koskeva "yllätys", josta tosin kenelläkään ei tunnu olevan mitään hajua, mitä Regalin tarkoittama yllätys voisi tarkoittaa. Ja tietysti show'ssa on myös ECW Homecoming -turnauksen kutkuttava finaali, kun SmackDownin hirviömäinen Kane kohtaa kyseenalaisesti tiensä turnauksen finaaliin ansainneen Shelton Benjaminin, jonka mysteeriset diskausvoitot ovat saaneet monen muun lisäksi ECW:n toimitusjohtajan, Tiffanyn, pään pyörälle. Tienaako Benjamin taas tililleen diskausvoiton ja täten matkalipun Royal Rumble -PPV:n ECW-mestaruusmatsiin, vai tekeekö Iso punakone lopun Benjaminin pelleilylle? Sen saa selville vain katsomalla ECW on SyFyn!

Singles Match
Tommy Dreamer vs. The Ripper (w/ Katie Lea)

Non-title Match
Zack Ryder vs. Christian (c)

ECW Homecoming Tournament — Final Match
Kane vs. Shelton Benjamin

Viimeinen Royal Rumblea edeltävä ECW on SyFy -jakso alkoi sillä, että ohjelman selostajat Josh Mathews ja Byron Saxton hypettivät illan korttia — luvassa on liuta kiinnostavia matseja ja muutama jännittävä segmentti. Kauaa eivät Mathews ja Saxton ehtineet kuitenkaan show'ta sen kummemmin hypettämään, sillä menestyksenjanoinen Tommy Dreamer suorastaan ryntäsi verhojen takaa esiin ja huusi näyttävänsä tänään kaikille epäilijöille taivaan merkit — unohtamatta sitä idioottia, joka on stalkannut häntä jo kahden viikon ajan. Ripper vs. Dreamer, kumpi vie?
C+

Royal Rumble Qualifying Match
Tommy Dreamer vs. The Ripper (w/ Katie Lea)
"Jos sinä olet se, joka olet minua viime viikkoina vakoillut, saat tänään elämäsi selkäsaunan!" karjui Dreamer päin maskin alle piiloutuneen Burchillin naamaa, mutta tämä ei reagoinut Dreamerin sanoihin mitenkään. Sanasodan sijaan kylmäsydäminen Ripper löi nyrkkinsä kovalla voimalla Tommyn takaraivoon, minkä jälkeen ottelun hallinta livahtikin pois hardcore-legendan käsistä kuin penis Orlando Jordanin anaalista. Lyönti, potku, Scoop slam — ja Dreamer oli pahassa pinteessä!

Ripper koki kuitenkin takaiskun, kun hän lukitsi Dreamerin leukalukkoon. Silloin Dreamer — Katie Lean riehuessa kehän laidalla — imi yleisöstä aimon annoksen energiaa itseensä "hulk-uppaamalla", ja vain muutaman sekunnin jälkeen suurisydäminen ECW-ikoni olikin tehnyt tiensä ulos Ripperin lukoista. "Pam!" kuului Ripperin kallosta, kun Dreamer niittasi hänen kehon mattoon pirullisella Corkscrew neckbreakerilla, minkä jälkeen tämä teki koko leikille lopun brutaalilla Dreamer DDT:llä. Kyllä sillä Tommy-pojalla näyttää vielä vähän sielunvoimaa olevan jäljellä, jos ei enemmänkin.

Ai niin, ottelu oli Royal Rumble -karsintamatsi. Näin ollen Dreamer on nyt osa Rumble-ottelua. Kenties ECW-ikoni tekee viimeisen temppunsa voittamalla Rumblen ja tekemällä tiensä WrestleManian pääotteluun?
C-

ECW on SyFy jatkui mitä kammottavimmalla tavalla, kun heti mainostauon jälkeen täyttyi kamerakuva SmackDownista asti ECW:hen matkustaneen Kanen äärimmäisen pelottavasta naamataulusta. Kanen asia oli lyhyt ja ytimekäs. Hän sanoi, että jos "se nulikka (eli Shelton Benjamin) on niin halukas kuolemaan, että hän kusettaa minuakin diskauspelleilyillään, minä tulen teurastamaan hänet". Tapahtui main eventissä sitten jokin diskaussotku tai ei, se on ainakin varmaa, että Kane tulee olemaan uskomattoman vihainen ja pelottava mies.
B-

Kanea ei kuvattu kuitenkaan yhtään kauemmin, sillä backstagella oli tapahtunut hirveitä: illan avausmatsissa voitokkaasti otellut Tommy Dreamer makasi omassa verilätäkössään vain muutaman metrin päässä pukuhuoneestaan. "Mi... mitä oikein tapahtui?" kysyi tokkurainen Dreamer häntä ympäröineiltä lääkintämiehiltä, mutta kukaan lääkintämiehistä ei osannut kertoa hänelle, kuka hänen kimppuun oli käynyt. "Tämän täytyy olla sen pirun vakoilijan tekoja!" karjaisi Dreamer pidellen otsallaan jääpussia ja heristäen nyrkkejään, jolloin segmentti päättyi ja show jatkui lyhyen RAW Rebound -videon jälkeen kehätoiminnalla.
B-

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin ei show varsinaisella kehätoiminnalla alkanut; ECW-mestari Christian teki kyllä sisääntulonsa otteluaan Zack Ryderia vastaan varten, mutta ennen painisessioita halusi hän sanoa pari valittua sanaa Shelton Benjaminille. "Shelton, minä arvostin sinua vielä TLC-PPV:n aikaan erittäin paljon, ihan oikeasti. Minä uskoin, että vihdoinkin sinusta, Shelton, on kuoriutunut se Shelton, jota painimaailma on kohta yhdeksän vuotta odottanut. Mutta ei; sinun täytyi aloittaa tuomareiden lahjonta ja muu pelleily saavuttaaksesi maalisi. Se on väärin, pelle, ja jos sinä voitat tämän illan ottelusi Kanea vastaan viime viikkoina tutuksi tulleella huijaamistavalla, voit olla varma, Shelton, että annan sinulle kunnolla selkään sunnuntain PPV:ssä", tilitti haudanvakava Christian, joka sitten antoi mikrofoninsa jollekin värittömälle kehätoimitsijalle ja jäi ihailemaan nenäkkään Zack Ryderin sisääntuloa.
B+

Non-title Match
Christian (c) vs. Zack Ryder (w/ Rosa Mendes)
Christian ja Ryder ovat kolautelleet sarviaan ennenkin vastakkain, tosin silloin pelissä oli ECW:n mestaruus, johon Ryder oli saanut näppinsä peliin voittamalla kymmenen miehen Battle Royal -ottelun eräässä ECW:ssä. Silloin suurisuinen Ryder ei kyennyt viemään Chrissen päänahkaa hyvästä yrityksestä huolimatta, mutta tällä kertaa Ryder vakuutti sisääntulonsa aikana todistavansa olevan kykenevä Christianin — ja näin ollen ECW:n mestarin — voittajaksi.

Ainakaan matsin alku ei kuitenkaan näyttänyt menevän Ryderin kannalta ihan suunnitelmien mukaan: hyvästä momentumista nauttiva Captain Charisma riepotteli violettihousuista vastustajaansa kuin heinämiestä muutaman minuutin ajan. Saipa ECW-mestari hallintaosuutensa aikana monen muun signature-liikkeensä lisäksi Eddie Guerreron tutuksi tekemän Frog Splashinkin perille, mutta selätystä longislandilaisesta narrista hän ei useista läheltä piti -tilanteista huolimatta onnistunut saamaan. Eikä kestänyt oikeastaan kovinkaan kauaa, kun pelottavaa taidokkuutta osoittanut Ryder pääsi ottelussa niskanpäälle blokkaamalla erään Christianin tekemän Killswitch-yrityksen ja potkaisemalla tältä saman tien valon kankaalle tarkasti sijoitetulla Enziquiri-potkulla, minkä jälkeen verenhimoinen Ryder heitti lisää vettä kiukaalle aggressiivisilla suplexeilla ja toinen toistaan brutaaleimmilla submission-lukoilla, joista yksikään ei kovasta tehokkuudestaan huolimatta kuitenkaan kyennyt tuomaan nälkäiselle Ryderille voittoa.

Ja sitten se tapahtui — parin sekunnin aikana matsin hallinta karkasi Ryderin käsistä täysin, ja ECW-mestari Christian hallitsi ottelua taas kuin Hitler Saksaa. Ryderin moka sattui siinä, kun hän yritti iskeä ECW-mestaria mattoon tavaramerkikseen nousseella Zack Attack -liikkeellä, mutta kettuakin ovelampi ECW-mestaripa oli tarpeeksi välkky karkaamaan Ryderin tutkasta, minkä jälkeen Captain Charisma syötti Ryderille aimon annoksen saappaitaan Dropkickin muodossa. Ja sitten kestikin enää vain pari sekuntia, ja Ryderin naama oli hionut kanveesia vastaanottamalla pirullisen Killswitch-liikkeen, mikä luonnollisesti tarkoitti sitä, että ottelun voitto meni ECW-mestari Christianin nimiin. Hyvän panoksen Ryder kuitenkin antoi tässä lähes kahdeksanminuuttisessa väännössä, joten peukkuja vaan pystyyn molemmille jannuille.
C+

ECW-mestarin voitonjuhlista siirryttiin hieman erilaisiin maisemiin: Ruthless Roundtable -stablesta potkut saanut Vladimir Kozlov kuristi backstagella entistä oppi-isäänsä, William Regalia. Regalinhan oli tarkoitus tässä ECW:ssä yllättää Kozlov jollain likaisella tavalla, mutta Kozlov osoittikin ennennäkemätöntä viisautta hyökkäämällä Regalin kimppuun ennen kuin tämä ehti itse juonia mitään. Kovin nerokasta Kozlov'n toiminta ei kuitenkaan loppupeleissä ollut, sillä eihän Regal kauaa joutunut yksin Kozlov'n kynsissä kärsimään — kiitos Ezekiel Jacksonin. Valtavamassainen Jackson ryntäsikin paikalle heti nähtyään Regalin olevan Vladimirin kuristusotteen uhrina, ja siitähän syntyi varsinainen soppa: Kozlov ja Ezekiel hakkasivt toisiaan kuin nyrkkeilysäkkejä aina niin kauan, kunnes lopulta William Regal sekaantui tappeluun lyömällä Kozlov'ta otsaan legendaarisilla nyrkkiraudoillaan. Hitto, saako Kozlov koskaan kostoaan Regalista ja Ezekielistä?
C

Ja vielä ennen odotettua pääottelua nähtiin pikainen segmentti. Kyseessä oli kyseenalaisen supertähden, Shelton Benjaminin, promo, jonka aikana hän väitti olevansa 1) syytön viimeviikkoisiin diskauspäätöksiin, 2) niin hyvä, ettei hän tarvitse tuomareiden tukea voittaakseen matsejaan ja 3) kykenevä päihittämään Christianin sunnuntain Royal Rumble -PPV:ssä. Melkoisia väitteitä mieheltä, joka ei ole vielä edes ansainnut paikkaansa koko show'hun. Oli miten oli, nyt on vuorossa Shelton vs. Kane!
B

Main Event — ECW Homecoming Tournament — Final Match
Shelton Benjamin vs. Kane
Kun Shelton ja Kane katselivat toisiaan silmiin nuoraneliön keskellä oli tunnelma käsinkosketeltavan herkkä. Katsojien epäilevät katseet sukelsivat suoraan Sheltonin sydämeen samalla kun Kane nautti Benjaminin ahdingosta paskaista nauruaan röhöttäen, kunnes lopulta koko hullunkurinen tilanne sai oikeutetun päätöksensä ja ekstriimit painijat päättivät aloittaa show'n perinteikkäällä tavalla — pystypainilla. Sehän päättyi tietenkin Kanen ylivoimaiseen voittoon, sillä vaikka Shelton voimakas mies onkin, ei hänellä ole mitään mahdollisuuksia voimamittelössä Kanen kaltaista saatanaa vastaan. Ja niinpä Kane tajusikin käyttää raakaa voimaa valttikorttinaan tässä jännittävässä ottelussa. Mattoon Ison punakoneen ei ainakaan kannattanut Sheltonia viedä, tosin sen nyt taisi jopa Kanen kaltainen hirviö tajuta ihan itsekin.

Lopulta Kane kuitenkin jostain typerästä syystä vei äksönin mattoon iskemällä Benjaminin alakoukulla kanveesiin ja lukitsemalla tämän sitten niskalukkoon, mutta silloin puhtaana atleettina mainostettu Benjamin kävi kissamaisella nopeudella tilaisuuteensa kiinni, kierähti kuperkeikalla Kanen yli ja alkoi viedä tätä matossa kuin mitäkin puoskaria. Lopulta Kanen pää oli aivan pyörällä Benjaminin mattopainikäsittelyn jäljiltä ja Shelton sai iskettyä hänelle rajun hyppypotkunkin, mikä tiesi pelkkää huonoa Ison punakoneen voittomahdollisuuksille. Kaiken lisäksi Benjamin oli lisäämässä lisää vettä myllyyn harkitsemallaan Paydirt-liikkeellä, mutta sen isokokoinen Kane onnistui kuitenkin jollain ihmeen kaupalla kääntämään kuristusjuntaksi, minkä jälkeen monsteri ajatteli ensin yrittävänsä selättää vasustajaansa, mutta päättikin sitten sadistinen ilme kasvoillaan kiivetä kulman päälle ja yrittää teurastaa Sheltonin kaulan irti giljotiinimaisella Flying clotheslinellaan.

Mutta silloin ottelun tuomari kilautti kelloa ja ilmoitti, että hänen saamansa tiedon mukaan kulman päälle kiipeäminen oli kiellettyjen liikkeiden listalla tässä ottelussa!
B

Ja sekös sai Kanen raivon partaalle! Mies suorastaan ryntäsi kanveesissa maanneen Benjaminin päälle ja alkoi hakata tätä kuin perunasäkkiä Benjaminin huutaessa olevansa tietämätön siitä, miksi hänet diskattiin, mutta Kane ei kuunnellut. Tai pikemminkin hän ei kuullut. Jokin pimeä voima pakotti hänet retuuttamaan syyttömyyttään vakuuttanutta Sheltonia täysin armotta, mutta lopulta Kane — niin, jopa hänellä lienee jonkinlainen sydän — funtsasi saaneensa hakata Benjaminia jo riittävästi, minkä jälkeen hän teki tutun pyrotemppunsa ja lähti läksimään kehästä ulos samalla kun ECW-mestari Christianin teemamusiikki paukahti soimaan ja ECW päättyi siihen, kun Christian ja — vaivoin polvilleen Kanen käsittelyn jäljiltä nousemaan kyennyt — Benjamin tuijottivat toisiaan silmiin — Benjaminin kasvoilla hämmästys, Christianin kasvoilla pettymys. Kumpi voittaa mestaruusmatsin Royal Rumblessa?
B

Koko show'n arvosana: B-

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko

Varmistetut ottelut:

The 2010 Royal Rumble Match
Confirmed participants: Triple H, Shawn Michaels, Randy Orton, Kofi Kingston, Big Show, MVP, Ted DiBiase, Cody Rhodes, Mark Henry, Tommy Dreamer, Zack Ryder + more to come!

Belfast Brawl
WWE Heavyweight Championship
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)

World Heavyweight Championship
Rey Mysterio vs. The Undertaker (c)

ECW Championship
Shelton Benjamin vs. Christian (c)

Singles Match
Luke Gallows (w/ CM Punk) vs. Matt Hardy

Singles Match
Kofi Kingston vs. Ted DiBiase (w/ Cody Rhodes)
– häviäjän sisääntulonumeroksi tulee #1

<center>
Perjantai, tammikuun kolmas viikko</center>

Ilotulitteet räjähtelivät ja SmackDownin tunnari Let it Roll soi areenalla samalla kun SmackDownin selostajat hypettivät illan show'ta. Grisham ja Lawler olivat erityisen innoissaan illan pääottelusta, joka on Chris Jerichon ja ykköshaastaja Rey Mysterion välinen kohtaaminen. Viime viikolla ykköshaastajuudesta käyty Battle Royal päättyikin juuri Y2J:n ja Reyn kaksintaisteluun, minkä takia SmackDownin ylpeä toimitusjohtaja Teddy Long päätti heittää äijät uudestaan samaan kehään samaan aikaan — joskin tyystin erilaisin säännöin oteltevaan matsiin. Ennen illan avaussegmentin alkamista ehtivät Todd ja Jerry paljastamaan myös sen, että illan aikana on luvassa useita promoja ja parin muun matsin lisäksi eräs tag team -koitos, kun CM Punk ja Luke Gallows kohtaavat Matt Hardyn ja John Morrisonin. Luvassa on kerrassaan huikea SmackDown!

Huikeaksi saattoi kutsua myös sitä tapaa, miten show alkoi: World Heavyweight -mestari The Undertaker teki (pitkän ja hitaan) sisääntulonsa kehään, ja lyhyen bostailun jälkeen huohotti mikrofoniin sanoja, jotka olivat kohdistettu päin maskipäistä Rey Mysteriota — eli miehen sunnuntaista haastajaa World Heavyweight -vyöstä. "Rey, en ole koskaan otellut sinua vastaan enkä tiedä, minkälaisen vastuksen sinä tarjoat. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että sunnuntaina, Rey, sinä tulet lepäämään... rauhassa", vuodatti 'Taker tuttuun promotustapaansa. Kyseessä oli siis ihan perinteikäs "mestari hypettää PPV:n mestaruudenpuolustustaan" -segmentti eikä mitään muuta, mutta ihan viihdyttävää settiä Kuollut mies silti suustaan päästi.
B+

Royal Rumble Qualifying Match
The Hart Dynasty (w/ Natalya) vs. Cryme Tyme
SmackDown jatkoi sähköistä linjaansa tällä jännittävällä joukkueottelulla, jonka panoksena oli kaksi matkalippua Royal Rumble -otteluun. Tai no, Superstars-helvetissä viime aikoina rämpinyttä Cryme Tymea tuskin kykeni kovinkaan sähköiseksi kutsua, mutta Hart Dynastylla oli kyllä kovan luokan momentum alla — Raw'ssa sattuneesta Legacy-tappiosta huolimatta. Niinpä ottelun lopputuloskaan ei ollut kenellekään mikään hirveä yllätys: David Hart Smith selätti JTG:n tekemänsä Running Powerslamin jälkeen ajassa 8:11. JTG:llä ja Shadillä ei käynyt hyvä onni siis tälläkään kertaa, vaikka äijät pääsivätkin aina aika ajoin — etenkin Tysonin ollessa kehävuorossa — niskanpäälle ja kävivätpä he muutaman kerran lähellä pinfall-voittoakin tekemiensä yhteistyöliikkeiden avulla. No, oli miten oli, kanukit Rumbleen ja niggat jonnekin ihan muualle.
C+

Kehä-äksönistä siirryttiin vahtaamaan paria backstage-segmenttejä, joista ensimmäisessä Matt Hardy ja ex-Intercontinental-mestari John Morrison hypettivät illan otteluaan Punkia ja Gallowsia vastaan muistellen vuosia 2006 ja 2007, jolloin Matt feudasi yhdessä veljensä Jeffin kanssa Joey Mercurya ja silloista Johnny Nitroa vastaan. "Ne olivat hienoja aikoja", sanoi Morrison Hardylle, mihin Matt reagoi nyökyttelemällä päätään ja hymyilemällä leveästi. Onko Morrisonista ja Hardysta kuitenkaan katkaisemaan Punkin ja Gallowsin liekehtivää tähdenlentoa?
B

Backstage-sekoilu jatkui mielenkiintoisissa merkeissä, kun R-Truth sai pukuhuoneeseensa erittäin epämieluista seuraa: nimittäin "Elukka" Batistan! "Mitä asiaa sinulla on?" kysyi R-Truth valmiina tappelemaan heti Elukan avattua hänen huoneensa oven, mutta Batukka ei antanut mitään vastausta — ei muuta kuin sikamaisen röhönaurun. "R, Truth, R-Truth, miksi ikinä sinua kutsutaankaan, haluan antaa sinulle selkään, senkin pelle!" kovisteli Elukka. Truth ei perääntynyt, vaan hän sanoi tappelevansa Batistaa vastaan kovin mielellään, mutta ensin hän halusi tietää, miksi Batukka hänet haluaisi niin kovasti piestä. "Tiedät kyllä, juntti: sinä eliminoit minut viime viikon ykköshaastajuus- Battle Royalista pilaten minun mahdollisuuteni nousta uudeksi ykköshaastajaksi — ja se tietää aina vaikeuksia... etenkin sinunlaisille siimakäsille!" karjui raivotautinen Batu. Truth tuijotti vihaista Batistaa pitkään, naurahti ja sanoi, että selvä peli. Ja arvatkaapa mitä? Se matsi käydään nyt heti!
B+

Singles Match
R-Truth vs. Batista
Ja siitä se lähti — raju tappelu, jonka avainsanoja olivat nyrkki, potku ja vielä kerran nyrkki. Kyseessä ei siis todellakaan ollut mikään hikinen mattopainivääntö, vaan puhdas ja perinteinen brawli. Mielenkiintoisen Elukan ja Truthin tappelusta teki melko kuuma yleisö, mutta ottelun laadun harmiksi Batu väsyi melko pian aloitettuaan matsin turhan kovalla vaihteella. Tätä seurasi tietysti tylsä submission-kausi, jonka aikana Elukka keräsi heatia harteilleen pitämällä ihonväriltään Sheamuksen vastakohtaa eli Truthia erilaisissa leuka- ja niskalukoissa. "Buuatkaa niin paljon kuin haluatte", räyhäsi Batista yleisölle, "minua ei kiinnosta se, minkälaisista painista te pidätte!"

Pian Truth sai kuitenkin ottelusta jonkinlaisen otteen. Se tiesi Batistan submission-kauden (kuulostaapa tuo tyhmältä) päättymistä, mikä tietysti pakotti yleisön hurraamaan R-Truthille. Tuli Truthin perseen alla ei kuitenkaan ollut riittävän liekehtivä, sillä vain muutaman kymmenen sekunnin ahdingon jälkeen otti Batukka ottelun uudestaan kontrolliinsa murskaten Truthin toiveet voitosta kuin pähkinän. Ja pian Truth makasikin kanveesissa Spinebusterin ja Batista Bombin vastaanottaneena ja häviön kokeneena ottelijana samalla kun egoistinen Batukka nousi kulman päälle tuulettelemaan voittoaan. R-Truth sai siis maksaa rajusti sen, että hän eliminoi Batistan ulos viimeviikkoisesta Battle Royalista. Mutta miten käy Royal Rumblessa? Saako Truth koston tämäniltaisesta tappiostaan eliminoimalla Batistan ja murskaten näin ollen hänen haaveet mestaruusmatsista uudelleen, vai mahtaavatkohan Batu ja Truth edes törmätä toisiinsa Rumblen aikana? Jaa'a, vain aika näyttää.
C+

Oho, aika näytti myös sen, että Batistan oli "pakko" piestä Truthia vielä lisää matsin jälkeenkin: mies iski syyttömälle Truthille kolme Batista Bombia ja karjui, ettei kenestäkään ole vastusta häntä vastaan Royal Rumblessa. Batu, sinä senkin tuhma mies!
B

Huh, kun viikon Batista-annos oli jo valua yli äyräidensä päätti kameraryhmä siirtää kamerakuvan nopeasti pois kehäalueelta, tarkemmin ottaen Rey Mysterion pukuhuoneeseen. Chris Jerichoa vastaan illan pääottelussa otteleva ja The Undertakerin Royal Rumblessa haastava Reiska kertoi, ettei hän pelkää Undertakerin pelottelukeinoja tai mitään muutakaan yliluonnollista uhkailua. "Minä otan Undertakerin haasteena — en kauhuelokuvana", laukoi vakavoitunut Myrsä. "Ja tänä sunnuntaina, Undertaker, sinäkin tulet huomaamaan sen... kun katselet minun kävelevän sisääntuloramppia ylöspäin tuoreena World Heavyweight -mestarina!" huusi Rey energisenä ja vakavana, kunnes hän lopulta rauhoittui. "Ai niin... Chris Jericho, toivottavasti sinä et luule voittavasi minua tänään, sillä olen tällä hetkellä motivoituneempi kuin moneen vuoteen!"
B+

Mainoskatkon jälkeen palattiin kehään, missä jo seisoivatkin CM Punk ja Luke Gallows mikrofonit käsissään. "WWE Universe, olen pettynyt teihin", sanoi Punk saaden jonkin verran buuauksia niskoillensa. "Viikosta toiseen minä — teidän pelastajanne — saavun valistamaan teitä straightedge-elämäntavan hyvistä puolista, mutta te peitätte korvanne käsillänne ja jatkatte samaan sokeaan tapaan alkoholin järjetöntä kulutusta, junteille tarkoitettujen mietojen huumeiden käyttöä ja kaikista touhuista sitä älyvapainta, eli savukkeiden polttamista. Mitä te saavutatte käyttämällä noita turhanpäiväisiä päihteitä? Mielihyvää? Irtaantumista todellisuudesta? Riippuvuuden tyydytystä? Onko teillä todellakin niin huonot sosiaaliset taidot, ettette te kykene saavuttamaan tärkeitä asioita elämässä ilman mitään kehojanne syövyttäviä päihteitä ja huumeita? Te muutatte terveet kehonne yltiölikaisiksi viemäreiksi vain siksi, ettette te uskalla puhua tytöille selvinpäin tai osaa nauttia elokuvista, musiikista ja hengailusta muuten kuin "pilvessä". Jokainen teistä on säälittävä! Ainoa tie, jolla te voitte pelastua säälittävyyden kierteestä, on straightedge-elämäntyylin hyväksyminen sydämiinne. Silloin opitte taas arvostamaan elämää sellaisena kuin se on, ja aurinko alkaa paistaa siihen kuuluisaan risukasaankin. Ja silloin te muistatte minut, CM Punkin, miehenä, joka pelasti tei..."

Punkin puhe keskeytyi yhtä nopeasti kuin Zigglerin kesäinen push, kun Matt Hardyn tunnari suorastaan räjähti soimaan — ja silloin Hardy ja John Morrison astuivat verhojen takaa esiin niin ikään mikrofonit käsissään. "Sanokaa yksikin hyvä syy, pellet, miksi te keskeytitte minun tärke...", valitti Punkster, kunnes hänet keskeytettiin taas. "Tuki jo turpasi, Punk!" karjaisi Morrison antaen sen jälkeen Hardylle puheenvuoron. "Punk, ole hyvä ja säästä saarnasi Luke Gallowsin kaltaisille Triple H:n loputonta ME-pushiakin kuivemmille janttereille, joilla ei selvästikään ole mitään elämää!" heitti Hardy, jolloin yleisö alkoi hurraamaan kovaan ääneen. Gallowsin muristessa taustalla alkoi Punk saman tien räyhäämään Hardylle siitä, kuinka hän antaa nuorille surkeaa esimerkkiä ylimielisellä ja kapinallisella käytöksellään, mutta kauaa hän ei ehtinyt väitöksiään miehelle esittää, kun hänet keskeytettiin jo kolmannen kerran — tällä kertaa tosin nyrkein, ei sanoin: Hardy löi Punkia turpaan ja käski sitten ottelun tuomarin kilautella kehäkelloa. Illan kolmas ottelu oli enemmän kuin valmis alkamaan.

Tag Team Match
CM Punk & Luke Gallows vs. Matt Hardy & John Morrison
Se illan kolmas ottelu lähti käyntiin vähän samaan tapaan kuin matsia edeltäneet tapahtumatkin: Matt Hardyn ja CM Punkin taistelulla. Kumpikaan ottelijoista ei kuitenkaan näyttänyt saavan missään vaiheessa vihollisestaan mitään selvää yliotetta, joten lopulta Punk luovutti ja vaihtoi Gallowsin sisään. Silloin Hardy olisi halunnut jatkaa kehävuorossa olemista ottamalla yhteen suurikokoisen Gallowsin kanssa, mutta taisteluhenkinen Morrison ei sallinut sitä, että Hardy — joka oli juuri otellut raskaan session CM Punkin kanssa — pistäisi itseään enemmän likoon haastamalla vielä Gallowsinkin. Niinpä JoMo vaihtoi itsensä kehävuoroon läpsäisemällä selkäpäin ollutta Hardya.

Morrisonin ja Gallowsin kaksintaistelu ei ollut niin tasaista kuin Hardyn ja Punkin oma, mutta ei sitä silti kummankaan painijan ylivoimaksi voinut kutsua; välillä matsi oli Gallowsin ja välillä Morrisonin hallinnassa. Lopulta — viidennen kehäminuutin kohdalla — tapahtui asia, joka muutti matsin kulun: paljon vastustajaansa massiivisempi Luke blokkasi Morrisonin Moonlight Drive -yrityksen heittämällä tämän luotaan pois, minkä jälkeen Gallows junttasi Morren ruhon mattoon pelottavalla Gallowsin pylväällä (Inverted full nelson lifted and dropped into a modified spinebuster, kiitos Wikipedia). Selätystä leveäniska-Luke ei kuitenkaan ex-IC-mestarista saanut, sillä miehen Royal Rumble -vastustaja, Matt Hardy, ryntäsi juuri silloin kehään rikkomaan Gallowsin selätysyrityksen. "Mene pois!" karjaisi korstomainen Gallows vihainen ilme kasvoillaan, mutta Hardy jatkoi Luken ärsyttämistä vain hymyillen ilkeästi päin tämän naamaa.

Hardy sai ehkä rikottua yhden selätysyrityksen, mutta matsi oli siitä huolimatta täysin heel-tiimin hanskassa. Gallows ja Punk — pitäen huolen siitä, että kehävuorot ovat lyhyitä — teurastivat Morrisonia kuin räsynukkea milloin rankoin suplexein, milloin kivenkovin nyrkiniskuin. Ja ainoa hetki, jolloin Morrison oli päästä vaihtamaan Mattin takaisin kehävuoroon meni myös face-tiimin kannalta pannukakuille, kun pelottavan parrakas Punk kävi tiputtamassa Hardyn apronilta alas. Silloin tuomari meni huutamaan naama punaisena Punkille valittuja sanoja, mutta hän ei kuitenkaan huomannut oikeudenmukaisuudestaan huolimatta sitä, mitä kehässä tapahtui: Luke Gallows oli poistanut suojan eräästä kulmauksesta ja muutamaa hetkeä myöhemmin tiputtanut Morrisonin kasvot edellä päin sitä suojaamatonta tolppaa, minkä jälkeen hän teki tälle helposti roll-upin ja sai törkeästi huijaamalla voiton tiiminsä nimiin — Punk ja Gallows voittoon! Onko Matt Hardylla mitään mahdollisuuksia päihittää Luke Gallows 1 vs. 1 -kohtaamisessa ensi sunnuntain Royal Rumble -PPV:ssä, ja miten CM Punkilla ja John Morrisonilla tulee käymään legendaarisessa Rumble-matsissa?
B-

SmackDown oli vähitellen lähestymässä loppusuoraansa ja jo show'n alusta asti hypetettyä pääottelua, mutta vielä ennen sitä nähtiin TLC-PPV:ssä itselleen Intercontinental-mestaruuden John Morrisonilta voittaneen skotlantilaisen Drew McIntyren touhuja backstagella. Alkuun McIntyre oli vain yksinkertaisesti bostailemassa haastattelupisteellä IC-vyö olkapäällään vaahdoten sitä, kuinka hän tulee voittamaan sunnuntain Royal Rumble -matsin. Nenäkäs McIntyre lopetti kuitenkin puheet Royal Rumblesta siihen paikkaan, kun hän näki backstagella kävelleen Marian vilaukselta. IC-mestari hieraisi silmiään ja lähti kuin lumottuna seuraamaan Slammy-mestaruuden vuoden naispainijana olosta voittanutta Mariaa, ja kun hän lopulta saavutti tämän, aloitti Drew välittömästi flirttailemaan tälle. Mariaa ei kuitenkaan näyttänyt hirveästi McIntyren flirttailu kiinnostavan, vaikka kyllä hän kertoi olevansa otettu Drew'n kehuista. Kaiken kruunasi se, että McIntyre suuteli Mariaa kädelle ja kertoi haluavansa tavata tämän uudelleen ensi viikon SmackDownissa. "Ehkä tapaat minut silloin Royal Rumble -voittajana", nauratti ylimielinen IC-mestari kaunista Mariaa, minkä jälkeen he molemmat lähtivät omille teilleen... ja silloin kamerakuva zoomasi taaksepäin paljastaen sen, että Marian ex-poikaystävä (?) Dolph Ziggler oli vakoillut kaksikkoa kulman takaa. Oh my, Ziggler ei varmastikaan tykännyt McIntyren ja Marian pienestä hetkestä.
C-

Kolmiodraamasotkuisista saippuaoopperaparatiiseista palattiin maanpinnalle, kun Chris Jericho teki sisääntulonsa kehään. Kehään saavuttuaan Y2J nappasi mikrofonin käteensä ja tilitti kylmästi ja ytimekkäästi pieksevänsä Reyn tänään niin pahaan kuntoon, ettei hänestä ole ottelemaan Royal Rumblessa Undertakeria vastaan ja näin ollen Jerichosta on pakko luoda uusi ykköshaastaja Undertakerin omistamalle maailmanmestaruusvyölle. "Ja jos niin ei tule jostain syystä käymään, voitte joka iikka olla varmoja siitä, että minusta kruunataan tämän vuosikymmenen ihka ensimmäinen Royal Rumble -voittaja!" huusi Jericho saaden yleisön kiehumaan raivosta. Ja siitähän Jericho nautti. Ja on aina nauttinut.
A*

Main Event — Singles Match
Chris Jericho vs. Rey Mysterio
Jos joku oli sitä mieltä, ettei Jerichon ja Mysterion viimekesäinen feudi tarjonnut vain ja ainoastaan täydellisiä matseja, nostakoon hän nyt kätensä nyt ilmaan, jotta Chris Benoit voi nousta tuonelasta takaisin maanpinnalle kuristamaan jokaisen kätensä ilmaan nostaneen munapään hengiltä. Ne matsit olivat silkkaa kultaa, ja sitä oli myös tämä SmackDownin pääotteluksi bookattu kohtaaminen, jossa ei ollut Jerichon uhkailuja lukuun ottamatta harmi kyllä mitään konkreettista panosta pelissä. Eipä kukaan täysijärkinen painifani siitä huolimatta tv-kanavaa enää tässä vaiheessa kääntänyt, sillä jokainen tiesi, etteivät Rey ja Jericho kykenisi muuhun kuin loisteliaaseen matsiin. Ja sellaisen Jericho ja Rey todellakin pistivät pystyyn.

Alkuun meno oli hieman hidastempoista, ellei jopa vähän varovaistakin. Myrsä ja Cyrsä (tiedän...) starttasivat matsin nimittäin perinteikkäällä pystypaini–niskalenkki–pystypaini–niskalenkki–pystypaini-sarjalla, joka aina välillä pysyi kauemmin matossa ja aina välillä tarjosi viiltäviä suplexeja ja ripauksen high flying -toimintaa. Vaan mitä pidemmälle matsi eteni sitä vauhdikkaammaksi ja toimintarikkaammaksi meno muuttui aina astetta isompien liikkeiden astuttua kuvioihin. Mitään täydellistä mestariteostarinaa eivät äijät kuitenkaan kyenneet suhteellisen lyhyen keston ja matsin katkaisseen mainoskatkon takia rakentamaan, mutta kyllä ottelu silti kehittyi kiitettävästi ja niinpä yleisökin jaksoi olla koko ajan mukana.

Kahdeksannen kehäminuutin paikkeilla äksöni oli jo tosi villiä. Mysterio oli väläytellyt varmaankin jokaisen tuntemansa luchadore-liikkeen jalkasaksista hurracanranoihin ja octopusstretcheistä crossbodyihin eikä Jerichokaan jättänyt nerokkaita trademark-liikkeitään rauhaan — puhumattakaan Jerichon muureja, joiden ilkeisiin puristuksiin hän yritti lyhytjalkaista meksikolaisvastustajaansa harva se hetki lukita siinä kuitenkaan onnistumatta Mysterion uskomattoman vikkelyyden takia. Kaiken kruunasi matsin kliimaksiosuus, jolloin upeita liikkeitä syntyi kuin has-been-painijoiden sopimuksia TNA:ssa ja yleisö joutui haukkomaan koko ajan henkeään. Mutta ikäväksi yllätykseksi ei ottelu sisältänyt kuitenkaan perinteikästä selätys- tai luovutusratkaisua, vaan värittömän uloslaskuratkaisun: Mysterio oli iskenyt apronilla seisseelle Jericholle tiukan 619:n tähdäten iskunsa suoraan kanukin oikean jalan polvitaipeeseen, minkä seurauksena Jericho tipahti taistelutantereelta ulos — ja sinne hän myös jäikin. Mysterio voittoon, woohoo. Juhlat saavat alkaa!
A

...tai sitten ei! Pahansuopa Jericho nimittäin nousi heti polvitaivelihasvammastaan toivuttuaan takaisin nuoraneliön sisään — tällä kertaa kehän alta löytynyt "tuliainen" nimeltään terästuoli mukanaan! Pahaa-aavistamaton Myrsä ei tietenkään osannut odottaa Jerichon enää käyvän hänen päälleen, joten hän vain tuuletteli kehäkulmauksessa. Silloin Y2J hiipi hänen selkänsä taakse ja niittasi hänet brutaalisti mattoon tehokkaalla tuoliniskulla jääden sitten kehään juhlimaan aikaansaannostaan, kunnes tapahtui jotain, mikä sekoitti korttipakan täysin: gongi kilahti, valot sammuivat ja... nii'in, The Undertaker ilmestyi kehään! Äärettömästi pelästynyt Jericho yritti pelastaa tuhoontuomitun nahkansa tähtäämällä terästuolin kohti 'Takerin kalloa, mutta yllättävää vikkelyyttä osoittanut World Heavyweight -mestari väisti Jerichon iskun, nappasi tätä kurkusta kiinni ja — kyllä — pyyhki tomut kanveesista Jerichon ruholla suorittaen tälle täydellisen kuristusjuntan. Ja silloin Mysterio nousi vaivalloisesti pystyyn.

Mutta huonosti kävi hänellekin: kun Mysterio oli tarjoamassa Undertakerille kättään kättelyn merkiksi, Undertaker teki tutun ja pelottavan kurkunviilto-tauntinsa, nappasi Reyn olkapäilleen ja... lähetti tämän suoraan manalan pohjamutiin murskaavalla Tombstone Piledriverillä! Oh my, mikä hetki! Oh my, mikä SmackDown!
B+

Koko show'n arvosana: B+

Quick results:
1. Hart Dynasty def. Cryme Tyme
2. Batista def. R-Truth
3. CM Punk & Luke Gallows def. Matt Hardy & John Morrison
4. Rey Mysterio def. Chris Jericho by countout

Jep, se siitä! Seuraavassa postauksessa tulee kattava Royal Rumblen ennakkopostaus, jonka yhteydessä on PPV:n veikkauslomake. Jos haluatte, niin voitte tietysti antaa palautetta menneistä show'sta ja miksei Rumblestakin siihen asti, mutta varsinaisia veikkauksia ottaisin vasta ennakkoviestin jälkeen mieluusti vastaan.

<center>

World Wrestling Entertainment presents... Royal Rumble
– sunnuntai, tammikuun kolmas viikko




"Sinulla, Cena, ei ole mitään mahdollisuutta lähteä Atlantasta WWE:n mestarina!"
WWE Heavyweight Championship – Belfast Brawl Match (3p.)
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)
John Cenan ja Sheamuksen feudi syntyi, kun Sheamus voitti Jesse Venturan järjestämän Break Through Battle Royalin ansaiten näin mahdollisuuden taistella silloista WWE-mestaria eli Cenaa vastaan joulukuun TLC-PPV:ssä. Vastoin kaikkien ennakkoluuloja onnistui Sheamus tekemään todellisen yllätystempun lähtemällä siitä kyseisestä PPV:stä WWE:n mestarina. Siitä asti Cena on ollut kuin piikki Sheamuksen lihassa. Irlantilainen mestari sai kuitenkin apuvoimia veteraanipainija Finlaystä, joka käänsi selkänsä WWE Universelle ja omalle pojalleen lyöttäytymällä Sheamuksen seuraan tämän neuvojaksi. Pystyykö äärimmäisen nälkäinen Cena voittamaan rakkaan mestaruutensa takaisin itselleen, vai jatkaako pelottava Sheamus pahamaineista mestaruuskauttaan?


"– – sunnuntaina, Rey, sinä tulet lepäämään... rauhassa!"
World Heavyweight Championship – Singles Match (3p.)
Rey Mysterio vs. The Undertaker (c)
Rey Mysterio teki itsestään ykköshaastajan voittamalla eräässä SmackDownissa järjestetyn Battle Royalin eliminoimalla viimeisenä painijana matsista pois Chris Jerichon. Seuraavassa SmackDownissa Mysterio väitti, ettei hän pelkää Undertakerin maagisia voimia tai pelottelukeinoja, vaan näkee Kuolleen miehen pikemminkin haasteena kuin kauhuelokuvana. Puolustava maailmanmestari Undertaker sen sijaan uskoo kykenevänsä tuhota Reyn siinä missä kenen tahansa muunkin painijan, vaikkei hän olekaan koskaan tätä vastaan otellut. Kyseessä onkin siis first time ever -kohtaaminen. Kumpi voittaa?


"Vastaa suoraan, Shelton: lahjoitko sinä tuomaria antamaan sinulle diskausvoiton Christianista?"
ECW Championship – Singles Match (3p.)
Shelton Benjamin vs. Christian (c)
Jo viime vuoden aikana alkanut ECW Homecoming -turnaus sai päätöksensä vasta viime ECW:ssä, jossa Benjamin – kyseenalaisin keinoin – onnistui voittamaan Kanen ja ansaitsemaan näin ollen (taas) mestaruusmatsin Christiania vastaan. Viime PPV:ssähän samat herrat ottelivat samasta mestaruudesta, joskin kyseessä oli silloin singles-ottelun sijaan tikapuumatsi. Miten käy Royal Rumblessa, kun kummallakaan ottelijalla ei ole apunaan tikapuita vaan matsi pitää ratkaista perinteisellä painimisella? Entä miten on diskauksien laita? Saako Shelton taas diskausvoiton tililleen? On huomioitavaa, ettei mestaruus kuitenkaan vaihda omistajaa diskausvoiton myötä – ratkaisun pitää olla joko selätys tai luovutus.


"– – jos kerta Punk ei uskalla kohdata minua PPV-lähetyksessä, miten on sinun laita, Gallows? Uskallatko sinä, hä?"
Singles Match (2p.)
Luke Gallows vs. Matt Hardy
Matt Hardy on vihannut CM Punkia siitä saakka, kun Punk teki itsestään Jeff Hardyn pahimman nemesiksen. Niinpä Matt olisi halunnut saada CM Punkista koston Royal Rumblessa, mutta Punk ei hyväksynyt hänen heittämää haastetta vaan siirsi sen mieluummin uskolliselle henkivartijalleen, Luke Gallowsille. Siitä lähtien Gallows on pahoinpidellyt Hardya kuin rottaa. Pystyykö Matt lyömään suurikokoiselle Lukelle luun kurkkuun Royal Rumblessa, vai jatkaako Gallows pelottavaa voittoputkeaan?


"Ja muuten... sen ottelun panoksena on se, että matsin häviäjä joutuu aloittamaan Rumble-ottelun numerolla yksi!"
Singles Match – Loser Enters Rumble as #1 (2p.)
Kofi Kingston vs. Ted DiBiase
Kingstonin ja Legacyn sota se ei tunnu sitten millään hellittävän... vai pitäisikö puhua Kingstonin ja Ortonin sodasta? Codyllä ja Tedillä ei nimittäin ole viime aikoina ollut hirveästi aihetta tehdä pahaa Kingstonille, vaan heitä on ennemmin kiinnostanut tag team -divisioonan tapahtumat. Kaikesta huolimatta Codya ja Tediä viikosta toiseen pompotteleva Randy Orton sai Mr. McMahonin suostuteltua bookkaamaan Royal Rumbleen tämän singles-ottelun, jonka häviäjän kohtalona on astua Rumble-otteluun numerolla yksi. Orton tietysti tahtoisi sitä, että Kingston häviäisi ja ettei tästä näin ollen olisi hänelle harmia Rumble-matsissa. Vaan onko DiBiasesta päihittämään kovassa vireessä olevaa Kofia?


2012 Royal Rumble Match (5p.)
Triple H vs. Randy Orton vs. Shawn Michaels vs. Chris Jericho vs. John Morrison vs. CM Punk vs. Kofi Kingston vs. Batista vs. Montel Vontavious Porter vs. Big Show vs. R-Truth vs. Cody Rhodes vs. Vladimir Kozlov vs. Ted DiBiase vs. Tommy Dreamer vs. Drew McIntyre vs. Yoshi Tatsu vs. The Miz vs. Mark Henry vs. Jack Swagger vs. Kane vs. Dolph Ziggler vs. Evan Bourne vs. Zack Ryder vs. The Hurricane vs. Ezekiel Jackson vs. David Hart Smith vs. Tyson Kidd vs. Mike Knox vs. ???
Ja kaiken kruunaa illan (ja kenties koko vuoden) odotetuin ottelu: Royal Rumble -matsi! Joka vuosi Rumble tarjoaa kerrassaan uskomattomia hetkiä ja piinavaa jännitystä, eikä tämän vuoden Rumble näyttäisi ainakaan osallistujalistan mukaan olevan mikään poikkeus sääntöön. On Hunteria, on Jerichoa, on Michaelsia, on Ortonia, on Punkia, on Morrisonia... on vaikka mitä. Mutta suuri ja vaikea kysymys kuuluu: kenestä on ottelun voittajaksi? Kenties Randy nousee voittajaksi toista vuotta putkeen, kenties Michaels nappaa tililleen kolmannen Rumble-voittonsa tai kenties joku aivan uusi nimi lisää itsensä Rumble-voittajien legendaariselle listalle. Olisiko John Morrisonista voittoon? Jack Swaggerista? MVP:stä? Drew McIntyresta? Huhhuh, vaihtoehtoja on kymmenittäin! Ja tietysti jokaisen on hyvä pitää silmällä ottelun jokerikorttia, eli erästä mystistä nimeä, jota ei ole vielä julkaistu tai tulla julkaisemaan. Kuka kumma seisoo kysymysmerkkien takana, ja onko hänestä viemään pisimmän korren? Bah gawd, tässä – jos jossain – pitäisi jännitystä riittävän.</center>

Sitten vielä muutama bonuskysymys:
1. Kuka astuu viimeisenä sisään Royal Rumble -ottelussa? (2p.)
2. Kuka eliminoidaan viimeisenä ulos Royal Rumble -ottelusta? (2p.)
3. Kuka eliminoidaan ensimmäisenä ulos Royal Rumble -ottelusta? (2p.)
4. Kuka eliminoi eniten painijoita ulos Royal Rumble -ottelusta? (2p.)
5. Sekaantuuko joku DiBiasen ja Kingstonin otteluun? (1p.)
6. Tekeekö joku painija tapahtumassa face- tai heel-turnin? (1p.)
7. Nähdäänkö Bret Hartia PPV:n aikana? (1p.)
8. Päättyykö Mysterion ja Undertakerin ottelu luovutukseen, diskaukseen, selätykseen vai uloslaskuun? (1p.)
9. Mikä ottelu on show'n avausmatsi? (2p.)
10. Mitä aseita Cena ja Sheamus käyttävät Belfast Brawlissa?
– Huom. oikeasta vastauksesta +1p, väärästä -1p!

Noniin. Veikkausiloa ja -onnea vaan kaikille! :)

WWE Heavyweight Championship – Belfast Brawl Match (3p.)
John Cena vs. Sheamus (c) (w/ Finlay)
- Sheamus voittaa, tosin Finlayn avustuksella. Olen kehittänyt päässäni teorian siitä, että Randy Orton tulee voittamaan mestaruuden ennen WrestleManiaa, ja kohtaa Kofi Kingstonin samaisessa tapahtumassa. Niinpä Cenan voitossa ei olisi mitään järkeä nyt, kun hän kuitenkin joutuisi pudottamaan mestaruuden Randallille vajaan kuukauden päästä.

World Heavyweight Championship – Singles Match (3p.)
Rey Mysterio vs. The Undertaker (c)
- En näe mitään syytä Rey Mysterion voitolle. 'Taker voisi hyvinkin pitää mestaruutta WrestleManiaan asti ja kohdata siellä vaikkapa jonkun nuoren tulevaisuuden tähden (Morrison, McIntyre, emt), eikä Kuollut mies muutenkaan tällaisia otteluita koskaan häviä. Voi olla, että Batista sekaantuu, mutta toisaalta eipä Undertaker mitään Elukan sekaantumisia tarvitse voittaakseen. Oli miten oli, 'Taker vie ja Mysterio vollottaa.

ECW Championship – Singles Match (3p.)
Shelton Benjamin vs. Christian (c)
- Shelton voittaa, ja tuomarit taas avustavat häntä jollain kummallisella tavalla. Tiedä sitten mihin olet tätä kuviota viemässä, mutta mielenkiintoinen se ainakin on.

Singles Match (2p.)
Luke Gallows vs. Matt Hardy
- Heh, tämä on pelkkä välietappi CM Punkin ja Matt Hardyn tiellä tulevaan 1vs1-kohtaamiseen. Siispä Matt voittaa, saaden vähän liekkiä persuksen alle päihittämällä tämän isokokoisen mötikän.

Singles Match – Loser Enters Rumble as #1 (2p.)
Kofi Kingston vs. Ted DiBiase
- DiBiase voittaa, kiitos Ortonin ja/tai Rhodesin sekaantumisen. Näin Kofi joutuu lähtemään Rumbleen 0,0001%:n mahdollisuuksilla, mutta lopulta onnistuu voittamaan koko paskan ja Michael Cole kermaa pöksyjänsä kuin viimeistä päivää - kuten myös kaikki me, jotka Kingstonista pidämme.

2012 Royal Rumble Match (5p.)
Triple H vs. Randy Orton vs. Shawn Michaels vs. Chris Jericho vs. John Morrison vs. CM Punk vs. Kofi Kingston vs. Batista vs. Montel Vontavious Porter vs. Big Show vs. R-Truth vs. Cody Rhodes vs. Vladimir Kozlov vs. Ted DiBiase vs. Tommy Dreamer vs. Drew McIntyre vs. Yoshi Tatsu vs. The Miz vs. Mark Henry vs. Jack Swagger vs. Kane vs. Dolph Ziggler vs. Evan Bourne vs. Zack Ryder vs. The Hurricane vs. Ezekiel Jackson vs. David Hart Smith vs. Tyson Kidd vs. Mike Knox vs. ???
- Kuten sanoin aiemmin, Kofi joutuu lähtemään otteluun ensimmäisenä painijana, ja tulee voittamaan koko paskan, kehittäen samalla vuosisadan underdog-tarinan (...).

Sitten vielä muutama bonuskysymys:
1. Kuka astuu viimeisenä sisään Royal Rumble -ottelussa? (2p.)
- Randy Orton
2. Kuka eliminoidaan viimeisenä ulos Royal Rumble -ottelusta? (2p.)
- Randy Orton
3. Kuka eliminoidaan ensimmäisenä ulos Royal Rumble -ottelusta? (2p.)
- Tommy Dreamer
4. Kuka eliminoi eniten painijoita ulos Royal Rumble -ottelusta? (2p.)
- Batista
5. Sekaantuuko joku DiBiasen ja Kingstonin otteluun? (1p.)
- Kyllä. Randy Orton ja Cody Rhodes.
6. Tekeekö joku painija tapahtumassa face- tai heel-turnin? (1p.)
- Nääh.
7. Nähdäänkö Bret Hartia PPV:n aikana? (1p.)
- Juu, jossain backstage-plörinässä Hart Dynastyn kanssa.
8. Päättyykö Mysterion ja Undertakerin ottelu luovutukseen, diskaukseen, selätykseen vai uloslaskuun? (1p.)
- Selätykseen.
9. Mikä ottelu on show'n avausmatsi? (2p.)
- Kingston vs. DiBiase.
10. Mitä aseita Cena ja Sheamus käyttävät Belfast Brawlissa?
– Tuoli, pöytä, shillelagh, ...

Jatkoa odotellessa.

Areenalla soi Billy Idolin biisi "Future Weapon", kamerakuva tutki areenalle raahautunutta ihmismassaa ja PPV:tä selostamaan saapuneet Michael Cole, Jerry Lawler ja Matt Striket hypettivät illan show'ta niin hyvin kuin he suinkaan kykenivät – vuoden 2010 Royal Rumble oli alkanut! Luvassa on monta kahden miehen välistä taistelua, muutama mestaruusmatsi, liuta jännittäviä backstage-segmenttejä ja tietysti jokaisen Royal Rumble -PPV:n sielu ja sydän... itse varsinainen Royal Rumble -matsi! Kyseessä on siis todellakin loistelias show.
B+

Singles Match – Loser Enters Rumble as #1: Kofi Kingston vs. Ted DiBiase
Ja mikä olisikaan loisteliaampi tapa avata show, kuin päästää sähkölamppuakin energisempi ja valtavaa leijonaakin nälkäisempi ghanalainen nimeltään Kofi Kingston vapaaksi yleisön palvottavaksi? Sitä se yleisö tekikin – palvoi Kofia. Vasta Kofin lopetettua kulmien päällä tapahtuneen tuulettelunsa alkoi yleisö vähitellen muuttua hiljaisemmaksi. Pian se tosin sai taas aihetta mekkalointiin, joskin tällä kertaa negatiiviseen sellaiseen: Legacy-tallin Ted DiBiase teki nimittäin sisääntulonsa, ja hänestähän tuskin yksikään yleisön jäsen tunnusti tykkäävänsä. Face–heel-asetelma oli siis vesiselvä, ja vielä selvemmän siitä teki DiBiasen sikamainen teko käydä Kingstonin kimppuun jo ennen kehäkellon soittoa!

DiBiase teki röyhkeällä tempullaan kaksi asiaa: hän sai yleisön vihat niskoilleen ja ottelun hallinnan nimiinsä. Ja koska DiBiase on koko WWE-uransa ajan asettanut itsensä yleisön edelle aiheuttivat molemmat hänen teostaan johtuneet seuraukset hänelle pelkästään suurta hymyä kasvoilleen. Eikä se hymy hävinnyt mihinkään röyhkeän DiBiasen kasvoilta, kun hän jatkoi Kingstonin löylyttämistä rajuilla lyönneillä, potkuilla ja lukoilla, joilla hän pyrki rasittamaan energistä vihollistaan niin, ettei tällä olisi mitään rahkeita ensinnäkään voittamaan tätä ottelua tai illan päättävää Rumble-matsia. Vaan jotta yleisöä ei teurastettaisi hiljaiseksi täysin tylsillä chinlock-maratoneilla ja värittömällä brawlauksella, pääsi Kingston pian matsin hallintaan blokkaamalla erään DiBiasen Suplex-yrityksistä ja iskemällä tälle sen jälkeen kuvankauniin hyppypotkun. "Boom, Boom!" huusi Kofi leveästi hymyillen, minkä jälkeen hän heitti DiBiasen symbolisesti kehästä ulos ja hyppäsi tämän niskaan brutaalilla Suicide divella.

Äksöni ei pysynyt kovin kauaa kehän ulkopuolella, vaan melko pian heitti Kingston DiBiasen takaisin nuoraneliön ytimeen, missä Kofi jatkoi ottelun hallintaa toinen toistaan hienommilla ja värikkäämmillä liikkeillä ja hypyillä, kuten Flying crossbodyllä ja Spinning wheel kickillä. Vähitellen DiBiase alkoi olla totisesti pulassa Kofin hyökkäysten johdosta, ja täydellisesti onnistuneen Trouble in Paradise -liikkeen jälkeen homma olikin jo paketissa. Kofi voitti siis ottelun, mikä tarkoittaa sitä, että DiBiasen on aloitettava Rumble-ottelu numerolla yksi!
Voittaja: Kofi Kingston – Kesto: 6:52 – Arvosana: C

Kehäalueelta siirryimme backstagelle, tai vielä tarkemmin sanottuna erääseen huoneeseen, missä oli valtava lottopallomasiina ja SmackDownin ja ECW:n toimitusjohtajat eli Teddy Long ja Tiffany. Long ja Tiffany kertoivat, että tänään jokainen Royal Rumbleen osallistuva painija saapuu heidän luokse arpomaan itselleen sisääntulonumeron illan pääottelua varten. "Niin, jokainen paitsi Ted DiBiase, joka astelee Rumbleen ensimmäisenä", lisäsi Tiffany. Silloin huoneen oven aukaisi Randy Orton, jonka mukana roikkui Legacy-tallin Cody Rhodes. "Ole hiljaa, Tiffany!" karjaisi Randy, minkä jälkeen hän arpoi sekä itselleen että Rhodesille numeron. Orton katsoi toista arpomaansa palloa pettyneenä mutta toisesta hän ilahtui paljon, minkä takia hän piti paremman pallon itsellään ja antoi huonomman pallon Rhodesille. "Mutta, Randy, millä perusteella sinä otit tuon pallon?" kysyi lievästi ärtynyt Cody, mutta Orton käski hänen olla hiljaa ja oli jo poistua huoneesta, kunnes hän törmäsi ovella seisoneeseen, äärimmäisen vihaiseen Batistaan. "Randy Orton, sinä se sitten olet vieläkin se sama pelkuri kuin Evoluutio-aikoinakin", tilitti Elukka, minkä jälkeen hän röhähti nauruun, flirttaili Tiffanylle ja nappasi itselleen arvontakoneesta pallon, johon hän oli oikein tyytyväinen. "Tämä ilta on Elukan ilta", sanoi Batukka, kunnes oli aika palata kehätoiminnan pariin.
B+

ECW Championship: Shelton Benjamin vs. Christian (c)
Kesken Shelton Benjaminin sisääntulon näytettiin tv-katsojille videokuvaa siitä, kuinka Gold Standard oli tiensä Royal Rumbleen ansainnut. Tai no, ansainnut ja ansainnut: Shelton nimittäin hankki itselleen ykköshaastajuuden kyseenalaisin keinoin, minkä seurauksena Royal Rumblenkin yleisö antoi hänelle sekalaisen reaktion. Osa faneista tahtoi vieläkin hurrata Sheltonille, mutta osa WWE Universen tyypeistä oli menettänyt kaiken uskonsa Benjaminiin. Puolustava mestari Christian sai sen sijaan puhtaan face-reaktion, ja pian ottelu oli valmis alkamaan.

Alkuun Shelty ja Chrisse tuntuivat ottelevan silkan kilpailuhenkisen kohtaamisen väläytellen taitojaan matossa ja ketjupainin saralla, mutta mitä pidemmälle ottelu eteni sitä fyysisemmäksi meno muuttui: alkuun miehet eivät hakanneet toisiaan vaan hakivat ikään kuin henkistä etulyöntiasemaa erilaisin lukkopainiottein, mutta vähitellen lukot vaihtuivat puhtaisiin nyrkiniskuihin. Ja joka kerta, kun Shelton löi rystysensä päin ECW-mestarin naamaa, muisti tämä Benjaminin temppuilut selvemmin ja selvemmin. Ja olihan Christian luvannut viimeisimmässä ECW:ssä antaa Sheltonille elämänsä selkäsaunan. No, en tiedä, onko selkäsauna paras sana kuvaamaan sitä, mitä Sheltonille ottelussa kävi, mutta ainakin opetukseksi sitä pystyi kuvaamaan.

Jokin nimittäin syttyi ECW-mestarin sisällä hänen ollessa alilyöntiasemassa ja Benjaminin väläytellessä toinen toistaan hurjempia liikkeitä, joista oikein hehkui läpi haastajan ylimielisyys ja itsevarmuus – ja se jos mikä sai Chrissen näkemään punaista. Niinpä Captan Charisma päästi sisäisen perkeleensä valloilleen käyden Benjaminin kimppuun ennennäkemättömällä aggressiolla, ja pian ykköshaastaja olikin saanut maistaa mm. sellaisten liikkeiden kuin Tornado DDT:n, Frog Splashin ja – hitto vie! – Piledriverin makuja. Nälkäinen haastaja yritti saamasta käsittelystään huolimatta päästä aina aika ajoin niskan päälle hakemalla tavaramerkeikseen nousseita suplexejaan, mutta lopulta Christianin ylenpalttinen intohimo ottelun voittamiseen oli liikaa epäonniselle Sheltylle, joka joutui lopulta Chrissen tekemän Killswitch-liikkeen myötä heittämään hyvästinsä ECW-mestaruuskaudelleen. Tänä iltana säästyttiin kyseenalaiselta diskausvoitolta!
Voittaja: Christian – Kesto: 11:42 – Arvosana: B-

Matsin jälkeen todistettiin vielä hetken ajan Christianin voitonjuhlia samalla kun Benjamin teki turhautuneena tietään kohti backstagea. Oliko Chrissen ja Sheltyn feudi tässä, vai vieläkö herrat pääsevät taistelemaan toisiaan vastaan?
B+

Kehäalueelta palattiin Teddy Longin ja Tiffany luo. Tällä kertaa toimitusjohtajien seuraan oli liittynyt maailman suurimmaksi atleetiksi ristitty Big Show, joka vaikutti olevansa melko tyytymätön saamaansa sisääntulonumeroon. Viime vuoden Rumbleenhan Big Show osallistui numerolla 30, joten totta kai mitä ilmeisemmin huonomman numeron saaminen pistää miehen surulliseksi. Jätin suru muuttui kuitenkin iloksi sillä sekunnilla, kun Chris Jericho saapui huoneeseen niin ikään ottamaan selvää sisääntulonumerostaan. "Kas hei, Show!" hihkaisi Y2J, minkä jälkeen hän kätteli ex-joukkuekumppaniaan, jutteli tälle niitä ja näitä ja arpoi oman numeronsa. "No, minkä numeron sait?" kysyi Show jännittyneenä, mutta Jericho ei suostunut paljastamaan sitä. "Show, sillä ei ole väliä, millä numeroilla me menemme kehään", Jeircho jatkoi, "sillä jos toimimme ottelussa tag teamina ei kenestäkään ole meille harmia!" Big Show myhäili. "Katsos, Show, tämä on suunnitelmani: eliminoimme kaikki muut matsista pois, ja kun me olemme ainoat sällit kehässä otamme me toisistamme mittaa ja ratkomme sen, kumpi pääsee WrestleManian pääotteluun", tilitti Chris. Show hymyili ja oli jo sanomassa jotain, mutta silloin joku koputti häntä olkapäähän. "Mitä asiaa?" kysyi Show, kunnes hän kääntyi ympäri ja näki, kuka – tai ketkä – hänen takanaan olivat – Triple H ja Shawn Michaels! "Mitä te tahdotte?" kysyi Jericho närkästyneenä, mutta DX:n jätkät vain naureskelivat ja kertoivat tulleensa arpomaan heille sisääntulonumeron ja hiomaan Rumble-suunnitelmaansa. "Ahaa, ja mikähän se teidän suuri suunnitelmanne mahtaa olla?" Jericho uteli ylimielisesti, mihin Triple H vastasi: "Sama kuin teillä." Lopulta Jericho sai tarpeekseen pelkästä DX:n jätkien naamojen näkemisestä ja niinpä hän lähti yhdessä Show'n kanssa ulos Longin ja Tiffanyn luota Michaelsin ja Hunterin toivottaessa heille onnea illan otteluun. Oh my.
B+

Nyt oli illan kolmannen ottelun vuoro, nimittäin Luke Gallows vs. Matt Hardyn. Ensimmäisenä sisääntulonsa teki CM Punk vierellään Luke Gallows, joka debytoi samalla uuden sisääntulomusiikkinsa (geneerisen rokkibiisin). Kehään päästyään Gallows ja Punk bostailivat hetken kehässä, kunnes Punkster otti itselleen mikrofonin käteensä ja alkoi jauhamaan paskaa siitä, kuinka Luke tulee teurastamaan Matt Hardyn ja kuinka hän itse tulee voittamaan illan Royal Rumble -ottelun. Streittarin puheet katkesi kuitenkin siihen paikkaan, kun adrenaliinivirtauksen innoittamana kehää kohti kävelleen Matt Hardyn sisääntulotunnari räjähti soimaan ja yleisö ratkesi hurrauksiin. Kumpi voittaa?
B

Singles Match: Luke Gallows (w/ CM Punk) vs. Matt Hardy
Toisin kuin äsköinen ottelu, tämä matsi lähti käyntiin rajulla brawlauksella. Hardy kävi Gallowsin kimppuun kuin hyeena eikä suostunut millään päästämään tätä irti submission-väännöistään ja muista tehokkaista hyökkäyksistään, jotka tuomarin mukaan menivät kuitenkin liian pitkälle. Se ei kuitenkaan lannistunut rautaakin vankempaa Gallowsia millään tavalla, vaan streittariksi CM Punkin avustuksella muuttunut Luke imi Hardyn aggressiivisuudesta jotain outoa taisteluhenkeä itseensä ja kävi aina vaan rajummin tähän kiinni. Pian Hardy olikin saanut jo maistaa esimerkiksi yliheiton, Scoop slamin ja Powerslamin kivuliaita makuja, eikä Gallows vihaista kehätyöskentelyään noihin liikkeisiin jättänyt: Matt sai äsköisten liikkeiden lisäksi pyyhkiä kanveesia naamallaan mm. Bulldogin ja Flapjackin muodossa.

Lopulta Matt pääsi matsiin mukaan väistämällä erään Gallowsin pyykkinaruyrityksistä, minkä jälkeen Hardy pääsi iskemään isokokoiselle viholliselleen useita potkuja ja lyöntejä sekä Double ax handle smashin tyylisiä high flying -liikkeitä. Yhtäkään merkittävää junttaa Hardy ei kuitenkaan Lukelle pystynyt tekemään, sillä Hardylla ei ollut riittävästi voimaa suorittaa valtavalle Gallowsille juuri mitään liikkeitä. Niinpä Hardyn oli turvauduttava hieman erilaiseen taktiikkaan: hän keskitti kaikki hyökkäyksensä Luken jalkoihin, jotta tämän kehäliikkuminen hidastuisi merkittävästi. Se ei kuitenkaan kantanut kovin mehukasta hedelmää, koska Gallows – hartiavoimiensa avulla – pääsi eräässä vaiheessa jallittamaan Hardyn kuin puskista tulleella Body press slamillä, minkä jälkeen hän tuhosi Hardyn täysin tekemällä tälle ensin brutaalin lyöntisarjan, jota seurasivat kivulias Backbreaker ja ottelun lopettanut Gallows Pole – ja homma oli paketissa. Jalo luonne ja viha kahta nilviäistä kohtaan ei ollut tänä iltana tarpeeksi Luke Gallowsin voittamiseksi.
Voittaja: Luke Gallows – Kesto: 6:54 – Arvosana: C

Seuraavaksi oli vuorossa Rey Mysterion promo, jonka aikana hän uhkasi näyttää Undertakerille sen, mistä kana kusee. "Vaikka saatankin olla pieni, vaikka saatankin olla voimaton, vaikka saatankin olla altavastaaja... minä tulen taistelemaan tänä iltana henkeni edestä!" karjaisi Mysterio vihaisesti, minkä jälkeen hän lähti itsevarmasti haastattelupisteeltä pois ja me siirryimme nauttimaan World Heavyweight -mestaruusmatsia hypettänyttä videonpätkää.
B+

Ja se videonpätkähän kertasi tietysti kaiken sen, mikä johti tähän Mysterion ja Undertakerin väliseen maailmanmestaruusotteluun.
B+

World Heavyweight Championship: Rey Mysterio vs. The Undertaker (c)
Ensimmäisenä sisääntulonsa tähän suureen otteluun teki tietenkin haastaja eli Rey Mysterio, joka sai Atlantan väeltä äänekkään vastaanoton. Mysterion popit eivät kuitenkaan vetäneet ollenkaan vertoja Undertakerin valtaville popeille, kun jokainen areenalle saapunut fani osoitti seisaallaan arvostusta puolustavalle maailmanmestarille ja elävälle legendalle, Pimeyden herralle itselleen. Sisääntulojen jälkeen haastaja ja mestari pistivät pystyyn eeppisen staredownin, minkä jälkeen kehäkello sai kyytiä ja ottelu pääsi alkamaan.

Ja sillä hetkellä, kun ottelu alkoi, teki Undertaker selväksi sen, mistä ottelussa on kyse – hän teki Mysteriolle salamaakin nopeamman Big bootin, minkä seurauksena Myrsä kaatui kanveesiin ja tuijotti pelko silmissään hänen edessään seissyttä 'Takeria, joka ärisi kuin piru. Kyseessä ei siis ollut minkään sortin ystävyysottelu vaikka ottelussa kaksi facea painikin, eikä Undertakerilla ollut aikeissaan otella Mysteriota vastaan mitenkään heiveröisemmin kuin ketään muutakaan vastaan. Ja sama perkeleellinen mättö jatkui tuon alun Big bootinkin jälkeen 'Takerin riepotellessa meksikolaista haastajaansa kuin pahaista räsynukkea. Potkuja ja lyöntejä, potkuja ja lyöntejä... ja Myrsä alkoi olla pahassa pinteessä.

Vaikka Mysterio pääsi aina välillä näyttämään jonkinlaisia elonmerkkejä väistelemällä mestarin iskuja, tekemällä yllättäviä high flying -liikkeitä ja pakoilemalla 'Takeria niin usein kuin mahdollista oli ottelu lähes koko ajan mestarin hallinnassa. Seitsemännen kehäminuutin paikkeilla haastaja teki kuitenkin ihmeteon muuttamalla 'Takerin Tombstone Piledriver -yrityksen jalkasaksiksi, minkä jälkeen Rey otti käyttöön kaikki omistavansa voimat ja iski mestarille hyppypotkun siten, että 'Taker horjahti köysiin. Se oli Reylle tietysti idyllinen 619:n paikka, mutta meksikolaisen harmiksi 'Taker oli osannut varautua siihen, mitä oli tulossa: mestari tarttui Reyn jalkoihin kiinni, veti haastajan takaisin kehän sisään ja junttasi tämän brutaalisti mattoon rajulla kuristusjuntalla. Se ei kuitenkaan riittänyt voittoon, sillä Mysterio osoitti todellista taistelijan sydäntä nostamalla olkapäänsä ylös ennen kolmosta. Asiasta hämmästynyt 'Taker ei ollut uskoa, miten Mysterion kaltainen rääpäle saattoi nousta kuristusjuntasta ylös, mutta liian pitkäksi aikaa ei mestari jäänyt Mysterion sisukkuuta kummastelemaan: 'Taker tarttui häntä uudestaan kurkusta kiinni ja oli jo tekemässä toista kuristusjunttaa, mutta tällä kertaa Reiska muutti sen onnistuneeksi Hurracanranaksi!

Hurracanranan jälkeen Mysterio teki 'Takerille salamannopean Springboard crossbodyn ja yritti sitten asettaa mestaria uudestaan köysiin lepäämään, mutta tällä kertaa 'Taker ei siihen suostunut: mestari löi Reiskaa rajusti naamaan ja teki tälle yllättävän DDT:n. DDT:n jälkeen Undertaker aikoi jo selättää Reiskan, mutta hän päättikin tehdä tunnetun kurkunviiltotuuletuksensa ja hakea uudestaan Tombstone Piledriveria. Mutta kuin ihmeen kaupalla onnistui Mysterio taas karkaamaan 'Takerin käsistä, minkä jälkeen sisukas haastaja juoksi viimeisillä voimillaan kehäköysiin ja yritti tehdä 'Takerille jonkinnäköistä hyppyiskua, mutta haastajan epäonneksi mestari vastasi siihen iskemällä tälle uskomattoman Big bootin. Eikä siinä vielä kaikki: Big bootin jälkeen mestari lukitsi kaikkensa antaneen haastajan Hell's Gate -otteeseen... mikä toi mestarille voiton! Hyvä yritys, Rey, mutta ei tarpeeksi hyvä.
Voittaja: The Undertaker – Kesto: 10:32 – Arvosana: B

Matsin jälkeen World Heavyweight -mestari Undertaker jäi juhlimaan kehään samalla kun Rey Mysterio teki vaivalloisesti tietään kohti backstagea pitäen koko ajan katseensa tiukasti kiinni 'Takerin naamavärkissä. Ehkä luvassa on revanssi näiden kahden taistelijan välille?
B+

Kehäalueelta siirryimme jälleen kerran Tiffanyn ja Longin seuraan arvontahuoneeseen, missä seisoivat myös The Miz ja Jack Swagger. United States -mestari Miz ja hänen ykköshaastajansa Swagger pitivät heittivät aluksi toisilleen kevyttä herjaa, mutta vähitellen jannujen välit kuumenivat. "Sinusta ei ole voittamaan Rumble-ottelua", Miz jatkoi, "eikä myöskään omistamaani United States -mestaruutta!" Nenäkäs Swagger naurahti ja sanoi, että Miz voisi katsoa peiliin. "Niinhän minä joka päivä katsonkin ihaillen täydellistä kroppaani ja ulkonäköäni", vastasi Miz ylimielisesti, mihin Swagger reagoi nauramalla entistä enemmän. "Olkaa hyvä, pojat, ja arpokaa itsellenne sisääntulonumero illan Rumble-matsiin", muistutti Mizin ja Swaggerin kinailuun hermonsa hieman menettänyt Tiffany, jolloin Jack Swagger jätti Mizin hetkeksi rauhaan ja alkoi ahdistella entistä ECW-aikaista pomoaan, Tiffanya. "Hei, Tiff'... Sinä se et ole muuttunut ECW-ajoistani mitenkään – olet yhä yhtä kaunis, timmi ja... mites sen nyt muotoili...", sanoi Swagger, kunnes Miz keskeytti hänet käskemällä hänen jättää Tiffany rauhaan. "Katsos, Jack, tämä mimmi tässä – Tiffanyko oli nimesi? – on halukas viettämään kallisarvoista vapaa-aikaansa vain ja ainoastaan voittajien seurassa – ja mikä tekisikään ihmisestä suuremman voittajan kuin United States -mestaruuden omistaminen sekä Royal Rumble -ottelun voittaminen!" kerskui Miz. Tiffany ei kuitenkaan lämmennyt kummallekaan jätkistä. "Tuossa, Swagger, on sinun sisääntulonumerosi, ja tuossa, Miz, sinun. Voinette nyt lähteä", sanoi Tiffany, jolloin Miz ja Swagger katsoivat saamiaan sisääntulonumeroita ja aloittivat saman tien valittaa. Valitus ei kuitenkaan tuottanut tulosta, ja segmentti loppuikin Longin ärsyttävään "Holla, holla!" -huutoon.
B-

Heti Swaggerin ja Mizin segmentin jälkeen kuva siirtyi takaisin kehäalueelle, kun WWE-mestari Sheamus teki sisääntulonsa Finlay vierellään. 32-vuotias Sheamus sai oikeastaan pelkästään buuauksia niskoillensa, mutta eipähän se näyttänyt hirveästi häntä tai Finlaytä häiritsevän – päinvastoin. Lopulta mestarin ja hänen managerinsa päästyä kehään nappasi kyltymättömästä taisteluhengestään maailmanlaajuisesti tunnettu Finlay mikrofonin kouraansa ja alkoi hypettää Sheamuksen tulevaa koitosta. "John Cena, olet otellut monia miehiä vastaan monissa eri matsityypeissä, mutta sinä et ole koskaan otellut irlantilaista kovanaamaa vastaan irlantilaisten omassa Belfast Brawl -ottelussa! Ja tiedätkö, mitä se merkitsee? Häh? Tiedätkö? Sillä, tiedätkö vai et, ei itse asiassa ole mitään väliä, sillä tämän illan jälkeen sinä tulet sen tiet..." Kauempaa ei nälkäinen ykköshaastaja kyennyt enää odottamaan, vaan Cenan sisääntulomusiikki räjähti soimaan ja ykköshaastaja melkeinpä juoksi kehään!
B+

WWE Heavyweight Championship – Belfast Brawl: Sheamus (c) (w/ Finlay) vs. John Cena
Ja se jo Cenan sisääntulossa nähty intensiivisyys oli tosiasia myös itse varsinaisessa ottelussa: äärimmäisen vihainen Cena hakkasi sekä Sheamukselta että Finlayltä luulot pois rajuilla, päähänkohdistetuilla nyrkiniskuilla ja potkuilla, jotka saivat irlantilaiskaksikon näkökentän sumentumaan. Ja Cena se vaan jatkoi tiukkaa hyökkäyslinjaansa jatkamalla molempien vihollistensa hakkaamista paljain nyrkkeineen, kunnes hän lopulta kyllästyi pelkkään hakkaamiseen – ja silloin Cena kurkotti kehän alle ja nappasi käteensä sen aseen, johon hän ensimmäisenä ylettyi. Mikä se sitten oli? Kendokeppi!

Pirullinen pläts-ääni kuului Sheamuksen valkoisesta selästä, kun Cena löi keppinsä sairaalloisella voimalla häntä päin. Eikä nälkäinen ykköshaastaja unohtanut ärsyttävää Finlaytäkään: itseään mestariksi kutsuva Siinah löi peräti kaksi kertaa kendokepillään Finlaytä otsaan, minkä jälkeen hän nosti tämän vielä harteilleen ja oli jo toteuttaa kehän ulkopuolella tälle Attitude Adjustmentia. Silloin kuitenkin puolustava mestari Sheamus pääsi ensimmäistä kertaa ottelun aikana matsin juoneen kiinni: hän potkaisi Finlaytä harteillaan pitänyttä ja näin ollen puolustuskyvytöntä Cenaa suurenmoisella voimalla päähän, minkä jälkeen hän kurkotti maassa lojuneeseen kendokeppiin ja iski sen tuhannen torpeedon voimalla ykköshaastajan naamatauluun.

Siitä lähtien ottelun hallinta pysyi tiukasti puolustavan mestarin nimissä: Sheamus – kendokepin avulla – piti Cenan ruodussa, ja jos ykköshaastaja oli jollain ihmeen kaupalla pääsemässä takaisin niskanpäälle kävi Finlay hetimiten hänen kimppuun. Ykköshaastaja ei saanut siis hetkenkään rauhaa irlantilaiskaksikon kynsissä, ja selostuspöydän takana Cenaa kannattanut ja epätoivoisena hikoillut Michael Cole muistutti katsojia koko ajan siitä, kuinka epätodennäköiseltä näyttää se, että Cena kykenisi biittaamaan tällä kertaa oddsit.

Pitkään Cenaa kendokepillä hakattuaan ja yleisön vihaa itseensä imettyään päätti Sheamus kokeilla jotain muuta asetta, ja niinpä hän käski Finlayn etsiä käsiinsä jonkin tehokkaan välineen. "Käykö pöytä?" kysyi Finlay mestarilta, mistä Sheamus riemastui kuin vaginan ensimmäistä kertaa näkevä poika. "Totta kai!" karjaisi mestari myhäillen mielessään sitä, miten hän voitti Cenalta mestaruuden. Jep, paiskaamalla tämän pöydästä läpi. Niinpä Sheamus innostui pöydästä toden teolla ja alkoi yhdessä Finlayn kanssa pohtia sitä, mihin pöytä kannattaisi sijoittaa. "Laitetaan se samaan paikkaan kuin viime PPV:ssä!" huusi Sheamus, minkä jälkeen irlantilaiset nousivat kehään, asettelivat pöydän sopivaan kohtaan ja aloittivat lyhyen myhäilysession jälkeen miettiä sitä, olikohan jokin nyt pielessä...

No toden totta oli, sillä Sheamus ja Finlay olivat amatöörimäisesti unohtaneet pitää Cenaa silmällä! Niinpä sillä hetkellä, kun Sheamus ja Finlay muistivat Cenan läsnäolon oli ykköshaastaja jo noussut kehään terästuoli kädessään, ja sehän ei tietänyt mitään hyvää mestarille ja tämän managerille. Pam, pam ja vielä kerran pam. Cena oli tuhonnut sekä Sheamuksen että Finlayn rajuilla tuoliniskuilla, eikä siinä vielä kaikki: Cena nosti tajuttomana olleen WWE-mestarin kulman päälle, karjui urosleijonan tavalla ja... oh my, viskasi nemesiksensä kulman päältä tehdyllä Attitude Adjustmentilla pöydästä läpi! 1... 2... 3, meillä on uusi mestari!
Voittaja: John Cena – Kesto: 9:31 – Arvosana: A

Voi että sitä riemua, kun Cena juhli kulman päällä rakasta WWE:n mestaruutta käsissään pidellen samalla kun Sheamus ja Finlay viruivat tajuttomina kanveesissa. Christian on ECW:n mestari, John Cena on WWE:n mestari ja Undertaker on maailmanmestari, mutta kenestä nousee WrestleManian tähdittäjä? Se selviää seuraavassa matsissa!
B+

Vielä ennen illan suurinta spektaakkelia nähtiin yksi segmentti, joka oli kuvattu Legacyn yhteisestä pukuhuoneesta. Alkuun pukuhuoneessa istui pelkästään Randy Orton, mutta pian Cody Rhodes ja äärimmäisen tulistunut Ted DiBiase ryntäsivät huoneeseen sisään. "Miksi hemmetissä menit sopimaan Raw'ssa sen typerän matsin minun ja Kofi Kingstonin välille, Randy? Nyt joudun astumaan Rumble-otteluun ensimmäisenä!" räyhäsi Ted, jota Cody koitti parhaansa mukaan rauhoittaa. "Rauhoitu, Ted, sillä et voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi", tilitti Orton. "Tuo on paksuinta palturia, jota olen kuuna päivänä kuullut!" huusi DiBiase, minkä jälkeen hän sanoi ottelevansa Rumble-ottelussa vain ja ainoastaan itsensä hyväksi ja lähti sitten Legacyn pukuhuoneesta ulos. "Älä huoli DiBiasesta", Cody jatkoi, "minä ainakin tulen auttamaan sinua." Oh my, Legacy rakoilee pahemman kerran! Mutta se Legacysta, sillä nyt on Royal Rumble -ottelun aika! Kuka voittaa ottelun? Kuka tekee unelmistaan totta? Kuka tähdittää tämän vuoden Road to WrestleManiaa? Otetaan siitä selvää nyt!
B+

2010 Royal Rumble Match
Jahka Justin Roberts oli kerrannut Rumble-ottelun legendaariset säännöt, alkoi ottelun ensimmäisen osallistujan eli illan openerissa Kofi Kingstonia vastaan otelleen Ted DiBiasen tunnari soida. Yleisö buuasi DiBiaselle melko laiskasti, sillä he olivat nähneet hänet jo kerran illan aikana, mutta seuraavalle painijalle he hurrasivat varsin äänekkäästi: DiBiasen jälkeen sisääntulonsa teki nimittäin energinen R-Truth, jonka naamaa koristi hilpeä hymy!

Raw'n DiBiase ja SmackDownin Truth laittoivat pystyyn melko nopeatempoisen alkusession, jonka aikana nähtiin lukuisia pyykkinaruja DiBiaselta, muutama vikkelä high flying -manuuveri R-Truthilta ja pari läheltä piti -tilannetta molemmilta jannuilta. Eliminoinneilta kuitenkin säästyttiin, ja pian kehään saapuikin jo kolmas osanottaja, nimittäin jo aiemminkin illalla nähty Jack Swagger! "All-American American" -lisänimestään tunnettu Swagger toi otteluun lukuisia suplexeja ja ihailtavaa atleettisuutta, mutta eliminointeja ei hänkään saanut aikaan. Neljäntenä kehään asteli hullua tiedemiestä ulkonäöltään muistuttava Mike Knox, jonka jälkeen kehään saapui United States -mestari The Miz – ja sehän ilahdutti Jack Swaggeriä!

Ennen kuudennen painijan sisääntuloa nähtiin ottelun ensimmäinen eliminointi, kun yleisön rakastama R-Truth onnistui tiputtamaan pelottavan Mike Knoxin kehästä ulos. Myös Swagger oli lähellä eliminoida Mizin, mutta US-mestari säästyi karmaisevalta kohtaloltaan raapaisemalla Jaakkoa viime hetkellä silmistä. Kuudentena painijana kehään asteli vauhdikas Evan Bourne ja seitsemännenneksi painijaksi paljastui Cody Rhodes. Ilmeisesti numero seiska oli alun perin Ortonin sisääntulonumero, mutta hän luovuttikin oman numeronsa Rhodesille ja nappasi tämän numeron itselleen. No, se oli ehkä Rhodesin kannalta loppujen lopuksi ihan hyvä asia: nyt hän pääsi ottelamaan DiBiase rinnallaan, vaikka Ted olikin ennen ottelua uhannut ottelevansa vain ja ainoastaan omaa napaansa tuijottaen.

Seuraavaksi sisääntulonsa tekivät Tommy Dreamer, John Morrison ja Big Show, jolloin kehässä alkoi tapahtua toden teolla: Big Show eliminoi Evan Bournen ja juuri kehään saapuneen Tommy Dreamerin matsista ulos, ja John Morrison oli erittäin lähellä eliminoitua Mizin toimesta. Lisäeliminoinneilta kuitenkin vältyttiin seuraavan painijan sisääntuloon asti. Numerolla 11 oli vuorossa MVP ja numerolla 12 Tyson Kidd. Kiddillä ei kuitenkaan käynyt hirveän hyvä säkä: hän ajautui kaksintaisteluun Big Show'n kanssa, ja sehän tiesi sitä, että hänen kohtalokseen koitui pikainen eliminoituminen. Myös R-Truth joutui maistamaan häviön karvasta kalkkia, kun ärsyttävä Miz viskasi hänen ruhon kehäköysien yli. Seuraavat sisääntulonsa tehneet panijat olivat Zack Ryder ja Drew McIntyre.

Lopulta kehässä alkoi olla sen verran väkeä, että painijat päättivät nähdä parhaaksi ratkaisuksi kaikista suurimman jätkän eliminoinnin yhteisvoimin: nimittäin Big Show'n! Niinpä kaikki painijat kävivät epäonnisen Show'n kimppuun ja saivat kuin saivatkin jätin ulos kehästä, mutta yksin ei Bigsu suostunut matsista eliminoimaan: hän repi Zack Ryderin mukanaan köysien yli, minkä jälkeen hän teki Ryderille kuristusjuntan kehän ulkopuolella. Ja samalla sisääntulonsa teki Show'n ex-joukkuekumppani Chris Jericho, joka käveli hymyillen Show'n ohi kehään.

Seuraavaksi eliminoitiin muutama yllättävä painija: Miz, Drew McIntyre ja Ted DiBiase! Mizin kohtaloksi koitui John Morrisonin kierrepotku, McIntyre lensi kehästä ulos Chris Jerichon käsissä ja Ted DiBiase joutui Jack Swaggerin tekemän yliheiton seurauksena maistamaan kehää ympäröivän tatamin makua. Tässä vaiheessa kehässä olivat siis Chris Jericho, John Morrison, Cody Rhodes ja Jack Swagger, ja heidän seuraan lyöttäytyi seuraavilla sisääntulonumeroilla Vladimir Kozlov, The Hurricane ja Yoshi Tatsu, joilla ei kuitenkaan kellään näyttänyt olevan hirveän paljon onnea matkassa: Hurricane lensi heti kehästä ulos Jerichon toimesta ja Kozlov eliminoi itse vahingossa itsensä juoksemalla turhan kovaa köysiin. Tatsu sentään pysyi matsissa hieman pidempään mukana, mutta kyllä hänkin joutui kokemaan ikävän kohtalon, kun seuraava painija eli Kane teki sisääntulonsa kehään. Morrison, Jericho, Rhodes ja Swagger yrittivät tehdä Kanen kanssa samoin kuin he tekivät aiemmin Big Show'n kanssa, mutta Iso punakone ei suostunut tippumaan ottelusta yhtä helpolla: Kane taisteli vastaan kuin hirviö, ja onnistuipa hän eliminoimaan pitkän taistelun jälkeen Cody Rhodesinkin ottelusta ulos!

Samalla kun Kane taisteli Swaggerin kanssa ja Morrison ja Jericho ottivat toisistaan mittaa tekivät David Hart Smith ja Triple H sisääntulonsa kehään. Lienee sanomattakin selvää, että HHH ja Smith olivat toistensa kurkuissa kiinni koko ajan, joten muut painijat säästyivät Haitchin vihalta ainakin hetken. Kane ei kuitenkaan säästynyt Swaggerin vihalta: pitkän kamppailun päätteeksi Jaakko kykeni kaikilla voimillaan eliminoimaan suuren Kanen matsista pois, minkä jälkeen Jaakko sai kuitenkin riesakseen Morrisonin. Ja kuin ihmeen kaupalla onnistui Morre eliminoimaan hänet! Yli puolet osallistujista oli siis jo tehnyt sisääntulonsa kehään, ja tällä hetkellä nuoraneliötä miehittivät Triple H, Chris Jericho, John Morrison ja David Hart Smith.

Enempää eliminointeja ei sattunutkaan vähään aikaan. Sen sijaan väkeä lisääntyi kehään kovalla tahdilla: pian olivat Dolph Ziggler, Mark Henry, Ezekiel Jackson ja CM Punkikin tehnyt sisääntulonsa kehään. Vähitellen äijiä alkoi kuitenkin tippua poiskin: ensimmäisenä lensi Mark Henry Ezekielin toimesta, seuraavaksi Ezekiel Triple H:n toimesta ja lopulta David Hart Smith niin ikään Triple H:n toimesta. Lopputaistelu oli jo lähellä, ja niinpä myös Dolph Ziggler sai lähtöpassit kehästä – kiitos CM Punkin, joka eliminoi tasaisen kamppailun päätteeksi pitkään kehässä säilyneen John Morrisoninkin yleisön harmiksi matsista pois. Kun jäljellä oli enää viisi sisääntulijaa, olivat kehässä Triple H, Chris Jericho ja CM Punk.

Punk ja Jericho lyöttäytyivet hetkellisesti yhteen taistellen Triple H:ta vastaan, mutta se 2 vs. 1 -asetelma ei ollut kovin pitkäikäinen: seuraavaksi teki nimittäin Shawn Michaels sisääntulonsa kehään, ja sehän tiesi sitä, että HHH sai apurin. Eliminoinneilta kuitenkin vältyttiin, mutta seuraava painija – Kofi Kingston – onnistui yllättämään kaikki katsojat potkaisemalla Chris Jerichon ulos kehästä tiukalla potkulla! Kingstonin jälkeen kehään asteli Randy Orton ja Ortonin jälkeen Batista, jolloin oli enää yksi painija tulossa kehään.

Batista, Triple H, Michaels, Punk, Orton ja Kingston saivat oikein näyttävän show'n pystyyn. Lopulta tippui kuitenkin suuri pommi, kun CM Punk hyökkäsi selkäpäin olleen Triple H:n päälle ja sai kuin saikin eliminoitua hänet Rumble-matsista ulos! HHH:n tag-kumppani Shawn Michaels suivaantui asiasta niin, että hän kosti Punkille heittämällä vuorostaan tämän kehästä ulos, jolloin kehään jäivät enää Michaels, Batista, Orton ja Kingston. Silloin ottelun viimeinen painija käveli sisääntulorampille yleisön ihmetellessä, miten ihmeessä hän voi olla Rumble-matsissa mukana...

Nimittäin WWE-mestaruuden vain noin tunti sitten hävinnyt Sheamus! Ja ensimmäisenä tekonaan eliminoi Sheamus Shawn Michaelsin ulos kehästä, mikä sai yleisön äärimmäisen vihaiseksi. Silloin Batista lähti salamana Sheamuksen kimppuun, mutta ex-WWE-mestari astui sivuun, jolloin Batista rojahti itse köysien yli kehästä ulos! Loppukolmikko oli siis Orton, Kingston ja Sheamus, joten voittaja tuli satavarmasti Raw-brändistä!

Katsojille tuli Ortonin, Kingstonin ja Sheamuksen välisestä taistelusta väistämättä mieleen joulukuisen Break Through Battle Royalin tapahtumat – eikä ihme, sillä asetelma oli tälläkin kertaa aivan samanlainen: Kingston ja Orton olivat toistensa kurkuissa kiinni samalla kun Sheamus väijyi tilaisuuttaan taustalla... ja kun Kofi eliminoi kuin ihmeen kaupalla Ortonin ottelusta ulos lähti Sheamus siihen samaan uhkaavaan juoksuun kuin joulukuun Break Through Battle Royalissakin... mutta tällä kertaa jokin meni pieleen: Kingston väisti Sheamuksen hyökkäyksen ja heitti tämän vihoviimeisillä voimillaan köysien yli, jolloin ottelun tuomari julisti ottelun päättyneen Kofin voittoon yleisön puhjetessa armottomiin hurrauksiin! Kofi Kingston on voittanut Royal Rumblen! Kofi Kingston menee WrestleManian pääotteluun!
Voittaja: Kofi Kingston – Kesto: 60:23 – Arvosana: B-

Ilotulitteet räjähtelivät, yleisö hurrasi ja Kingston oli lähes itkeä onnesta kehässä. Ihme on tapahtunut! Kiitos seurastanne.
B

Koko show'n arvosana: C



Siinäpä se. Seuraava PPV onkin Elimination Chamber, jota ennen on luvassa kolme Raw'ta, ECW:tä ja SmackDownia.

– Moni Royal Rumblessa paikan päällä ollut fani oli äärimmäisen pettynyt siihen, että 30. osallistuja olikin huhutun Edgen sijaan jo aiemmin illalla paininut Sheamus. Edge ei kuitenkaan ole näillä näkymin tekemässä vielä hetkeen paluutaan: miehen tähtäimenä on WrestleMania, mutta sekin on vielä tällä hetkellä epävarmaa.

– WWE:n johto piti Royal Rumblea pettymyksenä. Etenkin Kofi Kingston vs. Ted DiBiase -matsi sekä varsinainen Royal Rumble -ottelu menivät johdon mukaan kaavailtua huonommin, ja nyt onkin herännyt kysymyksiä siitä, onko Kofi Kingston sittenkään oikea mies tähdittämään vuoden 2010 Road to WrestleManiaa. WWE:n puheenjohtaja Vince McMahon kommentoi asiaa kuitenkin niin, ettei tehtyä saa tekemättömäksi ja että näillä mennään. Kingstonin suurin tukija, Stephanie McMahon, on kuitenkin varma siitä, että yleisö ottaa Kofin voiton hyvin vastaan.

– WWE:n seuraava PPV on helmikuun toisella viikolla käytävä Elimination Chamber, jossa – nimensä mukaisesti – nähdään Elimination Chamber -matseja. Alustavien suunnitelmien mukaan tapahtumassa käydään kaksi Elimination Chamberia, joissa on molemmissa päämestaruus pelissä.

– Chavo Guerrero ja Great Khali ovat palanneet päärosteriin kuukauden mittaisilta hyllytyksiltään. Heidän täyttämän aukon vieroitushoidossa täyttävät Chris Masters ja Tyler Reks, jotka joutuvat niin ikään kuukauden mittaiselle hyllytykselle jäätyään kiinni steroidien käytöstä.

– TNA Genesiksen tulokset:
1. Homicide & Tomko def. The British Invasion (c) for the TNA World Tag Team titles | C-
2. Abyss def. Hernandez | C+
3. Kip James def. Desmond Wolfe | B-
4. Sarita & Taylor Wilde def. Lacey Von Erich & ODB | C-
5. Samoa Joe def. Rhino | C
ANGLE: Brawl angle involving Jeff Jarrett and AJ Styles | B-
6. Brother Ray def. D'Angelo Dinero | C-
ANGLE: Skit involving Hulk Hogan and Sting | A
7. Jeff Jarrett, Brother Devon & Sting def. James Storm, Raven & Bobby Lashley | B
8. Kevin Nash def. Kurt Angle | C+
9. AJ Styles (c) def. Scott Steiner to retain the TNA World Heavyweight title | B

Seuraavaksi on luvassa tapahtumarikas Raw, joka on kaiken muun lisäksi ensimmäinen Bret Hartin vakituisesti johtama Raw-jakso. Stay tuned.

Nodachi nappasi Rumble-veikkauksestaan 10 pistettä. Onneksi olkoon! :applause:




<center>
Maanantai, tammikuun neljäs viikko

Tunnelma Nashvillessä sijaitsevassa Sommet Centerissä oli tänä kutkuttavana maanantai-iltana taianomainen: täpötäyteen ahdettu katsomo oli kuin valtameri, jonka kaloja olivat ne tuhannet Welcome back, Bret! ja We've missed you, Hitman! -kyltit sekä Kofi Kingston -t-paitoihin pukeutuneet "WWE Universen" jäsenet. Käsinkosketeltavaa tunnelmaa paransi se, että tämäniltainen yleisö oli erittäin sähköinen ja äänekäs. Kaikki lähtökohdat loistokkaalle Raw'lle oli siis luotu, ja voi Venäjä, millaisella tavalla ilta sai avauksensa...
A

"S-O-S, I here 'em callin'! S-O-S, I here 'em shoutin'!" kuului areenan giganttisista äänentoistovälineistä samalla kun yleisö räjähti ennenkuulumattoman koviin, suorastaan maagisen ihmeellisiin "Jee!"-huutoihin ja aivottomaan ulinaan. Ja se meteli vain yltyi entisestään, kun Royal Rumble -voittaja Kofi Kingston suorastaan riensi verhojen takaa esiin pukeutuneena cooleihin farkkuihin ja upouuteen Kofi-t-paitaan ja pidellen kalliilta näyttäneitä aurinkolaseja silmillään. "Michael, Kofi Kingstonista on tullut supertähti", totesi Lawler selostuspöydän takaa, vaikkei miehen lausetta hirveän hyvin voinut edes kuulla hurjasti mölyävän yleisön pitämän äänen takaa. Suomeksi sanottuna Kingston oli siis perkeleellisen over.

Kun yleisö oli viimein alkanut vähitellen muuttua hiljaisemmaksi, avasi Kofi sanaisen arkkunsa hehkuttamalla yleisön loistavuutta ja kiittämällä koko WWE Universea siitä, että he jaksoivat uskoa Kofiin ja tukivat tätä läpi Royal Rumble -ottelun ajan. "Kaikki sanoivat minulle, etten tulisi voittamaan ottelua. Ettei minusta olisi siihen. Että olisin vielä aivan liian vihreä. Mutta minä sanoin epäilijöille, että antaa tulevaisuuden puhua puolestaan. En antanut epäilijöiden lannistaa odotuksiani ja toiveitani ja unelmiani, vaan treenasin rankemmin kuin koskaan ennen ja valmistauduin tulevaan koitokseen niin fyysisesti kuin henkisesti. Ja hitto, jos joku tällä areenalla on sitä mieltä, etten minä – Kofi Nahaje Kingston – antanut kaikkea sitä, mikä verisuonissani virtaa ja sydämessäni sykkii, kyseisessä koitoksessa, nouskoon hän nyt pystyyn sanomaan se asia minun kasvoilleni." Yleisö hurrasi taukoamatta. Kofi jatkoi: "Mitä WrestleMania-vastustajaani tulee... sitä en ole päättänyt vielä. Ja onhan tässä aikaa – aika paljonkin. WrestleMania käydään vasta 56 päivän päästä, ja sitä ennen on luvassa yksi PPV:kin, nimittäin Elimination Chamber. On mahdollista, että jokin nykyinen mestari menettää siinä show'ssa vyönsä, minkä takia tässä vaiheessa on päätöntä tehdä mitään pitäviä päätöksiä siitä, haastanko Raw'n vai SmackDownin mestarin. Varmaa on kuitenkin se, että oli se mestari 'Maniassa sitten Sheamus, Batista, Rey Mysterio, John Cena tai vaikkapa The Undertaker, tulen minä Royal Rumble -ottelun tapaan antamaan taas kaikkeni – viimeiseen pisaraan asti. Tarkoituksenani ei ole hävitä kyseistä ottelua." Yleisö taputti ghanalaiselle sankarilleen. "Ja syy siihen, miksi puhun yhtäkkiä vakavammin ja itsevarmemmin kuin ennen ei johdu siitä, että minulla olisi noussut jotain päähän. Ei, se johtuu siitä, että minä haluan kaikkien ottavan minut vihdoinkin tosissaan! Liian moni pitää minua pelkkänä pomppivana pavunvartena, joka hymyilee hymyilemisen ilosta, mutta totuus on se, että osaan minä olla vakavakin! Ja sen mielestäni sai tuta moni sälli eilisessä Royal Rumbl...", puhui RR-voittaja, kunnes erään vihatun hepun sisääntulomusiikki paukahti soimaan keskeyttäen Kofin monologin...

"It's a shame that they lost their head / A careless man who could wind up dead" kaikui kaiuttimista, jolloin lähes jokainen areenalle innoissaan saapunut fani aloitti verenhimoisen buuauksen – Sheamus oli saapunut paikalle! Eikä kyseessä ollut enää se sama kusista virnettä naamallaan pitänyt ja WWE-mestaruuttaan huolellisesti kiillottanut onnellinen irkku, vaan raaka, vihainen, armoton, sairaalloisen aggressiivinen ja pelottavan rabulistinen hirviö, joka kävi heti kehään noustuaan Kingstonin iholle. Vasta kun miehet olivat seisoneet nenät vastakkain liki puolen minuutin ajan otti Sheamus muutaman peruutusaskeleen, minkä jälkeen hän alkoi promottaa katkerana Kofin RR-voitosta ja siitä, että hän menetti rakkaan mestaruutensa John Cenalle. "Kingston... mene pois! Kukaan ei halua nähdä sinua eikä kukaan ole kiinnostunut sinusta!" karjui vihainen Sheamus, mutta Kofi ei lähtenyt mihinkään. "Eikö sana kuulu, vai eikö se mene perille?!" ärjyi Sheamus uudelleen, jolloin yleisö aloitti entistä rajumman buuausmyrskyn. "Ei millään pahalla, Sheamus, mutta minä luulen, että se olet sinä, jota kukaan ei tahdo nähdä", totesi Kofi saaden yleisön hurraamaan, mutta Sheamus ei hurrannut. "Niinkö, Kofi? No, itse asiassa minua ei edes kiinnosta, haluaako joku nähdä minua vai ei – minua kiinnostaa vain ja ainoastaan WWE:n mestaruuden voittaminen uudelleen sekä se, että pääsen tähdittämään WrestleManiaa", tilitti Shemus äreänä. "Tästä tulikin mieleen, Sheamus, että olipahan hyvä, että satuin ottamaan nämä aurinkolasit mukaan – silmiänihän muuten kirvelisi tuo vitivalkoinen ihonvärisi", sanoi Kofi, mutta ennen kuin Sheamus ehti vastata mitään alkoi taas erään painijan sisääntulotunnari soida...

"I hear voices in my head, they come to me, they understand, they talk to me!" merkitsi vain ja ainoastaan Randy Ortonin sisääntuloa, ja pian kyykäärme luikertelikin sisääntulorampin alkupäähän tympääntynyt ilme kasvoillaan. Yleisö ei alkuun osannut oikein reagoida Ortonille selväjärkisesti, sillä puolet faneista tuntui buuaavan hänelle ja puolet puolestaan hurraavan, mutta jahka Randy oli ottanut muutamat "halvat heatit" niskaansa esim. haukkumalla Nashvilleä ja sanomalla Kingstonin Royal Rumble -voiton olleen onnenkantamoinen, eivät ylpeimmätkään Randall-fanit tahtoneet enää hurrata hänelle. Ei Orton kuitenkaan täysin rauhassa saanut Kingstonia haukkua, sillä Sheamuksella oli siihen jotain sanottavaa. Niinpä Sheamus sanoikin: "Orton, kuka sinä luulet olevasi?" Randy katsoi Sheamusta ensin hämmästyneenä ja sitten kiuhuen raivosta. "Kukako minä luulen olevani? Kuule poju, minä olen...", huusi Randy, kunnes irkku keskeytti hänet: "Sinä et ole ollut enää pitkään aikaan yhtään mitään – vain pelkkä riutunut ja ryppyinen varjokuva entisestä legendojen tappajasta!" Kofi seurasi Sheamuksen ja Ortonin verbaalista riitaa taka-alalta. Sheamus jatkoi: "Tässä kehässä seisoo juuri nyt Royal Rumblen voittanut heppu, viimeisin WWE-mestari ja... joku onneton heppu, joka ei ole voittanut mitään pitkään aikaan", sanoi Sheamus nauraen, jolloin Ortonilla kiehahti yli: "Sano yksikin sana vielä, Sheamus, niin minä potkaisen sinua niin kovaa päähän, että sinä joudut 32-vuotiaana varhaiseläkkeelle!" Mutta juuri kun Sheamus ja Orton olivat alkamassa tapella, keskeytti taas eräs sisääntulomusiikki kehätoiminnan... ja sen sisääntulomusiikin takana ollut tunnettu ja rakastettu painija sai Nashivillen yleisön entistä kuumemmaksi...

Kyseessä oli nimittäin Royal Rumblessa itselleen WWE-mestaruuden takaisin voittanut John Cena, joka sai aivan uskomattoman äänekkään vastaanoton Sommet Centerin väeltä. Ja heti Cenan tultua kehään lopettivat Randy ja Sheamus nokkapokkansa siirtämällä katseensa kiinni tuoreen WWE-mestarin naamatauluun kuin saalistaan kärkkyvät komodonvaraanit. Royal Rumble -voittaja Kingston sen sijaan vain hymyili, ja se hymy hänen huulillaan leveni heti sillä sekunnilla, kun Cena onnitteli häntä RR-matsin voittamisesta ja Kofi puolestaan Cenaa Sheamuksen voittamisesta. Silloin Sheamuksen ja Ortonin naamoille ilmestyivät epäuskoiset ilmeet. "Ai, moro jätkät", sanoi Cena heel-kaksikolle, mutta kumpikaan pahiksista ei sanonut mitään tuoreelle mestarille takaisin.

No, selväähän se oli, mitä Cenan sisääntulosta seurasi: liuta Sheamuksen ja Ortonin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä ah, niin hauskoja vitsejä ja vakavoitumista seurannut tiukka tiivistelmä siitä, kuinka Cena aikoo säilyttää mestaruusvyön itsellään tällä kertaa pidempään kuin koskaan ennen – oli häntä vastassa sitten Orton, Sheamus, Kingston tai vaikka he kaikki samaan aikaan! Silloin Orton muistutti Cenaa siitä, että kannattaa varoa, mitä toivoo: onhan seuraava PPV tunnetusti Elimination Chamber -teemainen show, ja sehän tarkoittaa sitä, että Cenan täytyy laittaa rakas ja juuri voittamansa vyö peliin peräti viittä eri painijaa vastaan. "No, ei se ole minua ennenkään estänyt", vastasi Cena Randylle. Orton tuohtui: "Silloin et joutunutkaan puolustamaan mestaruutta minua vastaan – toisin kuin tällä kertaa!" Cena tuijotti Ortonia kummallinen ilme kasvoillaan ja kysyi, onko Randall muka jo karsiutunut EC-otteluun, jolloin Orton kysyi, mistä Cena puhuu. "Miten niin, Randy – jokaisenhan tulee ansaita tiensä EC:hen", Cena jatkoi, "sillä ei sinne ilmaiseksi päästä." Silloin kuitenkin Sheamus repi mikrofonin Cenalta irti ja huusi, että hänkin on yhä olemassa. "Entä sitten?" kysyi Cena, jolloin Sheamukselle kärähti ja hän oli jo käydä tuoreeseen mestariin kiinni, ennen kuin Royal Rumble -voittaja Kingston erotti riitapukarit toisistaan.

"Älkää nyt tapelko", sanoi Kofi ikään kuin esittäen jotakin maailmanparantajamaista moraalinvartijaa. "Häivy sinä näkökentältäni, Kofi, tai nyljen sinut kuin teurastettavan sian!" karjui hermostunut Sheamus, minkä jälkeen Cena tuli heidän väliin. "En jaksa tällaista touhua", sanoi puolestaan Orton, joka lähti kehästä tympääntyneenä pois. Silloin kuitenkin tapahtui jotain, mitä kukaan ei osannut odottaa...

Nimittäin legendaarinen kitaranvingutus viilsi tiensä katsojien korvakäytäviin ja jokainen areenalle saapunut fani nousi seisomaan käsiään heilutellen ja kurkkunsa kuivaksi hurraten – jep, Bret "The Hitman" Hart oli tullut paikalle! Orton jähmettyi, Sheamus jähmettyi, Kingston jähmettyi ja jopa Cena jähmettyi, kun legendaarinen Hitman seisoi mikrofoni kädessään sisääntulorampin alkupäässä ennenkuulumattomien suosionosoitusten saattelemana, ja pitkän odottelun jälkeen Bret oli valmis puhumaan. "Randy, uutena Raw'n toimitusjohtajana minulla on ilo sanoa, ettet sinä saa vielä lähteä mihinkään", ilmoitti Bret, "sillä sinulla on heti tämän segmentin jälkeen luvassa 1 vs. 1 -ottelu, jonka panoksena on paikka Elimination Chamber -PPV:hen!" Orton katsoi Hitmania pelokkaana. "Kuka on vastustajani!?" kysyi Orton uteliaana, johon Hitman vastasi: "Näet sen pian, Orton. Sitä ennen minulla on asioita hoidettavanani kehässä seisovien jannujen kanssa. Tai oikeastaan... sinä, Kofi, voit pitää Royal Rumble -voittosi johdosta tänään ansainneesi vapaaillan! Mutta Cena ja Sheamus... te kaksi riitapukaria joudutte tänään samaan kehään samaan aikaan... eikä kyseessä ole mikä tahansa ottelu, vaan... heheh, pöytäottelu! Eikä siinä vielä kaikki... ottelussa on nimittäin panoksena Cenan juuri voittama WWE:n mestaruus! Nyt meidän fanit ovat kuitenkin joutuneet seuraamaan kehässä tapahtuvaa saippuaoopperaa jo tarpeeksi kauan, ja kaikki haluavat varmasti nähdä tässä välissä kunnon kehä-äksöniä, joten pidemmittä puheitta... mennäänpäs me kaikki muut Ortonia lukuun ottamatta backstagelle – nyt on aika avata Raw'n matsitarjonta! Kiitos!"
B+

Elimination Chamber Qualifying Match
Randy Orton vs. M.V.P.
Avaussegmentin jälkeen mentiin mainostauolle, jonka jälkeen Ortonin vastustaja MVP teki sisääntulonsa saaden melko paljon hurrauksia vastaan. Kehätoiminnan alettua yleisö joutui kuitenkin muuttamaan hurraukset buuauksiksi: Orton hallitsi ottelua suvereenesti tekemänsä selänmurtajan jälkeen, eikä MVP tuntunut saavan ottelusta sitten millään kiinni. Lopulta "Balling Superstar" joutuikin heittämään hyvästinsä Elimination Chamber -haaveilleen, kun Orton selätti hänet ajassa 7:47 tekemänsä RKO:n jälkeen. Orton on mukana EC:ssä!
B-

Matsin jälkeen nähtiin lyhyt John Cenan eilistä mestaruusvoittoa hypettänyt video (B+), jota seurasi mielenkiintoinen segmentti: Triple H ja Shawn Michaels seisoivat pukuhuoneessaan. Eilisessä Rumble-ottelussa kylmää vettä niskaansa saaneet äijät pohtivat sitä, kuinka he aikovat voittaa tänään ottelunsa Legacya vastaan ja kuinka he aikovat karsiutua Elimination Chamber -otteluun taistelemaan WWE:n mestaruudesta. Tänään on siis vielä luvassa Sheamuksen ja John Cenan välisen, WWE:n mestaruudesta käytävän pöytäottelun lisäksi kivenkovaa tag team -toimintaa, kun Legacy kohtaa DX:n, joten älä missään nimessä vaihda kanavaa!
B+

Ennen illan seuraavaa matsia (Primo & Evan Bourne vs. The Miz & Jack Swaggeriä) oli luvassa vielä yksi segmentti, jossa raivosta kiehunut Big Show teki selvää jälkeä hänen tielleen backstagella kävelleestä Santino Marellasta. "Minä vaadin oikeutta!" vaati vihainen Bigsu, joka lähti sen jälkeen areenalta pois.
B-

Tag Team Match
Evan Bourne & Primo vs. Jack Swagger & The Miz
Raw jatkui tällä kiihkeällä joukkuematsilla, jossa nähtiin mullistavan menon ja melskeen lisäksi heel-tiimin välisiä yhteistyöongelmia – vihaavathan Miz ja Swagger toisiaan sydämiensä kyllyydestä. Niinpä Evan Bourne ja Primo käyttivät valttikorttinaan ottelussa sitä, että aina Mizin ja Swaggerin kinastellessa keskenään kävivät facet heelien kimppuun räväkillä ja nopeilla yhteistyöliikkeillä. Lopulta face-kaksikko oli edennyt sunnitelmassaan jo niin pitkälle, että he olivat saaneet Mizin mattoon ovelalla potkusarjalla, minkä jälkeen Evan oli kiivennyt kulman päälle Air Bourne mielessään. Se ei kuiteankaan mennyt perille, sillä Swagger pelasti – vasten tahtoaan – Mizin heittämällä Bournen suorilta käsiltä mattoon, minkä jälkeen All–American American iski vielä Primolle Gutwrench Powerbombin. Silloin kuitenkin Miz heitti Swaggerin kehästä niskaperseotteella ulos ja selätti Gutwrench Powerbombin jäljiltä kanveesissa maanneen Primon.
C

"Saan kostoni ensi viikolla, Miz, kun voitan sinun United States -mestaruutesi!" huusi Swagger päin Mizin nauravaa ja ylimielistä naamaa samalla kun kamerakuva siirtyi backstagelle seuraamaan Divas-mestari Melinan touhuja. Pian hyväntuulinen Melina muuttui kuitenkin tympääntyneeksi, kun hänen vihaamansa Maryse tuli paikalle. "Mitä sinä tahdot, Maryse?" kysyi Divas-mestari, mutta Maryse vain nauroi. "Mitäkö minä tahdon", Maryse jatkoi, "sen luulisin sinun jo arvaavankin." Melina tuijotti Marysea vihaisesti ja sanoi: "Tahdot siis... viettää aikaa rakkaasi kanssa?" Maryse naurahti ja kysyi, mistä Melina oikein puhuu. "Niin siis, puhun tietysti Mizistä", vastasi Melina. Maryse ei ollut uskoa kuulemaansa: "Mizistä? Älä sekoita minua siihen limaiseen ja naurettavaan hevosnaamaan!" Lopulta Maryse lähti tympääntyneenä paikalta pois. Näiden leidien välit ne vaan kuumenevat entisestään.
B-

Backstagella pysyttiin. Tällä kertaa oli vuorossa Cody Rhodesin ja Ted DiBiasen pikainen promo, jonka alussa he päivittelivät sitä, kuinka he ovat kurkkuaan myöten täynnä Ortonia ja tämän käskyttelyä. Oli Legacyn susilla tosin muutakin asiaa: Rhodes ja DiBiase uhosivat lyödä D-Generation X:lle tänään luun kurkkuun. "Ja jos näen yhdenkin Hartin kehän laidalla otteluni aikana... voi joillekin käydä todella huonosti", tilitti ärtynyt DiBiase, jonka jälkeen he lähtivät kohti kehää.
B+

Tag Team Match – Non-title Match
The Legacy vs. D-Generation X (c)
Kehässä DiBiase ja Rhodes osoittivat samanlaista itsevarmuutta kuin äsköisessä promossakin, mutta pelkkä itsevarmuus ei kuitenkaan riitä, kun vastassa ovat Triple H ja Shawn Michaels. Oli miten oli, Legacy ja DX vetivät oikein viihdyttävän ja tasaisen tag-matsin, jossa nähtiin molempien tiimien signature-liikkeitä, monia near-fall-tilanteita ja kuuma yleisö. Ratkaisua ei kuitenkaan tuntunut syntyvän sitten millään eikä sitä loppujen lopuksi syntynyt laisinkaan – ei ainakaan puhdasta sellaista: ajassa 7:42 ryntäsivät Hart Dynasty -joukkueen sällit David Hart Smith ja Tyson Kidd aggressiivisesti molempien tiimien kimppuun, jolloin ottelun tuomarin oli pakko lopettaa matsi.
B+

Eikä homma tosiaankaan siihen jäänyt: heti ottelun jälkeen Smith ja Kidd pistivät vaan entistä enemmän tulta pesään hakkaamalla niin HBK:ta, HHH:ta, Rhodesia kuin DiBiaseakin rankasti terästuoleilla päähän. "Tag Team -mestaruudet kuuluvat meille!" karjaisi vihainen Smith, minkä jälkeen kanukit lähtivät areenalta pois. Oh my, tätä DX (ja Legacy) eivät varmastikaan tule painamaan villaisella!
B+

Vielä ennen illan pääottelua oli vuorossa pari segmenttiä. Ensimmäinen oli Mark Henryä hypettänyt videonpätkä, joka sai arvosanakseen B:n. Seuraava oli Royal Rumblessa WWE-mestaruuden menettäneen ja tänä iltana siitä taistelemaan valmistautuneen Sheamuksen lyhytsanainen promo, jossa hän uhkasi tehdä Cenalle jotain, mitä tämä ei voisi ikinä kuvitellakaan. Promon päätyttyä siirryttiin viimeistä kertaa illan aikana kehäalueelle, missä Justin Roberts jo kertailikin alkavan mestaruusmatsin sääntöjä.
B+

WWE Heavyweight Championship – Tables Match
Sheamus (w/ Finlay) vs. John Cena (c)
Kauaa eivät katsojat joutuneet odottamaan, ennen kuin Cenalla ja Sheamuksella tuhisivat nokat: mestari ja ykköshaastaja pistivät äärimmäisen raivokasta settiä heti matsin alkuvaiheilla pystyyn viestittäen katsojille toden olevan kyseessä. Tämä raivokas setti oli rakenteeltaan sellainen, että jompi kumpi hallitsi aina vuorollaan ottelua heittelemällä vastustajaan erilaisilla heitoilla mattoon ja hakkaamalla tätä brutaalisti kasvoihin, kunnes toinen sai hallinnan ja teki samoin. Lopulta nopeatempoinen osuus vaihtui kuitenkin väistämättömästi hieman rauhallisempaan osuuteen, jonka aikana Sheamus hallitsi ottelua ja haki koko ajan mahdollisuutta juntata WWE-mestari pöydästä läpi. Sheamus yritti muun muassa Vertical suplexin ja Powerbombin avulla napata WWE-mestaruutta takaisin itselleen, mutta Cena taisteli aina sen verran vastaan, etteivät Sheamuksen toiveet käyneet toteen. Lopulta Sheamus oli niin turhautunut Cenan vastahakoisuuteen lentää pöydästä läpi. että hän otti pöydän käsiinsä ja yritti lyödä pöytää Cenasta läpi, mutta eihän moinen käynyt tuoreelle mestarillle päinsä.

Lopulta Sheamus menetti matsin hallinnan Cenalle, mikä ei tietänyt irkulle mitään hyvää: koko ajan vihaisemmaksi muuttunut Cena pieksi nemesistään kuin räsynukkea sähköisillä iskuilla, olkapäätaklauksilla ja yliheitoilla, ja lopulta "The Champ" sai tehtyä haastajalleen Five Knuckle Shufflenkin. Silloin yleisö nousi varpailleen ja Cena nappasi Sheamuksen harteilleen Attitude Adjustment mielessään, mutta haastaja ei suostunut luovuttamaan niin helposti – Sheamus törkkäsi mestaria kyynärpäällä silmään ja teki tälle salamannopean DDT:n, minkä jälkeen hän pystytti pöydän siihen samaan kohtaan, jossa se oli TLC-PPV:ssä, kun Cena lensi pöydästä läpi. Ja Sheamus hymyili.

...mutta ei kauaa: Cena taisteli vastaan kuin sonni, ja lopulta – pitkän ja hikisen taistelun jälkeen – hän teki saman tempun kuin Royal Rumblessa... jep, heitti Sheamuksen valkoisen ruhon kulman päältä tehdyllä Attitude Adjustmentilla pöydästä läpi! Kehäkello soi, yleisö alkoi hurrata ja Cena juhli voittoaan tyytyväisenä ja helpottuneena samalla kun Sheamus piteli selkäänsä ja huusi kohti kehässä seissyttä Cenaa, ettei tämä ole vielä tässä.
B

Koko Raw'n arvosana: B</center>

Quick results:
1. Randy Orton def. MVP in an Elimination Chamber Qualifying Match
2. Jack Swagger & The Miz def. Evan Bourne & Primo
3. D-Generation X versus The Legacy ended in a no contest
4. John Cena defeated Sheamus in a Tables Match to retain the WWE Heavyweight Championship title

World Wrestling Entertainment presents... Elimination Chamber
– sunnuntai, helmikuun toinen viikko

Varmistetut ottelut:

WWE Heavyweight Championship – Elimination Chamber Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. Randy Orton vs. John Cena (c)

Royal Rumblea en missään vaiheessa saanut aikaiseksi kommentoida, vaikka se ihan jees olikin. Valitettavasti siitä puuttui se tuttu särmä mitä sinun tekstistä yleensä löytyy, mutta mutta... toivottavasti kirjoitusinto olisi huipussaan EC:n ja erityisesti WrestleManian kolkuttaessa ovelle. Isketään nyt pikaiset kommentit RAW'sta, joka oli oikein mukavaa, kevyttä luettavaa.

Monday Night RAW
– Avaussegmentti oli vallan mainio. Kofin muuntautuminen todelliseksi supertähdeksi uusien kuteiden ja muitten avulla oli hauska oivallus, ja hänen promonsa toimi. Sheamuksen vetämä vihaisen miehen rooli oli myös toimiva, Orton oli hyvä lisä tuohon pakkaan ja Cena oli hyvällä tavalla oma itsensä. Bret Hart sitten pääsi tekemään isot ilmoitukset, joka oli oikea valinta – täytyyhän hänen päästä nyt ensimmäisenä GM-iltanaan jotain merkittävää tekemään. Hyvä hyvä.
– MVP syötettiin susille (tai no, tässä tapauksessa kyykäärmeille), mutta eipä se paljoa haittaa – Ortonin nimittäin oli pakko päästä Elimination Chamberiin.
– Jotain on tainnut mennä minulta ohi, mutta... miksi Big Show vaatii oikeutta?
– Kahden heel-painijan välinen kinastelu mestaruudesta ei ole ehkä se kaikista viihdyttävin juttu, mutta käsittääkseni The Miz nauttii melkoisesta suosiosta nykypäivänä, joten kai tuo jollain asteella voisi sitten toimia.
– Uuh, Stampede Bulldogien (:P) pushi jatkuu. Toivottavasti he onnistuvat voittamaan joukkuemestaruudet vaikkapa WrestleManiassa, ellei jopa aiemmin.
– Cenan voitto oli itsestäänselvyys, mutta uskoisin Sheamuksen löytävän tiensä lopulta tuohon RAW'n Elimination Chamberiin – ellei hän sitten haasta Kofi Kingstonia Rumble-voiton tuomasta WrestleManian main event -paikasta, tai jotain vastaavaa. Mielenkiinnolla kuitenkin odottelen jatkoa.

Nodachille suuret kiitokset palautteesta. :bball:

<center>

Ensimmäinen Royal Rumblen jälkeinen ECW on SyFy alkoi RR:n tapahtumia hypettäneellä videolla. Rumblessahan ECW:tä edusti Christianin ja Shelton Benjaminin välinen taistelu ECW:n mestaruudesta. Se päättyi Chrissen voittoon, mutta videon lopussa painoitettiin sitä, ettei Benjamin näyttänyt olevansa lyönyt viimeistä naulaansa tämän feudin arkkuun. Saako feudi tässä jaksossa jatkoa? Siitä otamme selvää varsin pian!
B+

6-Man Tag Team Match
Christian, Yoshi Tatsu & The Hurricane vs. William Regal, Ezekiel Jackson & Vance Archer
Whoah, mikä startti ECW:lle! Kun show aukesi ECW-mestari Christianin sisääntulolla ei tuskin kukaan osannut odottaa varsinaista kehätoimintaa: yleensä hallitsevan mestarin avatessa show'n on luvassa jokin ylipitkä promo, mutta tällä kertaa asiat olivat toisin. Vielä, kun Christianin seuraan lisättiin Tatsun, Hurricanen, Regalin ja... no niin no, Archerin ja Ezekielin kaltaiset heput, oli kaikki valmiina hyvään avausmatsiin.

Äksöni alkoi Tatsun ja Archerin välisellä väännöllä. Aina silloin tällöin japanilainen Yoshi pääsi yli kaksimetrisen Archerin niskan päälle kirpeillä potkuillaan ja vikkelällä kehäliikkumisellaan, mutta lopulta Vance pisti aina stopin Tatsun seikkailuille. Lopulta Archer vaihtoi halusta palaneen Ezekielin kehävuoroon, mikä tarkoitti vain lisää huonoja uutisia Tatsulle: valtavankokoinen Jackson murjoi japskia kuin lasta, ja lopulta homma näytti olevan hyvin harmaata face-tiimin voiton kannalta. Kahden ovelan kierrepotkun ja muutaman salamannopean kuperkeikan jälkeen Tatsu pääsi kuitenkin kuin ihmeen kaupalla omaan kulmaukseensa tekemään vaihdon, jolloin tuore ja tulinen Hurricane pääsi mittailemaan voimiaan guyanalaista kaappia vastaan.

No, eipä käynyt Hurricanella sen parempi tuuri kuin Yoshillakaan: armoton 'Zeke hakkasi Hurrikaanin naamaa niin rajusti, että kaiken sen melskeen keskellä kävi muun muassa niin, että epäonnisen supersankarin ylähuuli aukesi. Vasta silloin, kun Ezekiel vaihtoi oppi-isänsä eli William Regalin kehävuoroon alkoi face-tiimin tunnelin päässä näkyä edes hieman valoa, vaikkei 'Zeken käsittelyssä kitunut Hurrikaani kyennytkään loppujen lopuksi ihmeitä Regalillekaan tekemään. Veteraanimainen Regal teki kuitenkin merkittävän virheen, kun hän koitti tehdä vihreäasuiselle Helmsille patentoimaansa polvi-iskua: sisukas Hurricane väisti britin ryntäyksen, iski tälle pari näppärää pyykkinarua ja pääsi kuin pääsikin vaihtamaan kehätoimintaa nälkäisenä apronilla odottaneen ECW-mestarin kehävuoroon!

Christian ei haaskannut aikaakaan. Mies löi niin Regalia ja Archeria kuin Ezekieliäkin turpiin rakkailla rystysillään, teki selvää Regalin 41-vuotiaasta ruhosta erilaisin high flying -liikkein ja sai yleisön hullaantumaan. Ja sitten se tapahtui: ajassa 6:32 iski mestari Regalin kanveesiin täydellisesti onnistuneella Killswitchillä, jolloin Tatsu ja Hurricane eristivät Zeken ja Archerin kehä-äksönistä ja mestari sai Regalista selätyksen kolmeen! Huh, mikä matsi.
C+

Ohjelma jatkui pahamaineisella Abraham Washington Show'lla. Tällä kertaa vihatun ja rakastetun Aben vieraana oli Royal Rumblessa ECW:n mestaruudesta otellut ja viime viikkoina ECW:n kiistanalaisimmaksi jäseneksi noussut Shelton Benjamin, joka ei näyttänyt olevan Aben vitseistä huolimatta kovinkaan positiivisella tuulella.

Abe: "Hienoa, että saavuit ohjelmaani, Shelton."
Shelton: "..."
Abe: "...niin. Ensimmäisenä tahtoisin kysyä sinulta, mitkä ovat fiiliksesi sunnuntaisen Royal Rumblen jälkeen?"
Shelton: "Mitä luulet, Abe? Minä ansaitsin vaikeiden mutkien kautta itselleni mahdollisuuden otella ECW:n mestaruudesta ja munasin sen mahdollisuuden. Olin niin lähellä voittoa."
Abe: "Vaikeiden ja vaikeiden."
Shelton: "Mitä tarkoitat?"
Abe: "Tarkoitan vaan, että et sinä mielestäni kovin vaikeiden mutkien kautta mestaruusmatsiasi 'ansainnut', Shelton. Sinä pääsit ottelemaan Christiania vastaan vain siksi, että joku tai jokin sai tuomarit päättämään jokaisen karsintaottelusi diskaukseen!"
Shelton: "Tuki suusi, Abe. Minulla ei ole mitään tekemistä kyseisten diskausvoittojen kanssa enkä myöskään ymmärrä, miksi joku lahjoisi tuomareita puolestani. Minä olen rehti ja rehellinen kilp..."
Tony Atlas: "Ahhahhahhahhhah..."
Abe: "Tony!"
Tony Atlas: " :oops: "
Shelton: "...kuten olin sanomassa: olen rehti ja rehellinen kilpailija, joka ei koskaan tarttuisi moisiin oljenkorsiin saavuttaakseni tavoitteeni. Joko jollakin on jotain minua vastaan ja tahtoo asettaa minut huonoon valoon, tai sitten jokin on tässä ohjelmassa hullusti. Mutta minä olen viaton kuin kyyhkynen."
Abe: "Ja viisas kuin käärme?"
Shelton: "Minulla ei ole mitään tekemistä niiden halvatun diskauksien kanssa!"
Abe: "Oli miten oli, Shelton, ECW:n toimitusjohtaja Tiffany on varmistanut, että Elimination Chamber -PPV:ssä ECW:n mestaruudesta otellaan 1 vs. 1 vs. 1 vs. 1 vs. 1 vs. 1 -ottelussa, joka käydään eliminointisäännöillä. Kyseessä ei ole SmackDownin ja Raw'n mestaruusmatsien tapaan Elimination Chamber -matsi, mutta eliminaatio-otteluksi tapausta voi silti nimetä. Ensi viikolla sinä, Shelton, kohtaat yhdessä Vance Archerin ja Zack Ryderin kanssa Goldustin, Tommy Dreamerin ja The Ripperin 6-Man Tag Team -ottelussa, jonka voittajat etenevät Elimination Chamber -PPV:n mestaruusmatsiin. Haluaisitko sanoa tag-kumppaneillesi ja/tai vihollisillesi jotain?"
Shelton: "Joukkuekumppaneilleni sanon näin: älkää olko minun tielläni. Goldustille, Dreamerille ja Ripperille sen sijaan sanon näin: parempi onni ensi kerralla. Me voitamme tuon ottelun, ja sen jälkeen minä voitan Elimination Chamber -PPV:ssä ECW:n mestaruuden nimiini ja puolustan sitä voitokkaasti WrestleManiassa."
Abe: "Kiitos ajastasi, Shelton. Aikamme on nyt lopussa, joten ei muuta kuin hyvät illanjatkot kaikille!"
D+

Seuraavaksi oli vuorossa hetki, jota kaikki (tai no, ainakin Tommy Dreamer -fanit) olivat odottaneet: Tommy Dreamerin ja häntä ahdistelleen mysteerimiehen välinen matsi! Sen kunniaksi Dreamer asteli kehään terästuoli ja mikrofoni käsissään. "Kuka ikinä sinä oletkin... mikä ikinä sinun nimesi onkaan, tänä iltana sinä saat isän kädestä!" karjui ECW-t-paitaan pukeutunut Dreamer, joka terästuolia kädessään heilutellen piti katseensa kiinni sisääntulorampin alkupäässä ja ulvoi jotain epämääräistä huutoaan kuin synnyttävä naarassusi. Mutta Dreamerin pettymykseksi kukaan ei saapunut paikalle. "Arvasin täm..." mutisi Dreamer, ennen kuin hän koki tyrmäävää kipua palleassaan!
C+

Nimittäin joku suurelle yleisölle täysin tuntematon heppu oli hyökännyt hänen kimppuun takaapäin ja hakkasi häntä nyt uskomattomalla voimalla ympäri hänen kehoa! Hän löi Dreameria kasvoille armotta, potki tätä päähän ja lukitsi tämän johonkin ennennäkemättömään submission-liikkeeseen, jonka kourissa Tommyltä oli lähteä taju. "Soita kehäkelloa!" karjui mysteerimies, jolloin ottelu – ikävä kyllä – todellakin alkoi.
D+

Singles Match
Tommy Dreamer vs. ???
Koska Dreamer oli kokenut kammottavan selkäsaunan jo ennen ottelun alkua, ei hänellä ollut mitään tehtävissä matsin voittamiseksi. Mysteerimies jatkoi viimeisen ECW-originaalin nyljentää samalla aggressiolla kuin ennen ottelun alkuakin, ja lopulta peli oli paketissa: mysteerimies iski Dreamerille Cradle piledriverin (!), jonka jälkeen hän lukitsi tämän johonkin kummalliseen submission-otteeseen. Vakavista vammoista kärsinyt Dreamer ei yksinkertaisesti enää jaksanut taistella vastaan, joten hänen ainoa vaihtoehto oli ottelun luovuttaminen. Mysteerimies teki todellisella ryminällä tiensä ECW:n rosteriin. Mutta mikä hänen nimensä on? Ja miksi hän hyökkäsi juuri Tommy Dreamerin kimppuun?
C

Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaus heti matsin jälkeen, kun mysteerimies kävi hakemassa mikrofonin itselleen. "Minun nimeni on Ryan Daniels, ja minä olen teidän uusi puheenaiheenne!" karjaisi mies. Hän oli siis oikealta nimeltään ROH:ssa, Japanissa ja ties missä vaikuttanut Bryan Danielson, mutta syytä Dreamerin kiusaamiseksi hän ei antanut. Ehkä näemme ensi viikolla jatkoa tälle Danielsin ja Dreamerin oudolle kuviolle?
C

Näistä kauhunhetkistä siirryimme seuraamaan toisenlaisia kauhunhetkiä: Vance Archer oli hyökännyt ECW-mestari Christianin kimppuun backstagella. Kukaan ei tiennyt tarkkaan, mitä Vance oli mestarille tehnyt, koska kameraryhmä ehti paikalle liian myöhään, mutta kyllä se kameraryhmän ikuistama materiaali riitti kertomaan hyökkäyksen sävyn: Christian makasi betonilattialla olkapäätään pidellen ja kipujaan voivotellen samalla kun Archer katsoi aikaansaamaansa turmiota leveä ja varsin sadistinen virne naamallaan. "Kolmen viikon päästä, Christian... kolmen viikon päästä", mutisi Archer, minkä jälkeen hän lähti paikalta. ECW:ssä on menossa hullut ajat!
D+

Ja ne hullut ajat saivat jatkoa, kun John Morrison teki jostain syystä sisääntulonsa kehään illan pääottelua varten. Kehään päästyään Morrison ilmoitti, että hän oli huomannut Zack Ryderin heittämän avoimen haasteen WWE.comissa, ja niinpä hän oli tullut ECW:hen ottamaan Ryderin voimista mittaa. "Tuntuu hyvältä olla taas täällä", sanoi Morrison, mihin yleisö reagoi hurraamalla kovaa ja Ryder taas tekemällä vihaisena sisääntulonsa – kiinnittäkää turvavyönne ja virvotkaa nirvanastanne, sillä nyt on main eventin aika!
B

Main Event – Singles Match
John Morrison vs. Zack Ryder (w/ Rosa Mendes)
Se main event alkoi yhtä sähköisesti kuin odottaa saattoi: Morrison ja Ryder avasivat ottelun kauniilla ketjupainisessiolla, jonka päätteeksi yleisö ratkesi kovaäänisiin aploodeihin. Seuraavaksi oli vuorossa muutamalla "pienemmällä" suplexilla varustettu osuus, jonka aikana Morrison oli melko vahvasti koko ajan niskanpäällä. Toki Ryderkin sai aina aika ajoin ottelusta yliotteen, mutta tuntui siltä, ettei hän oikein osannut hallita yliotettaan: seksikkyyden samaani pääsi aina takaisin hallintaan joko jollain taidokkaalla kaadolla tai sitten pelkällä vikkelyydellään. Selätystä SmackDown-stara ei kuitenkaan Zaakko Ratsastajasta noin vaan saanut, sillä aina hektisessä vaiheessa sekoitti Ryderin kuumaverinen tissiteline Rosa Mendés näppinsä peliin pilaamalla ex-IC-mestarin haaveet ottelun voittamisesta.

Lopulta Ryder näytti saavan sen pitkään hakemansa mahdollisuuden: hän blokkasi Morrisonin Moonlight Drive -yrityksen, teki tälle yllättävän niskanmurtajan ja kiipesi sitten kulman päälle Crossbody mielessään – ja senhän hän myös teki. Ryderin harmiksi suuruuden guru kykeni kuitenkin nostamaan olkapäänsä matosta ilmaan ennen ratkaisevaa kolmatta sekuntia, minkä vuoksi ottelu sai jatkoa. Silloin Zack oli saada tarpeekseen Morrisonista, tästä ottelusta ja kaikesta muustakin mahdollisesta. Niinpä hän päätti yrittää niitata vihollistaan unten maille rajulla Zac Attack -manuuverillaan, mutta Ryder-fanien ja Morrison-inhoajien epäonneksi jokin meni pieleen: samaani karkasi Ryderin tutkasta, potkaisi tämän aivot tuusannuuskaksi tarkasti tähdätyllä Sprinboard roundhouse -potkulla ja lopulta laittoi pisteen iin päälle aina yhtä mielettömällä Starship Pain -finisherillään. Se riitti tuomaan SmackDownin nousevalla tähdelle voiton.
B

Matsin jälkeen perjantai-iltojen ilonaihe jäi vielä hetkeksi kehään tuulettelemaan, kunnes show'n lähetysaika päättyi ja ohjelman selostajat toivoivat kaikille katsojille hyvät yöt. Tämän viikon ECW on purkitettu.
B

Koko show'n arvosana: B-</center>

Quick results:
1. Christian, Yoshi Tatsu & The Hurricane defeated William Regal, Ezekiel Jackson & Vance Archer
2. Ryan Daniels defeated Tommy Dreamer
3. John Morrison defeated Zack Ryder

World Wrestling Entertainment presents... Elimination Chamber
– sunnuntai, helmikuun toinen viikko

Varmistetut ottelut:

WWE Heavyweight Championship – Elimination Chamber Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. Randy Orton vs. John Cena (c)

ECW Championship – Elimination Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. Christian (c)

Palataan asiaan seuraavan show'n eli SmackDownin aikaan. Ohjelmassa on luvassa mm. kaksi Elimination Chamber -karsintamatsia, kun Kane kohtaa CM Punkin ja Chris Jericho saa riesakseen R-Truthin.

Rumblesta lyhyesti, ihan kelvollinen PPV, hirveästi kiinnostavia otteluita sielä ei vain ollut. Tosin Rumble oli kovaa kamaa. Kofi oli ihan jees voittaja.

RAW tuntui aika perusjaksolta, jostain syystä odotin Rumblen jälkeisessä RAW:ssa tapahtuvan jotain edes hieman merkittävää. Ihan hyvin kirjoitettu oli kuitenkin se jakso.

ECW oli puolestaan aivan loistava kaikinpuolin. AW Show oli loistava, repesin Atlaksen naurulle Sheltonin viattomuusvakutteluihin. :D Danielson ei ollut yllättävä valinta Dreamerin piinaajaksi, mutta ei se mitään. Ehdottoman hyvä valinta ja hieno debyytti! Ryan Daniels-nimi ei vain oikein uponnut.

Morrisonia oli hieno näh... lukea ECW-vierailulla. Hyvä pääottelu.

Jäbälle paljon kiitoksia palautteesta. Palautetta parempaa motivoijaa ei ole. :)

<center>

WWE-viikon viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä ohjelmana oli vuorossa toiminnantäytteinen SmackDown, joka alkoi The Undertakerin ja Rey Mysterion upeaa Royal Rumblessa käytyä matsia hypettäneellä koostevideolla. Videon päätyttyä toivottivat Jerry Lawler ja Todd Grisham katsojat tervetulleeksi perjantai-illan ykkösshow'n pariin, minkä jälkeen show lähtikin varsinaisesti käyntiin World Heavyweight -mestari The Undertakerin pelottavalla sisääntulolla. Ja yleisöhän meni asiasta täysin banaaneiksi, niin kuin vanha ja pyöreä Dusty Rhodes olisi asian takuuvarmasti ilmaissut.
B+

Maailmanmestarin neljä viikkoa kestäneen sisääntulon jälkeen kaikki oli vihdoinkin valmista ja 'Taker tarttui lähimpään mikrofoniin vuodattaen yleisölle henkilökohtaisimpia parisuhdehuoliaan ja valitellen sitä, kuinka harvoin Michelle McCool suostuu anaalileikkeihin. Ei nyt, oikeasti 'Taker vaahtosi tuttuun tyyliinsä sitä samaa, vanhaa ja kuuluisaa kakkaa mestaruuskaudestaan ja siitä, kuinka kenestäkään ei olisi hänelle haastetta. Lopulta mies nosti vähän kiinnostavamman katin pöydälle, kun hän alkoi puhua WrestleManiasta. "WrestleManian aikaan kaikki tekevät jotain, mikä heille ei muina vuodenaikoina tulisi koskaan mieleen — pyrkivät hankkimaan minua vastaan ottelun ja viemään minun hyytyneen päänahkani", 'Taker tilitti, "mutta kaikkia on kohdannut ja tulee tulevaisuudessakin kohtaamaan se sama, ikävä ja kivulias kohtalo: häviö ja hautautuminen." Maailmanmestarin ilme ei värähtänytkään. "Oli vastassani sitten Shawn Michaels, Batista, Triple H tai John Cena, ei heistä yksikään tule katkaisemaan minun kuolematonta voittoputkeani", sanoi rauhalliseen sävyyn artikuloinut Ilmiö, kunnes lopulta jokin erittäin odottamaton teko keskeytti hänen promohetkensä — Intercontinental-mestari Drew McIntyre asteli sisääntulorampille teemamusiikkinsa soidessa, mikä sai maailmanmestarin vireystilan nousemaan muutamalla asteella. Mitä asiaa nokkavalla IC-mestarilla oli Kuolleelle miehelle, ja miten ihmeessä hän uskalsi keskeyttää tämän promohetken? O-ou.

"Undertaker, sinä... puhut paljon", tokaisi McIntyre, mikä huvitti 7-kertaista maailmanmestaria suuresti. "Voit nauraa ihan niin paljon kuin haluat, Ilmiö, mutta se ei merkitse minulle mitään — olen nimittäin oikeassa", jatkoi hengellään leikkinyt skotti. Maailmanmestari ei vieläkään osannut oikein suhtautua McIntyreen, mutta lopulta hän vakavoitui ja kysyi tältä, olisiko tämä kenties erehtynyt henkilöstä. "Minä olen The Undertaker: 7-kertainen maailmanmestari, WrestleManiassa suurenmoisen voittoputken omaava ja tämän planeetan kenties suosituin painija koskaan, ja sinä... eh, Intercontinental-mestari, saavut keskeyttämään minun promoni ja väität minun puhuvan paljon?" kysyi Deadman koominen sävy äänessään, mutta uhkarohkea IC-mestari ei katunut sanojaan. "Niin just", Drew tilitti, "puhut paljon, muttet tee mitään." Lopulta 'Taker alkoi menettää hermojaan: "Mitä sinä tarkoitat, poika?" McIntyre nielaisi syvään ja sanoi: "Siinä missä moni meistä nuorista sälleistä saapuu jokaiseen show'hun ja antaa aina kaikkensa, sinä... sinä vain istut kotona — tai missä helvatun pimeässä ja ruumisvuorelta tuoksuvassa luolassa tai korppikotkien linnoittamalla aavikkoalueella asutkaan — palkkashekkejä vastaanottaen." Drew tulistui entisestään ja jatkoi: "Ja minä en pidä siitä! Minun mielestäni sinä et enää kuulu tänne!" Pimeyden prinssi tuijotti IC-mestaria hetken hyytävästi, kohautti olkapäitään ja vastasi: "Ihan miten vain, poika — saat ottaa tänään selvää siitä, minne minä kuulun... me nimittäin astumme tähän kehään tänä iltana selvittämään tämän meidän pienen riitamme, penikka. Onko selvä?" Ja koska McIntyrella ei ollut enää tässä vaiheessa hirveästi valinnanvaraa, tyytyi hän kuin aaveen nähneenä nyökkäämään nöyrästi. Oh my, illan pääottelu on mestari vastaan mestari -kohtaaminen, kun Undertaker kolistelee behemoottisia sarviaan nuorta ja nälkäistä Drew McIntyrea vastaan! Tätä et voi missata!
B

Elimination Chamber Qualifying Match
CM Punk (w/ Luke Gallows) vs. Kane
Isoveljestä pikkuveljeen, Intercontinental-mestarista ylimieliseen streittariin ja tämän suurikokoiseen ystävään — on aika avata illan ottelutarjonta, ja mikäs olisikaan parempi tapa moiseen kuin lyödä tulille Eliminaatiokammion karsintamatsi kahden kiinnostavan painijan kesken? Ai miten niin Kane ei ole kiinnostava? Hänhän on entinen WWE:n mestari, joka on polttanut isoveljensä elävältä, tehnyt Shane McMahonin kallisarvoisista nahkakuulista käristyneitä rusinoita, lähettänyt saastaiset spermansa Litan onkaloihin ja joka hitto sentään syöksee tulta! No juu, onhan hän kieltämättä hidastunut vuosien varrella jonkin verran, eikä häntä ole enää aikoihin bookattu mihinkään mielenpainuviin feudeihin, mutta... hän on silti Kane isolla K-kirjaimella. Perkele.

Ja se mielessään lähti Iso ja punainen masiina tähän tärkeään matsiin liikkeelle. Mies murjoi 101-kiloista vihollistaan armotta naamaan, maalasi tämän ärsyttävään naamatauluun Luciferin kuvan perkeleellisellä Big bootilla ja kuristi tätä niin voimakkaasti, että Punkin verenkierto oli tyrehtyä. "Päästä irti hänestä!" karjui kehän laidalla ottelua keskittyneenä seurannut Gallows, mutta Kane... no, hän vain muuttui entistä sadistisemmaksi.

"Aah, riko ote, tuomari!" inisi johonkin Kanen improvisoimaan käsilukkoon joutunut Punk, mutta tuomarin mukaan otteen rikkomiseen ei ollut mitään syytä — Punk kun ei ollut lähelläkään kehäköysiä eikä kyseessä ollut mikään laiton ote. Straight Edge -supertähti kykeni kuitenkin raa'an taistelun päätteeksi karkaamaan kammottavan Kheinin kynsistä omin voimin, joskin käyttämällä apunaan vanhaa kunnon "työnnä peukalo vastustajasi silmäkuoppaan" -taktiikkaa, joka sokeutti Kanen jo ennestään sokean silmän entistä sokeammaksi. Kiertyivätkö aivosi tuota lukiessasi korkkiruuviin? Hyvä. Korkkiruuveista puheen ollen, Punkin seuraava teko silmäiskunsa jälkeen oli Kanen kaataminen kanveesiin kirpeällä Corkscrew neckbreakerillä, minkä jälkeen parrakas vapahtajamme yritti selättää suuren vastustajansa, mutta eihän punainen monsterimme mihinkään niskanmurtajaan ole koskaan kuollut. Niinpä ottelu sai jatkoa, joskin ei hirveän pitkää sellaista: Luke Gallows sekaantui otteluun Kanen saatua matsin hallinnan nimiinsä, jolloin Keinin keskittyminen herpaantui ja lopulta koko touhu kostautui siten, että Punk sai napattua hänestä ovelan voiton vikkelällä (ja yllättävän hyvin onnistuneella) Rolling clutch pinillä. Kane hävisi Luke Gallowsin takia!
B+



"Tulkaa tänne, pelkurit!" huusi vihainen Kane kehästä livistäneille Straight Edge Societyn jäsenille katkerana tappiostaan ja tavasta, jolla se tuli. Punkia ei Kanen tarjous kovasti kiinnostanut, mutta Gallows oli kyllä jo lähteä kehään tekemään selvää punaisesta hirviöstä, kunnes Punk pysäytti hänet ja sanoi, ettei hänen tulisi tahrata käsiään Kanen kaltaiseen "ties mitä aina öisin yksinään tekevään" saastaiseen mieheen. "Olet oikeassa", sanoi Luke, minkä jälkeen show lähti mainostauolle Kanen yhä raivotessa keskellä siniköysistä nuoraneliötä. Ehkä tämä juttu ei ole vielä ohi?
B+

Tässä vaiheessa ohjelmaa Todd Grisham ja Jerry Lawler muistuttivat katsojia illan pääottelusta, joka on siis Drew McIntyren ja The Undertakerin välinen matsi. Samalla he hypettivät myös Elimination Chamberin vähitellen täyttyvää korttia ja tv-ruudulle ilmestyi SmackDownin Kammiota esittänyt grafiikka, jossa oli Undertakerin seurassa CM Punk ja neljä kysymysmerkkiä. "Tänään on luvassa myös toinen Elimination Chamber -karsintamatsi, kun R-Truth ottelee Chris Jerichoa vastaan", muistutti Grisham, minkä jälkeen show jatkui melko oudoissa merkeissä...
B+

Nimittäin Matt Hardy koputti jostain kumman syystä Batistan pukuhuoneen ovea. Pitkän odottelun päätteeksi Elukka vaivautui avaamaan oven, minkä jälkeen hän kysyi, mitä ihmettä Hardy teki hänen luonaan.

Matt Hardy: "Batista... ennen kuin menetät hermosi, kuuntele edes tämän verran: olet tag team -kumppanini tänään, kun me kohtaamme Rey Mysterion ja John Morrisonin 2 vs. 2 -matsissa."
Batista: "Siis... hetkinen, kuulinko minä nyt oikein? Ensinnäkin... mitä hemmettiä minä teen jossain merkityksettömässä tag team -matsissa keskellä korttia, kun minun pitäisi olla tähdittämässä WrestleManiaa? Ja..."
Matt Hardy: "Anteeksi vain, Batista, mutta... WrestleMania on vasta parin kuukauden päästä."
Batista: "Ihan niin kuin minä en tietäisi sitä, neropatti! Se oli metafora."
Matt Hardy: "Metafora?"
Batista: "Niin. Kyllähän sinäkin aina laulat tornaadojen läpsimisestä."
Matt Hardy:
Batista: "Mitä sinä siinä pelleilet, juippi? Jos sinulla ei ole muuta tekemistä, voit vaikka puhdistaa sheikkerini tai liittyä veljesi seuraan sinne Häijyjen Poikien maahan."
Matt Hardy: "Kuules nyt, Batista! Minulla ei ollut alun perinkään minkäänlaista motivaatiota tehdä sinun kanssa yhteistyötä tulevassa ottelussamme, mutta juuri nyt taggaisin mieluummin vaikka Lacey Von Erichin kanssa kuin sinun. Olet pelle."
Batista: "Sanakin vielä, sinä senkin kaljuuntuva hiiri, niin saat silmäsi ympärille mojovan annoksen rystysistä saatavaa Dave 'The Animal' Batistan kajaalikosmetiikkaa."
Matt Hardy: "Miten vain, pelle, mutta yhteistyötä sinun on turha odottaa ottelusamme."
Batista: "Uu, nyt olen peloissani! Mihin hittoon minä edes olisin tarvinnut sinun apuasi, luuseri? Ethän sinä ole voittanut yhtäkään ottelua sitten... 90-luvun?"
Matt Hardy:

Lopulta Hardy sai tarpeekseen Elukan asenteesta ja hän lähti omaan huoneeseensa valmistautumaan illan otteluun. Pystyvätkö Batukka ja Hardy kaatamaan Morren ja Myrsän, vai kaatuuko heidän toiveet ottelun voittamisesta häilyvään yhteistyötoimintaan. Stay tuned!
B+

Promotuslinjalla jatketaan, tosin tällä kertaa kyse oli backstage-promotuksen sijaan in-ring-promotuksesta: eläväksi legendaksi itseään kutsuva Chris Jericho oli kävellyt painipöksyihinsä pukeutuneena kehään mikrofoni kourassaan. Luvassa oli siis tyypillinen Jerichon promo, jossa hän luetteli liutakaupalla punaniskojen aivotoiminnan räjäyttäneitä sivistyssanoja ja yhdisti areenalle saapuneen yleisön toinen toista iljettävimpiin loisiin aina malarialoisista kihomatoihin. Lopulta kansa sai aihetta riemuun, kun aina yhtä energinen R-Truth juoksi verhojen takaa esiin ja teki sisääntulomusiikkinsa päälle räppäämällä iloisen sisääntulonsa kehään, missä hän vieläpä kävi Jerichon naamalle tutulla "What's up?!" -heitollaan. Jericho katsoi hölmösti hymyillyttä Truthia halveksuvasti, sanoi tämän olevan kihomadoista suurin ja käski sitten ottelun tuomarin laittaa matsi tulille — oli aika ottaa selvää siitä, kumpi ottelijoista liittyy CM Punkin ja Undertakerin seuraan kolmen viikon päästä käytävään Elimination Chamber -otteluun World Heavyweight -mestaruudesta!
A

Elimination Chamber Qualifying Match
Chris Jericho vs. R-Truth
Matsi alkoi tasaisesti ja varovaisesti. Ensimmäiset neljä minuuttia koostuivatkin pääosin vain erilaisista submission-otteista, muutamista lyönneistä ja satunnaisista olkapäätaklauksista, mutta mitään suurempaa ei nähty. Lopulta Truth ja Jericho alkoivat vähitellen nostaa ottelun tempoa ja lisätä liikearsenaaleihinsa säväyttävämpiä liikkeitä, kuten erilaisia heittoja ja high flying -liikkeitä. Jälkimmäisistä hienoin oli R-Truthin tekemä voltti kehän ulkopuolella seisoneen Jerichon päälle, minkä jälkeen riemukas Truth hymyili leveämmin kuin LSD-trippinsä aikana enkeleitä kurkkuun nussiva Jeff Hardy ja ohjelma siirtyi pikaiselle mainoskatkolle.



Katkon jälkeen katsojia odotti tuttu katkonjälkeinen näkymä: heel hallitsi ottelua pitämällä facea kanveesissa jonkinlaisen leukalukon turvin. Kauaa ei kuitenkaan kestänyt ennen kuin viekas R-Truth löysi sopivan avaimen leukalukon murtamiseen — tummaihoinen Truth punnersi matosta ylös, löi ärsyttävää vastustajaansa kyynärpäällä muutaman kerran kasvoille ja lopulta — yleisön ollessa täysin hänen tukenaan — teki Jericholle kuvankauniin Lie Detectorin (Corkscrew flying forearm smashin). Sen jälkeen Elimination Chamber -paikasta haaveillut Totuus villitsi yleisöä energisillä "What's up?" -huudoilla ja valmisteli selvästi lopetusliikettään eli korkkiruuvisaksipotkua (korkkiruuvi lienee päivän sana), mutta siitä ei kuitenkaan tullut lasta eikä liioin paskaakaan — 5-kertainen maailmanmestari, Jericho, lähti vikkelästi livokkaan, minkä jälkeen hän yllätti hölmistyneen vihollisensa brutaalilla Koodinmurtajalla, joka toi — kuten aina — laskun kolmeen. Jericho EC:hen, Truth jonnekin muualle.
B+

Haa, seuraavaksi oli luvassa ah, niin romanttinen ja hellyyttävä ja <sijoita tähän jokin ihQ adjektiivi> videosegmentti, joka oli kooste Dolph Zigglerin ja Marian treffeistä paikallisessa ravintolassa. Limainen Ziggler tilasi parille ruokalistan kalleinta sampanjaa, osti rakkaalleen kaksi kimppua keltaisia (kiihkeää rakkautta symboloivia) ruusuja ja jokaisen todellisen herrasmiehen tapaan oli se, joka koko hoidon maksoi. "Sinä, Maria, ansaitset vain parasta, mitä maa päällään kantaa... eli minut", sanoi Ziggler omahyväinen hymy naamallaan, minkä jälkeen pari suuteli ja Dolph loi kameraan ylimielisen katseen. Kaikki merkit viittaavat todellakin siihen, että Ziggler ja Maria ovat palaamassa yhteen. :)
C

Ohjelman Salatut elämät -annoksen jälkeen nähtiin Rey Mysterion ja John Morrisonin sisääntulot. Seuraavaksi oli siis luvassa se jo aiemmin illalla mainostettu Batista & Matt Hardy vs. Rey Mysterio & John Morrison -ottelu, jota ennen Morre ja Myrsä tahtoivat kuitenkin lausua vastustajilleen — tai pikemminkin pelkästään Elukalle — pari valittua sanaa. "Batista... oletko nyt ihan varma, että voit tulla ottelemaan tämän matsin, sillä muistaakseni sinulla on alkamassa juuri näillä minuuteilla tilaisuus, jossa sinulle ojennetaan vuoden 2009 Mensa-palkinto", sanoi Morrison, minkä jälkeen Mysterio jatkoi: "Niin, ja ellen ihan väärin muista, on sinulla nyt bookattuna myös se maailmanfilosofiaa mullistavan kirjasi lehdistötilaisuus." Lopulta Elukka ei jaksanut kuunnella face-kaksikon näppäriä vitsejä enää hetkeäkään, vaan hän juoksi kehään ja kävi Morrisonin ja Mysterion kimppuun jo ennen tag-parinsa sisääntuloa. Kumpi tiimi vie?

Tag Team Match
John Morrison & Rey Mysterio vs. Batista & Matt Hardy
Ainakin alkuun oli Batistan ja Hardyn tiimi selvässä etulyöntiasemassa: Elukka murjoi pienikokoisempia vastustajiaan rankalla kädellä, eivätkä Morrison ja Mysterio tuntuneet saavan suurikokoiseen Batuun juuri minkäänlaista vastarintaa aikaiseksi. Niinpä matsi säilyi Batistan hallinnassa aina siihen pisteeseen asti, kunnes Matt taggasi itsensä sisään läpsäisemällä selkäpäin ollutta Batua salavaivihkaa niskaan. "Mitä hittoa sinä luulet tekeväsi?!" karjui raivosta puhkunut Batu tag-kumppanilleen, mutta Hardyn ainoa vastaus Batukalle oli tyrmäävä hymy. Vasta kahden minuutin rauhoittelun jälkeen kykeni ottelun tuomari sijoittamaan Batukan apronille seisomaan kehästä riehumasta, jolloin äksöni sai jatkua.

Batukan hitaasta mutta tehokkaasta hallintaosuudesta siirryttiinkin "back and forth" -äksöniin, jonka aikana nähtiin kymmenittäin upeita manuuvereita ja muutenkin varsin kiinnostavaa kehätoimintaa. Batistaa tosin "moinen kääpiöiden pelleily" — kuten hän asian yleisölle ilmaisi — ei tuntunut hirveästi kiinnostavan: mies haukotteli kulmauksessaan ja vaikutti olevansa todella tylsistyneen oloinen. Ja aina, kun Hardy oli ajautunut johonkin pahaan pinteeseen, jossa hän tarvitsi pikaista apua, Batista katsoi muualle. "Mitäs taggasit itsesi kehävuoroon", tokaisi Batista kanveesissa riutuneelle tag-parilleen, joka otti koko ajan enemmän ja enemmän osumaa Morrisonin ja Mysterion loistavasti toimivan tag team -työskentelyn tuloksena. Lopulta tilanne meni niin pitkälle, ettei Hardylla ollut enää minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä vikkeläkinttuisen face- tag teamin kynsistä: ajassa 10:43 selätti Mysterio Hardyn tekemänsä 619:n ja sitä seuranneen Springboard splashin jälkeen tuoden voiton hänelle ja Morrisonille. Ja sehän sai Elukan raivon partaalle.
C+

"Häviömme oli vain ja ainoastaan sinun syytäsi!" karjui Batista samalla kun hän kuristi Mattia. Pitkään Elukka ei kuitenkaan saanut rauhassa Hardya kiduttaa, sillä Mysterio ja Morrison riensivät äkkiä Mattin apuun. Ja vaikka Batu onkin melkoinen sonni, ei hänelle tullut mieleenkään koittaa onneaan kolmea painijaa vastaan. Niinpä Elukka lähti tympääntyneenä paikalta pois Reiskan ja Morren avittaessa kurkkuaan pidellyttä Mattia jaloilleen. Mikä Batistaa oikein vaivaa?
A

Ennen illan pääottelua nähtiin vielä kaksi segmenttiä. Ensimmäinen niistä oli lyhyt RAW Rebound -pätkä, jossa kerrattiin sitä, kuinka David Hart Smith ja Tyson Kidd pilasivat Legacyn ja D-Generation X:n välisen joukkuematsin sekaantumalla kyseiseen otteluun. Lisäksi videolla näytettiin Sheamuksen ja John Cenan välisen mestaruusottelun parhaat palat. Raw-katsauksen jälkeen tv-ruudun täytti CM Punkin omahyväinen lärvi. Punk — Serena ja Gallows seuranaan — hehkutti aikansa voittoaan Kanesta, minkä jälkeen hän alkoi puhua Elimination Chamberista. "Kahden viikon päästä tapahtuu ennennäkemätön asia: ensimmäistä kertaa ikinä tulee Elimination Chamber -ottelu päättymään Straight Edge -tähden voitonjuhliin! Chris Jerichosta tai The Undertakerista ei ole minulle minkäänlaista vastusta eikä kukaan kolmesta muustakaan osanottajasta tule tuottamaan minulle ongelmia. Ja Kane... kun sinä nyt niin kovasti tahdoit käydä minun Straight Edge Societyyni käsiksi, toiveesi täyttyy ensi SmackDownissa: sovin Vickie Guerreron kanssa ottelun sinun ja Luken välille. Ensi kerralla kannattaa varoa, mitä toivoo, punakone."
C+ / B+

Main Event — Non-title Match
Drew McIntyre (c) vs. The Undertaker (c)
Woohoo, pääottelun aika. Ensimmäisenä kehään asteli Intercontinental-mestari McIntyre, joka vaikutti kehittäneensä ohjelman aikana itselleen aivan uudenlaisen itsevarmuuden ja rohkeuden tason: hän ei epäröinyt yhtäkään askelista, joita hän kehää kohti otti, vaan pikemminkin hänestä suorastaan hehkui halu tehdä maailmanmestarin tarulle lopun. Ja se — hyvät naiset ja herrat — on helpommin sanottu kuin tehty.

Sen skotlantilainen McIntyre saikin kokea ottelun alkuminuuteista lähtien, kun vihaisella asenteella matsiin lähtenyt Undertaker pieksi häntä kuin Matti Merviä. 'Takeria vastaan ei ollut apua vikkelistä lonkista, kätevistä heel-taktiikoista eikä liioin ylimielisestä asenteestakaan, sillä 7-kertainen maailmanmestari piti tarkasti huolen siitä, ettei McIntyre pääsisi missään vaiheessa ottelua edes hienoisesti niskan päälle. Aina, kun Drew yritti jotain osaamaansa grappling-liikettä tuhosi 'Taker hänen yrityksensä raakaa hartiavoimaansa käyttämällä ja aina, kun Drew yritti lähteä maailmanmestarilta livokkaan nappasi pelottava 'Taker häntä niskasta kiinni ja antoi entistä rajumman selkäsaunan. "Näyttää siltä, että Intercontinental-mestari saa vihdoinkin ansaitsemansa opetuksen", tilitti karismaton Todd Grisham selostuspöydän takaa, mihin Jerry Lawler ei voinut muuta kuin yhtyä.

Lopulta IC-mestari teki kuitenkin ihmeellisen teon, jonka avulla hän sai matsista hetkellisesti yliotteen: McIntyre blokkasi maailmanmestarin kuristusjunttayrityksen potkaisemalla tätä alavatsaan, minkä jälkeen hän heitti lisää löylyä pesään salamannopealla Lariatilla. Vasta 24-vuotias McIntyre meni kuitenkin niin sekaisin yliotteestaan, ettei hän pystynyt pitämään sitä kovinkaan kauaa yllä. Niinpä Kuollut mies saikin varsin pian matsin hallinnan takaisin nimiinsä tekemänsä Big bootin jälkeen. Vaan McIntyre ei ollut saapunut areenalla vain ottaakseen turpiinsa, ja niinpä hän jaksoi taistella vastaan ihailtavalla taisteluhengellä: skotti muutti Undertakerin Last Ride -yrityksen yliheitoksi, minkä jälkeen hän sokaisi maailmanmestarin tökkäämällä tätä tuttuun tapaansa silmään. Sen jälkeen Drew'llä oli mielessään patentoidun lopetusliikkeensä eli Future Shockin suorittaminen, mutta sehän ei käynyt hallitsevalle maailmanmestarille päinsä. Noin viisitoista sekuntia kestäneen nokkapokan jälkeen vaaka kallistuikin 'Takerin puolelle, ja pian McIntyre makasi kanveesissa Tombstone piledriverin kärsineenä jannuna. 1, 2 ja 3, Undertaker katkaisi McIntyren voittoputken!
B-



Ottelun jälkeen Teikkeri jäi vielä hetkeksi kehään heilumaan, minkä jälkeen katsojat alkoivat valua ulos areenalta ja Grisham ja Lawler toivottivat kaikille tv-katsojille hyvät yöt ja vielä paremmat viikonloput. Seuraavassa SmackDownissa on siis luvassa Kanen ja Luke Gallowsin välinen mättö sekä lisää EC-karsintamatseja.
B+

Koko show'n arvosana: C</center>

Quick results:
1. CM Punk def. Kane in an Elimination Chamber Qualifying Match
2. Chris Jericho def. R-Truth in an Elimination Chamber Qualifying Match
3. John Morrison & Rey Mysterio def. Batista & Matt Hardy
4. The Undertaker def. Drew McIntyre

World Wrestling Entertainment presents... Elimination Chamber
– sunnuntai, helmikuun toinen viikko

Varmistetut ottelut:

WWE Heavyweight Championship – Elimination Chamber Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. Randy Orton vs. John Cena (c)

World Heavyweight Championship – Elimination Chamber Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. Chris Jericho vs. CM Punk vs. The Undertaker (c)

ECW Championship – Elimination Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. Christian (c)

– Superstarsin tulokset:
1. Luke Gallows def. Shad Gaspard | C
2. Hart Dynasty def. Jimmy Wang Yang & Kung Fu-Naki | C
3. Vladimir Kozlov def. Zack Ryder | B-
4. Santino Marella def. Carlito | D
Kokonaisarvosana: C-

– Impactin tulokset:
1. Daniels def. Jay Lethal, Alex Shelley, Amazing Red (c) for the TNA X-Division title | C
2. Sarita & Taylor Wilde def. Hamada & Velvet Sky | D+
3. Tomko def. Eric Young | C
4. Awesome Kong def. ODB | D
5. Jeff Jarrett def. Sting | C+
Kokonaisarvosana: C

– Ensi viikon WWE-ohjelmistossa on luvassa ainakin seuraavanlaisia matseja:

Monday Night RAW
Jack Swagger vs. The Miz (c) – WWE United States Championship

ECW on SyFy
Goldust, The Ripper & Tommy Dreamer vs. Zack Ryder, Shelton Benjamin & Vance Archer – Voittajat etenevät EC-PPV:n ECW-mestaruusmatsiin

Friday Night SmackDown!
Luke Gallows (w/ Straight Edge Society) vs. Kane
Matt Hardy vs. Rey Mysterio – Elimination Chamber Qualifying Match
Batista vs. John Morrison – Elimination Chamber Qualifying Match

Palaute on taas (niin kuin aina) tervetullutta!

Höh, kukaan ei kommentoinut SmackDownia vaikka se oli mielestäni varsin onnistunut show. Mahtaakohan kukaan edes seurata diaryani enää. Byää. :cry: Onneksi Nodachiin voi aina luottaa... voihan? :cry:

<center>
Maanantai, helmikuun ensimmäinen viikko

Elimination Chamber -PPV:hen oli enää kaksi viikkoa aikaa, ja se näkyi tähän Raw'hon saapuneesta yleisöstä paremmin kuin hyvin: katsojakunta piti varsin kovaa meteliä yllä ilotulitusten räjähdellessä ja Raw'n introvideon pyöriessä areenan big screenillä. Lisää syytä metelöintiin yleisö sai heti introvideon päätyttyä, kun WWE:n mestari John Cena teki energisen sisääntulonsa kehään. Mitä asiaa Sheamuksen niin Royal Rumblessa kuin viime viikon Raw'ssakin päihittäneellä Cenalla oli?

No, alkuun Cena höpötti tyypillisiä puheitaan siitä, kuinka hän on kiitollinen WWE Universen hänelle antamastaan tuesta ja siitä, ettei hänen tarvitse enää haaskata aikaansa erääseen irlantilaiseen pelleen nimeltä Sheamus, minkä jälkeen mestari otti puheenaiheekseen hieman vakavamman asian: viikosta toiseen lähestyvän WrestleMania 26:n! "Viidessä viimeisessä WrestleManiassa minä olen otellut joko WWE:n tai maailmanmestaruudesta, eikä mestaruusotteluputkeni tule katkeamaan tänäkään vuonna — minä nimittäin voitan kahden viikon päästä käytävän Elimination Chamber -ottelun ja puolustan mestaruuttani ketä tahansa painijaa vastaan voitokkaasti Kaikista Suurimmalla Näyttämöllä", tilitti Cena, mutta pian hänen monologinsa koki yllättävän lopun: Sheamus asteli sisääntulomusiikkinsa tahdissa verhojen takaa esiin, ja pian Cenan suurin arkkivihollinen olikin jo noussut kehään — kylmä ja tunteeton ilme kasvoillaan.

"Cena... mikä saa sinut luulemaan, että kävelet Elimination Chamberista pois WWE:n mestarina? Mikä saa sinut itse asiassa luulemaan edes sen, että ylipäätään kävelet omin jaloinesi kyseisestä matsista pois?" kyseli Sheamus vihaisella äänensävyllä. "Varmaankin se, että olen kahdeksankertainen maailmanmestari ja olen luutannut sinun rumalla naamavärkilläsi kanveesia jo kahtena kertana putkeen", sanoi Cena rauhallisesti. Sheamus muuttui entistä vihaisemmaksi. "Cena, ei, sinä et tule pääsemään WrestleManiaan WWE:n mestarina — se kunnia suodaan minulle. Minä eliminoin jokaisen painijan ulos Elimination Chamber -ottelusta ja viimeiseksi minä säästän sinut, Cena, jotta saan sinusta lopullisen kostoni!" karjui vitivalkoinen irkku. Cena hymyili ja sanoi: "Ei millään pahalla, Sheamus, mutta... oletko varma, että sinä edes olet mukana koko ottelussa?"

Sheamusta nauratti. "Mikä ihmeen kysymys tuo nyt oli olevinaan?" hän kysyi, mutta Cena jatkoi vakuutteluaan: "Siis... ihan oikeasti, Sheamus. Sinä et ole mukana Elimination Chamberissä." Irkku jatkoi naureskeluaan. "Entä sitten, Cena? Minä ottelen vaikka viittä eri painijaa vastaan putkeen tehdäkseni tieni Elimination Chamberiin, ja siihen ei kenelläkään ole mitään sanottavaa!"

Cena katsoi Sheamusta valitteleva ilme naamallaan ja totesi: "Itse asiassa, Sheamus... kyllä on — Raw'n uusi toimitusjohtaja Bret 'The Hitman' Hart kertoi minulle, että koska sinä hävisit minulle kahdesti peräkkäin et sinä tule saamaan minkäänlaista mahdollisuutta päästä Eliminaatiokammioon mukaan."

"Mitä?! Tämä on silkkaa vääryyttä! Missä on tasa-arvoisuus?" riehui Sheamus, mutta se ei auttanut mitään. "Nyt voitkin, Sheamus, lähteä pois kehästä, jotta saan sanoa sanottavani loppuun", totesi Cena, mutta irlantilainen miekkonen ei totellut häntä. "Minä... minä... argh!" Sheamus karjui. Lopulta tapahtui kuitenkin käänne, joka muutti segmentin suunnan.

"Nyt!" huudahti Sheamus, jolloin Cena alkoi ihmetellä, mitä Sheamuksella oli oikein mielessään. "Nyt!" huusi Sheamus uudestaan, ja silloin ilmestyi kuvan oikeaan laitaan yleisön seasta kehään juossut Randy Orton! Cena ei ehtinyt siinä edes kissaa sanoa, ennen kuin kyykäärmemäinen Orton oli jo löynyt häneltä vintin pimeäksi, ja ärsyttävää röhönauruaan hekottanut Sheamuskin liittyi varsin pian Randyn toimintaan mukaan. Lopulta Orton jätti Cenan hetkeksi rauhaan ja totesi mikrofoniin: "Cena... Sheamus on oikeassa: sinä et tule selviämään WWE:n mestarina Elimination Chamberin yli. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin... sinä et tule selviämään edes Elimination Chamberiin!" Silloin Matt Striker totesi, että hän taitaa tietää, mitä Randyllä on mielessään... jep, sepä juuri — pirullinen potku mestarin kalloon!

Vaan juuri ennen kuin Orton oli tekemässä kauhutekoaan kaikuivat sanat "S-O-S, I here 'em callin'! S-O-S, I here 'em shoutin'!" areenan kaiuttimista, ja sehän tiesi vain ja ainoastaan yhtä asiaa — Royal Rumble -voittaja Kofi Kingstonin sisääntuloa! Hetkeäkään haaskaamatta ryntäsi Kofi kuin leijonalaumaa paeten kehään, missä hän onnistui lyömään sekä Ortonille että Sheamukselle luut kurkkuun kirpeillä potkuillaan ja lyönneillään. Lopulta Kingston kuitenkin oli menettää yliotteensa, jolloin Orton ja Sheamus kävivät erittäin aggressiivisesti hänen kimppuunsa. Kauan eivät heel-jantterit kyenneet kuitenkaan Kofeiini-Kingstonia murjomaan, sillä WWE-mestari Cena heitti nopeasti molemmat limanuljaskat nuoraneliöstä ulos ja jäi kehään juhlimaan saavutustaan Kofin kanssa. Ja juuri Michael Colen päiviteltyä sitä, ettei tuskin mikään saisi paikalla olevaa yleisöä enää yhtään äänekkäämmäksi räjähti yleisö entistä kovempaan huutoon Bret Hartin ilmestyessä sisääntulorampin alkupäähän mikrofoni kourassaan. "Luulen, että illan pääottelu on lyöty nyt lukkoon: Sheamus ja Randy Orton kohtaavat Kofi Kingstonin ja John Cenan tag team -ottelussa!" ilmoitti Hart. Bretin ilmoituksen jälkeen olikin hyvä häippäistä illan ensimmäiselle mainoskatkolle.
B

Mainoskatkon jälkeen Cody Rhodes ja Ted DiBiase seisoivat kehässä mikrofonit käsissään. DiBiase ja Rhodes hypettivät tulevaa otteluaan Hart Dynastya vastaan ja muistuttivat sitten D-Generation X:ää siitä, että he elättävät vieläkin toiveita joukkuemestaruuksien voittamisesta. Pian kuitenkin Hart Dynasty astui verhojen takaa esiin keskeyttäen Legacyn promohetken. Kehään päästyään kanadalaiset alkoivat uhitella Rhodesin ja DiBiasen kanssa samalla kun Natalya sanoi, etteivät Rhodes ja DiBiase tulisi koskaan ansaitsemaan mahdollisuutta otella joukkuemestaruuksista niin kauan kuin ne samaiset mestaruusvyöt ovat myös Tysonin ja Davidin tähtäimessä. Lopulta tämä illan avausmatsina toimiva kahden heel-joukkueen kohtaaminen oli valmis alkamaan.
B

Tag Team Match
The Legacy vs. The Hart Dynasty (w/ Natalya)
Matsin alku oli Hart Dynastyn hallintaa: suurikokoinen David Hart Smith piti kehävuorossa olleen DiBiasen helpohkosti aisoissa käyttämällä rauhallisia mutta tehokkaita submission-otteita ja pienehköjä, Snapmaren kaltaisia heittoja. Vasta ottelun toisen kehäminuutin kohdalla alkoi tapahtua, kun Smith vaihtoi pienikokoisemman tag-kumppaninsa, Tyson Kiddin, kehään. Kidd ja DiBiase pistivät paljon vauhdikkaampaa äksöniä pystyyn, mutta pian se äksöni koki loppunsa, kun Ted vaihtoi Codyn kehävuoroon.

Rhodes sai Tysonista melko helposti hallinnan tekemänsä Powerslamin ansiosta. Loputtomiin ei Cody kyennyt kuitenkaan dominoida ottelun kulkua, sillä Tysonin iskemät stiffit lyönnit ja etenkin potkut saivat hänen otteensa lipsumaan pahemman kerran. Viimeinen niitti oli se, kun Natalya keräsi Codyn huomion itseensä nousemalla apronille, minkä jälkeen Tyson junttasi vastustajansa hienolla German suplexilla kanveesiin. Selätystä kanukki ei kuitenkaan Dustyn lapsesta saanut, mutta henkisen etulyöntiaseman kyllä.

Kohta toiminta oli karannut täysin käsistä: kaikki neljä painijaa olivat samaan aikaan kehässä, eikä tuomari pystynyt tekemään tilanteelle mitään. Niinpä katsojat saivat nauttia toinen toistaan komeammista heitoista ja liikkeistä, joista etenkin Cody Rhodesin Moonsault ja Tyson Kiddin Flying legdrop olivat kansan mieleen. Kaikki kiva loppuu kuitenkin aikanaan, ja tämän ottelun päättäjäksi muodostui Smithin ja Kiddin DiBiaselle iskemä Hart Attack -liike, josta Ted ei enää jaksanut nousta ylös. Vakuuttava voitto kanadalaisille.
C+

Mutta ei se voitto tuntunut olevan heille riittävän vakuuttava saavutus kuitenkaan: kanukit jatkoivat Rhodesin ja DiBiasen pahoinpitelyä vielä ottelun jälkeenkin. Miehet hakkasivat Legacyn jätkiä armotta turpiin ja kaiken lisäksi ilkeä Natalya nöyryytti sekä Codyä että Tediä läpsäisemällä molempia poskelle. "Mehän sanoimme teille!" kiljui punapäinen Neidhart, minkä jälkeen Hartit lähtivät tyytyväisinä verhojen taakse.
B-

Backstagella tapahtui seuraavaa: Randy Orton oli mennyt Sheamuksen pukuhuoneeseen. "Sheamus... täytyy sanoa, että se sinun ehdottamasi Cenan yllättäminen oli hyvä idea", sanoi Orton, mihin Sheamus reagoi hymyilemällä leveästi. "Mutta muista kuitenkin se, etten minä siltikään pidä sinusta", Orton jatkoi. "Vai niin", Sheamus sanoi, "no, ei se mitään — tunne on nimittäin molemminpuolinen." Randy tuijotti Sheamusta tiukasti, kunnes hän lopulta alkoi hieman hymyillä ja totesi: "Mutta ei anneta sen häiritä. Yhdistetään tänään voimamme ja sadistiset mielemme ja tehkäämme Kofi Kingstonista ja John Cenasta selvää jälkeä, eikö niin?" kysyi Randy, mihin Sheamus vastasi röhönaurua höröttäen. "Sehän on selvä, Randy!" ilmoitti ex-mestari, minkä jälkeen Sheamus ja Orton kättelivät ja Randall lähti lätkimään irkun pukkarista. Onko Kofilla ja Cenalla mitään mahdollisuutta päihittää Sheamuksen ja Ortonin pirullista joukkuetta?
B+

Vielä ennen illan seuraavaa ottelua (Big Show vs. Mark Henry) nähtiin lyhyt backstage-segmentti, jossa viime viikolla oman Elimination Chamber -karsintaottelunsa Randy Ortonille hävinnyt MVP preppasi ystäväänsä Mark Henryä viemään Big Show'n kaljun päänahan. "Sinä pystyt siihen, Mark!" kannusti MVP ystäväänsä, minkä jälkeen jokin kova taisteluhenki sytytti liekin Henryn sydämeen ja Maailman Vahvin Mies lähti päättäväisesti kävelemään kohti taistelutannerta. Kumpi voittaa?
B-

Elimination Chamber Qualifying Match
Mark Henry (w/ MVP) vs. Big Show
Jaa'a, ainakaan ottelun alkukahinoista selvää voittajasuosikkia ei ollut helppo nimetä: molemmat jättiläiset olivat vuorotellen hallinnassa, eikä kumpikaan saanut matsista selvää etulyöntiasemaa. Kaikki oli siis — kuten Matt Striker asian selostuspöydän takaa ilmaisi — pienestä kiinni, koska yksikin Scoop slam tai Vertical suplex olisi tässä ottelussa ratkaiseva tekijä. Kyseisiltä ratkaisevilta tekijöiltä kuitenkin vältyttiin, sillä sekä Henry että Bigsu tiesivät matsin panoksen tärkeyden ja ymmärsivät näin ollen otella ottamatta turhia riskejä. Lopulta kyse olikin siitä, kumman kunto pettäisi ensin. Ja kehän laidalla ystäväänsä täydellä sydämellä kannustaneen MVP:n harmiksi se oli juuri Henry, joka jäi vastustajansa vauhdista jälkeen: Maailman Suurikokoisin Atleetti (eli Big Show) heitti Henryn yhä uudestaan ja uudestaan kehäköysiin, mikä sai Markin läähättämään juoksulenkillä vasten tahtoaan olevan lihavan koiran lailla. Ja sen läähättävän koiran Big Show onnistui helposti tuhoamaan perkeleellisen brutaalilla Knockout punchillaan, joka toi — kuten aina — Show'lle laskun kolmeen.
B

Show'n ja Henryn välisen karsintamatsin jälkeen käytiin mainoskatkolla, jonka jälkeen jatkettiin vielä tovi Show'n parissa: tiensä Henry-voittonsa myötä Elimination Chamber -otteluun tehnyt Bigsu uhosi haastattelupisteellä pistävänsä Cenan "ja ne kaikki muutkin pellet" ruotuun kahden viikon päästä käytävässä PPV:ssä. "Vihdoinkin on tullut minun vuoroni tähdittää WrestleManiaa WWE:n hallitsevana mestarina!" karjaisi Show, minkä jälkeen hän lähti kävelemään pukuhuoneeseensa. Aivan yksin. Ilman Jerichoa, ilman Miziä. Ilman ketään. :cry: Vieläpä näin ystävänpäivän alla. :cry: Liekö Show'lla enää ainuttakaan ystävää. :cry: Smyy, itketäänpä hetki yksinäisen Big Show'n kuivan tunne-elämän vuoksi. :cry:
B+

Mizistä puheen ollen... ohjelma jatkui juurikin hänen promollaan. Vuoden 2009 lokakuun 5. päivänä United States -mestaruuden itselleen voittanut Miz hypetti illan seuraavaa matsia eli hänen ja Jack Swaggerin välistä kohtaamista United States -mestaruudesta sanomalla Swaggerin olevan henkiseltä tasoltaan ja kypsyydeltään 10-vuotias poikanen 27-vuotiaan miehen kehossa. "Sinä et tule koskaan päihittämään minua!" huusi Miz vihaisesti promonsa loppuun, minkä jälkeen hän lähti talsimaan päättäväisesti kohti kehää.
B

WWE United States Championship
Jack Swagger vs. The Miz (c)
Kun sisääntulot, kehäänkuulutukset ja mestaruusottelun virallistamiset oli suoritettu, Miz ja Swagger seisoivat nenät vastakkain kehässä valmiina tappelemaan Matt Strikerin nimeätessä illan show'n "kummallisten taisteluparien illaksi" (viitaten useisiin heel vs. heel -kohtaamisiin). Oli ottelupari kummallinen tai ei, itse äksöni oli sitä tyypillistä kahden miehen välistä tappelua. Alkuun United States -mestari Miz oli hätää kärsimässä Swaggerin voimakkaiden otteiden keskellä, ja vaikka mestari pääsi aina aika ajoin ottelun hallintaan esimerkiksi raapaisemalla ykköshaastajaa silmistä, pysyi matsi silti melko hyvin Jaakon nimissä. Ja jotta yleisö ei olisi täysin nukahtanut kahden heel-painijan välisen matsin seuraamiseen pyrki Swagger aina välillä väläyttelemään toinen toistaan kauniimpia heittoja, joista energinen yleisö nautti täysin rinnoin.

Ottelun puolivälissä Swagger menetti kuitenkin hallinnan puolustavalle mestarille, joka blokkasi erään Swaggahin useista suplex-yrityksistä, teki tälle salamannopean low blow'n tuomarin selän takana ja alkoi sitten työstää tämän yläruumista — pahamaineinen Skull Crushing Finale mielessään. Kauan ei Miz kuitenkaan kyennyt pitämään voitontahtoista Jaakkoa aisoissa, vaan Swagger tönäisi Mizin köysiin ja teki tälle uskomattoman Belly to Belly -heiton, minkä jälkeen Swagger liiskasi mestarin allensa sillä tutulla kulmauksesta tehdyllä mahaplötsillään. Selätystä Swagger ei kuitenkaan saanut, mutta sehän ei ykköshaastajaa lannistanut: mies — jo haistaen US-mestaruuden voiton sieraimiensa pohjassa — käski Mizin nousta ylös ja juoksi sitten köysiin pyykkinaru mielessään, mutta ovela mestari onnistui livahtamaan haastajan alta. Heti väistöliikkeensä jälkeen tosi-tv-tähtenäkin loistanut (ja "loistanut") Miz pyrki lopettamaan ottelua tavaramerkikseen nouseella lopetusliikkeellään, mutta... silloin Swagger tönäisi mestarin taas pois luotaan ja — kyllä! — junttasi hänet perkeleellisellä töminällä kanveesiin Gutwrench Powerbombilla! 1... 2... ja 3, meillä on uusi United States -mestari!
B-

Jack Swagger hyppäsi riemusta kattoon, kun tuomari ojensi hänelle ensimmäistä kertaa ikinä United States -mestaruuden. Yleisökin piti asiasta, sillä Swagger oli paljon pienempi paha kuin Miz. Miz sen sijaan oli täysin shokissa. Mitenköhän Miz tulee suhtautumaan häviöönsä ensi viikon Raw'ssa?
B-

Samalla kun Swagger oli juhlimassa voittoaan tapahtui backstagella hirveitä asioita: David Hart Smith ja Tyson Kidd hakkasivat Triple H:ta ja Shawn Michaelsia rajusti terästuoleilla ympäri kehoa — ilkeämielisen Natalyan käskyjen ohjaamana, tietty. "Lyökää molempia vielä kerran päähän!" huusi Natalya, ja Smith ja Kidd tottelivat. Lopulta kumpikaan D-Generation X:n jäsenistä ei liikautellut edes raajaakaan. Vasta se riitti tyydyttämään Natalyan mielen. Mutta sitten tapahtui jotain, mitä Hartit eivät olisi ehkä toivoneet...
B+

Nimittäin Bret Hart saapui äärimmäisen vihaisena paikalle. "Mitä helvettiä te oikein luulette tekevänne, penikat?!" karjui Raw'n tuore toimitusjohtaja, mikä sai jokaiselle Hart Dynastyn jäsenelle sormen suuhun. "Me — tuota noin niin — teimme... palveluksen... öö, sinulle!" vakuutteli Natalya, mutta Bretiä asia ei hymyillyttänyt lainkaan. "Mikä hiton palvelus tämä on?" tivasi Hitman. Natalya nielaisi syvään ja kysyi: "No, tuota, etkös sinä vähän niin kuin... vihaa näitä pellejä?"

Bret ei kommentoinut asiaa mitenkään, mutta hän sanoi, ettei moinen sikamainen käyttäytyminen ole soveliasta Hart-nimeä kantavilta henkilöiltä eikä se missään nimessä kuulu Hart Dungeonin salattuihin oppeihin. "Olemme pahoillamme, Bret... me luulimme, että tämä ilahduttaisi sin..." tilitti David Hart Smith, mutta Hitman ei kuunnellut. "Olkaa hyvä ja häipykää silmistäni — nyt! Ja jos haluatte, etten aseta teille porttikieltoa Raw'hon, saatte pyytää lääkintämiehet paikalle — heti!" vaati Bret, mihin Hart Dynastyn jäsenet joutuivat ylpeytensä niellen nöyrtymään. Oh my.
B+

Lisää draamaa nähtiin Legacyn pukuhuoneessa. Cody Rhodes ja Ted DiBiase eivät voineet käsittää sitä, miksi he hävisivät tärkeän ottelun Harteille. He eivät voineet myöskään käsittää sitä, miksei Orton ollut avittamassa heitä heidän matsissaan niin kuin Natalya oli auttamassa Smithiä ja Kiddiä. "Mikä hemmetin ystävä se sellainen on?" kysyi Rhodes. "Kaiken kukkuraksi se hengaa nykyään jonkun hiton irlantilaisen friikin kanssa", jatkoi DiBiase. Lopulta DiBiase ja Rhodes sanoivat, että asialle on tultava muutos, minkä jälkeen segmentti päättyi ja illan pääottelu sai luvan alkaa.
C+

Main Event — Tag Team Match
Sheamus & Randy Orton vs. John Cena & Kofi Kingston
Kotiläksynsä hyvin tehnyt Matt Striker osasi hypettää tätä ottelua kolmella tavalla: kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Sheamus ja Randy Orton taggaavat yhdessä, kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Sheamus itse asiassa ottelee tag team -ottelussa WWE-uransa aikana ja kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Kofi Kingston ottelee sitten Royal Rumblen voittamisen. Striker kyseenalaistikin Sheamuksen ja Ortonin mahdollisuudet voittoon ottaen huomioon sen, ettei Sheamuksella ole "Survivor Seriesissä käydyn eliminaatio-ottelun lisäksi" ollenkaan kokemusta joukkuetyöskentelystä siinä missä sekä Cena että Kofi ovat molemmat entisiä joukkuemestareita.

Statistiikalla ei ollut kuitenkaan tässä ottelussa loppujen lopuksi mitään merkitystä, sillä Sheamuksen ja Randallin yhteistyö osoittautui pysäyttämättömän toimivaksi: irkku ja Orton kykenivät pitämään face-kaksikon hyvin aisoissa rajuilla ja aggressiivisilla iskuillaan. Etenkin Cena otti ottelussa erittäin paljon osumaa, mikä lopulta kumosi Strikerin viimeisetkin epäilykset siitä, mitkä ovat heel-kaksikon mahdollisuudet voittoon. "Eihän heitä pysäytä kukaan eikä mikään!" hihkaisi innostunut Striker, mihin Cole nyrpeänä vastasi uskovansa yhä Cenan ja Kofin voittoon. Syytä uskoonsa Cole sai hyvin pian: pahassa pinteessä ollut Cena kykeni pitkän kamppailun jälkeen vaihtamaan energisen tag-parinsa sisään, ja silloinhan vasta kekkerit alkoivat.

Lyöntejä, potkuja, kierrelyöntejä ja kierrepotkuja ja kulman päältä tehtyjä hyppypotkuja — niistä koostui Kingstonin liikearsenaali. Ottelua selvästi ennen Kingstonin kehävuoroa dominoineet Sheamus ja Orton eivät millään pysyneet jaloistaan luonnottoman vikkelän Royal Rumble -voittajan vauhdissa mukana, ja lopulta heel-kaksikko tuntui olevan niin pahassa pinteessä, että he tiesivät tasan yhden keinon olla menettämättä kasvojaan... He nimittäin kävivät hakemassa itselleen terästuolit, joilla he alkoivatkin hakata sekä Kingstonia että Cenaa rajulla tavalla. Ja sehän tarkoitti tietysti sitä, että ottelu päättyi diskaukseen.
B+

"Siitäs saat", Sheamus huusi, "ja siitä!" Lopulta Sheamus ja Orton olivat saaneet tarpeekseen Cenan ja Kofin kiduttamisesta, jolloin he jäivät kehään juhlimaan. Mutta auta armias sitä virhettä, kun Randy Orton nosti John Cenan mestaruusvyön ilmaan. Silloin Sheamus otti Ortonia ranteesta kiinni ja repi mestaruusvyön itselleen, mistä syttyi Ortonin ja Sheamuksen välinen verbaalinen sota. Lopulta miehet saivat sovittua erimielisyytensä niin, että he päättivät asettaa mestaruusvyön kanveesissa viruneen Cenan selän päälle ja olla pitelemättä sitä enää pidempään. Onko Sheamuksesta ja Ortonista kehittymässä tämän vuosituhannen ns. Power Trip, vai hajoaako tämä tulenarka allianssi jo ensi viikon Raw'ssa? Mitä Miz ja Jack Swagger tekevät seuraavassa jaksossa? Kuinka D-Generation X reagoi Hart Dynastyn antamaan selkäsaunaan? Ketkä täyttävät Elimination Chamberin loput spotit? Miten Cena ja Kingston kostavat Sheamukselle ja Ortonille? Ensi viikon Raw'ta et voi missata!
B+

Koko show'n arvosana: B-</center>

Quick results:
1. The Hart Dynasty def. The Legacy
2. Big Show def. Mark Henry in an Elimination Chamber Qualifying Match
3. Jack Swagger def. The Miz (c) for the WWE United States title
4. John Cena & Kofi Kingston def. Sheamus & Randy Orton by DQ

World Wrestling Entertainment presents... Elimination Chamber
– sunnuntai, helmikuun toinen viikko

Varmistetut ottelut:

WWE Heavyweight Championship – Elimination Chamber Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. Big Show vs. Randy Orton vs. John Cena (c)

World Heavyweight Championship – Elimination Chamber Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. Chris Jericho vs. CM Punk vs. The Undertaker (c)

ECW Championship – Elimination Match
??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. ??? vs. Christian (c)

Tarjoa viikonlopun bisset, niin saatan ehkä uhrautua vääntämään väkinäisiä kommentteja...

...

Noei, kyllähän tätä on yhä tullut luettua, mutta SmackDownista ja varsinkaan ECW:stä en oikein mitään erityistä kommentoitavaa keksinyt – olivat ne siitä huolimatta hyviä, vaikka ECW:ssä esiintyneistä painijoista lähes puolet ovat täysiä tuntemattomuuksia... Vance Archer? Abraham Washington? Rosa Mendes? Yoshi Tatsultakin olen tsägällä nähnyt yhden, neljän minuutin pituisen ottelun.

Oli miten oli, SD:ssä diggasin erityisestä Batistan roolista ja siitä, ettei Drew McIntyren voittoputkea jatkettu ikuisuuksiin. Se on nimittäin niin kulutettu kuvio, että jannu pysyy voittamattomana aina siihen asti kunnes on jo suht. iso nimi, ja joku underdog/debytantti-face ottaa yllätysvoiton – tappio The Undertakerille oli siis kaikin puolin hyvä päätös.

Sheamuksen toiminta RAW'ssa ihmetytti hieman: jos hänellä ei kerran ole mitään mahdollisuuksia päästä Elimination Chamberiin ottelemaan, miksi hän juonitteli kaiken maailman ansoja ja muita vastaavia Randy Ortonin kanssa John Cenan pään menoksi? Jos itse olisin tuon vitivalkoisen rumiluksen saappaissa, olisin ennemmin pistänyt Ortonin sellaiseen kuntoon ettei hän EC:ssä pääsisi ottelemaan – ja saattanut tuolla tempulla päästä täyttämään Randallin paikan kammiossa. Noo, onhan EC:hen vielä pari viikkoa aikaa, joten mitä tahansa saattaa tapahtua, mutta aika oudolta tuo omiin silmiini näytti.

... Toisaalta taas Sheamushan voisi juurikin Ortonin kanssa yrittää saada Cenan siihen kuntoon, ettei itse mestari selviytyisi Elimination Chamberiin saakka. Ja tuo kävisi järkeen, koska hän ei ole Cenaa pystynyt edes päihittämään kahdella viime yrittämällään... Joo, tuo aiempi kappale tekstiä oli siis oikeastaan täysin turha. Fuck.

Tuosta huolimatta RAW oli ihan rentoa luettavaa, ja jatkossakin tulee silmäiltyä tätä – teksti on nimittäin hyvää ja todella kevyttä, verrattuna vaikkapa tuohon omaan WWF-tekeleeseeni. 8-[