Foorumiarkisto

← Yleinen keskustelu

Impromptu-ottelut ja -segmentit PPV:issä

Viime aikoina WWE:llä on ollut jokin kummallinen trendi bookata PPV-tapahtumiinsa läjäpäin pseudoimprovisoituja matseja ja kohtauksia eli ns. impromptu-otteluita ja -segmenttejä. Mustavalkoisinhan ero PPV:iden ja viikoittaisohjelmien välillä on ollut jo ties kuinka pitkään se, että viikoittaisissa nähdään oikeastaan pelkästään näitä ennalta mainostamattomia matseja ja kohtauksia, joiden avulla sitten taas mainostetaan PPV-lähetyksiä ja niiden antimia. Minkä ihmeen takia meille siis syötetään nyt impromptu-kamaa myös PPV-lähetyksissä? (Vaikkei minulla kaiketi edes olisi varaa valittaa asiasta näin ei-maksavana asiakkaana...)

On totta, että toisinaan "yllätysottelut" yllättävät positiivisesti, kuten esimerkiksi Extreme Rules -PPV:n avausottelun kohdalla kävi – me saimme kuin saimmekin Unified Tag Team -mestarit Mizin ja Big Show'n ruutuun emmekä sen lisäksi jääneet paitsi esim. Hart Dynastyn tai John Morrisoninkaan PPV-esiintymisistä. Mutta ikävä tosiasia on se, että yleensä fiilis on toinen: katselen PPV:n mainostettujen otteluiden vuoksi, mikä tarkoittaa sitä, etten halua venata odottamiani ja suuresti mainostettuja huippuotteluita kahlaamalla joidenkin viikoittaismatseilta haiskahtavien Miz–MVP- tai Lay-Cool – Maryse & Gail Kim -koitoksien läpi.

Kenties karmein historian tuntema impromptu-tapaus oli se aivan liian pitkäksi venynyt, jumalanpalvelustilaisuuttakin tylsempi segmentti Undertakerin, Vickie Guerreron ja Big Show'n välillä vuoden 2008 Unforgivenissä. Silloin pisti ihan oikeasti vituttamaan se, että moisen ylipitkän ja laimean segmentin vuoksi tuhlattiin liki 20 minuuttia tärkeää PPV-aikaa, jonka olisi aivan hyvin voinut käyttää esimerkiksi Chris Jericho – Shawn Michaelsiin. Kaiken lisäksi se liian pitkäksi venynyt ja liveyleisöäkin tylsistyttänyt ah, niin shokeeraava segmentti sai todella antiklimaattisen lopun, kun koko homma huipentui Big Show'n nyrkkeilytuokioon ja 78. heel turniin. Voiko enää kuivempaa PPV:n täytettä olla?

Kaiken lisäksi impromptu-ottelut ja -kohtaukset eivät saa mitään aikaiseksi PPV:iden ostolukuja ajatellen. Eihän kukaan täysjärkinen katselija osta PPV:tä se toivomus takaraivossaan, josko ne nyt päättäisivätkin vielä lisätä sen Miz–MVP:n sinne korttiin vai eivät. Joo, eihän fanin (varsinkaan warettavan sellaisen) kuuluisi näihin seikkoihin puuttua, tiedetään, mutta on se kai silti oikeudenmukaista kyseenalaistaa painiyhtiön pyrkimyksiä sen näitä tunnelmaa tappavia kohtauksia ja matseja bookatessaan. Kivaa extraa livekatsomolleko? Juu, mutta niinhän ne show'ta edeltävät dark matchitkin ovat. Useimmiten kyseessä onkin turhaa ja tarpeetonta ajantäytettä, sanon minä.

Mutta älkää nyt käsittäkö pointtiani väärin – minulla ei ole mitään PPV:issä esitettäviä segmenttejä vastaan. Eihän se olisi painishow eikä mikään, jos koko lähetyksen ajan nähtäisiin pelkkiä matseja matsien perään. Tottahan toki kaikki ne lyhyet haastattelut ja promovideot kuuluvat PPV-lähetyksiin luomaan tunnelmaa ja jännitystä, mutta ongelma ei piilekään varsinaisesti siinä, saisiko PPV:ihin bookata impromptu-segmenttejä vai ei, vaan siinä, minkälaisia ne mainostamattomat kohtaukset ovat. Kovia matseja edeltävät pikku haastattelut menevät, (etenkin) WrestleManioille tyypilliset päättömät huumoripläjäykset menevät, suuret paluut, debyytit ja turnit menevät mutta esimerkiksi Breaking Pointin kammottavan pitkän ja yleisön energisyyttä teurastaneen Ziggler–Morrison–Patterson-kohtauksen kaltaiset ei-toivotut "viikottaissegmentit" eivät. Loppujen lopuksi kyse on siis siitä, mikä kuuluu PPV:hen ja mikä ei.

Shokeeraavien (impromptu-)paluiden, turnien ja debyyttien lisäksi myös mainostetut segmentit ovat tietysti asia erikseen. Näitä tällaisia mainostettuja segmenttejä on aikojen saatossa nähty paljon; kenties yksi tunnetuimmista sellaisista oli Randy Savagen ja Elizabethin häät vuoden 1991 SummerSlamissä. Myös tänä iltana on luvassa moinen mainostettu segmentti, kun RAW'n toimitusjohtaja Bret Hart antaa NXT-köörille vastauksen siitä, saavatko aggressiiviset keltanokat WWE-sopparit vaiko eivät. Tällaiset segmentit eivät häiritse allekirjoittanutta lainkaan, koska ne tuntuvat – ainakin yleensä – liian suurilta kohtauksilta viikoittaisiin ja koska on ollut alusta saakka selvää, että sellaisia segmenttejä on luvassa illan aikana.

Ehkä vika piileekin siinä suomalaisen miehen peräänantamattomuudessa. Ei tahdota ostaa sikaa säkissä, vaan halutaan tietää tasan tarkkaan kaikki ostettavasta tuotteesta. Sitten sieltä säkistä kuitenkin kömpii ulos se hiton sika, kun kesken hyvän PPV:n kehään astelee William Regal, joka ajautuu täysin tuulesta temmattuun sanaharkkaan väkinäisen face-Edgen kanssa. Se tappaa PPV:n tunnelmaa ja erityisyyttä Jerry Lawlerin kulahtaneen ja suorastaan surkean selostamisen lailla.

Ja sitten siihen suureen kysymykseen: mitä mieltä 'Alertin väki on PPV:ihin bookattavista impromptu-otteluista ja -segmenteistä? Pelkästään tämän viestin kannalta ei tosin kannata välttämättä äänestää, sillä tämän postauksen tarkoitus oli tuoda esiin lähinnä niitä impromptu-otteluiden ja -segmenttien vikoja ja kompastuskiviä, joista ei ole juurikaan keskusteltu – ei ainakaan tämän foorumin puolella. Tokihan joku voi vetää näitä kyseisiä segmenttejä ja otteluita kehuvan puolustuspuheenkin, joka painottunee sähköisiin paluihin, turneihin, debyytteihin, feudin aloituksiin sun muihin vastaaviin hienouksiin, mutta en nähnyt niiden hypettämistä yhtä tärkeäksi kuin epäkohtien esille tuomista – kyllähän kaikki kuitenkin tietävät, kuinka mahtavia ne PPV:issä tapahtuvat suuret impromptu-segmentit ovat.

Kaiken tämän jälkeen korkkaan kyselyn sanomalla, että huono juttu. Minä en kaipaa impromptua PPV:ihini – en ainakaan näin usein saatikka näin turhaan.

EDIT: Tuo Big Show'n, Vickien ja Undertakerin segmentti tapahtuikin Unforgivenissä, ei No Mercyssä. Virhe korjattu.
enska kirjoitti:
Mutta ikävä tosiasia on se, että yleensä fiilis on toinen: katselen PPV:n mainostettujen otteluiden vuoksi, mikä tarkoittaa sitä, etten halua venata odottamiani ja suuresti mainostettuja huippuotteluita kahlaamalla joidenkin viikoittaismatseilta haiskahtavien Miz–MVP- otteluiden läpi.


Omasta mielestäni EC:N ja RR:n Miz - MVP matsit ovat olleet viihdyttäviä otteluita. Sen varmaan huomaa myös näistä arvosteluistani mitä olen PPV:stä tehnyt. RR:n koitokselle annoin 3½ tähteä ja EC:n jopa 4-. Olen ollut todella tyytyväinen että nämä matsit ovat olleet kortissa.
Vähän mahdoton äänestää tästä. Siis totta hitossa hyvä impromptu on hyvää, mutta huono impromptu vastavuoroisesti huonoa. Siitä diggaan kovasti, että PPV-tapahtumiin bookataan jotakin yllättävää ja merkityksellistä, kuten nyt tosiaan nämä NXT- ja Kane-anglet. Tulee sellainen fiilis, että jotain suurta on tapahtumassa... toisaalta tässä on sitten olemassa myös pettymisen mahdollisuus.

Yleisesti ottaen olen todennut elämässä sen, että odotus on melkein aina puoli- tai vielä enemmänkin ruokaa. Tylsät matsit, jotka eivät muuten kiinnostaisi, saadaan kiinnostaviksi juuri hypetyksellä ja sillä, että katsoja ehtii käydä läpi mahdollisia skenaarioita. Impromptu-otteluissa tätä ehtii harvemmin tapahtua, koska ne ovat tavallisesti vieläpä lyhyttä täytettä.

Hienoimpia hetkiä vapaapainiviikoittaisten parissa ovat ne, kun kehään astelee ottelupari, josta ei millään osaa valita voittajaa. Tällöin saa tosissaan jännittää, kumpi nousevista tähdistä vie taiston nimiinsä. Toki tämä on ihan ok PPV:ssäkin, jos samanlainen jännitys on olemassa.

Eli siis kiteytyksenä: hyvä impromptu on hyvää, huono impromptu huonoa.
Vähän kaksipiippuinen juttu. Ehkä se nyt kuitenkin menee enemmän hyvän jutun puolelle, sillä enimmäkseen tuollaiset yllättävät täytematsit ovat olleet juurikin yllätyksellisyytensä puolesta piristäviä välipaloja ennen illan varsinaisia otteluja (hyvänä esimerkkinä Jeff Hardyn ja MVP'n lyhykäinen matsi Judgment Day 08'ssa). ER'n tag-turmoil oli kyllä hieman "ei-toivottu" yllätys, sillä olinhan tuossa kohtaa jo varautunut näkemään Triple H'n ja Sheamuksen kovaotteisen brawlin.

TNA'ta en ole nyt hetkeen seurannut, mutta erityisesti siellä nuo PPV'iden impromptu-matsit ovat olleet aivan kamalan huonosti bookattuja, tyyliin "Abyss vs. Desmond Wolfe, Ultimate Crudge Match", ja sitten koko matsille on annettu kestoa vajaat 5 minuuttia.
Nalle kirjoitti:
ER'n tag-turmoil oli kyllä hieman "ei-toivottu" yllätys, sillä olinhan tuossa kohtaa jo varautunut näkemään Triple H'n ja Sheamuksen kovaotteisen brawlin.


ER??

Edit: Aa... Extreme Rules...