Lainaus RAW-ketjusta:
Meinasin aluksi vastata Panufemman viestiin RAW-ketjuun, mutta tulinkin sitten toisiin aatoksiin ja päätin aloittaa kokonaan uuden aiheen.
Täällä ketjussa tarkoituksena on siis vertailla RAW'ta ja SmackDownia keskenään. Juttua voi heittää joko yleisellä tasolla tai halutessaan vaikkapa vertailla viikon molempia ohjelmia keskenään — eli kumpi ohjelma lopulta viihdyttää kunakin viikkona enemmän.
Aloitan itse analyysini yleisellä tasolla.
RAW:
RAW'sta ohjelmana minulla on sekä hyviä että huonoja ennakkoviboja. Parhaita puolia on selkeästi se, että show esitetään USA:ssa suorana, ja siihen ladataan siksi yleisesti ottaen ne kaikkein suurimmat yllätykset. Punabrändiä pidetäänkin historiansa vuoksi WWE:n lippulaivana.
Bookkauksellisesti RAW on kuitenkin yleisesti ottaen heikompaa kamaa kuin SmackDown. Tuntuu että käsikirjoittajilla on koko ajan tuli perseen alla ja firma seuraa katsojalukuja turhankin fanaattisesti. Monet juonikuviot alkavat ja loppuvat aivan käsittämättömästi. Pushit katkeilevat selittämättömistä syistä. Bäkkärilläkin tuntuu olevan alati jotakin kärhämää ja valtataistelua.
SmackDown!:
Olen monista shooteista saanut kuvan, että SmackDownin puolella painijoilla on paremmat oltavat. Siinä missä RAW'ssa minuuteista ja näkyvyydestä taistellaan, sinibrändissä kaikki ovat yhtä suurta perhettä. Ken Kennedy (nykyinen TNA-Anderson) puhui haastattelussaan siitä, miten Smackin puolella ymmärretään paremmin se, että yhteen hiileen puhaltamalla kaikilla menee paremmin, kun taas RAW'ssa on monilla diivamaisempi meininki. Smackin hallitsija Undertaker kuulemma heittelee kallion huipulta köysiä muille, kun taas Triple H ja Shawn Michaels enemmän koittivat estää muiden kiipeämisen huipulle. Oli miten oli, niin itse olen aina ajatellut SmackDownin painijoita kohdeltavan paremmin ja inhimillisemmin.
Smackin puolella ei ole RAW'n yllätyksellisyyttä, mutta itse katselen muuten molemmat ohjelmat aina spoilaamattomina. Smackilta odotan aina tietyllä tavalla vähemmän, minkä vuoksi ohjelma myös yllättää tavallisesti positiivisemmin. Jotenkin RAW'lta odottaa aina vähän liikaa, mutta Smackin onnistumiset tulevat puskista ja jättävät paremman maun. Perjantai sinällään on muutenkin ehkä mukavampi päivä rentoutua painin parissa.
---
Tähän ketjuunhan voisi tarinoida paljon myös rostereista, mutta en halua tehdä omasta aloituspostauksestani liian kattavaa. Sanokoon joku muu välillä jotakin.
Panu5 kirjoitti:
Raw on rautaa nykyään verrattuna Smackdowniin. Jotenkin vaan Kanen, Swaggerin ja Mysterion tähdittämä Main Event ei oikein nappaa. Sen sijaan Nexus vs. WWE nappaa erittäinkin hyvin ja oikeastaan myös The Miz on alkanut kiinnostamaan tuon salkkuvoiton jälkeen. Melinan paluukin oli hieno asia, näitten seikkojen rinnalla Smackdown tuntuu NIIN köyhältä.
Meinasin aluksi vastata Panufemman viestiin RAW-ketjuun, mutta tulinkin sitten toisiin aatoksiin ja päätin aloittaa kokonaan uuden aiheen.
Täällä ketjussa tarkoituksena on siis vertailla RAW'ta ja SmackDownia keskenään. Juttua voi heittää joko yleisellä tasolla tai halutessaan vaikkapa vertailla viikon molempia ohjelmia keskenään — eli kumpi ohjelma lopulta viihdyttää kunakin viikkona enemmän.
Aloitan itse analyysini yleisellä tasolla.
RAW:
RAW'sta ohjelmana minulla on sekä hyviä että huonoja ennakkoviboja. Parhaita puolia on selkeästi se, että show esitetään USA:ssa suorana, ja siihen ladataan siksi yleisesti ottaen ne kaikkein suurimmat yllätykset. Punabrändiä pidetäänkin historiansa vuoksi WWE:n lippulaivana.
Bookkauksellisesti RAW on kuitenkin yleisesti ottaen heikompaa kamaa kuin SmackDown. Tuntuu että käsikirjoittajilla on koko ajan tuli perseen alla ja firma seuraa katsojalukuja turhankin fanaattisesti. Monet juonikuviot alkavat ja loppuvat aivan käsittämättömästi. Pushit katkeilevat selittämättömistä syistä. Bäkkärilläkin tuntuu olevan alati jotakin kärhämää ja valtataistelua.
SmackDown!:
Olen monista shooteista saanut kuvan, että SmackDownin puolella painijoilla on paremmat oltavat. Siinä missä RAW'ssa minuuteista ja näkyvyydestä taistellaan, sinibrändissä kaikki ovat yhtä suurta perhettä. Ken Kennedy (nykyinen TNA-Anderson) puhui haastattelussaan siitä, miten Smackin puolella ymmärretään paremmin se, että yhteen hiileen puhaltamalla kaikilla menee paremmin, kun taas RAW'ssa on monilla diivamaisempi meininki. Smackin hallitsija Undertaker kuulemma heittelee kallion huipulta köysiä muille, kun taas Triple H ja Shawn Michaels enemmän koittivat estää muiden kiipeämisen huipulle. Oli miten oli, niin itse olen aina ajatellut SmackDownin painijoita kohdeltavan paremmin ja inhimillisemmin.
Smackin puolella ei ole RAW'n yllätyksellisyyttä, mutta itse katselen muuten molemmat ohjelmat aina spoilaamattomina. Smackilta odotan aina tietyllä tavalla vähemmän, minkä vuoksi ohjelma myös yllättää tavallisesti positiivisemmin. Jotenkin RAW'lta odottaa aina vähän liikaa, mutta Smackin onnistumiset tulevat puskista ja jättävät paremman maun. Perjantai sinällään on muutenkin ehkä mukavampi päivä rentoutua painin parissa.
---
Tähän ketjuunhan voisi tarinoida paljon myös rostereista, mutta en halua tehdä omasta aloituspostauksestani liian kattavaa. Sanokoon joku muu välillä jotakin.