Äärimmäisen hitaasti edennyt territorio-projektini jatkuu taas. Viimeisen 14 kuukauden aikana aiheina ovat olleet WWF, Southwest Championship Wrestling, Hawaiji ja Mid-Atlantic. Viikon sisällä olisi tarkoitus uppia vielä muutamia matseja Mid-Southista, jonka jälkeen tämä projekti jää taka-alalle ja jatkan Three Musketeers -projektia. Tämä muutos tarkoittaa luultavasti lähinnä vain sitä, että upin kyllä välillä näitä vanhempia jenkkimatsejakin, mutta en yritä edes uppia ahkerasti.
Tällä kertaa on aiheena kuitenkin Georgia, jonka historiaan mahtuu useita promoottoreita ja promootioitakin. Keskityn kuitenkin Georgia Championship Wrestlingiin ja skippaan suurimman osan historiasta, koska tietämykseni Georgiasta on suhteellisen vähäinen ja toisaalta taitaa vasta 70-luvun tapahtumat selkeimmin vaikuttaa näihin tällä kertaa upittuihin matseihin. Vuonna 1972 GCW:n omistajiin kuulunut Ray Gunkel kuoli Ox Bakeria vastaan käydyn matsin jälkeen sydänkohtaukseen. Tuo on yksi painin historian pahamaineisimmista otteluista, koska Bakerin finisher oli The heart punch ja vieläkin elää se legenda, että tuo liike olisi ollut kohtalokas. Rayn kuoltua muut omistajat ilmeisesti olettivat, että elämä jatkuu suunnilleen kuten ennenkin, mutta leskeksi jäänyt Ann Gunkel päättikin ryhtyä itse promoottoriksi vieden suunnilleen kaikki painijat ja muut työntekijät mukanaan. Ray Gunkelin entiset partnerit jäivät ilman painijoita, mutta heillä oli hyvät suhteet muihin NWA:n promoottoreihin ja he saivat nopeasti korvaavia painijoita ympäri maata. Yksi näistä oli ensimmäistä NWA:n mestaruuttaan vielä odottanut Jack Brisco, joka osti promootiosta aluksi 10%:n osuuden. Osaomistajaksi saapui myös kokenut promoottori Jim Barnett, my boy, joka palasi Australiasta, jossa hän oli pyörittänyt promootiota nimeltä World Championship Wrestling. Selostajaksi he hankkivat myöskin Floridassa selostushommia hoitaneen Gordon Solien. Myöhemmin Jack Brisco hankki toiset 10%, hänen veljensä Jerry osti 10% ja jossain vaiheessa Ole Anderson liittyi myös mukaan porukkaan. Ann Gunkelin lafka jäi vajaa pari vuotta kestäneen promootioiden välisen kamppailun jälkeen GCW:n jalkoihin, mutta nuo omistussuhteet tulivat olennaisiksi myöhemmin.
Heidän tv-show näkyi Ted Turnerin WTBS:llä, joka oli yksi ensimmäisistä suunnilleen ympäri maata näkyneistä kaapelikanavista. Turner piti painista, hän oli Barnettin kaveri ja Georgia Championship Wrestling oli suosittu ohjelma muuallakin kuin vain promootion perinteisellä alueella. Tämän huomasivat kaikkialla painijatkin, joille Georgia hyvän näkyvyyden vuoksi alkoi olla erittäin kiinnostava paikka. Ympäri maata tasokkaita painijoita tuli vierailemaan Georgiaan. Vierailtuaan pikaisesti Georgiassa, tunnettuvuudeltaan alueellisesti rajoittuneetkin painijat tulivat tutuiksi koko maassa ja painijoista tuli kotiterritorioissaankin entistä suurempia nimiä. Samalla GCW hyötyi kun heillä oli jatkuvasti käytössään hyviä painijoita. Laaja näkyvyys toi 80-luvulla myös toisen mahdollisuuden, jota ei lopulta koskaan hyödynnetty. Vuosikymmeniä NWA-promoottoreilla oli se yhteinen näkemys, että pysytään omassa rajatussa territoriossa, eikä lähdetä laajentamaan toisen alueelle. Mm. Briscot näkivät mahdollisuuden GCW:n laajentamiseen koko maahan ennen kuin esim. WCCW tai WWF ehtisi niin tehdä. Vähän kuten WCCW:n kohdalla kävi myöhemmin, myöskin Jim Barnettin näkemys oli vanhanaikainen, eikä hän halunnut lähteä kilpailemaan muiden NWA:n jäsenten kanssa, jotka koki kavereikseen. He pitivät kuitenkin joitakin tapahtumia tuossa kartassa korostetulla pohjoisemmalla alueella ja sen lähellä. Ei tuo kartta ihan tarkka ole, mutta se on WWE:n näkemys territorio-jaosta ja riittävän havainnollinen tähän tarkoitukseen. Laajan näkyvyyden myötä tv-show'n uudeksi nimeksi tuli Barnettin Australian ajoilta tuttu World Championship Wrestling.
Vuonna 1983 Georgia Championship Wrestlingin toimintaa pyöritti Ole Anderson kun Briscot painivat pääasiassa Mid-Atlanticilla. Briscot eivät olleet tyytyväisiä Andersonin toimintaan, koska Anderson mm. maksoi itselleen kovaa palkkaa eikä promootiolla ilmeisesti mennyt niin hyvin kun muille omistajille ei herunut tarpeeksi rahaa. Lopulta he kyllästyivät odottamiseen ja parin muun osaomistajan kanssa myivät 52% GCW:stä Vince McMahonille ennen kuin Ole Anderson ehti edes arvata, että jotain on tapahtumassa. Tämä johti yhteen lajin historian merkittävimpinä muistetuista päivistä, joka tunnetaan kuvaavalla nimellä Black Saturday. Lauantaina 14.7.1984 kansa kokoontui tv:n ääreen odottamaan tuttuja painijoita ja show'n kasvoja eli rakastettua selostajaa Gordon Solieta. Sen sijaan ruutuun tuli Vince McMahon WWF-matsiensa kera. Katsojat inhosivat uutta huonoa saippuaoopperapainia ja tukkivat TBS:n palautekanavat vihaisella palautteella vaatien Gordon Solieta ja vanhaa hyvää painia takaisin. Ole Anderson perusti Vincen kilpailijaksi kekseliäästi nimetyn promootion Championship Wrestling from Georgia. Ted Turner ei ollut tyytyväinen Vincen tarjontaan ja antoi myös Andersonin porukalle ohjelmapaikan. Huonommasta esitysajasta huolimatta tämä promootio pieksi Vince ratingeissä. Lopulta Turnerin painostuksesta Vince taipui myymään GCW:n Jim Crockettille, jonka JCP:hen se liitettiin.
Nyt jälkikäteen vähän huomaan, että kaikki tuo jaarittelu liittyy aika vähän näihin tällä kertaa upittuihin matseihin, mutta toivottavasti sen myötä ymmärretään, että tässä on kyse aika merkittävästä promootiosta. Vincen osto ei ainoastaan tuonut WWF:lle näkyvyyttä, vaan hänen ja Turnerin tuolloin syntyneet erimielisyydet saattoivat vaikuttaa kovastikin siihen mitä tapahtui etenkin 90-luvulla WWF:n ja Jim Crockett Promotionsista taas yhdeksi World Championship Wrestlingiksi nimetyn Turnerin ostaman promootion välillä. Nämä matsit ovat enemmänkin osoitus siitä kuinka nimekkäitä painijoita Georgiassa paini. Näiden lisäksi muita kovia nimiä olivat mm. Jake Roberts, Ole Anderson, Stan Hansen, Mr. Wrestling II, Tommy Rich, Masked Superstar jne. Ottelut eivät varmasti ole painillisesti promootion parhaimmistoa, mutta minulla on hyvin vähän Georgiaa, joten näillä on pärjättävä. Kahden matsin lisäksi upin myös mp3-muodossa olevan Wrestling Observer Live -radio-show'n, jossa keskustelun aiheena Gordon Solie.
GCW 28.3.1981 - Junkyard Dog & Ted DiBiase vs. Fabulous Freebirds (Terry Gordy & Buddy Roberts w/ Michael Hayes)
Tämä on yksi GCW:n tunnetuimmista otteluista, mutta ei painin laadukkuuden puolesta vaan yhtenä kuuluisimmista angleista. Valitettavasti en voi anglesta enempää sanoa, koska se spoilaisi ottelun, joten alla spoiler-tageissa oleva teksti kannattaa lukea vasta ottelun katsomisen jälkeen. Sen verran kuitenkin sanon, että tämä toimii yhtenä esimerkkinä Gordon Solien loistavuudesta. Mutta niin, neljä kovaa nimeä tässä matsissa mukana ja viides vielä kehän laidalla. Kaikki heistä nousivat suosionsa huipulle ehkä vasta parin vuoden päästä ja DiBiase jatkoi siitä vielä eteenpäin WWF:ssä, mutta kaikki olivat kovia nimiä jo nyt ja etenkin erilaisia painijoita. Hayes, Gordy ja Roberts muodostivat Fabulous Freebirdsin, jonka debyyttipromo Georgiassa kannattaa katsoa tästä (tuolta promon uppineelta yodog2007:lta löytyy reilusti muitakin videoita Georgiasta, joita kannattaa katsoa). Gordy oli yksi historian parhaista isokokoisista painijoista, Roberts hiljaisempi sekä teknisempi ja Hayes ei niin hyvä painija, mutta mikissä yksi parhaista ikinä. JYD ei ollut kovin hyvä kehässä eikä välttämättä mikissäkään parhaita, mutta hänen karismansa teki hänestä erittäin suositun. DiBiasen kyvyt ovatkin varmaan kaikille tutut. Ja tämähän on siis sitä kuuluisaa tv-show'ta varten kuvattu studiomatsi, joten yleisöä on vähän ja kehä on tuollainen matala. Meteliä kyllä riittää. Kuvanlaatu ei ole ihan parhaasta päästä, mutta tällaista se välillä on kun on vanhoista otteluista kyse ja vhs:t kuluvat ajan myötä.
koko: 99MB
pituus 14min
codec: xvid
spoiler:
Spoiler
Terry Gordy siis teki DiBiaselle muutaman piledriverin, joista ensimmäinen lattialle. Tästä loukkaantumis-anglesta tiesivät etukäteen vain muutamat ihmiset. Ja koska katsojat uskoivat Gordon Solieta ja hän hoiti selostuspuolen vakuuttavasti, he ottivat tämän anglen hyvinkin tosissaan. Valitettavasti tästä videosta on taidettu leikellä aika paljon ottelun jälkeistä osuutta. DiBiaselle ei tietysti oikeasti käynyt mitään, mutta hän vietti ainakin pari päivää sairaalassa ihan vain tehdäkseen loukkaantumisesta uskottavamman. Mielenkiintoista lisätietoa tuosta anglesta ja sen toteutuksesta löytyy tuosta Bobby Simmonsin haastattelusta: www.infinitecore.com/superstar/index.ph ... ost_142254GCW 28.8.1983 - Road Warriors vs. Brisco Brothers
Road Warriors aloitti ja nousi suureen suosioon nimenomaan Georgiassa. Vastassa heillä tosiaan promootiosta osan omistaneet entinen NWA World Heavyweight -mestari Jack Brisco ja hänen veljensä entinen NWA World Junior Heavyweight -mestari Jerry Brisco. Ottelumuoto on kenties Road Warrioreita suosiva no-DQ texas tornado ja panoksena heidän NWA National Tag Team -mestaruudet. Valitettavasti tässä ei ole Gordon Solien selostusta vaan dvd:tä (WWE:n RW-kokoelma, josta tämän matsin poimin) varten äänitetty Jim Rossin ja Road Warrior Animalin selostus. Kuvanlaatu tosin on tässä oikein hyvä.
koko: 89MB
pituus 11min
codec: xvid
Wrestling Observer Live: Gordon Solie tribute show
Gordon Solie kuoli 27.7.2000 kurkkusyöpään. 31.7.2000 Dave Meltzerin Wrestling Observer Live -radioshow'ssa vieraina oli joukko 70- ja 80-lukujen suurimpia tähtiä keskustelemassa Solien urasta. Eikä vieraiden nimekkyys ole yhtään liioiteltua. Koska ohjelman alussa ei nimiä vielä paljasteta ja on ihan mukava odottaa keitä vieraita on tulossa, en spoilaa nimiä minäkään, mutta halukkaat voivat katsastaa mukana olevien vieraiden nimet topicin lopusta spoiler-tagien sisältä. Oikein hyvä lähetys kyseessä, vaikka alussa oli hetken aikaa teknisiä ongelmia ja välillä juututtiin jauhamaan nyky-tv:n sopimattomuudesta lapsille. Tämä on siis mp3-muodossa. Pituutta 1h 41min ja kokoa 23MB. Tiedosto on phnetissä, joten lataus onnistuu megauploadia kätevämmin ja nopeammin.