Foorumiarkisto

Koska olen laiska niin en jaksa lainata juuri nyt ketään. Sanon nyt kuitenkin sen että mikäli 'Taker tosiaan ottaa lomaa niin Smackdownin face ME miehet ovat vähissä. Mysterio jatkanee feudiaan Punkin kanssa siihen saakka kunnes menee lomalle jalkaansa parantelemaan ja täten ei voi osallistua mestaruuskuvioihin hetkeen. Tämä jättää jäljelle Edgen. JoMolle ja R-Truthillehan tämä tietysti avaa portit suuruuteen. Ja ehkä Smäkin face kalustoa päivitellään vaikkapa Kingstonilla kun draft on nurkan takana.

Mutta olettaen että Smäkin facekalusto pysyy samana ja JoMo pysyy sillä tasolla millä hän on niin Swaggerin kääntäminen faceksi ei ole mitenkään mahdoton ajatus. En sitä hyvänä pitäisi mutta ei se mahdotontakaan ole.

Ja miten tämä liittyy Swaggerin pushaukseen? Ottamalla nekkuun vähän väliä hänestä koitetaan tehdä sympaattisempaa hahmoa. Villi veikkaus mutta ei täysin uskomaton. Toisaalta hänen pitämisensä heelinä ja feudi JoMoa (muuten ehkä paskin lempinimi ikinä) vastaan olisi hyvä muuten paitsi sitten kun pitäisi mennä mikin ääreen. Kumpikaan kun ei ole mitenkään huippuluokan promottaja.

Mutta siis näin heitän murot kulhoon ja spekuloin jotakin.

harmaakarhu kirjoitti:

Kratos Raw-topikissa kirjoitti:
Jännä nähdä kuinka moni tulee itkemään ja parkumaan kuinka Jack Swaggerin push kustaan ja tallotaan totaalisesti. Tämä on nimittäin täysin realistinen ja oikea tapa pushata Swaggeria, eihän se tuurilla ja oikealla ajoituksella voitettu mestaruus kenestäkään oikeasti taitavaa ja voittamatonta tee.

Push? Mitä ihmeen pushaamista se on, että jää makaamaan kanveesiin jokaisessa segmentissä, jossa jaksossa esiintyy? :?

Onhan se toki realistista, ettei Swagger ala heti kaikkien Santino-jobien jälkeen main eventereitä päihittää. Silti se ei tee miehen bookkauksesta järkevää - tämäkin Orton-matsi oltaisiin voitu viedä loppuun non-finishillä Swaggeria suuremmin vahingoittamatta tai sitten jättämällä koko ottelu käymättä. Maailmanmestarin bookkaaminen paperimestarina on kuitenkin miltei aina pelkästään huonoa bisnestä.

Swagger ei sovi pelkurimaiseksi ja jobbailevaksi maailmanmestariksi muutamasta syystä. Ensinnäkin Jackin gimmick - iso mies amatööripainitaustalla - vaatii uskottavuutta kehässä, toisin kuin vaikka Punkin tai Jerichon kaltainen opportunistipahis. Toisekseen miehellä ei ole edellämainittujen lahjoja mikissä, minkä takia pojan onkin kerättävä heattinsa ennemminkin kehässä. Kun tähän lisätään miehen Raw-runin aikana taivaan tuuliin kadonnut uskottavuus, tässä vaiheessa ainoa oikea tapa bookata Swaggeria on tehdä hänestä vahva mestari.

Vanha viisas sananlasku kuuluu: "Hiljaa hyvä tulee." Tämä pätee varmasti myös tässä tapauksessa. Swagger vie nämä kovimmat nimen kokoajan enemmän äärirajoille ja onnistuu likaisilla keinoilla säilyttämään mestaruutensa. Täten alkaa näkymään sellainen seikka mikä vaikuttaa ihan tosielämässäkin: kun ottelee itseään lahjakkaampia ja kovempia tähtiä vastaan, kehittyy itsekin kovan luokan supertähdeksi. Lopulta näemme hetken jolloin Swagger onnistuu päihittämään jonkun Orton-Cena-HHH tasoisen täysin puhtaasti. Tällöin Swagger on noussut midcardin paperimestarista, todelliseksi ME-tason World Heavyweight mestariksi.

Kratospa sen sanoi, eikä The Rockerkaan hakoteillä ollut. Sympaattisuutta ja hahmonkehittelyä tuo Jack Swagger vaatii. Ei pelkkä dominointi tee kenestäkään hyvää mestaria. Pitää olla luonnetta ja persoonallisuutta.

Eiköhän WWE itsekin tiedä, mitä on Swaggerille nyt tekemässä. Tappio Randylle tuskin tarkoittaa sitä, että RKO siirtyy kohta Smackiin ja vie tuosta vain Swaggerin vyön. Ei ja ei. Kyseessä on jotain suurempaa. Ei olisi realistista pistää Swaggeria hallitsemaan ja ounaamaan vain siksi, että hän sai tuurivoiton Maniassa ja sitten pieksi puoliramman Jerichon Smackissa Edgen hurrrrjan (kayfabessa) Spearin jälkeen.

Cena sanoi alkusegmentissä juuri sen, mitä jokainen WWE-fani oikeutetusti mietti miehen satunnaiselta tuntuvan mestaruusvoiton jälkeen "jobberista mestariksi, no just joo".

"Hiljaa hyvä tulee" on juuri se kulahtanut fraasi, jonka tässä vaiheessa pitäisi olla kaikkien huulilla.

Kratos kirjoitti:
Swagger vie nämä kovimmat nimen kokoajan enemmän äärirajoille ja onnistuu likaisilla keinoilla säilyttämään mestaruutensa. Täten alkaa näkymään sellainen seikka mikä vaikuttaa ihan tosielämässäkin: kun ottelee itseään lahjakkaampia ja kovempia tähtiä vastaan, kehittyy itsekin kovan luokan supertähdeksi.

Tämä on erittäin totta, paitsi että siinä on yksi mutta: Swaggerin maailmanmestarius. Minun mielestäni mestaria kuuluisi bookata aina jokseenkin rosterin vahvimpana kamppailijana, jonka voittaminen on äärimmäisen vaikeaa ja sitten tapahtuessaan aina iso juttu. Kaikki mestarin non-title-matsien häviämiset, jotka eivät johda mihinkään vain vähentävät vyön arvoa ja mestarin kiinnostavuutta. Tämä pätee myös Swaggerin Orton-tappioihin, elleivät ne sitten olleet vain perustan luomista miekkosten feudille draftin jälkeen.

Allekirjoitan kyllä tässä topikissa viljellyn kliseen, mutta itse näkisin parempiakin keinoja Swaggerin hitaaseen rakenteluun kuin sen, että mies jobbailee isoille tähdille minkä kerkiää kunnes alkaa heitä yhtäkkiä päihittää. Itse bookkaisin Jackin nyt napsimaan vahvoja, puhtaita voittoja SD:n midcard-faceista (Benjamin, Kane, Hardy jne.) ja sitten todistavansa Extreme Rulesissa olevansa mestaruutensa arvoinen selättämällä Edgen tai Jerichon. Oltuaan puoli vuotta täysin unohduksissa Swagger tarvitsee nyt ennen kaikkea voittoja.

Väitän myös edelleen, että Swaggerin gimmickiin sopii paremmin dominoiva mestari kuin Jerichon kaltainen heikko huijari.

Mitä vittua? Swagger on maailmanmestari?

Ilmeisesti taas joku surprise surprise MITB-cashaus?

What kirjoitti:
Mitä v**tua? Swagger on maailmanmestari?

Ilmeisesti taas joku surprise surprise MITB-cashaus?

Kannattas seurata WWE:tä. :) Ja ei tua cashaus itselleni ainakaan yllätyksenä tullut onnistuin näes spoilautumaan.

Jack Swagger on kiinnostavin maailmanmestari hyvin pitkään aikaan. Se johtuu siitä, että miestä bookataan täsmällisesti oikein.

Yleisin valitus on se, että Kovilta Kolleilta viikosta toiseen turpiinsa ottava Swagger saa mestaruusvyön tuntumaan joltakin likaiselta Kinder-yllätykseltä. Swagger näyttää huonolta. Swagger ei saisi jobbailla yhtään. Swaggeriä ei bookata maailmanmestarin veroisesti. Swagger tuntuu midcarderilta!

No niinhän hänen hitto vie pitäisikin tuntua: mies jumitti koko RAW-kautensa ajan midcardissa vailla sen suurempia voittoja tai saavutuksia. Mieshän sai jatkuvasti selkäänsä muun muassa MVP:ltä, Kofilta ja Cenalta. Se olisi täysin järjenvastaista, jos hän nyt yhtäkkiä taluttaisikin paljon enemmän kokeneita main eventereitä narusta ja olisi voittamattomuudeltaan kuin mikäkin Kultavuori. Toisin sanottuna Swaggerin uskottavuus ei ole erityisen korkealla, koska hän ei ole vielä tehnyt itsestään nimeä. Joo, onhan hänellä kokoa ja onhan hänellä amatööripainitaustansa kautta vakuuttavuutta, mutta onko hänellä ikimuistettavia voittoja? Onko hänellä useita mestaruuskausia? Onko hänellä kokemusta suurten tapahtumien tähdittämisestä? Ei, ei ja ei, ja sen takia hänellä ei ole myöskään kayfabessa erityistä uskottavuutta. Sen takia Swagger ei voi alkaa napsia valtavia voittoja vaikka hänellä roikkuisikin se Kinder-yllätys olkapäällään. Eri asia, jos häntä olisi debyytistään asti bookattu kuin esimerkiksi Lesnaria. Näin ei kuitenkaan ole.

Miksi hänestä sitten tehtiin maailmanmestari? Siitä tuskin kenelläkään on sisäpiiritietoa, mutta totuus on se, että Money in the Bankin avulla lähes kenestä tahansa voidaan muovata maailmanmestari – olkoon sen tähdenlennon kesto lyhyt tai pitkä. On täysin uskottavaa, että kuka tahansa Money in the Bankin osallistujista voi voittaa kyseisen matsin, koska koko otteluhan on käytännössä pelkkää kaaosta ja näin ollen kuka tahansa voi sopivan tilaisuuden tullen viedä homman kotiinsa. Näin ollen oli täysin uskottavaa, että Swagger voitti MITB:n. Entäs itse maailmanmestaruusvyön voittaminen sitten? Sama homma. Olisi Swaggerin asemassa ollut sitten vaikkapa Evan Bourne tai Santino Marella, Jerichon selättäminen Edgen iskemän Spearin ja sen synnyttämän tilaisuuden jälkeen olisi ollut täysin uskottava asia. Käytännössä katsoen mestaruuden olisi voinut siis voittaa niin main eventteri kuin lower midcarderikin, ja se on Money in the Bankin suola.

Niin... Mikäs sitten muuttuu, kun se RAW:n autuas jobberi-Swagger kruunautuu maailmanmestariksi tällaisen tempun jälkeen. Jep, ei mikään. Hän on yhä se sama Swagger, joka voi hävitä vaikkapa John Morrisonille ihan yhtä suurella todennäköisyydellä kuin ennen Money in the Bankin ja maailmanmestaruuden voittamistakin. Sen sijaan se, että hän alkaisi yhtäkkiä voittaa jokaisen ottelunsa ja nappaisi tuosta vaan vaikkapa Edgen päänahan tuntuisi täysin oudolta. Se olisi surkeaa, out of place -bookkausta. Siitä syntyisi vähän samanlainen "eh"-fiilis kuin niistä IRC-Galleriaan jostain pimeästä reiästä eksyneistä viiskymppisistä ikiteineistä, jotka yrittäisivät herutuskuvineen kaikkineen sopeutua alaikäisten nuorten joukkoon.

Sen lisäksi, että Swaggerin mestaruuskausi on bookattu täydellisen realistisesti, nautin suuresti sen arvaamattomuudesta. Siis siitä, mitä Jaakolle oikein tapahtuu kun hän ilmestyy ruudulle: hän voi hävitä, hän voi voittaa, hän voi vaikuttaa itsevarmalta ja hän voi vaikuttaa pelokkaalta. Tämä on kerrassaan nautinnollista vaihtelua niihin ennalta arvattaviin ja kuiviin mestaruuskausiin, jotka kulkevat aina samoja kaavoja pitkin. Esimerkiksi Sheamusin mestaruuskausi oli tästä syystä tylsää katseltavaa: joka kerta kun hän ilmestyi ruudulle, oli selvää, että luvassa oli joko 1) osa 245 saagasta "Evan Bournen tai vaihtoehtoisesti jonkun muun jobberin tuho" tai 2) diskaushäviö Cenalle tai Ortonille. Puhtaasti Sheamus hävisi vain kerran, ja sekin tapahtui barbaarisessa Elimination Chamberissä. Ei ollut siis mitään epäilystä siitä, voittaisiko vai häviäisikö mestari ottelunsa. Swaggerin tapauksessa on, ja se on varsin hienoa.

Tiivistys: Swaggerin bookkaus on ollut hyvinkin loogista ja se on kasvattanut Swaggerin saaman heatin määrää. Mutta tämähän on vain minun näkemykseni asiasta. Nyt on teidän aika heitellä minua kivillä ja kutsua minua yltiöpositiiviseksi runkkariksi. Joo joo, mennään, mennään. HBK-piirissä tavataan.

Aika hyvä puolustuspuhe. Olen itse asiassa enskan kanssa samaa mieltä monesta asiasta. Tuntuu vain, että katsomme tilannetta aivan eri näkökulmista.

enska kirjoitti:
Sen takia Swagger ei voi alkaa napsia valtavia voittoja vaikka hänellä roikkuisikin se Kinder-yllätys olkapäällään.

Totta, mutta kun kukaan ei ole väittänytkään että Swaggerin pitäisi alkaa hautaamaan kaiken maailman haudankaivajia. Tässä on nyt kummasti käynyt niin, että Swagger voittamassa puhtaasti on nähty ainoaksi vaihtoehdoksi miehen jobbauksille, vaikka painimatsi voi päättyä lukuisilla muillakin tavoilla.

Tähdellistä bookkauksessa on kuitenkin loppuviimein se, että jatkuva häviäminen ei nosta miehen heattia millään tavoin, vaikka mestarin vihatuksi tekeminen pitäisi olla koko bookkauksen juuri ja tarkoitus. Sillä että Jaakko dominoi Undertakeria valtaosan kaksikon välisestä ottelusta ei ole mitään merkitystä, kun lopetus viestittää faneille Swaggerin olevan pelkkä pahainen välimestari joka vain lainaa vyötä siihen asti että Orton tai joku muu sen ansaitseva sen vie.

On täysin uskottavaa, että kuka tahansa Money in the Bankin osallistujista voi voittaa kyseisen matsin, koska koko otteluhan on käytännössä pelkkää kaaosta ja näin ollen kuka tahansa voi sopivan tilaisuuden tullen viedä homman kotiinsa. Näin ollen oli täysin uskottavaa, että Swagger voitti MITB:n. Entäs itse maailmanmestaruusvyön voittaminen sitten? Sama homma. Olisi Swaggerin asemassa ollut sitten vaikkapa Evan Bourne tai Santino Marella, Jerichon selättäminen Edgen iskemän Spearin ja sen synnyttämän tilaisuuden jälkeen olisi ollut täysin uskottava asia. Käytännössä katsoen mestaruuden olisi voinut siis voittaa niin main eventteri kuin lower midcarderikin, ja se on Money in the Bankin suola.

Minusta tämä on pikemminkin koko konseptin heikkous. Salkkumatsista on tullut lottoarvonta, jossa pääpalkintona on maailmanmestaruus. Tämä heikentää vyön arvoa aivan siinä missä TNA:n puolella naistenvöitä vedetään laatikosta ja X-vöitä voitetaan, kun mestari ei pääse paikalle luonnonmullistuksen takia. Vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi onkin siis kaksi: joko 1) salkun voittaneet alkavat tiedottaa salkun lunastamisesta etukäteen, mikä olisi toki heeleille kayfabea vastaan, tai 2) sääntöjä fiksataan siten, että lunastumisesta tosiaan on ilmoitettava ajoissa.

Sen sijaan se, että hän alkaisi yhtäkkiä voittaa jokaisen ottelunsa ja nappaisi tuosta vaan vaikkapa Edgen päänahan tuntuisi täysin oudolta.

Kuka sanoo että Swaggerin pitäisi päihittää ME-heeboja jo tässä vaiheessa? Ei kukaan. Sen sijaan kaiken maailman (SMACKDOWN SPOILERZ)

Spoiler

Maniassa kolmessa minuutissa jobanneille midcardereille syöttämisen

sijaan Swaggeriä oltaisiin voitu näiden kolmen viikon aikana bookata vahvasti juurikin pitämällä mies erossa kovista kundeista ja laittaa hänet napsimaan nopeita ja vakuuttavia voittoja keskikortin trutheista, morrisoneista ja kaneista, siis niistä joita tappio maailmanmestarille ei liiemmin vahingoittaisi. Tällöin meille olisi nyt pari päivää ennen PPV:tä vahva ja kovamomentuminen mestari eikä katsojille olisi huudettu vasten kasvoja ettei mestari edes kuulu samaan sarjaan haastajansa kanssa. Ta-daa.

Sen lisäksi, että Swaggerin mestaruuskausi on bookattu täydellisen realistisesti, nautin suuresti sen arvaamattomuudesta. Siis siitä, mitä Jaakolle oikein tapahtuu kun hän ilmestyy ruudulle: hän voi hävitä, hän voi voittaa, hän voi vaikuttaa itsevarmalta ja hän voi vaikuttaa pelokkaalta. Tämä on kerrassaan nautinnollista vaihtelua niihin ennalta arvattaviin ja kuiviin mestaruuskausiin, jotka kulkevat aina samoja kaavoja pitkin.

Ennalta arvaamattomuus voi olla fanina mukavaa, mutta se ei monesti ole hyvää bisnestä. TNA:n bookkaus on äärimmäisen ennalta arvaamatonta, mutta onko se oikeasti loogista ja järkevää?

Mestarin bookkauksen muuttuminen vähemmän arvaamattomaksi ei ole kova hinta siitä, että näemme paperimestarin sijasta kovia buuauksia keräävän pahistsämpin.

Swaggerin bookkaus on ollut hyvinkin loogista ja se on kasvattanut Swaggerin saaman heatin määrää.

Olisihan se kovin erikoista jos heat ei kasvaisi, kun alkaa esiintyä televisiossa kaksi kertaa viikossa sen sijaan että vilahtaa ruudussa hädin tuskin kerran kuukaudessa.

Hyvää puolustuspuhetta sieltäkin suunnasta, joskin edelleen muutama pointti pisti silmään.

harmaakarhu kirjoitti:
Tähdellistä bookkauksessa on kuitenkin loppuviimein se, että jatkuva häviäminen ei nosta miehen heattia millään tavoin, vaikka mestarin vihatuksi tekeminen pitäisi olla koko bookkauksen juuri ja tarkoitus.

I respectfully disagree. Swaggerin tapauksessa koko jätkästä pitäisikin syntyä sellainen fiilis, ettei tuo hiton puoskari ole mestarin arvoinen. Ja sitten hänen hävitessä matsejaan kasvaa se fiilis entisestään ja katsojia alkaa todellakin kyrsiä se, ettei Swagger ole vielä tässä vaiheessa valmis pysymään vakiintuneiden main eventtereiden kyydissä mutta hän on silti heitä korkeammassa asemassa rosterin hierarkiassa ja tekee sen joka viikko promoillaan selväksi. Täten fanit alkavat vihata lusmumestaria ja kannustaa häntä jahtaavia beibifeissejä entistä kovemmin, mikä on ns. win-win-tilanne. Ilman MITB-kuviota tämä hieno tilanne ei olisi ollut mahdollinen, koska silloin olisi tuntunut, että Jaakko olisi todellakin raivannut tiensä mestariksi vaikeiden mutkien kautta ja todellakin ansainnut vyönsä – vähän niin kuin Sheamus. Toki tämä tällainen bookkaus voi käydä äkkiä vanhaksi, jos sitä toistaa jatkuvasti, mutta onneksi niin ei ole vielä käynyt. Viimeksi tällainen tilanne nähtiin silloin, kun Edge käshäsi ensimmäisen MITB-salkkunsa. Ja katsokaapa, missä hän on nyt. Mm.

Minusta tämä on pikemminkin koko konseptin heikkous. Salkkumatsista on tullut lottoarvonta, jossa pääpalkintona on maailmanmestaruus. Tämä heikentää vyön arvoa aivan siinä missä TNA:n puolella naistenvöitä vedetään laatikosta ja X-vöitä voitetaan, kun mestari ei pääse paikalle luonnonmullistuksen takia. Vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi onkin siis kaksi: joko 1) salkun voittaneet alkavat tiedottaa salkun lunastamisesta etukäteen, mikä olisi toki heeleille kayfabea vastaan, tai 2) sääntöjä fiksataan siten, että lunastumisesta tosiaan on ilmoitettava ajoissa.

Ymmärrän yskän, mutten silti pidä MITB:tä ja kyykäärmemäisiä lunastuksia typeränä ideana. WWE:n mestaruuskuviot ovat jo kauan kaivanneet jotain freesiä, ja nyt meillä vihdoinkin on sitä. Tämä tosin on taas mielipidekysymys, joten tästä on oikeastaan turha väitellä.

– – Swaggeriä oltaisiin voitu näiden kolmen viikon aikana bookata vahvasti juurikin pitämällä mies erossa kovista kundeista ja laittaa hänet napsimaan nopeita ja vakuuttavia voittoja keskikortin trutheista, morrisoneista ja kaneista, siis niistä joita tappio maailmanmestarille ei liiemmin vahingoittaisi.

Mutta se olisi sotinut sitä vastaan, mihin Swaggerin mestaruuskaudella tähdätään. Jos Swaggeristä yritettäisiin luoda painijaa, joka olisi todella uskottava ja vakuuttava, ei häntä jobbautettaisi niille main eventtereille. Mutta kun Swaggeristä yritetään luoda sitä limaista Hannu Hanhi -mestaria, on häviöt koville nimille juuri sitä oikeaa bookkausta.

Ennalta arvaamattomuus voi olla fanina mukavaa, mutta se ei monesti ole hyvää bisnestä.

Oh please, älkää nyt vetäkö näitä bisneskortteja peliin. Sehän on jo Vanhassa testamentissa sovittu, että WWE:n tai TNA:n tai minkään muunkaan painipromootion taloudellisilla kysymyksillä ei ole mitään väliä meidän smarkien keskuudessa. Vain ja ainoastaan sillä, että me saamme vaatimaamme tuotettamme, on merkitystä, ja sen takia on täysin turhaa takertua bisneskysymyksiin. Olet fani, nauti siis meille suodusta ennalta arvattomuudesta äläkä mieti sormi suussa sitä, miten se ennalta arvaamattomuus vaikuttaa Vinsentin rahasäiliöihin.

TNA:n bookkaus on äärimmäisen ennalta arvaamatonta, mutta onko se oikeasti loogista ja järkevää?

Ei, ja sen takia onkin hienoa, että WWE:n bookkaus voi olla sekä ennalta arvaamatonta että loogista ja järkevää.

Mestarin bookkauksen muuttuminen vähemmän arvaamattomaksi ei ole kova hinta siitä, että näemme paperimestarin sijasta kovia buuauksia keräävän pahistsämpin.

Jep, katsokaapa vaikka Sheamusta. Ah, mitä viihdettä ja jännitystä se kaavoihin kangistunut ja arka mestaruuskausi sisälsikään...

enska kirjoitti:
Ja sitten hänen hävitessä matsejaan kasvaa se fiilis entisestään ja katsojia alkaa todellakin kyrsiä se, ettei Swagger ole vielä tässä vaiheessa valmis pysymään vakiintuneiden main eventtereiden kyydissä mutta hän on silti heitä korkeammassa asemassa rosterin hierarkiassa ja tekee sen joka viikko promoillaan selväksi. Täten fanit alkavat vihata lusmumestaria ja kannustaa häntä jahtaavia beibifeissejä entistä kovemmin, mikä on ns. win-win-tilanne.

Ainaisessa häviämisessä on toisaalta se haittapuoli ettei mestaruus välttämättä kiinnosta ketään. Punkinkin ekalla kaudella mies otteli openereissa kun Cenat ja muut ottelivat main eventissä ihan muita tyyppejä vastaan. Silloin koko mestaruudesta tuli sellainen hälläväliä-fiilis ja katsojat lähinnä turhautuvat kun mestaruus ei ole niillä 'oikeilla' tyypeillä. Punkin eka puolustus JBL'ää vastaan ei saanut kyllä miehelle yhtään sympatiaa, sillä JBL ei todellakaan ollut firman vihatuimpia heelejä. Olisi tietysti saattanut olla jos Punk olisi ollut overimpi.
Punkin mestaruuspuolustukset Batistaakin vastaan olivat tympeää katsottavaa koska mies ei saanut oikeasti yhtään hallittua otteluita.

Tietenkin pelkuriheelin kohdalla tämä voi toimia, mutta toisaalta ihan yhtä hyvin olla toimimatta. Sillä rosterin hierarkiassa yleneminen ei edellytä mestaruuksia, vaan nimenomaan main eventeissä oloa. Toisaalta onhan Thwagger niissä nyt ollutkin.
Swaggerin kannalta tilanne on mielestäni ikävä, koska kaikki ainekset uskottavaksi mestariksi häneltä löytyy. Ei se Lesnarkaan aluksi mikkiin turhaa pölissyt. Toisaalta Brockilla nyt oli sen hetken paras manageri.

Mutta joo, jos nyt katseltaisiin ensi tiistaina uudestaan, että kuka on missäkin show'ssa ja minä mestarina.

Edelleenkin: Lesnar-vertaukset on syytä heittää kaivoon, koska Lesnar oli heti debyytistään asti pysäyttämätön hirviö kun taas Swagger tosiaan sai etsiskellä hampaitaan kanveesista koko viime syksyn ajan, mikä vie pohjan siltä, että Swaggerille lahjoitettaisiin nyt se ns. Lesnar-push – se ei olisi uskottavaa. Toki Swaggerin voisi vetää ruudusta pois muutaman kuukauden ajaksi, minkä jälkeen miekkonen voisi palata äksöniin levänneenä ja itseään etsineenä yksilönä, joka on lomansa aikana oppinut uusia strategioita ja mietiskellyt sitä, mikä hänen painimisessa on pielessä. Tai jotain.

Nyt tilanne on tosiaankin yksinkertaisesti tämä, sillä mennyttä ei voi noin vain sormia napsauttamalla muuttaa.

Punkista sen verran, että juu, silloin kyllä oltiin metsässä pahemman kerran, kun Punk jäi suurempien tähtien varjoon. Swagger ei sen sijaan kärsi samasta ongelmasta: Orton–Swagger tuntuu paljon suuremmalta matsilta kuin Edge–Jericho, vaikka Swagger onkin vain se keltanokkainen pullasorsa ja vaikka Edge ja Jericho ovatkin monivuotisia kehäveteraaneja. Sitten ollaan pulassa, kun mestaruusmatsit alkavat olla Punk–JBL:n luokkaa. Punkin kaltaiseen pulaan ei tosin ole uppoamista, koska ainahan facepainijan mestaruusvoittoa toivoo – oli siellä vastassa sitten se firman kovin pahis tai joku hyväonninen kusimulkku. Facemestarin bookkaaminen kulahtanutta ja tylsää muinaisjäännettä vastaan oli tosiaankin idioottimainen veto, varsinkin kun myöhemmin kortissa nähtiin Todellinen Titaanien Taistelu, kun oikeat supertähdet Cena ja Batista kohtasivat toisensa.

Loppuun heitän vielä yhden puolustuksen koskien harmaakarhun viestiä. Kumpi olisi viihdyttävämpää: se, että Swagger voittaisi viikosta toiseen niitä morrisoneja, kaneja ja r-trutheja vai se, että Swagger ottelee viikosta toiseen todellisia main eventtereita vastaan ja kykenee toisinaan napsimaan voittojakin (esimerkkinä Edge–Jericho–Swagger)? Swaggerin jatkuva midcardereitten päihittäminen se vasta olisi todellista pullamössöä, same old shittiä, niin kuin jotkut sen muotoilisivat.

enska kirjoitti:
Ja sitten hänen hävitessä matsejaan kasvaa se fiilis entisestään ja katsojia alkaa todellakin kyrsiä se, ettei Swagger ole vielä tässä vaiheessa valmis pysymään vakiintuneiden main eventtereiden kyydissä mutta hän on silti heitä korkeammassa asemassa rosterin hierarkiassa ja tekee sen joka viikko promoillaan selväksi. Täten fanit alkavat vihata lusmumestaria ja kannustaa häntä jahtaavia beibifeissejä entistä kovemmin, mikä on ns. win-win-tilanne.

Alkavatko katsojat vihata vai menettävätkö kiinnostuksen - vaikea sanoa, kun WWE:n lähihistoriasta ei ainakaan löydy vastaavasti bookattua mestaria johon voisi verrata. Tai no Mysterio tietysti, mutta hän nyt olikin face ja jobbailut selittyivät pienellä koolla. (Ei sillä että Mysterionkaan bookkaus olisi mitenkään viisasta ollut.) Mestaruuden kiinnostavuutta kuitenkin heikko mestari yleensä vähentää siinä missä vyön vaihtelu parin viikon välein. Mutta hyvä että selvensit, tuo vihatun lusmumestarin idea ei oikein auennut aiemmasta viestistäsi.

Oh please, älkää nyt vetäkö näitä bisneskortteja peliin.

Minusta bisnesnäkökulmasta on kiinnostavaa tarkastella WWE:n toimia, ja sekin luo osaltaan intoa tätä viihteenalaa seurata. Mutta nää on näitä mielipidejuttuja.

Jep, katsokaapa vaikka Sheamusta. Ah, mitä viihdettä ja jännitystä se kaavoihin kangistunut ja arka mestaruuskausi sisälsikään...

En sanoisi, että Sheamuksen kauden epäonnistuminen johtui pelkästään bookkauksesta, olihan mies kehässä vähän hukassa eikä pystynyt muistettaviin otteluihin edes Cenan tai Ortonin kantamana. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Sheamus keräsi mestarina (ja yhä) kovempaa heattia kuin Swagger nyt, ja siitä voidaan kiittää johdonmukaista ja mestarin vahvana pitävää bookkauksesta.

Loppuun heitän vielä yhden puolustuksen koskien harmaakarhun viestiä. Kumpi olisi viihdyttävämpää: se, että Swagger voittaisi viikosta toiseen niitä morrisoneja, kaneja ja r-trutheja vai se, että Swagger ottelee viikosta toiseen todellisia main eventtereita vastaan ja kykenee toisinaan napsimaan voittojakin (esimerkkinä Edge–Jericho–Swagger)? Swaggerin jatkuva midcardereitten päihittäminen se vasta olisi todellista pullamössöä, same old shittiä, niin kuin jotkut sen muotoilisivat.

Tietysti minä katson mieluummin viikon takaisen kolmiottelun kaltaisia matseja kuin viiden minuutin midcard-rykäisyjä. Mutta yhtä lailla katson mieluummin vahvaa ja heattia saavaa mestaria kuin heikkoa tsämppiä, joka ei kiinnosta ketään.

Tiedättekö muuten mikä on ärsyttävintä tässä väittelyssä? Se, ettei Swaggerin mestaruuskauden onnistuneisuutta tai epäonnistuneisuutta voi todentaa oikeastaan mitenkään. PPV:itä myy nykyään useampi kuin yksi iso matsi ja Smäkissä kuultavat buuauksetkin on koneistettu. Jäljelle jää kunkin subjektiivinen mielipide kauden onnistuneisuudesta, ja traditionalistisena vahvojen mestarien ystävänä en voi sanoa näkeväni Swaggerin tähän astisessa kaudessa muuta hyvää kuin sen tuoreuden ja hyvät viikottaismatsit.

enska kirjoitti:
I respectfully disagree. Swaggerin tapauksessa koko jätkästä pitäisikin syntyä sellainen fiilis, ettei tuo hiton puoskari ole mestarin arvoinen. Ja sitten hänen hävitessä matsejaan kasvaa se fiilis entisestään ja katsojia alkaa todellakin kyrsiä se, ettei Swagger ole vielä tässä vaiheessa valmis pysymään vakiintuneiden main eventtereiden kyydissä mutta hän on silti heitä korkeammassa asemassa rosterin hierarkiassa ja tekee sen joka viikko promoillaan selväksi. Täten fanit alkavat vihata lusmumestaria ja kannustaa häntä jahtaavia beibifeissejä entistä kovemmin, mikä on ns. win-win-tilanne.

Tämä olisi toki se simppeli ja mahdollisesti toimiva ratkaisu. Valitettava todellisuus on kuitenkin se, että todennäköisesti bookkaisit fiksummin kuin nykyiset käsikirjoittajat, joka toinen angle tarjoaa vaikka kuinka paljon upeita mahdollisuuksia, mutta ratkaisut ovat olleet jo kohta vuosikymmenen järjestään helpoimpia ja tylsimpiä mahdollisia. Vaikka tuolle linjalle kaikkien todennäköisyyksien mukaan lähdettäisiinkin, on edelleen ongelmana se, että Swagger laitettiin kuvion vastaisesti voittamaan kaksi Smackdownin suurinta peluria eikä tuota lusmuasemaakaan kyllä olla promoissa tuotu esille. Fanithan eivät tässä vaiheessa miestä vihaa, koska tuota ei ole promoissa tuotu esille ja mies on järjestään hävinnyt kaikki ottelunsa. Kyllähän tästäkin vielä anglen saisi jos kaikki tehtäisiin fiksuimman reitin mukaan, mutta bookkauslinjassa on jo nyt aukkoja ja eihän tämä nyt rehellisesti sanottuna siltä todennäköisimmältä tieltä näytä.

Tosin jokatapauksessahan Swaggerin salkkukuviolle olisi ollut lukuisia huomattavasti viihdyttävämpiä ja loogisempiakin bookkaustapoja.

Ilman MITB-kuviota tämä hieno tilanne ei olisi ollut mahdollinen, koska silloin olisi tuntunut, että Jaakko olisi todellakin raivannut tiensä mestariksi vaikeiden mutkien kautta ja todellakin ansainnut vyönsä – vähän niin kuin Sheamus.

Ainakin minun kirjoissani Sheamus näytti juuri tuurilla mestaruuden saaneelta aloittelijalta, jota ei ota tosissaan muut painijat, yleisö eivätkä oikein bookkaajatkaan. Bookkauskin oli niin perinteistä WWE:n tuurivoittajan kohtelua. Siis sivuasemaan syrjäyttämistä ja mestaruuden pikaista häviämistä ilman yhtäkään vakuuttavaa päänahkaa.

Toki tämä tällainen bookkaus voi käydä äkkiä vanhaksi, jos sitä toistaa jatkuvasti, mutta onneksi niin ei ole vielä käynyt. Viimeksi tällainen tilanne nähtiin silloin, kun Edge käshäsi ensimmäisen MITB-salkkunsa. Ja katsokaapa, missä hän on nyt. Mm.

Salkun lunastaminen sen jälkeen, kun mestari on piesty kävi vanhaksi toisella kerralla. Swagger oli _viides_ saman tempun tehnyt, eihän tässä nyt voi hyvällä tahdollakaan kieltää, etteikö temppu olisi käynyt vanhaksi jo aikaa sitten. Edgen bookkaus ensimmäisen mestaruuden kohdalla oli muuten myös kovin syvältä ja miehen nykyinen asema on seurausta lähinnä siitä, että hän käytti pienet tilaisuutensa huonosta bookkauksesta huolimatta hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla ja sai myöhemmin uusia tilaisuuksia huomattavasti fiksummalla tarinalla.

Ymmärrän yskän, mutten silti pidä MITB:tä ja kyykäärmemäisiä lunastuksia typeränä ideana. WWE:n mestaruuskuviot ovat jo kauan kaivanneet jotain freesiä, ja nyt meillä vihdoinkin on sitä. Tämä tosin on taas mielipidekysymys, joten tästä on oikeastaan turha väitellä.

Tämä tulikin jo äskeisessä setissä, mutta eihän se sama kuvio viidettä kertaa kuuden vuoden sisään nyt oikeastaan niin kovin originellia ole. Freesiä kaivataan, sitä ei vielä saatu.

Mutta se olisi sotinut sitä vastaan, mihin Swaggerin mestaruuskaudella tähdätään. Jos Swaggeristä yritettäisiin luoda painijaa, joka olisi todella uskottava ja vakuuttava, ei häntä jobbautettaisi niille main eventtereille. Mutta kun Swaggeristä yritetään luoda sitä limaista Hannu Hanhi -mestaria, on häviöt koville nimille juuri sitä oikeaa bookkausta.

Ethän sinä nyt oikeastaan kuitenkaan tiedä mihin WWE bookkauksellaan panostaa ja mikä on kaiken takana. Muutaman vuoden sisällä ollaan nähty aivan tarpeeksi kaiken järjen ja logiikan vastaisia angleja, ainakaan minulla ei ole enää liikaa uskoa. Jos muutaman kuukauden päästä oikeasti mennään tuolla linjalla lupaan kiittää siitä että edes jotain on tehty oikein, vetoa en kuitenkaan tämän skenaarion puolesta löisi. Samalla lupaan myös valittaa parhaan kykyni mukaan, jos Swagger häviää vyönsä ilman yhtäkään puhdasta voittoa.

Minähän esitin Swaggerin viesteissäni myös tuollaisena lusmumestarina, joka saa heattia siksi, ettei hänen yleisön mielestä tulisi olla mestarina.

Hemmetin hyvä, että Enska argumentoi hyviä pointteja minunkin puolestani. Itse alan vain olla niin väsynyt tähän taistelemiseen, etten yksinkertaisesti enää jaksa vääntää kättä.

Edelleenkin sanon, että jengi katsoo näitä ohjelmia aivan liian vakavalla mielellä. Siinä missä minä (Enskan lisäksi) nautin suuresti Swaggerin mielenkiintoisesta ja yllättävästä bookkauksesta sekä otteluista, moni täällä alkaa puhumaan heatin määrästä, PPV-ostoista ja siitä, miten vapaapainia pitäisi bookata.

Katson vapaapainia hieman kuin lukisin kirjaa. Antaudun sen pauloihin ja toivon sen viihdyttävän minua. Jos kirjassa jokin lempihahmoistani kuolee, tulen surulliseksi, en suutu kirjailijalle. Minusta WWE:n bookkaamiseen tulisi nykypäivänä suhtautua suunnilleen samalla tavalla: he kertovat tarinaa, me seuraamme.

Pidin hetken taukoa WA:n painikeskustelusta, ja sinä aikana tuli seurattua viikoittaisia hyvinkin eri mielellä. Jotkin pienet valituksen aiheet jäivät pois mielestä; ohjelmia ei enää seurannut kovin analyyttisesti. Uskoisin tällaisen tauon olevan hyväksi vapaapainifanille kuin vapaapainifanille.

Suurin osa ihmisistähän tunnetusti seuraa wrestlingiä kuin mitä tahansa muutakin viihdettä. Vai väitättekö, että katsotte jokaista TV-sarjaa samalla tavalla arvostellen? Eihän talkshow-lähetyksiäkään rikota viiden minuutin pätkiin ja sitten arvostella kunkin vieraan puheessaan käyttämiä lauserakenteita, verbaalisen ulosannin jouhevuutta ja niinku-sanojen määrää. En nyt tarkoita, että koko wrestlingistä keskustelu tulisi lopettaa. Tarkoitan, että olisi hyvä seurata WWE:tä toisinaan hieman kevyemmällä fiiliksellä, ettei tarvitsisi jatkuvasti pettyä kaikkeen.

Jo tovi sittenhän oli puhetta siitä, että WWE alkaisi bookkaamaan kuvioitaan realistisemmin. Minusta tämä on ollut näkyvissä. Swagger saattaa välillä hävitä realismin nimissä, mutta minä keskityn lähinnä siihen, kuinka helvetin mielenkiintoista hänen edesottamuksiaan on seurata. Kuvio tulisi tuomita elinkautiseen vasta sitten, kun oikeusmurha tapahtuu ja Swaggerin asema kortissa oikeasti heikkenee kuin... kuin... noh, eipä tule nyt mitään hyvää vertausta mieleen.

Näihin pointteihin viittasin silloinkin, kun puutuin Rockyn "Jericho pisti nauramaan, mutta miinusta Y2J-bookkauksesta" -kommenttiin: jos kuvio nauratti, niin miksi antaa pienen nyanssin latistaa koko homma?

Tiivistys: Minustakin Swaggerin kausi on ollut looginen ja todella viihdyttävä. Mies on hävinnyt muutaman ottelun, mutta jokainen niistä on ollut jännittävä ja sisältänyt hemmetin hyvää painia. Lisäksi Swaggerista on lyhyessä ajassa kasvanut yksi suosikeistani.

Niin ja en minä näe Jaakkoa myöskään mitenkään huonoja promottajana. Yhtä hyvin voisi sanoa Jerichon monotonista heel-tyyliä huonoksi. Kyse on nimenomaan lähinnä tyylistä. Se on sitten toinen asia, kykeneekö Swagger promojumala Cenan kaltaisiin kameleonttimaisiin suorituksiin myöhemmin urallaan. Nythän Jack on vielä nuori ja verrattaen kokematon sekä kehässä että mikrovoonissa.

Loppuun triviakysymys aiheeseen liittyen: onko enää olemassa monster-heelejä?