Foorumiarkisto

Noniin reilun viikon päästä tämäkin jo on. Kyseessä on siis TNA:n 7-vuotis juhlashow ja käydään Detroitissa, Palace of Auburn Hills areenalla.



Ottelut

King of the Mountain Match for the TNA World Heavyweight Championship
Mick Foley(c) vs. AJ Styles vs. Kurt Angle vs. Jeff Jarrett vs. Samoa Joe

King of the Mountain Match for the TNA X-Division Championship Suicide(c) vs. Jay Lethal vs. Consequences Creed vs. Alex Shelley vs. Chris Sabin

TNA Knockouts Championship
Angelina Love(c) vs. Tara (Victoria)

TNA World Tag Team Championship
Team 3D(c) vs. Beer Money Inc.

Sting's Main Event Mafia Spot On The Line
Sting vs. Matt Morgan

For Daniel's Roster Spot
Daniels vs. Shane Douglas

Monster's Ball Mixed Tag Match
Abyss & Taylor Wilde vs. Raven & Daffney

Tämän on pakko olla tasonnosto Sacrificesta, joka oli umpisurkea PPV. Kortti näyttääkin hyvältä, King Of The Mountain eritoten kiinnostaa paljon. Eiköhän se Foley nyt vyönsä pudota, olisi jo aikakin. Lipunmyynti ei taida mitään huikeaa olla, kun 7:llä dollarilla kuulemma pääsee sisään. Vähän oma moka tietysti, kun pitää buukata tapahtuma 20 000 ihmistä vetävään megahalliin. Toivon mukaan alennusliput käyvät kaupaksi, eikä PPV:ssä tarvitse painia tyhjälle katsomolle.

PPV katsottu ja ihan hyvä maku jäi. oli muuten elämäni ensimmäinen PPV jonka katsoin ihan suorana. Aamu kuuteen siinä meni ja nukutti iltapäivään mukavasti sen jälkeen. Mutta itse PPV:hen. Mielestäni tämä oli TNA paras PPV tältä vuodelta. Opener oli loistava, King of the Mountain X-Division painijoilta. Läjä spotteja ja näyttäviä liikkeitä ja oli ehkä illan paras ottelu. Daniels ja Shane Douglas tarjosivat ihan ok matsin, hieno BME Danielsilta joka ratkaisi ottelun. Naisten matsi oli kanssa todella viihdyttävä, Victoria tai siis Tara ei sitten voittanut naisten mestaruutta...vielä mutta tästä Feudi Angelina Loven kanssa kovenee, Tara osoitti jälleen että hän on nais painin eliittiä. Mixed monsters ball oli ihan ok mutta ottelu olisi ollut parempi ilman naisia. Nastoja käytettiin taas. Sting ja Morganin matsi oli kanssa ihan viihdytävä, hieno lopetus. Beer Money ja Team 3d tarjosivat hyvän tag team mestaruus matsin, British Invasion tottakai piti sekoittaa otteluun. Beer Money osoitti jälleen että he ovat TNA paras Tag team. Main Event oli muuten ihan ok mutta loppu oli niin täyttä Russoa että pahaa tekee. Anglella oli muuten tyylikäs parta. Mick Foley on totaali rapa kunnossa oli moneen kertaan kopissa ottelun aikana. pakko tunnustaa että olin sen verran väsynyt tässä kohtaa että tästä matsista ei paljon mieleen jäänyt mutta aika tasapaksu main event joka olisi voinut olla parempikin. Kaiken kaikkiaan hyvä PPV jollaisia TNA saisi tehdä aina. Mistään matsista ei ainakaan minulle jäänyt pahaa makua. Mutta missä on Lashley?

WAU mikä PPV kerta kaikkiaan parasta TNA:ta miesmuistiin. Itse olen seurannut TNA:ta Genesis 2007:ta lähtien aktiivisesti ja tämä on kovin Pay-Per-View minkä olen heiltä nähnyt. Sacrifice oli uskomatonta kakkaa, mutta nyt TNA otti kaiken korkojen kanssa takaisin. Tykitystä alusta loppuun, halli ainakin näytti täydeltä ja tunnelma oli aivan eri sfääreissä kuin Impact Zonen paska-PPV:ssä. Bookkauskin oli yht'äkkiä tehnyt täyskäännöksen parempaan suuntaan, matseille löytyi oikeat voittajat, ei typeriä lopetuksia ja loppuun vielä aivan järkyttävä turni, yksi parhaista koskaan!

King Of The Mountain Match For The X-Division Championship
Alex Shelley VS. Consequences Creed VS. Chris Sabin VS. Jay Lethal VS. Suicide (c)
Tämän matsin odotin olevan pelkkä spotfest, ja odotetusti niillä spoteilla kyllä huorattiinkin. Minkä takia tämä sitten oli nautittavampi kuin vaikkapa Sacrificen openeri? Tätä oli hauska katsoa. Huumoria oli mukana koko ajan, useaan otteeseen joutui ihan ääneen nauramaan. Oman lisänsä toi Gunsien odotettu overius Detroitissa, ja muutenkin yleisö oli aivan mahtava läpi illan. Buuaukset Suicidella lämmittivät sydäntä. Vallan mainio opener, pieni yllätys, että tämä oli koko illan pisin matsi.
Kesto: 23:27
Arvosana: ***+

2nd Chance Match
Daniels VS. Shane Douglas
Hyvä matsi ottaen huomioon Douglasin nykykunnon. Headlockit ja muut sidonnat olivat ihan hyvää vastapainoa openerin spottailulle, ja olihan tässä sitten ne muutamat Danielsin luomat "holy shit"-liikkeet. Pituutta oli sopivasti ja voittaja oikea, bookkauksesta siis ei ole mitään valittamista. Toivon mukaan tämä myös tarkoittaa, että Douglas poistuu kuvioista, ehkäpä hän halusi vain sen "one more matchinsa" ja sen saikin kirkkaiden valojen alla.
Kesto: 8:14
Arvosana: **+

TNA Knockout Championship Match
Angelina Love (c) VS. Tara
Tämä oli parempi naisten matsi kuin pitkään aikaan TNA:ssa, mutta olisi voinut olla paljon parempikin. Kaikesta päätellen tämä ei jää tähän, vaan neitokaiset ottavat yhteen toisenkin kerran, jolloin sitten laitetaan kaikki peliin. Ei erityisen hyvää, eikä kyllä huonoakaan. Perusmatsi, joka oli ihan kiva välipala ennen suurempia koitoksia.
Kesto: 6:53
Arvosana: **

Mixed Tag Team Monster's Ball Match
Raven&Daffney VS. Abyss&Taylor Wilde
Tätä matsia kohtaan oli huikeat ennakkoluulot, pidin sitä koko kortin turhimpana, typerimpänä, järjettömimpänä ja ennen kaikkea epäkiinnostivimpana kohtaamisena. Toisin kuitenkin kävi. Abyss&Raven ovat tienanneet elantonsa tällaisilla matseilla, eivätkä he pettäneet tässäkään. Ensiluokkaista brawlausta, kivuliaita spotteja sekä bleidausta. Nastoja ja tuoleja, verta ja suolenpätkiä. Naisten olisi luullut olevan pelkkänä hidasteena Ravenin ja Abyssin tiellä, mutta näin ei suinkaan ollut. Taylorin loikka sen-jonkin-esineen päältä pöydän läpi oli hurja ja Daffney otti nastabumppia! Tässä oli sitä ECW-mäistä totaalikaaoksen makua ja false finishejä riittämiin. Lopetus oli myös hieno, kumpikin heeli nastojen läpi. Odotan max. 2 tähteä ja 4 saatiin. Eli tämä oli todellakin illan Positiivinen Yllätys.
Kesto: 14:10
Arvosana: ****

Singles Match (If Morgan wins he joins the MEM)
Matt Morgan VS. Sting
Olipa tällaisella Matti-markille herkkua nähdä Morgan tällaisessa ison profiilin matsissa. Hypevideo 'Blueprintistä' oli vähintäänkin eeppinen ja mies sai Detroitin yleisöltä ISOA reaktiota, olkoonkin ne sitten buuauksia. Morganin hallintaosuuksien aikana tämä matsi oli nautittavaa menoa, Stingin hallinnan aikana ei niinkään. Matsin loppupuolella Stingin piti ilmeisesti counteroida Hellovator suoraan Scorpioniksi, jonka onnistui botchaamaan ja sitten "korjasi" virheensä iskemällä vyön alle facena ja tuomarin edessä. Oli vissiin sen verran pihalla, että luuli olevansa Ric Flair. Joka tapauksessa oli hyvä matsi, toivottavasti tämä aukaisi monien silmät ja Morgan jatkossakin saa pushia sekä otteluita hieman parempikuntoisia miehiä vastaan.
Kesto: 9:01
Arvosana: ***

TNA World Tag Team Championship Match
Beer Money Inc. VS. Team 3D (c)
Paras 3D:n ja KaljaRahan kohtaaminen. Edellisissä heidän matseissaan on aina jokin homma ollut pielessä: 3D ei ole pysynyt vauhdissa mukana ja järjetöntä bookkausta. Nyt sitä ongelmaa ei ollut, 3D ylsi parhaimpaan suoritukseensa vuosiin ja Beer Money on aina loistavuutta. Muutamia komeita heittojakin nähtiin, huikeita riskimuuveja ja kaikin puolin tämä matsi pysyi kasassa alusta loppuun ja oli parasta tagpainia pitkään aikaan. Pieni miinus siitä, että British Invasion tuli selostamaan matsia, vieden samalla huomiota pois kehätapahtumista, joissa oli ihan riittävästi katsomista. Ottelun ratkeaminen Invasion-interferenceen oli puolestaan oikea ratkaisu, sillä pedattiin lopullisesti tämä jo tavallaan alkanutkin 3D VS. Invasion-feudi. KaljaRahan mestaruusvoitto=mark out.
Kesto: 16:57
Arvosana: ****+

King Of The Mountain Match For TNA World Heavyweight Championship
Jeff Jarrett VS. Kurt Angle VS. AJ Styles VS. Samoa Joe VS. Mick Foley (c)
Anglella hiukset! Ja parta! Oli kyllä melkoinen ilmestys, 100-vuotias cro-magnon ihminen jumalaisilla painitaidoilla. Oli kyllä shokki nähdä Kurtilla hiuksia päässä ensimmäistä kertaa yli 7:ään vuoteen. Kalju on ruma, toivottavasti Kurtti nyt myös kasvattaa hiukset takaisin.

Promovideoineen, entranceineen ja kehäkuulutuksineen matsin hypettämiseen kulutettiin varmaan vartti aikaa, joka nosti epäilyksen voiko tämä täyttää kaikki nuo odotukset, mitä sille kasattiin. Btw, tykkään JB:n kehäkuulutuksista, harmi vaan että mies on pelkkä vitsi, jota ei voi ottaa tosissaan. Mallikasta ottelua odotin, mutta tämä oli parempi kuin osasin uneksiakaan. Foley piti vanhan lihavan ruhonsa kopissa, ja olihan se Elbow Drop aika makea. Kurt oli oma mahtava itsensä, ja otti vastaan historian komeimman kitaraiskun Jarrettilta. King Of The Mountain itse veti roolinsa hyvin, ja hänen odotetulla voitollaan kiusoiteltiin briljantisti. AJ, nilkkavamma tai ei, teki taas niitä henkeäsalpaavia muuveja ja otti hullua bumppia, täydellinen suoritus myös häneltä. Joe oli matsin tähti, tykkäsin siitä matsin aloituksesta ja mies ei suinkaan näyttänyt siltä itkevältä lihapullalta, vaan kunnon Supertähdeltä.

Henkeäsalpaavia spotteja, seassa myös komeita painiliikkeitä, uskottavia false finishejä....jokainen painija hoiti oman osansa täyden kympin arvoisesti. Ja lopetus, se lopetus oli puhdasta KULTAA! Joen turni tuli täysin puskista, sillä ei vihjailtu (tai sitten se olen vain minä) se oli todellinen jymypaukku. Yksi kaikkien aikojen parhaimpia turneja IMO. Anglea pidin kaikista epätodennäköisempänä voittajana matsille, joten sekin iski täysin puun takaa. Joe Mafiassa, johan meni mielenkiintoiseksi asiat. Tälle ottelulle annan viisi tähteä. Kehässä tapahtui koko ajan, jännitys pysyi yllä, matsi kasassa, botcheja ei nähty, jokainen pääsi esittämään vahvuuksiaan, yleisö oli superkuuma ja shokkilopetus kruunasi paketin. Hyvinkin mahdollisesti Match Of The Year!
Kesto: 22:06
Arvosana: *****

En uskalla sanoa, että oli paras TNA-PPV koskaan, mutta ainakin paras näkemäni. Naisten matsia lukuun ottamatta KAIKKI ottelut onnistuivat ylittämään odotukset ja hommassa oli sellainen aito tekemisen maku mukana alusta asti. TNA todella tarvitsi tätä, sillä Genesiksen jälkeen kaikki PPV:t ovat olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä. Lipunmyyntiongelmista huolimatta ainakin näytti siltä, että areena oli täynnä, ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin ainakin ääntä yleisöstä lähti. Siinä missä Phillyn Lockdown-yleisö oli valtava pettymys, nämä moottorikaupungin fanit jaksoivat meluta ja rellestää koko rahan edestä. Tapahtumaan oli kyllä panostettukin ihan eri tavalla kuin johonkin hevonvitun Sacrificeen ja se näkyi. Loistavaa TNA, tämä tapahtuma oli napakymppi!

Luinpas tuossa Whatin ja NWO-Stingin kommentit ja aloin ihmettelemään että mitäs pojat hiuksista puhuu. No katsastin TNA sivustolta Slammiversaryn tulokset ja... MARK OUT! Kurt on todella tyylikäs sänkihiuksineen ja parran alkuineen! Kyllä tuota Anglea voi markittaa jo sydänmensä pohjalta, ei jumankeidas! Kunhan vain pitäisi tuon lookkinsa niin kaikki on TNA'ssa kohdallaan. Ai niin ja saatiinhan Foleyltakin tuo mestaruus pois, ehkä näemme Foley vs. Angle ottelun Victory Roadissa.

Kuva kertoo kaiken.



MARK OUT!

"What" kirjoitti:
Kuva kertoo kaiken.



MARK OUT!

Todellakin kaksi mark-outia samaan aikaan... 1. Mestaruus on saatu parempiin käsiin ja 2. Kurt Angle uusin ilmein!

Päätin antaa TNA:lle mahdollisuuden, ja mukava tapahtuma tämä tosiaan olikin. Voisi katsella jatkossa vähän tarkemmin jälleen TNA:ta.

Opener osasi olla kyllä sytyttäjänä oikein hyvä, mutta ei siitä saanut melkein mitään selkoa. Mutta tarvitsiko, koska tuo oli tuollainen monen miehen spotfest joka toimi onnistuneesti yleisön sytyttäjänä? Eli ehkä ei. Sabinin loikka oli komea, ja Shelley oli minusta matsin vakuuttaja. Hyvä avaus illalle. ***

Christopher Daniels palautti vähän maanpinnalle äsköisestä hyppymerestä, mutta tylsähkö koitos tämä oli parilla kivalla kohdalla. On se aikakin ajanut Douglasin ohitse. **

Love-Tara oli ihan kelpo naistenmatsi, kyllä tämän mukisematta katsoi, eikä tätä venytetty ylipitkäksikään. **+

My god, olipas huikea Monster Ball! HC-painin valtavana ystävänä nostaisin tämän MOTN:ksi. Ihan hurjia spotteja, ja Daffney oli myös aivan mahtava. Näyttikin pirullisen kuumalta. Ravenia oli etenkin todella kiva nähdä pitkästä aikaan tekemisissä aseiden kanssa. Black Hole Slam nastoille oli myös tyylikäs. Kerrassaan loistava matsi. ****+

Morgan-Sting jätettiin onneksi riittävän lyhyehköksi, ja toimiva brawl se olikin. Morgan oli taas toimiva, WWE-ajoista kehittynyt mukavasti. ***

Kaljarahan ja Team 3D:n ottelu oli kyllä oikein toimiva, eivät ne Dudleytkaan jäässä olleet, ja Beer Money tosiaan loisto joukke. Yksi ahrvoista asioista missä WWE on TNA:ta jäljessä, on minusta joukkuedivari. Mainio matsi oli. ***½

King Of The Mountain päävyöstä oli toki hyvä koitos, mutta ei todellakaan mikään viiden tähden koitos tai muuta vastaavaa. Anglen uusi look oli kyllä niin äijä, sai markittaa. Tasaisen suorituksen kaikki vetivät, mutta King Of The Mountain ottelumuoto ei ole se minun juttu. X-Divarilaisten spotfestiin kyllä sopii. Lopetus oli aika kekseliäs, ja Joe kyllä heelinä parempi kuin facena. BFG:ssä sitten mielellään AJ-Joe tittelistä, jompi kumpi sitä ennen jotakin reittiä pitkin mestariksi. AJ-Joe-Angle himottaisi myös. Mutta hyvä ME PPV:lle. ***½

Eteenpäin on menty, toivonmukaan jatkossakin tulisi hyviä PPV:eitä TNA:lta. Paskaläjä-trio Booker-Steiner-Nashin matseista poisso olo teki kieltämättä hyvää. Ehkä se TNA:nkin nousu alkaisi pian. Kyllä tämä WWE:n PPV:eistä tältä vuodelta minusta voittaa Rumblen, suuren flopin WM:n ja Extreme Rulesin. Ei ollut mitään ajanhukkaa.

Show'n arvosana:***

+++Raven
++Kurt Angle
+Abyss

"Jäbä" kirjoitti:
King Of The Mountain päävyöstä oli toki hyvä koitos, mutta ei todellakaan mikään viiden tähden koitos tai muuta vastaavaa. Anglen uusi look oli kyllä niin äijä, sai markittaa. Tasaisen suorituksen kaikki vetivät, mutta King Of The Mountain ottelumuoto ei ole se minun juttu. X-Divarilaisten spotfestiin kyllä sopii. Lopetus oli aika kekseliäs, ja Joe kyllä heelinä parempi kuin facena. BFG:ssä sitten mielellään AJ-Joe tittelistä, jompi kumpi sitä ennen jotakin reittiä pitkin mestariksi. AJ-Joe-Angle himottaisi myös. Mutta hyvä ME PPV:lle. ***½

Jotenkin vielä kaipaisin perusteluja, minkä vuoksi tämä matsi ei nouse MOTYC-listallesi? Mielipideasioita kaikki toinna, mutta itse en löytänyt tästä ottelusta mitään heikkoa. Kuten arvostelussa sanoinkin, koko viisikko hoiti oman ruutunsa kympin arvoisesti, paljon maukkaita spotteja, uskottavia false finishejä ja kaiken kruununa yksi vuosituhannen kovimmista heelturneista, todellinen supersverwe, jota kukaan ei osannut odottaa.

"What" kirjoitti:
Jotenkin vielä kaipaisin perusteluja, minkä vuoksi tämä matsi ei nouse MOTYC-listallesi? Mielipideasioita kaikki toinna, mutta itse en löytänyt tästä ottelusta mitään heikkoa. Kuten arvostelussa sanoinkin, koko viisikko hoiti oman ruutunsa kympin arvoisesti, paljon maukkaita spotteja, uskottavia false finishejä ja kaiken kruununa yksi vuosituhannen kovimmista heelturneista, todellinen supersverwe, jota kukaan ei osannut odottaa.

Omasta mielestä niin openerissa kuin ME:ssäkin ongelma oli juuri KOTM-ottelumuoto: paikoitellen meno tökki pahastikin. Varsinkin niin kauan kun toisten selätys/luovuttamaan laittaminen oli mukana, ei ottelunkulku oikein tuntunut pääsevän kulkeutumaan luontevasti millään. ME:n alku lisäksi jätti muutenkin kehnon maun suuhun, koska se alkoi varsin sekalaisesti. Sitten mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä paremmaksi se todella muuttui, ja olihan tämä ****-otelu, mutta en minä kyllä millään voi ymmärtää tuota *****-arvosanaa edes Angle-markilta ;) Tuo arvosana vaatisi jo täydellisesti sujuvaa ja täysin luontevaa ottelua, jossa ei olisi heikkoja hetkiä ollenkaan. Sellainen tämä ottelu ei ollut.

Itse ppv'hän oli TNA:n paras ppv vähintäänkin puoleentoista vuoteen. Ensimmäistä kertaa pitkäään aikaan TNA onnistui luomaan ppv'n, joka oikeasti jätti kokonaisuudessa todella hyvän maun suuhun. Tästä on todellakin mielenkiintoista nähdä, miten TNA jatkaa. Ensin vuoden huonoin ppv ja sitten puolestaan ihan parhaimmistoon kuuluva tapahtuma. Tarkempaa arvostelua tyrkkään sitten joskus ppv-rankingiin, mutta tässä tähtiarvosanoja:

Suicide (c) vs. Jay Lethal vs. Alex Shelley vs. Consequences Creed vs. Chris Sabin - King of the Mountain Match for the TNA X Division Championship - ***½
Shane Douglas vs. Daniels - Second Change Match - **½
Angelina Love (c) vs. Tara - TNA Knockout Championship - **
Raven & Daffney vs. Abyss & Taylor Wilde - Monster's Ball Match - ***½
Matt Morgan vs. Sting - **½
Team 3D (c) vs. Beer Money Inc. - TNA World Tag Team Championship - ***½
Mick Foley (c) vs. AJ Styles (c) vs. Samoa Joe vs. Jeff Jarrett vs. Kurt Angle - King of the Mountain Match for the TNA World Heavyweight Championship - **** - MOTN!

"Kenitys" kirjoitti:
Omasta mielestä niin openerissa kuin ME:ssäkin ongelma oli juuri KOTM-ottelumuoto: paikoitellen meno tökki pahastikin. Varsinkin niin kauan kun toisten selätys/luovuttamaan laittaminen oli mukana, ei ottelunkulku oikein tuntunut pääsevän kulkeutumaan luontevasti millään. ME:n alku lisäksi jätti muutenkin kehnon maun suuhun, koska se alkoi varsin sekalaisesti.

Niin, ollaan varmaan kumpikin oikeassa sen verran vahvasti liikutaan mielipideasioiden puolella. Itse en kokenut ME:n alkua laisinkaan tökkivänä, vaan se pysyi mielestäni varsin hyvin kasassa ensimmäisestä sekunnista alkaen. Ja siinä missä alku jätti sinulle kehnon maun suuhun, teki se minulle aivan päinvastaisen reaktion. Joen raivoisa syöksyminen Kurtin kimppuun ennen kellonsoittoa tuntui kaikin puolin järkevältä, vannoihan mies Impactissa "tappavansa" Kurtin, ja pelipaitapelleilyllä saatiin yleisökin hurjiin liekkeihin heti alussa. Hassua. Ne asiat, jotka sinä näit negatiivisina, minä näin positiivisina. Täytyy myöntää etten olisi täyttä viittä tähteä matsille antanut ilman tuota Joen turnia, mutta bookkaus on yksi tärkeä osa matsia, ja tuo oli parasta TNA-bookkausta koskaan.

Jep, mielipideasioiden äärellähän tässä ollaan, joten mitään yhtä oikeaa vastausta tähän ei ole, mutta ainahan näistä on mielenkiintoista keskustella :) Pitää vielä yhdestä asiasta kuitenkin sanoa

"What" kirjoitti:
Ja siinä missä alku jätti sinulle kehnon maun suuhun, teki se minulle aivan päinvastaisen reaktion. Joen raivoisa syöksyminen Kurtin kimppuun ennen kellonsoittoa tuntui kaikin puolin järkevältä, vannoihan mies Impactissa "tappavansa" Kurtin, ja pelipaitapelleilyllä saatiin yleisökin hurjiin liekkeihin heti alussa

Minua ei siis tosiaankaan haitannut tuo Joen raivoisa hyökkääminen Anglen kimppuun ja pelipaitatemppuilu, jotka olivat oikein toimivia ideoita. Sen sijaan tuo Joen heittäminen boksiin ja tästä seurannut sekavuus ottelun alussa (en enää osaa nyt tarkentaa tätä, mutta kuitenkin tästä Joen jäähyttämisestä seurasi minusta katsoessani se, että ottelu ei oikein tuntunut pääsevän alkuun ollenkaan) haittasivat minua.

"Kenitys" kirjoitti:
Minua ei siis tosiaankaan haitannut tuo Joen raivoisa hyökkääminen Anglen kimppuun ja pelipaitatemppuilu, jotka olivat oikein toimivia ideoita. Sen sijaan tuo Joen heittäminen boksiin ja tästä seurannut sekavuus ottelun alussa (en enää osaa nyt tarkentaa tätä, mutta kuitenkin tästä Joen jäähyttämisestä seurasi minusta katsoessani se, että ottelu ei oikein tuntunut pääsevän alkuun ollenkaan) haittasivat minua.

Point taken. Itseäni tämä ei niinkään häirinnyt, vaan toi sitä ECW-mäistä kaaoksen tuntua, samaa mitä nähtiin jo Monster's Ballissa. Ja olihan se alku sellaista sekavaa ja kaaottista, mutta itse pidin sitä vain hyvänä asiana.

Mutta minne nyt sitten jäi "Nation of Violence" - idea tämän perusteella? Ei kai sitä nyt taas jouduta laittamaan Russon piikkiin, että asiat vaan tulee ja menee ja ratkaisut ovat makeudessaankin idioottimaisia jostain toisesta kohtaa. Kyllä homma menis jännemmäksi, jos Angle nyt ilmoittaisikin vetäytyvänsä MEM:sta (vaikka onkin mukava poppoo) NoV:een.. mutta sitten jäisi vain enää nämä vähän heikommat paskasäkit jäljelle eikä jäisi kovin lupaavaa tulevaisuutta MEM:lle. save_mem_matt_morgan.222!

Nyt on paha mennä pelkän luetun perusteella ajattelemaan enempää. Ollaanpas taas oletusten ja mielipiteiden äärellä. Täytyykin katsahtaa Slammiversary, kun sitä porukka noin kehuu. Sekä jäädä odottelemaan miten tilanne kehittyy taas impaktin puolella.

"Sliditanko" kirjoitti:
Mutta minne nyt sitten jäi "Nation of Violence" - idea tämän perusteella?

Koko Nation Of Violence oli epäonnistunut angle, joten ihan hyvä vaan että se saatiin päätökseen. (toivottavasti)

Kaikista PPV:istä oli tänä vuonna vähintään arvostelut kirjoittaa, ja alunperin ajattelin myös ennakoita tehdä niin paljon kuin mahdollista, mutta kuinka ollakaan homma on mennyt jälleen kerran siihen, etten ole varsinaisia painipostauksia tehnyt varmaan moneen kuukauteen. Juuri ja juuri löytyy aikaa PPV:iden katseluun, mutta kirjoittamiseen ei meinaa löytyä rakoa sitten millään. Nyt kuitenkin otan itseäni niskasta kiinni ja kommentoin vuoden suurinta positiivista yllättäjää, Slammiversarya.

Heti alussa halli näytti arvokkaan isolta, ja tyhjät istuimet oli peitetty hyvin näkyviltä. Toki apua oli myös varmasti siitä, että huonoimmat paikat myytiin 7$ kappalehintaan, ja kaiken lisäksi nämä seitsemän dollarin katselijatkin pääsivät lopulta lattiatasolle jotta se täyttyisi. Detroitin yleisö osaa ainakin TNA-markittamisen (WWE:ssä ei yleensä jää paikat MSG:tä lukuun ottamatta), kaikkien aikojen TNA-yleisön muistelisin olleen juuri Detroitissa järjestetyssä Bound for Gloryssa, eikä tämä ainakaan kauaksi siitä jäänyt. Valtava peukku siis koko illan kuumana pysyneelle yleisölle, joka oli omiaan tuomaan ison tapahtuman fiilistä myös ruudun välityksellä.

Mikäli yleisö hoiti hommansa hyvin, niin tekivät myös ottelijat ensimmäisestä ottelusta lähtien työnsä todella hyvällä moraalilla. Whatin mainitsema "tekemisen meininki" on juuri oikea sanavalinta kuvaamaan tätä PPV:tä, valitettavasti TNA ei vain ole tainnut koskaan tuota draivia säilyttää kahta PPV:tä putkeen... eikä asiaa ainakaan auta yhtään se, että heinäkuun Victory Road järjestetään jälleen surullisenkuuluisalla Impact Zonella.

Openeria kohtaan minulla ei juurikaan ollut positiivisia odotuksia, näiden viiden spotfestejä "oli nähty jo kylliksi" ja "KotM on kamala ottelumuoto". Ottelun painijat tekivät kuitenkin kaikkensa voittaakseen minut puolelleen, enkä ottelun päätyttyä enää voinut valittaa mistään. Mainio spotfest, vaikka loppuspotti vähän ontuikin, ja muitakin pieniä kankeuksia paikoitellen nähtiin. Voittokin irtosi selvällä Kazin käyttämällä cutterilla - joko pian Suicide jää historiaan? Erikoista sinänsä, että tälle x-divarin pahiskoplalle riitti Suiciden henkilöllisyydeksi se, ettei hän ole Daniels. Joka tapauksessa ottelu oli juuri oikeanlainen opener tapahtumalle.

Douglas vs. Daniels oli sujuvampi ottelu kuin oletin, ja kun ottaa vielä huomioon sen, että Franchise nyrjäytti nilkkansa pahoin heti alkumetreillä, saa illan heikoin koitos paljon anteeksi. Toki suureksi osaksi hyvää mieltä tuotti ottelun jälkeinen huojentuneisuus: Daniels ei saanut vaihteeksi feikkipotkuja, eikä Douglaskaan näytä sittenkään olevan palaamassa aktiivipainijaksi. Mitäköhän mieltä Daniels on muuten siitä, että hän joutui salaisen "etunimi-sukunimi -muotoisten nimien määrä painimaalmassa on vakio" -säännön uhriksi pelkästään käsiään pari kertaa kuukaudessa heiluttelevan Lashleyn kustannuksella? Miksi edes vaivaan päätäni tällaisilla kysymyksillä?

Love vs. Tara kiinnosti ennakkoon jopa melko paljon, mutta itse ottelu jäi valitettavasti hyvin vaisuksi. Jotenkin ottelu ei onnistunut vetämään missään vaiheessa mukaansa, se loppui melko lyhyeen enkä ole "ainetta x naamalle" -lopetusten suuri ystävä. Plussaa Loven mestaruuskauden jatkumisesta: oletin, että WWE-tausta ja kiire bookata ottelu Kongia vastaan olisivat kääntäneet tilanteen Taran hyväksi. Naisten mestaruus tuntuu muuten olevan ainut, jossa on nykyään yhdistyvät pysyvyys ja tasaiset mestaruuspuolustukset niin TNA:ssa kuin WWE:ssäkin.

Seuraavaksi olikin vuorossa illan suurin yksittäinen yllättäjä, Monster's Ball. Ennakkoon uskalsin odottaa vain kamalaa räpellystä - naisten läsnäololle en keksinyt muuta selitystä kuin Ravenin oletettavasti todella huonon ottelukunnon, mikä taas kertookin jo tarpeeksi siitä mitä ottelulta odotin. Tämä oli kuitenkin paras hardcore-spotfest TNA:lta aikoihin, ja naisten spotit olivat kyllä todellisia holy shit -hetkiä. Edes Richardsin jatkuva sekaantuminen ja turhan useat near-fallit eivät jaksaneet häiritä, kaikin puolin viihdyttävä sekamelska.

Morgan vs. Sting oli sen sijaan juuri sellainen kuin uumoilinkin. Ottelun tarkoitus oli, kuten olettaa saattoi, pistää Morgan overiksi tasaisella mutta häviöön päättyvällä ottelulla veteraani-main-eventeriä vastaan. Lopputulos ei kuitenkaan ollut, kuten myös arvelinkin, aivan sellainen kuin paperilla oli tarkoitettu. Morganissa tuntuu olevan kaikki ainekset tulevaksi maailmanmestariksi: on kokoa ja lookia, on isoksi mieheksi poikkeuksellista ketteryyttä ja näyttäviä liikkeitä, sekä kaiken päälle vielä hyvät mikkitaidot ja luonnollista karismaa. Yksi suuri heikkous Morganissa kuitenkin on, ja se valitettavasti näkyi myös Stingin kaltaista kokenutta ottelijaa vastaan: Morganin painiottelut näyttävät painiotteluiden sijaan peräkkäin suoritetuilta liikkeiltä. Sellainen tietynlainen psykologia mieheltä (vielä) uupuu, ja juuri sitä toivoin Stingin ottelussa paikkaavan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Myös lopun Matt-upit olivat melko luonnottoman tuntuisia, ja toki myös se botchattu Scorpion Deathdrop sekoitti pasmoja. Kaikesta huolimatta näen Morganilla vielä kuitenkin olevan toivoa: Sting ei valitettavasti ole nykykunnossaan ideaali vastustaja oikeastaan kenellekään, ja uskonkin, että jahka Morgan pääsisi ottelemaan säännöllisesti esimerkiksi Stylesia, Joeta tai Anglea vastaan kohenisi hänen kehätyöskentelynsä seuraavalle tasolle. Ja sitä seuraavaa tasoa vaille hän onkin jo maailmanmestariainesta.

3D vs. Beer Moneya ovat poikkeuksetta kaikki kehuneet, mutta minusta ottelu meni täysin pilalle siinä vaiheessa kun British Invasion asteli selostuspöydän taakse. Ensinnäkin otteluun oli hyvin vaikea enää tämän jälkeen keskittyä ohjaajan poukkoillessa kehän ja brittien väillä. Ottelun lisäksi olisi pitänyt seurata neljää selostamossa päällekkäin puhuvaa kommentaattoria, ja ainakin minulla katsojana fokus siirtyi itse ottelusta siihen, kuinka ja koska Invaasio sekaantuu siihen. Kaiken lisäksi siinä, että Invaasio hyökkäsi juuri 3D;n kimppuun, ei ollut nähdäkseni mitään järkeä: britithän olivat olleet tähän asti kummankin joukkueen ja ennen kaikkea mestaruusvöiden perässä. Miksi siis auttaa Beer Money voittoon, samalla varmistaen sen, että seuraavat kuukaudet kuluvat non-title-ohjelmassa 3D:tä vastaan? Pettymys, etenkin kun ottaa huomioon sen, että tapahtumien pysyessä kahden joukkueen välisenä olisi ottelu ollut varmasti paljon parempi.

Anglen look on kerännyt paljon kehuja, ja täytyy myöntää, että yhtäkkiä 10 vuotta vahentunut, tyylillään lukioni matematiikan opettajaa jäljitellyt painijumala oli kyllä shokki. Taisi What toivoa hiusten kasvattamista, mutta ainakin sängestä päätellen ei hiukset Kurtilla pahemmin kasva - ehkäpä Angle tavoittelee pitkää uraa Hulksterin lookilla?

Kaksi KotM:a kuulosti ennakkoon kauhealta, mutta main event oli sentään ottelijoidensa puolesta roppakaupalla viimevuotista kiinnostavampi. Mainion openerin jälkeen en ihmeitä odottanut, mutta mitä vielä: kaikkien aikojen parhaan King of the Mountainin päihittäjää ei tarvinnut odottaa kuin kaksi tuntia! Tämän ottelun bookkaus oli napakymppi, niin uskomattomalta kuin se tämän ottelumuodon kohdalla kuulostaakin. Sisääntulojen (halpa) heat Anglelle ja (halvat) popit Joelle toimivat kuin Piperin Jokeripaidan oli tarkoitus toimia vuonna 2005, ja tämän ansiosta ottelu sai räjähtävät alun. Foleyn tahallinen putkareissu oli oiva keksintö, ja muutenkin mies pidettiin painitapahtumien ulkopuolella tällä kertaa todella järkevällä tavalla. Jarrett oli sopivasti taka-alalla, jokainen Stylesin "niin lähellä mutta niin kaukana" -voitto nosti takamuksen penkistä ja voi herranjestas että oli mahtava turn. Toki tässä voisi maalailla kauhukuvia Joen muuttumisesta jälleen ihmeelliseksi valittavaksi bitchiksi, mutta tämä lienee yllättävin näkemäni turn, ja ottelun loppuessa oli todella kuin puulla päähän lyöty. Tätä parempaa KotM:a tuskin enää koskaan nähdään, bookkauksen lisäksi kun itse kehätyöskentelykin oli läpi ottelun viihdyttävää, spottienkin toimiessa hienosti.

Mitään klassikko-otteluita PPV ei varsinaisesti tarjonnut, mutta perhanan viihdyttävänä se säilyi alusta loppuun - ja mitäs muuta sitä showpainilta sopiikaan toivoa. Toivottavasti meno jatkuu heti torstain Impactissa samanlaisena. Loppuun vielä pakolliset pahoittelut mahdollisista kirjoitusvirheistä / järjettömistä lauseista, valitettavasti minulla ei ole aikaa tavalliseen tapaan lukea viestiä läpi.

Vastataanpas Whatille. En ole paras henkilö inttämään tuota vastaan, kun on tullut usein itsekin ''syyllistyttyä'' tuohon yliarvioimiseen.

KOTM ei ole sopiva ottelumuoto minusta tuollaiseen monen miehen mättöön. X-Divarilaisten spottiareenaksi se minusta sopisi. ME:ssä se sekavuus esti tätä olemasta minusta täydellinen koitos. Minusta täydellinen matsi vaatii myös kehäpsykologiaa ja kykyä saada haukkomaan henkeä, tämä ei sitä tarpeeksi minulle toimittanut. Hyvä matsi tämä oli, mutta ei ollut kyllä mikään kympin suoritus keltäkään. No, Foley veti varmaan aika maksimirajoilla.

Siksi tämä jää minun papereissani ''ainoastaan'' ***½ arvoiseksi otteluksi, koska en kiteytettynä nauttinut ottelumuodosta, eikä ottelun loppu noussut miksikään kliimaksiksi ja mitään superjännittävyyttä ei ilmassa ollut. En kyllä tajua, miten pystyt tämän arvostella paremmaksi kuin HBK-UT:n. No, kuten olet jo sanonutkin, makuasioitahan nämä loppupeleissä ovat. Mutta toistetaan, pidin kyllä ME:stä, mutta silmissäni miksikään viiden tähden otteluksi se ei kehkeytynyt.

"Jäbä" kirjoitti:
En kyllä tajua, miten pystyt tämän arvostella paremmaksi kuin HBK-UT:n.

Kyllähän se saattaa oudolta kuulostaa, mutta muutama syy tähän. Undertaker/Michaels sisälsi muutamia tylsähköjä hetkiä, joissa meno hidastui liian pitkäksi aikaa. Tietysti se oli singles, jonka luonne oli totaalisesti erilainen kuin tällaisessa viiden miehen stipulaatiomatsissa. Ymmärrän tämän kyllä, mutta tässä KOTM-matsissa ei ollut yhtään tylsää hetkeä, siitä kiitokset bookkaukselle, painijoille ja stipulaatiolle. Toinen asia, joka ehkä vaikutti arvosteluun (vaikka ei pitäisi vaikuttaa) oli, että HBK/Takerista oli odotettavissa klassikko, mikään muu lopputulos ei tullut kysymykseenkään. WrestleManian odotetuin ottelu. KOTM:ia en odottanut läheskään samalla tavalla, odotin siitä jotain hieman perus TNA-ME:tä parempaa. Ottelu siis pääsi yllättämään laadullaan ja briljantilla lopetuksellaan. Mutta vaikka arvostelinkin matsit näin päin, saatan silti nimetä Taker/HBK:n Vuoden Matsiksi sitten aikanaan. Ei sillä miinuksella siinä kuitenkaan paljon mitään painoarvoa ole.

What on Angle-mark.

Angle näyttää Randy Couturelta . Tai oikeastaan Shane Carwinilta, mutta kyllä haastattelun aikana joistain kulmista oli aivan kuin Captain America.

Hieno PPV tosiaan. KOTM matsit olivat todella hyviä ja Beer Money vs. 3D ja Monster's Ball hyviä. Joen turnista tykkäsin aivan helvetisti ja koska en TNA:ta juuri ylianalysoi, tuli se oikeastaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Isoja faceja TNA:lla on nyt sitten AJ ja Jarrett (hetken myös mahdollisesti MEMistä lähtevä Sting). Ei siis mikään täysin ideaali tilanne, mutta mikäli näemme matkalla BFG:hen useita variaatioita AJ vs. Joe/Angle matsista niin me likes.

King of The Mountain - ****1/2 (Helposti paras KOTM tähän mennessä)
X Division KOTM - ****
Monster's Ball ***1/2
Beer Money vs. Team 3D ***1/4

"NWO-Sting" kirjoitti:
Mutta missä on Lashley?

Valmistautumassa tämän viikon lauantaina käytävään MMA matsiinsa Bob Sappia vastaan. Ei varmaan ole ihan paras aika tulla hyppimään TNA:n kehiin sunnuntaina ja alkuviikon nauhoituksiin kun lauantaina matsi. Kyllähän mies kuitenkin BFG hypevideossa oli joten älä vielä menetä toivoasi.

E: Tarkemmin tuota Joen turnia mietittyä, tuli sellainen skenaario mieleen että mitä jos Joe haluaakin vain pitää ystävät lähellä ja viholliset vielä lähempänä. BFG:ssä tapahtuisi sitten turni takaisin ja MEM tuhottaisiin kertaheitolla. Ilmeisesti muuan Tazilla oli ECW:ssa aikoinaan samankaltaista storylinea .

"Captain Charisma" kirjoitti:
E: Tarkemmin tuota Joen turnia mietittyä, tuli sellainen skenaario mieleen että mitä jos Joe haluaakin vain pitää ystävät lähellä ja viholliset vielä lähempänä. BFG:ssä tapahtuisi sitten turni takaisin ja MEM tuhottaisiin kertaheitolla. Ilmeisesti muuan Tazilla oli ECW:ssa aikoinaan samankaltaista storylinea .

Muistaakseni Joe on hieman tämän kaltaista promoa joskus lähiaikoina heittänyt ilmoille, jos en aivan väärin muista. Meikäläinen asettuu tämän analyysin taakse, koska mihin sitä nyt aivan yllättäen lähdettäisiin kuoppaamaan tuollaista ihme kuvionrakentelua aiheesta "Joen pyrkimys kostaa kaikille MEM:n jäsenille." .. Ja vielä enemmänhän tähän teoriaan voisikin pohjautua se, että Taz on varmasti EDELLEEN kayfabe vetämässä Joen puikoista, joten mahdollinen "oman" strategian uudelleentoteutus voisi olla kirjoitustiimiltä kekseliästä, jopa virkistävä ja tulen sytyttävä käänne.

Kas, tämäpä on herättänyt niin paljon keskustelua ja mielipiteitä ja aivan aiheestakin, että raapustetaanpa mielipiteitä kerrankin suoraan tapahtuman jälkeen. Itseasiassa taitaa olla ensimmäinen kerta TNA:n ollessa kyseessä. Odotukset eivät kovin korkealla olleet hirveän Sacrificen jälkeen ja kortillakin tiesin olevan vain Daniels vs. Douglasin ja King of the Mountainin päämestaruudesta.

Alex Shelley VS. Consequences Creed VS. Chris Sabin VS. Jay Lethal VS. Suicide
Nämä tuhlasivat sen TNA-ottelun eli Ultimate X:n ja vähän aikaa sitten lyhyehköön, mutta hyvään otteluun, joten odotukset sitä huonompaa ottelumuotoa kohtaan eivät olleet erityisen korkealla. Suhtautumiseni King of the Mountainiin ei silti ole ihan joidenkin tasolla, eihän tuo nyt todellakaan ole huonoimpia gimmick-matseja ikinä tai edes lähelläkään TNA:n pahimpia räpellyksiä. Kaikki ovat vieläpä tainneet olla vähintään oikein toimivia otteluita. Tämä lähtikin käyntiin varsin hitaasti ja sillä oletettavalla kaavalla joukkueiden ollessa kyseessä. Toimivaa, mutta epäilytti, että Suicidelle annetaan taas voitto siinä vartin kohdilla ottelun ollessa vasta pääsemässä käyntiin. Sitten repäistiinkin ja homman annettiin kerätä kunnolla vauhtia vielä kymmenen minuuttia. Veikeitä spotteja ja vauhtiin päästiin tahdin pysyessä oikein mainiosti loppuun asti. Suiciden voittokaan ei jäänyt mitenkään harmittamaan, saa hävitä jossain välissä sen vyönsä ihan oikeassa 1vs1-ottelussa. Pidin suuresti.

Daniels VS. Shane Douglas
Öm, mielenkiintoinen stipulaatio. Siis lähinnä siinä mielessä, että juopolta näyttävä vanha läski, joka oli varsin tylsä viisitoista vuotta sittenkin tuotiin jobbamaan yhteen otteluun. Onneksi se oli ohi nopeasti. Sitten Danielsia oikeisiin otteluihin ja Douglas manageriksi, jos sitä on pakko mukana roikottaa. Ihan hyvä puhujahan se on.

Angelina Love (c) VS. Tara
Victoria houkutti pitkästä aikaa katsastamaan naisten divisioonaakin. Vähän sellainen fiilis tuli, että enpä ole suurempia menettänyt. Lyhyttä ja kovin tylsää, minä kun olin siinä uskossa, että Angelina olisi jotenkin hyväkin painija. Saatan katsastaa seuraavankin tapauksen, jos näiltä kerta on lupa odottaa huomattavasti parempaakin.

Raven&Daffney VS. Abyss&Taylor Wilde
Ensinnäkin, Raven! Toisekseen, Raven, Stevie ja Daffney stablena! Jo Ravenin palkkaus oli hieno uutinen, ehdottoman hieno mies ja kova bookkaamaan. Vieläpä huomattavasti paremmassa kunnossa kuin lähtiessään. Raven ja Stevie yhdessä molemmat bookattuina uskottaviksi taas onkin jotain, joka on esiintynyt lähinnä villeimmissä päiväunissani WWE:n pupeltaessa tilanteen täysin kun siihen tarjottiin mahdollisuutta. Daffney on mielenkiintoinen, ilmeisen hyvä painimaan ja miksei toimivaa silmänruokaakin vaihteluna silikinoblondeihin. Odotan suuria tältä kuviolta ja haluaisin uskoa, että tällä kertaa ei tarvitse pettyä TNA:n kanssa. Mixed Tag otteluvalintana oli vähintäänkin mielenkiintoinen valinta ja yllätti suuresti. Sen jälkeen suuresti yllätti, että naiset eivät olleetkaan täysin sivuroolissa tässä ottelussa vaan lensivät pöydille ja nastoille. NASTOILLE~! Daffney > Matt Morgan. Toimivaa kaaosta, toimiva lopputaistelu, erittäin toimiva ottelu. Tätä lisää, kiitos. Vähän yllätti se, että Raven otti selätyksen vastaan heti paluuottelussaan, mutta jos tämä johtaa siihen, että Steviestä tehdään stablen kovin jätkä liputan täysillä sen puolesta.

Matt Morgan VS. Sting
Morganista puheenollen, alan olla valmis liputtamaan myös sen puolesta, että kaveri on aivan syvältä. Hypevideo oli cool, mutta eihän tästä ottelusta ollut yhtään mihinkään. Jotain nyt voi varmaan sälyttää Stinginkin harteille, mutta hidas ja tylsä toiminta kruunattuna sillä, että ottelun ainut mieleenpainunut tapahtuma oli nolo botchi ei nosta Morganinkaan osakkeita erityisen korkealle. Katsotaan jos siitä Morganista olisi johonkin vähän nuorempia ja taitavampia kavereita vastaan, mutta tällä hetkellä ei jaksa kiinnostaa niin yhtään.

Beer Money Inc. VS. Team 3D (c)
Ai taasko nämä kohtasivat. Hyvää ja toimivaa otteluahan sieltä on oppinut odottamaan eivätkä kyllä taaskaan pettäneet, mutta pikkaisen puultahan tämä alkaa maistumaan pikkuhiljaa varsinkin perusotteluna, kun jo häkinkin sisällä kohdattiin. Invasionhan sieltä sitten odotusten mukaan sekaantui, tuovat toivottua lisäpiristettä kuvioon ja jonkinlaista massiivista kolmen joukkueen gimmick-ottelua jo ihan odottelee. Mutta sitä ennen pitää varmaan tyytyä vielä vain hyviin ja toimiviin perusotteluihin.

Jeff Jarrett VS. Kurt Angle VS. AJ Styles VS. Samoa Joe VS. Mick Foley (c)
Ennen ottelua haastattelussa joku laiha kaljuuntuva kaveri, ilmeisesti jälleen uusi hasbeen raahattu WCW:n midcardis... Kurt? Mitä? Joo ei nyt kyllä ihan toimi tuo look, hiukset pois jos ne eivät kerta kasva edes vähää alusta. Parta nyt saattaisi toimiakin, mutta kyllä se vanha look oli sen verran mainio, että mitäpä tuota enempiä muuttelemaan. Itse ottelun alku pisti kikkailuineen lähinnä ihmettelemään. Eikö yleensä ole tapana soittaa sitä kelloa ottelijoiden käydessä asiaan eikä alkaa kikkailemaan enempää, varsinkin kun kyseessä on ottelu, jossa ei diskauksia tai vastaavaa tunneta. Toisena häiritsi, että Foley on valmis ottamaan selätyksen vastaan, no sehän on nykyroolissa ihan hassu ja ok juttu, mutta kun muutamaa minuuttia myöhemmin ei sitten enää taputakaan Joen Chokeen vaan tappaa itsensä loppuotteluksi joutuen silti jäähylle... Pikkuasioita, mutta pistivät ikävästi silmään. En nyt ihan napakymppibookkauksesta ja varsinkaan viiden tähden ottelusta tiedä, mutta mainiostihan tämä sitten lähti käyntiin. Useita toimivia spotteja ja fiilis oli kohdillaan koko ajan. Hyvinkin samaa tasoa illan ensimmäisen ottelun kanssa, mutta lopetus kallistikin sitten vaa'an minun kohdallani X-Divisioonan ottelun puolelle. Yllättävyys on tietenkin ihan jees, mutta yllättävyys yllättävyyden vuoksi ei vain toimi. Vaikea löytää mitään erityistä logiikkaa koko kuviosta, Joe murrrhaa MEMin jäseniä viikko toisensa jälkeen, puhuu Nation of Violencesta, lähtee Anglen perään, saa mahdollisuuden voittaa mestaruuden ja... antaa sen Anglelle. Tämä ei vain saanut Joea näyttämään vähän tyhmältä, tällainen kikkailu vähentää mestaruuden arvoa. Mestaruuden pitäisi aina olla kaiken edellä, liittoutumien pitäisi olla vain keino säilyttää tai voittaa mestaruus. Nyt kahdessa perättäisessä PPV:ssä kasa mustapukuisia hasbeenejä on saatu vaikuttamaan arvokkaammalta kuin firman päämestaruus, mikä ei nyt välttämättä ole ihan toivottava suunta. Joen uusi turni ei kuulosta hirveästi fiksummalta vaihtoehdolta, mutta kahtellaanpa mihin suuntaan tästä lähdetään viemään.

Kolme huonoa ja lyhyttä ottelua ja neljä mainiota ja pitkää, ei ollenkaan hassumpi ratio. Kokonaisuutena noita muutamaa heikompaa matsia ja lopun swerveä lukuunottamatta oikein hyvä PPV ja ehdottomasti parasta mitä TNA:lta on hyvin pitkään aikaan saatu nähdä. Palautti uskoni siihen, että ehkä sielläkin saattaa olla joku, joka edes vähän ymmärtää hyvän päälle. Tarkempaa arviota sitten PPV Ratings -ketjussa, mutta tältä istumalta tuntuu, että saattaa hyvinkin kivuta useammankin WWE:n tapahtuman ohitse, mutta ei nyt ehkä kuitenkaan ihan vuoden kovimpaan kärkeen.

MutiMin tavoin huomasin PPV'n saavan paljon kehuja suunnasta jos toisesta, ja päätin sitten pikkuhiljaa käydä itsekin kirjoittelemaan mietteitäni tästä PPV'stä.

Aivan ensimmäiseksi haluaisin hypettää tapahtuman toimivaa buukkausta, joka yllätti minut täysin. Otteluiden lopetukset toimivat asialliseen tapaan, yksikään ottelu ei ollut puuduttavan pitkä tai liian lyhyt suhteutettuna toiminta pakettiin jonka se tarjosi ja viimeisimpänä ja mahtavimpana asiana - Samoa Joen heelturn, jonka johdosta Kurt Angle siirtyi suuren harppauksen eteenpäin napaten itselleen jälleen kerran World Heavyweight mestaruuden. Anglen päämestaruusreignit on jo nähty ja ne ovat varmaan edelleenkin hyvänä itsenään, mutta Joen turn on asia, jota olen alitajunnassani jo jonkin aikaa odotellut. Mies on massiivinen kone, jota tuskin kukaan pystyy ensimmäisinä heelkuukausinaan pysäyttämään. Saa sitten nähdä liittyykö mies Main Event Mafian leipiin, mutta varmaa on se, että uusi väri miehelle on löytynyt nyt.
Itse main eventinä toiminut King Of The Mountain-ottelu tarjosi muutamia hyvinkin viihdyttäviä hetkiä, joita jälkeenpäin on hyvä muistella. Ottelua ennen tapahtuneet pitkitetyt kuulutukset, sekä hypevideot loivat eittämättä big time fiilistä, jollaista tämä ottelu tarvitsikin ehdottomasti. Onneksi tästä päästiin sekä eeppiseen, että spottirikkaaseen otteluun, joka jaksoi pitää pakkansa kasassa alusta loppuun saakka. Kaiken lisäksi AJ'n näyttävä lento penaltyboxin päältä, kaikki putoamiset tikkaiden päälle, sekä Jarrettin kitaran rikkominen ovat ehdottoman varmaa highlightreel materiaalia, joita saamme varmaankin katsella hypevideoissa jonkin aikaa.
Jännittävästä lopusta sen verran, etten ole varmaankaan ikinä nähnyt voiton menevän noin tipalleen, kun vuorotellen kaikki hakevat mahdollisuutta nostaa vyö kiinnikkeihinsä, ja ansaita tämä titteli itselleen. Jarrettin DDT't, Kurtin Olympicslamit, AJ'n Dropkick, sekä muut epätoivon liikkeet saivat minutkin kiemurtelemaan jännityksestä kun innoissani odotin voittajan selviämistä. Kertakaikkisen hyvä main event.

Muusta PPV'stä pidin lähestulkoon yhtä paljon kuin hypetetystä main eventistäkin, sillä muunmuassa Beer Moneyn ja Team 3D'n kohtaaminen sai positiivsen kuvan siitä, kuinka Ray ja D-Von pystyvät vielä näinäkin päivinä nostamaan yleisön horroksesta tai missä sammaleessa ikinä ovatkin. Kovana Attitude ajan kannattajana innostuin aivan mielettömästi jo ottelun alussa yleisön ''We want tables!''- chantin ansiosta, eikä kestänyt kauaakaan kun näimme sen pirun onnistuneen lauseen, joka sytyttää kenet vain missä vain - GET THE TABLES~! Ei tuskin ole ihme, että Dudleyt olivat kultavuosinaan rosterin parhaita opener ottelijoita, sillä saivat yleisön todella kuumaksi, unohtaen sitäkään tosiseikkaa, että tätäkään ottelua jättämättä laskuista pois, ovat kaikki ne ottelut olleet yksinkertaisella kaavallaan suorastaan mahtavia. Tässäkin ottelussa riitti niitä läheltäpiti tilanteita ja pelastuksiakin tuli yhtenään. Saattaa olla ihan positiivinenkin asia, että Beer Money korjasi potin kotiinsa, mutta vaikka tämä joukkue onkin loistelias ja moninpuolin hauska sekä toimiva, haluaisin nähdä heidät mielummin haastajien roolissa, sillä siinä he toimivat kaikista parhaiten.

Vielä palatakseni vielä aikaisempiin tapahtumiin, haluaisin muiden tapaan kertoa nauttineeni ehdottomasti illan yllättäjästä, Monster's Ballista, joka toi päähäni sen tosiasian, että Taylor Wilde osaa todellakin jäykkyydestää huolimatta brawlata ensiluokkaisesti ja sen, että Ravenin takaisin palkkaaminen ei ole muuta kuin positiivinen asia. HC paini on ollut tietyissä määrin minulle aina se PPV'n odotetuin hetki pääottelun lisäksi, mutta tässä asetelmat näyttivät paperilla melko kehnoilta, ajatellen kahta naista hääräämässä kahden hardcoreikonin kanssa samaan aikaan. Tietenkin kaikki voivat yllättää, mutta tästä ottelusta en todellakaan uskonut sitä, mutta Wilden ''pöytäloikan'' jälkeen toivoni psykologisesta hardcoremätöstä heräsi henkiin ja sen myös sain. Useat iskut aseilla saivat minutkin vakuuttuneeksi ottelun laadusta ja Daffneyn landattua nastojen päälle näin myös heidän haluavan tätä tosissaan. Tähtiasteikolla tätä ottelua on hyvinkin vaikea arvioida, sillä ottelusta ei käytännössä puuttunut mitään, mutta jäi tuntumaan, että täydellinen se ei ollut.

King Of The Mountain for the X-Division title:
Suicide (c) vs. Jay Lethal vs. Alex Shelley vs. Consequences Creed vs. Chris Sabin - ****-

Shane Douglas vs. Daniels - **½

Monster's Ball Tag Team match:
Raven & Daffney vs. Abyss & Taylor Wilde - ****-

Matt Morgan vs. Sting - ***

Team 3D (c) vs. Beer Money Inc. for the TNA World Tag Team titles - ****

King Of The Mountain match for the World Heavyweight title:
Mick Foley (c) vs. AJ Styles (c) vs. Samoa Joe vs. Jeff Jarrett vs. Kurt Angle - ****