Alert Idols

[MR.Off Topic]

Gonerin etsintäkuulutan! Tämä kilpailu tarvitsee ehdottomasti Gonerin panoksen.

[enska]

Gonerin etsintäkuulutan! Tämä kilpailu tarvitsee ehdottomasti Gonerin panoksen.

Eiköhän Goner tule taas messiin klo 23.59.

Onko kukaan muuten sattunut löytämään käsiinsä tuota Dolph Zigglerin, Kofi Kingstonin ja Jack Swaggerin tikapuumatsia? Meikällä ei ole vielä ollut onnea.

P.S. Tuomarina toimiminen on antoisaa. Näitä matseja on ilo katsella!

[Hellhound]

Kai tähän nyt pitää osallistua, että saadaan mahdollisimman paljon hyviä alle kymmenen minuutin PPV matseja kerättyä.

Mike Awesome vs Masato Tanaka ECW One Night Stand 2005

http://www.youtube.com/watch?v=frlrhY1Wp1c

[takaovi]

Kaipa itsekin heitän korteni kekoon. Ei nyt ehkä ihan klassikko, mutta ihan pätevä Chris Jericho vs. Edge vs. Batista - WWE Summerslam 2004 IC -vyöstä

[Goner]

Gonerin etsintäkuulutan! Tämä kilpailu tarvitsee ehdottomasti Gonerin panoksen.

Eiköhän Goner tule taas messiin klo 23.59.

Ajattelin itseasiassa jättää väliin, mutta jos tässä ei arvostella laulutaitoa ja ulkonäköä, niin voishan sitä osallistua. Kilpailun idea kun on mainio.

Minulle tuli mieleen kaksi vaihtoehtoa, joista kumpaakaan ei ole postattu. Ensimmäinen olisi ollut old schoolia jenkeistä, mutta valitsenkin tämän toisen, joka taitaa olla tässä vaiheessa kilpailun uusin matsi.

NJPW Power Struggle 12.11.2011 - Tomohiro Ishii vs. Yuji Nagata (alkaa siis kohdasta 26:40)

Tomohiro Ishii on melko keskikertainen midcard-heel, jonka painitaidot, ulkonäkö ja karisma eivät riitä nykyistä suurempaan roolin. Yuji Nagata on vielä 43-vuotiaanakin yksi maailman parhaista painijoista, joka ei kehässä osoita juurikaan vanhenemisen merkkejä. Tässä he kohtaavat ppv:n kolmannessa matsissa eli aika pienessä roolissa, mutta Ishii antaa kaikkensa, mikä ei jää yleisöltä huomaamatta. Tuloksena on tyly ja intensiivinen vajaa 10-minuuttinen.

[MR.Off Topic]

Katellu nyt aika pitkälle noita matseja ja kyllähän tämä on varsin hauskaa hommaa. Ison osan matseista olen ennenkin nähnyt, mutta osaa taas en. Tiettyjen otteluiden taso on yllättänyt ja toiset ovat pettäneet, mutta kuten enska sanoi, tämä on antoisaa.

[Stefa]

Ihan näin mielenkiinnosta kyselen mikäs on huomisen deadline?

[enska]

Ihan näin mielenkiinnosta kyselen mikäs on huomisen deadline?

Sovitaanko vaikka 20.00.

[C2W]

Rey Mysterio vs. Sabu (One Night Stand 2005) Part I
Rey Mysterio vs. Sabu (One Night Stand 2005) Part II

Menee juuri kymmenen minuutin alle, jos lasketaan bell-to-bell mukaan.
9min 15sek

[MR.Off Topic]

Rey Mysterio vs. Sabu (One Night Stand 2005) Part I
Rey Mysterio vs. Sabu (One Night Stand 2005) Part II

Menee juuri kymmenen minuutin alle, jos lasketaan bell-to-bell mukaan.
9min 15sek

Muuten hyvä, mutta torstaina oli raja noiden lähetykseen.

[enska]

WrestleMania alkaa muutaman tunnin kuluttua. Mikä olisikaan siis parempi tapa virittäytyä sen spektaakkelimaiseen tunnelmaan kuin saada selville Alert Idolsin karsintakierroksen janotut tulokset?

Tuloksista sananen: on mielenkiintoista vertailla toistemme arvosteluja. Olemme analysoineet matseja samankaltaisella otteella – erot arvosanoissa ovat melko harvinaisia ja pieniä. Panin pisteet "jännityksen" vuoksi spoilereihin.

Ultimate kirjoitti omasta tahdostaan numeroarvosanojen lisäksi matseille myös tähtiarvosanat, joten älkää ihmetelkö sitä, miksi hän on ainut tähtiarvosanoja jakeleva miekkonen. Ja sitten asiaan:

(P.S. Tuomareille suurkiitokset aikamääreiden noudattamisesta ja hyvistä viesteistä!)

DeadManWalking: Chris Benoit vs. Orlando Jordan (c) – WWE United States Championship (WWE SummerSlam 2005)

enska: Melko rohkea valinta DeadManWalkingilta. Lyhyt ja ytimekäs Benoit–Jordan on kuitenkin jo liian lyhyt minun makuuni. Hauska ja viihdyttävä tämä 25-sekuntinen sessio kieltämättä on, mutta eipä tällaisella valitettavasti ylimpiin pojoihin päästä.

Spoiler: näytä

2 pistettä.

MR.Off Topic: Tästä ottelusta ei juuri muuta jäänyt käteen kuin Benoitin intensiivisyys ja ihan näpäkkä lopetus. Tällaisella ottelulla ei kuitenkaan minun mielestä mennä jatkoon ja tämä ei ansaitse juuri minkäänmoisia pisteitä. Benoitin olemuksesta ja lopetuksesta, joka tuli yhtä nopeasti kuin aloitus annetaan:

Spoiler: näytä

2 pistettä.

Stefa: Sanoiko Cole ihan oikeasti "The Game" Chris Benoit tuossa alussa . Noh anyways, tämä otteluhan oli aivan selkeä squashi. Ottelu ei kestänyt varmaan minuuttia kauempaa, jos sitä minuuttiakaan. Eihän tässä ollut juuri mitään "ottelullista arvoa" kun ei ottelun aikana nähty muuta kuin Benoitin german suplex ja crossface. Hankala tätä on tämän enempää analysoida.

Spoiler: näytä

1 piste.

Ultimate: Minulla ei yleensä ole tapana antaa arvosanoja alle minuutin mittaisista matseista – arvostelen ne mieluummin ”segmentteinä”, joka antaa ottelun laadusta todenmukaisemman kuvan koko tapahtumaa arvosteltaessa. Siis: puhtaasti matsina arvosteltaessa tämä 25s. kestänyt ottelu olisi varmasti suurin piirtein yhden tähden tasoa – ”segmenttinä” taas oikein toimiva ja tapahtuman arvoa nostava tapaus. Simppeli, toimiva, ja yleisön sytyttänyt matsi. Tykkäsin.

Spoiler: näytä

5 pistettä (N/A).

DeadManWalkingin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

10 pistettä.

The Jigsaw: Kurt Angle vs. Rey Mysterio (WWE SummerSlam 2002)

enska: Aah – nyt osui Jigsaw kultasuoneen! Angle–Mysterio on aivan hullun nopeatempoinen ottelu, jossa ei ole ainuttakaan tylsää hetkeä, epäonnista botchia tai muutakaan häiritsevää seikkaa, joka alentaisi mittelön arvosanaa. Kaikki tuntuu menevän nappiin. Timanttisen kehätoiminnan lisäksi myös yleisöä on ilo kehua; Nassau Coliseumin väki pitää melkoista meteliä yllä läpi matsin. Hienoja suplekseja, yllättäviä countereita, Mysterion ihmeellisiä temppuja ja yksinkertaisesti jatkuvaa tykitystä – totaalista non-stop-äksöniä! Erikoisplussaa spotista, jossa Reiska loikkaa voltilla tuomarin yli kehän ulkopuolelle, sekä lopputaistelusta, joka on aivan fantastinen – tästä kiitos Anglen ilmiömäiselle kyvylle pitkittää selätystilanteita vihoviimeiseen nanosekuntiin saakka.

Matsilla on myös siitä syystä erityinen paikka sydämessäni, että SummerSlam 2002 oli ensimmäinen katsomani kokonainen PPV.

Spoiler: näytä

10 pistettä.

MR.Off Topic: Tässä oli kaikkea mitä 10 minuutin matsilta tarvitaan. Miehet aloittivat satasella ja lopettivat satasella. Mysse loikka kehän ulkopuolelle tuomarin yli oli juuri semmoinen suun ammolleen vetävä spotti, jota ottelu tarvitsi. Tarinassa onnistuttiin hyvin eli isompi Angle hallitsi selvää altavastaajaa Mysteriota, joka taisteli kaikin voiminsa. Harmi, että lopetus näytti vähän kömpelöltä, mutta ainakin Anglen Angle Lock oli aivan järkyttävän tiukka. Myssen entrance theme suckkas ja pahasti.

Spoiler: näytä

10 pistettä (9+1, koska kierroksen paras).

Stefa: Tämän ottelun olen katsonut jopa muutama kuukausi sitten ja muistikuvieni mukaan tämä oli erittäin kova. Ja olihan tämä sitä taas. Ottelu täyttää kaikki mahdolliset kriteerit mitä alle 10-minuutin ottelulta ja openerilta vaaditaan. Yksi parhaimpia alotuksia mitä olen nähnyt PPV:lle. Mysterio ja Angle repivät kaiken mahdollisen irti ajasta ja yleisö saadaan koko tapahtumalle parhaimmalla tavalla käyntiin. Yleisö oli suorastaan mahtava. Ja tässä oli todella maukkaita tilanteita esim. monet upeat counter-iskut milloin mistäkin liikkeestä ja Mysterion upea hyppy kehän ulkopuolelle tuomarin yli oli aivan mahtava. Täydet pisteet tälle on pakko antaa näihin kriteereihin nähden.

Spoiler: näytä

10 pistettä.

Ultimate: Vuonna 2002 Kurt Angle paini uransa parhaita vuosia. Rey Mysterio taas oli nuori ja huikean lennokas – ja omasi vielä ison uutuuden viehätyksen WWE:ssä. Kahden painillisesti yhtiön ylimpään kärkikastiin kuuluvan tähden ottelu ei vain voinut flopata – eikä tässä toden totta niin käynytkään. Tässä matsissa toimi kaikki: räjähtävä alku, tulikuuma yleisö, uskottavia near falleja, mahtavia counttereita, upea lopetus… Minuun tämä ottelu iski totaalisen täysillä. Siksi kehtaankin sanoa tämän olleen yksi parhaimpia alle 10 minuuttisia koitoksia painimaailmassa. Ikinä. Missään.

Spoiler: näytä

10 pistettä (****-).

The Jigsaw'n yhteispisteet:

Spoiler: näytä

40 pistettä.

The Rocker: Super Crazy vs. Tajiri (ECW Living Dangerously 1999)

enska: Kuuntelin Super Crazyn sisääntulomusiikkia hämmentyneenä, sillä se kuulosti täysin tutulta mutten osannut yhdistää sitä mihinkään kappaleeseen. Wikipedia-retken jälkeen selvisi, että se oli The Doorsin "Roadhouse Blues". Tunsin oloni harvinaisen typeräksi.

Ja sitten räjähti tajuntani. Herranen aika sentään, minkälaista settiä Tajiri ja Super Crazy panivat pystyyn alkuminuuttien aikana. Tämä on juuri sellaista atleettista ketjupainia, jollaista kannattaa näyttää sellaiselle henkilölle, joka pitää showpainia pelkkänä vitsinä 2000-luvun alun SubTV-kokemustensa perusteella. Likipitäen kymmenen minuuttia timanttiinsa hiottua toimintaa, jossa hullu meksikaani taistelee armotonta japanilaista vastaan ilman ainuttakaan rest hold -horrosta – huh! Miinusta voi antaa korkeintaan siitä, ettei ottelu tuntunut yhtä dramaattiselta kuin esim. Jigsawin postaama Angle–Mysterio, mutta painimatsina Tajirin ja Super Crazyn taisto oli uskomaton veto.

Spoiler: näytä

8 pistettä.

MR.Off Topic: Heti ensimmäisenä täytyy sanoa, että pidin enemmän Tajirista myöhemmin ECW:ssä, kun hänellä oli se myöhempi parempi gimmick, mutta tämä Tajirin ja Crazyn vetämä ottelusarja näihin aikoihin oli kova. Niimpä oli myös tämä matsi. Alussa miehet ottivat mukavan nopean ja hyvin ECW tyylisen tunnustelun, josta minä ainaki tykkäilin. Aika nopeasti miehet vetivät sitten isomman vaihteen silmään ja samassa tulivat lukemattomat spotit, josta täytyy vähän kritisoida. Tajiri sitten alko ottelun loppu puolella heittämään aika tappavia potkuja ja Crazyltä nähtiin kivat moonsaultit. Crazy vähän botchas nii siitä miinusta ja lopetus oli hiukkasen valju varsinkin, kun Joey hehkutti feudin päättäväksi otteluksi. Varsin solidi matsi.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Stefa: Voin hävetäkseni myöntää ettei mulla ole aikaisempaa kokemusta ECW:n puolelta joten kyllähän tässä jonkinnäköiset odotukset on. Tajiri ja Super Crazy ovat kuitenkin molemmat tuttuja WWE:n puolelta. Ja nyt kun ottelu pääsi käyntiin pakko mainita että high flying paini on aina ollut sellainen guilty pleasure, jonka näkemistä kaipaan paljonkin nykypäivänä (TNA tietty antaa tuon mahdollisuuden, WWE ei niinkään) joten tuo alun ketjumeininki oli suorastaan kaunista katseltavaa. Ja myös useaan otteeseen kehuttu bingohallin yleisö oli varsin jees. Kaikin puolin tasavarmaa high flying actionia ottelu oli alusta loppuun, missä nähtiin Super Crazyn överimäärä moonsaulteja ja Tajirin stiffejä potkuja. Varsin nautinnollista katsottavaa jonka takiaa herää päässäni kysymys, miksi vitussa en ole koskaan katsellut ECW:tä? Alle 10 minuutin kriteereissä taas kova ottelu, joka kuitenkin loppui kuin tyhjään. Ehkä siitä pientä miinusta. Kyllä tämä vähintään kasin arvonen suoritus on näin minun ensimmäiseksi ECW-otteluksi.

Spoiler: näytä

8 pistettä.

Ultimate: Kahden alle kolmikymppisen, huipputaitavan kevyensarjan ottelijan kohtaamiselta ei voinut, kuin erinomaista menoa. Kaksikkohan oli kohdannut tässä vaiheessa historiaa toisensa jo useaan otteeseen, joten tämän piti olla se viimeinen, paremmuuden lopullisesti ratkaiseva kohtaaminen. Ja kyllähän matsi toimikin – ottelijat käyttivät vajaan kymmenminuuttisen oikein mallikkaasti hyödykseen. Tuttuun tapaan ECW-yleisö oli hyvin menossa mukana ja antoi ottelulle vielä asteen verran enemmän ison kohtaamisen tuntua. Harmittavasti ottelu tuntui jäävän kuitenkin hieman kesken, sillä lisäminuutteja ottelu olisi kaivannut, varsinkin kun kyseessä piti olla feudin päättävä taisto. Nytkin kuitenkin erinomaista menoa ja tämän kierroksen kärkipään matseja.

Spoiler: näytä

8 pistettä (***+).

The Rockerin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

31 pistettä.

Ravenwood: Jeff Hardy vs. Umaga – Falls Count Anywhere Match (WWE One Night Stand 2008)

enska: Pala h****tissä, Ravenwood, pala h****tissä. Sait minut ikävöimään Umagaa.

No, Ravenwood säästyköön teloitustuomiolta tällä kertaa. Ehkäpä se oikea syypää, joka minut Umagaa ikävöimään sai, oli Umaga itse. Mainio painija ja mainio gimmick, ei voi muuta sanoa. Edesmenneen samoalaisen lisäksi jäin ikävöimään myös tätä 2008-vuoden Jeff Hardya. Pirulainen, että Jeffrey oli tuolloin tulessa – ja yleisö sataprosenttisesti messissä! Ravenwoodin onneksi Jeff oli erityisen tulessa näissä nimenomaisissa Jeff–Umaga-matseissa. Loistava taistelupari, jossa brutaali Umaga potki ja heitteli sympaattista Hardya kuin nyrkkeilysäkkiä ja jossa Jeff sai luvan tehdä vaikka miten mielipuolisia temppuja Umagan pysäyttääkseen tai oikeastaan hengissä selviytyäkseen. Tässä ottelussa se mielipuolisin teko oli (patja-) Swanton Bomb tuotantorekan katolta alas. WWE teki kyllä turhan juustoisen ratkaisun, kun koettivat vakuutella Jeffin laskeutuneen rekan päältä asfaltille, mutta tämä painettakoon villaisella.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

MR.Off Topic: Tämä ottelu alkoi erittäin lupaavasti. Kehässä äksöni nimittäin näytti varsin hyvältä ja täytyy todeta, että kukaan tässä maailmassa ei ikinä tehnyt eikä tehe Black Hole Slamia yhtä hyvin kuin Umaga. Hitto, että se on tappavan näköinen. Kehän ulkopuolella sitten toiminta pysähty ja muutenki aika tylsäähän tuo oli muutamaa kohokohtaa lukuunottamatta. Noiksi kohokohdiksi nostasin Umagan front kickin ja Hardyn porrakaideliuku pyykkärin. Se palosammuttimella leikkiminen ei minusta toiminut kovin hyvin ja noh lopun spotti oli yksi Hardyn hulluista, mutta sitä huononsi se patja, joka näkyi kuvan taustalla. Tiedän ettei sitä asvaltille voi tehdä, mutta kuvaisivat niin, että ei patja osu silmiin siellä taustalla.

Spoiler: näytä

4 pistettä.

Stefa: Siinä mielessä varsin kiinnostava ottelupari, koska tälläista high flyer-super heavyweight vastakkain asettelua ei aina vaan saada toimimaan. Tämä ottelu todistaa sen että joskus voidaan yllättää. Hardyn ja Umagan kemiat pelaavat yllättävän hyvin yhteen ja repivät pienestä ajasta varsin hyvän ottelun irti. Aktiivipaini koki tauon joskus 2006-2007 jälkeen jonka takia vuodet 08-10 ovat täysin pimennossa, joten kiva nähdä matsia näiltä aikakausilta. Matsi oli kyllä varsin nopeatempoinen ja varmasti bookattu. Hardy näytti perussettinsä aina sinne hulluun spottiin asti ja Umaga näytti taas kerran että oli aikanaan yksi parhaista isoista miehistä bisneksessä. Aijai että oli kova stiffi potku Umagalta tuossa 6 minuutin kohdilla. Toki aika syö tätä stipulaatiota, joten tässä koitettiin keretä mahdollisimman moneen paikkaan tuossa ajassa. Harvemmin näkee nykyään ottelun siirtyvän ihan ulos asti, mikä oli varsin hauska idea. Lopun spotti oli myös äärimmäisen kova. Jälleen kerran taas hyvä alle kymmenminuuttinen. Toki ottelu kärsi taas ilkeästi ajan puutteesta, sillä aika useasti tämän stipulaation matsit kaipaavat sitä lisäaikaa.

Spoiler: näytä

8 pistettä.

Ultimate: Joskus hyvin odottamattomien ottelijoiden kemiat klikkaavat uskomattoman hyvin yhteen. Jeff Hardyn ja Umagan ottelupari oli juuri tällainen – miesten kohtaamiset kun toimivat kerta toisensa jälkeen uskomattoman hyvin. Siksipä tämäkään ottelu ei ollut poikkeus, vaikka se normaalista matsista muuten pitkälti erosikin. Falls Count Anywhere –ottelut ovat parhaimmillaan ja oikein rakennettuina erittäin viihdyttäviä mittelöitä ja tämä lukeutui niihin. Fanitan kovasti sitä, kun painijat eksyvät areenan uumeniin (ja kuten tässäkin tapauksessa, jopa areenan ulkopuolelle) ottamaan mittaa toisistaan. Se kun tarjoaa aina mahdollisuuksia kaikenlaisille innovatiivisille spoteille, joita tämänkin taistelun aikana nähtiin. Tämän ottelun lopetus jakoi aikanaan mielipiteitä, mutta minä pidin sitä ihan hyvänä loppuratkaisuna – ei se mitään uskomattoman hienoa ollut, mutta minusta ihan tarpeeksi uskottavasti toteutettu. Varma kolmen tähden matsi.

Spoiler: näytä

7 pistettä (***).

Ravenwoodin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

25 pistettä.

Kenitys: 1-2-3 Kid vs. Hakushi (WWE SummerSlam 1995)

enska: SummerSlamin avausottelu näkyy olevan kova juttu karsintakierroksella. Ja mikäs siinä, jos toiminta on näin viihdyttävää.

Naurahdin, kun Vince McMahon kutsui SummerSlamia SummerSlimeksi. Mystistä Hakushia ei kuitenkaan naurattanut mikään. Haudanvakava japsi dominoi periamerikkalaista 1-2-3 Kidiä suvereenisti ja hallitusti. Se loi ottelulle perinteisen ja toimivan pohjan. Mieleni teki jopa nyt – 17 vuotta myöhemmin – kannustaa altavastaajana paininutta Kidiä voittoon. Niinpä olin fiiliksissä, kun mies lopulta pystyi pistämään ylivoimaiselle Hakushille vastaan. Yleisökin oli, muttei ehkä ihan niin paljon kuin toivoa sopisi. Kaiken kaikkiaan ottelu pysyi hienosti koossa ja sisälsi 1995-vuoden WWE:lle erikoisia spotteja, mutta teknisestä hienoudestaan huolimatta se jää nyt auttamatta parempien matsien, kuten Jigsaw'n Angle–Mysterion tai Rockerin Tajiri – Super Crazyn, varjoon.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

MR.Off Topic: Tämä alkoi kivalla tunnustelulla, mutta ei oikein tuntunut sitten lähtevän kunnolla käyntiin tuon jälkeen. Hakushin potkuista täytyy sanoa, että osa oli vähän laiskan näköisiä, mutta pari näytti kyllä varsin hyviltäki. Hakushin moonsault spotti oli ihan hieno ja noh lopputaistelu oli toimiva. Solidii, mutta jotain puuttu.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Stefa: Mikäs helvata siinä on että tällänen high flying meininki on niin lähellä omaa sydäntä? Cruiserweight-kama on ollut aina omaa suosikkisettiä joten totta kai tämäkin ottelu jaksoi viihdyttää ihan hyvinkin. Ottelu ei mennyt mitään junan vauhtia mutta sopivan hyvään tahtiin kuitenkin. Hakushi ei ole ennestään tuttu ottelija mutta kyllähän tuo kaveri vakuutti vähintään siinä kohtaa, kun veti sen upean moonsault loikan kehän ulkopuolelle. Tykkäsin siitä ihan hirveästi. 1-2-3 Kid on aikaisemmin tuttu vain jostain X-pac ajoilta vuonna 2002 joten ihan kiva nähdä kaverin varhaita vuosia. Tyylipuhdasta cruiser-settiä, jonka olisi toivonut olevan vähän nopeatempoisempi.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Ultimate: Kuten Kenitys jo totesikin, tämä ottelu todella erosi siitä valtatyylistä, mitä WWF:ssä oltiin vuoden ’95 kieppeillä totuttu näkemään – pelkästään siitä kehtaa antaa ottelulle ylimääräistä arvostusta. Muutenkin koitos toimi ehdottoman hyvin: tiukka ja menevä yhdeksänminuuttinen ei ehtinyt käydä tylsäksi missään vaiheessa ja yleisökin jaksoi pysyä äänekkäänä koko matsin ajan. Näppärä ottelu.

Spoiler: näytä

7 pistettä (***).

Kenityksen yhteispisteet:

Spoiler: näytä

26 pistettä.

Migu.22: Jack Swagger vs. Kofi Kingston vs. Dolph Ziggler (c) – Ladder Match, WWE Intercontinental Championship (WWE TLC 2010)

enska: Tämä on jotenkin ärsyttävä ottelu. Aikoinaan vertasin tätä matsia 2010-luvun Kurt Angle vs. Chris Benoit vs. Eddie Guerreroksi, jossa Dolph olisi Benoit, Swagger olisi Angle ja Kofi olisi Eddie. Odotukseni olivat siis korkeammalla kuin pilvissä, mutta lopulta fiilikseksi jäi lähinnä sellainen tylsä nääh. Äksönin olisi pitänyt olla sähköisempää ja mieleenpainuvampaa. Sanotaanko näin, että Kofi, Dolph ja Swagger pistivät pystyyn ihan mukavan ottelun, mutta että olisin odottanut kolmikoilta (ja tikapuilta) enemmän. Paremmin asian voisi tosin sanoa näin, että tämä matsi tuntuu kuumalta muijalta, joka antaa ymmärtää, että toosaa olisi nyt tulossa, mutta joka myöhemmin haihtuu kuin savuna ilmaan. Täytyy muuten vielä lisätä, että Kofi teki ottelun aikana todella hirviömäisen tempun, kun aikoi tiputtaa tikapuiden päällä olevan Vickie Guerreron yläilmoista alas.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

MR.Off Topic: Tämä ottelu olikin melko tuoreessa muistissa ainakin minulla, mutta uudelleen katsastus toi huomattavasti enemmän negatiivisen kuvan ottelusta. Varsinkin Vickien sekaantuminen ärsytti ja pysäytti muutenkin matsin flown pitkäksi aikaa. Lisäksi lopetus oli minusta aika anaalista. Ottelussa oli kuitenkin varsin sähäkkä alku ja Kofin sprinboard spotti oli loistava. Muuten nähtiin sitten keskinkertaista Ladder-ottelu toimintaa.

Spoiler: näytä

4 pistettä.

Stefa: Odotin tältä suhteellisen paljon sillä olihan vastakkain kolme osaavaa kaveria ja vielä kivalla stipulaatiolla. Valitettavasti ottelu ei yltänyt odotuksiini. Ladder-stipulaatiosta otettiin aivan liian vähän irti eli paremminkin olisi voinut mennä. Enkä minä jostain syystä tykännyt tuosta lopetuksesta. Se tuntui jotenkin kovin tyhjältä. Ottelusta ei jäänyt juuri mitään kerrottavaa jonka saa unohtaa melko nopeasti. Harmillista, sillä tässä olisi ollut varsin hyvin potentiaalia.

Spoiler: näytä

4 pistettä.

Ultimate: Tämä kolmikko osoitti, että alle 10 minuutissakin ehtii rakentaa erinomaisen tikapuuottelun. Sellainen tämä oli – tässä nähtiin kaikki tarpeellinen mitä kunnon tikasottelussa kuuluukin nähdä, aina mainioista spoteista tiukkoihin taisteluihin vyöstä yläilmoissa. Plussaa lopetuksesta, joka toimi tuoreena tapauksena erittäin hyvin. Kierroksen parhaimmistoa.

Spoiler: näytä

8 pistettä (***+).

Migu.22:n yhteispisteet:

Spoiler: näytä

21 pistettä.

ECW Original: CM Punk vs. Rey Mysterio (WWE WrestleMania XXVI)

enska: ECW Original naulittakoon ristille Ravenwoodin viereen; verratkaapa tätä CM Punkia nykyiseen CM Punkiin. En tiedä teistä, mutta ainakin minä olin aivan hullu Straight Edge Societyn fani. Punkin, Luke Gallowsin, Serenan ja Joey Mercuryn sairaalloinen liittoutuma oli oikeasti hieman pelottava tapaus kristinuskoviittauksine kaikkineen. Senpä vuoksi oli tosi harmillinen juttu, että tämä WrestleMania-unelmaottelu jäi tällaiseksi kuuden minuutin kullinlutkautukseksi ja että yleisö oli koko ajan aika nukuksissa. Tätä kun olisi katsellut varsin mielellään vaikkapa 15 minuuttia kauemmin. Kiitosta on kuitenkin annettava siitä, että Rey ja Punk tekivät kaikkensa pistääkseen pystyyn mahdollisimman hyvän matsin näin lyhyessä ajassa ja siitä, miten hieno ottelun lyhyt lopputaistelu on. Ensin Serena kääriytyy Punkin ympärille, jottei Mysterio voi iskeä tälle 619:ää, minkä jälkeen Luke Gallows yllättää Reyn toisella puolella kehää. Sitten Punk saa Myrsän GTS-asentoon, josta Reiska pakenee jalkasaksien avulla pois. Nättiä.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

MR.Off Topic: Punkin parta ja hiukset toivat heti mukavan tuulahduksen Punkin heel aikoihin. Itse ottelusta tuntui kuitenkin puuttuvan se isoin, viimeisin puristus, vaikka ottelusta löytyi hyviä hetkiä. Crossbody counter toimi, Myssen Moonsault oli ihan jännä, vaikka se vähän huonosti onnistuikin ja noh Punkin GTS:n hakeminen oli viihdyttävää. Lopetus toimi hyvin. Tässä pätee kuitenkin tuo solidii, muttei sen enempää lause erinomaisesti.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Stefa: Tämä ottelu loppui kyllä harmillisesti liian äkkiä. Alusta loppuun kovaa menoa mutta loppui kuin seinään, mikä rokottaa arvosanaa jonkun verran. Ihan muutama minuuttia oltaisiin tarvittu lisää niin olisin helposti sen kasin antanut jopa, nyt tyydytään tosiaan kutoseen. Kaiken Reiska ja Punk kyllä antoivat näinkin pienessä ajassa.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Ultimate: Myös tämä kuuluu otteluihin, joiden olisi aikanaan pitänyt saada enemmän minuutteja tililleen – näillä kahdella kun olisi ollut eväät vetää mahtava matsi 26. WrestleManiassa. Maittava koitos koettiin toki näilläkin puitteilla, miesten tehdessä melko lailla kaiken, mitä 6½ minuutin ajassa vain ehtii tehdä. Kaikeksi onneksi myös yleisö oli mukavasti mukana ottelussa, tuoden matsille vielä astetta isompaa tuntua. Erinomainen suoritus kummaltakin matsaajalta.

Spoiler: näytä

7 pistettä (***).

ECW Originalin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

24 pistettä.

Jomppa: John Morrison vs. The Miz vs. CM Punk (c) – ECW Championship (WWE Survivor Series 2007)

enska: Muistan tämän matsin kuin ensisuudelmani. En voinut sietää sitä, että WWE oli alkanut pushata The Miziä, ja Mizin ja Morrisonin mahdollinen liittoutuminen kuvotti minua; pelkäsin, että surkea Miz pilaisi vasta löytämäni Morrisonin uran. Näin ollen odotukseni tätä(kin) ottelua kohtaan olivat aikoinaan kovin matalalla, koska uskoin Mizin olevan esteenä tiukalle äksönille. Kyllä, olin väärässä. Mizistä ei ollut mitään haittaa. Miz oli itse asiassa ensimmäistä kertaa WWE-urallaan vakuuttava nimenomaan tässä ottelussa, jossa Punk ja Morrison pitivät huolen tyylikkäästä menosta ja Miz kusipäisyydestä. Näillä aineksilla saatiin luotua ihan viihdyttävä keitos, jonka herkkupaloina oli mehukkaita manöövereitä ja hyvä yleisö.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

MR.Off Topic: Tässä ottelussa ei ehkä ollut kohokohtia liikaa, mutta toisaalta tämä toimi muuten aika hyvin. Punkin potkusta tykkäilin kuten myös crossbodystä Morrisonin yli Mizin päälle, mutta isoin ja hienoin spotti oli selvästi se Frankensteiner to powerbomb tai joku semmonen. Soli kaunis. Tämä ottelu on hyvä esitys Punkin toimivuudesta jo ensimmäisellä face-runilla.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Stefa: Jälleen kerran takuuvarmaa viihdettä. The Miz on selkeä kolmas pyörä koko ottelun ajan ja pääasiassa keskitytään Punkin ja Morrisonin väleihin. Vaikka Miz vähän väliä itsekin näyttää osaavansa jotain. John Morrisonia tulee nopeasti ikävä kun pääsee näkemään hänen otteitaan ja Starship Pain on kaunis tässäkin ottelussa. CM Punk on jälleen kerran takuuvarma esiintyjä. Vaikea taas jotenkin analysoida tätä, kaikesta huolimatta varsin hyvä ottelu ja täyttää kriteerit hyvin.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Ultimate: Pidän kovasti tämän tyylisistä otteluista, joissa nuoret tulevaisuudentähdet mittelevät paremmuudestaan. Juuri sellaisesta koitoksesta tässä oli kyse; kaikkien kolmen parhaat vuodet olivat vielä edessäpäin, mutta jo tässä vaiheessa saattoi aistia että triosta löytyisi yksi jos toinenkin nouseva supertähti. Itse matsikaan ei pettänyt – ottelijat käyttivät kaikki saamansa kahdeksan minuuttia hyödyksi ja tarjosivat vauhdikkaan ja tapahtumarikkaan mittelön. Ei ehkä ottelu, jota muisteltaisiin vuosien päästä, mutta tonttinsa hoitanut matsi joka tapauksessa.

Spoiler: näytä

6 pistettä (***-).

Jompan yhteispisteet:

Spoiler: näytä

26 pistettä.

Zaber: Randy Orton vs. Rey Mysterio vs. Kurt Angle (c) – World Heavyweight Championship (WWE WrestleMania 22)

enska: Zaber veti ainakin spektaakkelipisteet kotiin tällä valinnalla – on nimittäin melkoisen megalomaaninen tuo Mysterion sisääntulo. Randy Ortonkin näytti vielä ihan terveeltä ihmiseltä tähän aikaan. Ja huh, millaisella spiraalimaisella pyrotekniikalla Kurt Anglen kehääntulo on varustettu.

Matsin alku on harvinaisen nerokas: Randy Orton lyö mestaria, Kurt Anglea, mestaruusvyöllä kalloon ennen kuin kehäkello soi, minkä vuoksi tuomari ei voi diskata Ortonia. Hämmennystä herättää kuitenkin se, että Angle on todella pian takaisin elävien kirjoissa, vaikka yleensä moinen vyöisku eliminoi ottelijan höyhensaarille melko pitkäksi aikaa. Eipä voi tosin valittaa, koska Kurtin ihmeparantuminen kielii vain siitä, mikä on matsin meininki. Nyt ei säästellä mitään!

Mielenkiintoista on se, että yleisö vihaa matsin kultapoitsua eli Rey Mysteriota ja rakastaa Kurt Anglea. Seurauksena tästä on tietenkin tulikuuma yleisö, joka jakautuu erilaisiin faneihin. Lähtökohdat ovat siis kunnossa, mutta onko tästä haastamaan karsintakierroksen tähänastisista otteluista ylintä ykköstä, Jigsaw'n valitsemaa Angle–Mysteriota?

Melkein, mutta ei ihan. Ottelu on kova ja kompakti, mutta jotain tästä puuttuu. Matsi olisi ehkäpä vaatinut muutaman ikimuistoisen spotin, jotta olisi kysymys mieleenpainuvammasta tapauksesta.

Spoiler: näytä

8 pistettä.

MR.Off Topic: Angle ja Mysterio voidaan varmaan jo tässä välissä jo kruunata lyhyiden matsien kunkuiksi. Mysterion entrance themen live esityksestä nautiskelin jo ennen ottelun alkua. Noh, itse ottelu lähti sitten rytinällä käyntiin ja täytyy sanoa, että Angle oli alusta asti aivan järkyttävissä liekeissä. Nähtiin tupla Germania ja kaiken näköstä muuta. Ottelu kuitenkin pysähtyi puolivälissä ja en tykänny kyllä yhtään niistä Angle Lock "valelopetuksista", mistä lie. Mysterio vähän botchas, mutta ei se hirmusesti haitannut. Lopetus oli kuitenkin toimiva.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Stefa: No huhhuh! Aivan älyttömän nopeatempoinen ottelu missä tapahtuu aivan kokoajan jotain ja tunnelma oli varsin tiivis. Mysterio oli takuuvarma itsensä, Angle näyttää taas olevansa painijumala ja Orton on nykyhahmoon nähden paljon pirteämpi seurattava. Adrenaliini virtaa niin uskomatonta tahtia ettei tästä voi tykätä. Nähtävästi ison kokoluokan mestaruusottelut eivät välttämättä tarvi olla ihan sitä 20 minuuttia että ne voisivat olla varsin viihdyttäviä. Mieleeni jäi etenkin alussa Anglen tekemä german suplex sekä Ortonille että Mysteriolle samaan aikaan. Ylipäätänsä Angle oli ehdoton valopilkku. Triple threat oltiin bookattu erittäin hyvin ja nearfalleja oli koko ajan. Tuntui sellaiselta ottelulta että kuka tahansa ottelijoista olisi voinut tämän voittaa. Alle 10-minuutin standardeissa täydellinen paketti.

Spoiler: näytä

10 pistettä.

Ultimate: Muistan, kun tämä ottelu sai aikanaan kovasti kritiikkiä siitä, että se päätettiin jättää kovin lyhyeksi. Ottaen siis huomioon, että pelissä oli World Heavyweight –mestaruus ja tapahtumana WrestleMania. Toki minäkin olisin katsonut kolmikon menoa pidempään ja varmasti viisikin lisäminuuttia olisi nostanut tämän ottelun paria pykälää korkeammalle tasolle. Fakta on kuitenkin, ettei tämä ottelu huonoksi kuitenkaan jäänyt nytkään. Jokainen triosta täytti oman osansa oikein hyvin – isoimpana tähtenä mielestäni Angle, joka esiintyi todella vahvasti. Tämän kierroksen parhaimpia matseja.

Spoiler: näytä

8 pistettä (***+).

Zaberin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

33 pistettä.

What: Scott Hall vs. "Stone Cold" Steve Austin (WWE WrestleMania X-8)

enska: Täytyy sanoa, että hieman ihmettelin Whatin valintaa. WrestleMania ja Stone Cold ovat tietysti aina oivia lähteitä hyvien matsien etsimiseen, mutta 2000-luvun Scott Hallista en välttämättä lähtisi sanomaan samaa.

What kuvaili yleisöä tulikuumaksi, mutta esimerkiksi Angle–Orton–Mysterion jälkeen tämän ottelun yleisö tuntuu pikemminkin laumalta zombeja. Loistavaksi brawliksikaan en tätä ensimmäisenä kutsuisi. Hall ei tee juurikaan muuta kuin, no, lyö Austinia, ja Austin puolestaan vain mässäilee stunnereilla. Lopun ylibookkaaminen herättää yleisön lopulta jonkinmoisiin liekkeihin, mutta ottelun kestoon nähden herääminen tapahtuu ikävä kyllä liian myöhään. Hieman jäi nyt huono maku suuhun.

Spoiler: näytä

4 pistettä.

MR.Off Topic: Tämän ottelun intensiivisyyttä ja räjähtävää alkua täytyy kehua. Sen jälkeen sitten alkaa minun negatiivinen haukkuma osuus. Tässä ottelussa oli mahotonta ylibookkausta, liikaa stunnereita ja noh oikein minkäänlaisia huippukohtia ei nähty. Tunnelman puolesta ok-ottelu, mutta mielestäni ei loppujen lopuksi toimi ainakaan näin irrallaan muusta tapahtumasta.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

Stefa: En kyllä osaa taas yhtään sanoa muuta kuin että Scott Hallin stunner-myynti oli uskomattoman hauska tuossa lopussa. No okei, jos jotain pitää sanoa niin loppupuoli ottelusta oli varsin tiivistunnelmaista settiä. Ottelu alkoi jotenkin hitaanlailla ja olin jopa vähän tylsistynyt tuohon brawlailuun jossain määrin. Loppupuoli pelastaa aika paljon ottelua ja etenkin tuo ikimuistoinen stunneri tuossa lopussa. Ylipäätänsä tuota stunneria Austin jakeli useaan otteeseen ja jopa itse Scott Hall pääsi varastamaan stunner-liikkeen itselleen. Ei tämä nyt mitenkään p**ka kymmenminuuttinen ollut, mutta tuota lopun ylimyyntiä lukuunottamatta ei tästä paljoa jäänyt kerrottavaa. Viihdytti ja tylsistytti.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

Ultimate: Katselin pari viikkoa sitten WrestleMania X-8:n kokonaisuudessaan ja kenties kortin isoin yllättäjä oli tämä Hallin ja Austinin välinen ottelu. Moni tuskin uskoi, että 43-vuotiaasta Hallista olisi enää kovinkaan kummoisiin suorituksiin kehässä – toisin kuitenkin kävi. Hall ja Austin nimittäin pistivät pystyyn kovanluokan ottelun, hyvin bookatun ja yleisön herättänen sellaisen. Ja Hallin Stunner-myyntiä ei voi olla rakastamatta.

Spoiler: näytä

7 pistettä (***).

Whatin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

21 pistettä.

vendicta: 1-2-3 Kid vs. Owen Hart (WWE King of the Ring 1994)

enska: Peijooni, että Owen avaa tämän ottelun rajulla tavalla – mies potkaisee 1-2-3 Kidiä hyppypotkulla naamaan ennen kuin jälkimmäinen edes ehtii nousta kehään, ja sen jälkeen Hart vielä liiskaa Kidin alleen crossbodylla. Siitä sitten parin hienon spotin jälkeen upeaan tekniseen painiosuuteen, jossa kumpikin painijoista loistaa upealla myymisellään. Kivuliaita potkuja, vauhdikkaita voltteja, hienoja heittoja, huh huh! Ihan mieletöntä menoa ilman minkään sortin hengähdystaukoja! Kova, todella kova mutta harmi kyllä äärimmäisen lyhyt matsi. Lyhyestä kestostaan huolimatta matsi on korkeiden pisteiden arvoinen.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

MR.Off Topic: Tämä oli sitten näistä kahdesta, anteeksi kolmesta 1-2-3 Kidin ottelusta häneltä paras suoritus. Owen Hart oli ilmeisesti täydellinen vastustaja miehelle ja pidemmällä ajalla tästä olisi voinut kehittyä, vaikka minkälainen huippukoitos. Nyt miehet ottivat kaikki ajastaan irti ja saivat ottelun itseasiassa tuntumaan pidemmältä, mitä se oli. Se alun Baseball Slide tuli muuten ihan puun takaa.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Stefa: Ysärikokemukseni painista on niin mitättömän huono että ihan mielenkiinnosta näitä kyllä haluaa katsoa ja kyllähän tämä on ihan positiivisella tavalla yllättävää kamaa. Hart vs. 1-2-3 Kidin ottelu oli tosiaaan vain alle 4 minuttia joka sakottaa aika paljon pisteitä, mutta sen pienenkin ajan ottelu oli melko viihdyttävä. Hart ja Kid ottivat kaiken irti tästä mitättömästä minuuttimäärästä ja sen kyllä huomasi. Tiukkaa actionia alusta loppuun, pituutta olisi kaivannut kyllä enemmän. Vaikea tälle on antaa kovin suurta arvosanaa, joten eiköhän numero kuusi ole sopivan korkea. Kyllä tämä sen verran hyvin viihdytti kuitenkin.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Ultimate: Tällä ottelulla oli vain yksi vika, lyhyys. Vaikka kehässä olisikin kaksi oikein taitavaa painijaa ja meno olisi taidokasta, ei muutamassa minuutissa yksinkertaisesti ehdi saada kelvollista parempaa ottelua aikaan. Molemmat kuitenkin pistivät kaikkensa peliin ja tykkäsin ottelun joka minuutista. Enemmän aikaa tämä olisi kuitenkin kaivannut, se on selvää.

Spoiler: näytä

4 pistettä (**+).

vendictan yhteispisteet:

Spoiler: näytä

24 pistettä.

MutiM: Beulah McGillicutty vs. Bill Alfonso (ECW As Good As It Gets 1997)

enska: Karsintakierroksen villikortti, Beulah vs. Alfonso, on malliesimerkki siitä, ettei hyvään otteluun vaadita aina universumin teknisesti taitavimpia painijoita. Esimerkiksi Beulah'n suorittama DDT – pyykkinarusta puhumattakaan – näyttää todella amatöörimäiseltä, mutta ketä se kiinnostaa? Yksikään täysjärkinen ihminen ei katsele Beulah vs. Alfonson kaltaista ottelua suurennuslasin kanssa, vaan ottaa mukavan asennon nojatuolissaan ja nauttii friikkisirkuksesta. Koomisesta Fonziesta ja sydämellisestä Beulah'sta saa näillä eväillä irti yllättävän viihdyttävän koitoksen.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

MR.Off Topic: Kummallisistä lähtökohdat huomioon ottaen tämä oli ihan toimiva. No ei mikään viihdyttävyyden valioluokkaan kuuluva matsi, mutta olihan tässä jotain. Alfonson bleidaus ja no se loppuspotti toimivat hyvin. Eipä tästä oikein muuta.

Spoiler: näytä

4 pistettä.

Stefa: En tiedä mistä johtuu etten oikeen saanut tästä mitään irti. Alfonso ja Beulah ovat selkeästi non-wrestlereitä (tai ainakin siltä tuntuu) joten ihan järkevä idea tehdä ottelusta juuri näinkin lyhyt. Yleisöstä ehdotonta plussaa jos jotain pitää mainita. Kumpikaan ei ole minulle ennestään tuttukaan henkilö koska oma ECW-kokemukseni on mitätön. En nyt oikein osaa sanoa tästä mitään erikoisempaa. Ei jäänyt syvästi mieleeni jostain syystä. Kyllä tämän silti katsoi ja yleisö tosiaan on ehdoton plussa.

Spoiler: näytä

3 pistettä.

Ultimate: Joskus odottamattomista aineksista todella syntyy yllättävän hyvää jälkeä. Niin kävi tässäkin tapauksessa: kaksi non-wrestleriä pistivät pystyyn tiukan (ja verisen) kuusiminuuttisen, joka ylitti varmasti kaikkien odotukset. Plussa perään mainion yleisön johdosta.

Spoiler: näytä

4 pistettä (**+).

MutiMin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

17 pistettä.

SkullCrushingFinale: Chris Benoit & Rhyno vs. Los Guerreros vs. Team Angle (c) – WWE Tag Team Championship Match (WWE WrestleMania XIX)

enska: Nyt on myönnettävä, että matsi oli muistoissani parempi kuin todellisuudessa. Jotenkin odotin tätä ottelua katsoessani räväkämpää äksöniä ja äänekkäämpää yleisöä, mutta lopulta suuhuni jäi laiskahkolta maistuvan fillerimatsin maku. Matsi oli toki virheetön ja onnistunut, mutta elämää suurempia tuntemuksia eivät Eddie, Benoit ja kumppanit kyenneet nyt allekirjoittaneelle tuottamaan. Menevä muttei erikoinen ottelu.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

MR.Off Topic: Tästä matsista menetin muistiinpanoni harmikseni, niin kuin myös kahdesta seuraavasta, mutta katsoin tämän tänään joten muistista heitetään. Miehet lähtivät rytinällä liikkeelle ja vasta oikeastaan loppupuolella hidastettiin tahtia. Mieleen jäivät parhaiten chopit, Benoitin Crossfacet ja no Rhynon goret olivat varsin hienoja. Voittotapa toimi Team Anglelle loistavasti.

Spoiler: näytä

9 pistettä.

Stefa: Mitäpä nyt pitäisi taas sanoa. Erittäin hyvät tiimit vastakkain, paljon painitaitoisia kavereita samassa kehässä samaan aikaan: ei tämä voi mennä pieleen. Chris Benoitin counter-crossface oli varsin upean näköinen ja tuttuja stiffejä choppeja nähtiin. Hitto kun on ikävä Benoitia, samoin Eddietä. Taattua äksöniä, juuri sellainen kuin 10 minuutin tag team match kuuluukin olla. Jopa Rhynon Goren näkeminen oli mahtava.

Spoiler: näytä

9 pistettä.

Ultimate: Tämä ottelu oli minulle pienoinen pettymys, sillä odotin näiden miesten yltävän parempaankin. Kyseessä ei toki ollut mitenkään huono ottelu, mutta aivan sellaista ”WrestleMania fiilistä” tästä ei välittynyt. Safeco Fieldin katsojatkaan eivät oikein jaksaneet herätä kunnolla matsiin mukaan. Ennakko-odotuksista huolimatta tämä jäi vain ”hyväksi” otteluksi.

Spoiler: näytä

5 pistettä (***-).

SkullCrushingFinalen yhteispisteet:

Spoiler: näytä

28 pistettä.

ToNy-MaN: D-Generation X vs. Edge (c) & Christian (c) – WWE Tag Team Championship (WWE Backlash 2000)

enska: Hoh, jo kolmas X-Pacin ottelu tällä kierroksella. Mikä kumman X-Pac-kärpänen alertilaisia on puraissut?

Muistan katsoneeni tämän ottelun joskus ja myös pitäneeni tästä ottelusta, joten klikkasin hymyssä suin ToNy-MaNin linkkiä. Yllätyin kuitenkin siitä, miten hidastempoisesti matsi lähtee käyntiin, kun ottaa huomioon ottelun lyhyen keston. YouTube-videon pituus on vähän alle 11 minuuttia, ja vasta 8. minuutin kohdalla alkaa tapahtua kunnolla. Yksi sellainen tapahtuminen on se, kun vanha hölmö J.R. erehtyy luulemaan Edgeä Christianiksi. No joo, loppua kohden meno yltyykin sitten todella kuumaksi, mutta sitä mannaa saamme nauttia harmillisesti liian vähän aikaa. Hyvä loppu, tylsähkö alku.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

MR.Off Topic: Tämä oli oikeastaan huonompi, mitä odotin. Jotenkin kaipasin nopeampaa ja sulavampaa toimintaa ja ehkä vähemmän DX:n hiili temppuilua. Kaikki oli ihan ok, mutta mikään ei ollut suoranaisesti erinomaista ja tälle jäi sellainen solidii, mutta eipä sen enempää fiilis. Edgen spear ei oikein toimi varsinkaan, kun juuri näki Rhynolta kaksi huomattavasti parempaa.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Stefa: Hyvää linjaa jatketaan eli tämä oli myös ihan viihdyttävä ottelu. Yleisö oli näillä näkymin samaa mieltä kun tuntui olevan sen verran kuumana tässä. Edge ja Christian kollektiivi toimi hyvin ja niin toimi Road Dogg ja X-pac. Oikeastaan ainoana ongelmana on ettei tässä keritty näkemään mitään erikoista, eli aika perus alle kymmenminuuttinen ottelu on kyseessä jostai ei jäänyt sen kummmemin kerrottavaa. Viihdytti koko kestonsa ajan ihan hyvin eli ei sen suurempia valittamisia.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Ultimate: Tällaisia joukkueotteluita kaipaisi WWE:ssä nykypäivänäkin: kahden hyvin yhteen hitsautuneen joukkueen tasainen ja viihdyttävä taisto, kun oli juuri sellaista mitä erinomaisen tag team –menon kuuluu ollakin. Varma kolmen tähden ottelu neljältä viihdyttävältä nimeltä.

Spoiler: näytä

7 pistettä (***).

ToNy-MaNin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

24 pistettä.

pz0001: Montel Vontavious Porter vs. Chris Benoit (c) – WWE United States Championship (WWE WrestleMania 23)

enska: Joskus muinoin kritisoin tätä ottelua siitä, ettei MVP suorittanut teknisiä liikkeitä tarpeeksi sulavasti. Muistan tämän siksi, koska Jack DiBiase avasi sen jälkeen silmäni. Sen Jack teki kehottamalla olemaan keskittymättä moisiin pikkuseikkoihin, jotka eivät oikeasti merkitse yhtään mitään. Jälkeenpäin huomaa, ettei MVP:n otteissa tosiaan ole mitään silmiinpistävää vikaa. Pikkuseikkojen sijaan keskittyä kannattaa matsin hienoon tarinaan, jossa tulokkaan saappaissa painiva MVP pystyy vastoin odotuksia panemaan Benoit'lle hanttiin siinä, missä Benoit'ta mainostettiin WWE:n parhaimpana – tekniikkapainissa. Hienoimmastakaan tarinasta ei kuitenkaan ole pelastamaan ottelua, josta yleisö ei ole kiinnostunut. Benoit ja MVP ottelevat kyllä kivasti, mutta draamaa tässä taistelussa ei ole lähestulkoon laisinkaan. Tästä syystä en voi ottelua hirveän hyväksi julistaa.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

MR.Off Topic: Tätä ottelua katsellessa ei voi kuin ihmetellä, että miten MVP:stä ei tullut päämestaria edes hetkeksi tuolla WWE-runillaan. Aivan loistavaa teknistä vääntöä näiltä kahdelta herralta edes taakse. Tarinan luonnissa onnistuttiin hyvin, kun nuori kolli countteerasi kaikki veteraanin yritykset. Lisäksi matsissa nähtiin kahdeksan German Suplexia, siinä on jotain hienoa.

Spoiler: näytä

8 pistettä.

Stefa: Lisää Benoitia, vaikka ei siinä mitään väärää ole. Mukavaa myös nähdä MVP:tä, tuo hänen sisääntulonsa on yhä edelleen hieno. Ottelu oli varmaa menoa, ei oikeastaan sen kummempia tapahtunut. Se superplex yhdessä kohtaa oli varsin hieno. Alusta loppuun hyvää menoahan tämä oli. Benoit oli vaan h**vetin kova kehässä. En osaa oikeasti sanoa tästä muutakaan. Harmillisesti tässä ei vaan ollut sellasta huippuhetkeä, lähinnä tasaisesti hyvää kamaa.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Ultimate: –

pz0001:n yhteispisteet:

Spoiler: näytä

19 pistettä.

zemppari: Jack Swagger vs. Tommy Dreamer vs. Christian (c) – ECW Championship, Hardcore Match (WWE Extreme Rules 2009)

enska: Sivuhuomio, jolla ei ole mitään tekemistä tämän ottelun kanssa: hitto että tällä PPV:llä on loistava tunnari (http://www.youtube.com/watch?v=vVdsHT9Gw30). Sitten huomio, jolla on tekemistä tämän matsin kanssa: tämä on mukava ottelu. Christian on loistava, Jack Swagger on loistava ja Tommy Dreamerin juonikuvio oli loistava, joten eihän tästä voi kuin pitää. Lisätään soppaan vielä hardcore-ottelumuoto ja lempiselostajani Matt Striker, ja rakkaus kasvaa entisestään. Tajuntaa tämä matsi ei suinkaan räjäytä, mutta asiansa Christian, Dreamer ja Swagger ajavat paremmin kuin hyvin. Kaiken kruunaa hellyttävä loppu, jota toivoi mutta johon ei uskaltanut uskoa. Yksi WWECW:n parhaimmista PPV-otteluista.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

MR.Off Topic: Minulla on aika vähän sanottavaa tästä ottelusta. Mitään suoranaisesti erinomaista tässä ei nähty, mutta ei oikeastaan mitään huonoakaan. Tower Of Doom oli toki varsin hieno ja se Tommyn etuperinvoltti hyppy kehänreunalta roskakorin kanssa. Lopetus toimi myös ihan hyvin. Jäin kuitenkin odottelemaan jotain enemmän jotain mikä olisi säväyttänyt.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Stefa: Mukavissa merkeissä jatketaan ja siirryttiin hardcoren puolelle. Hardcore-stipulaatio on jostain syystä aina plussaa, kun tällainen "roskapainin" ystävä tunnun olevan. Dreamer näytti yhden erittäin kiva spotin kehän ulkopuolella ja muutenkin aseita käytettiin mukavaan tahtiin. Tykkäsin ja uskoisin että nimenomaan hardcore-stipulaatio tuo niitä lisäpisteitä. Idea pelkästä perus triple threatista olisi aika hirveä. Lähinnä Dreamerin olemassaolon takia. Swagger ja Christian on tietenkin asia erikseen.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Ultimate: Tämä ottelu toimi alusta loppuun. Tapahtumia riitti kellonsoitosta kellonsoittoon, eikä meno todellakaan käynyt tylsäksi missään kohdin. Lisäväriä otteluun toi stipulaatio, jossa Dreamerillä oli kaikki pelissä – hän joko voittaisi vyön tai hänen uransa loppuisi. Lisäksi yleisö chanttaili ja piti meteliä koko matsin ajan, eikä ottelun lopetustakaan kehnommalta vaikuttanut. Erinomainen matsi.

Spoiler: näytä

8 pistettä (***+).

zempparin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

28 pistettä.

Hellhound: Masato Tanaka vs. Mike Awesome (WWE ECW One Night Stand 2005)

enska: "Suicide Dive by Mike Awesome... and it's a shame he didn't succeed in taking his own life!" on kenties karmaisevin selostajan suusta tullut kommentti koskaan, mutta ei anneta sen häiritä. Hellhound valitsi kyllä oivan matsin. Awesome ja Tanaka ovat kuin kaksi raivokasta härkää, joita ei pelota mikään. Alle 10-minuuttiseen taisteluun mahtuu stiffejä tuoliniskuja, hurjia ilmalentoja, vaarallisia pöytäspotteja ja vaikka mitä kaikkea, eikä meno muutu missään vaiheessa tylsäksi. Kaksi erityisen hienoa spottia on apronilta alas (ja luonnollisesti pöydän läpi) suoritettu Awesome Bomb, jonka uhri, Tanaka, laskeutuu perkeleellisesti niskoilleen, sekä tietenkin kulman päältä ja "väärään suuntaan" suoritettu Sit-out Powerbomb, joka näyttää todella vaaralliselta. Kaikista mahtavin hetki on kuitenkin ottelun loppuspotti, joka jättää katsojan täysin sanattomaksi. Hullu ottelu.

Spoiler: näytä

9 pistettä.

MR.Off Topic: Ensimmäinen muistiinpano, jonka olen tästä ottelusta menee näin: "Awesome lentää, helevetti". Se kertoo aika pitkälti tuosta ottelun alun Awesomen parista spotista, huh huh. Eikä mennyt pitkään niin Tanaka oli jo ensimmäisen pöydän läpi, mutta tästä täytyy huomauttaa, että oikeasti näytti hetken, että Tanakan niskat hajos. Stiffejä chair shotteja toivois nykypäivänäki, kun katsoo tämän ottelun huitomista. Kritisoidaan tässä ottelussa kuitenki hyvin monia near falleja ja noh siinä yhdessä välissä Mikella kesti ikuisuus pöydän saamisessa kehään. Loppuun mainittakoon vielä se täysin pösilö DDT pöydän läpi ja lopetus. "Oh my freaking god!"

Spoiler: näytä

8 pistettä.

Stefa: Bingohallin yleisöä lainaten "this match rules!" Kyllä minä olen vain niin sivistymätön moukka kun en ole koskaan ECW:tä hankkinut käsiini. Tämän ottelun jälkeen se tuntuu suorastaan pakolliselta. Toinen asia: vakuutuin ihan uskomatton paljon Mike Awesomen otteista. On se vaan niin kaunista nähdä iso mies loikkaamassa köysien yli ja vieläpä h**vetin sulavan näkösesti. Tanakaa en silti vähättele, hyviä otteita häneltäkin nähtiin. Hardcore stipulaatio oli vain suurta plussaa. Awesomen tekemä powerbomb kehän ulkopuolella pöydän läpi näytti ihan älyttömän ilkeältä. Näytti ihan siltä kuin Tanakan niskat olisivat menneet pahasti nurin. Alusta loppuun ottelu oli erittäin nopeatempoinen, siitä erityistä plussaa. Kaikki aika mitä vain annettiin oltiin käytetty erittäin hyvin ja ottelijat saivat siitä ihan kaiken irti. Täydellinen alle kymmenminuuttinen ottelu. En näe mitää kritisoitavaa. Täytti kaikki kriteerit.

Spoiler: näytä

10 pistettä.

Ultimate: Vau. Tanaka ja Awesome vetivät rahtusen vajaassa 10-minuutissa vakuuttavan ottelun. Sopivasti hardcorea, isoja liikkeitä ja mainiosti rakennuttu tarina. Yleisö eli mahtavasti matsin mukana, mikä tietysti ei ollut yllätys puhuttaessa Hammerstein Ballroomin katsojalaumasta. Mutta kyllä tämä taistelu olisi saanut takuuvarmasti lähes yleisön kuin yleisön mylvimään – sen verran kovatasoista viihdettä tässä oli tarjolla. Erityismaininta Mike Awesomille, joka vielä 40-vuotiaana oli näin kovassa painikunnossa. Ylimääräinen plussa arvosanaan kovasta lopetuksesta. Jos hehkutin Angle vs Mysteriota maasta taivaaseen, ei tämä ottelu siitä paljon huonommaksi jäänyt.

Spoiler: näytä

10 pistettä (****-).

Hellhoundin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

37 pistettä.

takaovi: Batista vs. Chris Jericho vs. Edge (c) – WWE Intercontinental Championship (WWE SummerSlam 2004)

enska: Ei oikein iskenyt nyt tämä ottelu – etenkään tuon Tanaka–Awesomen jälkeen. Oikeastaan ainut seikka, joka tästä mieleen jäi, oli yleisön suhtautuminen ottelijoihin. Kotikaupungin sankari, Edge, sai torontolaisilta kylmää kyytiä, kun taas Batistaa ja eritoten Chris Jerichoa kannustettiin äänekkäästi voittoon. Matsin laiskuuden vika oli ehkä siinä, että äksöni lähti kunnolla käyntiin vasta liian myöhään. Hämmentävää oli myös Batistan pitkä paussi kesken ottelun. Perussuoritus, joka olisi yhtä hyvin sopinut ilmaisohjelmistoon.

Spoiler: näytä

4 pistettä.

MR.Off Topic: Suoraan muistiinpanoista kopioimalla: "Loppujen lopuksi hieman tylsä matsi, jossa ei ollut mitään erikoista". Sitähän tämä oli. Ainoat plussat annoin matsille tuosta lopetuksesta ja no JR:n selostuksesta. Tässäkään sinänsä mitään suurta vikaa ollut, mutta kokonaisvaltainen mitään sanomattomuus vaivasi.

Spoiler: näytä

5 pistettä.

Stefa: Taas tällainen ottelu mistä ei jäänyt paljoakaan jälkipolville kerrottavaa. Mutta oli tämä kuitenkin erittäin kiva ja nopeatempoinen ottelu. Kyllähän tässä sattui ja tapahtui koko ajan, mutta mitään sellaista "WHOA!" kohtaa ei tullut. Batistaa en olekaan aikoihin nähnyt kehässä ja Edgeäkin olisi jo ikävä. Varsin ärsyttävää termiä käyttäen: Solidii äskönii.

Spoiler: näytä

6 pistettä.

Ultimate: Tämä kolminottelu oli kenties tämän kierroksen isoin pettymys. Tämä matsi ei nimittäin missään vaiheessa saavuttanut sitä seuraavaa vaihetta, joka nostaa ottelut hyvältä erinomaiselle tasolle. Pari ikävää botchia ja varsin tylsä lopetus laskivat intoa entisestään. Ei tämäkään mitenkään huono ollut, mutta parempi tämä ehdottomasti olisi voinut olla.

Spoiler: näytä

5 pistettä (** ½).

takaoven yhteispisteet:

Spoiler: näytä

20 pistettä.

Goner: Tomohiro Ishii vs. Yuji Nagata (NJPW Power Struggle 12.11.2011)

enska: Gonerilta osasin odottaa kierroksen mielenkiintoisinta matsia; puroresutietämykseni on kouluarvosanana jotain hylätyn ja välttävän väliltä, joten ottelut ovat takuuvarmasti uusia tuttavuuksia ja kaikki uusi kiinnostaa aina. Uusi tuttavuus oli myös tämä Ishiin ja Nagatan matsi, jossa ei stiffejä lyöntejä tai potkuja tai näyttäviä heittoja säästelty. Rankkaa, rajua menoa alusta loppuun saakka. Diggasin. Tätä katsoessa tuli itse asiassa hieman sellainen olo kuin olisi ollut seuraamassa painia livenä. Kehätoiminta oli jotenkin käsinkosketeltavissa – jopa pääpuskujen tömähdykset kykeni selvästi kuulemaan. Ekstrabonuksena varsin upea lopputaistelu ja verta vuotava otsa.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

MR.Off Topic: Tyypit vetivät alusta loppuun oikein kunnon slugfestin ja eipä minulla siinä ollut juuri valittamista. Ishiin chopit ja Nagatan potkut olivat jokseenki stiffejä. Miesten murinalle repeilin hieman alussa, mutta eiköhän seki ole plussa. Ishiin bleidaus tuli juuri sopivaan vaiheeseen ja korosti kyllä sitä miesten lyöntien ja puskujen vaihtojen määrää ja kovuutta. Sanotaanko, että yksi rajuimmista singles otteluista, jonka olen vähään aikaan nähnyt. Sitä normaalimpaa pro rästlinkiä olisin kaivannut hieman enemmän.

Spoiler: näytä

8 pistettä.

Stefa: Ensimmäiseksi puroresu-ottelukseni tämähän oli varsin kiva kokemus. Minulle painui erityisesti mieleen ne alkupuolen lyöntien vaihtelu mikä pisti hirveästi hymyilyttämään. Muutenkin ottelu oli sellaista tasavarmaa puskutusta loppuun asti. Tässä nähtiin paljonkin noita hauskoja vuorottelu-kohtia missä iskuja vaihdetaan vuoroperään. JA kyllä minun on pakko antaa plussaa tuolla japanilaiselle selostukselle. On siinä jotain sellaista intohimoa oli kyseessä sitten paini tai vaikkapa telkkarista tutut Kahjot Ninjat. Japskiselostus on jonkin sortin guilty pleasure vaikka en siitä hölkäsen pöläystä tajuakaan. Mutta joo, ihan kiva ensimmäinen puroresu-kokemus tämä oli. Ei mitään valittamista.

Spoiler: näytä

7 pistettä.

Ultimate: Japanilainen paini on minulle iso aukko painisivistyksessä; pelkästään USA:n painiskene on tuottanut/tuottaa niin paljon katsomisen arvoista materiaalia, ettei japanilaiselle menolle oli liiemmälti jäänyt aikaa (eikä aina kiinnostustakaan). Siksipä en osannut laittaa tälle ottelulle minkäänlaista odotusarvoa, mutta suhtauduin tähän silti avoimin mielin. Ja minä pidin tästä ottelusta. Se erosi täysin siitä, mitä tämän raadin muut ottelut tyyliltään edustivat – siksi se tuntuikin oikein virkistävältä vaihtelulta. Ottelun rakenne oli erittäin selkeä ja toimiva, isoja liikkeitä ei tuhlattu ja japanilaisyleisö on aina oma lukunsa. Ehdottomasti katsomisen arvoinen ottelu.

Spoiler: näytä

7 pistettä (***).

Gonerin yhteispisteet:

Spoiler: näytä

29 pistettä.

Näin ollen jatkoon pääsevät seuraavat henkilöt:

1.

Spoiler: näytä

The Jigsaw (40 pistettä)

2.

Spoiler: näytä

Hellhound (37 pistettä)

3.

Spoiler: näytä

Zaber (33 pistettä)

4.

Spoiler: näytä

The Rocker (31 pistettä)

5.

Spoiler: näytä

Goner (29 pistettä)

6.

Spoiler: näytä

SkullCrushingFinale (28 pistettä)

7.

Spoiler: näytä

zemppari (28 pistettä)

8.

Spoiler: näytä

Jomppa (26 pistettä)

9.

Spoiler: näytä

Kenitys (26 pistettä)

10.

Spoiler: näytä

Ravenwood (25 pistettä)

Eliminoiduista karmeimman kohtalon kärsi eittämättä pz0001, jonka arvostelua ei Ultimaten viestistä (syystä tai toisesta) löytynyt. Tulokset oli kuitenkin postattava tänään, joten tällä kertaa pz0001 joutuu nielemään epäreilun tappionsa kuin mies.

Onnea Jigsaw'lle, Hellhoundille, Zaberille, Rockerille, Gonerille, SkullCrushingFinalelle, zempparille, Jompalle, Kenitykselle ja Ravenwoodille – te olette jatkossa!

Ensi viikon aiheena on postata paras ylivoimaottelu (handicap-ottelu)! Kierroksen deadline on tuttuun tapaan torstaina. Ainoana vaatimuksena on siis se, että kyseessä on ylivoimaottelu: federaatiolla, ajalla tai ottelijoiden määrällä ei ole mitään väliä. Voitte siis valita yhtä hyvin esim. 2 vs. 3 -ottelun kuin 4 vs. 5 -ottelun jne. Lykkyä tykö!

[The Rocker]

Awesome vs Tanaka One Night Standissa oli alle 10 minuuttinen? Olin varma että se oli suunnilleen 11 minuuttinen muuten olisin sen postannut. Noh riittipähän tuo Crazy vs Tajirikin jatkoon.

The Rock & Mick Foley vs Evolution (Batista & Randy Orton & Ric Flair)

Tämä sattui olemaan ainoa joka tuli mieleen joka on oikeasti katsomisen arvoinen. Tai onhan niitä muitakin varmasti mutta en muista. Ja eiköhän tämä jatkoon menon varmista.

[Hellhound]

Tanaka vs Awesome on 9 minuuttia ja 52 sekuntia pitkä wikipedian mukaan.

Tähän erään valitsen WWE:n historian 4:n TLC ottelun eli:

Jeff Hardy & Rob Van Dam vs Bubba Dudley & Spike Dudley vs Chris Jericho & Christian vs Kane.

Part 1
http://www.dailymotion.com/video/xbqnbl ... rt-1_sport

Part 2
http://www.dailymotion.com/video/xbqnoy ... rt-2_sport

[Goner]

Hirveän hankala aihe hyvien vaihtoehtojen vähäisyyden takia, joten pakko olla nopea.

WWF Insurrextion 2001 - The Undertaker vs. Steve Austin & Triple H

EDIT: Enpä muuten yhtään muista tuota Mysterio vs. Anglea Summeslam 2002:sta. Täytyy katsoa joku päivä se ja pari muuta. Olin ihan varma, että Tanaka vs. Awesome olisi ollut kierroksen selvästi paras matsi.

[Jomppa]

Onneks muistin tämmösen matsin heti, eli John Cena & Randy Orton vs Rawin koko muu rosteri.

http://www.youtube.com/watch?v=pFBImbK2O2Y

[SkullCrushingFinale]

Unforgiven 2006

D-Generation X vs. Vince McMahon, Shane McMahon & The Big Show - Hell in a Cell

Vuoden 2006 aika pitkälle määrittänyt feudi, ensin Michaelsin sotimana, sen jälkeen DX:n sotimana, kulminoitui Häkkihelvettiin. Eipä siitä sen suurempia, loistava tarina, loistavaa esiintymistä, verta, viihdettä ja tunteikasta pellepainia parhaimmillaan!

[Miqotsa]

Eikö reilumpaa olisi skaalata nuo pz0001:n pisteet vastaamaan muiden pisteitä? Eli pistemäärä olisi 19 / 3 * 4 = 25 1/3.

[enska]

Eikö reilumpaa olisi skaalata nuo pz0001:n pisteet vastaamaan muiden pisteitä? Eli pistemäärä olisi 19 / 3 * 4 = 25 1/3.

Kaiketi, mutta pz0001 meni jo nielemään tappionsa IRC:ssä.

<Latska> enskaenska: ilmoitan muuten nieleväni epäreilun tappioni kuin mies

[ToNy-MaN]

Eipä olisi uskonut että Edge/Christian vs. DX saa noinkin paskat pisteet

[Ravenwood]

Jatketaas samalla linjalla kuin ekallakin kierroksella eli Falls Count Anywhere-matsilla. Tällä kertaa matkaamme vuoteen 2003 ja SmackDownin maailmaan. Tästä matsista mulla ei pahemmin ollut muistikuvia kunnes katsoin tuon lopetuksen uudestaan ja päässäni heräsi ahaa-elämys. Ei tää nyt ehkä maailman legendaarisin ottelu ole, mut aika hyvä veto noin SmackDownissa käydyksi otteluksi. Ja onhan tässä taas paljon muistoja oman painifanituksen alkuajoilta.

Brock Lesnar vs. Big Show, Shelton Benjamin & Charlie Haas - Three on One Falls Count Anywhere Handicap Match

[zemppari]

http://www.youtube.com/watch?v=ZwHBWDAZPYE
John Cena & Triple H vs Kurt Angle, Rey Mysterio & Randy Orton - Saturday Night Main Event 2006

Kun kaikki ensimmäisenä mieleen tulleet ehdittiin ottaa niin jäljelle jäi tämä. Ihan jees menoa. Mainospuhe jää nyt lyhyeksi ajanpuutteen takia.

[Ultimate]

Ensimmäinen kierros tarjosi kaikenlaista hienoa katseltavaa: vanhoja matseja oli kiva verestää vuosienkin tauon jälkeen ja mahtuipa mukaan myös pari ennen katsastamatonta kohtaamista. Joitain huomioita avauskierrokselta:

– Auts! Tuo Benoit/MVP kohtaamisen pois jääminen oli silkka huolimattomuusvirhe. Matsi nimittäin löytyi kyllä katsottuna ja arvosteltuna muiden otteluiden joukosta – jossain vaiheessa enskalle YV:tä lähettäessä olen kuitenkin jostain syystä onnistunut napauttamaan kyseisen arvostelupätkän bittiavaruuteen. Koneelta tuo kuitenkin toki yhä löytyy ja minusta olisi varsin reilua, että pz0001 pääsisi myös jatkoon – täältä päästä annetut pisteet nimittäin olisivat nostaneet kokonaispistemäärän tarvittavan korkealle. Mutta enska saa ylituomarina toki päättää tästä kohtalosta.

– Kokonaisuudessaan pisteytykset olivat yllättävän tasaisia. Missään ottelussa piste-erot eivät tainneet venähtää muutamaa pistettä suuremmiksi. Myös kierroksen parhaat ottelut olivat jokaisen mielestä samat.

– Onneksi niitä näkemyserojakin syntyi: minä olin esimerkiksi melko armollinen tuon Benoit vs. Jordan matsin suhteen 5 pisteellä, kun muut rokottivat vastaavasti yhdellä tai kahdella pointsilla.

– Olin yllättynyt kuinka heikot pisteet Zigglerin, Swaggerin ja Kofin tikapuumatsi sai – minulle se edusti kierroksen parhaimmistoa, kun taas muille keskinkertaista tasoa. Omituista! Myös Hall vs. Austin oli minun mielestäni huomattavasti kovempi matsi, kuin mitä muut antoivat ymmärtää. Tosin tämän kohdalla negatiivisemmatkin näkemykset on helpompi niellä, vaikkei tämä minusta mitenkään kehno koitos ollutkaan.

– Mukavaa, että Goner päätti piristää raatia japanilaisten ottelulla. Se taisi olla koko kvartetille uusi tuttavuus, mutta oli hauska nähdä että kaikki tuntuivat silti pitävän matsista. Tällaista vähän erikoisempaa (= ei niin usein nähtyä) materiaalia saisi tulevillakin kierroksilla löytyä lisämaustetta tuomaan.

[enska]

Auts! Tuo Benoit/MVP kohtaamisen pois jääminen oli silkka huolimattomuusvirhe. Matsi nimittäin löytyi kyllä katsottuna ja arvosteltuna muiden otteluiden joukosta – jossain vaiheessa enskalle YV:tä lähettäessä olen kuitenkin jostain syystä onnistunut napauttamaan kyseisen arvostelupätkän bittiavaruuteen. Koneelta tuo kuitenkin toki yhä löytyy ja minusta olisi varsin reilua, että pz0001 pääsisi myös jatkoon – täältä päästä annetut pisteet nimittäin olisivat nostaneet kokonaispistemäärän tarvittavan korkealle. Mutta enska saa ylituomarina toki päättää tästä kohtalosta.

No peijooni, kyllä tämä sen verran sydäntäni nyt raastaa, että pistetään se pz0001 villikorttina jatkoon. Tehdäänpä siis niin, että kakkoskierroksella – johon siis osallistuu nyt 11 ihmistä – pelistä tippuu kaksi pelaajaa pois. Tämä lienee ratkaisuista paras...?

Eli sekä pz0001 että Ravenwood ovat kaikesta huolimatta pelissä mukana.

[Kenitys]

Jaahas, pitääpä sitä täältä Miamin lämmöstä WrestleMania-jälkimainingeissa nopeasti kaiken keskellä läväyttää Handicap Matchitkin teille katsottavaksi :--) PS. WrestleMania oli ihan jumalattoman kova. Ainakin livenä katsottuna. Hähähähähä.

Paras handicap-match:
Steve Austin vs. Mr. McMahon & Shane McMahon - 2 on 1 Handicap Ladder Match
Part 1 (vaikka lukeekin part 2 - tai ainakin tästä se paini vasta alkaa)
Part 2

Jatketaan tällä oman ppv-projektini teemalla. Puhtaasti teknillispainillisesti tämä ottelu ei todellakaan ole paras Handicap Match ikinä, mutta tunnelma tässä on jotain mieletöntä. Vince McMahon oli lyhyen face-turninsa jälkeen pettänyt Steve Austinin luottamuksen ja kääntynyt uudestaan tätä vastaan. McMahonin suvun miehet tahtoivat vihdoin ja viimein savustaa Austinin kokonaan WWF:stä ulos, mutta se ei niin vain käynytkään. Vincen vaimo Linda oli auttanut Austinin firman johtotehtäviin kostoksi Vincen ketkuiluista, ja nyt Vince oli helisemässä. Niinpä KOTRiin buukattiin 2 on 1 Handicap Match McMahonejen ja Shanejen välille. Ottelutyyppi ei kuitenkaan ollut ihan perintienen Handicap, vaan otteluun lisättiin Ladder-stipulaatio. Kehän päällä roikkui salkku, jonka nappaaja saisi WWF:n 100-prosenttisesti omakseen. Tämä oli omalla tavallaan koko Vince vs. Austin -feudin päättävä ottelu. Tunnelma oli siis ihan mahtava, ja kaikki kolme antoivat tässä kaikkensa. Vince ja Shane paikkasivat puuttelliset painitaitonsa ottamalla hiton kovaa bumppia. Olen antanut tälle arvosanaksi ***, mikä on varmasti ihan sopiva määrä, mutta omalla tavallaan tämä on edelleen omia suosikkiottelujani vuodelta 1999 juuri sen mahtavan oheisfiiliksen takia.

[Zaber]

Nyt tuli paha kierros. Harvoja handicappeja on mielessä ja nekin toinen toistaan huonompia. Tässä kuitenkin valintani:

Paras handicap-match:
Raw 10.4.2006 - Triple H & John Cena vs. Edge

Kyseessä oli siis tapahtumat ennen Backlashia 2006, jossa miehet ottelivat triple threatissa mestaruudesta. Mielenkiintoisesti miehiä sekoiteltiin toinen toisiaan vastaan handicap-matseihin ja kyseinen elementti loi lisäjännitystä, sillä ei koskaan voinut tietää pettääkö toinen toisensa. Pituutta oli sopivasti eikä ottelun aikana kerinnyt tylsistyä. Hyvä ottelu.