Miten sinä bookkaisit meneillään olevan kuvion X?

[RoadWarrior]

23. Ryback vaatii äksöniä. Hän esittää Survivor Seriesissä avoimen haasteen, johon kuka tahansa saa vastata. Kukaan ei tunnu uskaltavan kohdata vaarallista Pakkia.

24. ...kunnes Survivor Seriesissä tämä tunnari soi. Luvassa on helvetillinen ottelu.

25. Ryback pysyy ottelun alussa hyvin mukana, mutta jää lopulta täydellisesti jalkoihin. Ryback häviää suvereenisti. Ryback buuataan areenalta ulos.

26. Survivor Seriesin jälkeen Ryytipakki on entistä aggressiivisempi ja sydämettömämpi monsteri. Kukaan ei enää hurraa hänelle. Sonni ei tottele kenenkään sääntöjä. Mies purkaa ensimmäisestä häviöstään koitunutta ahdistusta midcardereihin, joiden kimppuun hän käy nyt myös backstagella. Ryback on täysin arvaamaton ja entistäkin vaarallisempi peto.

vai ?

Kun otetaan huomioon se miten Rybackia on kehitetty, voisi tunnari joka alkaa soida Rybackin esitettyä haasteen olla myös tämä.

Rybackille pitäisi joka tapauksessa alkaa keksiä muutakin tekemistä kuin jobbereiden squashaaminen, koska katsojat menettävät kiinnostuksensa Rybackiin kokonaan, jos hän ei tee mitään muuta kuin squashaa jobbereita.

[MR.Off Topic]

En jaksanu lukea Enskan viestiä, kun se oli niin hiton pitkä, mutta itelläni on pyörinyt yhdenlainen mahdollisuus päässä. Tosin se ei kyllä edistä Rybackin nousua kortissa mitenkään erityisen paljoa. Oon tässä ajatellut, että WWE voisi debytoida jonkun uuden hienon joukkueen Rybackkiä vastaan, jotka yllättäen pistäisivätkin Rybackin kovalle koetukselle. Tämä voisi tapahtua jossain PPV:ssä ja tämä joukkue voitaisiin tuoda ihan samanlaisella tavalla kuin muutkin jobberit, mitä on nähty, mutta toki he voisivat jättää "nolon" promon väliin. Ryback voisi loppujen lopuksi voittaa matsin, mutta hänen itsekunnioitus olisi voinut saada kolauksen ja ehkäpä kolmikon välillä vielä nähtäisiin jotain. Tämmönen nyt on vaan pyöriny päässäni.

Ainiin on mulla se joukkuekkin pyörinyt mielessä. Young Bucks.

[enska]

Offari tarjosi vaihtoehdon kolikon kääntöpuolelta. Tilanteessa onkin kolme eri polkua, jota pitkin Rybackin voi viedä todelliseen äksöniin:

1. Minun ehdottamani skenaario eli se, jossa Rybackista tehdään tähti muiden painijoiden kustannuksella. Tulos: Ryback tuntuu todella suurelta, vahvalta ja erityiseltä painijalta.

2. MR.Off Topicin ehdottama skenaario eli se, jossa jostakin toisesta/joistakin toisista tehdään tähti/tähtiä Rybackin kustannuksella. Tulos: Ryback pysyy edelleen erityisenä tappomasiinana, ja Rybackin voittanut/voittaneet painija/painijat nousevat raketin lailla ylös päin WWE:n hierarkiassa.

3. Realistisin (ja tylsin) skenaario, jonka perään monet ovat huudelleet, eli se, että Ryback nostetaan ottelemaan tasaväkisiä otteluja esim. Jack Swaggerin tai Cody Rhodesin tasoisia midcardin perusnaamoja vastaan. Tulos: Ryback ei tunnu enää tippaakaan erityiseltä painijalta.

Kolmonen olisi siis mielestäni se kaikista kammottavin ratkaisu. Uniikki Ryytipakki muuttuisi hetkessä tavanomaiseksi ja ennen muuta tylsäksi ottelijaksi. Kakkosskenaario on todella herkullinen silloin, jos Rybackin kustannuksella pushattava painija on pushinsa väärti. Ykkönen olisi kuitenkin minulle se kaikista mieluisin skenaario. Pysäyttämättömän ja voittamattoman Rybackin bookkaaminen matsiin esim. Lesnaria tai RoadWarriorin ehdottamaa Goldbergiä vastaan olisi ennennäkemätön juttu.

Kakkosskenaariollahan on itse asiassa melko paljon mehusteltu jenkkifoorumeilla. Yksi parhaimmista ideoista on mielestäni ollut se, että Ryytipakin yllättäisi (jobber-) Kassius Ohno murjomalla Pakilta tajun kankaalle. Moinen tyrmäysvoitto tekisi Ohnosta tähden silmänräpäyksessä.

Toivotaan, että WWE uskaltaa tehdä Rybackilla jotain. Olisi karmaisevaa, jos kuukausien rakentelu tuhottaisiin rutikuivalla kolmosskenaariolla.

[Darien Fawks]

Tuosta Enskan moniportaisesta kuviosta en aivan hirveästi innostunut, koska aika monta miestä siellä tuhottiin tuosta vain. En soisi Rybackille noin pitkää squashailu-kuviota, vaan ennemmin pistäisin jo kohta Rybackin vaikkapa mikin varteen vaatimaan aitoa taistelua. Siinä vaiheessa voi jo heittää vastaan jonkun isommankin staran.

Tärkeintä nyt kuitenkin on, että jokin järki tähän touhuun vähitellen saadaan. Pelottavan pitkään on Ryback jo vaatinut kolmea vastustajaa kuitenkaan saamatta tahtoaan perille. Näin ollen voimme olla varmoja, että jossain vaiheessa ne kolme tullaan näkemään ja todennäköisesti vieläpä useita kertoja.

[enska]

Tuosta Enskan moniportaisesta kuviosta en aivan hirveästi innostunut, koska aika monta miestä siellä tuhottiin tuosta vain.

Mikä ongelma tässä on?

Eikö olisi nimenomaan tehokasta ja mullistavaa, jos Ryback tuhoaisi miehiä tuosta vain? Eikö esim. Tyson Kiddin kohtalo tuntuisi surulliselta? Pakki olisi peto, jota kaikki pelkäisivät. Kovin usein tällaisia hahmoja ei nähdä. Minusta tällainen pysäyttämätön ja vaarallinen ottelija olisi/on upea näky.

En soisi Rybackille noin pitkää squashailu-kuviota, vaan ennemmin pistäisin jo kohta Rybackin vaikkapa mikin varteen vaatimaan aitoa taistelua. Siinä vaiheessa voi jo heittää vastaan jonkun isommankin staran.

Mikä pitkässä squashailu-kuviossa on vikana? Rybackin jobberimatsit kiehtovat yleisöä (tästä esimerkkinä mm. jatkuvasti kasvava "Feed me more!" -chantti) ja ovat pirun viihdyttäviä. Olisiko esim. Goldberg tuntunut erityiseltä painijalta, jos mies olisi jo parin kuukauden squashailun jälkeen otellut tasaväkisiä matseja esim. Nashia tai Savagea tai Stingiä tai jotain muuta "isompaa staraa" vastaan?

Tärkeintä nyt kuitenkin on, että jokin järki tähän touhuun vähitellen saadaan. Pelottavan pitkään on Ryback jo vaatinut kolmea vastustajaa kuitenkaan saamatta tahtoaan perille. Näin ollen voimme olla varmoja, että jossain vaiheessa ne kolme tullaan näkemään ja todennäköisesti vieläpä useita kertoja.

Järkevää kehitystä olisi nimenomaan se, että jobbereiden lukumäärä kasvaisi kesän ja syksyn mittaan isommaksi ja isommaksi, kunnes jobberit lopulta luopuisivat toivosta ja siirryttäisiin tuohon esittämääni Jinder Mahal -vaiheeseen. Myös Offarin ehdottama kuvio toisi touhuun järkeä ja koukkuja. Myös isompien starojen haastaminen olisi toki johdonmukaista, mutta ainakin oma kiinnostukseni Ryytipakkia kohtaan kaikkoaisi sillä sekunilla, kun nämä isommat starat kykenisivät panemaan Pakille vastaan. Rybackin pitäisi siis dominoida näitä isompia staroja, jotta kuvio olisi mieluinen. Tavanomaisen dominoinnin sijaan näkisin mieluummin jotain sellaista, mistä itse kirjoitin. Ryback tuntuisi silloin erityiseltä, ei normaalilta painijalta.

[The Rocker]

Enskan ongelmana (jos sitä siksi voi kutsua) on jälleen se että hän luo itselleen (ja muille) epärealistisia odotuksia. Esim. tuon enskan kertoman kuvion jälkeen se mitä WWE tekee on todennäköisesti todella tylsää. Siis iso E:hän tekee todennäköisesti sen kolmoskuvion. Mutta sinälläänhän kritisointi tässä topicissa sopii sen ideaa vastaan. Mutta joo enskalle sen verta rohkaisua että kyllähän nuo toimivat. Thumbs up ja silleen.

[enska]

Mutta sinälläänhän kritisointi tässä topicissa sopii sen ideaa vastaan.

Niin.

Tämän ketjun nimi on "Miten sinä bookkaisit meneillään olevan kuvion". Ketjun nimi ei ole "Miten WWE:n tulisi bookata meneillään oleva kuvio" tai "Miten bookkaisit meneillään olevan kuvion niin, että sponsorit pysyvät tyytyväisinä ja odotukset tarpeeksi huonoina, jotta kuvio tuntuisi realistiselta ja siten mahdolliselta".

[Darien Fawks]

Juu no hyvä pointti tuo, että dominoinnin ei pitäisi yhtäkkiä lakata. Mutta eikös Ryback ole jo squashannut ainakin Slaterin kerran?

[Tirkka]

1. Mikä pitkässä squashailu-kuviossa on vikana?
2. Rybackin jobberimatsit kiehtovat yleisöä (tästä esimerkkinä mm. jatkuvasti kasvava "Feed me more!" -chantti)
3. ja ovat pirun viihdyttäviä.
4. Olisiko esim. Goldberg tuntunut erityiseltä painijalta, jos mies olisi jo parin kuukauden squashailun jälkeen otellut tasaväkisiä matseja esim. Nashia tai Savagea tai Stingiä tai jotain muuta "isompaa staraa" vastaan?

1. Se että ne ovat pelkkiä fillereitä ohjelmissa eivätkä ole millään tasolla kiinnostavia.
2. Kiehtovatko? Olen tulkinnut enemmänkin niin että yleisöä ei paikan päälläkään kiinnosta ja chanttaavat ihan vaan vittuillakseen.
3. Eivät kyllä viihdytä niin pätkääkään. Ja uskaltaisin väittää että tällä foorumilla useimmat muutkin sanoisivat samaa.
4. Olisi, koska Goldberg on noin miljardi kertaa Rybackia karismaattisempi jätkä.

[Japeet]

Edes jenkkiyleisö tuskin on niin tyhmää että vittuillakseen chanttaavat jotain mikä johtaa vitutuksen syyn lisäämiseen. Kyllä siitä Rybackistä ihan oikeasti tykätään.

[enska]

Tirkan argumentaatio on taas niin lapsen kengissä, että melkeinpä huvittaa.

1. Se että ne ovat pelkkiä fillereitä ohjelmissa eivätkä ole millään tasolla kiinnostavia.

Ne eivät ole fillereitä, jos ne ovat osa isompaa juonikuviota (eli Rybackin kehitystä). Fillereiksi kutsutaan juonikuvioista irrallisia täyteotteluita. Kursivoimani lause on sen sijaan sinun henkilökohtainen – ja perustelematon – mielipiteesi, joka poikkeaa WWE-universumin mielipiteestä ja on siksi tässä keskustelussa yhtä tyhjän kanssa.

2. Kiehtovatko? Olen tulkinnut enemmänkin niin että yleisöä ei paikan päälläkään kiinnosta ja chanttaavat ihan vaan vittuillakseen.

Japeet oli nopeampi. Todella kummallinen on kyllä tulkintasi.

3. Eivät kyllä viihdytä niin pätkääkään. Ja uskaltaisin väittää että tällä foorumilla useimmat muutkin sanoisivat samaa.

Tämä on toki mielipidekysymys, mutta en ymmärrä, miten joku ei voi viihtyä Rybackin otteluitten parissa (sinäkään et omaa kantaasi tapasi mukaan mitenkään perustellut). Ryytipakki dominoi toivottomia jobbereita niin rajusti ja räväkästi, että pahaa tekee katsella; siinä melkeinpä pelkää jobbereiden puolesta. Huomionarvoista on myös se, että Ryback tuo liikerepertuaarinsa jatkuvasti uusia heittoja ja iskuja – mies ei siis toista itseään kehässä. Jokainen ei tietenkään voi ymmärtää hyvän päälle. Kursivoimastani kohdasta uskaltaisin olla toista mieltä.

4. Olisi, koska Goldberg on noin miljardi kertaa Rybackia karismaattisempi jätkä.

Hieman epäilen tätä heittoasi, sillä oikeastaan ainut seikka, josta Goldberg muistetaan tai tunnetaan, on nimenomaan hänen voittoputkensa. Harva muistaa Kultapertin erityisen taitavana tai karismaattisena painijana. Mies siis nousi tähdeksi ja erityiseksi painijaksi erinomaisen bookkauksen myötä. En myöskään allekirjoita tuota, että Goldberg olisi jotenkin suunnattomasti Ryytipakkia karismaattisempi karju. Hienosti on jengi jo nyt alkanut fanittaa terminaattorimaista Pakkia.

[takaovi]

Rybackin lento loppuu viimeistään, kun mies heitetään kehään Cenan kanssa. Ja kaikkihan me tiedetään miten se päättyy. Kaikkihan nuo pysäyttämättömät koneet ennemmin tai myöhemmin syötetään Takerille/Cenalle jotka sitten pistävät lopun pahalle.

Itse bookkaisin miestä kyllä pikkuhiljaa johonkin vähän uskottavampii koitoksiin. MITB tulee liian nopeasti, mutta ehkä jo SummerSlamiin jotain. Mies voisi tuhota vaikka jonkun Kanen, joka voi ihan hyvin ottaa turpiinsa kärsimättä siitä juuri yhtään ja Ryback saisi todellisia meriittejä.

[Tirkka]

1. Se että ne ovat pelkkiä fillereitä ohjelmissa eivätkä ole millään tasolla kiinnostavia.

Ne eivät ole fillereitä, jos ne ovat osa isompaa juonikuviota (eli Rybackin kehitystä). Fillereiksi kutsutaan juonikuvioista irrallisia täyteotteluita. Kursivoimani lause on sen sijaan sinun henkilökohtainen – ja perustelematon – mielipiteesi, joka poikkeaa WWE-universumin mielipiteestä ja on siksi tässä keskustelussa yhtä tyhjän kanssa.

Olin siis eri mieltä sinun kanssasi ja siksi väärässä? Ja mikä se juonikuvio tuossa nyt tarkalleen ottaen on (kerroit vaan nimen)? Millä lailla tuo Ryback nyt on kehittymässä? Itse en ole havainnut minkäänlaista kehitystä... itse otteluita en ole kyllä katsonut mutta nuo otteluiden jälkeiset "gimme three" - karjumiset ja selostajien kommentoinnit olen nähnyt/kuullut.

Mitään juonikuviota tuon ympärillä ei kyllä tällä hetkellä ole havaittavissa. Pelkstään sarja huonoja otteluita joissa Ryback näyttää varmaan hyvältä, mutta vastustajat on hirveen mitättömiä. Olis ihan eri asia jos vastustajina olisi oikeita WWE-painijoita, vaikkakin vaan jobbereita. Voitaisiin aloittaa niistä Mahaleista ja Yoshi Tatsuista ja mikä-sen-Tensain-hiekanheittelijän-nimi-nyt-on (jos se ees on painija). Ei tällä nykysysteemillä päästä mihinkään kun niiden paikallisten jobberien ulkomuodosta jo näkee ettei niillä ole mitään mahdollisuuksia.

2. Kiehtovatko? Olen tulkinnut enemmänkin niin että yleisöä ei paikan päälläkään kiinnosta ja chanttaavat ihan vaan vittuillakseen.

Japeet oli nopeampi. Todella kummallinen on kyllä tulkintasi.

No lähinnä ne Goldberg-huutelut tulkitsin yleisön vittuiluksi. Jos ukolle hurrataan tms. niin kai se sitten kiinnostaa. Syytä en kyllä tajua, koska vastustajat eivät ole mistään kotoisin eikä ukko edes höpöttele mikkiin. Ei varmaan sovi toistaiseksi sen gimmickiin?

3. Eivät kyllä viihdytä niin pätkääkään. Ja uskaltaisin väittää että tällä foorumilla useimmat muutkin sanoisivat samaa.

Tämä on toki mielipidekysymys, mutta en ymmärrä, miten joku ei voi viihtyä Rybackin otteluitten parissa (sinäkään et omaa kantaasi tapasi mukaan mitenkään perustellut). Ryytipakki dominoi toivottomia jobbereita niin rajusti ja räväkästi, että pahaa tekee katsella; siinä melkeinpä pelkää jobbereiden puolesta. Huomionarvoista on myös se, että Ryback tuo liikerepertuaarinsa jatkuvasti uusia heittoja ja iskuja – mies ei siis toista itseään kehässä. Jokainen ei tietenkään voi ymmärtää hyvän päälle. Kursivoimastani kohdasta uskaltaisin olla toista mieltä.

Siksi ei kiinnosta koska ne vastustajat eivät olem istään kotoisin. En saa mitään irti että ukkoja heitellään niinkuin jauhosäkkejä ympäri kehää. Ei tuollaisessa ottelussa ole mitäänjännitystä, tai ei ne oikein edes ole ottelu koska vastustajat eivät saa mitään liikettä perille. Olisi edes oikeita vastustajia vastassa kuten Sandow'lla ja Claylla.

Se on kyllä Rybackille annettava että ihan hyviä heittoja se taitaa osata, sen perusteella että yhden ottelun joskus katoin vahingossa kelaten skippaamisen sijasta.

Ja kursivoimasi kohta tuli ihan sen perusteella mitä foorumilta olen lukenut muiden jaksokommenteista.

4. Olisi, koska Goldberg on noin miljardi kertaa Rybackia karismaattisempi jätkä.

Hieman epäilen tätä heittoasi, sillä oikeastaan ainut seikka, josta Goldberg muistetaan tai tunnetaan, on nimenomaan hänen voittoputkensa. Harva muistaa Kultapertin erityisen taitavana tai karismaattisena painijana. Mies siis nousi tähdeksi ja erityiseksi painijaksi erinomaisen bookkauksen myötä. En myöskään allekirjoita tuota, että Goldberg olisi jotenkin suunnattomasti Ryytipakkia karismaattisempi karju. Hienosti on jengi jo nyt alkanut fanittaa terminaattorimaista Pakkia.

Kuinka moni tältä foorumilta on edes nähnyt sitä Goldbergin voittoputkea? Siis ennen kuin se tuli WWE:hen. Itse uskaltaisin väittää että täällä ainakin se muistetaan nimenomaan siitä WWE-runista. Ja toki siitä että hemmetin karismaattinen ukkohan se on vaikka sen sanotaankin olevan ihmisenä aivan täysi urpå. Painitaitojahan en ole Goldbergiltä mitenkään kommentoinutkaan, saati verrannut Rybackiin.

Sinun käsityksesi "erinomaisesta bookkauksesta" on toki jo huomattu. Eroaa kyllä aika täydellisesti siitä mitä muut foorumistit keskimäärin pitävät sellaisena. Toki oletkin seuraamisen puolesta "rasslin' gaaaaaadhhhhhh" ainakin omasta mielestäsi mutta voisi sen pissin antaa ehkä laskeutua sieltä päästä ja noteerata muidenkin näkemyksiä toisinaan.

[MR.Off Topic]

Tämä on toki mielipidekysymys, mutta en ymmärrä, miten joku ei voi viihtyä Rybackin otteluitten parissa (sinäkään et omaa kantaasi tapasi mukaan mitenkään perustellut). Ryytipakki dominoi toivottomia jobbereita niin rajusti ja räväkästi, että pahaa tekee katsella; siinä melkeinpä pelkää jobbereiden puolesta. Huomionarvoista on myös se, että Ryback tuo liikerepertuaarinsa jatkuvasti uusia heittoja ja iskuja – mies ei siis toista itseään kehässä. Jokainen ei tietenkään voi ymmärtää hyvän päälle. Kursivoimastani kohdasta uskaltaisin olla toista mieltä.

En tiiä, että kuinka paljon on nyt viime aikoina noita matseja muuttanut, mutta ei itteä viihytä sen kummemmin se, että se jonku yhen heiton ja yhen kikan lisää, millä pistää ne jobberit läjään. Son nähty matsi jo, vaikka siellä pari uutta juttua olisikin. Heittäisivät nyt, vaikka ne kolme sinne kehään Rybackkiä vastaan tai jotain uutta keksisivät. Jenkkiyleisö varmasti tykkää ja muutenkin ihmiset, jotka käyvät live tapahtumia katsomassa, mutta eivät niin säännöllisesti teeveestä töllää niin jaksavat noita katsella, mutta minulle ainakin on liikaa, että mies vetää kahesti viikossa saman matsin 2 kuukauden ajan. Varmaan oikeasti pitempään.

[Kenitys]

Tämä on toki mielipidekysymys, mutta en ymmärrä, miten joku ei voi viihtyä Rybackin otteluitten parissa (sinäkään et omaa kantaasi tapasi mukaan mitenkään perustellut). Ryytipakki dominoi toivottomia jobbereita niin rajusti ja räväkästi, että pahaa tekee katsella; siinä melkeinpä pelkää jobbereiden puolesta. Huomionarvoista on myös se, että Ryback tuo liikerepertuaarinsa jatkuvasti uusia heittoja ja iskuja – mies ei siis toista itseään kehässä. Jokainen ei tietenkään voi ymmärtää hyvän päälle. Kursivoimastani kohdasta uskaltaisin olla toista mieltä.

Jep, minunkin on todella vaikea ymmärtää, miten joku ei jaksa katsoa kovin montaa kertaa periaatteessa ihan samalla kaavalla toistuvaa kahden minuutin ottelua, jossa kaksi satunnaista jantteria asettuvat isoa möhkälettä vastaan ilman toivoakaan voitosta ja jossa ei ole mitään tietoa vaikka kehäpsykologiasta, tarinasta tai mistään jatkuvuudesta. Se, että kaveri tempaisee joinain kertoina pari hiukan erilaista power-liikettä, jotka eivät lopulta poikkea toisistaan mitenkään ratkaisevasti, ei tee otteluista yhtäkkiä ihan erilaisia. Minulla oli kelausnappula valmiina jo NWO:n ottelun kohdalla. En näe mitään syytä, miksi kiinnostua tämän kaverin otteluista tällä hetkellä, mutta en väitä, etteikö se vielä sieltä voi tulla.

Mutta hei, minäkään en vain ymmärrä hyvän päälle, kun en tajua Rybackin mahtavuutta, WWE:ssä nähtävän raiskauskuvion hienoutta ja Ruskean Adoniksen Devonin hauskuutta ja hulvattomuutta.

[enska]

Rybackin lento loppuu viimeistään, kun mies heitetään kehään Cenan kanssa. Ja kaikkihan me tiedetään miten se päättyy. Kaikkihan nuo pysäyttämättömät koneet ennemmin tai myöhemmin syötetään Takerille/Cenalle jotka sitten pistävät lopun pahalle.

Ryback on kuitenkin poikkeus, koska mies on face. Juuri tämä tekee hänestä tuoreen ja mielenkiintoisen hahmon toisin kuin niistä rivihirviöistä, joilla Cenaa ja Undertakeria on tosiaan vuosien saatossa syötetty. Kuka tulee pysäyttämään Raipäkin ja miksi – ja ennen kaikkea miten?

Mies voisi tuhota vaikka jonkun Kanen, joka voi ihan hyvin ottaa turpiinsa kärsimättä siitä juuri yhtään ja Ryback saisi todellisia meriittejä.

takaovi on asian ytimessä. Rybackin pitäisi nimenomaan nousta suoraan tästä jobberivaiheesta suuriin koitoksiin esim. Kanea, Sheamusta, Tensaita tai Big Show'ta vastaan. SummerSlam olisi kuitenkin mielestäni liian aikainen ajankohta kyseiselle nousulle; markkaisin eniten, jos nousu tapahtuisi nimenomaan Survivor Seriesissä. Pohjana on tietysti se, että haluaisin nähdä pysäyttämättömän Rybackin kolistelevan sarviaan jotain toista pysäyttämätöntä monsteria, kuten tämän hetken Big Show'ta tai – – Lesnaria, vastaan. Moinen tilanne olisi (kaiketi) ennennäkemätön ja siksi varsin mielenkiintoinen. Tasaväkiset ottelut midcardilaisia vastaan olisivat myrkkyä Ryytipakin auralle.

Olin siis eri mieltä sinun kanssasi ja siksi väärässä?

Jos osaisit lukea, et joutuisi esittämään tällaisia kysymyksiä.

En kirjoittanut, että olisit väärässä. Kirjoitin, että henkilökohtainen mielipiteesi oli keskustelulle yhtä tyhjän kanssa. Fakta on se, että suuri yleisö on kiinnostunut Rybackista ja hänen matseistaan, joten murskausotteluiden on oltava "jollain tasolla kiinnostavia" eli squashailu-kuvio voi toimia (ja toimii). Kaikki eivät tietenkään nauti samoista asioista, mutta WWE-universumia Ryback viihdyttää, ja se mahdollistaa/mahdollistaisi pitkän ja hidastempoisen kuvion.

Ja mikä se juonikuvio tuossa nyt tarkalleen ottaen on (kerroit vaan nimen)? Millä lailla tuo Ryback nyt on kehittymässä? Itse en ole havainnut minkäänlaista kehitystä...

Etkö todella näe tässä juonikuviota?

Juonikuvio on totta kai Rybackin voittoputki. Ryback on kehittynyt tuntemattomasta ja uudesta muukalaisesta tutuksi ja voittamattomaksi terminaattoriksi, jonka voittoputki kehittyy niin ikään viikosta toiseen. Mainitsemasi "Gimme three!" -karjumiset ovat myös hahmonkehitystä. Emme tiedä, mitä Ryback WWE:ssä haluaa tehdä, mutta tiedämme nyt sen, että mies haluaa otella jo kolmea eri äijää vastaan samaan aikaan, vaikka aikaisemmin hänelle riitti vain kaksi. Se on kehitystä, se.

Pelkstään sarja huonoja otteluita joissa Ryback näyttää varmaan hyvältä, mutta vastustajat on hirveen mitättömiä. Olis ihan eri asia jos vastustajina olisi oikeita WWE-painijoita, vaikkakin vaan jobbereita. Voitaisiin aloittaa niistä Mahaleista ja Yoshi Tatsuista ja mikä-sen-Tensain-hiekanheittelijän-nimi-nyt-on (jos se ees on painija). Ei tällä nykysysteemillä päästä mihinkään kun niiden paikallisten jobberien ulkomuodosta jo näkee ettei niillä ole mitään mahdollisuuksia.

Nykysysteemillä ei olekaan tarkoitus tehdä Rybackista tähteä. Nykysysteemin tarkoitus on valaa kivijalka Rybackin hahmolle, jotta miehestä voidaan sitten myöhemmin tehdä suuri tähti. Pakki muuten on jo otellut oikeita WWE-painijoita vastaan. Jyrän alle ovat jääneet Camacho, Heath Slater ja Curt Hawkins.

Syytä en kyllä tajua, koska vastustajat eivät ole mistään kotoisin eikä ukko edes höpöttele mikkiin.

Syy on se, että jengi tykkää katsella valtavan ja voimakkaan Rybackin dominoivan laihoja jobbereita 100–0. Mies kun on kuin kävelevä toimintaleffa: tarinankerronta on äärimmäisen yksinkertaista mutta juuri siitä syystä tosi toimivaa.

Siksi ei kiinnosta koska ne vastustajat eivät olem istään kotoisin. En saa mitään irti että ukkoja heitellään niinkuin jauhosäkkejä ympäri kehää. Ei tuollaisessa ottelussa ole mitäänjännitystä, tai ei ne oikein edes ole ottelu koska vastustajat eivät saa mitään liikettä perille. Olisi edes oikeita vastustajia vastassa kuten Sandow'lla ja Claylla.

Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja kolmannella on mielessään poikaystävä. Minä saan suurta nautintoa irti siitä, kun onnettomat jobberit lentelevät hurjasti ympäri nuoraneliötä. Vähän niin kuin liikenneonnettomuutta katselisi. Jobbereita eli uhreja käy sääliksi, mutta tuho on niin mielenkiintoista, että sitä on pakko katsella. Tuhat kertaa enemmän näissä jobberiotteluissa on jännitettävää kuin matseissa ns. oikeita vastustajia vastaan; näissä näet saa olla huolissaan siitä, loukkaantuvatko jobberiparat Rybackin käsittelyssä vaiko eivät.

Vakipainijat eivät – kaiken järjen mukaan – tule jobbereiden kaltaisia vaarallisia ilmalentoja tai iskuja ottamaan, koska [RoadWarrior/Merovingi]he ovat vakituisesti radalla messissä eivätkä he siten saa ottaa turhia riskejä kehässä (välttyäkseen siis loukkaantumisilta)[/RoadWarrior/Merovingi]. Jobberimatseissa on lisäksi plussajännityksenä se mm. MR.Off Topicin maalailema kuvio jobberista, joka yllättäen päihittää Rybackin. Olisi paljon kiinnostavampaa ja tehokkaampaa, jos Rybackin ensimmäisenä voittaisi (tai edes pistäisi koville) rosterin vakionaaman sijaan joku "mitättömäksi jobberiksi" leimattu luuseri, kuten esim. Kassius Ohno.

Kuinka moni tältä foorumilta on edes nähnyt sitä Goldbergin voittoputkea? Siis ennen kuin se tuli WWE:hen. Itse uskaltaisin väittää että täällä ainakin se muistetaan nimenomaan siitä WWE-runista. Ja toki siitä että hemmetin karismaattinen ukkohan se on vaikka sen sanotaankin olevan ihmisenä aivan täysi urpå. Painitaitojahan en ole Goldbergiltä mitenkään kommentoinutkaan, saati verrannut Rybackiin.

1. En maininnut sanallakaan tätä foorumia viestissäni.

2. Puhe oli Goldbergin uran alkuajoista eli 1990-luvun lopusta ja siitä, mikä teki miehestä tähden.

3. Ensimmäinen ajatus, jonka ainakin minä liitän Goldbergiin, on automaattisesti miehen kuuluisa voittoputki – ei se puolivillainen WWE-ura, jossa ei mielestäni ollut juuri mitään kummoista. Myös historiallisesti nuo kaksi painii keskenään ihan eri sarjoissa. Goldbergin voittoputki puhuttaa ihmisiä vieläkin (tästä esimerkkinä vaikkapa ne Rybackille suunnattavat "Goldberg!" -huudot), Goldbergin WWE-ura ei. Tämä siis puolustaa pointtiani siitä, että Pertti nousi tähdeksi ennen muuta erinomaisen käsikirjoittamisen kautta. Se taas puolustaa edelleen pointtiani siitä, että pitkä squashailu-kuvio voi toimia.

Sinun käsityksesi "erinomaisesta bookkauksesta" on toki jo huomattu. Eroaa kyllä aika täydellisesti siitä mitä muut foorumistit keskimäärin pitävät sellaisena.

Onko tämä mielestäsi negatiivinen asia?

Se on kyllä Rybackille annettava että ihan hyviä heittoja se taitaa osata, sen perusteella että yhden ottelun joskus katoin vahingossa kelaten skippaamisen sijasta.

Ja kaiken tämän jälkeen näen tämän virkkeen.



No, muistanpahan tästä lähtien olla antamatta viesteillesi minkään sortin painoarvoa.

Heittäisivät nyt, vaikka ne kolme sinne kehään Rybackkiä vastaan tai jotain uutta keksisivät.

Tästä olen samaa mieltä. Jobberimatsit jatkukoon ja ottelut muuttukoon pahemmiksi. Pakin matsaamiset samanaikaisesti kolmea, neljää tai jopa viittä eri jobberia vastaan olisivat herkkua minun makuuni.

Tässä muuten taas yksi osoitus tämän vanhanaikaisesti eli hitaasti ja johdonmukaisesti etenevän kuvion toimivuudesta. Esim. Offari tahtoisi jo nähdä Pakin ottelevan kolmea eri jobberia vastaan. Offarilla on siis jotain, mitä odottaa ja toivoa. Toive ei kuitenkaan toteudu heti, vaan sitä pitää odottaa. Näin saadaan katsoja koukkuun. Olisimme (taas) umpikujassa, jos Ryback ja me katsojat olisimme heti No Way Outin jälkeen saanut tahtomme läpi. Nyt meillä on tiedossa suunta, mihin Ryback on menossa.

Jep, minunkin on todella vaikea ymmärtää, miten joku ei jaksa katsoa kovin montaa kertaa periaatteessa ihan samalla kaavalla toistuvaa kahden minuutin ottelua, jossa kaksi satunnaista jantteria asettuvat isoa möhkälettä vastaan ilman toivoakaan voitosta ja jossa ei ole mitään tietoa vaikka kehäpsykologiasta, tarinasta tai mistään jatkuvuudesta. Se, että kaveri tempaisee joinain kertoina pari hiukan erilaista power-liikettä, jotka eivät lopulta poikkea toisistaan mitenkään ratkaisevasti, ei tee otteluista yhtäkkiä ihan erilaisia. Minulla oli kelausnappula valmiina jo NWO:n ottelun kohdalla. En näe mitään syytä, miksi kiinnostua tämän kaverin otteluista tällä hetkellä, mutta en väitä, etteikö se vielä sieltä voi tulla.

En nyt tarkalleen tiedä, mikä tässä viestissäsi on sarkasmia ja mikä ei. Oletan, että puhe kehäpsykologian, tarinan ja jatkuvuuden puutteesta on sarkasmia, sillä jokainenhan noista on selvästi läsnä näissä Rybackin otteluissa. En myöskään missään vaiheessa ole väittänyt, että power-liikkeiden vaihtelu tekisi Ryytipakin otteluista "yhtäkkiä ihan erilaisia": kunhan totesin, että mies todellakin tuo settiinsä varsin usein uusia liikkeitä ja etteivät miehen ottelut siten toista itseään. Kaava on toki sama, mutta niinhän se on suurin piirtein jokaisessa painiottelussa pl. esim. Extreme Rulesin Cena–Lesnar.

Mutta hei, minäkään en vain ymmärrä hyvän päälle, kun en tajua Rybackin mahtavuutta, WWE:ssä nähtävän raiskauskuvion hienoutta ja Ruskean Adoniksen Devonin hauskuutta ja hulvattomuutta.

Kylläpä käyttäydyt taas hyökkäävästi.

[Kenitys]

En nyt tarkalleen tiedä, mikä tässä viestissäsi on sarkasmia ja mikä ei. Oletan, että puhe kehäpsykologian, tarinan ja jatkuvuuden puutteesta on sarkasmia, sillä jokainenhan noista on selvästi läsnä näissä Rybackin otteluissa. En myöskään missään vaiheessa ole väittänyt, että power-liikkeiden vaihtelu tekisi Ryytipakin otteluista "yhtäkkiä ihan erilaisia": kunhan totesin, että mies todellakin tuo settiinsä varsin usein uusia liikkeitä ja etteivät miehen ottelut siten toista itseään. Kaava on toki sama, mutta niinhän se on suurin piirtein jokaisessa painiottelussa pl. esim. Extreme Rulesin Cena–Lesnar. :roll:

No tämä viesti sitten tiivistääkin aikalailla sen, että meillä on ilmeisesti aivan erilainen käsitys painista ja sen viihdyttävyydestä, joten tämä keskustelu ei etene mihinkään. Jatkuvuus oli kyllä väärä sana, sillä sitähän Rybackin otteluissa on, ja sen takia homma on juuri niin puuduttavaa. Viikosta toiseen jatkuva sama mössö ei viihdytä millään muotoa, enkä ymmärrä mitä ihan oikeaa TARINAA näissä otteluissa on (muuta kuin se, jonka olet itse omassa päässäsi kehittelyt tähän fantasiabuukkausvaihtoehtoon), puhumattakaan nyt sitten kehäpsykologiasta. En myöskään millään voi ymmärtää, miten mukamas tasaiset painiottelut monine vaiheineen, hienoine lopputaisteluineen ja ennen kaikkea jännittävine hetkineen muistuttavat millään tavalla kaavaltaan kahden minuutin squashia. Jotenkin koko keskustelu siitä, ovatko viikosta toiseen jatkuvat kahden minuutin squashit viihdyttäviä, tuntuu älyttömältä...

Tai ei oikeastaan se keskustelu, vaan se, että sitä puolustellaan "Jokainen ei tietenkään voi ymmärtää hyvän päälle."-lineilla (joka oli toki varmasti sarkasmia), jonka takia tuo jälkimmäinnen kommenttisi (yhdistettynä kaikkeen muuhunkin Tirkalle kirjoittamiesi vastauksiesi tyylissä) tuntuukin aika hupaisalta :) "Hyökkäävyyteni" johtuu tasan siitä, että esität itsekin asiasi aina hyvin kärjekkäästi, joten oletan, että sinulle ne voi esittää samalla tapaa.

Olisi myös ihan jänää tietää, miksi "rohkenet olla eri mieltä" siitä, että foorumilla enemmistö on nimen omaan samaa mieltä sinun kuin Tirkan (tai minun tai Offarin) kanssa. Minä en tiedä, onko enemmistö tästä foorumista Rybackin squashien puolella vai vastaan, mutta ainakin muistan ppv-arvosteluissa lukevani lähinnä kritiikkiä niistä - puhumattakaan siitä yleisestä rutinasta, kuinka WWE:n ohjelmisto on nykyisin täynnä squasheja. Voi toki olla, että niistä on hiljattain tullut kuuminta hottia sitten viipaloidun leivän.

EDIT:

En kirjoittanut, että olisit väärässä. Kirjoitin, että henkilökohtainen mielipiteesi oli keskustelulle yhtä tyhjän kanssa. Fakta on se, että suuri yleisö on kiinnostunut Rybackista ja hänen matseistaan, joten murskausotteluiden on oltava "jollain tasolla kiinnostavia" eli squashailu-kuvio voi toimia (ja toimii). Kaikki eivät tietenkään nauti samoista asioista, mutta WWE-universumia Ryback viihdyttää, ja se mahdollistaa/mahdollistaisi pitkän ja hidastempoisen kuvion.

Etkös sinä ollut se kaveri, joka vielä ihan äskettäin juuri kritisoi sitä, kuinka jonkun painijan/juonikuvion/vastaavan toimivuutta perustellaan sillä, kuinka paljon WWE myy sillä?

[MR.Off Topic]

Tässä muuten taas yksi osoitus tämän vanhanaikaisesti eli hitaasti ja johdonmukaisesti etenevän kuvion toimivuudesta. Esim. Offari tahtoisi jo nähdä Pakin ottelevan kolmea eri jobberia vastaan. Offarilla on siis jotain, mitä odottaa ja toivoa. Toive ei kuitenkaan toteudu heti, vaan sitä pitää odottaa. Näin saadaan katsoja koukkuun. Olisimme (taas) umpikujassa, jos Ryback ja me katsojat olisimme heti No Way Outin jälkeen saanut tahtomme läpi. Nyt meillä on tiedossa suunta, mihin Ryback on menossa.

Ja siihen asti, kun mitään ei tapahdu, minua ei kiinnosta paskaakaan. Olempa hyvin suureen koukkuun jäänyt. Muuten en sitten tiedä, miten tuo kolmekkaan jobberia muuttaisi tätä asiaa, koska otteluiden viihdyttävyys arvo ei nousisi kuin kerraksi (ehkä kahdeksi kerraksi) TV-ruudun läpi katsojalle. Näiden squash otteluiden viihdyttävyysarvo oli aluksi aika korkealla mielestäni ja pari kolme tämmöistä jaksoin katsoa, mutta kokoajan se viihdyttävyys on laskenut. Saman temppua voi toistaa vain tietyn monta kertaa ennen kuin se käy tylsäksi. Tietty, jos on Kenityksen sanoin kehitellyt sen tarinan omassa päässään niin toki, mutta kaikki eivät näin osaa tehdä. Siis parantaa huonoa tuotetta omassa päässään niin paljon, että se tuntuu hyvältä.

Viipaloitu leipäkään ei oo niin cooli, jos se ei oo numero kakkonen. Joku ehkä tajuaaki tämän...

[enska]

– – enkä ymmärrä mitä ihan oikeaa TARINAA näissä otteluissa on (muuta kuin se, jonka olet itse omassa päässäsi kehittelyt tähän fantasiabuukkausvaihtoehtoon), puhumattakaan nyt sitten kehäpsykologiasta.

Tarina (ihan oikea sellainen) ja samaten myös kehäpsykologia ovat jobbereiden käsialaa. Ennen ottelua he käyttäytyvät ylimielisesti ja rohkeasti, mutta heti, kun Ryback pääsee vauhtiin, jobberit valahtavat kauhusta valkoisiksi ja koettavat usein esim. paeta kehäalueelta pois, koska he alkavat pelätä Raipäkkiä kuollakseen. Lopuksi seurataan, kykenevätkö jobberit pelastautumaan Rybackin kynsistä pois. Kuin katselisi peuroja, jotka menevät röyhkeyttään härnäämään emokarhun pentuja ja jotka emokarhu sitten raatelee verisesti kuoliaaksi. Kehäpsykologinen spotti on puolestaan esim. se, kuinka jobberi koettaa paeta areenalta pois ja saa sitten maistaa Rybackin raivoisaa lariatia kehän ulkopuolella. Kansa ei halua, että jobberi pääsee pälkähästä. Niinpä yleisö toivoo, ettei Pakki antaisi sen tapahtua, ja kun Pakki ei anna sen tapahtua, yleisö hurraa.

Pääni sisässä en ole näille otteluille minkäänmoista fantasiatarinaa kehittänyt.

En myöskään millään voi ymmärtää, miten mukamas tasaiset painiottelut monine vaiheineen, hienoine lopputaisteluineen ja ennen kaikkea jännittävine hetkineen muistuttavat millään tavalla kaavaltaan kahden minuutin squashia.

Ei ihme, ettet voi moista ymmärtää: jos luet viestini uudestaan, huomannet, etten tuollaista vertausta tehnyt.

Tarkoitin, että likipitäen jokainen (WWE:n) painiottelu seuraa jonkinmoista kliseistä kaavaa – oli ottelu sitten kaksi tai kaksikymmentä minuuttia pitkä. Todella harvoin näkee jotain sellaista, joka murtaa kliseisyyden. Tämän vuoksi en pidä "itseään toistavaa kaavaa" minään järin osuvana argumenttina Ryytipakin bookkausta kritisoidessa, sillä yhtä lailla esim. kaikki CM Punkin ottelut toistavat itseään. Ero on vain siinä, että Punk ottelee pidempiä otteluita ja on hahmona ihan erilainen.

Olen muuten varma, että Rybackin ottelut tulevat olemaan rutkasti tylsempiä ja huonompia sitten, kun mies alkaa otella tasaväkisiä ja pitkiä perusmatseja. Sonnin räväkkä ja tulinen ottelutyyli puhkeaa kukkaansa näissä nimenomaisissa murskausmatseissa ja sitten niissä peräänkuuluttamissani monsteriotteluissa mm. Lesnaria, Show'ta, Sheamusta, Kanea tai Tensaita vastaan. En kykene näkemään Raipäkkiä ottelemassa realistisesti tasaväkisiä otteluja esim. Christiania tai CM Punkia vastaan.

Olisi myös ihan jänää tietää, miksi "rohkenet olla eri mieltä" – –.

Voisin kuvitella, että ihmiset osaisivat löysätä paini-insinöörin kravattiaan ja ottaa viihteen viihteenä? Mielestäni Pakki on pirun mielenkiintoinen ottelija, joka teurastaa vastustajiaan intensiivisesti ja näyttävästi. Miksen siis uskoisi, että yli 50 % tämän foorumin väestä voisi nauttia Rybackin jobberiholokaustista yhtä paljon kuin minä?

Etkös sinä ollut se kaveri, joka vielä ihan äskettäin juuri kritisoi sitä, kuinka jonkun painijan/juonikuvion/vastaavan toimivuutta perustellaan sillä, kuinka paljon WWE myy sillä?

Kritisoin yhä. Minua ei kiinnosta yhtään se, tekeekö WWE juonikuvioillaan rahaa vaiko ei. Minua kiinnostaa vain ja ainoastaan se, viihdynkö itse WWE:n kuvioiden parissa vaiko en.

En puolustellut Rybackin pitkää squashailu-kuviota sillä, että se tekisi WWE:lle rahaa. Puolustin sitä sillä, että nauttisin itse moisesta hitaasta ja johdonmukaisesta kuviosta todella paljon. Rahantekokortti oli fakta, joka tuki toivettani; se viestitti, että kuvio voisi olla myös oikeasti mahdollinen.

"Hyökkäävyyteni" johtuu tasan siitä, että esität itsekin asiasi aina hyvin kärjekkäästi, joten oletan, että sinulle ne voi esittää samalla tapaa.

Lähinnä tulkitsin loppuviestisi provokatiivisena hyökkäyksenä, joka ei enää tähän Ryback-keskusteluun liittynyt.

Ja siihen asti, kun mitään ei tapahdu, minua ei kiinnosta paskaakaan. Olempa hyvin suureen koukkuun jäänyt.

Koukku ei ole suuri, mutta koukku se on koosta huolimatta.

Minusta on upeaa, että WWE:ssä vihdoin nähdään näitä hieman rauhallisemmin eteneviä ja siten vanhanaikaisilta haiskahtavia kuvioita. Moni meistä on kiinnostunut näkemään Rybackin todellisessa taistelussa. Olisiko tilanne samankaltainen, jos Ryback olisi heitetty tosiäksöniin yhtä nopeasti kuin esim. Tensai heitettiin? Miten kävi Tensain? Miten olisi käynyt Rybackin? Niinpä.

Tietty, jos on Kenityksen sanoin kehitellyt sen tarinan omassa päässään niin toki, mutta kaikki eivät näin osaa tehdä. Siis parantaa huonoa tuotetta omassa päässään niin paljon, että se tuntuu hyvältä.

Tätä koetin tehdä mm. Cena–Laurinaitis-feudin aikana, mutta se feudi oli yksinkertaisesti niin surkea, ettei siitä ollut hyötyä. Rybackin voittoputkikuvion aikana moisen koettaminen ei ole edes käväissyt mielessäni – niin olen tähän asti viihtynyt Pakin parissa.

[The Rocker]

Viipaloitu leipäkään ei oo niin cooli, jos se ei oo numero kakkonen. Joku ehkä tajuaaki tämän...

Well played sir

[Merovingi]

En kyllä pysty millään ymmärtämään, miten joku voi pitää Rybackin squasheja jumallisena viihteenä. Siis nuo squashithan ovat niin normaalia kamaa, kun tuodaan kuvioihin monsteri - oli se sitten naama tai kantapää. Ei niissä ole mitään niin erilaista, hossi heittää muutaman komean power-liikkeen ja voittaa vastustajansa. Kyllä näitä taidonnäytteitä jaksaa ehkä pari-kolme katsoa, mutta sen jälkeen niissä ei ole mitään uutta.

Eikä siinä ole mitään uutta, että Ryback squashaa naamana pari jobberia kerralla. Bobby Lashley murskasi ihan PPV'ssä William Regalin ja Paul Burchillin debyyttinsä aikoina, ja toisti tämän myös ihan SmackDownissa. Toisaalta mitäpä painissa ei olisi toistettu? Pointti on, että Rybackin touhut eivät ole mitään niin erikoista. Geneerinen Hoss #2795 tuhoaa hinteliä indypainijoita.

Rybackissa ei ole hahmona tai painijana mitään ihmeellistä minulle. Iso lihaskimppu, jonka taidot ovat näillä näkymin aika rajoittuneet eikä karismaakaan taida kummemmin olla. Rybackilla menee nyt suhteellisen hyvin, mutta pitkässä juoksussa en usko hänellä olevan kummoisempaa uraa WWE:ssä tulevan.

Rybackilla on jo nyt yksi paha ongelma, joka tulee hänen eteensä. Hän ei voi jatkaa ikuisesti vastustajien dominointia ja tuhoamiasta edeltään vaan hänen on pakko otella tasaväkisesti toista painijaa vastaan, jolloin todella nähdään onko Rybackilla taitoa pitää itsensä mielenkiintoisena painijana ilman squasheja. Rybackin ei voi ikuisesti antaa dominoida ja syödä kaikkea edestään, sillä täysin dominoiva painija on ihan pirun tylsä (tapaus John Cena). Rybackin otteista katoaisi kaikki jännitys eivätkä ne enää voisi isolla tasolla olla niitä power-liikkeiden näytösotteluita.

Rybackin hahmo on rakennettu täysin dominoinnin varaan, kuten enska on jo sanonut, mutta se on myös Rybackin tuho. Ensimmäinen tasaväkinen ottelu tai tappio, niin Ryback on hahmona finito. Kaputt. Kuollut. Täten Ryback ei mitenkään toimi pitkässä juoksussa, sillä WWE tuskin haluaa syöttää 95% rosteristaan Rybackille, jotta kaikki momentum voidaan pieraista ilmaan yhdessä tappiossa. Rybackin hahmo tuntuu jo nyt ajautuneen umpikujaan, jonka ansiosta squashit yhä jatkuvat.

Enskan tarjoama kuvio Rybackille tekisi Rybackista merkittävän, se on totta, mutta jälleen kerran Enska katsoo asiaa putken läpi ja unohtaa miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Okei, kuviossa Rybackista tulisi merkittävä tekijä, mutta samalla teurastettaisiin kaikki uskottavuus WWE:n midcardista, joka on jo nykyhetkellä paskassa jamassa. Miten kukaan katsoja jaksaisi välittää millään tavalla midcardin painijoista, jotka paskoivat housuunsa Rybackista (toki ihan syystä) ja saivat häneltä pataansa 100-0? Nykyään on pirun vaikeaa ottaa se askel sinne Main Eventiin ja Ryback murhaa midcardin -kuvio vain nostaisi sitä vaikeutta. Lisäksi nykyisen midcardin ollessa pirun ohut ei ole kenenkään etu, että muutama painija istuu puoli vuotta kotona pyöritellen peukkujaan.

Lisäksi kuviosta puuttuu raiskauksia. Ryback voisi vaikka raiskata samalla kaikki Divat, niin kuvioon tulisi vähän väriä ja syödä jonkin jobberin. Ei siis piestä kehässä syödä, vaan siis ihan oikeasti SYÖDÄ. Jonkin ottelun jälkeen kaivaa kehän alta macheten ja vetää pään irti kehässä (tai vaihtoehtoisesti repii paljain käsin pään irti, todella vakuuttava esimerkki miehen voimasta!). Sen jälkeen vetäisi rintalastan ja vatsan auki kehässä, repien jobberin suolet ulos. Ryback voisi tehdä sitten tästä jobberista eri ruokalajeja, vaikkapa keittoa.. pihvejä etc. Pään Ryback voisi täyttää ja kanneskella sitä sotamerkkinä mukanaan, suolista voisi tehdä makkarapötkön, jota hän kantaisi kaulallaan ja nappaisi palasen ottelun jälkeen huutaen "SO GOOOOOOOD".

Ois muuten vuosisadan juonikuvio! j******ta mä oon guru! Missä voi hakea WWE:lle käsikirjoittajaksi?

[enska]

Ryback voisi vaikka raiskata samalla kaikki Divat, niin kuvioon tulisi vähän väriä ja syödä jonkin jobberin. Ei siis piestä kehässä syödä, vaan siis ihan oikeasti SYÖDÄ. Jonkin ottelun jälkeen kaivaa kehän alta macheten ja vetää pään irti kehässä (tai vaihtoehtoisesti repii paljain käsin pään irti, todella vakuuttava esimerkki miehen voimasta!). Sen jälkeen vetäisi rintalastan ja vatsan auki kehässä, repien jobberin suolet ulos. Ryback voisi tehdä sitten tästä jobberista eri ruokalajeja, vaikkapa keittoa.. pihvejä etc. Pään Ryback voisi täyttää ja kanneskella sitä sotamerkkinä mukanaan, suolista voisi tehdä makkarapötkön, jota hän kantaisi kaulallaan ja nappaisi palasen ottelun jälkeen huutaen "SO GOOOOOOOD".

Hassunhauska fantasiabookkauksesi on mielestäni ongelmallinen, koska 1) uskon Rybackin olevan aseksuaalinen hahmo, 2) pään irrottamista ja muuta ruumiin silppomista olisi mahdotonta maskeerata realistisesti suorassa lähetyksessä, 3) pään irrottaminen oikeasti ja muu ruumiin silppominen johtaisi Ryan Reevesin vankila- ellei jopa kuolemantuomioon, 4) moinen kuvio olisi katastrofaalinen WWE:n sponsoridiilejä ja yleiskuvaa ajatellen ja 5) terminaattorimainen Ryytipakki ei tuoksu kannibaalilta laisinkaan. Ihmislihan sijaan Ryback voisi mutustella esimerkiksi metsästämäänsä raakaa nautaa tai härkää tai villisikaa miehen hypevideoissa erämaan siimeksessä. Uson veljeksille moinen kannibaalikuvio sen sijaan istuisi rutkasti paremmin. Veljekset voisivat ensimmäisenä pistää vaikkapa Jinder Mahalin paaluun ja suomustaa intialaisen elävältä. Kävisi ilmi, että Jimmyä ja Jeytä käskyttää heidän isänsä, Rikishi, jolla on nälkä. Johan saisi samoalaisperhe väriä.

Muu viestisi olikin sitten vanhan toistoa ja cheap pop -kalastelua Tirkan kaltaisilta kavereilta. Kysymyksiisi olen jo aiemmin tässä ketjussa esittänyt pätevät vastaukset. Pointtejani et ole myöskään kovin hyvin sisäistänyt.

P.S.

En kyllä pysty millään ymmärtämään, miten joku voi pitää Goldbergin squasheja jumallisena viihteenä. Siis nuo squashithan ovat niin normaalia kamaa, kun tuodaan kuvioihin monsteri - oli se sitten naama tai kantapää. Ei niissä ole mitään niin erilaista, hossi heittää muutaman komean power-liikkeen ja voittaa vastustajansa. Kyllä näitä taidonnäytteitä jaksaa ehkä pari-kolme katsoa, mutta sen jälkeen niissä ei ole mitään uutta.

Goldbergissa ei ole hahmona tai painijana mitään ihmeellistä minulle. Iso lihaskimppu, jonka taidot ovat näillä näkymin aika rajoittuneet eikä karismaakaan taida kummemmin olla. Goldbergilla menee nyt suhteellisen hyvin, mutta pitkässä juoksussa en usko hänellä olevan kummoisempaa uraa WCW:ssä tulevan.

Goldbergilla on jo nyt yksi paha ongelma, joka tulee hänen eteensä. Hän ei voi jatkaa ikuisesti vastustajien dominointia ja tuhoamiasta edeltään vaan hänen on pakko otella tasaväkisesti toista painijaa vastaan, jolloin todella nähdään onko Goldbergilla taitoa pitää itsensä mielenkiintoisena painijana ilman squasheja. Goldbergin ei voi ikuisesti antaa dominoida ja syödä kaikkea edestään, sillä täysin dominoiva painija on ihan pirun tylsä (tapaus Ultimate Warrior). Goldbergin otteista katoaisi kaikki jännitys eivätkä ne enää voisi isolla tasolla olla niitä power-liikkeiden näytösotteluita.

Goldbergin hahmo on rakennettu täysin dominoinnin varaan, kuten enska on jo sanonut, mutta se on myös Goldbergin tuho. Ensimmäinen tasaväkinen ottelu tai tappio, niin Goldberg on hahmona finito. Kaputt. Kuollut. Täten Goldberg ei mitenkään toimi pitkässä juoksussa, sillä WCW tuskin haluaa syöttää 95% rosteristaan Goldbergille, jotta kaikki momentum voidaan pieraista ilmaan yhdessä tappiossa. Goldbergin hahmo tuntuu jo nyt ajautuneen umpikujaan, jonka ansiosta squashit yhä jatkuvat.

Enskan tarjoama kuvio Goldbergille tekisi Goldbergista merkittävän, se on totta, mutta jälleen kerran Enska katsoo asiaa putken läpi ja unohtaa miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Okei, kuviossa Goldbergista tulisi merkittävä tekijä, mutta samalla teurastettaisiin kaikki uskottavuus WCW:n midcardista (eli Jerry Flynnistä, Hugh Morruksesta ja Steve McMichaelista), joka on jo nykyhetkellä paskassa jamassa. Miten kukaan katsoja jaksaisi välittää millään tavalla midcardin painijoista, jotka paskoivat housuunsa Goldbergista (toki ihan syystä) ja saivat häneltä pataansa 100-0? Nykyään on pirun vaikeaa ottaa se askel sinne Main Eventiin ja Goldberg murhaa midcardin -kuvio vain nostaisi sitä vaikeutta.

Eli jos sinä olisit saanut päättää, miten Kultaperttiä bookataan ja miten elintärkeät Jinder Mahalin ja Heath Slaterin kaltaiset midcardilaiset pelastetaan tuholta, harva meistä luultavasti edes tietäisi Goldbergin olemassaolosta.

P.P.S. Missä vaiheessa joku on pitänyt Rybackin squasheja "jumalallisena viihteenä" tai sanonut, että siinä olisi jotain uutta, kun voittamaton face-painija ottelee kahta jobberia vastaan samanaikaisesti? Hienoa haamuargumentaatiota jälleen kerran.

EDIT:

[The Rocker]

Heh, muuten hyvä mutta Goldberg teki debyyttinsä syyskuussa 1997 ja voitti debyytissään Hugh Morruksen. Okei ei kaikkea voi muistaa mutta kiva huomautella näistä asioista aina välillä.

[Japeet]

Hassunhauska fantasiabookkauksesi on mielestäni ongelmallinen, koska 1) uskon Rybackin olevan aseksuaalinen hahmo, 2) pään irrottamista ja muuta ruumiin silppomista olisi mahdotonta maskeerata realistisesti suorassa lähetyksessä, 3) pään irrottaminen oikeasti ja muu ruumiin silppominen johtaisi Ryan Reevesin vankila- ellei jopa kuolemantuomioon, 4) moinen kuvio olisi katastrofaalinen WWE:n sponsoridiilejä ja yleiskuvaa ajatellen ja 5) terminaattorimainen Ryytipakki ei tuoksu kannibaalilta laisinkaan.

1) WWE ei tietääkseni kysy sinulta millaisina koet hahmot, joten sinun mielipiteesi ei ole ongelma.
2) SmackDown! ei ole suora lähetys.
3) & 4) Tämän ketjun nimi on "Miten sinä bookkaisit meneillään olevan kuvion". Ketjun nimi ei ole "Miten WWE:n tulisi bookata meneillään oleva kuvio" tai "Miten bookkaisit meneillään olevan kuvion niin, että sponsorit pysyvät tyytyväisinä ja odotukset tarpeeksi huonoina, jotta kuvio tuntuisi realistiselta ja siten mahdolliselta".
5) WWE ei tietääkseni kysy sinulta millaisina koet hahmot, joten sinun mielipiteesi ei ole ongelma.

[enska]

Hassunhauska fantasiabookkauksesi on mielestäni ongelmallinen, koska 1) uskon Rybackin olevan aseksuaalinen hahmo, 2) pään irrottamista ja muuta ruumiin silppomista olisi mahdotonta maskeerata realistisesti suorassa lähetyksessä, 3) pään irrottaminen oikeasti ja muu ruumiin silppominen johtaisi Ryan Reevesin vankila- ellei jopa kuolemantuomioon, 4) moinen kuvio olisi katastrofaalinen WWE:n sponsoridiilejä ja yleiskuvaa ajatellen ja 5) terminaattorimainen Ryytipakki ei tuoksu kannibaalilta laisinkaan.

1) WWE ei tietääkseni kysy sinulta millaisina koet hahmot, joten sinun mielipiteesi ei ole ongelma.
2) SmackDown! ei ole suora lähetys.
3) & 4) Tämän ketjun nimi on "Miten sinä bookkaisit meneillään olevan kuvion". Ketjun nimi ei ole "Miten WWE:n tulisi bookata meneillään oleva kuvio" tai "Miten bookkaisit meneillään olevan kuvion niin, että sponsorit pysyvät tyytyväisinä ja odotukset tarpeeksi huonoina, jotta kuvio tuntuisi realistiselta ja siten mahdolliselta".
5) WWE ei tietääkseni kysy sinulta millaisina koet hahmot, joten sinun mielipiteesi ei ole ongelma.

Catch my drift?