Merovingi kirjoitti:Hartnell kyllä KalPaan saapuu, mutta vasta tammikuussa. Aika monessa lähteessä Hartnellin halukkuus tulla on sanottu ja saapumisajankohdaksi on kerrottu tammikuu, kyseessä varmaan verotekniset syyt tai halu katsoa miten NHL:n työsulku kehittyy.
Okei, no ihan hyvä jos on liigaan tulossa. Kyseessä olisi kyllä sellainen paketti tähän sarjaan, että oksat pois. Varmasti eräs tämän hetken parhaita voimahyökkääjiä koko maailmassa, ja kun viime kausi tuotti sen vajaat 40 maaliakin, niin siinä on SM-Liigan pojilla ihmettelemistä. Tietysti mitään supertekoja nyt ei voida odottaa, koska kyseessä on kuitenkin ammattilaissarja, mutta kyllähän Hartnell silti olisi esim. fyysisemmissä pudotuspeleissä aika pitelememätön.
Eri juttu on toki se, että mitenkähän paljon Hartnell ottaa jäähyjä SM-Liigassa nykyisellä pelityylillään.
Jääkiekko on maalintekopeli. En oikein jaksa välittää pelaajan yleispelin tasosta, jos hän nakuttaa sen 20-30 maalia kaudessa. Suomessa painotetaan ihan liikaa työntekoa ja yleispelaamista, jonka ansiosta meiltä ei tule puhtaita maalintekjöitä saatika huipputaitavia yksilöitä, näitä "taiteilijapelaajia". Meillä juniorimylly jauhaa "työnteko ja lisää luistelua" -apparaattin kautta hyvä 3-4 ketjun duunareita, mutta pelaajia mallia "Ovetshkin" ja "Malkin" ei meiltä tule.
Samaa mieltä. Kaikkihan kuitenkin lähtee siitä juniorityöstä, ja siitä miten junnujen vanhemmat suhtautuvat tähän peliin. Suomalaisessa joukkueurheilussa kun on pakko pitää tämä "kaikilla on kivaa ja kaikki pelaa" -mentaliteetti, niin se tappaa väkisinkin yksilön kehityksen. Vielä suurempi ongelma on se, että jos esim. jossakin 10-12 vuotiaiden junioreiden lätkäjoukkueessa jonkun vähemmän lahjakkaan pelaajan isä sattuu olemaan valmentajana, niin tuolloin se pieni Timo-Anneli laitetaan sinne jäälle, vaikka koko tyyppi ei osaisi edes luistella.
Joel Armia on tosin poikkeus sääntöön. Onneksi.
Jep, ja tämän vuoksi monet kritisoivat Armiaa. "Luistelee selkä suorana", "Ei tee töitä" ja muuta vastaavaa. Niin, pistää sitten paikan saatuaan sen kiekon sinne maaliin, eikä ammu suoraan veskarin logoon tai jonnekin hevonvittuun kuten 99% suomalaisista jääkiekkolijoista.
Sinänsä ihme, että Armian kaltainen pelaaja on päässyt edes tämän Nuori Suomi -paskaseulan läpi, mutta pakkohan tähän on tyytyväinen olla.
Sehän oli KalPan akilleenkantapää viime vuoden playoffeissa, johon Blues iski kiinni kuin DMW Dry Martiniin Kuopion yöelämässä. Bluesille ei siitä tainnut tosin jäädä paskan maku suuhun, mutta KalPalle jäi. Koskinen jyrättiin täysin ja siihen suli Kolmen Metrin miehen peli täydellisesti. Lisäksi muita mikkihiiriä ajeltiin seinille ihan miten haluttiin.
Kyllä, ja se on ollut KalPan akilleenkantapää jo monta vuotta. KalPa on ollut lähes järjestään niin helppo pelata täysin aseettomaksi, kunhan vaan iskee kovan karvauksen päälle ja käy päälle kuin yleinen syyttäjä.
KalPahan vastasi tuohon pehmeyteensä kesällä hankkimalla myös pehmeydestä kärsivään pakistoonsa Antti Halosen
Lisäksi joukkueeseen tuli Pauli Levokari, mutta peliaikaa ei ole juuri tullut. Eipä tosin taida Levokari olla enää liigatason pelaaja, mutta olihan mies jokunen vuosi taaksepäin ihan asiallinen fyysinen peruspakki.
Ei ole kyllä Kuopiossa ymmärretty ihan täydellisesti mitä joukkueen roolitus tarkoittaa.
Juu ei. Joukkue on roolitettu ihan päin helvettiä, esimerkiksi seuraavassa pelissä joukkueen hyökkäyskalusto saattaa näyttää tältä:
Sakari Salminen - Derek Stepan - Artturi Lehkonen
Janne Kolehmainen - Antti Kerälä - Jukka Voutilainen
Sami Kapanen - Tommi Miettinen - Petri Lammassaari
Kalle Kerman - Jasse Ikonen - Jukka Hentunen
Nelosketju ei ainakaan tuo minulle mieleen ihan sellaista perinteistä energiaketjua, ja eihän tuossa joukkueessa ole oikeasti fyysisyyttä juuri yhtään.
Sami Kapasella taitaa olla ongelmana, että hän rakastaa seuraa liiaksi, eikä uskalla päästää siitä irti. The things you love the most, you hurt the most. Kliseisesti sanottu, mutta täysin totta. Metallican Within My Hands kertoo samasta asiasta, Hetfield kertoi haastatteluissa kuinka hän rakasti Metallicaa niin paljon, että melkein kuristi sen hengiltä. Sama ongelma vaivaa Kapasta.
Yleisestikin Kapasen kanssa toimiminen tahtoo olla monelle aika h**vetin hankalaa, parhaana esimerkkinä juuri Tuomas Tuokkola. Eivät ne kenkimiseen johtaneet syyt olleet todellakaan millään muotoa pelilliset (mikä on tosin ihan loogista, koska monoa tuli ennen kauden alkua), vaan yksinkertaisesti siitä syystä että henkilökemiat menivät ristiin. Tuokkolahan jätti jossain kauteen valmistaneessa ottelussa Kapasen kokoonpanon ulkopuolelle, ja tämä taisi olla aika iso kolaus Kapaselle itselleen. Eikä se Kapanenkaan ole KalPalle pelillisesti millään muotoa korvaamaton pelaaja, joten luulisi kyllä että miehen oma ego kestäisi tämän. Nähtävästi ei.
Ei se ole helppoa kyllä Kimmo Kapasellakaan; nimellisesti olet toimitusjohtaja, mutta oikeasti valtaa on todella vähän. Kyllä se Sami hoitaa edelleenkin suurimman osan asioista, vaikka julkisuuteen annetaan toinen kuva. Kimmo on täysin pelkkä Samin juoksupoika.
Kieltämättä. Ahosen myynti on jälkiviisasti sanottuna p**ka liike ja fyysisyyden puutteeseen ei osattu reagoida. Mikähän sitten oli se tekijä X, joka joukkueesta puuttui.
Onhan tuo Ahosen myynti kyllä tietyllä tavalla jopa huvittava asia, koska itse ainakin ajattelin tilanteen olleen KalPalle lähtökohtaisesti aika hyvä. Ahosesta saatiin kuitenkin aika kova summa rahaa, ja Koskisen piti olla paperilla ihan hyvä paikkaaja. Ja olihan hän sen runkosarjan + kolme ensimmäistä peliä pudotuspeleissä ihan riittävä, mutta sitten Koskinen ja muu KalPa suli kuin lumiukko keväällä.
Silti on outoa, miten viimekauden sulaminen vaikuttaa vielä katsojaluvuissa. Se oli viime kaudella se, kuitenkin.
Kai tässä nyt tietyllä tavalla se pieni gloryhunter -efekti vaivaa. Joukkue ei kuitenkaan nyt ole samanlaisessa lennossa kuin vuosi sitten (vaikka ihan hyvin meneekin), ja viime kevään mahalaskun jälkeen kaupungissa ei olla enää jaksettu innostua.
Peli on monen mielestä niin järkyttävän huonoa ja tylsää, ettei hallille halua lähteä. Nykyisessä joukkueessa on kuitenkin tähtivoimaa, mm. Ville Peltonen ja Toni Söderholm, joten ei yksi Granlund niin paljon voi minusta vaikuttaa. Kyllä ne peliesitykset ovat myös asiaan vaikuttamassa.
Kyllä, mutta siinä on se ero että Peltonen ja Söderholm ovat oikeastaan enemmänkin tällaisia "IFK-perheen" omia ikoneita (paitsi Ville on tietty MM95 sankari), mutta Granlund oli tuolloin mediaseksikäs koko kansan ilmaveivi-Mikke, joka kiinnosti myös lätkän satunnaiskatsojia ja muita pissiksiä. Peltosella ja Södellä ei ole samanlaista asemaa. Tuskin esimerkiksi Toni Söderholm sanoo nimenä juurikaan mitään sellaiselle ihmiselle, joka ei ole SM-Liigaa hirveästi seurannut. Peltonen toki kertoo enemmän, mutta kyllähän hänkin alkaa olla markkina-arvon kannalta jo vähän aikansa elänyt kaveri. Jonkin verran sitä toki vielä on, mutta onko sitten enää mitenkään korvaamattomissa määrin?
