WWE:n staasi

[Japeet]

Tuplaa pukkaa mutta ei kenelläkään muulla näytä olleen asiaa tässä välissä.

Olen viimeaikoina huomannut, ja nyt Raw'n ja Money in the Bankin kommentteja lukiessani ajattelin sitten kirjoittakin, että WWE on alkanut jakaa ihmisiä enemmän. Tai siltä ainakin on tuntunut. En tarkoita perinteistä jakoa darieneihin joiden mielestä kaikki on aurinkoa ja rakkautta, ja niihin joista koko tuote on samaa vanhaa paskaa eikä mikään miellytä. Tarkoitan hajontaa siinä mikä kenenkin mielestä on viihdyttävää ja hyvää: yksittäiset hahmot, juonikuviot ja paluut ovat keränneet kivasti sekä "meh" että "jeah" -reaktioita kanssafoorumisteilta, olen nähnyt keskusteluja joissa vaikkapa Cesaroon viitataan valmiina maineventerinä, sekä sellaisia joissa tälle toivotaan alemman kortin taistoja, ja huomannut sen että enää ei voi sokeasti luottaa siihen että joku käy kirjoittamassa raportin Raw'sta ja sen perusteella voi sitten vilkaista ne hyvät osiot.

Ei tämä tietenkään mikään vallankumouksellinen muutos ole ollut, ja edelleen aika pitkälti näytämme tykkäävän samoista asioista, mutta kyllä WWE jotain on tehnyt oikein että edes tämänverran hajontaa ja eri suosikkeja on päässyt syntymään.

[Darien Fawks]

Itse en oikein hahmota tuota Japeetin yläpuolella selittämää tilannetta. Oman näkemykseni mukaan WWE:ssä on koko ajan entistä selvempää, mikä on hyvää matskua ja mikä ei. Etenkin kolmen tunnin Raw'ssa hahmottaa usein selvästi, missä segmenteissä mietintämyssy on käynyt kirjoittajien päässä ja missä on lätkäisty kauhallinen täytettä kakkuun.

Yleinen ajatukseni WWE:n staasista on aika selvä. Raw'n ja Smackdownin rosterit tulisi jotenkin eritellä, sillä hyviä hahmoja on liian paljon, jotta kaikkia ansaitsevia voitaisiin pitää pinnalla tasaisesti. Tämä johtaa siihen, että taitavia painijoita kuten Cesaroa vuoroin haudataan ja vuoroin nostetaan. Vakiojobbereita on liian vähän, joten jobbauksia joutuu tekemään jokainen vuorollaan. Sen sijaan, että Zack Ryder pääsisi televisioon edes häviämään, hän painii jotain satunnaisia otteluita Superstarsissa. Tällä hetkellä on kunnia jo mahtua lähetykseen häviämään. Samaan aikaan Smackdown ei ole pitkiin aikoihin tarjonnut mitään erityistä, vaan se on vain kuin Raw mutta kulahtaneempi. Jos ei nyt roster splittiä haluta takaisin, niin voisi kuitenkin pistää Smackdowniin enemmän näitä Ryderin kaltaisia kavereita sen sijaan, että samat jampat ottelevat monta kertaa viikossa. Cenahan ei paljon Smackdownissa esiinny, enkä näe syytä, miksi tarvitsisi kaikkien muidenkaan.

Siinä missä uusia talentteja kultivoidaan NXT:ssä ja välillä päärosterinkin puolella, muita männävuosien staroja voisi vähitellen ruveta lakaisemaan maton alle tai jobbailemaan. Erityisen turhauttavaa on ollut katsella, kun Mark Henry ja Big Show ovat ruvenneet täggailemään taas. Siinä on kaksi miestä, jotka ovat kaikkensa antaneet tälle lajille – ja joilla ei täten olekaan enää mitään annettavaa. Toisaalta välillä kyllä näyttää siltä, että liveyleisöt jaksavat edelleen innostua esimerkiksi Markku Henristä, mitä en vain oikein käsitä.

WWE Networkin myötä tuntuisi siltä, että WWE:llä on tällä hetkellä aika kovat piipussa ja totuttua enemmän kunnianhimoa ja halukkuutta tehdä hyvää show'ta. Tämä on tietysti meidän voittomme, kunhan WWE:ssä vain ollaan valmiita ymmärtämään, että best for business ei aina ole sama kuin my honest opinion.

[Griffin]

No en nyt tiedä onko se niin selvää... Kyllähän useat kuviot ja hahmot ovat hyvin jakaneet mielipiteitä. Otetaan esiin vaikka Rusev. Jotkut eivät pidä ja jotkut pitävät. Itse olen aika neutraali tämän suhteen. Tähän liittyen vaikka Lanan promot. Joidenkin mielestä aivan kultaa ja itse kuulun kastiin, jotka ovat jo kyllästyneet. Näitä tapauksia on paljon, joten hajontaa kyllä riittää. Onhan se selvä, että jokaisella on omat näkemyksensä ja käsittelee kuviot/asiat omalla tavallaan. Tässä onkin se kohta, jossa hajonta syntyy. Joku kuvio saattaa olla toisen katsojan mielestä loistava, koska se on nerokkaasti rakennettu. Toinen katsoja taas kokee, että kuvio on tylsä ja väritön, eikä näe siinä piilevää neroutta. Itse sanoit, että nykyinen Big Show & Mark Henry kuvio on erityisen turhauttava. Uskon, että tältä voi tuntua. Et varmasti ole yksin tämän mielipiteesi kanssa. Tässä tuleekin taas se ero. Itse olen pitänyt tästä ja nämä vanhat pierut on ollut ihan viihdyttäviä kaikin puolin. Henry etenkin.. Näkisin, että kuviot ja hahmot on luotu entistä enemmän niin, että mielivalta jää katsojalle. On jokaisen omasta näkemyksestä kiinni, että tuntuuko kuvio hyvältä vai ei. Stephanien ja Brien feudi on saanut paljon hyvää palautetta mutta tässäkin minä olen osittain eri mieltä. Kuvio on ihan hyvin rakennettu ja siinä on paljon positiivisia piirteitä mutta jotenkin en osaa kokea sitä minään kultakimpaleena. Näitä esimerkkitapauksia riittää aika paljon..

Olet kyllä tuossa alemmassa täysin oikeassa. Juuri kirjoitin yleiseen painiblogiin miten haluaisin nähdä sen brand splitin.. Suuri syy juuri siinä, että monet hyvät hahmot saavat liian vähän aikaa ruudussa. Sitten taas kolmen tunnin raakoihin mahtuu aika paljon paskaakin. Kahdella rosterilla show voisi olla tiiviimpi paketti, jossa olisi enemmän sitä oikeata toimintaa, johon panostettaisiin. Siten voisi nämä "turhakkeet" poistaa, jotka tällä hetkellä tekisi aina mieli kelata.

[Saimou]

Tuosta kolmetuntisesta Raw'sta on hyvä muistaa, ettei se ole WWE:n valinta. USA Networkin vaatimus, johon E:n kannatti mieluummin suostua kuin alkaa kinata hyvää yhteistyötä tehneen kanavan kanssa.

[DeadManWalking]

Tuosta kolmetuntisesta Raw'sta on hyvä muistaa, ettei se ole WWE:n valinta. USA Networkin vaatimus, johon E:n kannatti mieluummin suostua kuin alkaa kinata hyvää yhteistyötä tehneen kanavan kanssa.

Miten muuten Raw'n katsojaluvut ovat kehittyneet sinä aikana kun Raw't siirtyivät kolmetuntisiksi?

[Griffin]

Tuosta kolmetuntisesta Raw'sta on hyvä muistaa, ettei se ole WWE:n valinta. USA Networkin vaatimus, johon E:n kannatti mieluummin suostua kuin alkaa kinata hyvää yhteistyötä tehneen kanavan kanssa.

Miten muuten Raw'n katsojaluvut ovat kehittyneet sinä aikana kun Raw't siirtyivät kolmetuntisiksi?

Tämä oli uutta tietoa..

Koskas se edes muuttui kolmetuntiseksi?

[DeadManWalking]

Koskas se edes muuttui kolmetuntiseksi?

En edes muista, on se kai jokusen vuoden ollut. Ennenhän se oli sen 1,5 tuntia.

[Griffin]

Koskas se edes muuttui kolmetuntiseksi?

En edes muista, on se kai jokusen vuoden ollut. Ennenhän se oli sen 1,5 tuntia.

Silloin joskus kun seuraamisen lopetin niin oli joo 1,5h. Jotkut special jaksot saattoivat olla vain tuolloin pidempiä.. Onko SD kuitenkin pysynyt aina saman mittaisena?

[Darien Fawks]

Koskas se edes muuttui kolmetuntiseksi?

En edes muista, on se kai jokusen vuoden ollut. Ennenhän se oli sen 1,5 tuntia.

Nyt on kyllä vähän paksua. Ennen Raw oli kaksi tuntia, nyt se on kolme. Käytännössä ennen se oli 1,5 tuntia ilman mainoksia, ja nyt se on 2 tuntia 15 minuuttia ilman mainoksia. Eli ei se nyt sentään puolellatoista tunnilla ole kasvanut, vaan vain 45 minuutilla – tai tunnilla, jos lasketaan lähetysaikoja.

Griffinille: Smackdown on pysynyt samanmittaisena siinä 1,5 tunnissa (edelleen ilman mainoksia, mainoksia on Yhdysvalloissa 15 minsaa per tunti), joskin ohjelmassa lienee enemmän kertausta nykypäivänä kuin ennen...

Ymmärtääkseni WWE:llä on aika paljon ongelmia siinä, kun kaikkia kuvioita pitää olla pohjustamassa joka jaksossa. Jos Fandangolla on kuvio, sitä nähdään sitten sekä Raw'ssa että Smackdownissa, mikä johtaa itseään toistaviin "taas joku häiriköi" -tyylisiin dustyfinisheihin. Definiittisiä voittoja on harvoin, ja silloin kun niitä on, ne ovat jotain Sandow'n squashaamista. WWE luottaa liikaa siihen, että katsojat haluavat nähdä vaikkapa Sheamusin ja Zigglerin vastakkain kaksi kertaa per viikko sen sijaan, että toisessa matsissa olisikin Ryder vs. Tyson Kidd. Tämä on mielestäni WWE:n suurin ongelma.

Smackdowniakin mainostetaan viikosta toiseen mitä laimeammilla matseille ja segmenteillä (pois lukien se, kun Ambrose paljasti valitsemansa matsityypin), jotka eivät edes paperilla jaksa innostaa ja jotka on nähty vuosien saatossa tuhannesti. Tyyliin Big Show vs. Sheamus. Tyyliin Ziggler vs. Del Rio (sad to have seen him go). Itse ainakin innostuisin katsomaan Smackdownin, jos siellä olisi aina jotain NXT:stä nostettuja painijoita tai juurikin niitä Ryderin kaltaisia jamppoja ottelemassa hyviä otteluita. Smackdownista pitäisi tehdä välimuoto NXT:n ja Raw'n välillä, ei vain viikon paskempi Raw.

[DeadManWalking]

Nyt on kyllä vähän paksua. Ennen Raw oli kaksi tuntia, nyt se on kolme. Käytännössä ennen se oli 1,5 tuntia ilman mainoksia, ja nyt se on 2 tuntia 15 minuuttia ilman mainoksia. Eli ei se nyt sentään puolellatoista tunnilla ole kasvanut, vaan vain 45 minuutilla – tai tunnilla, jos lasketaan lähetysaikoja.

Jeps my bad, tuli ajateltua vaan ihan suoraan sitä että kauan jakso kestää ilman mainoksia. Jotenkin tosin muistelin että kesto olisi ollut 2h 30min ilman mainoksia nykyään, mutta on se nyt sentään vartin lyhyempi.

[Darien Fawks]

Nyt on kyllä vähän paksua. Ennen Raw oli kaksi tuntia, nyt se on kolme. Käytännössä ennen se oli 1,5 tuntia ilman mainoksia, ja nyt se on 2 tuntia 15 minuuttia ilman mainoksia. Eli ei se nyt sentään puolellatoista tunnilla ole kasvanut, vaan vain 45 minuutilla – tai tunnilla, jos lasketaan lähetysaikoja.

Jeps my bad, tuli ajateltua vaan ihan suoraan sitä että kauan jakso kestää ilman mainoksia. Jotenkin tosin muistelin että kesto olisi ollut 2h 30min ilman mainoksia nykyään, mutta on se nyt sentään vartin lyhyempi.

Juu, ei midii. Kiitos muuten tykkäyksestä, eka tykkäykseni aikoihin.

[What]

Jonkunnäköistä välivaihetta tunnutaan elävän. Tällä hetkellä WWE:llä ei ole oikein mitään sellaista kuumaa juttua. Ei ole CM Punkia tai Daniel Bryania joidenka tuhkimotarinaa symppailla. Ambrose ja Rollins eivät ole läheskään samantyylistä kiimaa synnyttäneet, vaikka heitä kovasti on koitettu kurkusta alas työntääkin. Päämestari esiintyy kerran kuukaudessa ja samoja tylsiä matsipareja pyöritetään ikuisuuksia.

Tietenkään tämä ei mitään ennenkuulumatonta ole. Kymmenen vuoden aktiiviseurannan aikana näitä suvantovaiheita on ollut ja mennyt, mutta toivottavasti tätä ei enää kauaa kestäisi. Jotain pitäisi tapahtua. Iso, yllättävä comeback tai jonkun uuden painijan odottamaton nousu yleisön suosikiksi. Tällä hetkellä suurin ilonaihe lienee keskikortti ja sen tarjoamat hyvät ottelut aina silloin tällöin.

[Wanhus]

Itse diggailen Ambrosea ja se onkin se syy, joka on minut saanut katsomaan tuotetta ehkä vähän intensiivisemmin kuin esimerkiksi kesällä.

Jotain tosiaan kyllä tartteis kuitenkin tehdä. Kyllä luulisi tuolla saavan aikaan, vaikka ei olisi bryaneita, punkkeja tai reignseja. Tuota rosteria on kuitenkin aika paljon, NXT:ssä on todella kovia tähtiä, joista jonkun voisi ihan näppärästi nostaa ja laittaa kuvioon joidenkin tyyppien kanssa, jolloin saataisiin uusia kuvioita ja matsipareja.

Kuten What yllä jo mainitsi, keskikortin ottelut toisinaan piristävät. Ja onhan tag tiimit iha kivoja, mutta on nuo samat ottelut niiltäkin nähty jo tarpeeksi monta kertaa. Uutta verta tag team kuvioihin saisivat tyrkätä myös, vähän säpinää sinne, kun siellä on hyviä joukkueita, jotka kaipaavat vain uusia ottelupareja.

Mestaruuden poissaolo kyllä vähän harmittaa eikä sitä ole hirveän paljoa seliteltykään. Kuten joskus aiemmin ollut puheena, eikö tuon mestaruuden nimenomaan tulisi ollut SE juttu, jota kaikkien painijoiden tulisi tavoitella? Ketään ei kiinnosta mestaruus, kiinnostaa vain se, miten Seth Rollins saadaan kynittyä tai miten joku indypoppibändi on vierailemassa selostamossa. Ei kiinnosta.

[MR.Off Topic]

Herätelläänpä staasi -ketjua henkiin. Itelläni v***ttaa aika suuresti WWE:n nykyinen tilanne. Tuote tuntuu jotenkin paikalle jämähteneeltä ja sitten, kun se saadaan liikkeelle, niin heti muistetaan seuraavassa Raw'ssa palauttaa tilanne. Tällä viittaan nyt Survivor Seriekseen, joka nosti jonkinlaista kiimaa useammassa tämän foorumin lukijassa ja viimeistäänkin TLC:hen mennessä kaikki se oli tapettu totaalisesti. WWE on totaalisen kyvytön luomaan uusia tähtiä tai ainakin vähintään antamaan sen viimeisen sysäyksen sinne huipulle. Tähdet, joita on onnistuttu luomaan, ovat tuntuneet enemmänkin vahingoilta. Jokaista uutta main eventteriä kohtaan löytyy tusina epäonnistuneita pushaus yrityksiä. v***ttaa koko WWE ihan saatanasti taas välistä.

Toinen asia, mistä haluaisin puhua on Lesnar. Tämän miehen kanssa on epäonnistuttu ihan sairaan hyvin. Välillä ei enää meinaa muistaa, että kuka se mestari olikaan. Olisi ollut elintärkeää pistää mies ottelemaan lähes jokaisessa PPV:ssä ennen 'Maniaa oli sitten siihen tarvittava raha lähes kuinka iso tahansa. Se olisi ollut investointi tulevaisuuteen, sillä jokainen kaveri joka olisi haastanut uskottavasti Lesnarin olisivat hyötyneet siitä. Miksi? Koska Lesnar höykytti Cenaa miten halusi, joten kuka tahansa joka onnistuu pistämään edes kampoihin Lesnarille, on kova jätkä. Toki tätä kuvaa pilasi hieman se Lesnarin ja Cenan toinen mestaruusmatsi, mikä itsessään oli melkoinen aivopieru. WWE olisi hyötynyt eniten siitä, jos Cena olisi ottanut lomaa ja uudet kaverit olisivat käyneet haastamassa Lesnaria. Tämä oli jotain, mitä itse hain omassa diaryssani.

Otetaanpa käsittelyyn vielä WWE:n valoisin osa eli NXT. Tässä showssa on näytetty, miten simppelillä bookkauksella päästään hienoihin asioihin. Siksi pitääkin kysyä, onko tämän shown mahtavuus talentin ansiota vai sen, että sitä ei yritetä käsikirjoittaa liikaa? Joku voisi sanoa, että NXT:n hyvyys johtuu siitä, että sitä ei tarvitse tehdä kuin 45 minuuttia viikossa. Itse vastaisin, että WWE:llä on niin paljon enemmän päärosterissa kavereita, että jokainen minuutti showsta pitäisi onnistua täyttämään kiinnostavalla setillä. Yrittääkö käsikirjoittajat tehdä liian montaa juttua yhtäaikaa, miksi siellä ei edes onnistuta yhtä kuviota saamaan hyväksi viikosta toiseen? En käsitä.

Lopetetaan tämä hieman rikkonainen valitukseni yhteen toteamukseen. Se on ikään kuin se lopputulos, johon olen tullut: WWE:n paskuus ei johdu millään tavalla talentin osaamattomuudesta vaan täysin ja kokonaan WWE:n bookkaajista.


--

Fake EDIT: Unohtu sanoa, mutta tosiaan mielenkiintoisin WWE:n liittyvä juttu on tällä hetkellä Enskan Diary. Vasta Raw'ta katsoessa mietin Big E:n promottaessa, että voi luoja mies alkaa kohta kosketella itseään. Anyway, toivon, että saataisiin pientä keskustelua aiheesta aikaseksi. En nyt tarkota Big E:tä koskettelemassa itseään vaan koko muuta viestiä.

[Darien Fawks]

Näistä Offarin selittämistä syistä tukeutuminen toiseen narratiiviin on erityisenkin tärkeää. WWE käsikirjoittaa päin helvettiä, ja parhaat tarinat syntyvät suuressa narratiivissa. Jos tämän firman toimia seuraa puhtaasti storyline-tarinoiden varassa, niin kyllähän se hitto sylettää. Toisin sanottuna alkaa olla aika vaikea keksiä, miksi kasuaalinen, pelkkiä WWE:n viikottaisia sekä PPV-tapahtumia seuraava saisi tuotteesta oikein mitään irti. Parhaana esimerkkinä tästä nyt ehkä se Brien taannoinen turni, jota pitäisin vuoden suurimpana pohjanoteerauksena. Tosin sitä kuviota ei selitä suurempi narratiivikaan. Yhtäkkiä vain Brie pussasi AJ:tä ja siinä hitto se. Sen jälkeen Brie on asioita mitenkään selittämättä ollut pahis ja mestarisiskonsa kanssa taas väleissä.

[Japeet]

Iso ongelma on myös livenä tekeminen. Kolme tuntia on vaikea aika vetää liveohjelmaa, kun aikatauluttaminen herkästi kusee. Joku segmentti kestikin vähemmän kuin piti, tai söi liikaa aikaa ja hups, samantien onkin keksittävä miten tilanne korjataan. Lähetetäänkö Kofi ja Ziggler vetämään viiden minuutin pikamatsi, vai pitäisikö sittenkin leikata selostajiin tai näyttää hypevideo? Tai ehkä joku matsi tai kuvio pitääkin teilata tai aikaa leikata dramaattisesti koska Jericho fiilisteli liian kauan. NXT:llä on etunaan se, että jaksoja kuvataan kerralla sellainen nelisen kappaletta, mikä vähän niinkuin pakottaa ohjelman kulkemaan loppuun asti kuvioidensa kanssa. WWE:n puolelta kuulee vähän väliä kauhutarinoita siitä kuinka ohjelma saatetaan uudelleenkirjoittaa tunteja ennen lähetyksen alkua.

Lisäksi ainakin toistaiseksi NXT:ssä on ollut jatkumo. Nämä tyypit ovat kavereita, olivat joukkue tai kisailivat keskenään, ja sitä ei unohdeta. Isossa liigassa merkitystä on sillä mitä tapahtuu nyt, ja esimerkiksi face- tai heelturnin kohdalla henkilöt yhtäkkiä ovatkin toisen puoliskon rosterista kavereita (mieleen tulee Edgen "I HATE YOU JOHN CENA" -promo, ja myöhempi facekausi jolla taisivat pari kertaa heittää läppää. Ainoastaan harvoilla painijoilla kaveruus ja suhteet nostetaan esille, ja ne myös tuntuvat sitten isommilta (Shawn Michaels-Triple H -kaverisuhde tulee mieleen). Miettikää vaikka kuinka monta kertaa lähikuukausina kukaan on maininnut AJ:n ja Daniel Bryanin seurustelleen? Oliko Survivor Serieksessä maininta 18 sekunnista? Muuta ei tule mieleen. Ja samaa näkyy pitkin rosteria: Damien Mizdow'n ja Stardustin yhteistä joukkuehistoriaa oltaisiin hyvin voitu tuoda esille näiden riidan aikana jne. Jos hahmojen historian muistaa niin näistä tulee paljon syvempiä. Voitaisiin korostaa Mizin erinoimaista joukkuepainijataustaa, voitaisiin muistella Nexus-painijoiden yhteistä taustaa, John Cenan ja Usojen kaveruutta, Sheamuksen ja Triple H:n läheisiä välejä ja vaikka mitä muuta. Ymmärrän että joitain painijoita halutaan suojella huonolta imagolta, mutta olisiko esimerkiksi kauhean paha jos Mizin ja Bryanin suhteesta puhuttaisiin, tai jos vaikka BNB ja Ryback aloittaisivat feudin jossa mainittaisiin että aiemmin Rybackin piti ottaa Wadelta ohjeita vastaan.

[ViiZei]

Muuten samaa mieltä, mutta en sekoittaisi Nexus rookieita näihin uusiin hahmoihin. Ryback, Wyatt, Funkasaurus... He ovat kaikki uusia hahmoja, joilla ei ole ollut tuollaista Nexus -historiaa. Bryan ja Wade taas ovat niitä ihan samoja janttetereita, joten he voisivat hyvin ottaakin menneisyytensä esille. Siihen en osaa vastata, miksi näin ei tehdä.

[MR.Off Topic]

Iso ongelma on myös livenä tekeminen. Kolme tuntia on vaikea aika vetää liveohjelmaa, kun aikatauluttaminen herkästi kusee. Joku segmentti kestikin vähemmän kuin piti, tai söi liikaa aikaa ja hups, samantien onkin keksittävä miten tilanne korjataan. Lähetetäänkö Kofi ja Ziggler vetämään viiden minuutin pikamatsi, vai pitäisikö sittenkin leikata selostajiin tai näyttää hypevideo? Tai ehkä joku matsi tai kuvio pitääkin teilata tai aikaa leikata dramaattisesti koska Jericho fiilisteli liian kauan. NXT:llä on etunaan se, että jaksoja kuvataan kerralla sellainen nelisen kappaletta, mikä vähän niinkuin pakottaa ohjelman kulkemaan loppuun asti kuvioidensa kanssa. WWE:n puolelta kuulee vähän väliä kauhutarinoita siitä kuinka ohjelma saatetaan uudelleenkirjoittaa tunteja ennen lähetyksen alkua.

Aye, samaa mieltä! Livenä tekeminen on varmasti osa hankaluudesta, mutta luulisi, että näin kauan tätä tehneellä firmalla olisi vähitellen homma hanskassa. Suurin ongelma minustakin on juuri nuo kauhutarinat, että lähetys uudelleenkirjoitetaan tunteja ennen lähetyksen alkua, mikä sitten myös näkyy. Tosin onhan noista joskus tullut jotain positiivistakin aikaan, muistaakseni kerran Raw'ta hypetettiin ihan pirusti ja jälkikäteen selvisikin, että Colter ja Heyman oli raapaisseet käsiksen uuteen uskoon. Kuitenkin juurikin jatkumon kannalta olisi tärkeää, että tätä tuotetta käsikirjoitettaisiin pitempää aikaväliä silmällä pitäen. Olisi tärkeää, että joku katsoisi suurempaa kuvaa, mutta pienempiä osa-alueita voitaisiin jakaa eri kavereiden vastuulle. En tiedä, miten WWE:ssä näitä asioita tehdään, mutta sellainen kuva on jäänyt, että ei sitä tiedetä WWE:n sisälläkään. Ja se on iso ongelma.

Lisäksi ainakin toistaiseksi NXT:ssä on ollut jatkumo. Nämä tyypit ovat kavereita, olivat joukkue tai kisailivat keskenään, ja sitä ei unohdeta. Isossa liigassa merkitystä on sillä mitä tapahtuu nyt, ja esimerkiksi face- tai heelturnin kohdalla henkilöt yhtäkkiä ovatkin toisen puoliskon rosterista kavereita (mieleen tulee Edgen "I HATE YOU JOHN CENA" -promo, ja myöhempi facekausi jolla taisivat pari kertaa heittää läppää. Ainoastaan harvoilla painijoilla kaveruus ja suhteet nostetaan esille, ja ne myös tuntuvat sitten isommilta (Shawn Michaels-Triple H -kaverisuhde tulee mieleen). Miettikää vaikka kuinka monta kertaa lähikuukausina kukaan on maininnut AJ:n ja Daniel Bryanin seurustelleen? Oliko Survivor Serieksessä maininta 18 sekunnista? Muuta ei tule mieleen. Ja samaa näkyy pitkin rosteria: Damien Mizdow'n ja Stardustin yhteistä joukkuehistoriaa oltaisiin hyvin voitu tuoda esille näiden riidan aikana jne. Jos hahmojen historian muistaa niin näistä tulee paljon syvempiä. Voitaisiin korostaa Mizin erinoimaista joukkuepainijataustaa, voitaisiin muistella Nexus-painijoiden yhteistä taustaa, John Cenan ja Usojen kaveruutta, Sheamuksen ja Triple H:n läheisiä välejä ja vaikka mitä muuta. Ymmärrän että joitain painijoita halutaan suojella huonolta imagolta, mutta olisiko esimerkiksi kauhean paha jos Mizin ja Bryanin suhteesta puhuttaisiin, tai jos vaikka BNB ja Ryback aloittaisivat feudin jossa mainittaisiin että aiemmin Rybackin piti ottaa Wadelta ohjeita vastaan.

Jep, taas päästään siihen kysymykseen, että miksei näin tehdä? Allekirjotan ViiZeitä hieman siinä, että jos henkilön hahmo muutetaan niin, että hänen vanhaa ei edes muisteta kuten Rybackin kohdalla, niin sitä menneisyyttä ei tarvi ottaa huomioon, mutta muuten ehdottomasti. Toivoisi hitosti syvempää tuotetta, jota ei saada varmaan koskaan, vaikka sellaista tekevä mallikuva löytyy yhtiön sisältä. Kaikki tuntuu aina niin pirun irtonaiselta! Ainoa asia, missä varmaan on jatkumoa, on SHIELDin bookkaus ja tätä tarvittaisiin hitosti lisää. Rollinsin ja Ambrosen feudikin tuntui aivan eriltä, kun miehillä oli sitä historiaa takanaan. Rollinsin selkäänpuukotus tuntui isolta asialta aivan kuten Owensin selkäänpuukotus R Evolutionissa, kun Kevinin ja Samin ystävyyttä oltiin painotettu. Ei tää v***u oo niin vaikeaa!

All in all, mitä haluan sanoa on, että minua ärsyttää saatanasti aina, kun joku sanoo, että "Paini oli niin paljon parempaa silloin, kun oli Stone Cold ja Rock". WWE:ssä on kyllä laadukasta talenttia helvetisti, mutta WWE:n pitäisi osata käyttää sitä. Stone Cold ja Rock eivät varmaan paljon enempää viihdyttäisi kuin nykyherratkaan, jos näitä samoja kuvioita vetäisivät.

[Darien Fawks]

Iso ongelma on myös livenä tekeminen. Kolme tuntia on vaikea aika vetää liveohjelmaa, kun aikatauluttaminen herkästi kusee. Joku segmentti kestikin vähemmän kuin piti, tai söi liikaa aikaa ja hups, samantien onkin keksittävä miten tilanne korjataan. Lähetetäänkö Kofi ja Ziggler vetämään viiden minuutin pikamatsi, vai pitäisikö sittenkin leikata selostajiin tai näyttää hypevideo? Tai ehkä joku matsi tai kuvio pitääkin teilata tai aikaa leikata dramaattisesti koska Jericho fiilisteli liian kauan. NXT:llä on etunaan se, että jaksoja kuvataan kerralla sellainen nelisen kappaletta, mikä vähän niinkuin pakottaa ohjelman kulkemaan loppuun asti kuvioidensa kanssa. WWE:n puolelta kuulee vähän väliä kauhutarinoita siitä kuinka ohjelma saatetaan uudelleenkirjoittaa tunteja ennen lähetyksen alkua.

Minä en kyllä WWE:n heikosta staasista syyttäisi ollenkaan tuota livenä tekemistä. Jos WWE:llä vähänkin on järkeä, niin heillä on joka show'hun olemassa jokin villi kortti, jolla aikataulutusta paikkaillaan. Useinhan isoissa tapahtumissa diivojen matsi on se, josta otetaan ylimenneet minuutit takaisin. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla rakentaa liveshow'ta. Pahimmillaankin vain leikataan jotain Raw'sta pois ja pistetään Smackdowniin, jos siltä tuntuu. Tai PPV:stä siirretään Raw'hon – ymmärtääkseni tätäkin tapahtuu. Ja jos jotain lisää tarvitaan, niin jokin random hupiottelu tai Zack Ryderin squashi kehiin. Siinäpä se.

Ja samaa näkyy pitkin rosteria: Damien Mizdow'n ja Stardustin yhteistä joukkuehistoriaa oltaisiin hyvin voitu tuoda esille näiden riidan aikana jne. Jos hahmojen historian muistaa niin näistä tulee paljon syvempiä. Voitaisiin korostaa Mizin erinoimaista joukkuepainijataustaa, voitaisiin muistella Nexus-painijoiden yhteistä taustaa, John Cenan ja Usojen kaveruutta, Sheamuksen ja Triple H:n läheisiä välejä ja vaikka mitä muuta. Ymmärrän että joitain painijoita halutaan suojella huonolta imagolta, mutta olisiko esimerkiksi kauhean paha jos Mizin ja Bryanin suhteesta puhuttaisiin, tai jos vaikka BNB ja Ryback aloittaisivat feudin jossa mainittaisiin että aiemmin Rybackin piti ottaa Wadelta ohjeita vastaan.

Näistä jutuista olen hyvinkin samaa mieltä. Toisaalta WWE varmaankin kokee, että historiaan ei parane viitata, koska heel- ja face-turnit jo itsessään ovat usein varsin epäloogisia. Miziä ja Bryania voi hyvällä syyllä rinnastaa, kun molemmat ovat edelleen käytännössä samoissa rooleissa kuin NXT-aikanakin, mutta esimerkiksi Stardusthan on käytännössä uusi hahmo, josta on pitkälti häivytetty Cody kokonaan taustalta. Ja juurikin esimerkiksi Edgen ja Cenan välejä olisi ollut paha ottaa puheeksi, kun vihan liekki oli maagisesti jo sammunut. Kyllähän selostajat toisinaan mainitsevat kehässä kamppailevien "runsaasta historiasta", mutta siihen se sitten jääkin.

Kuten sanottu, parhaat tarinat tapahtuvat suuressa, fanien, dirtsheettien ja WWE:n bookkauspäätösten luomassa narratiivissa. Nytkin jos WWE ei olisi p**ka, niin tätäkin keskustelua olisi hankalampi käydä. Herkullisinta tietystikin kuitenkin olisi, että WWE ryhdistyisi ja alkaisi kirjoittamaan sellaista tv:tä, joka jo itsessään herättäisi keskustelua. Smackdown-ketjussa tosin huomattiin, että nykyään ei välttämättä tämäkään auttaisi, kun Dedu jo tyrmäsi esimerkiksi herkullisen Mizin, Naomin ja Jimmy Uson kuvion.

[Dedu]

Tuote tuntuu jotenkin paikalle jämähteneeltä ja sitten, kun se saadaan liikkeelle, niin heti muistetaan seuraavassa Raw'ssa palauttaa tilanne. Tällä viittaan nyt Survivor Seriekseen, joka nosti jonkinlaista kiimaa useammassa tämän foorumin lukijassa ja viimeistäänkin TLC:hen mennessä kaikki se oli tapettu totaalisesti.

SurSeriä edeltävä aikakausikin oli kovin kuivahko. Itselläni ei ollut minkäänlaista mielenkiintoa koko PPV:n suhteen kuin vasta joku kaksi viikkoa ennen Survivor Seriesiä, kun muun muassa kovin itsestään selviltä näyttäneet joukkueet saivat hiukan uutta muotoa. Survivor Series yllätti sitten positiivisesti, jota seurasi kovin kylmä mahalasku arkeen. Ei jälleen kerran yhtään mitään. Mutta tämä ei päde ainoastaan ohjelmiston sisältöön noin kokonaisuudessaan vaan myös yksittäisini feudeihin ja painijoihin. Bray Wyatt - Dean Ambrose varmaan paras esimerkki. Ambrose oli tulikuuma hahmo HiaC:iin mentäessä, Bray teki erittäin mielenkiintoisen ja näyttävän paluun, mutta jo SurSerissä molemmat miehet olivat menettäneet momentuminsa aika pahasti.

WWE on totaalisen kyvytön luomaan uusia tähtiä tai ainakin vähintään antamaan sen viimeisen sysäyksen sinne huipulle. Tähdet, joita on onnistuttu luomaan, ovat tuntuneet enemmänkin vahingoilta. Jokaista uutta main eventteriä kohtaan löytyy tusina epäonnistuneita pushaus yrityksiä. v***ttaa koko WWE ihan saatanasti taas välistä.

Tämä on vaivannut WWE:tä jo pitkään. Omasta mielestäni tähän ongelmaan kolme suurinta syytä ovat: 1) John Cenaa ylisuojellaan, 2) vääriä tähtiä pushataan ja 3) pushiin liittyvien kuvoiden bookkaus on hanurista.

1) Cenan ylisuojelu vaikuttaa väkisinkin uusien tähtien nousuun, koska lähtökohtainen periaate tuntuu olevan se ettei kukaan voi päihittää Cenaa. Ennemmin tai myöhemmin se kovassa nosteessa oleva kaveri lyödään Cenan kanssa samaan feudiin jossa Cena voittaa tämän joko puhtaasti, tai nouseva tähti voittaa Cenan, kunhan ensin hän lyö tätä muutamaan otteeseen tuolilla, lyö vyön alle, Cenaa nousee ja iskee AA:n mutta tuomari on tajuttomana, lyö Cenaa kendokepillä, hakkaa Cenaa kavereiden kanssa, ampuu Cenaa haulikolla, ajaa Cenan yli pari kertaa autolla ja tämän jälkeen voittaa selätyksellä, kun Cena on kiinnitetty kahleilla mattoon. Toki mahdollisuus on vielä sekin, että jälkimmäisessä skenaariossa Cena nousee vielä matosta, iskee AA:n ja voittaa ottelun. Vähän niinkuin Rollinsin kanssa tapahtui TLC:ssä. Miten yksikään painija voi nousta suureksi, jos bookkaus huutaa koko maailmalle "you're nowhere near Cena's level"?

2) Nimenomaan ne valmiiksi reaktiota saavat kaverit tuntuvat jäävän aivan liian usein paitsioon, kun WWE tahtoo valikoida tietyt henkilöt huipulle. Yhtäkkiä huomataankin, ettei yleisö vain syty. Yleisö saattaa olla aluksi kiinnostunut painijasta, mutta se huuma laskee pikkuhiljaa. Näin kävi esimerkiksi Rybackille. Voisin tähän ehkä heittää jollakin tapaa Reignsinkin. Mies saa reaktiota, joten ei ole kylläkään mikään täysin turha valinta pushattavaksi, kysymys kuuluukin: onko mies vielä valmis.

3) Esimerkkeinä heitän tähän nyt vaikkapa Rybackin viime vuodelta ja Roman Reignsin, jota olen nyt jonkinverran parjannut. Ensinnäkin Rybackin kohdalla se, että promootioon tuodaan kaveri idealla "hakkaa jobbereita ja sitten siirryt main eventiin" ei ole välttämättä se paras mahdollinen tapa. Se miten se toimi aikoinaan Goldbergin kohdalla, en tiedä koska en ole seurannut WCW:tä, mutta näitä samankaltaisia yrityksiä löytyy aivan liikaa. Se ei osoita mitään muuta kuin ideaoiden köyhyyttä bookkauksessa: ei keksitä mitään, joten valitaan yksinkertainen tie ulos, syötetään jobbereita ja toivotaan että se toimii. Reignsin kohdalla taas ongelma on siinä, ettei tälle keksitä mitään fiksua ja hänen hahmoonsa toimivaa; miestä vain yritetään (tai ainakin yritettiin) pushata raketin lailla tähtiin. Hahmo on kuitenkin jäänyt sinne luolamiehen tasolle, joka jauhaa kuinka lyö milloin ketäkin suuhun tai "BULEE DAT" ja yrittää vaikuttaa coolilta. Roman saa vielä reaktiota, mutta erityisesti smark-yleisö alkaa varmasti kääntyä tätä vastaan, ellei miehelle keksitä oikeasti jotain fiksua tai ellei tämä ole vielä taidoiltaan valmis lunastamaan korkeaa paikkaa kortissa.

Toinen asia, mistä haluaisin puhua on Lesnar. Tämän miehen kanssa on epäonnistuttu ihan sairaan hyvin. Välillä ei enää meinaa muistaa, että kuka se mestari olikaan. Olisi ollut elintärkeää pistää mies ottelemaan lähes jokaisessa PPV:ssä ennen 'Maniaa oli sitten siihen tarvittava raha lähes kuinka iso tahansa. Se olisi ollut investointi tulevaisuuteen, sillä jokainen kaveri joka olisi haastanut uskottavasti Lesnarin olisivat hyötyneet siitä. Miksi? Koska Lesnar höykytti Cenaa miten halusi, joten kuka tahansa joka onnistuu pistämään edes kampoihin Lesnarille, on kova jätkä. Toki tätä kuvaa pilasi hieman se Lesnarin ja Cenan toinen mestaruusmatsi, mikä itsessään oli melkoinen aivopieru. WWE olisi hyötynyt eniten siitä, jos Cena olisi ottanut lomaa ja uudet kaverit olisivat käyneet haastamassa Lesnaria. Tämä oli jotain, mitä itse hain omassa diaryssani.

Tämä liittyy osittain juurikin tuohon aiemmin mainitsemaani 1. kohtaan. Suuri pelko tässä tilanteessa on nyt se, että Cenan täytyy saada imagonsa säilyttämiseksi se voitto Lesnarista. Mikäli Cena vie Lesnarilta mestaruuden Rumblessa, vedetään jälleen yksi mahdollisuus luonnolliseen pushiin pöntöstä alas. On paljon luontevampaa luoda jokin vahva hahmo, jonka päihittämällä nouseva kaveri voi nousta kortissa. Sen sijaan nämä mahdollisuudet, kuten Rumble-voitto, The Rockin päihittäminen, Lesnarin päihittäminen, annetaan Cenalle joka ei niitä tarvitse. Mikäli Cena vie Lesnarilta mestaruuden puhtaasti Rumblessa, tarkoittaa tämä osittain myös sitä, että myös Undertakerin streak päätyy (JOLLAKIN TASOLLA) kiertotien kautta Cenalle.

Otetaanpa käsittelyyn vielä WWE:n valoisin osa eli NXT. Tässä showssa on näytetty, miten simppelillä bookkauksella päästään hienoihin asioihin. Siksi pitääkin kysyä, onko tämän shown mahtavuus talentin ansiota vai sen, että sitä ei yritetä käsikirjoittaa liikaa? Joku voisi sanoa, että NXT:n hyvyys johtuu siitä, että sitä ei tarvitse tehdä kuin 45 minuuttia viikossa. Itse vastaisin, että WWE:llä on niin paljon enemmän päärosterissa kavereita, että jokainen minuutti showsta pitäisi onnistua täyttämään kiinnostavalla setillä. Yrittääkö käsikirjoittajat tehdä liian montaa juttua yhtäaikaa, miksi siellä ei edes onnistuta yhtä kuviota saamaan hyväksi viikosta toiseen? En käsitä.

Lopetetaan tämä hieman rikkonainen valitukseni yhteen toteamukseen. Se on ikään kuin se lopputulos, johon olen tullut: WWE:n paskuus ei johdu millään tavalla talentin osaamattomuudesta vaan täysin ja kokonaan WWE:n bookkaajista.

Itse veikkaisin päärosterin bookkauksen köyhyydestä sitä kirjoitustiimin ajattelutapaa, jolla uhrataan aivan mielettömät määrät aikaa Cenan kuvioihin ja tämän jälkeen joihinkin muihin. Anteeksi jos jankkaan liikaa Cenasta ja Reignsistä, mutta kerron vain mielipiteeni. Esimerkiksi Cena on ollut tänä vuonna kovin viihdyttävä ja tarjonnut itse hahmona enemmän kuin aiemmin, mutta bookkaus tekee hänestä ja hänen matseistaan aivan liian usein vastenmielistä seurattavaa.

Esimerkiksi Raw:ta katsoessa huomaa selvästi, kuinka hyvin vaikkapa Cenan feudeihin ja tv-aikaan on panostettu. Asia on toki sinänsä ymmärrettävää, onhan hän WWE:n keulakuva. Asia jota en kuitenkaan hyväksy on se, että Cenan hahmo saa niinkin pitkälle käsikirjoitettuja kuvioita ja otteluita, samalla kun suurin osa rosterista vetää samoissa ohjelmissa täysin sattumanvaraisia otteluita. Cenan hahmolla tuntuu aina olevan kovin pohjustettu ja perusteltu syy ihan Raw:ssakin käytäville otteluille, samalla kun jäljelle jäävästä ajasta suurin osa tuntuu olevan käsikirjoitettu ajatusmallilla "mitäs me keksitään tälle, laitetaan vaikka ottelemaan tota vastaan, ei mitään perusteluita", tai valitaan jonkinlainen rematch. Tosin vielä järkyttävämpää tätä ajatellessa on se, että välillä PPV:ssäkin nähdään otteluita ilman minkäänlaista pohjustusta.

Lisäksi ainakin toistaiseksi NXT:ssä on ollut jatkumo. Nämä tyypit ovat kavereita, olivat joukkue tai kisailivat keskenään, ja sitä ei unohdeta. Isossa liigassa merkitystä on sillä mitä tapahtuu nyt, ja esimerkiksi face- tai heelturnin kohdalla henkilöt yhtäkkiä ovatkin toisen puoliskon rosterista kavereita (mieleen tulee Edgen "I HATE YOU JOHN CENA" -promo, ja myöhempi facekausi jolla taisivat pari kertaa heittää läppää. Ainoastaan harvoilla painijoilla kaveruus ja suhteet nostetaan esille, ja ne myös tuntuvat sitten isommilta (Shawn Michaels-Triple H -kaverisuhde tulee mieleen). Miettikää vaikka kuinka monta kertaa lähikuukausina kukaan on maininnut AJ:n ja Daniel Bryanin seurustelleen? Oliko Survivor Serieksessä maininta 18 sekunnista? Muuta ei tule mieleen. Ja samaa näkyy pitkin rosteria: Damien Mizdow'n ja Stardustin yhteistä joukkuehistoriaa oltaisiin hyvin voitu tuoda esille näiden riidan aikana jne. Jos hahmojen historian muistaa niin näistä tulee paljon syvempiä. Voitaisiin korostaa Mizin erinoimaista joukkuepainijataustaa, voitaisiin muistella Nexus-painijoiden yhteistä taustaa, John Cenan ja Usojen kaveruutta, Sheamuksen ja Triple H:n läheisiä välejä ja vaikka mitä muuta. Ymmärrän että joitain painijoita halutaan suojella huonolta imagolta, mutta olisiko esimerkiksi kauhean paha jos Mizin ja Bryanin suhteesta puhuttaisiin, tai jos vaikka BNB ja Ryback aloittaisivat feudin jossa mainittaisiin että aiemmin Rybackin piti ottaa Wadelta ohjeita vastaan.

Vaikkei painijoiden kaikkia käänteitä heidän urallaan tarvitsisi mainitakaan, niin edes pienet knoppitiedot ja muistutukset painijan historiasta WWE:ssä toisivat useampia ulottuvuuksia kuvioihin ja hahmoihin. Nykyisellään storylinet jäävät kovin yksiulotteisiksi ja latteiksi, koska eletään vain tätä hetkeä. Selostajat, promot, painijat, ylipäätään kaikki feudiin liittyvä liittyy vain ja ainoastaan tähän feudiin ja sen aikana tapahtuneisiin asioihin.

[Japeet]

Vaikkei painijoiden kaikkia käänteitä heidän urallaan tarvitsisi mainitakaan, niin edes pienet knoppitiedot ja muistutukset painijan historiasta WWE:ssä toisivat useampia ulottuvuuksia kuvioihin ja hahmoihin. Nykyisellään storylinet jäävät kovin yksiulotteisiksi ja latteiksi, koska eletään vain tätä hetkeä. Selostajat, promot, painijat, ylipäätään kaikki feudiin liittyvä liittyy vain ja ainoastaan tähän feudiin ja sen aikana tapahtuneisiin asioihin.

Nimenomaan. En tarkoittanutkaan että jokainen mennyt kohtaaminen tulisi erikseen mainita,tai edes että tämän viittailun tulisi olla nimenomaan selostuksen taholta. Esimerkiksi Edgen tapauksessa tämä olisi voinut olla kireän asiallinen Cenan lähettyvillä. Tapaus 1: Edge & Christian vs. Alberto Del Rio & Randy Orton. Christian tekee voittoisan selätyksen, Edge ryntää kehään ja halaa ystäväänsä, nostaa tämän käden ja juhlii. Tapaus 2. Edge & John Cena vs. Alberto Del Rio & Randy Orton. Cena tekee voittoisan selätyksen, Edge astuu kehään ja taputtaa ehkä vähän väkinäisesti hymyillen. Mizdow'n ja Stardustin tapauksessa yhteistä historiaa voitaisiin tuoda esille esimerkiksi seuraavalla tavalla: Stardust yrittää Disaster Kickiä, mutta Damien väistää. JBL sanoo "He has seen that move many times Maggle!" Juuri tuon muuttuneiden hahmojen takia ei varmaan kannattane mennä tuon yksityiskohtaisemmaksi, mutta lyhyessä hetkessä on tuotu esille että jotain yhteistä taustaa on. Lyhyesti tahtoisin että asioilla olisi vaikutusta hahmoihin ja tarinaan vaikka ne olisivatkin lyhyitä yrityksiä jotka on nopeasti kuopattu, ja että hahmoissa olisi syvyyttä josta voisi ammentaa hieman eri nyansseja tiettyjen menneisyydessä tärkeiden muiden hahmojen kohdalla.

[Darien Fawks]

Tuossa on sitten vähän sekin, että pitäisikö hahmojen käyttäytyä oman luonteensa mukaan vai menneiden kuvioiden mukaan. Minua häiritsee, että storylinessa Ziggler on niin hyvää pataa Cenan kanssa, vaikka hän on useamman kerran jotain valitellut siitä, kun Cenaa niin paljon pushataan muiden ylitse. Toisaalta kyllähän valtayleisö ehkä helpommin syö Zigglerin kädestä, jos tämä veljeilee Cenan kanssa. Eli aika tietämättömillehän tätä lajia tehdään.

[Japeet]

Tyhmä kysymys. Tottakai luonteensa. Niiden menneiden tapahtumien vain pitäisi muokata sitä luonnetta. Itsekin luultavasti olisit, ja minä ainakin olisin hyvin erilainen jos tapaamieni ihmisten ja kokemieni asioiden merkitykset ja vaikutukset unohtaisi. Tahdon johdonmukaisia hahmoja. Jos tv-sarjassa pahis liittyy hyvien puolelle, on se pitkä prosessi, ja vielä jälkeenpäinkin siihen saatetaan viitata eivätkä kaikki hyvikset välttämättä luota tähän. Jos WWE:ssä pahis rupeaa hyvikseksi niin kaikki ovat automaattisesti tämän puolella. Toki sisäiset kamppailut ja muut usein hoidetaan hyvin, ja silloinkin kun kyseessä on yllätys niin annetaan ymmärtää että kääntyjä on vain odottanut oikeaa hetkeä pidemmän aikaa eikä vertailukohta muutenkaan ole aukoton, mutta pääpointti lienee selkeä? Menneillä suhteilla tulisi olla merkitystä. "Sä jätät jäljen" sanoo Paperi T biisissään. Minusta olisi mielenkiintoista jos Dolph Ziggler olisi Big E:n kaveri, minusta olisi mielenkiintoista jos Kofi Kingston olisi Big E:n kaveri, minusta olisi mielenkiintoista jos Dolph Ziggler ja Kofi Kingston eivät oikein tulisi keskenään toimeen mätettyään toisiaan turpaan tuhat ja yksi kertaa.

Jos mietitään tällaisia suhteita joissa ihmissuhteita ei unohdeta, niin esimerkiksi se Triple H ja Shawn Michaels on oikein hyvä tapaus. Silloin kun miehet ovat kuviossa johon toinen ei liity, ei tätä tuoda esille (korkeintaan jossain segmentissä toinen voi näyttäytyä), silloin kun ovat niin koko ajan tuodaan esille ystävyyssidettä näyttelyssä ja selostuksessa, silloin kun ovat vastakkain niin meininki on erittäin dramaattista, ja tappeluiden jälkeen pyydetään anteeksi, ja sitten se isoin syy miksi mielestäni näitä pitäisi olla enemmän ja kaikilla kortin tasoilla: kavereiden avulla on tosi helppo siirtää painija uuteen feudiin ilman että se tuntuu päälleliimatulta "nöy its persönäl".

[Darien Fawks]

Minusta olisi mielenkiintoista jos Dolph Ziggler olisi Big E:n kaveri, minusta olisi mielenkiintoista jos Kofi Kingston olisi Big E:n kaveri, minusta olisi mielenkiintoista jos Dolph Ziggler ja Kofi Kingston eivät oikein tulisi keskenään toimeen mätettyään toisiaan turpaan tuhat ja yksi kertaa.

Sanot, että painijoiden pitäisi toimia luonteensa mukaan, mutta sitten Ziggler ja Kofi eivät saisi tulla keskenään toimeen. Eivätkös molemmat ole storylinessa täysiä hyviksiä luonteeltaan? Ja eivätkös he mättäneet toisiaan turpaan vain siksi, koska se on heidän työtään? En minä ainakaan muista heidän välillään mitään oikeasti tulehtunutta kuviota, vaan enemmänkin ihan ammattimaista vääntöä. Ja eikös Dolph feudannut Big E:nkin kanssa heidän parituksensa jälkeen. Eli miksi he olisivat kavereita? Kaiken järjen mukaanhan heidän väliensä pitäisi olla erityisen tulehtuneet.

Kuten tässäkin tapauksessa nähdään, et todennäköisesti Japeet muistanut Dolphin ja Big E:n viimeisimpiä kuvioita keskenään. Miten sitten oletat, että kosiskeltava valtayleisö muistaisi? Jos minä näkisin Big E:n ja Zigglerin keskenään kaveeraamassa, niin ihmettelisin, että vastahan he olivat toisiaan vastaan katkerassa feudissa. Sitten toisaalta kohta myöntäisin, että koska molemmat ovat nyt hyviksiä ja muutenkin kääntäneet elämänsä kelkan, niin oletettavasti he tulevat hyvin toimeen nykyäänkin. Pahikset katuvat, hyvikset antavat anteeksi, kaikki ovat iloisia.

Noin muutenkin minusta WWE:ssä kyllä puhutaan aika useinkin hahmojen rikkaasta yhteisestä historiasta. Toisaalta esimerkiksi Randya bookataan enemmänkin yksinäisenä sutena kuin muuten vain menneiden kuvioidensa mukaan. Hän on nimenomaan hahmo, gimmick, luonne.

Ei WWE minusta pääasiassa näissä jutuissa oikeastaan kovin huonosti toimikaan muuten kuin esimerkiksi tässä Bellojen tapauksessa, mutta se onkin jo ihan oma lukunsa.

[Japeet]

Ensinnäkin tuo nyt oli vain hatusta heitetty kolmen painijan nippu joista teoreettisesti yksi on toisen ja kolmannen kaveri, ja toinen ja kolmas eivät ole kavereita (mutta voivat silti tulla keskenään toimeen, tai olla tulematta, kumpi nyt on kiinnostavampi). Tämä tarjoaisi mahdollisuudet kehittää suhteita 1 ja 2, 1 ja 3, sekä 2 ja 3. Ja nämä kaikki vielä sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä, jälleen kumpi sopii tilanteeseen paremmin.

Sanon tuossa lainaamassasi pätkässä kolme kertaa "olisi mielenkiintoista jos", viitaten siis siihen että näin ei ole, ja koska näin ei myöskään ole ollut niin olisi ihan yhtä hassua yhtäkkiä puskista heittää tuollaista (tai no, ei ihan). Lisäksi en puhunut absoluuteissa. En sanonut että Dolph ja Kofi eivät SAISI tulla toimeen, vaan että olisi mielenkiintoista jos heidän välisessään suhteessa näkyisi yhteinen historia vaikkapa lievänä kireytenä. Ongelma on nimenomaan se että Dolph Ziggler ja Kofi Kingston ovat storylinessa luonteeltaan täysiä hyviksiä, koska se vie pohjan kaikelta viime vuosina nähdyltä. Se on nimenomaan se mistä en pidä WWE:n tavassa olla huomioimatta hahmojensa historiaa. Dolph ja Kofi ovat otelleet ihan käsittämättömän usein, ja ainakin minusta olisi vähän ikävää hengata jätkän kanssa jonka kanssa olen tapellut käytännössä aina kun ollaan hengattu. Pystyisin kyllä siihen ilman ongelmia, mutta suhtautumiseni olisi varmasti erilaista kuin ihmisen kanssa jonka kanssa olen kaveerannut kauan enkä koskaan negatiivisissa merkeissä. Nykyisellä hahmonkehityksellään tuore katsoja voisi melkein luulla Dolphin debytoineen tänä vuonna. En pidä siitä että jonkun luonne on "hyvis" tai "pahis", ja kaverit määräytyvät sen mukaan, vaan että hahmot olisivat oikeita henkilöitä joilla on oikeita ihmissuhteita.

Big E:n kanssa myös tuo on se pointti. En muista feudasivatko, tai oliko kovinkaan tulinen feudi, mutta sen muistan että en itse tahtonut että feudaisivat, koska mielestäni myös hyvis ja pahis voivat olla kavereita. Kuitenkin tulisenkin feudin jälkeen on mahdollista eheyttää tai muodostaa kaverisuhde, mutta se on prosessi. Tuo prosessi on se mitä tahtoisin nähdä. Draamaa. Ei sitä tarvitsisi olla edes pajon, segmentti siellä, toinen täällä. Hienovaraisia vihjeitä elekielessä, maininta selostuksessa joskus.. Jotain mikä saisi aikaan fiiliksen että painijoita ei rebootata kolmen kuukauden välein. Esimerkiksi mentor-student -tag teameissa on kiva kun juniori ottaa mallia opettajastaan. Cody Rhodes käyttää/käytti silloin tällöin Alabama Slamia liikesetissään. Jatkumoa. Jes! Niin ja ennen kuin alat kitisemään siitä että miksi Kofi ja Dolph sitten eivät voisi sopia, niin en ole väittänyt niin. Ihmissuhteet ovat harvoin yksinkertaisia, ja jonkun kanssa ei vain kemiat kohtaa vaikka kuinka olisi samanlainen luonne.

Haastatko muuten tahallasi riitaa? Tämä on varmaan kolmas tai neljäs kerta lyhyen ajan sisällä kun takerrut viesteissäni johonkin epäoleelliseen kohtaan ja sivuutat koko viestin pointin. Jos taas et vain syystä tai toisesta ymmärrä minua, niin sanon nyt että käytän viesteissäni silloin tällöin esimerkkejä, joissa häivytän taustalta muut jutut ja keskityn siihen puoleen jolla yritän pointtiani selventää. Esimerkkejäni saa toki kommentoida, mutta toivoisin silti että keskustelu liittyisi enemmän siihen aiheeseen (tällä kertaa "jatkumo WWE:ssä", tai "vaikuttavatko kokemukset luonteeseen"), eikä niinkään siihen kuvitteelliseen esimerkkitapaukseen. Ei hyödytä ketään että selität miksi olisi hölmöä jos asiat olisivat niinkuin tahtoisin niiden olevan jos viimeisen parin vuoden tapahtumat olisivat edenneet niinkuin olisin halunnut, perustelunasi se että asiat eivät ole tapahtuneet niinkuin olisin niiden halunnut tapahtuvan.