Tämä topic voisi ola sellainen, johon jokainen voisi kirjoitella hetken ajatuksiansa. Siis aivan pelkästään sitä, mitä mielessä liikkuu. Mä voin aloittaa.
Mietin, kuinka tyhmä idea tämä oli, mielessä pyörii myös edellinen postaus Roskakoriin, myös mieltä samaan aikaan kaivertaa hyvästikirjeeni Videot-osiossa.
Ruoka käy myös mielessä. Mietin, mitä tapahtuu, jos en mene syömään. Mietin myös, mitä söisin, jos nyt sattuisin menemään syömään. Mielessä käy Spaghetti Bolognese, joka kuuluu lempiruokiini. Päätin syödä sitä, tietenkin valmiina kapuasta ostettuna, mutta en jaksa lähteä vielä, koska viesti on vielä pahasti kesken.
Nyt mielessä käy, miten pitkään tätä kirjoittaisin. Mielessä pyörii edelleen se, miten tyhmä idea tämä oli, ja että kuinka kauan kestää, ennenkuin Ares tämän poistaa. Ja sitten se, poistaako hän tämän koko foorumiltako, vai heittääkö roskikseen. Siinä vaiheessa mieleeni palaa melko pitkä viestini Roskiksessa, jonka kirjoitin eilen. Sitten alan miettiä, oliko se tosiaan eilen, jonka jälkeen palaan mielessäni itse kyseisen viestin sisältöön. Muistelen, kuinka kirjoitin siellä että en tahallaan tee aiheita siksi, että ne heitettäisiin roskikseen. Hetken mielessäni muistelen, kuinka ihailtavan pitkä se viesti oli. Mutta ajatus käy, että se olisi voinut olla pidempikin. Ajatukset siirtyvät takaisin ruokaan.
Mietin, että hemmottelisinko itseäni ja ostaisin jotain hyvää jälkiruokaa, joka kruunaisi Bolognese-aterian. Päädyn yhden litran vaniljajäätelöpurkkiin, mikä saa heti mieleni positiivisempaan suuntaan.
Sitten mieleen tulee Laatukeskustelualue. Ajattelen, olisiko hyvä jos laatukeskustelijat-ryhmä otettaisiin takaisin käyttöön. Ajattelen, että olisi kai se hyvä idea, jos minut hyväksyttäisiin ryhmään. Kelaan mielessäni aiempia viestejäni Laatukeskustelussa, mielestäni ne ovat ihan hyviä. Yritän järjelläni miettiä mitä muut keskustelijat, erityisesti moderaattorit niistä ajattelevat. Vastaus mielessä on sekava. Siinä vaiheessa ajatukseni siirtyvät keskustelijoihin.
Alan mielessäni luettelemaan kaikkia yleisimpiä keskustelijoita, ja muodostan heistä jonkinlaisia mielipiteitä. Sitten mietin, miten paljon 2000 käyttäjää on. Mielessä seikkailee myös se, että todella monella noista käyttäjistä on ollut jo kauankin aikaa 0 viestiä. Muistelen omia viestimääriäni, ja sitä, miten monet noista viesteistä on turhia.
Mieleen tulee ensimmäistä kertaa neljään tuntiin huominen työpäivä. Ajattelen, että mitä tapahtuu, kun työharjoitteluni Jauhopojissa päättyy perjantaina. Pidetäänkö yllätyksenä jäähyväisjuhlat?- mieleen palaa lappu, jonka muut työntekijät saivat: Henkilökunnan kokous torstaina 17.30. Minua ei oltu kutsuttu, eikä kukaan suostunut kertomaan minulle kokouksen aihetta. Sitten mieleen tulee, että mitä jos todella vain olen niin epäsuosittu, että minulle ei kerrota mitään? Ajatus tuntuu naurettavalta poistuen mielestä lähes samantien. Sitten ajattelen niitä leivonnaisia, joita tänään tein. Mietin, menevätkö pitkot hyvin myydyiksi, entä mitä asiakkaat ajattelivat vaniljapuutisista? Totean mielessäni kaiken onnistuneen, ja asiakkaiden olevan tyytyväisiä.
Sitten mieleen tuli yksi hyvin mielenkiintoinen asia. SE, että miten monta kertaa olen valehdellut tänään. Totean valehdelleeni muutaman kerran, ja mieleni käskee melkein minua olemaan niistä hiljaa. Asia kuitenkin jää kaivertamaan mieltäni, ja mietin, jos nyt ainakin yhden niistä kaikista neljästä valheesta paljastaisin..
Ajatuksia on melkoisesti, mutta päällimmäiseksi nousee backyard wrestling. Mietin, mitä haitta-ja hyötypuolia lopettamisessa oli. Kauhukseni huomaan haittapuolia tulevan enemmän. Käyn vielä läpi mielessäni CCW:n painijoita, ja mietin Satakunnan Kansassa kirjoitettua juttua backyardista. Erityisesti kuvaani siinä, jossa totean omistavani järkyttävän näköisen ilmeen. Muodostan mieleeni kuvan lehtdessä olevasta kuvasta, ja huomaan, että kahdella muulla on täysin yhtä vammainen ilme. Totean Deadmanin olleen melkoinen wannabe Triple H ja wannabe Undertaker vesipullonsa ja Graveyard Symphonyn kanssa, josta ajatukseni seikkailevat faktaan, joka väittää lehtijutun tuoneen vain huonoa julkisuutta- mielessäni myönnän asian.
Mieleen tulee linkkarikortti. Mietin, että se meni eilen pois voimasta, rahaa sen uusimiseen olisi kuitenkin vasta ensi viikolla. Mielessäni toivon, että ilmat eivät kylmenisi siihen mennessä. Ajattelen, jos puolelta lähtevä linkkari myöhästyisi. Mietin, miten kauhean kaaoksen se voisi aiheuttaa. Muistelen, miten paljon ihmisiä aina juuri seuraavalla linkkarilla lähtee. Sitten toivon, että se ottaisi kaikki ihmiset kyytiin, ja vaikka törmäisi toiseen täynnä olevaan linkkariin. Mielessä käy myös muita tuhoisia ajatuksia.
Mieleen tulee äitini työpaikka. Siellä on mukava istua ja jutella kavereide, muiden tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Ärsyttävimpiä siellä ovat ne juoruavat akat, jotka puhuvat pahaa muista ihmisistä selän takana. Muistelen, kuinka kuulin heidän joskus kuiskuttelevan yhden meidän talossa asuvan herttaisen vanhan naisen asioista. Mielessäni tulen vihaiseksi, haluaisin joskus murtaa niiden ämmien niskat. Kuitenkin luovun ajatuksesta, ja päätän kirjoittaa jostain muusta aiheesta.
Äsh, samantien unohdin, mistä piti seuraavaksi kirjoittaa. Tämä harmittaa minua kovasti. Hetken miettimisen jälkeen en edelleen muista, joten päätän jatkaa kirjoittamista toisesta mieleen tulevasta aiheesta.
Mietin nimittäin, että millainen mahtaa olla Frendien päätösjakso. Odotan sitä innolla, koska olen kova Frendien fani. Ajattelen, miten hauskan nimen Phoebe eilen keksi Frendeissä. Ajattelen myös, miten tyhmä Monica on.
Ajatukset harhailevat, ja löytävät tiensä musiikin maailmaan. Musiikista ensimmäisenä mieleen tulee Evanescence. Mieleen muodostuu kuva Evanescencen CD:n kansikuvasta, ajattelen heti, miten kaunis omalla tavallaan Amy Lee on. Mielessä kuvittelen matsin Evanescence vs Tyson Tomko, Trish js Christian. Pidän ajatusta suhteellisen hupaisana ja täysin toteuttamiskelpoisena. Sitten mietin, mitä kaikkia viisauksia Ares aiheesta sanoisi, joten tyrmään idean.
Lopuksi mieleni törmää tähän aikaan, tähän topiciin. Ajattelen, mitä kaikkea olen kirjoittanut. Päätän mielessäni lopettaa tämän kirjoittamisen, ja kirjoittaa vastauksen topiciin, että olen jatkanut ensimmäistä viestiäni.
Mietin, kuinka tyhmä idea tämä oli, mielessä pyörii myös edellinen postaus Roskakoriin, myös mieltä samaan aikaan kaivertaa hyvästikirjeeni Videot-osiossa.
Ruoka käy myös mielessä. Mietin, mitä tapahtuu, jos en mene syömään. Mietin myös, mitä söisin, jos nyt sattuisin menemään syömään. Mielessä käy Spaghetti Bolognese, joka kuuluu lempiruokiini. Päätin syödä sitä, tietenkin valmiina kapuasta ostettuna, mutta en jaksa lähteä vielä, koska viesti on vielä pahasti kesken.
Nyt mielessä käy, miten pitkään tätä kirjoittaisin. Mielessä pyörii edelleen se, miten tyhmä idea tämä oli, ja että kuinka kauan kestää, ennenkuin Ares tämän poistaa. Ja sitten se, poistaako hän tämän koko foorumiltako, vai heittääkö roskikseen. Siinä vaiheessa mieleeni palaa melko pitkä viestini Roskiksessa, jonka kirjoitin eilen. Sitten alan miettiä, oliko se tosiaan eilen, jonka jälkeen palaan mielessäni itse kyseisen viestin sisältöön. Muistelen, kuinka kirjoitin siellä että en tahallaan tee aiheita siksi, että ne heitettäisiin roskikseen. Hetken mielessäni muistelen, kuinka ihailtavan pitkä se viesti oli. Mutta ajatus käy, että se olisi voinut olla pidempikin. Ajatukset siirtyvät takaisin ruokaan.
Mietin, että hemmottelisinko itseäni ja ostaisin jotain hyvää jälkiruokaa, joka kruunaisi Bolognese-aterian. Päädyn yhden litran vaniljajäätelöpurkkiin, mikä saa heti mieleni positiivisempaan suuntaan.
Sitten mieleen tulee Laatukeskustelualue. Ajattelen, olisiko hyvä jos laatukeskustelijat-ryhmä otettaisiin takaisin käyttöön. Ajattelen, että olisi kai se hyvä idea, jos minut hyväksyttäisiin ryhmään. Kelaan mielessäni aiempia viestejäni Laatukeskustelussa, mielestäni ne ovat ihan hyviä. Yritän järjelläni miettiä mitä muut keskustelijat, erityisesti moderaattorit niistä ajattelevat. Vastaus mielessä on sekava. Siinä vaiheessa ajatukseni siirtyvät keskustelijoihin.
Alan mielessäni luettelemaan kaikkia yleisimpiä keskustelijoita, ja muodostan heistä jonkinlaisia mielipiteitä. Sitten mietin, miten paljon 2000 käyttäjää on. Mielessä seikkailee myös se, että todella monella noista käyttäjistä on ollut jo kauankin aikaa 0 viestiä. Muistelen omia viestimääriäni, ja sitä, miten monet noista viesteistä on turhia.
Mieleen tulee ensimmäistä kertaa neljään tuntiin huominen työpäivä. Ajattelen, että mitä tapahtuu, kun työharjoitteluni Jauhopojissa päättyy perjantaina. Pidetäänkö yllätyksenä jäähyväisjuhlat?- mieleen palaa lappu, jonka muut työntekijät saivat: Henkilökunnan kokous torstaina 17.30. Minua ei oltu kutsuttu, eikä kukaan suostunut kertomaan minulle kokouksen aihetta. Sitten mieleen tulee, että mitä jos todella vain olen niin epäsuosittu, että minulle ei kerrota mitään? Ajatus tuntuu naurettavalta poistuen mielestä lähes samantien. Sitten ajattelen niitä leivonnaisia, joita tänään tein. Mietin, menevätkö pitkot hyvin myydyiksi, entä mitä asiakkaat ajattelivat vaniljapuutisista? Totean mielessäni kaiken onnistuneen, ja asiakkaiden olevan tyytyväisiä.
Sitten mieleen tuli yksi hyvin mielenkiintoinen asia. SE, että miten monta kertaa olen valehdellut tänään. Totean valehdelleeni muutaman kerran, ja mieleni käskee melkein minua olemaan niistä hiljaa. Asia kuitenkin jää kaivertamaan mieltäni, ja mietin, jos nyt ainakin yhden niistä kaikista neljästä valheesta paljastaisin..
Ajatuksia on melkoisesti, mutta päällimmäiseksi nousee backyard wrestling. Mietin, mitä haitta-ja hyötypuolia lopettamisessa oli. Kauhukseni huomaan haittapuolia tulevan enemmän. Käyn vielä läpi mielessäni CCW:n painijoita, ja mietin Satakunnan Kansassa kirjoitettua juttua backyardista. Erityisesti kuvaani siinä, jossa totean omistavani järkyttävän näköisen ilmeen. Muodostan mieleeni kuvan lehtdessä olevasta kuvasta, ja huomaan, että kahdella muulla on täysin yhtä vammainen ilme. Totean Deadmanin olleen melkoinen wannabe Triple H ja wannabe Undertaker vesipullonsa ja Graveyard Symphonyn kanssa, josta ajatukseni seikkailevat faktaan, joka väittää lehtijutun tuoneen vain huonoa julkisuutta- mielessäni myönnän asian.
Mieleen tulee linkkarikortti. Mietin, että se meni eilen pois voimasta, rahaa sen uusimiseen olisi kuitenkin vasta ensi viikolla. Mielessäni toivon, että ilmat eivät kylmenisi siihen mennessä. Ajattelen, jos puolelta lähtevä linkkari myöhästyisi. Mietin, miten kauhean kaaoksen se voisi aiheuttaa. Muistelen, miten paljon ihmisiä aina juuri seuraavalla linkkarilla lähtee. Sitten toivon, että se ottaisi kaikki ihmiset kyytiin, ja vaikka törmäisi toiseen täynnä olevaan linkkariin. Mielessä käy myös muita tuhoisia ajatuksia.
Mieleen tulee äitini työpaikka. Siellä on mukava istua ja jutella kavereide, muiden tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Ärsyttävimpiä siellä ovat ne juoruavat akat, jotka puhuvat pahaa muista ihmisistä selän takana. Muistelen, kuinka kuulin heidän joskus kuiskuttelevan yhden meidän talossa asuvan herttaisen vanhan naisen asioista. Mielessäni tulen vihaiseksi, haluaisin joskus murtaa niiden ämmien niskat. Kuitenkin luovun ajatuksesta, ja päätän kirjoittaa jostain muusta aiheesta.
Äsh, samantien unohdin, mistä piti seuraavaksi kirjoittaa. Tämä harmittaa minua kovasti. Hetken miettimisen jälkeen en edelleen muista, joten päätän jatkaa kirjoittamista toisesta mieleen tulevasta aiheesta.
Mietin nimittäin, että millainen mahtaa olla Frendien päätösjakso. Odotan sitä innolla, koska olen kova Frendien fani. Ajattelen, miten hauskan nimen Phoebe eilen keksi Frendeissä. Ajattelen myös, miten tyhmä Monica on.
Ajatukset harhailevat, ja löytävät tiensä musiikin maailmaan. Musiikista ensimmäisenä mieleen tulee Evanescence. Mieleen muodostuu kuva Evanescencen CD:n kansikuvasta, ajattelen heti, miten kaunis omalla tavallaan Amy Lee on. Mielessä kuvittelen matsin Evanescence vs Tyson Tomko, Trish js Christian. Pidän ajatusta suhteellisen hupaisana ja täysin toteuttamiskelpoisena. Sitten mietin, mitä kaikkia viisauksia Ares aiheesta sanoisi, joten tyrmään idean.
Lopuksi mieleni törmää tähän aikaan, tähän topiciin. Ajattelen, mitä kaikkea olen kirjoittanut. Päätän mielessäni lopettaa tämän kirjoittamisen, ja kirjoittaa vastauksen topiciin, että olen jatkanut ensimmäistä viestiäni.