Foorumiarkisto

Laitelkaa tänne lauluja, jotka koskettavat teitä ja saavat teidät miettimään esimerkiksi rakkauselämää tai maailmanrauhaa tai sellaista. Ja perusteluja tietenkään unohtamatta.

Metallica- Nothing else matters
Legendaarisen bändin hienoimpia biisejä minusta. Tuollainen rock-bändi, ja silti pystyy tekemään näin vakuuttavan hiljaisemman biisin. En varmaan ole ainoa, jonka mielestä tämä kuulostaa hyvältä.

Evanescence-My Immortal
Jälleen yksi hyvä yhtye, jonka harva biisi on näin rauhallinen. Vaikkakin Evanescence yhdessä haastattelussaan sanoi, että Evanescencen biisien on tarkoitus lohduttaa. Mutta My Immortal on yksinkertaisesti sanottuna mahtava biisi.

Nightwish- Walking in the air
Monet tunnistavat tämän kappaleen joka jouluaatto televisiosta tulevasta Lumiukko-ohjelmasta. Minusta tämän kappale kertoo vapaudesta. Vaikka kuuntelisin tätä vankilassa korvalappustereoilla, tuntisin itseni varmaan vapaaksi tätä hyvää biisiä kuunnellessa.

Pikku G& Sophie- Jos vain voisin
Tiedän, moni täällä ei fanita Pikku G:tä, enkä minäkään. Mutta tämä biisi on koskettava, ja siksi hyvää kuunneltavaa. Täytyy vaan sanoa, että Pikku G ajatteleen, kuin aikuinen. Lisäksi Sophiella on minusta aika hyvä ääni. Sophie vaan venyttää yhtä kohtaa tähän tapaan: "Jos vain voitas mennä takas ajassssa.." Kiva kuunnella, kun ässää venytetään viimeisen päälle..

Lasgo- Cry
Ei kamalan tunnetta Lasgon biisi. Mutta se ei ollenkaan vähennä sen merkitystä. Tässä kappaleessa keskeisessä osassa on rakkaus ja kaipaus. Ja tässä on yksi ero lähes kaikkiin muihin Lasgon biiseihin: Siinä laulaa vain mies.

Christian Forss- That's how it goes
Upeaa, upeaa! Rakastan tätä biisiä. Myös tyttöystäväni on ihastunut tähän biisiin, ja sen laulajaan, mistä täytyy alkaa ehkä olla huolissaan.. Suksikoon kuuseen Antti Tuisku, joka ei tälle alalle kuuluisi, Christian on oikeasti lahjakas laulaja, ja tämä biisi todistaa sen.

Britney Spears- Everytime
Yleensähän, kun katsoo Britneyn musiikkivideoita, pääosassa on se, miten seksikäs hän on. Mutta tässä kappaleessa hänen upea äänensä saa minusta ansaitsemansa aseman, kun musiikkivideossakin on jonkinlainen sanoma. Toisinsanoen mukavaa kuunneltavaa.

Brandy- Another day in paradise
Viimeisimpänä, mutta ei vähimpänä. Musiikki on rauhallinen, Brandyn ja sen mieslaulajan äänet sulautuvat hyvin yhteen, molemmilla on muutenkin hyvä ääni. Sitten musiikkivideo oli sellainen, joka sai tyttöystäväni silmään kyynelen. Se nimittäin kertoo aika vahvasti köyhistä, kodittomista, ja ennakkoluuloistamme kyseisiin ihmisiin.

Tässä lyhyesti mun listaus, laittakaa nyt niitä omianne tulemaan.

Cannibal Corpse- Stripped, Raped and Strangled
Cannibal Corpse- Fucked with a knife

Herkkyyttä kerrakseen.

Ok, asiallinen vastaus:

Guns and roses- November Rain

Gunnareiedn yksi parhaimmista biiseistä. Tässä biisissä on kyllä joka osa-alue onnistunut eikä vähiten Slashin soolot. Varsinkin musavideo on hieno, Slashin tullessa ulos kirkosta skitta kaulassa....Toimii. Tähän biisiin on saatu juuri se tunnelma, mistä sanat kertovat. Aika harvinaista loppupeleissä.

Death- Voice of the soul

Deathin yksi yllättävimmisä vedoista koskaan. Death yllätti aina joka levyllään, mutta tämä oli ihan uutta. Ei rumpuja, ei vokaaleja. Vain kolme kitaraa ( akustinen ja kaksi sähköä ).
Todella hieno biisi, josta tulee kyllä mieleen sielun valitus.

Megadeth- A tout le monde

Oikea tunnelmapala. Vaikea oikeastaan sanoa tästä mitään. Ei ole suoranainen balladi eikä mikään heavyrevityskään. Erittäin onnistunut.

Metallica- Fade to black, Welcome Home ja One

Kaikkia saman kaavan Metallica-herkistelyjä. Hieno, akustinen alku, hienoja välisooloja ja lopussa mennään sitten isommalla vaihteella.

Immortal

Erikoismaininta Immortalille. Melkein bändin jokaisessa biisissä on hieno tunnelma puhuttaessa levystä At the heart of winter. Tulee kyllä todellakin talvi mieleen tästä levystä.

Yleisenä huomiona, eikö tämä ole selvästi musiikkimakuun liittyvä asia? Harvoin minä ainakaan pystyn kuuntelemaan musiikkia tyylillä 'olipas taitavasti tehty kitarasoolo' tai 'kylläpäs tuo rumpali' on hyvä. Taitavasti tehdyn kitarasoolon ja hyvän rumpalin tehtävä on saada siitä soittimestaan jotain irti, mikä herättää minussa tunteita, puoleen tai toiseen.

Kaikki lempiartistini ja -bändini saavat minusta esiin tunteita, jotka muuten eivät nouse kovin usein pintaan. Oli se sitten uskomaton epätoivon, angstin, vihan, inhon tai minkä tahansa muun tunne. Toki joskus voi puhdas viihdekin olla paikallaan, mutta silloin se on viihdettä, ei taidetta. Taiteella täytyy olla tarkoitus, oli se mikä tahansa. Sen tarkoituksen saavuttaminen vaatii yleensä tunteiden herättämistä.

"JeffHardy87" kirjoitti:
Brandy- Another day in paradise

En ehkä ole Phil Collinsin suurin fani tällä planeetalla, mutta hänen versionsa (siis se alkuperäinen) pesee helposti tuon Brandyn ylituotetun version koska vain, missä vain.

"Lappis" kirjoitti:
Metallica- Fade to black, Welcome Home ja One

Fade to Black ei ole minulle, Onea on ehkä tullut vuosien varrella kuultua liikaa, koska se ei enää vaikuta samalla tavalla. Welcome Home (Sanitarium) taas sitten on omaa luokkaansa.

Anyway, jos nyt puhutaan pelkästään 'koskettavasta' musiikista, eli musiikista joka herättää jollain tapaa haikeita tunteita:

A Perfect Circle - Imagine

John Lennonin alkuperäinen varmaan vetoaa moniin paremmin kuin tämä melko uusi koveri. Itselleni tämä kuitenkin toimii ja hyvin. Lakoninen lauluääni tuo vain oman lisänsä kappaleeseen ja musiikkia on käytetty huomattavasti paremmin tunteiden korostamiseen. Siinä missä Lennonin version loppupuoli vain latistaa, tämä kasvattaa tunnetta.

Kotiteollisuus - Satu peikoista

Minä tiedän mitä on olla erilainen. Tämä vetoaa siihen osaan minussa. Kaksi hylkiötä yrittää pärjätä maailmassa, joka ei hyväksy heitä (saattaa olla hyvin henkilökohtainen tulkinta, mutta mitä sitten).

Nine Inch Nails - Hurt

Ikuinen kestosuosikkini, erityisesti liveversio, jolla Trent Reznor itsekin kuulostaa siltä kuin alkaisi itkeä. Henkilön, joka on jo käytännössä menettänyt kaiken mitä hänellä oli, yrittää vielä viimeisen kerran löytää itsestään jotain pelastamisen arvoista ja tulee siihen lopputulokseen, että luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

Placebo - Without You I'm Nothing

Tästä olen jo kirjoitellut tuolla toisen threadin puolella, joten ei tässä lisää.

CMX - Ruoste, Pelasta maailma, jne

CMX osaa halutessaan tehdä puhtaan kauniita kappaleita, joiden kanssa kukaan ei pysty kilpailemaan. Tuossa pari esimerkkiä... en ole kotona, joten en kykene juuri nyt kaivamaan lisääkään. Kuitenkin, Pelasta maailma on mielestäni puhtaasti kaunein kappale koskaan. Ja minä en käytä tuollaisia korostuksia ilman syytä.

REM - Nightswimming

Henk. koht. erikoisuus. Myös kaunis kappale, joka saa minut omituisen hyvälle tuulelle.

Sitten on joukko kappaleita, joiden merkitys on niin henkilökohtainen, että en viitsisi niitä tällaiseen listaan lisätä...[/u]

Scorpions - Still loving you
Tämä nyt on vaan aina saanut sellaisen oudon fiiliksen päälle, v*ttuako tuosta enempää selittämään.

Cars - Drive
Saa rauhoittumaan. Ei kai tällä biisillä juuri muuta vaikutusta voisi ollakaan?

Rainbow - Snowman (Walking in the air)
Eli Lumiukko -elokuvastakin tuttu kappale, (vaikkakin Rainbow'n versiossa ei ole laulua lainkaan) jonka mm. Nightwish raiskasi myöhemmin. Todella hyvä, ja kun tämä on vielä (ainakin minun mielessäni) jouluun sidoksissa oleva kappale omalla tavallaan, niin rauhallisen olon tämäkin tekee.

EDIT: kuinka saatoin unohtaa seuraavat.. kaikki seuraavat siis Marleyn biisejä.

Bob Marley (& The Wailers)

- No woman no cry
Mahtava kappale, varsinkin se eräs liveversio (jonka itsekin omistan). Yleisö laulaa mukana, ja tämä saa ainakin minut todella rennolle päälle. Aivan mahtava, kuten seuraavatkin.

- Redemption song (akustinen versio)
Olin täysin sanaton kuullessani tämän ensimmäistä kertaa, ja niin olen vieläkin. Melodia on aivan mahtava. Sanat ovat myös ihan hyvät, vaikkakin roots-reggaelle tyypillisesti aika rasta-painotteiset.

- Zimbabwe
Paras roots-biisi ikinä Toshin 'Bush Doctor'in ohella. Jotenkin tässä biisissä on vain sellainen tunnelma, joka saa ajattelemaan kaikenlaista maailmanparannusta..

Scorpions - Wind of Change

Biisi, joka todella sai minut kuuntelemaan enemmän lisää hitaita biisejä ja tämä saa ajattelemaan maailmaa, kaikkea hyvää ja pahaa mitä siinä liikkuu.

Lasgo - Cry

Tässä on vain jotenkin niin erityinen lataus... Se tuo mieleeni aivan jonkin paratiisin, jossa voi vain olla, murehtimatta maailman menoa


Jeanette - It's Over Now

Todella tuntematon biisi, suosittelen lataamista!
Latasin tämän kerran aivan vahingossa, mutta vahinko kannatti.
Hyvä tunnelma, ei kuitenkaan aiheuta mitään väristyksiä enää.

Groove Coverage - I Need You

Pehmo-trancesta tunnettu bändi, joka osaa väsätä myös hitaita biisejä!
Ja tämä on siitä loistava esimerkki.
Mieti itse: olet tyttökaverisi kanssa pimeässä huoneessa, kynttilät palaavat ja tämä soi <3...

Okei, ehkä meni liikaa fiilistelyksi, älkää liikaa naurako =D

Ehkä pari kovempaa biisiä vielä lisäksi:

Nightwish - Wish I Had An Angel

Taattua Nightwishia, ja tämä on todellinen autolla ajaessa kuunneltava-biisi

Indica - Ikuinen Virta

Biisi, joka sai horjutettua TikTakia suomen ykkös naisbändi- listalla.
Tässä on sitä jotain, eikä vieläkään tunnu missään!
Todella hyvä biisi, varsinkin kun on ottanut jotain alkoholi-pitoista!

Scorpionsin ollessa kyseessä, minä olen aina inhonnut tuota " Wind of Changes"-kappaletta. Aivan liian siirappinen ja jotenkin väkisinväännetyn kuuloinen.

Scorpions- Send me an angel

Tuossa biisissä on sitä tunnelmaa, mitä minä biisiltä haen. Myös " To be with you in heaven" on varsin hieno biisi, vaikka sanat ovatkin minulle täyttä kuraa.

Ares: Tottahan sie haastelet. Vaikka joku ei soittaisikaan kitaraa ja kuuntelisi niitä sooloja samalla tavalla kuin minä, voi jokainen kuitenkin sooloista löytää jotain hienoa itselleen. Ei se vaadi mitään asiantuntemusta. Tyyliin soolo on joko hyvä/huono. Soolohan on melkeinpä oma biisinsä parhaimmillaan. Silloin nimenomaan, kun se sopii biisin tunnelmaan ja tarkoituksena ei ole ainoastaan esitellä soittotaitoja. Biisin ehdoilla tehty soolo.
Sama pätee oikeastaan koko musiikkiin. Ei tarvitse olla soittaja/muusikko, että voisi löytää jostain biisistä jotain hienoa tai koskettavaa. Minä nyt vain kuuntelen soittajan korvalla musiikkia. Ainoa soittamisen selkeä huono puoli, sen myönnän. Musiikin kuuntelu on paljon helpompaa, jos ei itse soita mitään soitinta.

Staind - So Far Away
Huhhuh, tämä kun laitettaisiin jonkun kuolleen painijan tribute kappaleeksi niin tippa siinä tulisi kaikilla silmään.

3 Doors Down - Here Without You
Itselläni tulee huono olo tätä kuunnellessa (ei siksi, että olisi huono biisi vaan, että tämä on todella surullinen kipale).

Olen huono perustelemaan sitä, miksi jokin biisi nyt vain saa minut viritettyä tiettyyn mielialaan, joten varoituksena, että perustelut tulevat olemaan heikkoja/mitälie. Eräillä näistä biiseistä myös on aivan toisista syistä paikka sydämessäni, enkä niitä halua sen kummemmin alkaa ruotimaan tässä. Mutta listataanpas nyt kuitenkin jotain:

Depeche Mode - I Feel You
Tämähän alkaa oikein lupaavasti... en nimittäin osaa perustella, miksi tämä biisi iskee. Olen vain aina pitänyt tästä. Tykkään siitä, että tässä on särmää, mutta kuitenkin jotenkin herkkä tunnelma. Äh, kuulostaapa oudolta. En osaa.

Elisa - Rainbow
Tämä onkin sitten enemmän tällainen poppis-lällybiisi. Jostakin syystä se oli kuitenkin rakkautta ensi silmäyksellä, tai kuuntelulla, kun tähän biisiin törmäsin. Ehkä sen hetkinen elämäntilanne vaikutti, kukapa tietää. Sanat, olkootkin että ne ovat sinänsä sitä tavallista, ovat kenties se asia, mitä eniten tässä kappaleessa rakastan.

Beverly Klass - Temple
La Femme Nikita -soundtrackilta aivan ihana kappale. Kuulin tämän ensimmäisen kerran muistaakseni 14-vuotiaana ja siitä asti on kuulunut suosikkeihini.

Michael Jackson - Give In To Me
Rakas, hyvin rakas. En edes muista koska ensimmäisen kerran kuulin, mutta koskaan en kyllästy. Kaikki tässä biisissä nappaa aina itse Jacksonin äänestä sanoituksiin ja Slashiin.

Kate Bush - This Woman's Work
Hieno kappale, ja pidän Bushin äänestä hyvin paljon. Tämä ei kuulu Bushin parhaimmistoon, mutta henkilökohtaisesti olen tähän kovin mieltynyt.

Delirium - Silence
Pidän tästä, luultavasti Sarah McLachlanin takia... Mutta yllättävintä kyllä pidän DJ Tieston miksauksesta jopa enemmän Ja siis minkäänlainen trance/tekno/whatever ei todellakaan kuulu minun playlistilleni. Paitsi tämän biisin muodossa.

Mazzy Star - Fade Into You
Kaunis kappale. Ei kenties mitenkään erikoinen, mutta saa viriteltyä oikeaan tunnelmaan paremmin kuin hyvin.

Oasis - Wonderwall
En osaa perustella, on vain myös eräs näistä ajattomista kestosuosikeistani.

Sarah McLachlan - Do What You Have To Do
Ihana kappale, ja rakastan McLachlanin ääntä. Myös monet muut Lachlanin kappaleet kuuluisivat tälle listalle, mutta turha niitä kaikkia on tähän muutenkin pitkähköön listaan kerätä.

Andrea Bocelli - Con Te Partirò
Eräs maailman upeimmista biiseistä, minulle nyt ainakin. Ja ihan oikeastikin. Bocellin äänen veroista en montaa tiedä, huh.

Elvis - Can’t Help Falling In Love With You
Sen lisäksi, että pidän Elviksen äänestä ja myös tuotannosta, tähän nimenomaiseen kappaleeseen liittyy mukavia muistoja.

Tori Amos - Siren
Pidän tästä kappaleesta, koska se on... erikoinen? En tiedä, minulla vain on taipumusta pitää tämäntyylisistä biiseistä. Löysin tämän 'Great Expectations' -leffan kautta. Pitäisi joskus tutustua Amoksen tuotantoon tarkemminkin, nyt kun Bushkin on tullut koluttua läpi ja puhki.

BONUS: Usher - You Got It Bad
En halua kuulla tästä yhtään minkäänlaista kuittailua Pidän Usherin äänestä, piste.

Sivuhuomiona, että mm. Sarah Brightmanin monet biisit voisi listata, ja myös Giant Robotilla on muutama. En nyt jaksa niitä kuitenkaan alkaa kaivamaan, eikä minulta kaikkea (ikävä kyllä) löydykään. Listalta puuttuu varmasti muitakin suosikkejani, mutta siinä nyt joitain mainitsemisen arvoisia.

"Trisu" kirjoitti:
BONUS: Usher - You Got It Bad
En halua kuulla tästä yhtään minkäänlaista kuittailua Pidän Usherin äänestä, piste.

Kuole!


Tuossa on jo listattu monie todella hienoja biisejä, etenkin tuo Guns N' Rosesin November Rain kuuluu omiin suosikkeihin. Jos nyt kuitenkin lähtisi heittämään muutamat tekeleet, muutamalta artistilta, niin ne olisivat.

Itzhak Perlman - Schindler's List Theme
Jos joku on nähnyt tuon elokuvan, Schindler's List, niin on varmaan myös kuullut kyseisen viulunsoiton. Hyvin koskettava, herkkä, sanaton. Kappale lähtee hyvin hitaasti, soittamalla tuota samaa melodiaa uudelleen ja uudelleen, mutta loppua päin edetessä, kys. melodia vain vahvistuu ja vahvistuu. Hyvin nyyhkis-soolo.

Scorpions - Destiny
Täällä oltiin jo useita Scorppareiden biisejä listattu, joten jatketaan putkea. Destiny on myös hyvin hidastempoinen, rauhallinen ja mukaan tempaiseva biisi. Hyvin kevyet soolot taustalla, loistavaa äänenkäyttöä sekä ei-liian-raskaat kompit.

Louis Armstrong - What a Wonderful World
Lyhyesti: nerokasta. Kyseessä ei ole mikään musikaalinen mestariteos, mutta sehän on sanomattakin selvää, sillä biisi pikemminkin perustuu Louisin hyvin mieliusaan ja lempeään äänensävyyn. Taustamusikki oli hyvin hidasta, kevyttä ja harmonista. Vaikea sanoa tästä mitään, harmittaa vain, että Louis oli "IN" vasta kuolemansa jälkeen.

Isaac Hayes - Going In Circles
Tutustuin alunperin Isaac Hayesiin South Parkin kautta. Jos jotkut ovat seuranneet tuota sarjaa, niin koulun kokin "Chef":in äänen takana on tämä mies. Häneltä löytyy monia loistavia biisejä, kuten "I stand accused", "One woman" ja "Walk on by", mutta siltä sijoittaisin tämään kärkeen. Miksi? Hyvin hidastempoinen biisi, missä pääsee Isaacin erinomainen ääni taas esille. Hyvin groovahtava taustamusiikki myös puree.

Impaled Nazarene - Nyrkillä Tapettava Huora
Ah, niin ihanan koskettava biisi.

"Trisu" kirjoitti:


Michael Jackon - Give In To Me
Rakas, hyvin rakas. En edes muista koska ensimmäisen kerran kuulin, mutta koskaan en kyllästy. Kaikki tässä biisissä nappaa aina itse Jacksonin äänestä sanoituksiin ja Slashiin.

Kyllä. Samaa mieltä.

On aivan liian vaikeaa pukea sanoiksi, miksi joku biisi saa aikaan jonkin tietyn mielentilan. Yritetään silti, sillä niitä biisejä kyllä löytyy.

Kaksi miestä yli muiden. Frank Sinatra ja Dean Martin. Ja kappaleista ehdottomasti seuraavat:

Moon River
Henry Mancinin käsialaa ja rakkain biisi minulle ikinä. Ja siihen lisättynä Sinatra, niin avot. Vaikka onhan se alkuperäinen viulunsoittoineen jotain aivan käsittämätöntä, joka aiheuttaa kylmät väreet kerta toisensa jälkeen.

You Belong To Me
Kaunista. Vain "kaunis" voi kuvata tätä biisiä. Tätä kuunnellessa ei voi kuin pysähtyä kuuntelemaan ja sulkea silmät. Sitä tunnetta ei voi selittää, se täytyy kokea.

Kiss
Lisää Dean Martinin sokerisiirappisia lurituksia, joita rakastan. [Välihuomautus: melkeinpä kaikki nykyajan lällymussutussöpöily-biisit saavat aikaan vain inhoreaktioita, kun taas nämä iciwanhat tekevät täysin höperöksi]
Mutta asiaan. Nytkin kyseisen biisin soidessa kylmät väreet kulkevat pitkin selkäpiitä. Mitäpä enempää tästäkään voi sanoa. Rakastan tätä melkein yhtä paljon kuin aiemmin mainittuja biisejä.

Night And Day
Niistä kahdesta Sinatran Night And Day -kappaleesta se vanhempi (ainakin soundista päätellen). Liekö tässäkin se "vanhan ajan" tunnelma, joka aiheuttaa ylimääräisiä sydämen pamppailuja.

Love's Been Good To Me
Sinatralta jälleen. Alkaa loppua jo sanat kaiken tämän ylistyksen jälkeen. Hmm... Sinatra on jumala.


*Syvä huokaus*

Lisää tunteita herättäviä biisejä:

Alice Cooper - Hell Is Living Without You
Ihania kesämuistoja. Kertosäe myös tempaa mukaansa täysillä ja onnistuu kuulostamaan niin tuskaa täynnä olevalta.

Led Zeppelin - Stairway To Heaven
Mitä tästäkin voisi sanoa? Jo vuosien ajan ollut suosikki aina ensimmäisestä kuulemasta lähtien.

Big Mountain - I Would Find A Way sekä Baby, I Love Your Way
Samalla hyvää mieltä tuovia kuin haikeita muistoja aiheuttavia biisejä.

Nick Drake - Been Smoking Too Long
"Tell me, tell me, what have I done wrong?"
Synkeä tunnelma ja maailman toimivin tuutulaulu. Kuunnellessa tulee mieleen mustavalkoleffa ja masentunut mies savuisessa kapakassa. Taattua Nick Drake laatua.

"Ares" kirjoitti:

"JeffHardy87" kirjoitti:
Brandy- Another day in paradise

En ehkä ole Phil Collinsin suurin fani tällä planeetalla, mutta hänen versionsa (siis se alkuperäinen) pesee helposti tuon Brandyn ylituotetun version koska vain, missä vain.

You got that right! Collins pyyhkii Brandylla persettään, en itsekään mikään fani ole, mutta muutaman oikein kivan kappaleen Collins on tehnyt.

/me listaa:

Iron Maiden - Dream Of Mirrors, Phantom Of The Opera, Dance of Death, Fear Of The Dark, Blood Brothers ja Rime Of The Ancient Mariner
Maidenin parhaat viisut IMO. Kaikissa näissä on tunnelmaa juuri sopivasti.
- Fear Of The Darkin live-versio Rock In Riosta iski minuun.
- Phantom Of The Operan päälle 3-minuuttinen soolo on mainion monipuolinen ja hieno, kyllä se Harris osaa.
- Dance Of Death on Maidenin uudelta albumilta se paras. Hienot sanat ja muutenkin hieno tunnelma.
- Dream Of Mirrorsia perustelen hyvin pitkälti samoilla sanoilla kuin ylempää.
- Blood Brothersin alku on jotain sanoinkuvaamatonta. Yksi Maidenin ylivoimaisesti hienoinpia kappaleita. 'nuff f'n said!
- Rime Of The Ancient Mariner on tajuttoman pitkä, mutta kyllä sen jaksaa kuunnella loppuun asti. Pidän merestä muutenkin, siksi tämäkin iski.

Bruce Dickinson - Tears Of The Dragon
HOLY_SHIT. Tämä biisi iski minuun 1000000 voltilla. Dickinsonin soolouralta ylivoimaisesti hienoin kappale. Tämä peittoaa jopa monet Maidenin kanssa tehdyt biisit. Aivan loistava.

Nightwish - Creek Mary's Blood
Tunnelmaa piisaa. Eikös tässä ole jonkinlainen inkkariteema? Kappale on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että pystyy kuvittelemaan itsensä kappaleen tapahtumapaikalle. Loistava veisu.

See-Saw - Yasashii Yoake/The Gentle Dawn
.hack//SIGN -nimisen animen yksi teemabiiseistä. Kuulin tämän kappaleen ekan kerran Blazen Puroresu-videolla, ja se kolahti. J-poppia parhaimmillaan. Se huilu tässä taustalla on hieno...

Ayumi Hamasaki - Endless Sorrow
Lisää j-poppia. Hamasakilla on muuten aika länsimaisen paskan tyyppistä musaa, mutta tämä on poikkeus. Tämäkin jotenkin kosketti minua, vaikka en sanoista aluksi ymmärtänytkään mitään. Sitten etsin käsiin englanninkieliset sanat, ja ymmärsin sitäkin enemmän!

Papa Roach - Last Resort
Ei Papa Roach sinänsä iske, mutta tämä kipale on mainio. Nick Mondon entrance-biisinä tästä muistuu mieleen ne Mondon kaikki hulluimmat bumpit.

Staind - So Far Away
Steelhammer tuossa äsken jo mainitsikin olennaisen, pakko sanoa, että amen, brotha.

Green Day - American Idiot
Poliittisesti hyvä kipale. Tämä tuskin muuttaa maailmaa, kun sitä jenkkien kiusaamista tulee nykyään joka tuutista, mutta tämä vain on hyvä kappale.

CMX - Melankolia
En varsinaisesti fanita CMX:ää, mutta tämä kipale kolahtaa ja kovaa. Sitten on se toinen jossa lauletaan "Pian vaipuu lumen peittoon maa..." jne, mutta en muista sen biisin nimeä.

Led Zeppelin - Stairway To Heaven
Jepjep. Loistava kipale, /me likes.

Guns n' Roses - Sweet Child Of Mine, Knocking On Heaven's Door ja November Rain
- Sweet Child Of Minessa on hieno soolo ja kivat sanat.
- Pakko sanoa, että KOHD:ssa on Dylanin originaaliversioon verrattuna enemmän meininkiä ja se kurko gospel-kuoro taustalla...
- November Rain sopii (tai nyt kun lumi tuli, niin sopi) ajankohtaan. Tässä pari viikkoa sitten tossa illalla kuuntelin huoneessani samalla kun piirsin (tjsp, en nyt juuri muista, mitä tein) ja vettä satoi pihalla. Silloin huomasin, että hemmetti, täydellistä!

Limp Bizkit - Build A Bridge
Limppareiden paras kappale. Ainoa kappale itse asiassa, jossa on tunnelmaa. Sanatkin koskettavat jotenkin, ei se Fred-setä nyt niin surkea ole.

Linkin Park - Breaking The Habit, By Myself, Cure For The Ich ja Crawlingin remix
j00, LP kolahtaa.

J. Karjalainen - Hän
Kaunis.

'kele! Unohdin Metallican tuotannon!
Unforgiven II, Nothing Else Matters ja The Memory Remains
- Unforgiven II on näitä Metallican rauhallisempia kappaleita. Hieno piisi
- JH87 said it.
- Hitto, kun en juuri nyt muista, kuka lauloi tuossa piisissä Hetfieldin lisäksi, hyvä lisä hienoon kappaleeseen.

Taas unohtui:
Neil Young - Keep On Rocking In The Free World
Young tekee muutenkin hienoa musaa, mutta tämä on erityisesti hieno kappale. Onhan tämä aika protestimielellä tehty, mutta kolahtaa ja kovaa. Ja vielä se kunnon soolo siinä keskellä, niin a vot!

Lopuksi ilmoitan kaikille että USHER ON PEHVASTA ja että Wish I Had An Angel on Oncen huonoin kappale.

"Mosse" kirjoitti:
Sonata Arctica - Full Moon

Latasin tuon kappaleen tuossa eilen ja kyllä. Todella hieno kappale. Sonata Arctican parhaita biisejä.

Oikeasti monet biisit koskettavat, tiedä sitten hyvällä vai huonolla tavalla, mutta listaanpas tähän nyt muutaman.

Sonata Arctica - Full Moon
Tulee outo ja haikea olo tätä kuunnellessa. Ensimmäinen kuulemani kipale Sonatalta, joten mieleen on jäänyt. Joskus Tony Hawk 3 PS2:lla ja Full Moon taustalta, outo olo tulee vieläkin kun tekee näin.

Europe - Final Countdown
En tiedä, onko tässä koskettavuus sama kuin herkkyys. Jos ei, niin hyvä, jos on, niin ei hyvä. Europe on todella hyvä ja tietenkin Final Countdown on sen paras biisi, jonka voi kuunnella uudestaan ja uudestaan.

Eppu Normaali -
Eput on niin hyvä, että yhtä hyvää ja koskettavaa biisiä ei voi eritellä kaikkien mahtavien kipaleiden joukosta. Murheellisten Laulujen Maa, Akun Tehdas, Lajinsa viimeinen, Vuonna 85 jne. jne. jne.

J. Karjalainen - Väinö
Olen kuunnellut tätä aina.

"Kumiorava" kirjoitti:
Iron Maiden - Fear Of The Dark
- Fear Of The Darkin live-versio Rock In Riosta iski minuun.

Kyllä, samaa mieltä täällä - yleisö on siinä versiossa tosi hienosti mukana, selkäpiitä myöten kulkee väreitä kun kaikki humisevat yhdessä Dickinsonin mukana.

Ehdottoman koskettava biisi on Darcanen, tai oikeammin sanottuna silloisen HoloChaustin "Sad Life Philosophy", joka on (yllättävää kyllä) omistettu bändiläisten itsemurhan tehneelle ystävälle. Sanoma on kaunis, itse kappale on hidastempoinen mutta silti omalla tavallaan iskevä.. ja pidän erityisesti siitä puhutusta osiosta siinä keskellä. Huomaa, miten kappaleessa on ihmisten omakohtaiset kokemukset taustalla, eikä vaan summassa lauleltu, että kurjaa on kun kuolevat.

Myös Liekin "Tuletko kuin öinen maa" on kaunis, ei ehkä yhtä koskettava, mutta sellainen melodinen (mitä ihmiset pitävät taiteellisena ja koskettavana). Samoin "Valkoinen on enkelten yö", joka on kappaleenakin ehkä mielenkiintoisempi..

Seuraavana Tarotin "I'm here". Pidän siitä rehellisestä raadollisuudesta joka tässä on mukana. Ei kuulosta liian hiotulta eikä puunatulta, vaan juuri tarpeellisen rosoiselta ollakseen uskottava. Elämä on rankkaa ja julmaakin ("At the frontline of fools / Share my flesh before it cools"), vaikkei minun elämäni sitä olisikaan, ja minusta tämä kappale kuvaa sitä hyvin.

Tarotin teemaa seuraten Mötley Crüen "Danger".... paitsi ehkä vähän globaalimmalla ja suurkaupunkiromanttisemmalla tasolla. Omasta mielestäni tämä on jotenkin vähemmän uskottava kuin tuo Tarotin biisi, mutta silti osuu jonnekin varsin lähelle napakymppiä.

Ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä, Güntherin "Ding Dong Song" - NOT. (hyvä biisi kylläkin.. )

Edit: tämä onkin hyvä threadi, juuri winmx:llä latailen hyvin perusteltuja suosikkeja.

Lynyrd Skynyrd - Freebird sekä Tuesdays Gone

Skynyrdeiden parhaimmistoa molemmat. Loistavia, tunnelmallisia biisejä. Kestävät myös ihmeellisen monta kuuntelu kertaa. Pieksevät molemmat Sweet Home Alabaman, joka on myös todella hyvä biisi, mutta ei kestä niin montaa kuuntelu kertaa kuin nämä kaksi.

Def Leppard - Love Bites

Oikeasti, tämä kappale on loistava. Kuulin vasta pari päivä sitten. Tunnelmaa on, ehkei niin paljon kuin tuossa Pink Floydin Comfortably Numbissa, mutta kuitenkin loistava biisi.

Pink Floyd - Comfortably Numb

Minun yksi lempi herkistelybiiseistäni. En nyt oikein keksi sanoa mitään ihmeellistä tästä, kun vaan sen että hyvä biisi, joka saa raavaan miehenkin liikuttumaan.

Steve Vai - For The Love Of The God

Monenkin mielestä voi kuulostaa turhanpäiväiseltä kitaranvingutukselta, mutta minuun tämä biisi iskee. Ehkei Steve Vai:n paras biisi, mutta minun mielestäni koskettavin.

Led Zeppelin - Kashmir sekä Babe I'm Gonna Leave You

Kashmir:Loistava, loistava, loistava. Legendaarinen, upea etc. Omasta mielestäni yksi Led Zeppelinin parhaista biiseistä.
Babe I'm Gonna Leave You: Vielä koskettavampi, kuin tuo Kashmir. Upea biiisi tämäkin.

Dan Hill - It's A Long Road

Moni muistaa tämän varmasti Rambo 1:sen lopusta jossa tämä biisi soi. No ensimmäisen kerran minäkin kuulin siinä lopussa, mutta heti piti selvittää biisin nimi, sillä tämä kosketti minua ja tuleehan tätä myös silloin tällöin sopivalla fiiliksella kuunneltua.

+Metallica, Guns 'N Roses, Kiss herkistelyt

"Ares" kirjoitti:
CMX osaa halutessaan tehdä puhtaan kauniita kappaleita, joiden kanssa kukaan ei pysty kilpailemaan. Tuossa pari esimerkkiä... en ole kotona, joten en kykene juuri nyt kaivamaan lisääkään.

Päivälintu, Siivekäs, Vanha talvitie?

Minä en paljoa perusta negatiivisista tunteista joten en hirveästi kuuntele kappaleita jotka herättävät vihaa, angstia tai muuta sellaista joka turhaannuttaa. Luoten enemmän positiviisia fiiliksiä antaviin kappaleisiin, joita löytyy muutama. Ainoana poikkeuksena:

CMX: Talviunia

Tämä kappale liittyy erääseen epäonnistuneeseen rakkauteen. Kyseinen kappale iski minuun täysillä jossain vaiheessa sitä juttua ja olikin kohtalaisen ironista (ellei sitten Alanis jne...) että Talvenunia osoittautui jonkinlaiseksi ennustukseksi. Nykyään aina kun haluan jollain tavalla rankaista itseäni tai tuntea oloni tarkoituksella huonoksi laitan Rautakanteleen neljännen kappaleen soimaan. Tehoaa vieläkin niin hyvin että olen ehkä yrittänyt jopa karttaa CMX:n parhaimman levyn kuuntelua. Sääli sinänsä...

Mutta sitten hieman iloisempiin aiheisiin:

Manic Street Preachers: Everlasting

Tämä kappale herättää samanlaisia tuntemuksia kuin muutama vuosi sitten katsoessani Kurt Anglen otteluita. Päällimäisenä puhdas hämmästys siitä että koen jotain mikä on näinkin lähellä täydellistä elämystä, seuraavana aavistuksenmainen pelästyminen johtuen siitä kuinka helpon oloista se on.

Everlasting on minun mielestäni lähimpänä täydellistä kappaletta, olen kuunnellut sitä melkein päivittäin kohta neljän vuoden ajan eikä sen nerous ja mahtavuus vieläkään lakkaa hämmästyttämästä, saati sitten että kyllästyisin siihen.

Sielun veljet: Rakkaudesta

The ultimate rakkauslaulu. Mikään ei ole kauniimpaa kuin ruma mies sanomassa "minä rakastan sinua". Ismo Alanko ei mielestäni ole millään lailla ruma mies mutta hänen äänensä antaa helposti sellaisen kuvan. Mutta se mikä tekee Rakkaudesta mielestäni parhaan ja koskettavimman rakkauslaulun on rehellisyys. Komean latinotähden laulaessa kaipuusta minuun ei tule sellaista tunnetta että oltaisiin tosissaan. Ismo Alanko saa tähän kappaleeseen tunnetta mukaan, hänen rakkaudentunnustuksensa ja tuskansa tuntuu aidolta.

Samaan kategoriaan luen myös mm. Jonna Tervomaan Rakkauden haudalla. Siinä on tunnetta joka välittyy helposti kuulijaan, sitä voi helposti kuvitella kyyneleet laulajan silmiin viimeisen kertosäkeen kohdalla.

Ace of Base: It's a Beautiful Life

Itse asiassa tällaisia kappaleita on useitakin, mutta Ace of Base saa kunniamaininnan koska se oli ensimmäinen minulla lajissaan. Muita hyviä ehdokkaita ovat B 52's: Love Shack, Tehosekoittimen Ei kukaan saa mua lannistumaan sekä Elton Johnin I'm Still Standing. Eli kyseessä on kappaleet jotka saavat minut hyvälle ja reippaalle tuulelle, oli vikana sitten mikä vain.

Joskus rakeet piiskaa naamaa, joskus aurinko häikäisee
Joskus rakas jättää tai ystävä pettää, mut ei se mulle mitään tee
Kun mä muistan itseeni luottaa ja pistän sydämen ja viisauden peliin
Kohtalon oikut vain naurattaa kun joudun vastoinkäymisiin

-Phantom Of The Operan päälle 3-minuuttinen soolo on mainion monipuolinen ja hieno, kyllä se Di'Annokin osaa.

Ja mitenköhän Harrisin yksin säveltämä ja sanoittama kappale liittyy mitenkään siihen, että kyllä se Di'annokin osaa? Soolot ovat Murrayn ja Strattonin käsialaa, sävellys ja sanoitukset Harrisin. Miten toi Di'anno-kommentti siis liittyy mihinkään?

Bruce Dickinson - Tears Of The Dragon
HOLY_SHIT. Tämä biisi iski minuun 1000000 voltilla. Dickinsonin soolouralta ylivoimaisesti hienoin kappale. Tämä peittoaa jopa monet Maidenin kanssa tehdyt biisit. Aivan loistava.

Tämä on kyllä loistava. Musavideokin on hieno. Edes Dickinsonin yliruma etutukka ei hirveästi haittaa tässä, ainoastaan hymyilyttää.

Papa Roach - Last Resort
Ei Papa Roach sinänsä iske, mutta tämä kipale on mainio. Nick Mondon entrance-biisinä tästä muistuu mieleen ne Mondon kaikki hulluimmat bumpit.

Biisin pääriffi on täsmälleen sama kuin Maidenin Fear of the darkissa. Varsinaista sävellystä. Plagiaatio kunniaan.

Eppu Normaali - Kaikki häipyy, on vain nyt, Sydän tyhjää lyö, Osa luonnollista karsintaa, jne...
Eput kyllä osaavat tuon musiikin tekemisen jalon taidon. Ensimmäisestä kokoelmalevystä en hirveästi välittänyt, mutta tuo toinen... uuh!

CMX - Minun sydämeni on särkynyt, Ruoste, Melankolia, Ei yksikään...
Kuten jo jossain sanoin, Yrjänän ääni on mahtava. Muuten en ehkä tästä bändistä liiemmin välittäisikään.

Ja sitten vielä... Dumdidum:

Led Zeppelin - Stairway To Heaven, sekä pitkä lista muita bändin biisejä
Mitä sitä selittämään, paras yhtye ikinä!

Onhan niitä tietysti vielä pitkä lista muitakin, esim.: Dido - White Flag, Toto - Africa, The Who - Behind Blue Eyes, The Eagles - Hotel California, Alabama 3 - Woke Up This Morning, The Doors - The End, Junnu Vainion pornolaulut, Kissin biisejä pitkä lista, Klamydia - Mun Pippeli ( ), Viikate - Vastarannan Valssi...

Ja paaaljon muita.

"Lappis" kirjoitti:

-Phantom Of The Operan päälle 3-minuuttinen soolo on mainion monipuolinen ja hieno, kyllä se Di'Annokin osaa.

Ja mitenköhän Harrisin yksin säveltämä ja sanoittama kappale liittyy mitenkään siihen, että kyllä se Di'annokin osaa? Soolot ovat Murrayn ja Strattonin käsialaa, sävellys ja sanoitukset Harrisin. Miten toi Di'anno-kommentti siis liittyy mihinkään?

Äh, taisin nyt sekoittaa Di'Annon ja Harrisin, kun minä muistin että Di'Anno oli sanoittanut tuon kappaleen. Darn...

Gunnareitten biisit ovat minuun iskeneet. Don't Cry (original) on yksi suosikeistani ehdottomasti. Häpeäkseni en ole November Rainia kuullut joten hankkimaan se -->

EDIT: Kiss - Journey Of 1,000 years

Biisin pääriffi on täsmälleen sama kuin Maidenin Fear of the darkissa. Varsinaista sävellystä. Plagiaatio kunniaan.

Ja Roachin "There's No Moneyn" pääriffi on Maidenin Prowlerista.


Megadeth - A Tout Le Monde
Lappiksen kanssa samaa mieltä kyseessä todella hieno biisi, jonka viesti on varsin synkkä. Kun ihmissuhteet ovat menneet vituilleen niin tämä stereoista soimaan ja istumaan sohvalle keppana kädessä. Saa miehen lähes kyyneliin.

Megadeth - In My Darkest Hour
Mustainen kynästä tämäkin on lähtöisin, tribuuttibiisi Cliff Burtonille. Todella vaikuttava biisi, joka onnistuu olemaan samaan aikaan kaunis, synkkä ja raskas(musiikillisesti). IMO kaikkien aikojen parhaimpia hevibiisejä. Upea tekele!

Cutting Crew - I Just Died In Your Arms
Olen heikkona kasariballadeihin ja tämä on parhaimmasta päästä. Tunteita ja muistoja herättävä kappale. Joskus tulee kaivettua isoveljen vanha CC-LP kaapista ja kuunneltua tätä loistavaa biisiä.

Nick Cave & Kylie Minogue - Where The Wild Roses Grow
Masennuslaulujen mestari Nick Cave yhdessä Kyllin kanssa = Ratings! Laulussa on masentava ja painostava tunnelma, joka toimii tälläiseen perusuomalaiseen mieheen. Tätä biisiä kuunnellessa on hyvä rypeä itsesäälissä.

Tarot - The Things That Crawl At Night
Suomihevin koskettavin kappale. Hietalalle kymmenen pistettä ja papukaija-merkki upeista vokaaleista. En osaa sanoa muuta kuin.... Kaunis, niin pirun kaunis.




Tuossa vain minimaalinen osa kauniista kappaleista. Mm. Richard Marxin "Hazard", Chris De Burghin "Lady In Red", Judas Priestin "Beyond The Realms Of Death" ja Dire Straitsin "Romeo & Juliet" ovat sellaisia biisejä, jotka saavat minut herkälle fiilikselle.
Kuten totesin kauniita biisejä on useita kymmeniä, jopa satoja, joten niiden listaaminen veisi iän ja terveyden.

np. Percy Sledge: When A Man Loves A Woman
Upea biisi tämäkin.

.
.
.

Aijuu, yksi kaunis ja koskettava kappale unohtui. Anal Cutin "Women: Nature's Punching Pack" saa aina kyyneleen vierähtämään.

EDIT: Yksi vielä.

Eric Clapton - Tears In Heaven
- Hienot sanat ja Claptonin upea laulu. Niin koskettava biisi että.
Kun Clapton lauloi tämän MTV Unpluggedissa päivä sen jälkeen kun hänen poikansa oli kuollut, niin en voi kieltää etteikö pala olisi mennyt kurkkuun. Niin koskettavaa hetkeä musiikkihistoria ei ole sitä ennen eikä sen jälkeen kokenut. Upea!

Hmm... mieleeni tulee ensi alkuun niin paljon kauniita ja koskettavia biisejä että ei kannattaisi edes alkaa luetella niitä, mutta kokeillaan nyt tuoda esiin joitakin niistä.

Timo Rautiainen & trio Niskalaukaus: Lintu, Elegia, Lumessakahlaajat jne.
Heidän biisinsä kuulostavat monien mielestä kaikki samalta, ja ovat vielä niin ärsyttävän moralisoiviakin... mutta sanoja tarkastellessa niissä on usein kaunis sanoma takana jos sitä osaa vain tulkita. Hyviä kappaleitahan nämä muutenkin ovat. Mainitsemani ovat vain ensin mieleeni tulevia esimerkkejä.
Leevi & the leavings
Göstan sanoituksia kuunnellessa tulee usein normaalille suomalaiselle miehellekin herkkä olo, sanoitukset ovat sen verran osuvia. Niissä ei välttämättä ole useinkaan mitään erityistä kauneutta haettu, mutta ne kertovat suomalaisista erittäin osuvasti.
Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa
Tästä voidaan sanoa aivan samaa kuin tuosta Leevistäkin mutta mainittakoon nyt silti. Tulihan tämä jo aiemminkin esille, mutta...
Alice Cooper: Poison
Ei ole varmasti mikään maailman herkin kappale, mutta tästä tulee lapsuus mieleen. Isosiskoni huudatti tätä 15 vuotta sitten niin paljon että minulla meni aluksi hermot biisiin, mutta myöhemmin aloin itsekin pitää siitä. Ah, nostalgista...
Aled Jones: Walking in the air
Tämä on siis se alkuperäinen versio, jonka kuulemme Lumiukko-piirretyssä. Voittaa Nightwishin version aina vain puhtaasti 100-0, vaikka pidän NW:nkin versiosta. Aled jonesilla vain on oikeasti paljon kauniimpi lauluääni tähän biisiin kuin T. Turusella, on se vain myönnettävä. Muita versioita en ole tästä biisistä kuullut, joten niihin en voi verrata.
Varpunen jouluaamuna
Okei. Saatte nauraa jos teitä naurattaa, mutta tämä on oikeastikin kaunein laulu joka mieleeni tulee. Joululauluihin ovat luultavasti kaikki meistä kyllästyneet totaalisesti jo nyt, mutta tätä voisin kuunnella vaikka kuinka kauan, koska sanat ovat niin koskettavat... Sakari Topeliukselle kiitos tästä.
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
Lisää näitä omituisia valintojani... Tämän laulun alkuperäistä tekijää en ollenkaan osaa sanoa, mutta tästä tulee aina lapsuus mieleen. Uskonnollinen sanoma hieman häiritsee mutta silti minulle tulee aina hieman surullinen olo tästä laulusta.

Hmm... varmasti lukuisia hyviä ehdotuksia tulisi vielä mieleen jos alkaisin miettiä pidempään, mutta olihan näitä jo tässä. Mikko Alatalollakin on monia koskettavia kappaleita, mutta en nyt ala sentään munaamaan itseäni enää tämän enempää, kokekaa ne vaikka itse tms.

Varpunen jouluaamuna
Okei. Saatte nauraa jos teitä naurattaa, mutta tämä on oikeastikin kaunein laulu joka mieleeni tulee. Joululauluihin ovat luultavasti kaikki meistä kyllästyneet totaalisesti jo nyt, mutta tätä voisin kuunnella vaikka kuinka kauan, koska sanat ovat niin koskettavat... Sakari Topeliukselle kiitos tästä.

Tästä pitäisi kuulla kyllä se Marco Hietalan tulkitsema versio

Mainitaan nyt sitten muutama.

Sentenced: No one there
Niiiiin teiniä, joo. Mutta tämä on oikeasti hieno kappale. Ah.

Sonata Arctica: Draw Me
Teiniä vieläkin, mutta tähän liittyy muistoja.

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Rajaton Rakkaus
Tästä löytyy varsinainen klassikko. Vaikka Timpalla ja pojilla on muitakin koskettavia biisejä, tästä löytyy sellaiset sanat että alta pois.

Kaikentyyppinen kirkkourkumusiikki
Sellon lisäksi maailman koskettavin soitin.

X Japan: Weekend, Tears ja Forever Love
Kauneimmat kappaleet jotka olen kuullut.

"Dryad" kirjoitti:


Sentenced: No one there
Niiiiin teiniä, joo. Mutta tämä on oikeasti hieno kappale. Ah.

Tuo on kyllä hieno biisi... olen samaa mieltä. Paras biisi Sentencediltä, ehdottomasti.

"Lappis" kirjoitti:
Tästä pitäisi kuulla kyllä se Marco Hietalan tulkitsema versio

Jos tarkoitat Raskasta joulua -levyllä olevaa versiota, niin kuulin sen ensimmäistä kertaa juuri tänään. Ihan hyvä tuokin oli mutta pidän itse enemmän Viikatteen & Timo Rautiaisen versiosta.

"Dryad" kirjoitti:

X Japan: Weekend, Tears ja Forever Love

X Japanilta en ole muuta kuullutkaan kuin biisin "Longing", joka on Idän Sotureiden tunnusmusiikkina... ihan kiva sekin, mutta ei mitenkään erityisen tunteitaherättävä; ilmeisesti ei siis ole bändin parasta tuotantoa..

Best of World´s Finest.

2pac - Changes

Rap ei oikeen enää iske, mutta tämä on uskomaton kappale.

Slipknot - Circle

Tässä on sellaista herkkyyttä mitä Slipknotilta ei yleensä kuule.

Don Mclean - Vincent

Aivan mahtava kappale kertakaikkiaan.

Myös Epuilla ja Dingolla on monta koskettavaa biisiä.

"Sarppi" kirjoitti:
X Japanilta en ole muuta kuullutkaan kuin biisin "Longing", joka on Idän Sotureiden tunnusmusiikkina... ihan kiva sekin, mutta ei mitenkään erityisen tunteitaherättävä; ilmeisesti ei siis ole bändin parasta tuotantoa..

Itse asiassa Idän sotureissa soiva versio ei ole alkuperäinen, vaan muistaakseni kiinankielinen versio kappaleesta. Kokonaisuutena kappale on paljon parempi, muttei todellakaan yhtyeen parhaimmistoa.

Apulanta - Lupasit Mulle

Metallica - Nothing Else Matters

Def Leppard - Goodbye

Rammstein - Ohne Dich

Nirvana - Where Did You Sleep Last Night

Seether - Broken

Eve 6 - Girlfriend

Kuusumun Profeetta - Ei aurinko milloinkaan laske

Hieno, kaunis, koskettava, kuin aamukaste auringonnousussa.

The Smiths - How soon is now?

Epätoivoinen tarina nuoresta miehestä. Koskettava kaikessa yksinkertaisuudessaan.

The Cure - Lovesong

Goottirockin jumalten hienoin kappale, kuin rakkaudenvala rakastetun haudalla.

Uniklubi - Näiden Tähtien alla

Nightwish - Dead Boys Poem

Tästä saa kylmiä väreitä

Sonata Arctica - Fade To Black

Coveri tästä Metallican teoksesta, ja tämä on paljon, paljon koskettavampi kuin Metallican versio

Joe Satriani - Cryin

Kitarasooloa, mutta silti todella hyvä.

Nightwish - Beaty and the Beast

Koskettava, erittäin koskettava, varsinkin live-versiona

Nightwish - Creek Marys Blood

Uuden levyn paras, ja ainoa biisi levyltä, joka on sitä "aitoa Nightwishia"

Sonata Arctica - Replica

Ei erikoista sanottavaa

Nickel Creek - When You Come Back Down

Tämä se on kaunis biisi, vaikka onkin jotain ihme countrya. Jos kuuntelette tämän, älkää antako alun hämätä, kyseessä on todella hieno biisi

Stratovarius - Eagleheart

--------------


Nuo siis koskettavia, hyvät biisit sitten voi listata erikseen jonnekkin.

"Hatebreeder" kirjoitti:



Sonata Arctica - Fade To Black

Coveri tästä Metallican teoksesta, ja tämä on paljon, paljon koskettavampi kuin Metallican versio

Hohhoijaa. Toi Sonatan versiohan on ihan hirvittävää kuraa. Ihan käsittämätön raiskaus. Ehkä huonoin cover mitä olen ikinä kuullut keneltäkään bändiltä.
Koko biisin idea on vituillaan tässä Sonatan " mestarillisessa " versiossa. Koskettimet ja Metallica? Ei.

Metal Gear Solidin soundtrackilla Enclosure.

Hmm... koskettavimmat biisit

Evanescense - My immortal

Se vaan on koskettava...Ei sitä voi niinkään kuvailla...
Mutta jos meinaa tippa tulla linssiin niin eikös se tarkoita sitä, että se on aika koskettava biisi. (Tai siis sitä, että sitä on niin kauhea kuunnella, että alkaa itkettää, mut ei kyllä tässä tapauksessa.)
Huom. En kylläkään oo mikään niin herkkä, kuin voisi luulla.

3 doors down - Here without you

Aikalailla samat kuin äsken.'




Ja onhan niitä muitakin, mutta enpä nyt kerinnyt kirjotella.
Myöhemmin sit...

Tuli taas pari uutta hyvääja koskettavaa biisiä mieleen.

CMX - Kultanaamio
Loistava kipale, ja pidän muutenkin paljon CMX:n tuotannosta. A.W Yrjänän ääni on mahtava ja sanoituksetkin ovat koskettavia ja todella laadukkaita. Rankkaan kyllä CMX:n Suomen parhaimpien yhtyeiden joukkoon, ehdottomasti.

Kotiteollisuus - Tämän Taivaan Alla
Aika kokemattomana Kotiteollisuuden kuuntelijana sanon, että kuulemistani, eli Idältä, tämä on paras kipale. Sanat ovat hyvät ja muutenkin todella hyvää musiikkia.

"Kotiteollisuus.com" kirjoitti:
Sinkkonen harrastaa ratsastusta ja pieneläinten panemista. Hongisto tykkää juoda viinaa ja paskoa housuihinsa. Karmilan pääasiallinen tehtävä Kotiteollisuudessa on vittuilla soittajille. Hynysen synnytyksen teki hänen äitinsä, koska isä sattui juuri olemaan tupakalla.

Että näin...

Sir Elwoodin Hiljaiset Värit - Punainen Tupa
Ei ehkä Elwoodin paras biisi, mutta koskettavin silti. Sanat ovat laatua ja muutenkin hyvä. Ikävä kuolema kesällä Riku Järvisellä, mutta onneksi Elwood porskuttaa vielä eteenpäin.

"Mosse0" kirjoitti:

"Kotiteollisuus.com" kirjoitti:
Sinkkonen harrastaa ratsastusta ja pieneläinten panemista. Hongisto tykkää juoda viinaa ja paskoa housuihinsa. Karmilan pääasiallinen tehtävä Kotiteollisuudessa on vittuilla soittajille. Hynysen synnytyksen teki hänen äitinsä, koska isä sattui juuri olemaan tupakalla.

Tuo lainaamasi näyte on osoitus Jouni Hynysen loistavasta huumorista, jota kuka tahansa voi lukea Kotiteollisuuden sivuilta. Aiemmin ainakin sitä löytyi myöskin ilosaarirockin sivuilta, muistaakseni hän kirjoitteli jotain "kohti ilosaarta"-kolumneja tms. Kotiteollisuuden musiikki on suurimmaksi osaksi kuraa mutta niitä muutamia hyviä biisejä on pakko kuunnella vaikkapa vain siksi kun Hynynen on niin saatanan kova jätkä.

Stratovarius - Forever

Lyhyt, mutta sitäkin koskettavampi balladi.


Bon Jovi - Always

Tämä ei itseäni varsinaisesti kosketa, mutta naisia sitäkin enemmän. Sopii hyvin lämmittelybiisiksi.. toimivuus testattu.

Hitto, kun en ikinä jaksa vaivautua käyttämään editiä.

Nightwish - Moondance
Tämä on taattua Nightwishiä. Nightwish on hyvä bändi, mutta kun radiot menivät kesälä raskaamaan tämän soittamalla Nemoa joka toisena biisinä, niin siitä meni vähän maku.

Sonata Arctica - Shy
Sonatan rennoin pimputusbiisi, jonka voi kuunnella uudestaan ja uudestaan. Biisissä on myös hienot sanat.

"Mosse0" kirjoitti:
Nightwish - Moondance
Tämä on taattua Nightwishiä. Nightwish on hyvä bändi, mutta kun radiot menivät kesälä raskaamaan tämän soittamalla Nemoa joka toisena biisinä, niin siitä meni vähän maku.

Tuosta Nemosta sen verran, että biisi ei todellakaan ole hyvää Nightwishia. Ja kaikki ihmiset ajattelevat että Nightwish on huono yhtye, koska Nemo on aivan syvältä. Kukaan joka on kuunnellut Oceanbornia, Angels Fall Firstia ja Wishmasteria, ei voi sanoa että Nightwish on huono. Moondance on juuri tuota aitoa Nightwishia, josta Holopainen on puhunut (the nro. uno Nightwish fan, yeah thats me).

Nemo oli hyvä biisi, mutta kun sitä kuuli/kuulee joka perkeleen välissä, alkaa kyrsiä pahasti. Nightwishin paras levy on ylivoimaisesti Wishmaster, Century Child, tai Oceanborn (luettelinko liian monta?). Aidosta Nighwishista sen verran, että Wish I Had Angel ei todellakaan ole huono biisi ja on sitä aitoa Nightwishia.

Kuka on kuullut Nightwishin Over The Hills and Far Away? Niin, luulen että melko moni, mutta kuinka moni sen kuullut tietää alkuperäisen esittäjän. En nyt meinaa foormilaisia, sillä täällä on hitonmoisia musiikkitietäjiä, mutta näitä: "Naitvissi on para ku sillä o se oma piisi ouver the hills änd faar away!", tyyppejä on liian paljon maailmassa. Kun kysyn niiltä tämän biisin alkuperäisetä esittäjää, vastataan: "No Naitvissi!" tai "Ei kiinnosta!". Vanhojen arvostajat ovat hävinneet kokonaan, edes Eppuja ei enää arvosteta. "Se o suomihumppaa, kuka sitä kuuntelis."

Turhaa puhetta, mutta tulipahan sanottua. Over The Hillsin alkuperäinen esittäjänhän on Gary Moore. Ja eikös hän ole myös tehnyt sen?

Teinien "kehitystä" ja massan mukana kulkemista, duh? Tuo on kyllä surullista, tuskin kovnkaan moni nykyajan teineistä tietää Led Zeppelinin tai Pink Floydin. Metallican ja Maidenin he kyllä tuntevat, koska ne ovet vielä jotenkuten pinnalla, mutta jos kysyisi joltakin kuka Jimmy Page on, olisi vastaus varmaan joku näyttelijä. Ozzyakaan porukat eivät varmaan tuntisi, mikäli hänellä ei olisi sitä show'ta. Mutta onneksi minä kuulun näihin viksumpiin!

Ja Gary Mooren alkuperäinen versio on ylivoimaisesti paras. Nightwishin biisi on huono verrattuna siihen. Ja edelleenkin olen sitä mieltä että Wish I Had An Angel on Oncen huonoin biisi. En jostain syystä tykkää siitä.

Pink Floyd =

"Kumiorava" kirjoitti:
Ja Gary Mooren alkuperäinen versio on ylivoimaisesti paras. Nightwishin biisi on huono verrattuna siihen. Ja edelleenkin olen sitä mieltä että Wish I Had An Angel on Oncen huonoin biisi. En jostain syystä tykkää siitä.

Pah, kaikki tietävät Maidenin ja Metallican siksi, että he ovat kuuluisia. "Joo vähä Maiden ja Metallica on kovia, niillä on aina sellaset übersäröt." Ja muuten, minun luokaltani kukaan ei tiedä kuka on James Hetfield, vaikka kyllähän sieltä noita faneja löytyy. Menneisyydenstä nuorison muistiin on jäänyt vain nämä Heavy Metal yhtyeet. Jotkut jopa luulevat, että Whiskey in the Jar on Metallican omaa käsialaa. Miten nuoret eivät enää tunne Thin Lizzya tai Jimmy Hendricksia? Miten nuoret voivat arvostella musiikin sen mukaan, onko siinä säröä tai ei? Miksei ikäiseni ihmiset tunne edes Stratovariusta tai Sonata Arcticaa, vaan Kotiteollisuuden? Miten voi olla mahdollista, että Kotipeltoa pidetään nolona, koska hän on laulanut musiikkia Karhuveljeni Kodaan? Miksi musiikissa pitää aina laulaa jostain tappamisesta, kärsimyksestä tai sodasta, eikä rakkaudesta? Miksi kaiken musiikin pitää nykynuorison mielestä pyöriä purkkapopin ja Metallican/Iron Maidenin ympärillä, ja mitä vikaa on Nightwishin Beauty & the Beastissa ja Wishmasterissa? Mitä nauramistä on Nightwishin Deep Silent Completessa tai Passion and the Operassa? Mitä noloa on Tarja Turusessa tai klassisessa musiikissa? Nämä ovat kaikki aivan käsittämättömiä juttuja, jolle en löydä mitään selitystä.

"Hatebreeder" kirjoitti:
Miten nuoret eivät enää tunne Thin Lizzya tai Jimmy Hendricksia?

Niin tai Jimi Hendrixiä.

Miksei ikäiseni ihmiset tunne edes Stratovariusta tai Sonata Arcticaa

Voimme kiittää tästä MTV:tä, joka suoltaa joka päivä sitä samaa Rap/RnB -sontaa tunnista toiseen.
Tosin esimerkkisi ovat varsin kehnoja, koska kyseessä on kaksi varsin kehnoa yhtyettä, jotka tekevät vanhan kaavan powermetallia huonosti. Paremminkin voisi kysyä miksi monet nuoret eivät tiedä sellaisista powermetalpumpuista kuten Helloween, Runnig Wild, Rage etc. jotka ovat koko genren pioneerejä.
Suomalaisistakin löytyy Tarot, joka on tehnyt Marco Hietalan johdolla perusmetallia jo 80-luvun puolesta välistä saakka(Tarotin kaksi ekaa albumia parhaimpia suomalaisia metallikiekkoja).

Miten voi olla mahdollista, että Kotipeltoa pidetään nolona, koska hän on laulanut musiikkia Karhuveljeni Kodaan?

Koska... Kotipelto on nolo!

Miksi musiikissa pitää aina laulaa jostain tappamisesta, kärsimyksestä tai sodasta, eikä rakkaudesta? Miksi kaiken musiikin pitää nykynuorison mielestä pyöriä purkkapopin ja Metallican/Iron Maidenin ympärillä, ja mitä vikaa on Nightwishin Beauty & the Beastissa ja Wishmasterissa? Mitä nauramistä on Nightwishin Deep Silent Completessa tai Passion and the Operassa? Mitä noloa on Tarja Turusessa tai klassisessa musiikissa? Nämä ovat kaikki aivan käsittämättömiä juttuja, jolle en löydä mitään selitystä.

En jaksa uskoa, että asia on noin yksiselitteinen.
Musiikkia kuunnellaan fiiliksen mukaan. Joskus on mukava kuunnella hempeitä rakkausballadeita, mutta vitutuksen iskiessä ei tee mieli kuunnella Bon Jovin "Alwaysta" vaan silloin stereoista jyrää Slayerin "War Ensemble" tai jotain vastaavaa.
Monilla teini-ikäisillä (hevareilla) on tämä angstivaihe meneillään jolloin ei myönnetä, että kuunnellaan myös niitä hempeitä biisejä, koska se olisi liian noloa.
Muutenkin koko hevikulttuuri saa naurettavimmat muotonsa juuri näiden yläasteikäisten pelleilyjen takia. "Bodomi on paras, kaikki muut kaupallista paskaa!" <_<

Taaskaan en vaivaudu käyttämään edittiä, mutta väliäkös hällä.

Kolmas Nainen - Sahkökitara, hyvää tahtoa ja kavereita
Niiiiin ROCK ja niiiin totaalisen MAHTAWAA! Kolmas Nainen ON yksi Suomen parhaista bändeistä ylivoimaisesti. Tämä on niiiiin mahtava biisi!

Sähkökitarasta tuli mieleen, onko kukaan kuullut Joe Satrianin "Cryin" -nimistä biisiä

"Hatebreeder" kirjoitti:
Sähkökitarasta tuli mieleen, onko kukaan kuullut Joe Satrianin "Cryin" -nimistä biisiä

Kuultu on.
Ja kyllähän se kitara upeasti "itkee" kyseisessä biisissä.
Kuten Satriani yleensäkin, tämäkin biisi toimii parhaiten taustamusiikkina esim. koulutöitä tehdessä.

Queensryche - Revolution Calling


Pink Floyd, <3
kuunelkaa jotain bändin biisejä jos
haluatte kuunella koskettavaa musiikkia. Comfortably Numb on yksi kaikkien aikojen koskettavimmista kappaleista. Upea kappale.

Guns N' Roses - Estranged,
tämä on sitä koskettavaa Gunnareitten musiikkia parhaimmillaan.


Turha siitä on nyt valittaa, että nuoret tuntevat vain Metallican ja 'Maidenin. Hyvä että tuntevat edes ne. Televisiosta harvoin niitä edes näkee, kun kaikki maailman MTV:t ja kumppanit eivät niiitä pahemmin näytä. Voisin ruveta valittamaan miksi ihmiset eivät tunne Rainbowta tai Deep Purplea, miksi ihmiset eivät tunne Acceptia tai Led Zeppeliniä, miksi he eivät tunne Pink Floydia ja Judas Priestiä, miksi he eivät tunne Deathia tai Panteraa ja tuhansia muita, miksi, miksi, MIKSI? Täysin turhaa.
Mitä järkeä on valittaa miksi, että nuoriso tuntee Metallicat ja muut, mutta he eivät tunne Stratovariusta.

Monet oikeasti hevi-metallista kiinostuneet tuntevat vähän tuntemattomampiakin yhtyeitä, kuin Metallican ja Maidenin ja ne tuntemattomammat yhtyeet eivät yleensä ole yhtään sen huonompia. Ja kyllähän ne tuntemattomammat yhtyeetkin ovat olleet yleensä omana aikaan tunnettuja, mutta ne eivät ole selvinneet muistoissa niin kauan kuin muut tai ne ovat yksinkertaisesti hajonneet turhan aikaisiin.

Painissa on ihan sama juttu, tuskin moni nykyajan teinifani tietää kuka on ollut Freddie Blassie tai Ricky Steamboat etc.

"Hatebreeder" kirjoitti:

"Kumiorava" kirjoitti:
Ja Gary Mooren alkuperäinen versio on ylivoimaisesti paras. Nightwishin biisi on huono verrattuna siihen. Ja edelleenkin olen sitä mieltä että Wish I Had An Angel on Oncen huonoin biisi. En jostain syystä tykkää siitä.

Pah, kaikki tietävät Maidenin ja Metallican siksi, että he ovat kuuluisia. "Joo vähä Maiden ja Metallica on kovia, niillä on aina sellaset übersäröt." Ja muuten, minun luokaltani kukaan ei tiedä kuka on James Hetfield, vaikka kyllähän sieltä noita faneja löytyy. Menneisyydenstä nuorison muistiin on jäänyt vain nämä Heavy Metal yhtyeet. Jotkut jopa luulevat, että Whiskey in the Jar on Metallican omaa käsialaa. Miten nuoret eivät enää tunne Thin Lizzya tai Jimmy Hendricksia? Miten nuoret voivat arvostella musiikin sen mukaan, onko siinä säröä tai ei? Miksei ikäiseni ihmiset tunne edes Stratovariusta tai Sonata Arcticaa, vaan Kotiteollisuuden? Miten voi olla mahdollista, että Kotipeltoa pidetään nolona, koska hän on laulanut musiikkia Karhuveljeni Kodaan? Miksi musiikissa pitää aina laulaa jostain tappamisesta, kärsimyksestä tai sodasta, eikä rakkaudesta? Miksi kaiken musiikin pitää nykynuorison mielestä pyöriä purkkapopin ja Metallican/Iron Maidenin ympärillä, ja mitä vikaa on Nightwishin Beauty & the Beastissa ja Wishmasterissa? Mitä nauramistä on Nightwishin Deep Silent Completessa tai Passion and the Operassa? Mitä noloa on Tarja Turusessa tai klassisessa musiikissa? Nämä ovat kaikki aivan käsittämättömiä juttuja, jolle en löydä mitään selitystä.

Tässä mietin, että kyllä Strato ja Sonata ovat melko tunnettuja yhtyeitä, eikä korkeaäänistä Tarja Turustakaan kyllä nolona pidetä. Tai ainakaan en ole huomannut sitä pidettävän nolona, toisin kuin edellämainitsemani Eppu Normaali, se on suomihumppaa, se on noloa.

Yksi Suomen parhaista musiikintekijöistä on Juice Leskinen. Häntä(kään) ei enää arvosteta nimeksikään. Juice Leskinen - Kaksoiselämää ja Alice Cooper - Poison ovat ainoat biisit, mitä kuunnellessa vaivun ihmeelliseen transsiin, suljen silmäni ja annan ajtuksen lentää. Siihen eivät monet biisit pysty.

Ja eikös se olekaan Jimi Hendrix?