Muhah, tästähän voi tulla vielä hauskaa.
Voitko tosissasi väittää että Barretia kehitetään enenmpää kuin kertomalla että tällä on Marlena niminen adotiolapsi joka tuli Dyneltä?
ei. Sen lisäksi Barret on vain kiintiö-musta, joka on vain huono Mr.T kopio.
Sanotaan heti näin alkuun, että siitä on aikaa monta vuotta, kun olen viimeksi FF VII:aan koskenut, joten muistikuvani saattavat olla hiukan todellisuudesta poikkeavia, mutta yritä elää tämän kanssa. Edelleen, jokaisella hahmolla on oma osionsa pelissä, jossa he saavat hetken olla pääroolissa. Barretilla tämä tulee siinä vaiheessa juonta, kun ollaan menossa sinne kultaiseen huvipuistoon (jonka nimeä nyt en suostu muistamaan, olisiko ollut Gold Saucer tai jotain?), jolloin hän kertoo omasta historiastaan. Hänen osionsa päättyy sitten siihen, kun hänellä napsahtaa päässä ja joudutaan vankilaan, jossa Dynen kohtaaminen muutta hänen elämäänsä tietyllä tavalla. Kovanaaman roolin vetäjästä tulee henkilö, joka joutuu oikeasti kovaan paikkaan elämässään ja tämän myötä tajuaa tiettyjä elämänarvoja uusiksi. Ja Mr. T:n toinen käsivarsi ei ole tykki.
Cid: ainoa kohta missä Cid kehittyy hiukankin kiroilevan, katkeran ex-pilotti-lähtökohtansa ulkopuolelle on kun ollaa avaruudessa, missä paljastuu että se Shera ja Cid on niinq kusessa (jaksa pistää paremmin niin TeiniX-termi kelvatkoot)
Cid saa myös oman osionsa tämän pelin juonessa. Sekö on nyt sitten teini-ihQuiluangstia, jos mies on toteuttamassa unelmaansa matkustamalla ensimmäistä kertaa elämässään ulkoavaruuteen, mutta joutuukin vaikean valinnan eteen kun yksi hänen työntekijöistään jää lähtölaskennan aikana vielä korjailemaan moottoreita, mikä taas automaattisesti tietäisi kuolemaa? Teilläpäin taitaa teinien tappelut olla sitten hiukan astetta vakavampia. Tuon tapahtuman jälkeen miehestä tulee jokseenkin vittuuntunut koko elämää kohtaan, hän ei oikein pidä itsestään eikä muista. Cidin elämä muuttuu siinä vaiheessa, kun hän tosiaankin pääsee sinne avaruuteen, ja vieläpä tekemään sankaritekoa yrittämällä tuhota Sephirothin luoman meteoriitin. Hän saa rauhan itsensä kanssa, vaikka ne tietyt tavat ovatkin juurtuneet häneen.
EDIT. Jahas, nyt kun tarkemmin luin niin et viitannutkaan siihen muistelujuttuun, jossa Cid oli nousemassa avaruuteen ensimmäistä kertaa. Mutta tämä nyt ei muuta seikkaa miksikään.
Vincent: Tyyppi on täysin sivuhahmo, ja saa silti enenmmän aikaa ja tarinatilaa kuin Barret/Cid/Yuffie/Caih Sith yhteensä, se myönnettäkööt, mutta jää ainoaks Cloud-Tifa-Aieris akselin ulkopuolella.
Vincent ei itseasiassa ole millään asteella pelkkä sivuhahmo. Hänen historiansa ja tekonsa ovat vahvassa liitoksessa sekä Cloudiin, Sephirothiin, Shinraan ja Hojoon, vaikka hän ei näitä tunnekaan ennen Cloudin tapaamista. Vincentin mukanaololla ollaan ilmeisesti yritetty hakea jonkinlaista kohtalon leikkiä pelin juoneen, ja tässä onkin onnistuttu melko hyvin. Hän oli yksi niistä Hojon uhreista, jonka normaali elämä muuttui kirjaimellisesti painajaiseksi erilaisten kokeiden takia. Hän on yksinäinen susi, joka tuntee kuitenkin veljeyttä Cloudia ja kumppaneita kohtaan, ja lähtee heidän mukaansa ei pelkästään auttaakseen heitä, vaan maksellakseen omia kalavelkojaan myös. Vincent on hahmona hyvin mystinen ja mielenkiintoinen, oikeastaan mielenkiintoisin hahmo pelissä heti Sephirothin jälkeen.
Yuffie: Okei, juoksen-karkuun-ilekää-isukkia stoori. kliseistä, ja niin vähän verrattuna C-T-A-Akseliin
Okei, myönnän että Yuffien rooli pelissä on melko mitäänsanomaton, mutta hän toimiikin eräänlaisena lisänä koko hommaan. Hän ei ole liitoksissa pelin muihin hahmoihin oikeastaan mitenkään, hän vain lähtee poppoon mukaan tiettyjen tapahtumien jälkeen, joita en nyt tässä jaksa selostaa. Jokainen pelin pelannut tietää.
Caith Sith: Reeve, se on ainoa mitä kerrotaan.
Caith Sith on lelu, robotti jota ohjaa kissa. Shinra loi hänet, estääkseen ja häiritäkseen Cloudin ja muiden aikeita. Caith Sith kuolee temppelissä jossa black materia sijaitsee, ja hänen tilalleen tulee uusi Caith Sith. En nyt enää suostu muistamaan, mikä sai hänet Cloudin ja muiden puolelle, mutta olkoon. Caith Sith on siis Yuffien tapaan pelkkä sivuhahmo, mutta c´mon, iso lihava valkoinen lelu jota ohjaa kissa? Tarvitseeko sellainen mitään omaa suurta osiotaan pelissä? Caith Sith vain on, se on eräänlainen huumorin viljelijä koko pelissä, ei hänen roolinsa ole tarkoituskaan olla suuri.
Ja kyllä, Red on "Wanha ja Wiisas", vaikkakin rotunsa puolesta nuori. ja se on Bugenhagen, ei Boogemhaagen.
Ja kyllä, Red on nöyrä oppilas Boogenhaagenin edessä. Se ei tee hänestä vanhaa ja viisasta, mikäli hän heittelee muutaman viisauden sisältävän lauseen pelin aikana. Redin rooli pelissä on hyvin keskeinen, jopa keskeisempi kuin voisi uskoa. Hän on monien muiden tapaan joutunut Hojon uhriksi, ja hänen kylänsä historia on merkittävässä asemassa koko pelin tarinassa. Vaikka hän oliskin vanha ja viisas, niin mitä sitten? Mikä tässä nyt edes oli pointti?
Se lausutaan Boogenhaagenina, ja siksi sitä myös meilläpäin sanotaan. Ja sanoin sitäpaitsi Boogenhaagen, en Boogemhaagen. Mitä jos jättäisit nämä turhanpäiväiset pilkunnussimiset väliin, ja keskittyisit itse asiaan, hmm? PS. Lause alkaa isolla kirjaimella.
Pointti on se, että jokainen tarina vaatii päähenkilönsä, auttamatta jotkut saavat enemmän huomiota kuin muut, eihän koko touhussa ole muuten mitään mieltä. Kenties siinä FF VI:ssa ne kaikki omat hahmot ovat sitten päähenkilöitä, mutta siltihän ne saavat paljon enemmän huomiota kuin jotkut muut pelin tyypit. Ei missään voi olla niin, että kaikki pelissä/elokuvassa/missatahansa jutussa kaikki mahdolliset persoonat saisivat yhtä paljon huomiota. Tässähän se koko idea piileekin, FF seiskassa päähenkilöinä ovat juurikin Cloud, Aeris ja Sephiroth, ja ehkä jopa Tifa. Näin se vain menee, ja hyvä niin. Ne muut saavat kyllä ihan kiitettävästi hjo huomiota muutenkin, ja varsinkin kun heille on tosiaan panostettu ne omat pienet hetkensä pelin keskipisteenä jossain vaiheessa peliä.
Luitko postiani ollenkaa Ankka? Hölisin graffoista juuri siksi että Seiskaa hehkutetaan juuri niistä, ittelleni niillä ei ole paskaakaan väliä, vai hehkuttaisinko kutosta muuten parhaaksi, hmm?
Luin luin. Eihän ne VII:n grafiikat itsessään pelistä millään tavalla hyvää tee, mutta ne grafiikat luovat tiettyä yksilöllistä tunnelmaa koko peliympäristöön. Jos sinulla ei ole paskaakaan väliä niistä, niin miksi edes mainitsit ne?
Aeriksen kuolema suurin juttu? Puh-leese, Jenkeissä ehkä. Suikoden 2 teki saman Nanakilla ja FFV Galufilla vuosia ennemmin, ja Galufin jos jonkun kuolema oli turha, pelissä on vain viisi pelattavaa hahmoa, joista Krilen lisäys oli TÄYSIN turha, Galuf olisi saanut olla loppuun asti.
Aeris oli valittu, hän on seiskan todellinen päähenkilö. Vain hänen white materiallaan maailma voisi pelastua, ja Sephiroth tiesi tämän, siksi hän tappoikin Aeriksen. Tämän takia Aeriksen kuolema on hyvin merkittävä seikka pelissä, itseasiassa kaikki mitä pelissä tapahtuu liittyy jotenkin Aeriksen kuolemaan. Tehköönkin joku jonkun vuosia aiemmin, mitä sillä on merkitystä jos joku tekee sen vielä paremmin.
Ja lopussahan tiedetäänkin se hieno juonenkäänne, missä kaikkivoimainen Holy taika (joka siis tuli white materiasta Aeriksen rukouksen kautta) pystyykin vain hidastamaan Sephirothin black materian avulla kutsumaa Meteoria. Shocking, mutta sitten maailma itse tuleekin itse peliin: Kaikki ne kuoleet henget joiden sielut ovat päässeet lifestreamiin maailman historian aikana, lähtevät liikkeelle kohti meteoria, ja lopulta tämä lifestream saakin tuhottua sen. Koko pelin ajan mietitään sitä, saavuttiko Aeriksen rukous maapallon sisimmän, mutta todellisuudessa sillä ei ollutkaan mitään merkitystä, sillä maapallo puolustaisi itse itseään.
Ja Galuf sentään kaatui taistellen yksin Ex-Deathia vastaan.
Wau, Aeris kuoli rukoillessaan.
Ja Kefka: Koko hahmon pointti on se että sillä ei ole rationaalisuuden häivääkään, kaveri tuhoaa maailman vain siksi että pystyy siihen ja siksi että nauttii siitä, se ei oo mikään vallanhaluinen monsteri(Ultimecia, Chaos, Necron, Ex-Death), ei jumalkompleksinen prettyboy (Sephy, Kuja, Seymour) Vaan pelkästään erittäin paha ja sairas ihminen. ja kaikkein uniikeinta Kefkassa oli se, että se oli tyyppi jota rakasti vihata, puolen FFVI:n hauskoista hetkistä oli Kefkan aiheuttamia.
En nyt sano tuosta FF VI:sta mitään, sillä en sitä ole pelannut. Luultavasti tykkäisin siitä paljon, mutta tuo kyllä kuulostaa juuri sellaiselta, että siinä ei ole mitään järkeä. Hän tuhoaa koska pystyy...minäkin pystyn paskantamaan kaupan kassalle, mutta en tee sitä koska siinä ei ole mitään järkeä. Kukaan ei hyödy siitä mitenkään.
Ja nyt olet hakoteillä, Necron ei ole vallanhaluinen. Hän haluaa auttaa kaikkia eläviä olentoja tappamalla heidät, jonka jälkeen on vain zero point, eli ei mitään. Ei kärsimystä, ei nautintoa, ei elämää, ei kuolemaa. Se oli hänen näkemys, ei se tee hänestä vallanhaluista pahaa.
Ja Sephirothin hienoudet olen jo kertaalleen sanonut, joten ei siitä sen enempää.
Ja Sephiroth, kaverissa ei ollu järjen hiventäkään. "Tuhoan maailman, jotta se parantaa itsensä lifestreamilla, tehden minusta jumalan!" siis c'mon, Se oli selvää harhaluulosuutta. Ja Jenova-celit, ne ei "tehny" Sephystä sellasta ku se oli, se oli herran oma valinta, vai miski luulet että cloud ei ollu samanlainen? Saman käsittelyn seki sai.
Hänessähän juuri on sitä järkeä. Etkö itse muka haluaisi tuntea olevasi jumala? Sephiroth on henkilö, joka alkoi janota kostoa ja valtaa sen jälkeen kun sai tietää mitä hänelle tehtiin.
Ja en edelleenkään ole väittänyt, että Jenovan solut olisivat tehneet Sephirothista sellaisen, vaikka käytännössä tekivätkin. Ne eivät pakottaneet Sephirothia tekemään mitään, mutta Sephiroth valitsi tekevänsä jotain. Miksi? Koska hän ymmärsi sen seikan, että Jenovan avulla hän voisi saavuttaa kostonsa ja kaiken sen vallan, mitä hän alkoi havitella. jenovan avulla hän luuli olevansa voittamaton.
Solo Character Challenge: Peli Läpi käyttäen VAIN YHTÄ HAHMOA, KOKO AJAN. kaksi muuta kokoajan KO.
No huhhuh, tuo nyt menee jo jonkinlaiseksi pippeli pyöritykseksi. Sinulla ei todellakaan ole siis mitään muuta tekemistä kuin pelata. Itse pelaan Final Fantasyja juurikin tunnetilan takia, se on todellisuudesta viikoiksi poissulkeva kokemus jollaista en ole minkään muun pelin kohdalla pystynyt tekemään. En pelaa näitä pelejä itse viihteen takia, vaan siksi että se antaa minulle ikimuistoisia kokemuksia - niin oudolta kuni tämä saattaakin kuulostaa. Ilmeisesti sinä pelaat näitä ihan viihteen takia, et katso näitä pelejä samalla tavalla kuin minä.
Ja SSC, kuten muutkin Challenget, ovat vain nille joka haluavat ottaa pelistä kaiken irti, katsoa kuinka suurilla rajoitteilla pystyy läpäisemään pelin.
Itselläni ei tällaiseen ainakaan riitä mielenkiinto, se on jo enemmän kuin tarpeeksi mikäli pystyn vetämään pelin pahimman vastuksen läpi. Aloitan sitten vaikka jonkun toisen FF pelin pelaamisen mielummin kuin yritän havitella jotain FF kuninkuutta. Paljon palkitsevampaa.
Suck on that.
Jälleen tulee esille tämä sinun tarpeesi egoilla saavutuksilla joita sait tehtyä pelissä. Vittu kun muuten kiinnostaa, oot kyllä tosi kova jätkä. Rispektiä mään!11!
Ja jos vielä löytyy muomauttamista, niin siitä vaan, ei oo eka kerta ku pistä FFVII-fanipojan syömään sanansa ja tunnustamaan tappionsa.
Hahah, minkähän helvetin tappion? Luuletko tosiaan että pystyt murtamaan oman MIELIPITEENI...siihen ei pysty mikään voima tässä maailmassa. Kuulostaa kyllä todella nololta tuo sinun uhoamisesi, yrittäisit nyt edes.
ja btw, sarjan koolein pahis EI ole sephiroth EIKÄ Kefka, Vaan Gilgamesh.
Hyvä kun perustelit.