Foorumiarkisto

Graafisesta toteutuksesta King Kong Bundyn kokoinen kasa arvostusta rakkaalle Supermacille!

Huom! Vaikka postaankin topicin avauksen jo nyt, ei äänestysaika ole vielä alkanut. Äänestysaika alkaa vasta Final Resolutionin jälkeen. Sanottakoon nyt päivämääräksi 21.12. (ensi maanantai). Äänestysaika loppuu 5. tammikuuta 2010. Avaan topicin jo nyt osittain myös siksi, että parissa minuutissa kyhätyistä ja lähes täysin perustelemattomista vastauksista vältyttäisiin tällä kertaa. Ja että jokainen sisäistäisi nyt vihdoinkin sen, mitä "vuoden yliarvostetuin" -palkinnossa haetaan (hitto soikoon) takaa! Jos Batista voittaa pystin kolmannen kerran peräkkäin, tapahtuu jotain hirveää. Sama pätee myös "vuoden aliarvostetuin" -palkintoon, vaikka se nyt onkin hieman paremmin hallussa. Silti jotkut neropatit äänestävät vieläkin niitä valveniksiä ja charliehaaseja. No, se siitä saarnasta. :D

<center>

Jo muinaisista ajoista lähtien ovat esi-isämme kokoontuneet yhteen suunnilleen tänä aikana vuodesta. Ruokana näissä kokouksissa on toiminut verenhimoiset väitteet, juomana tehokkaat perustelut ja puheenaiheena vuoden aikana tapahtuneet — usein politiikkaan liittyvät — asiat ja muutokset. Mutta kun kaikki turhat, tylsät ja kuivat puheenaiheet on käsitelty loppuun, vedetään viinapullot esiin ja aletaan puhua, no, mistäs muustakaan kuin showpainista! Milloin joku painija on kuollut, milloin jokin mestaruusvyö työnnetty väärän ihmisen käsiin. Milloin joku painija on tehnyt kansainvälisen läpimurtonsa, milloin jokin showpainiyhtiö on näkyvästi parantanut tai huonontanut tuotannonsa laatua. Niin tai näin, tänäkään vuonna painijoiden kuolemilta, mestaruusvöiden tympeältä bookkaamiselta, nuorten painijoiden läpimurroilta tai showpainiyhtiöiden kehityksiltä — suuntaan tai toiseen — ei vältytty. Toisaalta se oli hyvä juttu, toisaalta huono. Meidän tehtävämme ei kuitenkaan ole jäädä pohtimaan moisia asioita, vaan se on jotain paljon hauskempaa — äänestää taas kerran sekä vuoden parhaita että huonoimpia asioita, sillä WrestlingAlertin viralliset Awardsit ovat jälleen täällä!

Vuosi 2009 oli — ainakin rakkaassa wrestling-unversumissamme — varsin mehukas vuosi. Suurimman pommin pudotti legendaarinen Hulk Hogan liittymällä Total Nonstop Actionin riveihin ja pistämällä pystyyn Hulkamania-nimellä kulkeneen kiertueen Australiassa. Muihin valtavan jättimäisiin shokkeihin on syytä luetella Jeff Hardyn lähtö World Wrestling Entertainmentista, Umagan menehtyminen, WWE:n erikoiset PPV-uudistukset, Jeff Jarrett — Karen Angle — Kurt Angle -kolmiodraama sekä se, että WWE päätti tehdä Sheamus-nimisen painijan kanssa ns. lesnarit. Vuoteen mahtui siis monia uutisia, jotka shokeerasivat kansainvälistä painiyhteisöä äärimmäisen paljon. Mitä muuta vuoteen sitten mahtui? No, niitä hyviä ja huonoja puolia, niin kuin aina. Vuosi oli siis yllätyksellinen, mutta miten kävi laadun kanssa?

Vastaus kuuluu: vaikka mitä. WWE kulki PPV:illään ikään kuin jatkuvaa vuoristorataa, kun taas TNA:n laatudiagrammi ei tehnyt mitään jatkuvia harppauksia — päinvastoin. Rakkaan Dixie-tädimme TNA nimittäin tuotti hyvän Genesis-PPV:n jälkeen melko huonoja PPV:itä kuin liukuhihnalta tason pysyessä koko ajan melko matalana, mutta mitä pidemmälle vuotta edettiin sitä paremmaksi TNA:n PPV:t muuttuivat — ja diagrammi teki yhä sitä samaa tasaista liikettään, tällä kertaa tosin ylöspäin. Etenkin Bound for Glory ja Turning Point saivat valtavaa ylistystä (joskin heikot ostoluvut ainakin jos IGN:n Matt Fowleriin on luottaminen) eikä Slammiversarykään ilman kiitosta jäänyt. WWE:n parhaimmistoon taas kuuluivat kovasti ylistetty No Way Out, sitä seurannut WrestleMania, onnistunut SummerSlam ja vain viisi ottelua tarjonnut Bragging Rights. Harmi vain, ettei WWE kyennyt ylläpitämään edellä mainittujen PPV:iden tasoa läpi vuoden, vaan sekaan mahtui rutkasti myös huonoja PPV:itä. Oli miten oli, kokonaisuudessaan sekä TNA että WWE tarjosivat kuluneen vuoden aikana hyviä PPV-esityksiä ainakin aina aika ajoin. Kiitos siitä heille.

Mites uusien painijoiden pushaus sitten? TNA:n saldo jäi silmänräpäyksessä tähdeksi tehdystä Desmond Wolfesta ja oikeastaan D'Angelo Dinerostakin huolimatta ikävä kyllä melko vähäiseksi (mieleeni juolahtavat miespainijoista ainoastaan Cody Deaner ja Jesse Neal), mutta sitä paikkasi se, että main event -divisioonaa muutettiin kertaheitolla kiinnostavammaksi lähettämällä turha ja tarpeeton Main Event Mafia -klaani roska-auton kyydissä kaatopaikalle ja antamalla muun muassa AJ Stylesin, Danielsin ja Samoa Joen tähdittää PPV:itä ja muutenkin vallata enemmän tv-aikaa — jota he todellakin olivat ansainneet. Myös Matt Morgania ja Hernandezia TNA alkoi ihan toden teolla pushaamaan vuoden aikana, joten on väärin väittää, etteikö TNA muovaisi uusia kasvoja tittelikuvioita varten.

WWE:ssä meno oli toisenlaista. Uusia painijoita tuotiin — tuttuun tapaan — läpi vuoden kuvioihin mukaan. Merkittävin läpimurtotähti lienee "Breakout Star of the Year" -Slammy-palkinnonkin voittanut tuore WWE-mestari Sheamus, mutta ei ole soveliasta unohtaa myöskään Tyson Kiddiä, Yoshi Tatsua, Drew McIntyrea ja Abraham Washingtonia. Debyyttinsä tänä vuonna tehneiden painijoiden lisäksi WWE teki "hitaasti mutta varmasti" -logiikallaan jo aiempina vuosina painineista tyypeistä varsin vahvoja midcardereita, ja syntyipä siinä sivussa muutama supertähtikin: Kofi Kingston ja John Morrison jo kolkuttelevat main event -tason ovia, The Miz on overimpi kuin koskaan ennen, Legacyn jätkät saivat paljon ruutuaikaa läpi vuoden, Dolph Ziggler otteli neljän PPV:n aikana kolme kertaa Intercontinental-mestaruudesta ja saimme tutustua Zack Ryderin tapaisiin hemmoihin, jotka palasivat takaisin uudella gimmickillä varustettuna.

Ai, haluatte muka nyt jo päästä kategorioihin käsiksi? No, ehkä innostuin sepittämään turhan pitkän alkupuheen. Eli siis, kuten vuosina 2007 ja 2008 nähdään tänäkin vuonna jo tutuksi tulleet kategoriat aina roskakategoria-crapista "The Kategoria" kultakategoriaan. Onko kielesi solmussa? Hyvä. Homman nimi lienee selvä, joten eiköhän hypätä suoraan itse asiaan, eli varsinaisten palkintojen esittelyyn. Jos et jostain syystä lukenut äänestysaikailmoitusta viestin alussa, tee se nyt. Palkinnoista vielä sen verran, että tällä kertaa — viime vuoden katastrofaalisen menestyksensä takia — ei "vuoden chantti" ja "vuoden DVD" -pystejä anneta. Sen sijaan niiden tilalle tulee kaksi upouutta palkintoa, joista sitten kerron myöhemmin lisää...




1. Vuoden huonoin painija
Vuoden 2007 voittaja: Big Daddy V
Vuoden 2008 voittaja: Big Daddy V

– Vuosien 2007 ja 2008 voittaja tiivistänee tämän palkinnon tarkoituksen hyvin. Itse asiassa koko pystin voisi nimetä Big Daddy V -palkinnoksi. Kyseinen läskivuori ei kuitenkaan — harmi kyllä — kykene tekemään hattutemppua voittamalla pystiä kolmatta kertaa putkeen, sillä tänä vuonna Vince päätti olla kiduttamatta meidän aivosolujamme pitämällä kokonaan Viscera-vapaan vuoden. Luojan kiitos. Mutta löytyy niitä visceroita siitä huolimatta. The Great Khali aiheutti tänä(kin) vuonna harmaita hiuksia ja kohonneita verenpaineita, Mark Henry sai jonkin verran paskaa niskaansa (etenkin MITB:n aikoihin), Cody Deaneria vihattiin kuin pirulaista, Kevin Nash alkaa jo olemaan yhtä hidas kuin järjenjuoksu Eugene-hahmon pääkopassa eikä The Big Show'kaan kaikkia viihdyttänyt — ei ainakaan ennen Jeri-Show-aikaa. Nyt on kuitenkin syytä jättää persoonalliset kaunat sivuun, sillä vaikka moni vihaisikin esimerkiksi Triple H:ta sydämensä kyllyydestä, on huutava vääryys kutsua miestä vuoden huonoimmaksi painijaksi. Tässä äänestetään sitä painijaa, jolla oli eniten vajavaisuuksia kehätyöskentelyn laadussa, promoissa, ilmeissä, eleissä, liikehdinnässä ja oikeastaan kaikessa! Kuka oli yksinkertaisesti huonoin — tai suomalaisittain paskin — painija vuonna 2009?


2. Vuoden huonoin feudi
Vuoden 2007 voittaja: Batista vs. The Great Khali
Vuoden 2008 voittaja: Armando Alejandro Estrada vs. Colin Delaney

– Hyvien feudien huono puoli on se, että niiden loistavuus saa huonot feudit näyttämään... erittäin huonoilta. Jos kaikki feudit olisivat tasoa Batista–Khali tai Estrada–Colin ei vuoden huonoimmista feudeista olisi puhetta. Toisaalta on ihan hyvä, että kaikki feudit eivät ole samaa tasoa noiden feudien kanssa. Enivei, tämän vuoden huonoimpia feudeja nostettaessa pöydälle on pakko mainita ainakin se iki-ihana Chavo Guerrero vs. Hornswoggle, hirvittävä ODB vs. Cody Deaner, järkyttävä Santina Marella vs. Vickie Guerrero ja tylsä Kane vs. The Great Khali. Muitakin vaihtoehtoja on vaikka kuinka, joten valinnanvaraa luulisi ainakin olevan riittävästi. Mikä feudi oli sinun mielestäsi niin tylsä, ärsyttävä ja surkea, että olet valmis nimittämään sen vuoden huonoimmaksi feudiksi?


3. Vuoden huonoin ottelu
Vuoden 2007 voittaja: Hornswoggle vs. The Great Khali (Survivor Series 2007)
Vuoden 2008 voittaja: Chavo Guerrero vs. Kane (WrestleMania XXIV)

– Jos otetaan huomioon, että viikossa on viisi showpainiohjelmaa ja showpainiohjelmassa noin 5 ottelua, me näemme viikossa 25 ottelua. Viikkoja on vuodessa 52, joten voidaan todeta, että me näemme vuodessa n. 1300 tv-ottelua. Tähän kun vielä lisätään PPV-lähetykset ja pienempien promootioiden ottelut, luku kasvaa todella suureksi. Ja silti, silti on olemassa otteluita, jotka jäävät muistoihimme äärimmäisen kamalina ja surkeina tapauksina. Vuoden 2007 voittaja Khali–Hornswoggle ja vuoden 2008 voittaja Chavo–Kane ovat esimerkkejä juuri sellaisista otteluista, jotka ovat erottuneet surkeudellaan niistä lähes 1500 muusta matsista hurjalla tavalla. On hullua kuvitella, että moinen erottuminen on mahdollista, mutta niin se vain on. Tänäkin vuonna muutama infernaalinen esitys teki niin. Ainakin Vickie Guerreron ja Santina Marellan Hog Pen -ottelu, Genesiksen Sheik Abdul Basir vs. Shane Sewell, umpitylsä John Cena vs. The Big Show -ottelusarja ja SummerSlamin Kane vs. The Great Khali olivat varsin surkeita tapauksia. Lisääkin vaihtoehtoja löytyy oikein runsaasti, joten tässäpä teille varsinainen pähkinä purtavaksi.


4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Vuoden 2007 voittaja: Mr. McMahonin kuolema
Vuoden 2008 voittaja: The Great Khali Kiss Cam

– Mikä segmentti oli mielestäsi sellainen, että se sai sinut näkemään punaista ja toivomaan jokaisen siinä esiintyneen hahmon äkillistä menehtymistä? Saiko jokin segmentti liikaa aikaa? Ehkä The Abraham Washington Show ärsytti sinua? Entäs se kammottava ODB:n talk show? Suiciden ja Mike Tenayn keskustelu? Santina Marellan segmentit? Tässäkin palkinnossa voi äänestää vaikka mitä. En ihmettelisi, jos pahamaineinen Piggy James -segmenttikin saisi tässä äänestyksessä menestystä. No, mikä oli vuoden ärsyttävin segmentti?


5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Vuoden 2008 voittaja: CM Punkin pushin kuseminen

– Jep, tämä palkinto teki debyyttinsä vasta viime vuonna. Silloin voittajaksi nousi CM Punkin pushin kuseminen, ja uskoakseni sama (minun mielestäni outo) asia saattaa käydä tänäkin vuonna – Punkin bookkausta kun on kritisoitu melko rajuunkin sävyyn. Jotta emme kuitenkaan jäisi pelkästään siihen, ketä on pushattu ja ketä ei, valotan hieman lisää tämän palkinnon ideaa. Ei siis ole tarkoitus ainoastaan äänestää sitä, onko jonkun painijan push mennyt pilalle vai ei, vaan kuten palkinnon nimestäkin jo tajuaa, äänestetään palkinnossa vuoden pettymystä – liittyi se sitten pushiin, johonkin tiettyyn otteluun tai vaikkapa uuteen selostajakokoonpanoon. Ehkä joku ei pitänyt Sheamuksen mestaruusvoitosta? Ehkä jonkun makuun ei ollut CM Punkin Money in the Bank -voitto? Miten olisi Petey Williamsin potkut? Mr. Kennedyn potkut? Undertakerin mestaruusvoitto HIAC-PPV:ssä? Vaihtoehtoja on uskomattoman paljon.


6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Vuoden 2008 voittaja: Finlay

– Äsköisen palkinnon tapaan teki myös tämä palkinto debyyttinsä vasta viime vuonna. Silloin voittajaksi äänestettiin Finlayn ja Hornswogglen tunnari. Miten käy tänä vuonna? Dominoivatko tutut ja turvalliset tunnarit taas äänestystä, vai nouseeko jokin uusi biisi yllätysvoittajaksi? Ehkä joku on saanut tarpeekseen esimerkiksi Zack Ryderin, Abraham Washingtonin, Drew McIntyren tai World Eliten tunnareista? Ehkä Santina Marellan teemabiisi sai sinut itsemurhan partaalle? Kakistakaa ulos.


7. Vuoden huonoin gimmick
Vuoden 2007 voittaja: Big Daddy V
Vuoden 2008 voittaja: The Great Khali

– Hurjan monsteripainoitteiselta näyttää viime vuosien voittajat. Ehkä tänäkin vuonna jostain hirviöstä on ainesta voittajaksi? Tai sitten esimerkiksi Santina Marella on vahvoilla kamalalla cross dresser -hahmollaan? Chris Masters? Cody Deaner? Tyler Reks? Abraham Washington? Suicide? Vaihtoehdot ovat tässäkin palkinnossa loputtomat. Ehkä Khali ottaa toisen voiton putkeen? Jää nähtäväksi. Yksi asia on kuitenkin varmaa: crap-kategoria päättyy tähän, ja on aika siirtyä pronssiseen kategoriaan!




8. Vuoden lopetusliike
Vuoden 2007 voittaja: Sweet Chin Music
Vuoden 2008 voittaja: Air Bourne

– Kaksi vuotta sitten voitti potku leukaan, vuosi sitten takaperinvoltti kulman päältä. Tänäkin vuonna voi pokaali ihan hyvin mennä jommalle kummalle kyseisistä liikkeistä; ovat ne vaan niin pirun komeita finishereitä. Toki vaihtoehtoja on monia muitakin. Vanhojen tuttavuuksien lisäksi on mahdollista äänestää vaikkapa Zig Zagia, Starship Painia, Sheamuksen Crucifix Powerbombia tai Desmond Wolfen Lariatia. Minä ainakin olen niin kauan tyytyväinen, kunhan The Mizin kuiva Skull Crushing Finale ei kahmi ääniä.


9. Vuoden sisääntulomusiikki
Vuoden 2007 voittajat: Chris Jericho / Shawn Michaels
Vuoden 2008 voittaja: Randy Orton

– Vuonna 2007 kävi siis niin ikävästi, että palkinto piti jakaa kahden painijan kesken. Viime vuonna moista ongelmaa ei onneksi ollut; voitto meni ylivoimaisesti Randy Ortonille hänen uuden "Voices"-tunnarin ansiosta. Tänä vuonna vanhojen klassikoiden lisäksi uskoisin vahvoilla olevan ainakin Sheamuksen, Hart Dynastyn, Christianin, Dolph Zigglerin ja Zack Ryderin tunnarit, mutta kenties Yoshi Tatsun tai Ezekiel Jacksoninkin teemabiisit voisivat yllättää voittamalla äänestyksen? Myös TNA:lta löytyy hyviä sisääntulobiisejä, mutta ainakin viime vuosien perusteella tämä palkinto on ollut melko WWE-voittoinen. No, mikä biisi voittaa?


10. Vuoden paluu
Vuoden 2007 voittaja: Chris Jericho
Vuoden 2008 voittaja: John Cena

– Tässä voi siis äänestää joko sellaista painijaa, joka tekee täyspäiväisen paluunsa pitkältä tauolta, sellaista painijaa, joka tekee paluun sairastuvalta tai sellaista painijaa, jonka paluu oli pelkkä "one night stand". On siis yhtä oikeutettua äänestää tämän palkinnon voittajaksi niin Christiania kuin Rob Van Damiakin. Muitakin vaihtoehtoja on paljon, vaikka tämä vuosi ei paluiden kannalta ollutkaan yhtä voitokas kuin edellinen vuosi. Joka tapauksessa ainakin The Undertakerilla, Shawn Michaelsilla ja Ricky Steamboatilla pitäisi olla jo mainituiden Christianin ja RVD:n lisäksi saumoja voittoon. Kuka teki sinun mielestäsi vuoden hienoimman paluun?


11. Vuoden "turn"

– Tämä on ensimmäinen tänä vuonna debytoivista palkinnoista. Äänestyksessä haetaan siis vuoden hienointa turnia, oli se sitten käännös hyviksestä pahikseksi tai pahiksesta hyvikseksi. Ainakin Batistan turn Bragging Rightsissa, Samoa Joen turn Slammiversaryssa, CM Punkin hitaasti mutta loistavasti edennyt turn ja Matt Hardyn suurenmoinen turn Royal Rumblessa ovat jääneet hienosti mieleen. Turnien kannalta tämä vuosi olikin varsin komea, sillä etenkin ME-nimet kääntyvät melko harvoin ainakin jos verrataan Attitude-ajan meininkiin. Juurikin turneilla saadaan aikaan erittäin kuumia feudeja, joista hyvinä esimerkkeinä onkin juuri Batista–Mysterio ja Jeff–Matt. Kunniamaininnat myös Danielsin ja Eric Youngin turneille.


12. Vuoden segmentti
Vuoden 2007 voittaja: "I will never retire!"
Vuoden 2008 voittaja: Ric Flairin jäähyväiset

– Haha, muodostuupa viime vuosien voittajista ironinen pari. Kolmatta kertaa putkeen Flair tuskin tätä palkintoa kynsiinsä enää saa, joten on syytä kääntää katseet toisiin naamoihin. Homman nimi on siis seuraavanlainen: mikä oli mielestäsi vuoden mieleenpainuvin ja vaikuttavin segmentti? Ehkä kyseessä oli se segmentti, jossa Randy Orton suuteli Stephanie McMahonia? Kenties pidit eniten Kofi Kingstonin Madison Square Garden -hetkestä? Joitakin saattoi miellyttää eniten Desmond Wolfen debyytti, joitakin Big Show'n paljastuminen Vickien rakastajaksi, joitakin Shockmasterin toinen tuleminen. Vaihtoehdoista ei tässäkään palkinnossa luulisi olevan pulaa.


13. Vuoden gimmick
Vuoden 2007 voittaja: AJ Styles
Vuoden 2008 voittaja: Edge

– AJ Styles, Edge ja... kuka? Melko suurella varmuudella uskaltaisin epäillä CM Punkia tämän pystin voittajaksi tänä vuonna, mutta kyllähän monella muullakin hepulla on mahdollisuuksia voittoon. Esimerkiksi Randy Ortonin gimmick oli alkuvuonna erittäin kuumaa tavaraa eikä Matt Hardykaan huono ollut heel-roolissaan. Muita maininnanarvoisia hahmoja olivat Zack Ryder, kestosuosikki Santino Marella, D'Angelo Dinero, heel-Batista ja Daffney. Mikä gimmick nousee vuoden parhaimmaksi?


14. Vuoden manageri
Vuoden 2008 voittaja: Ezekiel Jackson

– Huh, mikä on nykypäivänä managereiden taso, jos Ezekiel Jacksonin kaltainen tuppisuu vie voiton. Tänäkään vuonna mitään mahtavia managereita ei ikävä kyllä nähty, mutta onneksi sentään muutama positiivinenkin yllätys mahtui joukkoon mukaan. Ranjin Singh toimi yhä uskollisesti The Great Khalin apurina, Vickie Guerrero manageroi milloin Edgeä, milloin Big Show'ta ja milloin Eric Escobaria, William Regal teki hyvää työtä Ezekiel Jacksonin ja Vladimir Kozlov'n johtajana ja Luke Gallowsillekin täytyy antaa kunnoitusta. Ehkäpä parhaiten (minun mielestäni) managerina työskenteli Hart Dynastyn Natalya, vaikka ei Paul Burchillia manageroineen Katie Leankaan työtä tule aliarvostaa. TNA:n puolellakin nähtiin oivia managereja, kuten Daffney, Don West ja Kristal, mutta ainoa huono puoli näissä nykypäivän managereissa on se, että he ovat lähes poikkeuksetta samaan aikaan myös täysipäiväisiä painijoita. Jimmy Hartin, Jim Cornetten ja Mr. Fujin kaltaiset ilmiöt ovat jo pitkään ollut eilispäivän juttuja. No, oli miten oli, kuka oli sinun mielestäsi vuoden manageri?




15. Vuoden aliarvostetuin painija
Vuoden 2007 voittajat: Noble/Daniels/Dykstra
Vuoden 2008 voittaja: The Big Show

– Jiihaa, hopeinen kategoria! Ja se pahamaineinen "vuoden aliarvostetuin" -palkinto. Voi kettu. No, väännetään se nyt sitten rautalangasta. Äänestä painijaa, joka on sinun mielestäsi saanut liian vähän arvostusta painifanien keskuudessa eli esim. tällä foorumilla! Älä äänestä sitä painijaa, joka ei ole saanut ansaitsemaansa pushia. Tuliko selväksi? Hyvä. Esimerkiksi Suicide, Cody Rhodes, Finlay ja Rey Mysterio ovat malliesimerkkejä painijoista, jotka eivät aina saa osakseen riittävää arvostusta painifaneilta loistavista suorituksistaan huolimatta. Kuka sai sinun mielestäsi vähän turhankin paljon paskaa niskaansa? Jokerikortiksi tähän sopisi hyvinkin (uskokaa tai älkää) John Morrison, jonka vähättely tuntui olevan koko vuoden ajan muodissa.


16. Vuoden yliarvostetuin painija
Vuoden 2007 voittaja: Batista
Vuoden 2008 voittaja: Batista

– Argh, viime vuosien voittajan näkeminen saa minut raivokkaaksi. Batistanhan ei missään nimessä olisi kuulunut voittaa palkintoa kumpanakaan vuotena, sillä tässä palkinnossa haetaan äsköisen palkinnon vastakohtaa. Väännetään tämäkin siis rautalangasta: äänestä painijaa, joka on sinun mielestäsi saanut liikaa arvostusta painifanien keskuudessa! Älä äänestä painijaa, jota WWE, TNA tai jokin muu promootio on pushannut liikaa hänen taitoihinsa nähden. Ymmärretty? Hyvä. Tähän malliesimerkeiksi sopisivat muun muassa Matt Morgan, Paul Burchill, The Miz ja Scott Steiner — ei suinkaan mikään Batista. Pohjimmiltaan kyse on mielipideasiasta, mutta äänestyksessä tulisi silti pysyä tämän vuoden tapahtumien sisällä, ei antaa aikaisempien vuosien vaikuttaa ääneen. Toivon sydämeni pohjasta, että tänä vuonna joku muu kuin Elukka kruunataan voittajaksi.


17. Vuoden kehittynein painija
Vuoden 2007 voittaja: Jeff Hardy
Vuoden 2008 voittaja: The Miz

– Kaksi vuotta sitten Jeff Hardy, vuosi sitten The Miz. Tänä vuonna mahdollisia voittajaehdokkaita ovat ainakin Dolph Ziggler, D'Angelo Dinero, Matt Morgan, Zack Ryder, Kofi Kingston, John Morrison, James Storm ja Robert Roode. Ja voihan The Mizikin yllättää voittamalla pystin toista kertaa putkeen. Taas kerran äänestysmahdollisuudet ovat rajattomat.


18. Vuoden face
Vuoden 2008 voittaja: Shawn Michaels

– Vuonna 2007 tätä pystiä ei ollut vielä olemassa. Niinpä Shawn Michaels on ainoa, joka tämän pystin on nimiinsä vienyt. Tänä vuonna asia ei välttämättä muutu miksikään; HBK:sta voisi taas olla ainesta vuoden faceksi. Muita timantinkovia vaihtoehtoja ovat ainakin Jeff Hardy, AJ Styles, Rey Mysterio, John Morrison, Kofi Kingston, Santino Marella ja Sting, joista etenkin Jeff oli äärimmäisen rakastettu ympäri maailmaa. Kunniamaininnat pitää tiputtaa myös The Undertakerille, Beer Moneyn jätkille ja Ric Flairille. Kuka sai sinut parhaiten puolelleen ällöttävästä face-roolista huolimatta? :P


19. Vuoden heel
Vuoden 2008 voittaja: Chris Jericho

– Vuoden face -palkinnon tapaan teki tämäkin palkinto debyyttinsä vasta viime vuonna. Silloin voittajaksi nousi Chris Jericho, mies, joka on heelinä, no, puhdasta kultaa. Sitä mies oli myös (tai pikemminkin etenkin) tänä vuonna. Mies sai ehkäpä enemmän vihaa niskaansa kuin kukaan muu painiuniversumin yksilöistä. Löytyy niitä hyviä pahiksia tosin Jerichon ulkopuoleltakin: esimerkiksi Randy Orton, Kurt Angle, Eric Young, Batista, JBL, The Miz, Desmond Wolfe ja Edge aiheuttivat katsojille paljon harmaita hiuksia tietenkään unohtamatta täydellisen heelin perikuvaa, CM Punkia. Ounastelisinkin äänestyksen olevan jonkinlainen Jerichon ja Punkin kaksintaistelu, mutta ainahan yllätysvoittajakin on mahdollinen. Se on teidän päätettävissänne.


20. Vuoden selostaja
Vuoden 2007 voittaja: JBL
Vuoden 2008 voittaja: Jim Ross

– Astuuko tänä vuonna joku uusi selostaja JBL:n ja JR:n joukkoon kultaisten selostajien gaalaan, vai nappaako JR pystin toistamiseen nimiinsä? Kysymys on vaikea, sillä JR sylki kyllä taas tänäkin vuonna kultaista settiä suustaan, mutta toisaalta hän oli suuren osan vuodesta poissa. Ehkä nyt onkin nerokkaan Matt Strikerin, TNA:han loikanneen Tazin, koko ajan kehittyneen Todd Grishamin tai vaikkapa Mike Tenayn aika napata pysti kotiin? Tästä äänestyksestä odotan erittäin tasaista ja jännittävää.


21. Vuoden promottaja
Vuoden 2007 voittaja: Christian
Vuoden 2008 voittaja: Chris Jericho

– Kaksi viimeistä voittajaa olivat kanadalaisia. Jatkavatko kanukit promotusperintöään vai nappaako tällä kertaa jonkin muun valtion kansalainen pystin kotimaahansa? Vahvoilla ovat edellä mainittujen Christianin ja Chris Jerichon lisäksi muun muassa Santino Marella, The Miz, John Cena, Sting, Ric Flair, CM Punk, Edge ja Mick Foley. Ei ole kuitenkaan syytä jättää myöskään Kurt Anglea, Jeff Jarrettia tai Kevin Nashia ulos voittajaharkinnoista.


22. Vuoden tulokas
Vuoden 2007 voittaja: Santino Marella
Vuoden 2008 voittaja: Evan Bourne

– Valoitetaanpas taas hieman: tässä äänestykssä saa äänestää Desmond Wolfen kaltaista heppua, joka on paininut ikuisuuden pienemmissä promootioissa mutta tehnyt vasta tämän vuoden puolella debyyttinsä jommassa kummassa "kahdesta isosta". Sen sijaan esimerkiksi Brian Kendrickin äänestäminen PWG-tulokkaana ei ole sallittua, ja luulisin jokaisen ymmärtävän, miksi näin on. Sen pidemmittä puheitta esimerkkivaihtoehtoihin. Edellä mainitun Wolfen lisäksi esimerkiksi Sheamus, Tyson Kidd, Yoshi Tatsu, Abraham Washington ja Drew McIntyre (vaikka tekikin pari unohdettua esiintymistä vuonna 2007) ovat todella vahvoja ehdokkaita palkinnon voittajiksi. TNA:nkin puolelta löytyy ainakin Jesse Neal, mutta häntä tuskin kukaan äänestää. :D


23. Vuoden spotti

– Tämä on toinen upouusista palkinnoista. Tämä eroaa vuoden segmentti -palkinnosta siinä, että vuoden segmentti -palkinto on enemmänkin mikkityöskentelyllä aikaansaatua viihdettä, kun taas tämä on yksinkertaisesti vain yksi raju, ikimuistoinen ja brutaali spotti. Ei sen välttämättä edes täydy olla brutaali, kunhan se on ikimuistoinen. Mikä jäi sinulle parhaiten mieleen tämän vuoden spoteista? Oliko se Jeff Hardyn järjenvastainen Swanton Bomb SummerSlamissa, John Cenan heitto jättimäiseen spottivaloon Backlashissa, Undertakerin sairaalloinen loikka kehästä ulos WrestleManiassa, Daffneyn lento nastapöydän läpi Bound for Gloryssa vai kenties Kofi Kingstonin valtava Boom Drop MSG:ssä?


24. Vuoden "mark out moment"
Vuoden 2008 palkinto: Jeff Hardyn mestaruusvoitto

– Hehee, hopeisen kategorian kolmanneksi viimeinen palkinto. Tässä haetaan sitä tiettyä hetkeä, jonka aikana pulssisi kiihtyi uskomattomiin sfääreihin, hiki virtasi pitkin otsanahkaasi ja ryhdyit alitajunnallisesti tuulettamaan kuin lottovoiton napannut miekkonen. Tällaisiin valtavan markkauksen aiheuttaviin hetkiin liittyy yleensä jonkin ottelun lopputulos, mitä puoltaa viime vuoden voittaja (Jeff mestaruusvoitollaan). Tällaisiksi valtaviksi hetkiksi luettelisin ainakin Sheamuksen, AJ Stylesin ja CM Punkin (Extreme Rules) maailmanmestaruusvoitot, Matt Hardyn kääntymisen pahikseksi ja Christianin paluun. Totta kai kaikkia miellyttävät erilaiset asiat ja nämä olivat vain joitain hetkiä, joita minulle tuli mieleen. Mikä aiheutti sinussa vuoden suurimman "mark outin"?

25. Vuoden tv-show

– Yleisön pyynnöstä lisätään tällekin aiheelle palkinto. Homman nimi luulisi olevan kaikilla selvilllä: äänestä tv-show'ta, joka oli mielestäsi vuoden paras. Voittajasuosikkeja lienevät SmackDown ja Impact, mutta varmasti moni muukin ohjelma kahmii itselleen ääniä. Ehkä Ring of Honor yllättää omalla tv-show'llaan? Kenties ECW on Sy-Fy yllättää maailman viemällä tästä äänestyksestä voiton? Myös Special Guest Host -teemaa kesästä asti pyörittänyt Raw on varmasti vahvoilla. Mikä oli sinun suosikkisi?

26. Vuoden tv-matsi

– Ja yleisön pyynnöstä annettakoon nyt sitten tällekin aiheelle oma pystinsä. Saa nähdä, miten äänestys onnistuu, mutta ei voi mitään. Mahdollisiksi voittajasuosikeiksi mainitsisin Bound for Glorya edeltäneen Impactin Kurt Angle vs. AJ Styles -ottelun, Madison Square Gardenin D-Generation X vs. Jeri-Show vs. Cena & 'Taker -matsin, Edge vs. John Morrisonin, John Morrison vs. Rey Mysterion, Jack Swagger vs. Christianin, CM Punk vs. Jeff Hardyn ja John Morrison vs. Jeff Hardyn. Valikoima on laaja, ja sitä voi tutkia tarkemmin Whatin hyvästä tv-ottelu-topicista. Mikä oli vuoden paras tv-matsi?




27. Vuoden promootio
Vuoden 2007 voittaja: WWE
Vuoden 2008 voittaja: WWE

– Tämä palkinto on ollut aina WCW:n ja ECW:n kuolemasta lähtien oikeastaan täysin WWE:n yksityisomaisuutta, mutta ehkä tänä vuonna käy toisin ja TNA yllättää WWE:n? Kehitystä on tapahtunut molemmissa promootioissa molempiin suuntiin, mutta siinä missä WWE on ehkä ollut enemmän paikoillaan on TNA (ainakin minun mielestäni) nostanut tasoaan — ainakin loppuvuoden osalta. Kysymys on yksinkertainen: kumpi yhtiö viihdytti sinua enemmän kuluneen vuoden aikana?


28. Vuoden stable
Vuoden 2008 voittaja: Main Event Mafia

– Vuonna 2007 tätä palkintoa ei siis vielä ollut olemassa, mutta viime vuonna oli, ja silloin voiton vei (silloin vasta pari kuukautta toiminnassa ollut) Main Event Mafia. Miten käy tänä vuonna? Pitääkö keväällä ja kesällä TNA:ta terrorisoinut Mafia pystin itsellään, vai onko kenties jonkin muun stablen aika nousta palkintopallin korkeimmalle korokkeelle. Vaihtoehtoja tarjoavat muun muassa World Elite, Ruthless Roundtable, Legacy, The Hart Dynasty ja The British Invasion. Miksikään stable-voitokkaaksi vuodeksi kulunutta vuotta ei voi missään nimessä kutsua, mutta kyllä muutama stable ihan hyvää jälkeä teki. Mikä ansaitsee sinun mielestäsi voiton?


29. Vuoden tag team
Vuoden 2007 voittajat: Cade & Murdoch, Briscoe Brothers
Vuoden 2008 voittaja: Miz 'n' Morrison

– Vuosi ei ehkä ollut stable-rikas, mutta tag team -rikkaaksi sitä voisikin kutsua. TNA tuotti läpi vuoden hyvää tag-painia, ja WWE:kin alkoi kesällä panostamaan tag-vöihin oikein kunnolla. Tässä äänestyksessä ovat vahvoilla hienot tiimit kuten Jeri-Show, D-Generation X, Legacy, Beer Money Inc., Miz 'n' Morrison, British Invasion, Motorcity Machine Guns, Hart Dynasty ja Lethal Consequences. Mikä tiimi tarjosi sekä kehässä että sen ulkopuolella eniten hienoja muistoja ja vauhdikasta äksöniä? Tästäkin äänestyksestä on tulossa kaiken järjen mukaan varsin tiukka taistelu. Äänestäkää suosikkejanne!


30. Vuoden naispainija
Vuoden 2007 voittaja: Beth Phoenix
Vuoden 2008 voittaja: Beth Phoenix

– Jos "vuoden huonoin painija" -palkinnon voisi nimetä Big Daddy V -palkinnoksi, tämän voisi nimetä Glamazon-palkinnoksi. Tänä vuonna Beth tulee tuskin pystiä enää voittamaan, sillä hän oli uskomattoman pienessä roolissa koko vuoden ajan. Sen sijaan naikkoset kuten Mickie James, Melina, Taylor Wilde, Maryse, Gail Kim, Daffney, ODB, Awesome Kong, Tara ja Sarita olivat paremmin esillä eikä ole syytä unohtaa Beautiful Peopleakaan (jota muuten voi äänestää vuoden stableksikin). Ääniä saattavat kerätä myös Natalya, Katie Lea ja Hamadakin, joten valinnanvaraa ei tästäkään puutu. Vaihtoehtoja on paljon, äänestäminen tuntuu vaikealta ja pystistä tulee satavarmasti olemaan perkeleellinen taistelu. Vau! Kenestä kruunataan vuoden kuningatar?


31. Vuoden feudi
Vuoden 2007 voittaja: Matt Hardy vs. MVP
Vuoden 2008 voittaja: Chris Jericho vs. Shawn Michaels

– Tänä vuonna nähtiin monta oikein loistavaa feudia. Ehkäpä yksi parhaimmista oli CM Punkin ja Jeff Hardyn välinen feudi, joka kesti lähes koko kesän ajan. Muita mainioita feudeja olivat esimerkiksi Triple H vs. Randy Orton, AJ Styles vs. Daniels, Rey Mysterio vs. Chris Jericho, Shawn Michaels vs. JBL, Christian vs. Jack Swagger ja Chris Jericho vs. Hall of Famers. Huhhuh, mikä soppa se on tästäkin syntymässä. Voittajaa on lähes mahdoton arvata. Mikä feudi ansaitsee sinun mielestäsi "vuoden feudi" -leiman?


32. Vuoden PPV/show
Vuoden 2007 voittajat: Armageddon, Bound for Glory
Vuoden 2008 voittaja: WrestleMania XXIV

– Vuonna 2007 saatiin kaksi voittajaa, kun Armageddon ja BFG kahmivat saman verran pisteitä. Viime vuonna taas nähtiin melkoinen murskavoitto, kun WrestleMania pieksi muut PPV:t mennen tullen. Tänä vuonna pysti ei välttämättä lähde toistamiseen 'Manian suuntaan (loistavasta Michaels–Undertakerista huolimatta), sillä nälkäisiä haastajia löytyy vaikka millä mitalla. On Turning Pointia, on SummerSlamia, on Bound for Glorya ja on vaikkapa No Way Outia. Myös esimerkiksi Extreme Rules tarjosi muutaman oikein loistokkaan ottelun (Edge vs. Jeff, Mysterio vs. Jericho) ja TNA:nkin Slammiversarya on ylistetty ja paljon. Kaiken lisäksi ensi sunnuntain Final Resolution voi tehdä vaikka millaisen yllätyksen. Vaihtoehtoja on siis tässäkin palkinnossa paljon. Mikä oli sinun mielestäsi vuoden paras show?


33. Vuoden ottelu
Vuoden 2007 voittajat: Christian vs. Samoa Joe (BFG), Steenerico vs. Briscoe Brothers (Man Up)
Vuoden 2008 voittaja: Ric Flair vs. Shawn Michaels (WrestleMania XXIV)

– Ennen "sitä" palkintoa on luvassa vielä tämä palkinto, jossa äänestetään vuoden parasta ottelua. Varmoja voittajaehdokkaita ovat Shawn Michaels vs. The Undertaker WrestleManiasta, CM Punk vs. Jeff Hardy SummerSlamista, Chris Jericho vs. Rey Mysterio The Bashista, AJ Styles vs. Daniels vs. Samoa Joe Turning Pointista, Angle vs. Wolfe Turning Pointista ja Edge vs. John Cena Backlashista. Myös Money in the Bank, Royal Rumble ja King of the Mountain -matsit ovat saaneet paljon ylistystä, mutta onko niistä nousemaan vuoden matsiksi? Extreme Rulesin Jeff Hardy vs. Edge on niin ikään yksi vuoden parhaimmista matseista. Mikä oli sinun mielestäsi yksinkertaisesti vuoden paras ottelu, matsi, joka vei jalat altasi?


34. Vuoden painija
Vuoden 2007 voittaja: John Cena
Vuoden 2008 voittaja: Chris Jericho

– Kaikkihan muistavat, mitä Chris Jericholle kävi viime vuoden palkintogaalassa? Hyvä, siitä sitten äänestystulosten yhteydessä lisää. :twisted: Nyt on kuitenkin aika unohtaa kaikenlaiset gaalat sun muut turhakkeet ja keskittyä pohdiskelemaan sitä, kuka oli kuluneen vuoden paras painija. Tekisikö Chris Jericho sen taas? Ottaisiko John Cena omansa takaisin? Olisiko AJ Stylesin aika vallata myös WrestlingAlert? Ehkä Royal Rumble -voittaja Randy Ortonista olisi voittajaksi? Miten olisi liudan nättejä matseja vetänyt Rey Mysterio? Kurt Angle? Ehkä jopa Shawn Michaels? Undertaker? CM Punk? Huhhuh, vaihtoehtoja on yksinkertaisesti liikaa! Tässä on koko palkintolistan mielenkiintoisin tapaus. Kenestä nousee vuoden kuningas? Kuka vie "pojan" kotiin? Tästä on tulossa todellinen jännitysnäytelmä!</center>


No niin, alkuseremonia on valmis. Nyt ei muuta kuin pääkopat pyörimään ja vastauksia miettimään. Äänestysaikahan alkaa siis vasta 21. päivä, joten vielä ei kukaan voi ääniänsä pistää.

Tässä vielä Virallinen Äänestyslomake (tm) ajan säästämiseksi.

Crap:
1. Vuoden huonoin painija
2. Vuoden huonoin feudi
3. Vuoden huonoin ottelu
4. Vuoden ärsyttävin segmentti
5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
7. Vuoden huonoin gimmick

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
9. Vuoden sisääntulomusiikki
10. Vuoden paluu
11. Vuoden "turn"
12. Vuoden segmentti
13. Vuoden gimmick
14. Vuoden manageri

Hopeinen kategoria:
15. Vuoden aliarvostetuin painija
16. Vuoden yliarvostetuin painija
17. Vuoden kehittynein painija
18. Vuoden face
19. Vuoden heel
20. Vuoden selostaja
21. Vuoden promottaja
22. Vuoden tulokas
23. Vuoden spotti
24. Vuoden "mark out moment"
25. Vuoden tv-show
26. Vuoden tv-matsi

Kultainen kategoria:
27. Vuoden promootio
28. Vuoden stable
29. Vuoden tag team
30. Vuoden naispainija
31. Vuoden feudi
32. Vuoden PPV/show
33. Vuoden ottelu
34. Vuoden painija

– Vuoden tv-show -palkinto lisätty
– Äänestysaikaa venytetty 5. tammikuuta asti
– Virallinen Äänestyslomake (tm) päivitetty

Nyt alkaa olla homma kuosissa. Huomenna lähtee äänestys käyntiin. :)

– Vuoden tv-matsi -palkinto lisätty
– Virallinen Äänestyslomake (tm) päivitetty

No niin. Tänä jouluisena talvi-iltana ilmaannun julistamaan äänestyksen alkaneeksi!

Muistakaa perustella ja harkita tarkkaan valintojanne! Perustelemattomia viestejä ei oteta huomioon ääniä laskettaessa.

:banger:

Nyt kun olen tämän vuoden enemmän tai vähemmän aktiivisesti seurannut WWE:tä ja vähän TNA:takin koen, että on aika täyttää 'Alerttilaisen kansalaisvelvollisuus.

Crap:
1. Vuoden huonoin painija
Koko tämän kategorian saisi ampua kuuhun, mutta minkäs teet. Vince on kyllä tänä vuonna jättänyt nuo sairaat fetissinsä hyvin minimaaliseksi, että kovin paljoa ehdokkaita tähän ei ole. Valitaan nyt The Great Khali, miestä kun ei otteluittensa puolesta kuuluisi nähdä koko WWE:ssä.
2. Vuoden huonoin feudi
Tämä on selviö. Ehdottomasti vuoden paskimmasta ajanhaaskuusta vastasi Chavo vs. Hornswoggle. Vielä tänä päivänäkään en tajua tämän feudin tarkoitusta? Nostaa 'Swoggle overimmaksi? Laskea Chavon itsetunto ja overius Challengerin Syvänteeseen?
3. Vuoden huonoin ottelu
Jos puhutaan ihan oikeasti huonoista otteluista, jotka veivät aikaa hyviltä niin vastaus on se vitun Hog Pen ottelu, joka poisti Vickie Guerreron väliaikaisesti overin managerin roolista.
4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Kaikki Chavo vs Hornswoggle segmentit voisivat jakaa tämän pystin, mutta kun paskinta haetaan niin sanotaan Mukahauska Boxing fight herrojen välillä
5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Jälleenkerran selviö vastaus. Eli albiinoirkku-Sheamuksen mestaruusvoitto
6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Tämä on todella vaikea. Itseasiassa nuo kaikki tuntuvat niin hajuttomilta ja värittömiltä, että en vastaa mitään.
7. Vuoden huonoin gimmick
Sheamuksen gimmick ei todellakaan sopinut miehelle yhtään. Miehestä yritetään tehdä mörssäriä, vaikka on samassa kokoluokassa muitten maineventterien kanssa. Mies on epäuskottava ja turhauttava.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
Ei sille mitään voi, mutta Desmond Wolfen Lariat on pirun kaunista katseltavaa ja on aina ollut. Yksinkertainen, pahannäköinen ja sopii hänen 'vittumainen-heel' gimmickille todella mainiosti.
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Dolph Zigglerin I am Perfection on kuin nyrkki silmään tuon ylimielisen heel-roolin maneereihin. Tämä oli todella vaikea valinta Zack Ryderin tunnarin ja Dolphin välillä, mutta Zackia kuitenkin enemmän äänestetään, joten yhtä hyvin voin antaa ääneni Dolphille.
10. Vuoden paluu
Rob Van Damin paluu tuli täysin puun takaa ja toimi mainiosti. Mies näytti pirun overilta kehässä ja esiintymisellään valoi smarkkeihin (ja miksei markkeihinkin) uskoa, että mies jonain päivänä palaa isoihin kehiin.
11. Vuoden "turn"
Yksi on selkeästi yli muiden. CM Punkin turn oli lähes täydellinen. Sille annettiin kunnolla aikaa (tosin kyllä nopeatkin turnit toimivat) ja fanien reaktiot muuttuivat koko ajan kielteisemmäksi. Ja se mikä tästä turnista tekee lähes täydellisen on se, että miehen gimmick ei muuttunut yhtään. Häntä vastaan vaan laitettiin niin rakastettu 'narkkari', että fanien oli pakko kääntyä häntä vastaan.
12. Vuoden segmentti
Todennäköisesti myös vuoden mark out-hetki. Kofi Kingston mällää Ortonin NASCARin oli todella toimiva segmentti, joka muistaakseni oli myös se segmentti, jossa Kingston feidasi Jamaikalaisen aksenttinsa. Ortonin ilmehdintä kehässä toimi yllättävän hyvin ottaen huomioon hänen promotustensa tämänvuotisen tason. Kaikenkaikkiaan kova segmentti.
13. Vuoden gimmick
Sanoisin heti D'Angelo Dineron, mutta valitettavasti en ole tarpeeksi TNA:ta katsonut, että voisin hänet valita. Zack Ryderin segmenttejä tosin on tullut hieman katsottua ja voin sanoa, että tuo gimmick ja look toimivat mainiosti miehellä.
14. Vuoden manageri
Olen jäävi vastaaman tähän.

Hopeinen kategoria:
15. Vuoden aliarvostetuin painija
Jos vuosi 2008 oli John Morrisonin markitusvuosi niin 2009 oli smarkitusvuosi. Mies hyppii liikaa, gimmick ei toimi, ei osaa promottaa, eikä hänestä löydy tarvittavaa mainevent-karismaa jne... Joillain näistä syytöksistä on ihan oikeasti todellisuuspohjaa, mutta koska näitä kaikkia on erityisesti Whatin ja hänen nuoleskelijoidensa toimesta korostettu yli äyräitten ansaitsee hän vuoden aliarvostetuimman palkinnon.
16. Vuoden yliarvostetuin painija
Tästäkin valinnasta kiitokset Whatille. Ja tämän herran kanssa on käynyt lähes päinvastainen efekti kuin Morrisonin kanssa. Kaikkihan tietää, että John Cenaa suoranaisesti vihattiin vuosina 2005-2007. Tämäkin asia vietiin wrestlingympyröissä täysin överiksi ja varmaan vieläkin jotkut Cena-haterit yrittävät saada markkeja uskomaan, että mies on homo. Nyt 'Alertissa on kääntynyt lähes päinvastainen suunta. Miehen painimista surkeista otteluista vaietaan kohteliaasti ja kohtalaisia otteluita hypetetään taivaaseen asti. Kuten jo sanoinkin kiitokset tästä kuuluu herra Whatille. Ilmeisesti kukaan ei halua kritisoida John Cenaa, koska tietävät sen automaattisesti johtavan 'kaksintaisteluun' Whatin kanssa. Ihan oikein, että pyydät perusteluja ja niitä pitää pyydettäessä esittää eikä siitä pidä vetää sen suurempia keilapalloja nenään, mutta jossain vaiheessa tulee se raja vastaan, että lähtökohtaisesti henkilö W markittaa John Cenaa ja henkilö X ei.
17. Vuoden kehittynein painija
The Miz on kehittynyt paljon enemmän vuonna 2009 kuin 2008. Vuonna 2008 Miz paransi brawlaustaan huomattavasti ja sai aikaan helposti uskottavan tag-team ottelun. Vuonna 2009 mies on kehittynyt valtavasti singles-otteluissa eikä hän ole enää singles-otteluissa sitä samaa puuroa kuin ennen Miz 'n' Morrisonia. Miestä on myös pushattu ihan mukavasti ja kaikenkaikkiaan Miz on midcardilaiseksi suhteellisen over tällä hetkellä, vaikka Henrin Markulta turpiin joskus on ottanutkin.
18. Vuoden face
Jeff Hardy on ihan selkeästi vuoden face. Mies veti pelkästään symppiskarismallaan yleisön sympatiat puolelleen, kun paha CM Punk kiusasi häntä hänen menneisyyden virheistään. Harvoin näkee, että ihminen/ihmiset antaa anteeksi ihmiselle, joka on mokannut yhtä useasti kuin Jeff Hardy, mutta WWE:n bookkauksen ja Jeff Hardyn facekarisman ansiosta yleisö söi suoraan Hardyn kädestä.
19. Vuoden heel
The Mizin Cena-feudissa oli se hyvä puoli, että mies vetää pirunmoista heattia vielä tänäkin päivänä, vaikka tuo feudi jätti muilta osin täysin kylmäksi niin Mizin Anti-Cena promot ja 'voittoputki' saivat sellaisen huutomyrskyn aikaan yleisössä, että en muista WWE:ssä olleen samanlaista vuonna 2009.
20. Vuoden selostaja
Matt Striker on loistavasti osoittanut, että nykypäivän selostuksen ei tarvitse nojata miljoona kertaa kuultujen maneerejen toistoon, eikä pelkästään otteluissa tehtyjen liikkeitten toistamiseen. Lainaan Soundissa usein käytettyä termiä, kun sanon, että Strikerin selostamisessa ottelun varsinainen selostaminen ja nerokkaat randomheitot ovat zeniläisessä tasapainossa. Vaikka Strikerille tuleekin iso miinus Christianin paluun alihypettämisestä. Vai oliko mies silloin ECW:ssä? Ei voi muistaa.
21. Vuoden promottaja
Hitto kun tekisi mieli laittaa tähänkin The Miz. Annetaan kuitenkin olla, ettei tule niitä ihania markkivihjailuja. Mizin lisäksi CM Punk on tarjoillut loistavia promoja läpi vuoden. Valitettavasti joudun kyllä toteamaan, että tuo promotus on ruvennut käymään hieman yksipuoliseksi ja Punkin gimmick alkaa myös näyttämään tiettyjä kulumisen merkkejä. Kuitenkin alkuvuodesta syksyyn mies on tarjoillut niin montaa niin hyvää promoa, että kenen tahansa on vaikea pistää paremmaksi.
22. Vuoden tulokas
Abraham Washington vai Desmond Wolfe? No onpas helvetin tyhmä kysymys. Desmond Wolfe vie kevyesti, vaikka tuo TNA-gimmick ei ole vielä läheskään vakuuttanut minua.
23. Vuoden spotti
Big Show vs. John Cena-feudin (joka oli todellakin haukotuksen arvoinen) ainut highlight oli, kun Cena lensi siihen spottivaloon ihan järjenvastainen bumppi. Mahdetaankohan vastaavia nähdä PG-vuonna 2010? Niinpä.
24. Vuoden "mark out moment"
The Mizin mestaruusvoitto. Jokseenkin laimea US-mestaruuden vaihto, mutta kun hieman miettii niin tuohan oli sekä Mizille, että Kingstonille (ja sisäiselle markilleni) tärkeä hetki. The Miz sai tilillensä kehässä painittuja voittoja ja Kingston sai pääsylipun isojen poikien kehään. Ja sisäinen markkini kermasi housuihinsa, koska markitan molempia.
25. Vuoden tv-show
Draftin jälkeinen Smackdown tarjoili pirun tasokasta kehätyöskentelyä viikosta toiseen, kunnes kaksi nimeltä mainitsematonta crapsäkkiä tulivat mukaan kuvioon. Kun ME-kahinoissa pyöri nimijä kuten Hardyt, CM Punk, John Morrison ja Rey Mysterio ja midcardissakin pyöri nuoria nousevia staroja niin lopputuloksena oli pirun viihdyttävä show.
26. Vuoden tv-matsi
John Morrison vs. Jeff Hardy juuri yllä mainitsemallani ajanjaksolla. Kaksi elämänsä kunnossa olevaa nopean temmon hallitsevaa miestä taistelevat vyöstä, jonka arvostus smark-piireissä oli paljon korkeammalla kuin Rawin vyön. Hienoa painia alusta loppuun, muutama jännittävä near fall ja vauhtia riittävästi, jotta yleisö pysyi kuumana. Tosin siihenhän riitti pelkästään Jeff Hardyn läsnäolo. Harmittavana asiana huomaan, kun tätä matsia katson tänäpäivänä on se, että tästä matsista lähti John Morrisonin loiva alamäki pois ME-kuvioista.

Kultainen kategoria:
27. Vuoden promootio
WWE muita en myönnä katsoneenikaan.
28. Vuoden stable
Ei näitä tainnut kunnolla olla viime vuonna, mutta annetaan nyt sitten palkinto Randy Orton and his henchmenille.
29. Vuoden tag team
BEEEEEEER MONEEEEEYYY yksi niistä harvoista syistä joiden vuoksi olen TNA:ta vaivautut katsomaan. Viihdyttäviä promoja, viihdyttäviä matseja, mitä muuta vaaditaan hyvältä tag-teamilta?
30. Vuoden naispainija
En katso naispainia.
31. Vuoden feudi
CM Punkin ja Jeff Hardyn välinen feud oli niin elegantisti rakenneltu, että siitä saisi kirjoittaa WWE:n käsikirjoitustiimille ja ottaa tuosta mallia myös midcard-feudeihin, joissa WWE tuntuu olevan niin kovin jäävi. Perusta tähän oli hyvin yksinkertainen ja muistaakseni se meni jokseenkin näin. CM Punk (face) ja Jeff Hardy (face) pyörivät vyön ympärillä. Hardy saa vyön. Punk yrittää voittaa vyön itselleen ja häviää. Punk saa turpaan kaksi kertaa John Morrisoniltakin ja tämäkös pistää sapettamaan. Morrison saa tilaisuuden vyöhön ja häviää. Punkia alkaa jossain vaiheessa sapettamaan se, että Jeff Hardyn kaltaisella narkkarilla on vyö, kun hänen itsensä kaltainen absolutisti nyhjää Morrisoneitten ja Mysterioitten kanssa. Punk alkaa dissata Hardya. Punk kääntyy heeliksi. Seuraavat tapahtumat ovat hieman epäselviä, mutta loppukliimaksi feudille on se, että Punk lopettaa Hardyn uran vihaisessa Steel Cage-ottelussa.
32. Vuoden PPV/show
No Way Out tarjoili virkistävän hyvää painia alusta loppuun. Kolme eeppistä matsia takasivat vahvan muiston vuosiksi eteenpäin. Tietenkin joku voisi sanoa, että oli liikaa stipulaatioita, mutta tämä PPV toimi stipulaatiomääristään huolimatta loistavasti. Nähtiinpä nyky-WWE:ssä harvinainen bleidaus, vaikka tuo tahaton olikin niin eipähän ottelua ainakaan keskeytetty.
33. Vuoden ottelu
Tässä teen taktisen valinnan ja sanon Shawn Michaels vs Undertaker 'Mania XXV:sta. Tuo oli hieno matsi, jossa oli hienoja kohokohtia ja toimiva lopetus. Kehäpsykologiasta voin sanoa rehellisesti, että en tiedä siitä paskaakaan, joten jätetään se osa-alue Whatille ja joillekin random tr00-smarkeille.
34. Vuoden painija
THE palkinto. Chris Jericho säväytti vain Mysterion kanssa. Cena on ollut oma itsensä koko vuoden. Ortonista tuli kertaheitolla Borington Legacyn mielenkiintoisten alkukuvioiden jälkeen. AJ Stylesistä en sano mitään kun ei tuo TNA minun koneeni näytöltä kovinkaan usein tule. Rey Mysterio säväytti Elimination Chamberissa ja Jerichon kanssa. Michaels ei todellakaan vakuuta, mies veti kaksi menevää PPV-ottelua, mutta nyt puhutaan koko vuodesta. Taker on ollut tylsä 'Manian jälkeen. CM Punk? Ehkäpä. John Morrison? Ehkäpä. Tästä siis tuli kahden vanhan riitapukarin kaksintaisto. Kumpi on parempi? Promotaitojaan väläyttänyt CM Punk ei kumminkaan jättänyt kovin montaa muistettavaa matsia ensi vuodelle. Promopuolella ontunut Morrison veti joka viikko viihdyttäviä matseja. Noniin haukkukaa markiksi ja kehäpsykologiasta mitään tietämättömäksi. John Morrison oli koko vuoden ehdoton valopilkku koko painimaailmassa. Miehen lyhyt feudi Mizin kanssa oli erittäin nautinnollista katsottavaa ja hänen matsejaan ja kehitystä on ollut ilo katsoa läpi vuoden. Mies ei ole vetänyt viiden tähden matseja 'Maniassa, mies on esiintynyt vain pari kertaa PPV:ssä koko vuonna. Onnekseni en puhu yksittäisistä matseista, vaan koko siitä vuodesta minkä Morrison on paininut. Jos tämä valinta pitäisi tiivistää yhdeksi lauseeksi niin se on yksinkertaisesti, että Morrison on pitänyt tason kovana koko vuoden.

Crap:


1. Vuoden huonoin painija - The Great Khali

Huonoja painijoita ei merkittävästi ole tänä vuonna ollut, mutta kai se on taas se Khali, vaikkei hän juuri ruudussa olekaan ollut. Se on vaan niin kankea liikkumaan, eikä muutenkaan oikein sovi kehään kenenkään kanssa.


2. Vuoden huonoin feudi - Chavo vs. Hornswoggle

Chavon ja Hornswogglen kohtaamiset RAW'ssa olivat aikanaan selkein yksittäinen leima RAW'n heikkoudelle ja mukahauskalle huumorille. Onneksi tuo aika on takana, vaikka harmi sinänsä, että homma jätettiin vieläpä vähän kuin ilmaan kellumaan, eikä minkäänlaista kulminaatiota sittenkään nähty.

3. Vuoden huonoin ottelu - CM Punk vs. Undertaker HIAC

No joo, ehkä tämä valitsemani ottelu oli kuitenkin parempi kuin ne lukuisat Swogglen ja Chavon kohtaamiset, mutta tämä oli kyllä vuoden suurin ja yllättävin matsin aiheuttama pettymys. Jälkeenpäin tuon nyt on jollain tapaa vielä niellyt, mutta sinä hetkenä kyllä kismitti.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti - Aku Ankka

Jep, pakko äänestää Aku Ankkaa, kun en tähän oikein mitään keksi.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys - Mr. Kennedyn potkut

Vähän lunttasin Enskan aloituspostausta, mutta Kennedyn potkut tosissaankin oli huutava vääryys. Kenin päälle kolmetuntisen shootin katseltuani eritoten tuli sellainen fiilis, että kyllä vain mahtavan miehen pistivät pihalle. Kehässä jätkä oli raikkaan erilainen ja otteissaan uskottava, mitä ei voi monista sanoa. Shootissaan sälli puhui muun muassa siitä, miten yritti aina rimpuilla Five-Knuckle Shuffleista sun muista "makaanpa tässä maassa ja odotan rauhassa" liikkeistä edes vähän eroon, ja Takerhan oli kuulemma tästä mielissään. Kennedy takaisin WWE:hen!


6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Tyler Reks

Tuollainen leffamusiikki entrancessa ei oikein inspaa. En nyt muitakaan oikein tähän keksinyt, kun se Finlayn musiikkikin jollain tapaa sopii semmoisen irkkulaiseen pubitunnelmaan. Yleisesti ottaen diivojen ja erityisesti Tiffanyn tunnarikin on kyllä sellaista "I need to find a boy" -herutusta, että huh huh.


7. Vuoden huonoin gimmick - Tyler Reks

Surffaaja? Öö... En tähänkään meinannut oikein keksiä mitään.

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike - Zigglerin Zig Zag

Sanotaan vaikka tuo Zig Zag. Sitä on kiva käyttää WWE-pelissäkin. Se on kivan repäisevä ja uskottava manööveri.

9. Vuoden sisääntulomusiikki - Zack Ryder - Oh, Radioooo

Tämä on kyllä ylitse muiden. Mainio musiikki mainiolla miehellä. Ei ehkä maailman uskottavin, mutta sopii hyvin tuohon metroseksuaali-gimmickiin.

10. Vuoden paluu - Tyhjä arpa

Jep, tyhjäksi jäi tämäkin. Ensi vuoden paras paluu on kyllä Edgellä.

11. Vuoden "turn" - CM Punk

Jossain vaiheessa olisin voinut sanoa Matt Hardy, mutta homma kustiin melko nopeasti ja vielä lopetettiinkin vähän kesken. Punkin turnia puolestaan oli odotettu ja se toteutettiinkin hienosti vähitellen. Itse heelmäisyys on varsinkin nyt Luke Gallowsin ja aiemmin myös Undertaker-feudin myötä lähtenyt lentoon Punkin tehdessä oikeasti kusipäisiä temppuja. Batistallekin erikoismaininta! Yhdestä tylsimmistä tyypeistä tehtiin kertaheitolla hyperkiinnostava. "You're supposed to be my friend" -segmentti oli muiden muassa huippu. :D

12. Vuoden segmentti - Edge ja Cena Cutting Edge

Nallen mainitsema "I hate you Cena" -Cutting Edge oli kyllä parasta. En millään uskonut, että tämä oli tänä vuonna. Jotenkin tuntuu niin kaukaiselta ja kultaiselta. Hemmetin upea segmentti, hemmetin upea!!

Kyllä Abrahamin show ja heitot ovat olleet yksinkertaisesti parhautta. Atlasin nauru ja Washingtonin ylimieliset "Ha, ha, haa, that's right, I said it!" -kommentit ovat mahtavia.

13. Vuoden gimmick - Zack Ryder

"I wanna take this time out to give a shoutout to my girlfriend... Xoxo, I love you, babe" 'Nuff said.

14. Vuoden manageri - Natalya

Jotain rispektiä pitää Nataljallekin antaa, vaikkei tässä kategoriassa mitään mykistävää tänä vuonna taidettukaan nähdä.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija - Shelton Benjamin

Kyllä: olen ymmärtänyt säännöt! Silti tuntuu, että Sheltonia ei tarpeeksi arvosteta. Karisman mustaksiaukoksi sun muuksi kutsuttu. Phiff..

16. Vuoden yliarvostetuin painija - Tyhjä

Tähän on kyllä vaikea sanoa juuta tai jaata. Tuntuu että arvostusta jaetaan aina ennemmin liian vähän kuin liian paljon.

17. Vuoden kehittynein painija - John Morrison

Tämä nyt lienee aika selvä peli. Muistan vielä ne ajat, kun Morrison superkickasi Shawnia... Such great memories.

18. Vuoden face - Rey Mysterio

Vähän olen siihen tulokseen tullut, että Rey Mysterio on facejen face. Häntä kelpaa aina kannustaa, eikä hän saa koskaan liikaa vöitä tai muutakaan. Mysterio on yksi parhaista.

19. Vuoden heel - Randy Orton

Randy Orton oli psyko-gimmickillään jotain mahtavaa. Upeita ilmeitä ja hullunkiiltoa silmissä. Loistava näyttelijä ja oikeasti vittumaisen oloinen tyyppi. :D

20. Vuoden selostaja - Matt Striker

Oli show kuin show, niin Striker värittää kokemusta upeasti. Oli kyse sitten hauskoista vitseistä tai "You have to wonder if he could have pinned him if the health of his arms wouldn't have been compromised earlier in this match!" -tyylisestä tarinankerronnasta, niin tämä jäbä se osaa puhua. Myös Strikerin "carefully feel your back from that point and imagine a 300-pound man pressing on it" -jutut parantavat myös restholdeja ja tuovat lisää uskottavuutta matseihin.

21. Vuoden promottaja - CM Punk

CM Punkin rooli on ollut vähän hankala (saada fiksut asiat kuulostamaan heelmäisiltä), mutta silti hän on suoriutunut mainiosti.

22. Vuoden tulokas - Tyson Kidd

Joku tuossa huomautti, että Tyson Kiddkin on tämän vuoden tulokkaita. Enpä muistanut tuota ollenkaan, mutta tokihan hän minusta Sheamusia kiinnostavampi on. Tyson on mahtava "Kiaaa!" -huutoineen.

23. Vuoden spotti - Sheltonin hurrrrrja loikka Wrestlemaniassa

Enska unohti tämän kyllä aloituspostauksestaan. Tämähän oli ihan sairaalloinen loikka. Eipä siinä, unohti WWE:kin sen Slammyissa.

24. Vuoden "mark out moment" - Edge vei Cena-feudin viimeisen ottelun

Tämä oli yllättävää ja upeaa. :)

25. Vuoden tv-show - SmackDown

ECW tulee toisena, mutta Smackki se vasta onkin viihdyttänyt viimeisimmän draftin jälkeen. Oikeutetusti vei Bragging Rightsinkin pokaalin.


26. Vuoden tv-matsi - John Morrison vs. Edge

Tämä oli kyllä aivan hemmetin eeppinen matsi. John Morrisonin breakthrough-matsi. JR selosti todella loistavasti.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio - WWE

Muita en ole oikein edes seurannut. Kyllä se WWE vain nelikulmaisine kehineen ja psykologisine otteiluineen vie voiton.

28. Vuoden stable - Legacy

Legacy on tarjonnut tämän vuoden aikana monta jännittävää ja hienoa hetkeä. Cody ja Ted ovat muutenkin eritoten loppuvuodesta painineet loistavia tv-matseja Evan Bournea ja kumppaneita vastaan.

29. Vuoden tag team - Jeri-Show

Harkitsin pitkään Jeri-Show'n ja Legacyn kahden kaveruksen välillä, mutta koska Jeri-Show on ollut enemmän esillä ja viihdyttänyt pitkään, menee ääneni heille. Show kuitenkin on ollut tässä se painillisesti heikompi osapuoli ja villi kortti, mutta eipä hänkään erityisesti ole kämmäillyt.

30. Vuoden naispainija - Maryse

Kanadalaiskaunotar oli pitkän tovin poissa, mutta kyllä hän on eniten minua kehässä miellyttänyt. Jotenkin raikas tapaus. Oli kiva nähdä myös Suomessa. =)

31. Vuoden feudi - Jericho vs. Mysterio

Kyllä näiden kahden kohtaamisissa ja otteluissa oli aina jotain mahtavaa.

32. Vuoden PPV/show - Extreme Rules

Muisti pätkii. Mutta Enska otti esiin, että ER:issa oli Edge vs. Jeff ja Mysterio vs. Jericho, mistä tuli heti hienoja muistoja mieleen!

33. Vuoden ottelu - Taker vs. HBK

Olisko se se Undertaker vs. HBK... Tavallaan en saanu siitä ihan niin paljon irti ekalla kerralla. Olisko johtunu sit väsymyksestä vai mistä...

34. Vuoden painija - Chris Jericho

Jericho on ollut niin monessa mukana, että pakko äänestää häntä. Hyviä catchphrasejakin on kartuttanut viime aikoina. "The best in the world at what I do" ja "Do you understand, what I'm sayin', to you?" Joka paikan höylä tuo meidän Chris Jericho! Ja olenpa vieläpä hänen bändinsä Fozzynkin löytänyt tänä vuonna! Ja entäs feudi esimerkiksi Mysteriota vastaan? Nams.

Edit: Muutin vuoden turn -palkinnon Batistasta CM Punkkiin. Batistan turni oli periaatteessa tiedossa jo ennen kuin tapahtui ja vaikka Batista tarvitsi turniaan huomattavasti kipeämmin (CM Punk toimi facenakin hyvin), niin kyllä CM Punk käännettiin teknisesti fiksuimmin. Olin jo ihan unohtanut ne "löin tuomaria vahingossa" -jutut turnin alkuajoilta. Myös vuoden tulokkaan muutin Sheamuksesta Tyson Kiddiksi.

Sori Darien, otan sulta loistavan pohjan, kun oon liian laiska tekemään ite.

Crap:


1. Vuoden huonoin painija -Mark Henry
Onko mies edes paininut yli 5min single-matsia tänä vuonna? Hidas köntys joka on bookattu liian vahvaksi ilman mitään päämäärää.


2. Vuoden huonoin feudi - Chavo vs. Hornswoggle

Jep

3. Vuoden huonoin ottelu -Undertaker vs Batista -Chairs match

Idioottimainen gimmickmatsi höystettynä typerillä bookkauspäätöksillä sekä kaiken lisäksi puuduttava brawlaus = DUD


4. Vuoden ärsyttävin segmentti - Pickie James

Mickie James, hyvännäköinen, seksikäs ja ennenkaikkea sopivan painoinen nuori kaunis nainen. Silti Mickietä kehdataan haukkua siaksi. Hävetkää, siat.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys - Undertakerin tuominen takaisin.

Jep. Koko pelleä ei olis ikinä tarvinnu tuoda takasin tuhoamaan Smackdownin hienoja nousevia staroja. Olis menny vaikka Raw'hon.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Mike Knox

Tää oli tosiaan vähän vaikea. Laitoin nyt Knoxin kun ei mitään tunteita herätä.

7. Vuoden huonoin gimmick - Hornswoqqle

Jos on kääpiö, niin ei se meinaa ettei osaa puhua. Muutenki kaikki mukahauskat paskat on älyttömän tylsää.

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike - RKO

On se vain niin komea. Varsinkin kun tulee hienosti puskista ja jos on vielä joku hyvä myyjä, niin priceless.

9. Vuoden sisääntulomusiikki - Dolph Ziggler

On se vain hyvä. Toinen vaihtoehto olis ollu Kofi Kingstonin SoS.

10. Vuoden paluu - Shawn Michaels

No eipä näitä nyt mitään erityisen hyviä ollut. Jos paras pitäisi valita, niin HBK'lle se menis.

.11. Vuoden "turn" - CM Punk

Todella hienosti tehty, hitaasti ja varmasti. Harmi vain kun asiat taas ovat vähän miten ovat.

12. Vuoden segmentti - Dirt Sheet -One night only

Oijoi, kun oli herkkua katsoa tämä segmentti isonan Miz ja Morrison fanina. Morrison loisti vähän vakavammassa promossa ja Miz oli omaa taattua laatua. Hienoja miehiä.


13. Vuoden gimmick - CM Punkl

Hienoa, kun saadaan vähän värikkäämpiä gimmickejä tähän värittömään WWE'n gimmick maailmaan. Mukava ollut katsella Punkin avautumisia.


14. Vuoden manageri - hjuu

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija - Randy Orton

Ensin olin itsekkin sitä mieltä, että Orton on ehdottoman tylsä, mutta katsokaa nyt Randya. Mieshän on ihan parasta koko maanantai-illoissa. Kuten sanottua, ne ilmeet ja eleet ovat jotain parhautta ja psyko Orton oli ihan omaa luokkaansa.


16. Vuoden yliarvostetuin painija - Chris Jericho

Anteeksi kaikki :( Mua Jericho ei vain ole saanut tänä vuonna niin hyvin syttymään, mitä joskus Y2J aikoihin. Toki jotkut ottelut esim. Mysterion ja Morrisonin kanssa ovat olleet loistavia, mutta silti. Promotkin on käynyt tylsäksi, mutta sekin on kai sitä nykyyänkin paljon puheenaiheena ollut smarkkien vihastuttamista.



17. Vuoden kehittynein painija - John Morrison

Mitä se kertoo miehestä, jos saa Mike Knoxin kaltaisesta paskakasasta revittyä edes **½ tähteä irti?

18. Vuoden face - Jeff Hardy

Itsehän olen aina ollut iso JH -hater, mutta pakko se on myöntää että ei tätä palkintoa kenellekkään muulle voi antaa.


19. Vuoden heel - Randy Orton

Niinpä niin. Psyko-Orton, ilmeet, plaaplaaplaa.

20. Vuoden selostaja -

En ota kantaa


21. Vuoden promottaja - The Miz

Onhan se ollut hienoa, kun yksi omista suosikeista on loistanut mikin äärellä jopa Cena feudin yhteydessä.

22. Vuoden tulokas - Sheamus

Njaah,blaah.

23. Vuoden spotti - asd


24. Vuoden "mark out moment" - Punkin cashaus

Enpä ollut järin iloinen Hardyn mestaruusvoitosta. Punk onneksi pelasti illan<3

25. Vuoden tv-show - SmackDown

Onhan se nyt selvää, että SD on parhaat viikottaiset tarjonnu.


26. Vuoden tv-matsi - John Morrison vs. Rey Mysterio

Kiitos Darienille. Olisin unohtanut muuten tämän ja olisin äänestänyt Punk-Jeff gage matsia. Olihan tämä nyt paljon parempi ja mitä nyt nähnyt, niin juuri se #1.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio - WWE

Eipä ole aikaa muihin riittänyt saati sitten kiinnostusta.

28. Vuoden stable - Legacy

Eipä näitäkään pahemmin ole viime aikoina ollut. Legacy nyt on toiminut miten on. Ei vedä millään vertoja Evolutionille.

29. Vuoden tag team - Jeri-Show

No on kai tuo nyt selvä homma. Dominoinut koko vuotta eikä jollain DX'llä ole ollut mitään jakoa haastamaan. Harmi kun Edge loukkaantui. En viitti ees kuvitella mitä olisi seurannu Edgen ja Jerichon tiimistä. Varmasti jotain eeppistä, ikimuistettavaa:(

30. Vuoden naispainija - hjuu-u


31. Vuoden feudi - CM Punk vs Jeff Hardy

Hienoja hetkiä. Jeff teki hienoa työtä koko feudin ajan laittaessa Punkkia overiksi. Myös 'taker teki hienoa työtä pyyhkimällä perseensä Punkkiin.

'09 ei ollut feudeiltaa mitään laadukkainta, mutta odottakaapa '10ä. Edge-Jericho, HBK-HHH, Cena-Taker, Morrison-Punk.. ah, mahdollisuuksia on vaikka mihin.

32. Vuoden PPV/show - SummerSlam

Voiko joku muka väittää vastaan. Hienoin show miesmuistiin.

33. Vuoden ottelu - HBK-Undertaker

Taker maniassa.. vittujen vittu. Muutenki ärsytti kun loppu tehtiin liian ennalta-arvattavasti. Siltikkään en löydä heti muistista tälle haastajaa.

34. Vuoden painija - John Morrison

Tänä vuonna kukaan ei todellakaan ole mitenkään erityisesti erottunut joukosta. Hyvinkin mahdollista, että menisi Edgelle ilman tuota poissaoloaan. Näin tällä kertaa.

E.x2.

Eiköhän tämän uskalla nykäistä jo käyntiin, vaikka vuosi ei ihan lopussa vielä olekaan ja jonkin verran kuluneen vuodenkin tavaraa on vielä katsomatta. Pidätän oikeuden muuttaa vastauksiani, jos ROHin viimeisistä tapahtumista nousee jotain kovinkin oleellista esille. Tällä kertaa äänestykselle pohjana siis kaikki Ameriikan PPV:t, kaikki Smackdownit, muutaman ensimmäisen kuukauden RAWit, ROHin tapahtumat alkusyksyyn asti sekä osa HDNet-lähetyksistä.

1. Vuoden huonoin painija - Cody Deaner

Hornswoggle ja Khali ovat tässä kategoriassa aina vahvoja voittajasuosikkeja, mikä on oikeastaan jo aika surullista. Ei siis miesten itsensä kannalta vaan siksi, että tuollaista roskaa tungetaan katsojien kurkusta alas vuodesta toiseen. Hornswogglen pahimmat pelleilyt jäivät kuitenkin tänä vuonna näkemättä ja Khalikaan ei Ziggler-feudin ja erityisesti pitkän poissaolon myötä tänä vuonna päässyt aivan yhtä suuresti rasittamaan kuin aikaisemmin. Toisin kuin TNA:n lahja maailmalle - Cody Deaner. Väkinäisiä ja uskomattoman huonoja hassuttelusegmenttejä, vastenmielinen gimmick ja käsittämättömän huonot ottelut, siinä olikin tämän miehen anti. Toivottavasti päätyy etsimään uutta työnantajaa mahdollisimman nopeasti.

2. Vuoden huonoin feudi - Chavo vs. Hornswoggle

Punkin ja Undertakerin kamala floppifeudi olisi tavallaan aika hyvä veto tähänkin väliin, mutta tuollaisille taitaa olla joku hieman parempikin kategoria. Vaikka aika kamalaa tavaraa on kahdesta suurimmasta löytynyt laajemmaltakin skaalalta taidan rajata pääehdokkaat yhteen kummastakin, niin ODB-Deanerista kuin Chavo-Hornswogglesta on vaikea keksiä yhtäkään hyvää sanaa sanottavaksi. Vaikken kyseistä feudia tainnut todistaa yhdenkään ottelun osalta, päädyn silti äänestämään Chavoa ja Hornswogglea, siinä saatiin mainiosti pilattua hassutteluhahmon ohella ihan oikea painijakin. Siis tietysti sen lisäksi, että kyseinen feudi herättää jo ajatuksena aivan uskomatonta myötähäpeää bookkaajia kohtaan. Kenen mielestä tuo on voinut olla hyvä idea?

3. Vuoden huonoin ottelu - Sharmell vs. Jenna Morasca

Varsinkin bookkauksen osalta aika uskomattoman huonoista suorituksista saatiin nauttia läpi vuoden ja laadullisestikin tähän saisi listattua kelpo liudan jo yksistään naistenotteluita. Erityisesti edukseen erottui kuitenkin Victory Roadin Sharmellin ja Jenna Morascan ottelu, jonka täytyy olla teknisesti yksi huonoimmista ikinä. Toisaalta lähinnä läpsimisestä ja kierimisestä koostunut ottelu oli jotain niin typerää, että en ole aivan varma onko tätä sopivaa äänestää, koska lopputulos kääntyi jo huumorin puolelle. Oli se silti otteluna aika uskomattoman huono.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti - ODB @ Destination X

Tähänkään ei hirveästi ihan oikeasti ärsyttäneitä hetkiä tule mieleen, pientä vastenmielisyyttä aiheuttaneita segmenttejä taas roppakaupalla. Varsinaiset ehdokkaat ovatkin lähinnä sellaisia, jotka ovat yleisen rasituksen lisäksi olleet PPV:ssä viemässä aikaa oikeasti kiinnostavilta ja laadukkailta otteluilta. Näistä vieläkin mielessä kummittelee ODB:n mies-anglen päätös Destination X:ssä, Cody Deaner ylipitkässä hassuttelussa. Muistikuvani eivät ole kovin tarkat, joten tyydyn lainaamaan itseäni tapahtuman jälkimainingeista. "Aivan uskomatonta ylipitkää tuubaa", "luulen etten ikinä ole nähnyt mitään noin typerää" ja "minkälaiset apinat tuota oikein bookkaavat". Vaikuttaa kommenttieni perusteella kelpo ehdokkaalta tähän.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys - Sacrifice

Tähän kategoriaan sitten löytyisikin laadukkaita ehdokkaita vaikka millä mitalla, ei tosin kovin mairittelevaa nykypainin kannalta. Michaels-JBL vedettiin purkkiin naurettavan lyhyesti, Triple H-Ortonin parhaat paukut käytettiin hetkessä ja kulahtanutta feudia jatkettiin silti kuukausitolkulla, Punkin kaksi mestaruuskautta pupellettiin ennätysajassa ja oikeastaan puolet kaikesta TNA:n alkuvuoden tarjonnasta oli aivan hirveää roskaa. Vaikka kovasti haluaisinkin vielä haukkua Punkin tilanteen hoitamista ja valmiista megatähdestä takaisin midcardiin pudottamista 'Takerin vuoksi, nousee TNA edelle tässäkin. Jo pelkästään Sacrificen ME:n bookkaus olisi oiva voittaja tähän, mutta kun samaan PPV:hen saatiin vielä pari muutakin aivot nyrjäyttävää päätöstä on Sacrifice jopa aika selvä veto tähän. Tulee paha mieli jo pelkästä ajattelusta, typerin PPV ikinä.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Finlay

Hmm, tämä onkin jo huomattavasti vaikeampi. Enpä saa mieleeni oikein muuta kuin viime vuodenkin ehdokkaani, Jillianin ja Finlayn. Jillianin theme on aivan hirveää rääkymistä, joka pakottaa aina kelaukseen, mutta toisaalta se on ilmeisesti tarkoituskin. Finlayn theme taas on yleisen rasittavuuden lisäksi täysin hahmoon sopimaton, jonka kummastusta lisää vielä se fakta, että mieheltä löytyy varastosta jo valmis oikein mainiokin theme. Ei näin.

7. Vuoden huonoin gimmick - Cody Deaner

Tähän kelpaisivat jälleen viime vuodenkin klassikot, kuten huono laulaja, kehitysvammaiseksi lapseksi muuttunut leprechaun ja jättiläinen, joka tykkää rumista naisista. Tältä vuodelta esiin nousee kuitenkin kaksi uutta lähes yhtä hupaisaa laatugimmickiä, nimittäin aina yhtä hauska naiseksi pukeutunut mies ja ilmeisesti jonkinlainen idiootti maajussi. En osaa aivan päättää näiden klassikkogimmickien väliltä, mutta Deaner onnistui olemaan jatkuvasti niin käsittämättömän rasittavaa paskaa, että ansaitsee äänen jokaisessa mahdollisessa kategoriassa.

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike - More Bang For Your Buck

Vanhat ja hyväksi todetut jo legendaarisiksi muuttuneet liikkeet toki tepsivät vieläkin, mutta tuntuisi vähän tympeältä äänestellä jotain kymmeniä vuosia vanhoja Sweet Chin Musiceja. Mitähän näitä uusia tänä vuonna onkaan tullut, kun jokainen uusi WWE-kaverikin tuntuu saavan finisherikseen joko Overdriven tai jonkun tylsän DDT/Slam-variaation. TNA-debytanteiltakaan en ainakaan mieleeni saa mitään erityisesti säväyttänyttä, joten mieli tekisi melkein äänestää toista vuotta putkeen Tyler Blackin komeaa God's Last Giftiä. ROHin puolella nähtiin kuitenkin joukkueilta pari kivaa uutta tulokasta, King/Tituksen Powerbombin ja Blockbusterin yhdistelmä, sekä tällä kertaa äänen saanut The Young Bucksien Finlay Roll/450 Splash/Moonsault-kombinaatio. Tokihan noita liikkeitä muuallakin näkee, mutta siitä huolimatta varsin komea ja erityisen sulavasti toteutettu yhdistelmä. (Ai joo, sillähän oli ihan oikea nimikin. Vaikkakin vähän typerä sellainen.)

9. Vuoden sisääntulomusiikki - Rhett Titus

Ei yhtä väkevä vuosi tältä osin kuin viimeksi, mutta laadukkaita ehdokkaita löytyy siltikin enemmän kuin tarpeeksi. WWE:stä Zack Ryderin radio-viisu on oikein mainio tuttavuus ja Hart Dynastyn remix toimii, vaikka ei alkuperäisen tasolle tietysti ylläkään. Voittajaa tosin päästään tässäkin kategoriassa etsimään ROHin puolelta, vaikka televisiodiili käytännössä pakottikin valtaosan themeistä geneerisiksi rämpytyksiksi, tarjosi uudistus myös muutaman loistavan uuden themen. Nigel McGuinnesin lyhytaikaiseksi jääneessä themessä oli aivan loistava alku ja Chris Heron räppi on viihdyttävä ihan oikeana biisinäkin. Ääni kuitenkin Rhett Tituksen loistavalle sisääntulomusiikille, joka letkeän rullaavuden ja hauskojen sanoitusten lisäksi sopii aivan mahtavasti gimmickiin ja themeksi yleisemminkin. Suosittelen jokaista kuuntelemaan tuon läpi ennen oman äänioikeutensa käyttöä.

10. Vuoden paluu - Jimmy Rave/Colt Cabana

Viime vuoden loistokas Cenan paluu jättää kyllä kaiken tänä vuonna tapahtuneen pahasti varjoonsa. Christianin paluu oli täysi floppi ja nolo esimaku siitä mitä sen olisi pitänyt olla ja Michaelsin paluu olisi parempi ehdokas ärsyttävimpien segmenttien kategoriaan. Rob Van Damin yhden illan vierailu Rumblessa oli toki mainio ja sai kovin tyytyväiseksi, mutta jotenkin tuntuisi väärältä äänestää tuollaista nopeaa vierailua vuoden paluuksi, vaikka se sallittua onkin. Olin tosin jo äänestämässä tuota ennen kuin muistin Raven ja Cabanan samanaikaisen paluun ROHin 7th Anniversary Showhun. Mainiosti toteutettu ja erityisesti Cabanan saapuminen räjäytti yleisön. Hieno hetki.

Ai joo, Raven. Nyt en olekaan enää varma. Molemmat kerrat olivat hienosti toteutettuja, mutta kun ei voi olla yhtään varma miten lyhyeksi tämäkin setti jätetään. Taidan kuitenkin pitää ääneni Raven ja Cabanan yhdistelmällä.

11. Vuoden turn - CM Punk

Tähän löytyykin sitten jälleen kelpo satsi kelvollisia ehdokkaita, mutta noinkohan on joka vuosi samanlainen tilanne? Massiiviset turnit ovat kuitenkin nykyisessä mainstream-painissa kovin marginaalinen ilmiö. Pinnalle nousevat tällä kertaa ehkäpä suurimpaan tasonnostoon johtanut Eric Youngin muuntautuminen pellestä johtajaksi, Matt Hardyn ja Austin Arieksen puskista terästuolin avustamana tulleet kääntymiset, sekä suurin ennakkosuosikki, CM Punkin kovasti odotettu hidas muuntautuminen jo ROHissa kertaalleen tavattuun Straight Edge -hahmoon. Ei ääni muillekaan katastrofi olisi, mutta tällä kertaa taidan joutua kääntymään Punkin puoleen. Kokonaisuudessaan sen verran toimiva turni, että pakko nostaa hattua. Vaikea uskoa WWE:n työksi. Harmi, että nosteesta ei sitten tajuttu ottaa kaikkea mahdollista irti.

12. Vuoden segmentti - "Straight Edge means I'm better than you"

Nämä tuntuvat menevän vuorotellen, joka toiseen on hirmu vaikeaa keksiä useampaa kunnon ehdokasta. Alkuvuoden Triple H:n ja Ortonin segmentit olivat kivoja, mutta ehkä vähän turhan korneja, että niitä oikeasti uskaltaisi tässä äänestää. Michaelsin ja 'Takerin feudi ei muuten ollut kovin kummoinen, mutta valkoiseen pukeutunut Shawn jäi mieleen todella coolina näkynä. En tosin muista, mitä segmentissä oikeasti tapahtui, joten ehkä tuonkaan äänestäminen ei olisi ihan oikein. TNA:sta tuli katsottua jokainen Richardsin, Ravenin ja Daffneyn hetki vaikka Impactia en muuten katsokaan, joten he ovat luultavasti tehneet jotain hyvin oikein, mutta noistakaan ei oikein nouse yhtä laatusegmenttiä muiden edelle. Erityisen hyviä ja mieleenpainuneita segmenttejä olivat oikeastaan vain Jerichon ja legendojen vuorovaikutukset ja Punkin ja Hardyn taistelut kesällä. Noista löytyisi useampikin pätevä ehdokas voittajaksi, mutta annetaan ääni tällä kertaa sille Punkin ja Hardyn TLC-ottelua edeltäneelle promolle, jossa ensimmäisen kerran murjaistiin "Straight Edge means I'm better than you". Siinä vaiheessa uskoni Punkin bookkaukseen oli vielä korkealla.

13. Vuoden gimmick - Austin Aries

Haluaisin kovasti äänestää Punkin loistavaa Straight Edge -gimmickiä, joka viimeinkin tajuttiin vetää esiin myös WWE:n puolella ja antaa samalla kolmannen maininnan putkeen, mutta toisaalta se on pääpiirteissään nähty jo aikaisemmin ja suurimmasta kiimasta saatiin nauttia valittettavan vähän aikaa. Samalla Austin Aries muuttui heel-turnin myötä tylsästä facesta aivan upeaksi hahmoksi. Periaatteessahan kaveri on vain yksi ylimielinen ilkimys muiden joukossa, mutta samalla kaikki eleet, ilmeet ja koko olemus oikein huokuvat sellaista heeliyttä, että todella harva varsinkaan indyissä kykenee samaan. Niin mainiosti vedetty rooli, että ansaitsee kaiken mahdollisen tunnustuksen. Zack Ryderille ja Eric Youngille voisi antaa jonkilaiset kunniamaininnat hienoista muutoksista, molemmat tekivät itsestään jotain loistavasti vedetyillä uusilla gimmickeillä. Austinin tasolle ei toki siltikään vielä ylletä.

14. Vuoden manageri - Prince Nana

Nykytilanteessa helposti kaikista selvin kategoria. Vähän sääli, että joku Tony Atlas pokannee silti pystin kotiin. Sweeneyn lähdettyä alkuvuodesta, pelasti Nanan paluu painin manageritilanteen. Näiden kahden välillä voisi jo jotain kilpailua syntyä, mutta muuten sällit ovat aivan omassa luokassaan. Helppo ääni Nanalle.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija - Christian

Hirmuisen vaikea valinta, kun pitkälti jokainen hyvä painija tuntuu ainakin täällä saavansa ansaitsemansa arvostuksen. Viime vuoden vastaukseni Chris Hero on vissiin taas jakanut reaktiot aika vahvasti, mutta toisaalta kulunut vuosi ei häneltä kovin kummoinen ollutkaan. Sanotaan Christian, ei hänkään kovin aliarvostettu 'piireissä' ole, mutta liian monelle tuntuu silti olevan aivan hyväksyttävää, että kaveri painii jämäsarjassa ja saa PPV-tilaisuuksia täysin satunnaisesti. Christian jos joku ansaitsisi niin paljon enemmän.

16. Vuoden yliarvostetuin painija - Matt Morgan

Tähän olisikin taas huomattavasti enemmän vaihtoehtoja, jokaiselle täysin taidottomalle korstollekin kun tuntuu oma fanikantansa löytyvän. Batistakin olisi tähän oikein oiva vaihtoehto, jostain syystä mies onkin yhtäkkiä jonkinlainen suuren muutoksen kokenut pelastaja, vaikka hahmo ei ole muuttunut mihinkään ja kaveri vain tuhoaa heelien sijasta faceja. Sheamuksen mestaruusvoiton puolustelu on jo yksinään täysin anteeksiantamaton teko, mutta hän on kyllä ollut kuvioissa niin lyhyen tovin, että ehkä vuoden yliarvostetuin olisi vähän liioittelua. TNA:n puolelta molemmat ylipushatuista korstoista Hernandezin ja Morganin muodossa ansaitsisivat palkinnon, mutta näistä Morgan lienee parempi vaihtoehto. Kaveri on julistettu suureksi tähdeksi ja messiaaksi, vaikka ainoa näyttö on kohtuullinen normiottelu Kurt f'n Anglea vastaan vuoden suurimmassa tapahtumassa. Ei näin.

17. Vuoden kehittynein painija - John Morrison

Jälleen haastavaan valintaan, aika harvassa painijassa oikeasti tapahtuu suuria muutoksia vuodessa ja viime vuonna en löytänytkään tähän yhtään sopivaa nimeä. Tällä kertaa uskaltanen kuitenkin antaa kunnian John Morrisonille. En tiedä onko muutos tässäkään tapauksessa kovin mullistavaa ollut ja mikissä mies on edelleen aika hirveä, mutta jatkuvat laatuottelut ovat viimein saaneet miehen nousemaan omissakin kirjoissani sille tasolle, missä hän monien mukaan on jo vuosia ollut. Tässä on tulevaisuuden supertähti.

18. Vuoden face - AJ Styles

Näitäkään ei liikaa ollut, kiitos WWE:lle joka on oikein onnistuneest täysin tappanut viihdyttävät hyvikset. Mysterion voisi tavallaan nostaa kilpailuun ja hän onkin ollut tänä vuonna pirun hyvä, mutta samalla Reytä on edelleen todella vaikea kuvitella toimivana isommissakin kuvioissa, toisin kuin Jeff Hardya ja AJ Stylesia. Molemmat kuuluvat nykypäivän viihdyttävimpiin faceihin, mutta Hardyn vuosi jäi vähän kesken ja samalla Styles on parempi oikeastaan kaikessa mitä tekee. Helppo ääni Stylesille.

19. Vuoden heel - Austin Aries

Viime vuoden voittaja Chris Jericho taisi edelleen vetää suurimmat heatit ja pienestä toistosta huolimatta mies veti todella pätevää settiä viikosta toiseen koko vuoden ajan loistaen erityisesti legendojen kanssa feudatessaan. Samalla jo aikaisemmin kehuttu CM Punk nousi lähes samalle tasolle vähän tuoreemmalla teemalla. Molemmat täysin päteviä voittamaankin, mutta ongelmaksi nousee WWE:n facetarjonta, joka väkisinkin saa kannustamaan näitä miehiä. TNA:n heel-osastoa hallitsi koko vuoden yksipuolisesti Main Event Mafia, joka ei onnistunut suurempia tunteita herättämään, joten voittajaa saadaan taas hakea ROHin puolelta. Toki siellä yleisön saaminen painijoita vastaan tuntuu olevan vieläkin suurempi ongelma, mutta samalla tämä saa arvostamaan Jimmy Ravea ja Austin Ariesta vieläkin enemmän. Rave ei tainnut kuvioissa turhan pitkään pyöriä, joten ääni loistavasti roolinsa vetäneelle Ariekselle. Haluaisin buuata tuolle viiksekkäälle törkimykselle.

20. Vuoden selostaja - Matt Striker

ROHin selostajat ovat toimivia, mutta kovin mitäänsanomattomia, TNA:n selostuskaksikko on imenyt aina ja sama koskee pieniä poikkeuksia lukuunottamatta WWE:täkin, erityisesti Jim Rossin ollessa poissa kuvioista. Onneksi PPV:tkin on viime aikoina saapunut pelastamaan Queensin lahja painiselostukselle, Matt Striker. Saa kaikki painijat näyttämään hyviltä, pysyy ottelussa paremmin kuin kilpailijansa ja on kaiken lisäksi vielä hauskakin. Vierellä töhöilevä pässilauma saattaa toki saada miehen näyttämään paikoin vähän liiankin hyvältä, mutta tästä huolimatta ääni Strikerille.

21. Vuoden promottaja - CM Punk

Tähän käyvät jälleen käytännössä samat vaihtoehdot kuin Vuoden heel -palkintoonkin, mitä nyt Jimmy Raven voisi korjata saman possen Prince Nanalla. Arieksen valtit löytyvät kuitenkin lähinnä erilaisen ilmeilyn puolelta, kun taas Punk loistaa nimenomaan promoissa, joten ehkä tämän palkinnon voisi vaihteeksi ojentaa Punkille. Jerichokin veti loistavasti, mutta Punk on enemmän tämän vuoden juttu, siinä missä Chris kierrätti jo kovasti aikaisempaakin materiaalia.

22. Vuoden tulokas - The Young Bucks

Edelleen vähän typerä palkinto, mutta yritetäänpä löytää joku ohjeistuksen mukainen kaveri. WWE:n puolella lähinnä Hart Dynasty teki jonkinlainen vaikutuksen, mutta heidän vuoden antinsa tuntui koostuvan lähinnä Cryme Tymen pieksemisestä, joka ei ehkä vielä ihan riitä. Joey Ryaniin tutustuin myös ensimmäisen kerran ROHin myötä ja vaikka mies tekikin heti suuren vaikutuksen jäi näkemäni materiaali vielä turhan vähäiseksi, että uskaltaisin häntä nimetä. Ääni siis sekä ROHissa, että DG USA:ssa vakuuttaneille Young Buckseille. Nuorilta kavereilta todella vauhdikasta ja komeaa menoa, Tag Team -painin tulevaisuus. En rupea miehiä sen enempää erittelemään, kun minulla ei ole edes sen kummempaa kuvaa kumpi on kumpi.

23. Vuoden spotti - Daffney @ Bound for Glory

Hirmuisen vaikea, viime vuodelta tulee vaikka mitä siistiä mieleen, mutta onko tänä vuonna ROHissakaan tapahtunut mitään kummoisempaa? En saa ainakaan mieleeni. WWE:ltä hirmuisen perinteistä menoa ja TNA:ssakaan ei niitä normaaleja nastaspotteja pidemmälle taidettu mennä. Daffneyn lento piikkilankapöydän läpikään ei nyt ihan niin sairas ollut, ettäkö sillä kovempana vuonna voiton veisi, mutta näin kesympänä vuotena mainstream-firmassa naisen tekemänä tuollainenkin spotti säväytti kovasti. Ääni sinne.

24. Vuoden mark out moment - CM Punkin salkun lunastus

Ei kovin kummoinen vuosi tältäkään osin, mutta perinteisesti muutama kiva mestaruusvoitto löytyi Punkin, Stylesin ja Arieksen myötä. AJ:n voitto pilattiin typerällä bookkauksella, eikä Austininkaan voitto kummoista kiimaa aiheuttanut, kun menin tuloksen spoilaamaan itseltäni jo aikaisemmin. Punkkikin toki teki lähes saman jo viime vuonna, mutta tällä kertaa erityisen markitettavan hetkestä teki bookkaus, joka pitkälti vahvisti, että samalla aloitetaan myös massiivinen kääntyminen heeliksi.

25. Vuoden tv-show - ROH on HDNet

RAW oli alkuvuodesta niin kamalaa tavaraa, että päädyin lopettamaan katsomisen ensimmäistä kertaa sitten painin löytämisen, ECW:tä en katsonut ja Impactikaan ei pienien pätkien ja spoilereiden avulla vielä saanut innostumaan suuremmin. Smackdown oli draftin jälkeen syksyyn asti aivan loistava ohjelma ja juuri sitä mitä mainstream-painissa pitäisikin nähdä, mutta hyvä tahti pilattiin Undertakerin ja Batistan myötä. Taso romahti vuoden lopussa niin onnettomalla tavalla, että voittajaksi täytyy nostaa viikoittain vähintään yhden mainion ottelun tarjoava ROHin tv-show. Ei täydellinen ohjelma, mutta hakannut tasaisessa viihdyttävyydessä kilpailijansa maanrakoon.

26. Vuoden tv-matsi - Tyler Black vs. Bryan Danielson 9.5

Whatin TV-ottelulista osoitti pätevyytensä tässä vaiheessa, aika iso liutahan noita ilmaisiakin laatuotteluita on tänä vuonna ehtinyt kertymään. John Morrison teki viimein läpimurtonsa vetäen lähes viikosta toiseen WWE:n parhaita otteluita, Stylesin ja Anglen ottelu oli helposti PPV-tasoa ja ROHin ohjelma ei monena viikkona pettänyt loistopainia etsittäessä. Esiin nousevat vähintään pöytäottelussa pelissä ollut joukkuemestaruus, Blackin ja Danielsonin loistoväännöt sekä vuoden lopussa kohisuttanut Heron ja KENTAn taistelu. Koska Blackia ja Danielsonia ei tänä vuonna viitsi parhaaksi otteluksi äänestää, nostan parin esiin tässä vaiheessa. Kaksikko ei ole keskenään vetänytkään kuin loistavia otteluita ja TV:ssäkään taso ei pettänyt. Kunniamaininnat Styles-Anglelle ja Hero-KENTAlle.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio - ROH

WWE:ltä yleisesti ihan kivaa PPV-tasoa, tv-ohjelmien heitellessä lähes poikkeuksetta huonon ja keskinkertaisen välillä, samalla TNA:n ollessa alkuvuodesta täyttä paskaa, mutta petraten kovasti loppupuolella. Dragon Gate veti kaksi aivan loistavaa tapahtumaa, jotka ottavat samalla helposti kärkisijat vuoden parasta PPV:tä etsittäessä, mutta ihan vuoden promootioksi ei kahden tapahtuman avulla viitsi äänestää, ehkä ensi vuonna. ROH menetti suurimmat tähtensä ja on muutenkin aika kaukana parhaiden vuosien tasosta, mutta silti tänäkin vuonna helposti parasta mitä Amerikan painipiireillä on tarjottavaksi.

28. Vuoden stable - The Embassy

Ja minä kun viime vuonna luulin, että Legacysta voisi tulla jotain suurtakin, olinpas pässi. Tähtinä syntyneiden superstable osoittautuikin Ortoniksi ja kahdeksi hänen tulevilta vastustajiltaan turpaanottavaksi horoksi, joilla ei ole mitään persoonallisuutta. Hart Dynasty ei edes ole stable, vaan Tag Team managerilla, Main Event Mafia olisi saanut hajota jo viime vuonna ja World Eliten potentiaali jäi pahasti suuremman heel-stablen varjoon. Sweet n' Sour Incorporatedkin hajosi, joten ROHin puolelta ainoaksi vaihtoehdoksi jää Embassy. Ei tuokaan yhdistelmä hirveästi aikaan saanut ja pidän osaa jäsenistä aika vastenmielisinäkin, mutta jo Raven ja Nanan yhdistelmä riittää voittoon näin kesynä vuotena. Toivottavasti ensi vuoden puolella saadaan lisää kilpailua tällä saralla, hyvät stablet kelpaavat aina.

29. Vuoden tag team - The Young Bucks

WWE:n Tag-divisioona on täysi vitsi, mutta sekä TNA, että ROH tarjosivat kuitenkin kovasti tälläkin saralla. TNA:n Tag-osasto vastasi parhaimmillaan lähes poikkeuksetta PPV:n parhaasta esityksestä ja erityisesti Beer Money oli kovassa vireessä. Sellainen kunnon läpilyöntiottelu jäi kuitenkin puuttumaan ja TNA:n parasta joukkuetta syrjittiin täysin aiheetta koko vuosi. ROHissakaan ei viime vuosien tasolle ylletty Mark Briscoen ollessa hajalla lähes koko vuoden ja taitavien, mutta pirun värittömien American Wolvesien hallitessa joukkuedivisioonaa. Vaikka materiaali ei kovin laajaa ollutkaan vakuutti The Young Bucks sen verran, että nappaavat tulokaspalkinnon lisäksi tämänkin maininnan. Kiinnostava ja tyylikäs joukkue, jolta en ole vielä nähnytkään kuin erittäin hyviä otteluita. Toivottavasti aihetta mainintaan saadaan ensi vuoden puolella vielä runsaasti lisää.

30. Vuoden naispainija - Beth Phoenix

Otsanauha.

31. Vuoden feudi - CM Punk vs. Jeff Hardy

Aika kesy vuosi tältäkin osin, WWE:n toimivat feudit voi laskea sirkkeliin työnnetyn käden sormilla, TNA:n pääkuvioissa pyöri puolet vuodesta lauma eläkeikäisiä pökkelöitä ja suuret feudit jäivät täysin paitsioon ROHinkin puolella. Oikeastaan ainoat mieleentulevat varteenotettavat ehdokkaat jäävät Jericho-Mysterioon ja Punk-Hardyyn. Molemmat sisälsivät liudan upeita otteluita, mutta eiköhän Hardyn ja Punkin eeppinen feudi ansaitse palkinnon kehän ulkopuolisen toiminnan ansiosta. Lähes täydellisesti rakennettu feudi ja parhaita WWE:ssä vuosiin.

32. Vuoden PPV/show - Enter The Dragon

WWE:ltä ja TNA:lta löytyi molemmilta yllättävänkin toimivia vetoja No Way Outin, Turning Pointin ja Slammiversaryn muodossa ja ROH asetti pitkäksi aikaa kovat pohjat Rising Aboven muodossa vaikka jatkossa ei PPV-tasolla enää samaan yllettykään. Oikeastihan parasta tapahtumaa miettiessä ei silti pitäisi rehellisellä ihmisellä olla tänä vuonna mielessään kuin yksi firma ja sehän on toki Dragon Gate USA. Pankki räjäytettiin Enter The Dragonin ja Untouchablesin muodossa kahteen otteeseen ja yhtiö löi itsensä hetkessä kartalle. Kaksi tapahtumaa ovat tarjonneet loistavaa spottailua höystettynä Pohjois-Amerikan parhailla tekniikkapainijoilla, jokaisen ottelun pyöriessä vähintään neljän tähden tasolla. Makuasia kumman noista nostaa ykköseksi, itseeni iski enemmän debyytti-PPV:n hieman vauhdikkaampi ja täyteenpakatumpi tyyli, mutta kumpi tahansa käy hyvästä valinnasta. ROHilla oli PPV:eiden ulkopuolelta muutama oikein tasokas tapahtuma, mutta aivan samaan ei sielläkään missään vaiheessa ylletty.

33. Vuoden ottelu - AJ Styles vs. Daniels vs. Samoa Joe

Vuoden PPV-katsauksen jäljiltä löytyy kuusi ottelua, jotka olen nostanut MOTYC-tasolle, tuohon vielä pari ottelua päälle ROHin perinteisemmistä tapahtumista ja aletaan olla jäljillä. Aivan noin monesta ei ratkaisua kuitenkaan tarvitse tehdä, vuoden kirkkaimmaksi kärjeksi nostaisin Jimmy Jacobsin ja Austin Arieksen kaksi brutaalia gimmick-ottelua aivan vuoden alusta (Dog Collar ja I Quit), kehäpsykologisen Shawn Michaelsin ja Undertakerin Wrestlemania-koitoksen sekä AJ Stylesin, Danielsin ja Samoa Joen nopeatempoisemman spottailun Turning Pointista. Näiden väliltä valintaa onkin jo vaikeampi tehdä, kaikki ovat loistavia otteluita ja mikä tahansa olisi ansaitseva voittaja. Äänestetään tällä kertaa TNA:n koitosta sillä olemattomalla perusteella, että Wrestlemania-ottelun pitkä tauko oli vähän häiritsevä ja ROH-ottelut eivät tule kuitenkaan voittamaan. Mutta oli ne silti vähintään yhtä hyviä...

34. Vuoden painija - Austin Aries

Tässä vaiheessa aletaan mennä jo hitusen vanhan toistamisen puolelle, mutta toki vuoden painijaa haettaessa esiin tulee kavereita, jotka ovat esille nousseet jo useammankin kerran vähäpätöisemmistä pysteistä puhuttaessa. Lähinnä siis Chris Jericho, CM Punk, AJ Styles sekä Austin Aries. Kaikki vuoden ehdotonta eliittiä ja jokainen jälleen pätevä voittamaan. Jericho oli jälleen parhaita promottajia, veti hienon ottelusarjan Mysterion kanssa ja nosti niin IC-, kuin Tag Team -divisioonatkin pohjamudista. Punk sai viimein tehdä itsestään sen, mitä hänen piti olla jo aikoja sitten, yksi bisneksen parhaita heelejä. Klassisia promoja ja vuoden feudi Jeff Hardya vastaan. Myös Styles nosti itsensä kirkkaimmalle huipulle tämän vuoden puolella. Osoitti pärjäävänsä suurimpana tähtenä isompienkin kihojen seurassa ja mukana vuoden parhaassa ottelussa. Aries oli parhaita promottajia ja ehdottomasti vuoden paras heel huikeine eleineen ja veti samalla useammankin MOTYC-tason ottelun. Jos vähän aletaan karsimaan niin ehkä Jerichon voisi tiputtaa sillä perusteella, että jätkä pokkasi pystin samalla roolilla jo viime vuonna ja ei ole suurimmissa kuvioissa ollut mukana ja Styleskin jäi alkuvuodesta turhan kovasti Mafian varjoon. Punkin ja Arieksen välinen valinta onkin jo huomattavasti vaikeampi. Kun nyt oikein pohtii niin Punkkikin oli kyllä alkuvuodesta aika yössä ja vaikka kesä olikin uskomattoman kiimaista aikaa, on korkealta sittemmin pudottu ja kovaa. Aries on säilyttänyt tasonsa huomattavasti vakaammin ja ollut silti lähes yhtä liekeissä kuin Punk parhaimmillaan. Kirjoitin jo tuohon Punkin nimen, mutta tarkemman pohtimisen jälkeen olen kyllä pakotettu muuttamaan valintaani. Vuoden painija vuosimallia 2009 - Austin Aries.

Crap:
1. Vuoden huonoin painija
Hornswaggle.
2. Vuoden huonoin feudi
Chavo vs Hornswaggle
3. Vuoden huonoin ottelu
-
4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Se saatanan kiinalainen Pivenin kanssa promottamassa Rawssa.
5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Cm Punkin syöttäminen Takerille
6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Finlay
7. Vuoden huonoin gimmick
Eric Escobar

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
RKO
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Randy Orton - Voices
10. Vuoden paluu
Christopher Daniels
11. Vuoden "turn"
Cm Punk
12. Vuoden segmentti
Randy puntaa Vinceä päähän.
13. Vuoden gimmick
Cm Punk - Straight Edge Teacher
14. Vuoden manageri
Onko sellaisia?

Hopeinen kategoria:
15. Vuoden aliarvostetuin painija
Cm Punk. Wwe ei näytä tajuavan kuka oli lafkan paras vuonna 2009.
16. Vuoden yliarvostetuin painija
The Miz. Jericho kertoikin tarpeeksi Twitterissä.
17. Vuoden kehittynein painija
John Morrison. On alkanut näkyä Main Event potentiaalia.
18. Vuoden face
Jeff Hardy
19. Vuoden heel
Cm Punk
20. Vuoden selostaja
Matt Striker
21. Vuoden promottaja
Cm Punk
22. Vuoden tulokas
Sheamus
23. Vuoden spotti
Edge ja Hardy tikapuisen läpi Extreme Rulesissa
24. Vuoden "mark out moment"
Cm Punk. Money In The Bankin cashaus.
25. Vuoden tv-show
Raw
26. Vuoden tv-matsi
Ei muista mitään massasta poikkeavaa mieleen.

Kultainen kategoria:
27. Vuoden promootio
Wwe
28. Vuoden stable
-
29. Vuoden tag team
Beer Money Inc
30. Vuoden naispainija
Mickie James
31. Vuoden feudi
Jeff Hardy vs Cm Punk
32. Vuoden PPV/show
No Way Out
33. Vuoden ottelu
Edge vs Jeff Hardy at Extreme Rules
34. Vuoden painija
Cm Punk

enska kirjoitti:
Muistakaa perustella ja harkita tarkkaan valintojanne! Perustelemattomia viestejä ei oteta huomioon ääniä laskettaessa.

Crap:


1. Vuoden huonoin painija - Mark Henry

Monta vaihtoehtoa tähänkin löytyy, mutta taidan nimetä Mark Henryn, todella tylsä kaveri. Khalia esimerkiksi sentään osataan pitää huumorihahmona, mutta Henry taaseen joka RAW:ssa tagmatsissa tai vaihtoehtoisesti jossain oksettavassa huumorisegmentissä. Lisäksi MVP on saanut taakakseen tämän miehen, onneksi Worlds Strongest Tagteamista aletaan pikkuhiljaa luopua.


2. Vuoden huonoin feudi - Chavo vs. Hornswoggle

Tästäkin kaikki tarvittava sanottu? Malliesimerkki feudista, jossa ei ole mitään hyvää.

3. Vuoden huonoin ottelu - CM Punk vs. Undertaker HIAC

Tähänkin vaihtoehtoja löytynee, mutta komppaan Darienia, ja varmasti muidenkin ääniä tämä ottelu tulee viemään. Otteluhan siis aloitti 'Takerin umpitylsän mestarikauden ja sen puuduttavat vyönpuolustuksen, sekä tietysti lopetti Punkin lupaavalta näyttäneen kauden.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti - Christ Jerichon "häätö" RAWista

Noh, tämä tuoreempi tapaus nyt vaan tuli mieleen tällä kertaa. Olisihan tällekkin tittelille muita ottajia ollut, jonain muuna päivänä olisi palkinnonsaaja ollut varmasti eri. Tätä segmenttiä en kovin tarkalleen muista, mutta eräs asia pisti ärsyttämään.

Nimittäin kaarti SD! ja ECW midcard naamoja pukeutuneina DX rihkamaan, jotka tulivat häätämään Jerichon.. Plz.. Koko tästä yhtälöstä huolimatta, joka kuulostaa paperilla markkien unelmalta: Siis about kymmenen facea #1 Facetablen tamineissa häätämässä #1 heeliä pois väärästä showsta? Koko tämä helvetin "DX army" ei saanut yhtään reaktiota. Tämä todellakin herätti vihaa koko PGrated WWE -eraa kohtaan. Miten helvetissä yleisöstä saa tulevaisuudessa mitään irti?

Parhaiten mieleenpainunut segmentti monista vastaavasta ärsytystä ja myötähäpeää aiheuttaneista tapauksista.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys - Mr. Kennedyn potkut

Mies oli yksi syistä miksi katsoin WWE:tä, nyt hän on nowhere to be seen. Ja lisäksi syy mistä hän huhujen mukaan potkut sai todella typerää. Harmittava päätös, jos mikä.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - R-Truth

Monta monituista vaihtoehtoa löytyy yllätys, yllätys tähänkin kategoriaan. Heitetään nyt kuitenkin, vaikka R-Truthin rap. Muutenhan tämä olisi siedettänä, mutta miksi vitussa se pitää laulaa joka kerta livenä kun mies tekee sisääntulonsa, keräten nuita naurettavia "WASSUP!"?"?1" huutoja?

7. Vuoden huonoin gimmick - Eric Escobar(face)

Siis mitä helvettiä? Ensin mies kerää heattia with the ultimate heat machine.. Tämä oli OK, vaikka mies onkin aika kyseenalainen pushatavaksi Vickien toimesta (vertaa Edgeen). Sitten hän alkaakin bashata Vickietä ÄÄRETTÖMÄN paskoilla vitseilllä ja on face? Mietin pitkään onko mies face, mutta miksi muuten hän mielistelisi yleisöä paiskaten kättä entracen aikana :S



Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike - McIntyren Double Arm DDT

Meinasin heittää jo tämän TNA:n puolelta, kun WWE:ssä nuo finisherit ovat olleet aika luokattomia, mutta sittä muistin tämän Skottimiehen mainion lopetusliikkeen. Kerrassaan hieno. Go2Sleep olisi toinen finisher jonka nimeämistä mietin, mutta jokohan tuon käyttö on bannattu kun ei ole käytetty aikoihin.

9. Vuoden sisääntulomusiikki - CM Punk

Mitä tästäkin sanoisi, ei paljoa entracemusa parane. Aiheuttaa aina pienen mark-outin, kun kuule tämän.

10. Vuoden paluu - Christian

Olisihan tämän voinut suorittaa niin paljon paremmin, mutta kapteenin paluu on aina kapteenin paluu. Aiheutti myönteisiä fiiliksiä enemmän kuin mikään muu segmentti tänä vuonna.

11. Vuoden "turn" - Batista

Kai se Batistalle menee, näistä suurista turneista ainut tyylikkäästi toteutettu.

12. Vuoden segmentti - Abraham Washington Show

Komppaan Darienia tässä.

13. Vuoden gimmick - Zack Ryder

Omaperäinen ja luova esimerkki kuinka tylsästä painijasta saadaan kiinostava ja viihdyttävä hyvä gimmickin avulla.

14. Vuoden manageri - :/

Eipä ketään ole joka tämän tittelin antasaitsisi erikoisemmin.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija - Drew McIntyre

En ole kovinkaan paljon kehua, jos yhtään, pojalle havainnut. Antsaitsee kyllä vähän enemmän rispektiä.

16. Vuoden yliarvostetuin painija - John Morrison

Tuntuu välillä, että vähän liikaa kehuja kerää kyseinen henkilö..

17. Vuoden kehittynein painija - The Pope

Hirmuisen monta vaihtoehtoa, mutta ettei liian WWE painoitteiseksi mene tämä lista, niin heitetään The Pope. Mies kun oli niin mitäänsanomaton WWE:ssä ja nyt hänestä on tullut varsin viihdyttävä kaveri ja vielä facena.

18. Vuoden face - AJ Styles

TNA:n puolelta tuli lähinä kavereita mieleen, kun ei nuo WWE facegimmickit oikein iske. AJ Styles on kaikinpuolin mainio ja häntä peräti tulee kannustettuakin.

19. Vuoden heel - CM Punk
"The Self-proclaimed 2nd city saint" "Str8 edge saviour"! Yksinkertaisesti toimivin ja viihdyttävin kaveri heelosastolla. Mahtavaa promotusta, kaikki ilmeet ja eleet jnejne.

20. Vuoden selostaja - Matt Striker

Nuff said? En huonoa sanottavaa miehestä keksi millään. Kertakaikkiaan unelmaselostaja, toivottavasti jatkossakin toimii PPV:eiden selostustiimin vakituisjäsenenä. Lisäksi miehestä paistaa intohimo ja asiantuntemus lajia kohtaan. Lisäksi näen hänet jostain syystä varsin uskollisena WWElle, älä kysy miksi. Future hall of fame 8)

21. Vuoden promottaja - CM Punk

Viihdyttävimmät ja kaikinpuolin parhaimmat promot tältä vuodelta.

22. Vuoden tulokas - Drew McIntyre

Drew McIntyre on tosiaan mieleeni. Promotukset ja look ovat kovaa kamaa ja painitaidotkin ovat kunnossa.

23. Vuoden spotti - :/

Eipä nyt hirveänä tulee mitään ylitse muiden mieleen..

24. Vuoden "mark out moment" - Christian's comeback

Christianin paluu tämän vienee.

25. Vuoden tv-show - Impact!

Smackdown ja ECW ovat kyllä tarjonneet hyvää viihdettä, mutta varsinkin viime viikkoina on TNA Impact noussut viihdyttävämmäksi showksi


26. Vuoden tv-matsi - Jack Swagger vs. Christian, #2 match @ECW

Jäi parhaiten mieleen kuluneelta vuodelta, mahtavaa TV äksöniä.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio - WWE

Tullut kaikesta huolimatta ylivoimaisesti eniten seurattua WWE:n tuotantoa. Kolme (joskus 4) kelpoa viikottais-showta ovat tarjonneet taattua viihdettä joka viikko. TNA hyvänä kakkosena, katsotaan sitten ensi vuonna.

28. Vuoden stable - Legacy

MEM on viime vuoden juttuja.. World Elite taasen on kyllä lupaava, mutta jää kakoseksi Legacylle.

29. Vuoden tag team - Jeri-Show

Parhaiten iskenyt tämän vuoden tiimeistä. Toki muitakin hyviä on ollut, kuten edellä mainittu Legacy, Motorcity Machineguns, 3D, kaljakäteinen jne..



30. Vuoden naispainija - Layla

Naispainia en seuraa, mutta Layla viihdyttää silmiäni eniten<3<3

31. Vuoden feudi - CM Punk vs. Jeff Hardy

Kyllä vie tämän pystin ylivoimaisesti. Hyvin rakenettua ja kiinostavaa feudausta, lopetuskin miellytti.

32. Vuoden PPV/show - Bound For Glory

Jäi mieleen parhaimpana PPV:nä. Ei mitenkään fantastista meininkiä, mutta kaikin puolin hyvää toimintaa tarjosi tämä PPV itselleni.

33. Vuoden ottelu - Undertaker vs. HBK

Tästäkin lienee kaikki sanottu jo? Mahtava matsi, joka kruunasi 'manian ja antoi sille arvoisensa huippumatsin.

34. Vuoden painija - CM Punk

Pidän miehestä kaikipuolisesti enemmän, kuin mistää muusta painijasta tänä vuonna, varsin heelinä Punk löi läpi itsensä huippu promoineen. Str8 edge gimmick puree.

Onko pakko perustella? En nimittäin osaa sitä maagista lajia. ;_;

taffel kirjoitti:
Onko pakko perustella? En nimittäin osaa sitä maagista lajia. ;_;

Uskon varmasti siihen, että kykenet edes muutamalla sanasella valintojasi perustelemaan. :) Eli kyllä, peli voi olla raaka, mutta perustelemattomista viesteistä kun ei ole kenellekään iloa.

En ole showpainia jostain syyskuun puolivälistä asti enää 100 % aktiivisesti seurannut. Mitä nyt random PPV :itä ja kerran kuukaudessa ehkä 2 - 4 show :ta. Resultsit olen kyllä katsonut ja olen edes jonkin verran perillä tämän vuoden painibisneksestä. Aloitetaanpas.

Sontaa:

1. Vuoden huonoin painija - Hornswoggle

En tajua minkä ihmeen takia WWE pitää miestä WWE :ssä vielä noinkin suurehkossa asemassa.. Kertakaikkiaan verisuonet meinaa päästä räjähtää, kun 'Woggle astuu kuvaruutuun. Jotain niin ärsyttävää, vastenmielistä ja kuvottavaa. Yhtään positiivista kuvaa ei ole miehestä tämän vuoden aikana jäänty. Ei näin, WWE. :nono:

2. Vuoden huonoin feudi - Chavo Guerrero vs. Hornswoggle

Samaa mieltä monien muiden kanssa. Järjetön feudi negatiivisella tavalla. Miksi helvetissä Chavo, - 473 kertaa parempi showpainija, kuin joku 'Woggle -, ei ole saanut vietyä lähestulkoon yhtään ottelua vuoden aikana puhtaasti tai ylipäänsä saanut voittaa..

3. Vuoden huonoin ottelu - Vickie & Chavo Guerrero vs. Santina Marella @ Extreme Rules

Hog Pen ottelu.. Onko moista ennen kuultu? Tässä taas todella hyvä malliesimerkki koko Chavon hahmon kusemisesta..



4. Vuoden ärsyttävin segmentti -

Nyt ei kyllä oikein tule mieleen mitään, vaikka olisihan niitä, jos oikein ajan kanssa kattelisi.. Jätetään väliin tällä kertaa.


5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys - PG-Era

Tähän nyt ei oikein sopisi vuoden pettymys, vaan vuoden pettymyKSET. Sen verran monta siirtoa on WWE tehnyt lapsiystävällisyyden edistämiseksi, että välillä touhu on mennyt melko naurettavaksi.


6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Undertaker

Shokki vai ei? No itselleni tämä on kuitenkin melko selvä tapaus. Aivan tuoreimpia sisääntulomusiikkeja en ole hirveästi kuunnellut, mutta oikeasti.. Kauanko 'Taker on käyttänyt tätä themeä? Melkein kauemmin, kuin minä olen maan päällä elänyt. Siinä välissä oli se Biker gimmick ja Ministry theme, mutta muuten lähestulkoon pelkkää tätä, eri muodoissa. Uusi theme, kiitos!

7. Vuoden huonoin gimmick -

Ähh.. Öhh.. Nyt ei tule mitään erittäin huonoa mieleen.

Pronssi:

8. Vuoden lopetusliike - RKO

Zigglerin Zig Zag on kanssa vahvoilla sijoilla, mutta pistetään nyt se vanha kunnon RKO, vaikka Orton sen välillä hieman puolihuolimattomasti suorittaakin.

9. Vuoden sisääntulomusiikki - D-Generation-X

Onhan tässä ihan hyvät kriteerit sopivalle sisääntulomusiikille. Itse ainakin pidän.. Enkä hirveästi nyt themejä kuuntele, joten tämä tuli nyt ensimmäiseksi kielen päähän. Break it down!

10. Vuoden paluu - Rob Van Dam

Yhden illan paluu, mutta silti. Rumblen katseluinto parani heti yli puolella, kun Van Dam teki entrancensa. Aivan sairaan loistava ja taidokas, lennokas painija. R V D!


11. Vuoden "turn" - Batista

Heel Batistaa oltiinkin jo odoteltu.. Propsit WWE :lle siitä, että vihdoin ja viimein tämän tekivät.. Ja hyvinhän se suoritettiin, vaikka turn olisi kelvannut kyllä aikaisemminkin.

12. Vuoden segmentti -

Tyhjäksi jää.

13. Vuoden gimmick - Zack Ryder

Olen juttuja kuullut ja itse myös katsonut hieman tuota uutta Zackia, ja pakko sanoa, että tuhat kertaa parempi, kuin se entinen gimmick siinä ihmeen Edgeheads tiimissä.

14. Vuoden manageri - :/

Empty.

Hopea:

15. Vuoden aliarvostetuin painija - Kane

Ymmärretään jos hän on monien mielestä vanha ja rähjäinen paskakasa ja kehäraakki, mutta itselleni mies on paljon enemmän. Muun muassa ensimmäinen fanitukseni kohde, kun aloin seuraamaan WWE :tä. Tosiaan, onhan miehen liikket hieman rapistunut ja storylinetkin huonosti toteutettuja, mutta saisiko tämä mies edes hieman arvostusta?


16. Vuoden yliarvostetuin painija - John Cena

Cena sitä, Cena tätä. Mies on ykkösriveissä WWE :ssä, mutta eikö tämäkin ala jo ennen pitkää käymään puuduttavaksi? Omasta mielestäni kyllä. Vahvalla sijalla myös J. Hardy.

17. Vuoden kehittynein painija - John Morrison

Fanitus noussut todella korkealle. Ja näen jo silmissäni miehen päämestaruus hyppysissään. Loistavasti edennyt ja kehittynyt urallaan tämän vuoden aikana.

18. Vuoden face - Jeff Hardy

Melko päivänselvä tapaus.. Ei nyt oikein muuta keksi. Lapsien ikioma suosikki.

19. Vuoden heel - CM Punk

Samoilla linjoilla parin muun kanssa olen. Hyvä heeli ja promottaa todella taidokkaasti. Punk on kerännyt turninsa jälkeen perkeleesti heattia. Great!


20. Vuoden selostaja -

ähh..



21. Vuoden promottaja - CM Punk

Komppaan Buttonia jälleen kerran.

22. Vuoden tulokas -

En ole tulokkaiden painia hirveästi seurannut..

23. Vuoden spotti - Jeffin swanton selostuspöydän läpi SummerSlamissa

Hullu spotti todella pitkiltä tikkailta, joka myös toi loistetta kyseiseen otteluun.

24. Vuoden "mark out moment" - Sheamuksen WWE Championshipin voitto

Deem, että tuli kyllä puskista tuo voitto. En ollut varautunut tähän yhtään ja kyseisen PPV :n, missä voitto tapahtui, niin katsoin vielä pitkästä aikaa spoilaamatta.

25. Vuoden tv-show - SmackDown!

Tarjonnut kyllä yllinkyllin viihdettä tälle vuodelle. ECW :tä ja Impactia en niin usein seuraa, joten niitä on melko paha mennä ylistämään. Ja RAW nyt ei ainakaan palkintoa tule saamaan.


26. Vuoden tv-matsi - Jeff Hardy vs. John Morrison @ SmackDown!

Jeff vastaan Morrison oli kyllä todella taidokasta painia ja katsoin tämän kyllä mielenkiinnolla alusta loppuun.

Kulta:

27. Vuoden promootio - WWE

WWE :tä olen seurannut lähes ainoana promootiona, joten vaihtoehtoja ei oikein ole.. Ehkäpä ensivuonna perehdyn enemmän TNA :han.

28. Vuoden stable - Legacy

Enpä tähän keksi mitään muuta stablea, joten heille se voitto menee.

29. Vuoden tag team - Jeri-Show

Harmikseni Edge loukkaantui. Jos mies olisi pysynyt terveiden kirjoissa, olisi Jeri-Edgestä tullut varmasti aivan mahtava. Menkööt nyt sitten Jeri-Show :n piikkiin tämä voitto.

30. Vuoden naispainija - Melina

Ei ole tullut sitä naispainia hirveästi seurattua, mutta Melina on seksikäs ja muutenkin ihan OK naispainijaksi.

31. Vuoden feudi - Punk - Hardy

Eipä oikein muita feudeja keksi, kuin ehkä Michaels 'Takerin ja Edge - Cenan ihan alkupuolelta.. Tämäkin on niistä feudeista ehkä se ainoa, jonka etenemistä olen melkein täysillä katsonut.

32. Vuoden PPV/show - No Way Out

Painimielenkiintoni oli tässä kohtaa vielä suuressa nousussa ja PPV :stä jäi parhain kuva koko vuodelta. Etenkin SD! :n EC oli hienoa katsottavaa ja muutenkin mainio show.

33. Vuoden ottelu - Undertaker vs. Michaels

Vuoden ainoa klassikko WWE :n puolelta. Vie ehdottomasti. Ottelussa nähtiin kaikki, mitä viiden tähden ottelu tarvitsee. Perfect! Ja TNA :ta kun en seuraa niin....

34. Vuoden painija - John Morrison

Punkkia monet on viekanneet, mutta Morrison on omasta mielestäni säväyttänyt kokonaisuudessa enemmän. Mies on todella kiinnostava henkilö ja facena pidän hänestä paljon enemmän kuin heelinä, paitsi tietenkin loisteliaan Dirt Sheetin osalta. Morrisonille kiitos ja kumarrus siitä, ettei ole loukkaantumisiakaan vuoden aikana kärsinyt ja siitä, että on hommansa hoitanut riittävän hyvin.





Siinä kaikki nyt tältä erää. Viestin loppuosassa keskittymiskyky herpaantui hieman kiireen vuoksi, joten siksi MAHDOLLISESTI hieman epäselvää tekstiä..

Mutta ei tässä muuta. Veri häppi Kristmas änd Kuud Nevv Year!

Crap:
1. Vuoden huonoin painija
Tämä surullinen palkinto on pakko antaa iki-ihanalle Hornswoglelle. Sysipaskoja segmenttejä viikosta toiseen ja kun hirveä Chavo-feudi loppui, elättelin jo toiveita että kääpiö häipyisi kokonaan. Vaan ei, nyt puolet RAW'n TV-ajasta menee Hornswoggle-DX-akselin pelleilyyn. EI NÄIN.

2. Vuoden huonoin feudi
Se sama Chavo-Hornswoggle on pakko laittaa tähän. Oli se vaan hirveätä shaissea viemässä aikaa RAW'n talent-täyteiseltä rosterilta.

3. Vuoden huonoin ottelu
Pakko kai heittää tähän Santino vs. Vickie, kaikki tietävät mikä ottelu. Kestikin liian kauan.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
-

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Itsekin olin lähellä äänestää mm. Mr. Kennedyn potkuja, mutta kuitenkin eniten itseäni ärsytti jo Tag Team Championship Unification -matsin muuttaminen Lumberjack-matsiksi, mutta eniten vitutti Colóns vs. Miz&Morrisonin jättäminen dark matchiksi WrestleManiassa. Todella mielenkiintoinen feudi takana, minusta, ja ilmeisesti monista muistakin yksi odotetuimmista WM-matseista, ja sitten se jätetään pois kortista, toisin kuin mm. sellainen WM-klassikko, kuin Miss Wrestlemania.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Pakko laittaa edelleen Finlayn ja Hornswogglen theme. Aivan käsittämättömän huono ja ärsyttävä. Tosin Hornswoggle on kyllä muutenkin.

7. Vuoden huonoin gimmick
Tyler Reks. What?

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike
John Morrisonin Starhip Pain. Erittäin tyylikäs liike, ainoa ongelma on botchausherkkyys. Silti ansaitsee tämän pystin.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Tähän yllätysveto, Trent Barreta&Caylen Croft -kaksikon Semisweet Symphony, vaikka olikin käytössä vain 2 (?) viikkoa.

10. Vuoden paluu
Ehdottomasti Christian, joka tuli ja teki ECW'stä erittäin kiinnostavan ohjelman, ja kantanut ylväästi ECW-mestaruutta.

11. Vuoden "turn"
CM Punkin turn oli kerrrtakaikkisen loistava. Toteutettiin huolella ja hartaasti, huipentui loistavasti Jeff Hardyn lomalle lähettämisessä hienossa TV-ottelussa.

12. Vuoden segmentti
Nääh.

13. Vuoden gimmick
CM Punkin Straight Edge Savior vie voiton, hemmetin mielenkiintoista, mutta samalla järkeenkäypää settiä.

14. Vuoden manageri
Eipä näitä paljon ollut.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
Sheamus. Look kunnossa, mikkitaidot kunnossa, gimmick kunnossa, finisherit kunnossa, painitaidot ei aivan perseestä. Loistava päätös laittaa uusi mies mestariksi. Mikä hänessä niin kauheaa on?

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Pakko laittaa Matt Morgan. Saanut paljonkin kehuja, vaikkei osaa käytännössä mitään.

17. Vuoden kehittynein painija
Tag-divarista SmackDowniin, jossa face-pushin aikana kesällä ja syksyllä viikosta toiseen erinomaisia TV-otteluja ja TLC:ssä kovasti haukuttu, mutta minusta sekin todella hyvä tittelinpudotus. Alkuvuodesta luulisi John Morrisonin näkyvän isommissakin kuviossa.

18. Vuoden face
Jeff Hardy hoiti roolinsa loistavasti.

19. Vuoden heel
Randy Orton. Loistava kaikkine ilmeine ja eleineen. Ainainen markitus tätä äijää kohtaan jatkuu. Todella vittumaisen tuntuinen hahmo.

20. Vuoden selostaja
Ehdottomasti Matt Striker. Tekee kaikista painijoista hyviä ja kaikesta mielenkiintoisempaa.

21. Vuoden promottaja
CM Punk on helppo vaihtoehto, mutta laitanpa toisen helpon vaihtoehdon, Christianin. Tämän vuoden lempishow'ssani vetää joka promossa takuuhyvää settiä.

22. Vuoden tulokas
Sheamus. Kaikki onkin ylempänä aliarvostetuin-kategoriassa.

23. Vuoden spotti
Shelton Benjaminin sairas loikka Wrestlemaniassa. Taas näyte siitä, kuinka huikea Benjamin on.

24. Vuoden "mark out moment"
Sheamuksen mestaruusvoitto. Ilmeeni oli kyllä aika priceless, kun Cena putosi (hyppäsi) pöydän läpi.

25. Vuoden tv-show
Tiukka taistelu ECW'n ja SmackDownin välillä. Kuitenkin SmackDown kesällä parasta viihdettä.

26. Vuoden tv-matsi
Morrison vs. Edge SmackDownista kolahti jostain syystä itselleni ja lujaa. Ja ennenkaikkea, jäi mieleen.


Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
WWE. Ensi vuonna asia voi olla toisin, mutta viimeistää tuotannon erot vievät WWE:n edelle.

28. Vuoden stable
Vaikka välissä olikin todella tylsä tiimi, Legacyn perustaminen ja viimeaikaiset tapahtumat vievät heille tämän pystin. Ja itseasiassa he ovat vieläpä aika cool näky. Ainoastaan housut puuttuvat.

29. Vuoden tag team
Jeri-Show. Nostivat vöiden arvoa reilusti, loistavia promoja ja hyviä otteluitakin.

30. Vuoden naispainija
Beth Phoenix. Omaa luokkaansa

31. Vuoden feudi
Hardy-Punk oli mielenkiintoisin ja juuri eeppisin.

32. Vuoden PPV/show
WrestleMania XXV spoilaantumattomana kotisohvalta MAXilta siskon ja veljen kanssa oli hieno kokemus.

33. Vuoden ottelu
Varmaan ainoa TNA-voittaja minulla, mutta Wolfe-Angle @Turning Point oli kerrassaan mahtava ottelu.

34. Vuoden painija
Christian on kantanut koko ECW:tä harteillaan tänä vuonna ja kuten joku sanoikin, vetää hyvän matsin vaikka perunasäkin kanssa. Sitten on John Morrison, jota meinasin äänestää ihan fanituksen takia. Mutta äänestänkin sitten tätä yhtä nopeaa paskiaista, eli CM Punkia.

Osallistutaas nyt. Propsit Enskalle loistavista järjestelyistä jälleen kerran.

----------------------------------------

Crap:
1. Vuoden huonoin painija
ODB. En tiedä, miten voin inhota jotain painijaa noin paljon. Ei hänen matseja meinaa eds pystyä katsoa, ODB on niin ÄLLÖTTÄVÄ.

2. Vuoden huonoin feudi
Chavo vs. Hornswoggle. Ihan käsittämätöntä mukahauskaa paskaa ja Chaviton raiskausta.

3. Vuoden huonoin ottelu
Jenna Morasca vs. Sharmell Victory Roadista. Yksi hirveimmistä matseista ikinä. Kaksi ärsyttävää akkaa, joilla ei ole mitään taitoa.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Piggie James. Michelle McCool on varsin rasittava, ja tuo laulu Mickiestä oli kamalaa tuubaa.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
The Mizin voitto John Morrisonista Bragging Rightsissa. Ei tule nyt oikein muutakaan mieleen, mutta Mizin voitto oli pyhäinhäväistys ja suuri vääryys.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Mickie Jamesin. Niin ärsyttävä rimputus. Kunniamaininta Marian themelle.

7. Vuoden huonoin gimmick
Cody Deaner. Deanerin seikkailuita katsellessa TNA:ssa koen suurta myötähäpeää.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
Starship Pain. Ei todellakaan maailman uskottavin finisher, mutta joskus tapahtuvista botcheista huolimatta John Morrison tekee kyseisen kauniin liikkeen erittäin laadukkaasti.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Abraham Washingtonin. Aivan loistavan rento, saa fiilikset päälle.

10. Vuoden paluu
Christiania voisi äänestää, mutta jotenkin se hänen paluu jäi vähän laimeaksi. Tavaltaan hienoin paluu on kesäkuun alussa ollut Triple H:n paluu. Se oli myös siksi niin hienoa, että häntä sai nähdä samalla viikolla Helsingissä. Ricky Steamboatin paluu jätti kylmät vireet, upeasti hän painikin. Äänestän sittenkin Steamboatin paluuta.

11. Vuoden "turn"
CM Punkin heel turn ehdottomasti. Pohjustettiinbkin hyvin ja pitkään, ja itse viimeinen niitti turnin arkkuun toteutettiin hienosti.

12. Vuoden segmentti
Shawn Michaelsin promo SmackDownissa valkoisessa asussa ennen WrestleManiaa. Loistavaa promotusta, loistavaa WM:n pohjustusta.

13. Vuoden gimmick
CM Punkin Heel Straight Edge-hahmo ihan ehdottomasti. Täyttä laatukamaa, lukuisia kovia promoja.

14. Vuoden manageri
Vaikka Natalya. Toimii mainiosti The Hart Dynastyn managerina, ja onhan hän superkaunis.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
Sheamus. Ei voi muuta sanoa. Miestä mollataan aivan käsittämättömän paljon, vaikka ottelee jatkuvasti viihdyttävästi. Hahmokin on kova, kuten aksenttikin.

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Chris Jericho. Muokkasin ääntä luettuani, kuinka miehestä puhutaan kuin jostain jumalasta, ja ilman kunnon saavutuksia (en puhu nyt pelkästään kayfabesta) äänestetään täydellä intohimolla vuoden painijaksi. Ei mene meikäpojan jakeluun, ei se Jericho niin ihmeellinen tai jumalallinen ole, olkoonkin että todella hyvä.

17. Vuoden kehittynein painija
Davey Richards. Davey oli ennen ihan ok, mutta nykyään hän loistaa melkein kaikessa, karismaakin hänelle on tullut. Myymistä kun vielä vähän hioisi.

18. Vuoden face
Jeff Hardy. Hän toimi loistavasti sympaattisena hyviksenä (lukuun ottamatta crybaby-promoja), ja popit hänelle olivat jatkuvasti huippuluokkaa.

19. Vuoden heel
Sanotaan ''Austin Asshole'' Austin Aries. Hänen gimmick on loistava, ja hänen promoissa ja otteluissa hänestä huokuu luontainen pahiskarisma. Mahtavat ilmeet ja eleet hän omaa myös.

20. Vuoden selostaja
Matt Striker. Kerrassaan ensiluokkaista selostusta mielenkiintoisilla jutuilla.

21. Vuoden promottaja
CM Punk. Etenkin hänen kesäiset promot olivat lähes parhaita vuosiin, mutta on hän syksylläkin suoltanut suustansa hyvää settiä. Kunniamaininnat Anglelle, Cenalle, Edgelle, Christianille, Vincelle, Michaelsille, Triple H'lle ja Jericholle.

22. Vuoden tulokas
Desmond Wolfe kieltämättä. TNA:ssa meneviä promoja, hieno feudi Anglen kanssa ja molemmat PPV-matsit häneltä siellä ovat yli neljän tähden. Kunniamaininta Sheamukselle.

23. Vuoden spotti
Big Show'n Chokeslam Cenalle Backlashissa spottivalojen sekaan. Todella hurja spottihan tuo oli, säikähti kunnolla. Kunniamaininta Jeffin Swantonille SummerSlamissa.

24. Vuoden "mark out moment"
Shawn Michaels vs. The Undertakerin varmistuminen WrestleMania 25:een. Eli kyseinen ottelu varmistui HBK:n voitettua talvisessa RAW:ssa Vladimir Kozlovin. Sinänsä ehkä hölmö valinta, mutta innostuin totaalisesti ottelun varmistuttua. Ottelun nähneenä voi sanoam, että innostuminen oli oikeutettua. 8)

25. Vuoden tv-show
SmackDown, helppo valinta. ROH tarjoaa joo hyvää painia, mutta mielestäni TV-jaksot tarvivat kunnon viihdettä ja segmenttejä. SD oli alkuvuodesta pääasiassa kova, draftista syyskuuhun asti mahtava. Nytkin SD on edelleen yleensä melko kova show. RAW oli alkuvuodesta aivan huikea, mutta taso laski draftin jälkeen hirveästi. ROH on pääasiassa ollut hyvä, mutta lähes pelkillä otteluilla ei minusta palkintoa voiteta. ECW ja Impact ovat olleet ihan kelvollisia ohjelmia, Superstars puolestaan vähän tylsähkö poikkeuksia lukuunottamatta.

26. Vuoden tv-matsi
Se tämän vuoden ensimmäinen, muistaakseni melko helposti yli 20 minuuttia kestänyt Shawn Michaels vs. John Cena RAW:sta alkuvuodelta. Todella, todella hieno ottelu. Kovatasoista painia, lukuisia nearfalleja ja hyvin oli kehäpsykologiaakin.

Kultainen kategoria:
27. Vuoden promootio
ROH:ia voisi periaatteessa äänestää, mutta ei tee mieli äänestää infyfedeä hyvistä otteluista huolimatta. TNA:lta vähän vaihteleva vuosi, todella paljon huonoa materiaalia, mutta jonkun verran hyvääkin, etenkin loppuvuodesta. WWE tasonlaskusta huolimatta on tarjonnut ihan ok vuoden. On ollut kovia PPV:eitä ja otteluita, mutta sitten niitä heikompiakin tapahtumia. SD ja ECW (alkuvuodesta RAW) tarjosivat ihan huikeita jaksoja paikoittain. WWE saa ääneni.

28. Vuoden stable
Tyhjä.

29. Vuoden tag team
Jeri-Show. Alkoi loppuvuodesta vähän tylsistyttää, mutta aplodit on annettava WWE:n joukkuedivarin tason nostamisesta, sekä joistain mainioista promoista ja muutamista hyvistä otteluista. Kunniamaininnat DX:lle, Steneericolle ja Beer Moneylle.

30. Vuoden naispainija
Alissa Flash. Ihan loistava ottelu Saritan kanssa, sekä monia muita hyviä naistenotteluita. Syötävän kaunis neitokainen muutenkin. Hyvin mieleen jäivät myöskin Melina, Sarita ja Hamada. Natalya Neidhartkin loppuvuodesta painimaan päästyttyään paini hyvin.

31. Vuoden feudi
CM Punk vs. Jeff Hardy. Helppo. Jännittäviä ja upeita käänteitä, mieleen jääneitä segmenttejä ja promoja, kaksi yli neljän tähden ottelua, sekä yksi mainio ja yksi aika hyvä, sekä feudin dramaattinen ja Jeffin uran lopetus. CM Punk puhkesi myös kauniimpaan kukkaan, mitä hän WWE-uralla on ollut.

32. Vuoden PPV/show
WWE Survivor Series. Helkutan kova show, parasta sitten WrestleMania 24:n. Yksi klassikko, pari huippuottelua ja muutkin ottelut olivat hyviä. Käsittämättömän kova yleistaso oli tapahtumassa. Suurimmat kunnianmaininnat ROH Rising Abovelle, ROH Final Battlelle, DGUSA Untouchablelle ja WWE:n Bragging Rightsille, SummerSlamille sekä Breaking Pointille. SurSer, NWO, Rising Above ja Final Battle muodostavat oman kärkinelikkoni tältä vuodelta.

33. Vuoden ottelu
Helpoin valinta näistä Awardseista. Ehkä uudeksi suosikkiottelukseni noussut, yksi parhaita otteluita ikinä, WrestleMania 25:n klassinen Shawn Michaels vs. The Undertaker. Tuo ottelu sopisi huippuottelun oppikirjaan. Eeppistä tunnelmaa, loisteliasta puhdasta painiakin, suurta jännitystä ja kehäpsykologiaa koko vuoden edestä=RATINGS! Kunniamaininnat tämän vuoden ensimmäiselle KENTA vs. Nakajimalle ja Survivor Seriesin WWE-mestaruus Triple Threatille.

34. Vuoden painija
Tämä on niin vaikea. Hyviä ehdokkaita on niin monia. Annetaan ääneni kuitenkin KENTA:lle. KENTA on ollut tämän vuoden valovoimaisin, säväyttävin ja mielestäni eniten loistanut painija. Ensiluokkaista painimista illasta toiseen, huipputason TV-otteluita ja muhkea kasa isolla M:llä huippuotteluita, joista tämän vuoden ensimmäinen vs. ''maailman tämän hetken paras 21-vuotias'' Katsuhiko Nakajima oli todellinen näytös, vuoden Top-3 otteluita, viiden tähden leiman minulta ansainnut ottelu. Sanoisin sitä ehkä jopa vuoden toiseksi parhaimmaksi otteluksi.

Muita oikein mallikkaita ehdokkaita ja kunniamainintani saavia ovat ympäri vuoden hienoja otteluita, kivoja mestaruuskausia ja muutaman muistettavan promon vetänyt John Cena, sekä muista Shawn Michaels, Davey Richards, Bryan Danielson, Kurt Angle, Desmond Wolfe/Nigel McGuinness, Daniels, Austin Aries, Edge, Christian ja ympäri vuoden loistanut Rey Mysterio.

Crap:
1. Vuoden huonoin painija - Hornswoggle
,jos nyt painijaksi voi laskea. Hornswoggle aiheuttaa vain myötähäpeää ja segmentit Chavon ja DXn kanssa ovat suurta ajan hukkaa.

2. Vuoden huonoin feudi - Chavo vs Hornswoggle
Feudi joka oli täysin ajanhukkaa ja ei hyödyttänyt ketään.

3. Vuoden huonoin ottelu - Sharmell vs Jenna Morasca
Täytyykö edes perustella? Kahden ei-painijan ottelu PPVssä. Jotkut ostivat PPVn ja saivat tämän? Well done TNA, well done.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti - Hornswoggle-DX segmentit
Ajanhukkaa. Ehkä joidenkin mielestä hauskaa, monen mielestä ei.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys - ECW painijoiden siirto RAWiin ja SmackDowniin

Puhun nyt Swaggerin, Bournen ja Hart Dynastyn siirroista. ECW oli paras ohjelma pitkään aikaan ja edellämainitut suuri osa menestystä. Swaggerin feudi Christianin kanssa oli vuoden parhaita ja Bournesta ja Dynastysta olisi löytynyt haastajia Christianille, mutta mitä tapahtui. Swagger ja Bourne siirrettiin RAWiin jossa heistä tuli lähes jobberitasoisia mid-cardereita. Hart Dynastylle kävi hieman paremmin, mutta uskon että ECWssa he olisivat saanet paljon enemmän aikaan.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Finlay

Miksi Finlaylla on vielä sama musiikki kuin Hornswoggelilla?!? Ei sovi oikein Finlayn imagoon.

7. Vuoden huonoin gimmick - Black Machismo Jay Lethal

Juttu on käynyt aikoja sitten vanhaksi ja Lethalin taidot eivät pääse esille. Toivottavasti tästä luovutaan tai muutosta olisi luvassa.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike - Rolling Elbow - Chris Hero

ROH on HDNet tutustutti paremmin yhtiöön ja sen painijoihin. Erityistä huomiota herätti Heron Rolling Elbow. Yksinkertainen ja uskottava. Se ääni kun liike paukahtaa on niin mahtava.

9. Vuoden sisääntulomusiikki - Oh Radio - Zack Ryder
...tell me everything you know... Mahtava biisi ja sopii loistavasti Ryderin gimmickiin WWWYKI

10. Vuoden paluu - Danielsin paluu ennen Lockdownia.
Vaikka oli nauhoitetussa ohjelmassa oli silti hieno nähdä Christopher Danielsia pitkästä aikaa itsenään.

11. Vuoden "turn" - CM Punk

Hitaasti, mutta varmasti. Punk muuttui jo vähän tylsäksi muuttuneeksi painijasta loistavaksi heeleksi. "I´m better than you"

12. Vuoden segmentti - Desmond Wolfin debyytti

Voiko enää parempaa debyyttiä tehdä? Hetkessä tuntemattomasta kaikkien huulille. Yksinkertaista mutta toimivaa. Seurauksena luultavasti vuoden paras feudi, ainakin painillisesti.

13. Vuoden gimmick - "The Black Pope" D´Angelo Dinero

Loistava gimmick jossa Elijah pääsee näyttämään todellisisa taitojaan. Hauska mutta silti vakavasti otettava.
Kunniamaininnat Ryderin ja Ariesin gimmickeille.

14. Vuoden manageri - Ei ole paljon managereita nykypäivinä. Annetaan ääni kuitenkin vaikka Daffneylle, joka on esiintynyt edukseen.

Hopeinen kategoria:
15. Vuoden aliarvostetuin painija - Christian

Christian on loistava painija ja pärjäisi hyvin myös isommissa piireissä, mutta hänet tyrkättiin C-ohjelmaan, jonka taso kuitenkin nousi firman parhaaksi. Loistavia otteluita nuoria vastaan ja pitänyt brändiä pystyssä, mutta silti ei arvostusta tunnu löytyvän. Toivottavasti näemme Christiania SmackDownin main eventissä ensi vuonna...

16. Vuoden yliarvostetuin painija - John Cena

Mies ei vaan minuun iske. Kiinnostus mieheen on nolla ja on ollut sitä jo pitkään. Hahmo on vaan pysynyt samanlaisena niin monta vuotta ja promot ovat yleensä lapsellisia tai muuten vaan tylsiä.

17. Vuoden kehittynein painija - The Miz

En olisi ikinä uskonut fanittavani Miziä. Mutta mies on kehittynyt kehässä todella paljon ja mikissä mies on loistava. Tulevaisuuden tähtiä. "Because I´m the Miz and I´m AWESOME!"

18. Vuoden face - AJ Styles

Loistava kehässä, loistava mestari. TNAn kasvot. Simply Phenomenal.

19. Vuoden heel - Chris Jericho

Parhaita mikissä ikinä. Loistavia promoja ja otteluita ja saa yleisö todella vihaa häntä. Saa omien sanojensa mukaan buuauksia vaikka vanhempiensa kellarissa jos niin tahtoo. Loistava.
Kunniamaininnat Austin Ariesille ja CM Punkille.

20. Vuoden selostaja - Matt Stryker

Viihdyttävää selostusta ja asiantuntemusta. Taustatiedot jobbereista tuovat aina hymyn huulille. Saa Colen näyttämään vielä idioottimaisemmalta.

21. Vuoden promottaja - CM Punk

Straight Edge -promot olivat/ovat loistavia ja saavat paljon heatia. Saa yleisön buuamaan terveille elämäntavoille ja hurraamaan päihteille.

22. Vuoden tulokas - Jätän väliin.

23. Vuoden spotti - Tähänkään en keksi mitään erityistä.

24. Vuoden "mark out moment" - Christianin paluu.
Ei ehkä täydellisesti toteutettu, mutta kyllä täällä markattiin kapteenin palua.

25. Vuoden tv-show - ECW

Christianin paluun jälkeen Swaggerin yms lähtöön asti paras show. Loistavia TV-matseja ja feudeja. Christian vs Swagger feudi yksi vuoden parhaista ja Dreamer, Christian ja Swagger muodostivat erittäin loistavan main eventin. Hart Dynastya ja Bournea olisi mielellään nähnyt enemmän, mutta WWE päätti siirtää heidät huonompiin ohjelmiin. ECW on edelleen pitäny hyvää tasoa, mutta edellämainittuun tasolle ei olla päästy.
Kunnianmaininta ROH on HDNetille, joka on tarjonnut myös loistavaa painia.

26. Vuoden tv-matsi - Bryan Danielson, Roderick Strong & KENTA vs American Wolves & Chris Hero (21.09.2009)

Loistava 6 miehen matsi, joka on viihdyttänyt tänä vuonna eniten. Lukuisat nearfallit pitivät jännityksen korkealla ja kaikkien kuuden miehen taidoista sai hyvän kuvan. Loistava matsi, suosittelen.

Kultainen kategoria:
27. Vuoden promootio - Tähän en osaa sanoa. Pidän itseäni enemmän TNA fanina, mutta taso on ollut huonoa kuten myös WWEssäkin ja ROHista en ole nähnyt muuta kuin tv-ohjelmia. Jätän väliin.

28. Vuoden stable - World Elite

Hyvä stable, joka varmasti saa heatia. Eric Youngista tuli loistava johtaja ja ryhmä voisi olla enemmän esillä.

29. Vuoden tag team - Beer Money

Loistavaa tag team painia ja loistivat niin heeleinä ja myös facenä. Yleisön suosikki ja ei heistä paljon pahaa sanottavaa löydy. Roode ja Storm ovat yksilöinä hyviä painijoita, mutta tag team painijoina todella loistavia.
Kunniamaininnat American Wolveseille ja Machine gunseille.

30. Vuoden naispainija - Sarita

Sarita on ollut hyvä lisä TNAn Knockout-divisioonaan ja on huomattavasti muita naisia parempi. Toivottavasti näemme häntä lisää myös yksinään Awesome Kongia, Alissa Flashia ja Hamadaa vastaan.

31. Vuoden feudi - CM Punk vs. Jeff Hardy

Feudi tarjosi hyvän tarinan ja hyvää mikkityöskentelyä Punkin osalta. Punk loisti kyllä tässä feudissa. Hyviä matseja ja feudi nosti SmackDownin tasoa. Viikosta toiseen hyvää materiaalia.
Kunniamaininta Angle vs Wolfelle ja Christian vs Swaggerille

32. Vuoden PPV/show - TNA Turning Point

PPV tarjosi kaksi aivan loistavaa matsia ja yhtään todella huonoa matsia ei nähty. Parantamisen varaa löytyy, mutta kaksi viimeistä matsia olivat vuoden parhaita.

33. Vuoden ottelu: - Kurt Angle vs Desmond Wolfe (TNA Turning Point)

Loistava ottelu, josta nautin todella paljon. En ole lukkopainin ystävä mutta tämä oli todella viihdyttävää. Loistavia liikkeitä ja Wolfe saatiin näyttämään todella vahvalta.
Kunniamaininnat AJ vs Daniels vs Joelle ja Rey Mysterio vs Chris Jericholle (Bash)

34. Vuoden painija : - Kurt Angle

Nyt olen vasta tajunnut kuinka hyvä Angle onkaan. Hän on paininut loistavia otteluita monia mm. Morgania, AJtä ja Wolfea vastaan ja saanut myös muita näyttämään hyvältä. (mm Roode, Dinero, Wolfe.) Angle loistaa joka osa-alueella.

Kerrotaan nyt aluksi hieman, että miltä pohjalta lähden näitä valitsemaan. Olen seurannut tänä vuonna hävettävän vähän indyfedejä ja puroresua. On tullut katsottua niin paljon old school-painia, että ei yksinkertaisesti ole ehtinyt katsoa nykypainia WWE:n ja TNA:n lisäksi. Ensi vuonna kuitenkin asiat palaavat vanhalle mallilleen ja aion keskittyä taas enemmän indymaailmaan! Mutta siis, nyt näissä awardseissa keskityn pelkästään WWE:hen ja TNA:han, joilta on tullut jokainen tv-show ja PPV katsottua. Laitan jokaiseen kohtaan myös kaksi muuta sijaa, vaikkei niillä itse äänestykseen mitään vaikutusta olekaan.

Vuoden huonoin painija
WWE:n puolelta minulle ei tule oikeastaan mieleen The Great Khalin lisäksi yhtään painijaa, joka tämän palkinnon "ansaitsisi". Mutta Khali kun ei ole aikaisempina vuosinakaan tätä voittanut ja nyt hänen roolinsa on ollut reilusti pienempi, niin en hänelle nytkään ääntäni anna. Siispä pitää kääntää katseet kohti TNA:n rosteria. Ei sieltäkään kyllä varsinaisesti huonojen painitaitojensa takia ketään erotu, paitsi ehkä Lacey Von Erich, mutta hän on ollut vasta niin vähän aikaa kuvioissa, että ei palkintoa hänelle. Yksi painija kuitenkin erottuu uskomattoman kauhean hahmonsa takia. Eivätkä ne hänen varsinaiset painitaitonsakaan minua ole erityisemmin vakuuttaneet. Kyseessä on tietenkin Cody Deaner.

1. Cody Deaner
2. Lacey Von Erich
3. The Great Khali

Vuoden huonoin feudi
Tähän ei ole mielestäni kuin yksi vaihtoehto, mutta käsitellään nyt nopeasti muita mahdollisuuksia. TNA:n puolelta ensimmäisenä tulee mieleen vuoden huonoimman painijan, Cody Deanerin, ja yhden vuoden ärsyttävimmistä painijoista, ODB, välinen taistelu naisten mestaruudesta. Molemmat painijat ovat jo yksistäänkin todella kauheita ja sitten kun heidät laitetaan typerästi kirjoitettuun feudiin keskenään, niin oksennusreaktio on hyvin lähellä. Vickie Guerreron feudi Santina Marellan kanssa oli myös hyvin karsea. Vickien ja Eric Escobarin nyt käynnissä oleva feudintynkä on myös aikalailla hirveä, kun Escobar ei yksinkertaisesti toimi hyviksenä ja Vickie on Vickie. Mutta mikään näistä ei kuitenkaan vedä vertoja vuoden ehdottomasti huonoimmalle feudille - Chavo Guerrero vs. Hornswoggle. Tarkoitus oli kai saada aikaiseksi hauskoja segmenttejä ja matseja, mutta minut ne saivat lähinnä itkemään. Tämän lisäksi feudi ei koskaan edennyt minnekään, vaan junnasi vain aina ja ikuisesti paikoillaan. Lisäksi ylipäätään ärsyttää, että Chavon talenttia hukataan tuollaiseen.

1. Chavo Guerrero vs. Hornswoggle
2. Cody Deaner vs. ODB
3. Vickie Guerrero vs. Santina Marella

Vuoden huonoin ottelu
Tämä on itse asiassa yllättävän kinkkinen palkinto, sillä minulla ei tule mieleen yhtään tähän sopivaa ottelua. Tähän auttaisi suuresti, jos olisin tänä vuonna jaksanut tehdä listaa, johon kirjaan kaikkien katsomieni matsien arvosanat. Kai tuo Vickien ja Santinan Hog Pen-ottelu oli aika huono?

1. Santina Marella vs. Vickie Guerrero (Hog Pen)
2. -
3. -

Vuoden ärsyttävin segmentti
On vuoden aikana varmasti ollut vaikka minkälaisia ärsyttäviä segmenttejä, mutta en nyt millään saa mieleen kuin kaksi vaihtoehtoa - ODB:n talk show ja nämä TNA:n ns. "syvälliset shoot-haastattelut". ODB:n talk show on ollut koko ajan aivan karmea, mutta se jakso, jossa Tara oli vieraana, oli yksi hirveimmistä segmenteistä evah. Noita "syvällisiä" haastatteluja on nyt ainakin tehty Dixie Carterin ja Jeff Jarrettin kanssa. Mielestäni ne eivät vain toimi, vaan ovat tylsiä ja typeriä. Kolmospaikalle nostetaan vaikkapa... vaikkapa... Vickie Guerreron ja Eric Escobarin välienselvittelyt.

1. ODB:n talk show
2. TNA:n "syvälliset shoot-haastattelut"
3. Vickie & Eric Escobar

Vuoden huonoin bookkauspäätös / pettymys
Tämä on täysin selvä peli. Vaikka Sheamuksen mestaruuskautta ei vielä paljoa olla nähtykään, niin hänen mestaruusvoittonsa on tällä hetkellä minun silmissäni yksi kaikkien aikojen huonoimmista buukkauspäätöksistä WWE:ssä. Hän ei todellakaan ole valmis mestariksi, enkä kyllä näe hänessä mitään sellaista, miksi hänestä olisi ylipäätään koskaan pitänyt tulla mestaria. Kahden muun sijan valitseminen onkin hieman vaikeampaa, sillä kyllä niitä huonoja buukkauspäätöksiä ja pettymyksiä on aivan riittävästi. Heitetään nyt vaikka Undertakerin voitto Punkista HIAC:ssa ja Samoa Joen huono buukkaus.

1. Sheamuksen mestaruusvoitto
2. The Undertakerin voitto CM Punkista HIAC:ssa
3. Samoa Joen huono buukkaus

Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Harvemmin sitä tulee vastaan mitään erityisen huonoja sisääntulomusiikkeja. Kysiselle painijalle sopimattomia ja mitäänsanomattomia kyllä, mutta ei nyt varsinaisesti huonoja. Heitetään nyt jotain, mitkä eivät ole erityisen hyviä, eivätkä välttämättä toimi kyseisellä painijalla.

1. Mick Foley
2. Michelle McCool
3. John Morrison

Vuoden huonoin gimmick
Kun ODB pari vuotta sitten debytoi TNA:ssa, niin minä jopa jossain määrin pidin hänestä ja hänen gimmickistään. Tänä vuonna se on kuitenkin alkanut tökkiä ja pahasti. Ehkä se vain on niin, että noin "raju" gimmick ei toimi kovinkaan pitkään. Ykkössija menee siis One Dirty Bitchille. Toinen sija menee myös TNA:lle ja "Black Machismo" Jay Lethalille. En ole missään vaiheessa erityisemmin tuosta gimmickistä pitänyt, mutta tänä vuonna se on alkanut ärsyttämään hyvin paljon. En näe koko gimmickissä mitään järkeä. Kolmanneksi sijoittuu Cody Deaner (olisi itse asiassa voinut sijoittua ykköseksikin, mutta eiköhän se yksi kärkisija kuitenkin riitä), josta jo tuolla vuoden huonoin painija-kohdassa kirjoittelinkin.

1. ODB
2. Black Machismo
3. Cody Deaner

Vuoden lopetusliike
Tähän onkin sitten hyvin paljon vaihtoehtoja ja varmasti jotain unohtuukin. Danielsin BME (vaikka onkin ehkä enemmän vain signatureliike), Samoa Joen Musle Buster, Desmond Wolfen Lariat, Carliton Backcracker, Evan Bournen Air Bourne ja Michaelsin SCM ovat kaikki varsin tyylikkäitä. Laitetaan ne nyt vaikka tälläiseen järjestykseen...

1. Sweet Chin Music (Shawn Michaels)
2. Best Moonsault Ever (Daniels)
3. Backcracker (Carlito)

Vuoden sisääntulomusiikki
Itse pidän sisääntulomusiikkeja todella tärkeänä osana show'ta ja monesti jo pelkkä musiikki herättää kiinnotuksen painijaa kohtaan. Tänä vuonna yksi kipale on noussut ehdottomasti yli muiden. Se on tarttuva, jää soimaan päähän ja toimii kyseiselle painijalle aivan täydellisesti. Kyseessä on tietenkin Zack Ryder ja Radio. Toiselle sijalle menee Edge ja Metalingus. Olen pitänyt tuosta kappaleesta siitä lähtien, kun Edge otti sen käyttöön. Aiheuttaa aina pienen mark-out-momentin. Kolmannelle sijalle voisin nostaa ehkä hieman yllättäen uuden ECW-kaksikon, Caylen Croft ja Trent Barreta, kertakaikkisen upean kappaleen (joka nyt kuitenkin on ehditty muuttaa sen jälkeen kuin tämän kirjoitin). Paljon muitakin hyviä ja painijoille täydellisesti sopivia biisejä löytyy, mutta en nyt ala niitä sen enempää listailemaan.

1. Zack Ryder
2. Edge
3. Caylen Croft & Trent Barreta

Vuoden paluu
Tähän tulee heti mieleen kolme vaihtoehtoa: Christian, Daniels ja Ricky Steamboat. Kaikki olivat omalla tavallaan todella hienoja hetkiä. Christian on yksi suosikkipainijoistani (#2 top-100-listalla) ja vaikka nautinkin todella paljon hänen TNA-runistaan, niin olihan se loistavuutta saada hänet takaisin "kotiin". Valitettavasti vain paluuta ei toteutettu niin hyvin kuin olisin halunnut. Hieno hetki joka tapauksessa. Steamboatin paluu oli jotain sellaista mitä en olisi ikinä uskonut näkeväni. The Dragonin edellisestä ottelusta oli aikaa viisitoista vuotta ja nyt hän tuli takaisin ja näytti siltä, kuin ei olisi ollut ikinä poissakaan. Uskomaton painija. Wrestlemania, Raw'n 10 man tag-ottelu ja Backlashin taisto Jerichoa vastaan olivat kaikki upeita hetkiä. Daniels ei varsinaisesti koskaan ollut poissa, mutta olihan se hieno hetki, kun about puolentoista vuoden tauon jälkeen Christopher Daniels oli oma itsensä, eikä mikään Curry Man tai Suicide. Ja Daniels myös suoraan tuotiin isompiin kuvioihin, joissa hän todellakin ansaitsee olla. Nämä kolme on paha laittaa järjestykseen, mutta menköön nyt vaikka näin...

1. Ricky Steamboat
2. Christian
3. Daniels

Vuoten turn
Mieleenpainuvimmat turnit tänä vuonna olivat Matt Hardyn, Batistan ja Samoa Joen kääntymiset pahiksiksi. Hardyn turn oli hetkenä näistä ehdottomasti paras, mutta itse heel-run kokonaisuutena olikin sitten pettymys. Samoa Joen turn olisi myös itse hetkenä varsin mukava ja tuli täysin puskista. Loppujen lopuksi Joe ei kuitenkaan hyötynyt turnista mitään, vaan melkeinpä päinvastoin. Batistan heel-turn ja pahistelut sen jälkeen ovat olleet varsin jees, ja Dave on ollut kiinnostavampi kuin moneen vuoteen. Batistan kääntymisestä ei tietenkään vielä ole kauaa aikaa, mutta kyllä kärkisija sille kuitenkin menee.

1. Batista
2. Matt Hardy
3. Samoa Joe

Vuoden segmentti
Ensimmäiseksi sijoitan Jeff Hardyn ja CM Punkin välisen Steel Cage-ottelun jälkeiset tapahtumat. Se oli kaikinpuolin loistavasti toteutettu. Jeff on jättämässä haikeita jäähyväisiä, kun Punk vielä päättää tulla ja kalauttaa mestaruusvyöllä Jeffiä takaraivoon. En todellakaan osannut odottaa, että tuota hyökkäystä, vaan olin aivan varma, että lähetys päättyy, kun Jeff kumartaa ja poistuu. Punk keräsi tuolla tempulla valtavasti heattia. Toiseksi voisin nostaa tuosta samaisesta feudista CM Punkin promot, jotka olivat täyttä kultaa. Kolmanneksi menköön nyt sitten Abraham Washington Show. En ollut aluksi mikään suuri fani, mutta parin viime kuukauden ajan se on ollut oikein mainio segmentti.

1. Jeff Hardyn ja CM Punkin välisen Steel Cage-ottelun jälkeiset tapahtumat
2. CM Punkit promot Jeff-feudissa
3. Abraham Washington Show


Vuoden gimmick
Chris Jericho, CM Punk ja James Storm ovat valintani tällä kertaa. Ykkössija on aika helppo päättää, sillä onhan se Punkin gimmick tällä hetkellä sen verran hyvä. Monella muulla tuollainen gimmick voisi mennä aivan yli tai olla pelkkää komediaa, mutta Punk on oikeasti uskottava roolissaan. Yhtä hyvä omassa roolissaan on myös Chris Jericho, mutta kun tässä kerran gimmickistä on kyse, niin straight edge > the best in the world at what I do. "The Tennessee Cowbow" on kaikinpuolin oikein hyvä gimmick, mutta olisi kaivannut enemmän näkyvyyttä, että olisi voittanut Punkin ja Jerichon.

1. CM Punk
2. Chris Jericho
3. James Storm

Vuoden manageri
Joo, eipä tosiaan ole kovinkaan hyvä tämä manageritilanne WWE:ssä ja TNA:ssa tällä hetkellä. Minun mielestäni managereille olisi kyllä edelleenkin käyttöä. Mutta joo, Don West ja Natalya taitavat olla ainoat todelliset vaihtoehdot. DW on itse asiassa ollut varsin hyvä Amazing Red'n managerina ja toivottavasti saa tulevaisuudessa enemmän ruutuaikaa. Hänessä on jotain sellaista, mitä niissä 80-luvun managereissa oli. Natalya on vetänyt myös roolinsa ihan kivasti, mutta ei kuitenkaan pärjää Westille.

1. Don West
2. Natalya
3. -

Vuoden aliarvostetuin painija
Mielestäni tähän on vain yksi vaihtoehto. Tyson Kidd on hemmetin taitava ja viihdyttävä painija, mutta enpä muista nähneeni erityisemmin hypetystä hänestä. Hän ei tosin ole missään suurissa kuvioissa ollut mukana, mutta kyllä nyt luulisi alertilaistenkin tajuavan kuinka kova äijä on kyseessä! Silloin kun Colonit olivat joukkue, niin ainakin What useasti mainosti kuinka kova joukkue he ovat, mutta nyt kun Primo on paininut yksikseen, niin aika vähäistä puhe hänestä on ollut, vaikka hän on joka kerta painiessaan yksi Raw'n valopilkuista. Kolmas onkin sitten vähän vaikeampi, mutta heitetään nyt vaikka Tommy Dreamer. Ei, Tommy ei ole mikään loistava painija, muttei todellaakan niin surkea, kuin miltä monet saavat hänet näyttämään. Hehe, tämä näyttää nyt myös vähän siltä listalta, jossa olisi kyse WWE:n aliarvostamista painijoista.

1. Tyson Kidd
2. Primo
3. Tommy Dreamer

Vuoden yliarvostetuin painija
Tämä vaatikin aika pitkää pohtimista, mutta lopulta päädyin kolmikkoon John Morrison, Robert Roode ja Scott Steiner. Enska laittoi tuosa avauspostissa Morrisonin ehdokkaaksi aliarvostetuin-pystiin, mutta itse olen kyllä tätä mieltä. Kyllä, jossain mielessä voi olla, että Morrison on aliarvostettu, mutta on aika käsittämätöntä, että niin suuri osa ihmisiä pitää Morrisonia onnistuneena hyviksenä. Morrison oli heelinä oikein mainio, mutta hän on ollut aivan kauhea face. Tässä on esimerkki painijasta, joka on luotu heeliksi. Robert Rooden valitsen lähinnä siksi, että suurin osa pitää häntä Beer Money Inc:n parempana jäsenenä. Molemmat ovat toki hyviä painijoita, mutta omasta mielestäni Storm on parempi painija, parempi promottaja ja paljon karismaattisempi. Se on ehdottomasti Storm, joka tulee yksilöurallaan saavuttamaan enemmän. Ja Scott Steiner on tässä kolmantena, koska ei hän nyt oikeasti niin hauska ole. :/

1. John Morrison
2. Robert Roode
3. Scott Steiner

Vuoden kehittynein painija
Tämän pystin kärkikolmikko muodostui ilman sen suurempia vaikeuksia ja se näyttää tältä: Kelly Kelly, Kofi Kingston ja Matt Morgan. En olisi ikinä uskonut, että Kelly Kellysta tulee uskottavaa painijaa tai naisten mestaria, mutta kyllä hän sellainen tämän vuoden perusteella tulee olemaan. Aika samanlainen tilanne tosin oli myös Trish Stratuksen kanssa vuosikymmenen alussa, että ei varmaan kovinkaan moni uskonut, että hänestä tulee muutaman vuoden kuluttua yksi kaikkien aikojen parhaista naispainijoista WWE:ssä. Ei Kelly vieläkään hyvä kehässä ole, mutta kehitys on kuitenkin ollut huimaa. Kofi Kingstonin kohdalla kehittyminen on toki tapahtunut enemmän gimmickin puolella, mutta kyllä hän nyt on kaikinpuolin selvästi varmempi ja viihdyttävämpi painija, kuin vaikkapa vuosi takaperin. En olisi kinä uskonut, että Matt Morgan voisi olla vakuuttava muutakin, kuin fyysisen olemuksensa perusteella. Mutta tänä vuonna hän oikeasti näyttänyt olevansa hyvä kehässä ja ennen kaikkea olevansa aivan loistava promottaja. Feudaaminen ja matsaaminen Kurt Anglen kaltaisen painijan kanssa nyt tietenkin kehittää pakosti painijaa, mutta kyllä Morgan jo ennenkin sitä oli esittänyt suurta kehitystä. Järjestyksen päättäminen on taas vähän kinkkinen asia, mutta menköön nyt näin...

1. Matt Morgan
2. Kelly Kelly
3. Kofi Kingston

Vuoden face
Vuoden facen määrittely on hieman vaikeaa, mutta yritetään nyt jotain keksiä. WWE:n puolelta parhaat vaihtoehdot ovat ehkäpä Jeff Hardy, DX:n äijät, Rey Mysterio ja Christian. TNA:sta sen sijaan löytyy ainakin AJ Styles ja... ööh, Hernandez ehkäpä. En oikein tiedä, että miten tätä lähtisi perustelemaan, mutta heitetään nyt sitten Christian ykköseksi, koska hänen suosionsa on ollut koko vuoden todella kovaa, hän kerää aina valtavat popit, hän on loistava promottaja facenakin (toisin kuin esimerkiksi Morrison) ja muutenkin hän on hoitanut roolinsa aikalailla täydellisesti. Jeff Hardy ja AJ Styleskin ovat olleet aika lähellä Christiania, joten heille menköön muut sijat.

1. Christian
2. Jeff Hardy
3. AJ Styles

Vuoden heel
Tämä taitaa olla ensimmäinen kohta, jossa äänestän viime vuoden voittajaa. Minusta Chris Jericho nyt vain on yksnkertaisesti tällä hetkellä maailman kovin pahis. Voi olla, että hän on joskus ollut viihdyttävämpi (Highlight reelit sun muut), mutta nyt hän kerää enemmän heattia, kuin kukaan muu. Tylsä? Ei todellakaan, vaan vanhan koulukunnan heel, josta ei oikeasti kuulukaan pitää. Ja ei, kyse ei ole mistään X-Pac Heatista, vaan juuri siitä millainen heelin kuuluu olla. Randy Ortonissa on ollut paljon samaa tänä vuonna, mutta hän ei yksinkertaisesti ole niin hyvä roolissaan kuin Jericho. Edge edustaa taas enemmän "viihdyttävää heeliä" ja hän on roolissaan aivan loistava, mutta vaikka olisi paininutkin koko vuoden, niin ei hän Jericholle olisi pärjännyt. Sitten WWE:stä löytyy myös CM Punk, joka itse asiassa on ollut ehkä kokonaisuutena tänä vuonna se WWE:n toiseksi kovin pahistelija. William Regalille ehdottomasti kunniamaininta, mutta ei hän kyllä millään top-3:een mahdu. TNA:n kovimmat ja onnistuneimmat heelit ovat oleet ehdottomasti Kurt Angle ja Scott Steiner. Valitettavasti kumpikaan ei mielestäni pärjää WWE:n kärkikolmikolle.

1. Chris Jericho
2. CM Punk
3. Edge

Vuoden selostaja
WWE:ssä ja TNA:ssa selostushommia ovat siis hoitaneet tänä vuonna: Mike Tenay, Don West, Taz, Michael Cole, Jerry Lawler, Jim Ross, Todd Grisham, Matt Striker, Josh Matthews ja Byron Saxton. Kukaan näistä ei minua varsinaisesti ärsytä, mutta karsitaan nyt ainakin aluksi Don West ja Todd Grisham pois, sillä kyllä heillä sen verran huonoja puolia on. Byron Saxton ja Michael Cole ovat ihan ok, mutteivat lähelläkään kärkipäätä. Josh Matthewsilla on valtava potentiaali, mutta vielä ei ole hänen aikansa. Jerry Lawler on mielestäni ollut tänä vuonna paljon pirteämpi kuin vuosiin. Taisi se selostusparin vaihto vaikuttaa hänen positiivisesti. Ei The King kuitenkaan kolmen joukkoon yllä. Tykkään todella paljon Strikerin nerokkaista heitoista ja viittauksista historiaan, mutta kyllä Tenay, Taz ja JR ainakin toistaiseksi häntä kovempia ovat. Tenay on mielestäni kaikinpuolin todella loistava selostaja. En löydä hänestä hirveästi puutteita, paitsi että tunnelman luonnissa hän ei yksinkertaisesti pärjää JR:lle. Toisaalta, eipä kukaan ole koskaan pärjännyt. Kakkoseksi sijoitan listalla Taz'n. Ymmärrän kyllä, että hän ärsyttää joitain, mutta itse olen pitänyt hänestä niin kauan kun olen painia seurannut. Tälläinen colour commentatorin kuuluu olla. Ykköseksi sijoitan tietenkin Jim Rossin. Tässä ei mielestäni ole mitään epäselvyyttä. Kaikinpuolin paras painiselostaja - ikinä.

1. Jim Ross
2. Taz
3. Mike Tenay

Vuoden promottaja
CM Punk, Chris Jericho, Edge, Christian, William Regal, Triple H, Shawn Michaels, Scott Steiner, Kurt Angle, Raven, Daniels, Kevin Nash... vaihoehtoja ainakin riittää. Itse pidän Ravenia yhtenä kaikkien aikojen parhaista promottajista, mutta hänen TNA-promonsa tältä vuodelta voidaan laskea yhden käden sormilla, joten hän on laskuista pois. HHH ja HBK toimivat paljon paremmin mikissä, kun eivät ole pukeutuneet vihreään ja mustaan, joten ei palkintoa tänä vuonna. Nashin, Anglen, Regalin ja Danielsin promoista ei hirveästi valitettavaa löydy, mutta lievästi jäävät kärkinelikon taakse. Punk, Jericho, Edge ja Christian ovat kaikki hemmetin kovia, eivätkä periaatteessa koskaan vedä huonoja promoja, joten valitseminen on todella vaikeaa. Parhaiten mieleen ovat jäänet CM Punkin promotukset, joten ykkössija hänelle. Harmi, että joku pitää top-3:sta pudottaa pois, mutta olkoon se nyt siten Edge.

1. CM Punk
2. Christian
3. Chris Jericho

Vuoden tulokas
Vuoden merkittävimmät debytantit ovat varmaankin Sheamus, Drew McIntyre, Tyson Kidd, Desmond Wolfe ja Brutus Magnus. Sheamuksen nousu WWE:n mestariksi on kyllä jotain käsittämätöntä ja ansaitsisi kyllä kayfabessa vuoden tulokkaan pystin, mutta minun listallani hän ei kyllä pääse kolmen joukkoon. Hän ei ole viihdyttänyt minua kertaakaan, eikä hän ole paininut yhtään hyvää ottelua. Brutus Magnus on ollut varsin vakuuttava, mutta ei pärjää muille kolmelle. Drew McIntyre on ollut kaikinpuolin varsin hyvä ja hän on oikeasti ansainnut Intercontinental-mestaruutensa. Desmond Wolfe on kehässä niin hyvä, että ei häntä yksinkertaisesti voi sivuuttaa. McIntyre ja Wolfekaan eivät kuitenkaan pärjää Tyson Kiddille. Kidd ei ole ollut samalla tavalla esillä kuin nuo muut, jotka olen tässä maininnut. Hän on kuitenkin näistä kaikista viihdyttänyt minua eniten. Tyson ei petä koskaan, vaan hän painii aina varmasti ja laadukkaasti. Hän ja David Hart Smith ovat ehdottomasti tämän hetken paras joukkue WWE:ssä.

1. Tyson Kidd
2. Desmond Wolfe
3. Drew McIntyre

Vuoden spotti
Parhaiten mieleen jäänyt spotti on Backlashista, jossa Big Show paiskasi Cenan sen "jättimäisen spottivalon" läpi. Se oli innovatiivinen, yllättävä ja näytti hemmetin tyylikkäältä. Harmi vain, että Show'n ja Cenan muu feudi olikin sitten aikamoista crappia. Jeff Hardyn Swanton Summerslamissa on jäänyt myös mieleen, joten sille kakkossija. Ei se ollut mitenkään erityisen erikoinen Hardylle, mutta tyylikäs joka tapauksessa. Kolmannelle sijalle nostan AJ Stylesin hypyt kehän ulkopuolelle. En nyt ala sen enempää erittelemään, mutta ne loikat ovat ylipäätään ovat innovatiivisia ja kauniita.

1. Big Show / Cena Backlashissa
2. Jeff Hardyn Swanton Summerslamissa
3. AJ Stylesin loikat kehän ulkopuolelle

Vuoden mark out moment
Näiden seitsemän vuoden aikana, mitä olen wrestlingiä aktiivisesti seurannut, suurimmat mark out momentit ovat lähes poikkeuksetta olleet mestaruusvoittoja sekä muutama paluu. Guerreron, Benoit'n, Edgen, Christian, CM Punkin ja Jeff Hardyn kaikkien ensimmäiset mestaruusvoitot ovat jääneet unohtumattomasti mieleen. Tänä vuonna mitään näin suurta mark out momentia ei varsinaisesti ollut. Pitkän pohdinnan jälkeen nostan ykköseksi koko Jeff Hardyn vuoden. Se oli täynnä niin hienoja hetkiä, että markkasin periaatteessa koko ajan. Joo, kyseessä ei ole yksi hetki, mutta sopii kuitenkin mielestäni tähän kohtaan. Ja täytyyhän tähän nyt yksi mestaruusvoittokin saada, joten se olkoon AJ Styles ja No Surrender. Kolmanneksi täytyy kyllä nostaa Tony Atlas ja hänen naurunsa. Ei voi olla markkaamatta.

1. Jeff Hardyn vuosi
2. AJ Stylesin mestaruusvoitto
3. Tony Atlasin nauru

Vuoden tv-show
Tähänhän on yhteensä viisi vaihtoehtoa: Impact, Raw, ECW, Superstars ja Smackdown. Ensimmäisenä näistä putoaa pois Superstars, joka toki joskus tarjoaa hyviä matseja, mutta on kokonaisuutena aika mitäänsanomaton. Raw on loistavaa viihdettä, mutta kyllä nuo guest host-sekoilut ja muu turha pudottavat sen kuitenkin pois kolmen joukosta. ECW on kaikinpuolin oikein mallikas show, mutta kyllä Smackdown ja Impact sen kuitenkin viihdyttävyydessä helposti voittavat. Lopullinen vääntö on siis Impact vs. Smackdown. Vääntö kuitenkin kääntyy aika helposti Impactin voitoksi. Smackdownissa ei todellakaan ole mitään vikaa, mutta Impact on se viikottainen show, jota eniten odottaa. Eniten Impactissa kiehtoo fiilis, että siellä voi tapahtua mitä vain. Kyllä, vaikka jaksot olisi kuvattu kuinka kauan sitten, niin silti minusta tuntuu tältä. Esimerkiksi Shane Douglasin, Ravenin ja Danielsin comebackit ovat tällaisia hetkiä. Aivan sama, vaikka Douglasin ja Ravenin roolit eivät mitään suuria olleetkaan, niin heitä on / oli kuitenkin hemmetin kiva nähdä. Ja vaikka Desmond Wolfen ja Anglen feudin buukkausta onkin hieman tullut kritisoitua, niin olihan se Wolfen debyytti aivan loistava juttu. Lisäksi Impact tarjoaa periaatteessa joka viikko uusia ja mielenkiintoisia matseja, eikä vain kierrätä samoja kohtaamisia uudestaan ja uudestaan. Toki Impactillakin on heikkoutensa (kuten nämä "real life"-jutut), mutta kyllä se kokonaisuutena on selvä ykkönen.

1. Impact
2. Smackdown
3. ECW

Vuoden tv-matsi
Nyt taas olisin todellakin kaivannut sitä listaa, missä olisi arvostelut kaikista näkemistäni matseista. Noh, kaivoin tuolta Whatin topikista kolme matsia, joiden muistan olleen varsin hyviä. Todennäköisesti nämä eivät olleet kolme parasta matsia, mutta kuitenkin riittävän lähellä sitä.

1. Rey Mysterio VS. Chris Jericho IC Title Match SmackDown 10.7
2. Jeff Hardy VS. CM Punk WHC Steel Cage Match SmackDown 28.8
3. John Morrison VS. Rey Mysterio IC Title Match SmackDown 4.9

Vuoden stable
Vuoden aikana on nähty periaatteessa vain kaksi oikeaa stablea - Main Event Mafia ja World Elite. Mielestäni mikään muu ei voi tätä palkintoa voittaa. Jos näitä kahta ei olisi ollut, niin eipä tätä palkintoa olisi voinut edes jakaa. Joo, Legacy ja Ruthless Roundtable ovat myös olemassa, mutta en kuitenkaan pidä niitä oikeina stableina. Eli siis, MEM vai WE? World Elite vaikutti aluksi todella hienolta jutulta, mutta vähitellen he ovat kadonneet jonnekin. Todella harmi juttu, sillä ryhmittymässä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin. Kai se voitto täytyy siis antaa MEM:lle, joka oli juuri sellainen, kuin stablen kuuluukin olla. Loppua kohden stablen idea vesittyi, eivätkä he laittaneet nuoria kavereita niin hyvin overiksi, kuin olisi pitänyt, mutta ykkössija siis joka tapauksessa Booker T:lle, Kevin Nashille, Kurt Anglelle, Samoa Joelle, Scott Steinerille ja Stingille.

1. Main Event Mafia
2. World Elite
3. -

Vuoden tag team
Itse olen joukkuepainin suuri ystävä, joten harmittaa varsin paljon tämä WWE:n nykyinen tag-divarin tila. Tällä hetkellä The Hart Dynasty, Cryme Time ja Legacy ovat ainoat oikeat joukkeet. Miz & Morrison ja Colonit olivat vielä alkuvuodesta koossa, mutta vain muutaman kuukauden. JeriShow ja DX toki olleet mestareina, mutta en silti pidä heitä varsinaisesti joukkueina. Onneksi on olemassa TNA, joka pitää yllä tag-painin perinteitä. Beer Money Inc, The British Invasion, The Motor City Machineguns, Team 3D ja LAX ovat kaikki oikein hyviä joukkueita. Näistä kahdeksasta mahdollisesta joukkueesta top-3:een valitsen The Hart Dynastyn, Beer Money Inc:n ja The Motor City Machineguns'n. The Hart Dynastyn yhteispeli on loistavuutta ja he ovat oikea vanhan ajan joukkue, mutta heidän roolinsa on ollut sen verran pieni, että he kuitenkin jäävät tässä taistossa kolmanneksi. MCMG hallitsee joukkuepainin salat hieman paremmin kuin Beer Money, mutta toisaalta BM on ollut kayfabessa ehkäpä se vuoden kovin joukkue. Mielestäni tämä on todella tasainen taisto, mutta kun yksi on valittava, niin se on... Beer Money Inc.

1. Beer Money Inc.
2. The Motor City Machineguns
3. The Hart Dynasty


Vuoden naispainija
WWE:n puolelta mahdollisia ehdokkaita ovat Maryse, Mickie James ja Michelle McCool. Nämä eivät mielestäni ole rosterin parhaat naispainijat, mutta Beth, Gail ja Natalya ovat painineet niin vähän, että ei tätä pystiä kehtaa heille antaa. TNA:n puolelta parhaat ovat olleet Alissa Flash, Hamada, Sarita ja Tara. Ja koska nämä kaikki TNA:n naiset ownaavat WWE:n naiset, niin voittotaistelu on neljän kauppa. Sarita on ollut ehkä näistä se heikoin lenkki, joten hän putoaa ensimmäisenä pois. Vaikka en tätä Taran aliarvostamista ymmärräkään, niin ei hän kuitenkaan enää aivan Flashin ja Hamadan tasolla ole. Alissa ja Hamada ovat olleet molemmat hemmetin kovia ja ansaitsisivat kumpainenkin voiton, mutta Hamada on ollut ehkä hitusen vakuuttavampi.

1. Hamada
2. Alissa Flash
3. Tara

Vuoden feudi
WWE:n puolelta kokonaisuutena kovimmat feudit ovat varmaankin olleet Jeff vs. Matt, Jeff vs. Punk ja Jericho vs. Mysterio. Ja nyt kun tarkemmin pohtii, niin eipä mielestäni mikään TNA:ssa nähdyistä feudeista yllä näiden kolmen tasolle. Jerichon ja Mysterion feudi ei ehkä ollut kirjoituksellisesti mitenkään erikoinen, mutta tarjosi kuitenkin enemmän kovia otteluita, kuin mikään muu pari tänä vuonna. Hardy vs. Hardy oli feudina kaikinpuolin loistava ja vaikka Jericho vs. Mysterio parempia otteluita tarjosikin, niin veljesten vihanpito menee siitä ohi, koska se oli kirjoitettu paremmin ja sisälsi enemmän tunnetta. Ykköseksi sijoitan kuitenkin CM Punkin ja Jeff Hardyn feudin, joka on ehdottomasti yksi viime vuosien parhaimmista. En löydä juuri mitään moitittavaa.

1. CM Punk vs. Jeff Hardy
2. Jeff Hardy vs. Matt Hardy
3. Chris Jericho vs. Rey Mysterio

Vuoden PPV / show
WWE:n parhaimmistoa edustavat No Way Out ja Extreme Rules, TNA:n sen sijaan Turning Point ja Slammiversary. Heikoin näistä oli mielestäni Extreme Rules, joten se jää neljänneksi. Slammiversaryssa oli varsin mainio tunnelma koko show'n ajan, mutta matsien laadussa NWO ja TP olivat kuitenkin selvästi edellä. Eikä se voittajankaan valitseminen vaikeaa loppujen lopuksi ole, sillä vaikka No Way Out oli selvästi WWE:n paras PPV, niin kyllä Turning Point sen aika totaalisesti ownasi. Yksi TNA:n kaikkien aikojen parhaimmista PPV:istä.

1. TNA Turning Point
2. WWE No Way Out
3. TNA Slammiversary

Vuoden ottelu
Tässä kohtaa olisi ehdottomasti pitänyt kaivaa esiin ne vuoden parhaimmat ottelut ja katsoa ne uudellen, mutta en nyt kuitenkaan jaksa tehdä. Nyt sitten pitää mennä enemmän tai vähemmän mututuntumalla. Michaels vs. Taker Wrestlemaniasta, Hardy vs. Edge Extreme Rulesista, Angle vs. Wolfe ja AJ vs. Joe vs. Daniels Turning Pointista, sekä AJ vs. Daniels Final Resolutionista ovat varmaankin ne vahvimmat ehdokkaat voittajaksi. Jos näistä nyt kolme parasta erotetaan, niin kyllä ne ovat Taker vs. HBK, Angle vs. Wolfe ja AJ vs. Daniels. Tämä onkin sitten hemmetin tasainen kolmikko, josta on paha lähteä voittajaa valitsemaan. En oikeasti osaa perustella tätä sen enempää, mutta menköön nyt näin...

1. Shawn Michaels vs. The Undertaker (Wrestlemania)
2. AJ Styles vs. Daniels (Final Resolution)
3. Desmond Wolfe vs. Kurt Angle (Turning Point)

Vuoden painija
AJ Styles, Christian, Daniels, Chris Jericho, CM Punk, Jeff Hardy, Kurt Angle ja Rey Mysterio ovat ne, joista tulen voittajan valitsemaan. Käydään jokainen painija lyhyesti läpi:

AJ Styles: "Styles is simply one of the best showmen in the ring with the combination of charisma, high-impact moves, lightning-fast counters, and good in-ring psychology." Näin sanoi Pwtorchin James Caldwell ja itse yhdyn tuohon täysin. Jos väittää Stylesia pelkäksi spottiapinaksi, niin on kyllä totaalisesti jumittunut jonnekin vuoteen 2003. Ollut koko vuoden todella hyvä, vaikka joutuikin feudailemaan Booker T'n ja Kevin Nashin kaltaisia painijoita vastaan, ja nyt mestarina hän on ollut täyttä rautaa.

Christian: Tuntuu, että Christian on joka kerta kehään astuessaan vain karismaattisempi ja karismaattisempi. Ja hän on nykyään yksi painimaailman varmimmista esiintyjistä. Saa kiinnostavan matsin aikaiseksi ketä tahansa vastaan.

Daniels: Daniels on kayfabessa itkenyt siitä, että hän ei ole koskaan saanut todellista mahdollisuutta, ja aivan tottahan se on. Tuntuu, että vaikka Daniels olisi aikaisemmin tehnyt mitä tahansa, niin lyhyen "ME-kauden" jälkeen hänet aina unohdettiin jonnekin. Tänä vuonna Daniels onkin sitten lähes koko ajan ollut mukana suurissa kuvioissa ja tulos on ollut loistavuutta. Painijana hän on ollut koko vuosikymmenen lähes täydellinen paketti, joten hän olisi oikealla pushilla voinut olla joka vuosi ehdokkaana vuoden painijaksi.

Chris Jericho: Vuoden paras heel. Hienoja otteluita Mysteriota vastaan ja loistavaa promotusta. Harmi, että Edge loukkaantui, sillä Edge & Jericho olisivat varmasti tarjonneet paljon parempia otteluita, kuin Show & Jericho.

CM Punk: Alkuvuosi Raw'ssa ei ollut Punkilta mitenkään erikoinen, mutta Smackdown-siirron ja pahikseksi kääntymisen jälkeen Punk on ollut koko ajan loistavuutta. Upeita promoja ja laatuotteluita, vaikka häntä viime aikoina onkin buukattu typerästi.

Jeff Hardy: Loistavat feudit Matt Hardya ja varsinkin CM Punkia vastaan nostavat Jeffin ehdottomasti vuoden kärkipainijoiden joukkoon. Harmi, että vuosi jäi niin pahasti kesken.

Kurt Angle: Sehän on selvää, että Angle on joka vuosi hyvä ehdokas vuoden parhaaksi painijaksi. Vaikka olisi fyysisesti kuinka huonossa kunnossa, niin kyllä hän silti vetää laatumatseja kuin liukuhihnalta. Parasta Anglea tänä vuonna ovat olleet ottelut Desmond Wolfea vastaan, mutta myös Stylesia, Jarrettia ja Morgania vastaan Kurt paini oikein mainioita otteluita.

Rey Mysterio: Rey on näistä ehdokkaista ollut Christianin kanssa vähiten näkyvillä, eikä häntä moni muu siksi varmaankaan nosta edes ehdokkaaksi vuoden parhaaksi painijaksi. Hän kuitenkin paini aivan loistavia otteluita Chris Jerichoa vastaan, sekä hyviä otteluita ainakin Morrisonia, Ziggleria ja Batistaa vastaan.

Monta hyvää vaihtoehtoa siis on, mutta nyt kun noita omia tekstejä tuosta lukee, niin kyllä se järjestys taitaa tämä olla:

1. AJ Styles
2. Chris Jericho
3. CM Punk

Vuoden promootio
Jätin tämän tänne viimeiseksi, koska käytin tähän hieman erilaista valitsemisperustetta. Laskin nimittäin noista kaikista kohdista kummankin promootion yhteispisteet (kulta-, hopea- ja pronssi-kategorioista eriarvoiset pisteet) ja sitten vähensin hieman pisteitä noiden crap-pystien perusteella. Suurin syy tähän tapaan päätymiseen oli se, että en yksinkertaisesti osannut päättää kumpi mielestäni oli vuoden promootio. Odotin tästä aika tasaista vääntöä, mutta ei siitä kyllä sellaista tullut. Pisteet menivät 125 - 175 ja voittaja on...

...

* fanfaarit *

...

WWE!

Do diih, nyt on sitten tämäkin paketissa. Ensi vuonna sitten tosiaan taas vähän muitakin fedejä mukaan. :P

Painivuosi 2009 painottui minulla kesän ja syksyn kuukausiin, joten arvostelussani vaikuttavat eniten juuri tuon ajan kuviot ja ottelut. Mutta nyt itse äänestykseen..

<center>

1. Vuoden huonoin painija

Ah, vuoden huonoin painija kategoriaan riittää aina ehdokkaita. En kuitenkaan äänestä Hornswogglea (ei ole edes oikea painija, pelkkä komediahahmo) tai The Great Khalia (jonka painitaitoa rajoittaa massiivinen koko), vaan Ricky "Paskasäkkien paskasäkki" Ortizia. Ortiz voisi kokonsa puolesta osata painia kunnolla, mutta hän on aivan karmeaa sontaa kehässä. Hänen lookkinsa on röllipeikkoon tai lähimmän metsän pulsujengin Peraan verrattavissa, joten hänen näkemisensäkin jo oksettaa. Ortizilla on vielä kokonsa puolesta tyhmin finisher ikinä: Big Splash, joka toimisi jos Ortiz olisi Big Daddy V'n kokoluokkaa.

Aluksi aioin antaa ääneni Randy Booringtonille, mutta Ortiz on vain yksinkertaisesti paskempi ja minä vihaan Ortizia.

(Ainiin. On typerää äänestää isoja tyyppejä, sillä heidän kokonsa rajoittaa painitaitoja huomattavasti. Ennemmin äänestän niitä pienempia jannuja, joilla ei tätä rajoitetta ole.)

2. Vuoden huonoin feudi

Orton Vs. HHH oli melkoista jänkkiä kesän aikana ja en voinut sietää kumpaakaan painimassa virkamiespainia PPV'stä toiseen. Feudista vielä jätettiin pois se henkilökohtaisuus elementti (Orton pieksi HHH'n perheen) ja feudi taantui "Minä halua sinun mestaruus" -tasolle. Se ei kuitenkaan pärjää millään mittapuulla Chavo Guerrero Vs. Hornswoggle -feudille, missä tuhlattiin TV-aikaa typerään spedeilyyn, saatiin hyvä ja kokenut painija näyttämään urpolta ja feudia ei edes lopetettu kunnolla! Täydellistä roskaa ja ajanhukkaa.

3. Vuoden huonoin ottelu

William Regalin ja Christianin ottelu SummerSlamista oli valtavaa typeryyttä: Kaksi miestä, jotka voivat heppoisasti painia sellaisen kolmen lumihiutaleen ottelun buukataan viiden sekunnin otteluun. Välillä en oikeasti ymmärrä, mitä WWE:n buukkaustiimin päässä liikkuu...

4. Vuoden ärsyttävin segmentti

Cryme Tymen "Word Up" oli joka kerralla yhtä hirveää katseltavaa, ja etenkin kuultavaa. Ei enää tätä kiitos.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys

Sheamuksen mestaruusvoitto oli erittäin tyhmä päätös, sillä en ymmärrä miten puoli vuotta firmassa ollut mies voi voittaa firman arvostetuimman mestaruuden, vaikka on painija keskinkertainen ja näyttää aivan hirveältä. Minua se ei häirinnyt, sillä olin menettänyt kiinnostukseni painiin jo kuukausia sitten erään toisen päätöksen takia, joten se ansaitsee äänensä - tappoihan se kiinnostukseni painiin. Mikä kyseinen buukkauspäätös sitten oli? Se oli HIAC-PPV'n opener eli Undertaker Vs. CM Punk, minkä 'Taker voitti. Helvetin typerää, että firman tulevaisuuden kulmakivi jobataan yli 40-vuotiaalle papalle, jonka lonkat ovat niin paskana, että kävelykin tuottaa tuskaa. Ja tämä kaikki tapahtuu 'bout kymmenessä minuutissa! Erittäin hyvä asia Punkille, josta oli kesän aikana tullut yksi firman kovimmista heeleistä ja sai aivan hillittömät reaktiot yleisöltä missä tahansa.

Mielessäni kävi myös äänestää viime vuoden voittajaa eli CM Punkin pushin kusemista ja myöhemmin vielä Jack Swaggerin unohtamista RAW:n midcardiin, mutta tuo HIAC-PPV'n opener ajaa kyllä edelle yllä olevien perustelujen mukaan.

EDIT: Muutetaanpa ääni CM Punkin ja Undertakerin feudille, sillä tarkemmin ajateltuna koko feudi oli sontaa tuon HIAC-ottelun lisäksi. Laiskana en kuitenkaan jaksa tekstiä muokata, vaikka siitä tulee aika hyvin selville miksi feudi oli huono päätös. Eli tulikuuman heelin momentum pilataan jobbaamalla hänet yli 40-vuotiaalle lonkkavaivaiselle papalle, joka pystyy hädin tuskin kävelemään.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki

Yoshi Tatsun sisääntulomusiikki tappaa aivosoluja. Todiste: Whatin postaukset viimeisen parin kuukauden ajalta.

(Ääni siis Yoshi Tatsun sisääntulomusiikille)

7. Vuoden huonoin gimmick

Noloin gimmick on ehdottomasti tänä vuonna ollut Slam Master J'n wigger-gimmick, mikä aiheutti minussa kyrvän kasvamisen otsaan ja häpeää. Yleisökään ei tykännyt gimmickistä yhtään, sillä Slam Master J'n ollessa esillä tunnelma oli kuin hautajaisissa.

8. Vuoden lopetusliike

Pahoitteluni Enska, mutta The Mizin Skull Crushing Finale vakuutti minut täysin. Sopivan brutaali liike tehtynä napakasti, uskottava ja mikä parhainta: komean näköinen.

9. Vuoden sisääntulomusiikki

Hienoja tunnareita on WWE:ssä vaikka millä mitalla, mutta William Regalin ja Zack Ryderin theme ovat aivan mahtavia. Regalin theme aiheuttaa mark-outin ja Ryderin Oh Radio on hieno kappale. Tiukkaa tekee, mutta ääni menee ehdottomasti Zack Ryderin Oh Radiolle.

10. Vuoden paluu

Ei ole ollut mitään muistettavampia paluita, joten lyö tyhjää.

11. Vuoden "turn"

Yksi turn on ylitse muiden ja se on CM Punkin hitaasti ja rauhallisesti kehittynyt turn. Alussa Punk näyttää selvästi kääntyvän ja sitä venytetään pitkään ja kaikilla palaa hermot. Lopulta Punk häviää mestaruuden ja kättelee Hardya, jolloin ihmetellään etteikö sitä turnia tule ollenkaan. Seuraavassa SmackDownissa Punk tulee kehään puhumaan Hardylle ja yht'äkkiä kesken puheen Punk vetää Hardya turpiin tyhjistä ja teurastaa tämän totaalisesti! Hitaasti ja rauhallisesti kehitelty turn, jota kaikki odottivat ja kun se tuli, se tuli tyhjistä. Täyttä kultaa ja yksi syy sille, miksi kesän SD!:t olivat todellista painiviihdettä. Unohtui vielä sanoa: Punkin tweener-promot rakensivat loistavasti feudia tuon kääntymisen aikana,

12. Vuoden segmentti

CM Punkin ensimmäinen heel-promo oli mahtava. Toi esille Punkin Straight Edge -gimmickin paremmin kuin hyvin ja teki samalla hänestä todella vihatun heelin. Orgasmoin koko promon ajan niin, että tietokonetuolini meni pilalle kosteusvaurioista.

13. Vuoden gimmick

Hankala pala, hankala pala. Zack Ryderin metroseksuaali -gimmick on loistavaa viihdettä pienellä komediahöysteellä ja sitten meillä on Jerichon vanhan koulukunnan heel, mikä on ollut oikein viihdyttävä ja hyvä. Tiukaksi menee, mutta Ryderille annan ääneni. Tietty komediallisuus vie nyt voiton Jerichon tosikkomaisuudesta, ei voi mitään.

14. Vuoden manageri

William Regal sai jopa Ezekiel Jacksonin näyttämään mielenkiintoiselta, joten ääni Regalille.

15. Vuoden aliarvostetuin painija

Paul Burchill ei mielestäni ole saanut sitä arvostusta, mitä hän ansaitsisi. Hänellä on kokoa, taitoa, hyvä look ja mikissäkin hyvä.

16. Vuoden yliarvostetuin painija

John Morrison on toki tulevaisuuden nimi, jolla on taitoa ja lookkia, mutta hänen äänestämisensä vuoden painijaksi on jo nyt aivan naurettavaa. Ehkä kahden vuoden päästä, mutta ei nyt. Koko vuotena hän ei ole tehnyt liiemmin mitään erikoista ja hänen face-gimmickinsä jää heel-gimmickin varjoon. Pidän Morrisonista, mutta arvostus menee välillä liian yli.

17. Vuoden kehittynein painija

Zack Ryder on kehittynyt silmissäni todella paljon niistä edgehead-ajoista, jolloin hän oli keskimääräistä huonompi. Yksilörooli on toki voinut tuoda taitoja paremmin esiin, mutta silti tuntuu siltä kuin hän olisi kehittynyt vuoden aikana paljon.

18. Vuoden face

Jeff Hardy sai koko vuoden ajan hyvää, no sanotaanko että mahtavaa, reaktiota yleisöltä ja oli promoissaankin piristävä face. Yleensä en pidä faceistä, mutta Jeffistä kyllä.

19. Vuoden heel

Vesiselvä kategoria minulle, Chris Jericho on ollut aivan loistava heel. Vetää hyviä promoja viikosta toiseen saaden yleisön raivoihinsa joka kerta.

20. Vuoden selostaja

Matt Striker vie tämän, sillä JR'n valta saa ja päättyä. Striker on todella hyvä selostaja ja hän nostaa monen painijan imagoa korkealle loistavalla selostuksellaan, johon sisältyy mahtavia pieniä piirteitä jota ei aina ymmärrä. Strikerin puheesta saa vielä hyvin selvää, toisin kuin JR'n.

21. Vuoden promottaja

Chris Jericho saa ääneni taas kerran, sillä hänen promonsa ovat olleet aivan loistavaa viihdettä ja mahtavia heelpromoja, johon todisteeksi tarvitaan vain yleisön reaktiot hänen promoistaan. Paras promottaja WWE:ssä tällä hetkellä aivan kevyesti ja sitä asemaa uhkaavat vain harvat ja valitut.

22. Vuoden tulokas

Tyson Kidd on ollut todella vakuuttava THD:n tag-otteluissa ja toki ihan 1-1 otteluissa. Taitava kaveri, muuta ei voi sanoa.

23. Vuoden spotti

Hardyn loikka SummerSlamissa oli toki hieno, mutta Cenan heitto spottivalosta (heh) oli kuitenkin harvinaisuutensa takia se kovempi juttu tänä vuonna. Harvoin näkee yhtä julma spottia.

24. Vuoden "mark out moment"

CM Punkin turn sai minut aivan sekaisin kun se tapahtui. Selitetty jo ylempänä, joten ei siitä sen enempää.

25. Vuoden tv-show

Olen katsonut vain WWE'tä, joten valintani kohdistuu luontevasti siihen suuntaan. Superstarsia en ole katsonut, joten valinta osuu joko ECW'hun, RAW'hon tai SmackDowniin. RAW on ollut melkoista roskaa Hornswoggle Vs. Chavo ja guest host -sekoiluineen, ECW on ollut takuuvarman viihdyttävä ohjelma mutta siellä on silloin tällöin ollut näitä squasheja ja sillä ei ole kovin kirkasta ME-kaartia ja SmackDown oli kesän aikana täyttä kultaa viikosta toiseen. Arvaatte kai kelle ääni menee? Kyllä, SmackDown vie ääneni.

26. Vuoden tv-matsi

Edge Vs. John Morrison SmackDownista kesäkuulta. Oli pitkä, tasainen ja viihdyttävä ottelu. Sai Morrisonin näyttämään todelliselta tähdeltä.

27. Vuoden promootio

Olen seurannut vain WWE:tä, joten äänestäminen olisi turhaa ja typerää.

28. Vuoden stable

WWE:n puolella ei ole ollut oikein kunnon stableja. No Legacy tietenkin, mutta sekin keskittyi aivan liikaa Randyyn ja Priceless vaipui pelkiksi apureiksi. Ei ääntä taaskaan.

29. Vuoden tag team

The Hart Dynasty on viihdyttänyt minua aina otteluissaan ja on WWE:n tag-divisioonan tulevaisuuden kulmakivi.

30. Vuoden naispainija

En seuraa naispainia.

31. Vuoden feudi

Chris Jericho Vs, Rey Mysterio tarjosi mahtavia matseja, tunnetta ja hyvän juonen mutta siinä ei ollut sitä valtavaa eeppisyyttä, mitä kaipaan vuoden feudilta. Ääneni menee, kuten monilla muillakin, CM Punk Vs. Jeff Hardy -feudille joka tarjosi hyviä matseja, valtavan tunnelatauksen, loistavan ja hyvin rakennetun tarinan, eeppisen lopetuksen mutta myös uuden tähden WWE:n tähtikaartiin (kunnes hänet jobattiin 'Takerille). Vuoden feudi kirkkaasti.

32. Vuoden PPV/show

Night of The Champions miellytti minua eniten niistä tapahtumista, mitkä näin tänä vuonna.

33. Vuoden ottelu

Selvä kuin pläkki! Ehdottomasti Chris Jericho Vs. Rey Mysterio The Bashista. Valtava tunnelataus, upeaa high-flyingiä, upeaa tekniikkapainia, near-falleja enemmän kuin laki sallii ja ne olivat niin uskottavia että hypin itsekin hämmästyksestä, tulikuuma yleisö ja hieno tarina. Viiden tähden ottelu minulle ja jokaisen olisi pakko nähdä kyseinen ottelu. Tuo ottelu teki vielä IC-tittelistä aivan uskomattoman overin yleisön silmissä.

34. Vuoden painija

Ainoastaan yksi painija ansaitsee tämän palkinnon.

Kyseistä painijaa voisi kutsua Midakseksi: Kaikki mihin hän koskee, muuttuu kullaksi. Hän on paininut upeita otteluita koko vuoden, vetänyt upeita promoja ympäri vuoden, hänellä ei ole mitään ongelmaa jobata nuorille painijoille, hänen hahmonsa on loistava ja hän on nostanut kaksi mestaruutta uuteen arvostukseen.

Chris Jericho.

Jericho ansaitsee tämän palkinnon eikä kukaan John Morrison, joka ei ole esittänyt mitään ihmeellistä koko vuoden aikana. Jericho on tehnyt kaikkea tuossa yllä ja ollut joka viikko viihdyttävä. Joka ikinen viikko. Jerichoa voi todella kutsua Midakseksi, sillä hän saa kaiken näyttämään hyvältä jos tarve niin vaatii. Todisteena tästä IC-Titlen ja Tag-Titlejen nosto kortissa korkealle ja paini Rey Mysterion kanssa aivan mahtavan painisaagan, mikä oli painin laadun kannalta vuoden parhain feudi.

Kaikki tarvittava on sanottu Jerichosta ja mielestäni on huutava vääryys, jos Morrison vie tämän tittelin: Hän ei ole tehnyt läheskään yhtä paljon kuin Jericho viime vuoden aikana.

<center>

Pahoittelen mahdollisia typoja tekstissä, sillä teksti on kirjoitettu yöllä kannettavalla, jota en ole tottunut käyttämään.

Tänä vuonna tuli sentään yllättävänkin monipuolisesti (silti epäsäännöllisesti) katseltua materiaalia muualtakin kuin vain WWE:stä.

Crap:

1. Vuoden huonoin painija: Hornswoggle

Jo toisena vuotena putkeen ääneni menee tähän suuntaan. Järjestäin hukkaa aikaa jokikisessa Raw'ssa ja kaikenhuipuksi nämä "huumori"segmentit aiheuttavat lähinnä myötähäpeää ja tuskaa. Otteluista nyt puhumattakaan. Viime Raw oli oikeastaan jo kaiken huippu.

2. Vuoden huonoin feudi: Horwnswoggle vs. Chavo Guerrero

Tässä tuhlattiin viikosta toiseen aikaa, jolloin jaksot olivat muutenkin täyteen pakattuja. Saatiin Chavo näyttämään täysin pelleltä ja sitten se tosiaan loppui kuin seinään. Edelleen rukoilen ja odotan sitä päivää kun tuo kääpiö saa kenkää, tosin odotus on jo nyt ollut pitkä ja luultavasti se vain pitenee...


3. Vuoden huonoin ottelu: Jenna Morasca vs. Sharmell
Heitetään kaksi naista, joilla ei ole talenttia PPV:hen ja lopputulos on tässä. Vickie vs. Santino sentään oli edes etäisesti hauska, vaikka huonohan sekin oli.


4. Vuoden ärsyttävin segmentti: Hornswogglen ja DX:n segmentit
Jatkan Hornswoggle linjalla. Jossain kauan sitten tämän stoorin alussa nämä jopa naurattivat, nyt homma menee kelaamiseksi. DX:n huumori on näissä(kin) todella huonoa ja siihen päälle sen puolituisen ääntelyt, niin ei sitä kestä. Joten viime Raw'n katsomisessa ei kauaa mennyt. Kuinka kauan tätäkin on jo jatkettu ja jatkettu, vaikka viihdyttävyys on kuihtunut ajat sitten.


5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys: Sheamuksen mestaruusvoitto
Tätä ainakin voi sanoa yllätykseksi, sillä en todellakaan tähän voittoon uskonut. Sheamus on ollut suht vähän aikaa mukana, eikä todellakaan ollut millään tavalla valmis mestariksi. Ja kuten Supermac totesi, niin ei hänestä koskaan edes olisi pitänyt tulla mestaria.


6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki: Finlay ja Hornswoggle
Miksi tämä imelä tuotos on yhä Finlaynkin tunnarina?


7. Vuoden huonoin gimmick: Tyler Reks
Surffari.... Ei herranjumala, niin ei se vain voi yksinkertaisesti toimia. Kas kun ei raahannut surffilautaa mukanaan.


Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike: Shooting Star Press by Evan Bourne
Edelleen hieno katsella kuinka yleisö pomppaa kameroineen pystyyn ja itseltäkin menee edelleen iho kananlihalle. On se vain niin tyylikäs liike, että joutuu kaikki uusinnatkin tuijottamaan läpi.

9. Vuoden sisääntulomusiikki: Zack Ryderin Ohhh Radiooo
Sopii gimmickin kanssa kuin nyrkki silmään ja siihen päälle itse vielä pidän tästä biisistä. Melkein tulee hyräiltyä mukana.


10. Vuoden paluu: Ricky "The Dragon" Steamboat
Legenda palaa takaisin kehään ja missä kunnossa! Vuoden chantista ei olisi ollut epäselvyyksiä: "You still got it".

11. Vuoden "turn": CM Punk
Meinasin jo kirjoittaa Batistan nimen, mutta sitten muistin muiden valintoja silmäillessäni CM Punkin ja tämän jännittävän hitaan turnin. Ja nyt sitä vielä on todellakin huomannut, että heel Punk on selvästi face Punkkia viihdyttävämpi ja kiinnostavampi.

12. Vuoden segmentti: Abraham Washington Show
Pikkuhiljaa olen viikko viikon jälkeen tälle lämmennyt ja nykyään se onkin sitten ECW:n kohokohta ja valitettavan selvästi.

13. Vuoden gimmick: CM Punk
Tämä heel Straight Edge yksinkertaisesti toimii loistavasti ja sen seurauksena joudun olemaan äänestämättä Jerichoa...

14. Vuoden manageri: -
Tyhjää...

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija: Primo
Colons oli kova tag team ja itseä aikanaan otti päähän kun heidän kovasti odottamani ottelu jäi Maniassa dark matchiksi. Nyt sitten tiimi on hajalla ja Primo on unohtunut niin WWE:ltä kuin täältäkin, vaikka aina kun mies pääsee esiin, niin hän loistaa.

16. Vuoden yliarvostetuin painija: John Morrison
Ehdotukset vuoden painijaksi tekivät valinnastani äärimmäisen helpon. Kuitenkin tosiaan varmahkosti voisin sanoa, että joskus tulevaisuudessa pokkaa tuon Vuoden painija -pystin.

17. Vuoden kehittynein painija: John Morrison
Tänä vuonna viimeistään on iskostunut pysyvästi omaan päähäni, että tämä kaveri tulee tulevaisuudessa olemaan WWE:n kantavia voimia.

18. Vuoden face: Jeff Hardy
Ei tästä pääse yli, eikä ympäri. Itsekin pidän ja niin todellakin pitävät fanitkin. Isoimmat popit ilta toisensa jälkeen ja vaikka mikissä nyt vähän tuli itselle sellaisia myötähäpeän tuntemuksia, niin en minä tätä palkintoa voisi tyrkätä kenellekään muulle.

19. Vuoden heel: Chris Jericho
Mies kävelee vain ylimielisen näköisenä kehään ja saa melkeinpä illan suurimmat buuaukset aikaan. Promot ovat aina taattua laatua.

20. Vuoden selostaja: Matt Striker
Syynä yksinkertaisesti nerokkaat heitot ja kaiken maailman knoppitiedot. Tuo uskomattoman paljon lisää viihdyttävyyttä omalla panoksellaan siihen ottelun rinnalle.

21. Vuoden promottaja: Chris Jericho
"I am the best in the world at what I do" Indeed you are. Viikosta viikkoon.

22. Vuoden tulokas: Desmond Wolfe
Ok-promoja ja pirun viihdyttäviä matseja, vaikka debyytistä nyt ei kauaa olekaan kulunut, ei Wolfea voi sivuuttaa.

23. Vuoden spotti: Undertakerin loikka ulos kehästä WrestleManiassa
Tuon kokoinen mies vetää lähes niskoilleen hypätessään ulos kehästä ja siinä samalla osuu "kameramieheen". Mielestäni pirun tyylikäs siinä mielessä, että tämä oli keskellä ottelua. Ei ollut tuttuun tapaan mikään ottelun lopettava spotti. Ja tietenkin juuri pisteitä heruu niinikään tuosta pienen virheen tuomasta lisädraamasta. Unohtumaton hetki.

24. Vuoden "mark out moment": Punkin salkun lunastus
Melko köyhä vuosi todellisten mark outtien suhteen, ainakin omasta puolesta. Otetaan nyt tämä puskista tullut salkun lunastus. Pirun hienoa sen puoleen lisäksi, että kohteena oli juuri uuvuttavan ottelun käynyt yleisön suosikki Jeff Hardy.

25. Vuoden tv-show: -
En osaa sanoa

26. Vuoden tv-matsi: Jack Swagger vs. ChristianTämän ottelu on lähestulkoon ainoa, joka on jäänyt viikottaisista mieleen. Taisi olla sitä aikaa kun ECW oli paras viikottainen show, kovasti se taso on vaihdellut vuoden aikaan.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio: WWE
Edelleen se suurin ja suosituin, sekä ainoa jonka ohjelmia seuraan säännöllisesti. Tosin viimeaikoina on ollut kelausnappi raskaassa käytössä ja TNA on herättänyt kiinnostusta, ehkä jo ensi vuonna toisin?

28. Vuoden stable: -
Tyhjää täynnä

29. Vuoden tag team: the Motor City Machineguns
WWE:ssä on ollut hiljaista loppuvuodesta, mutta TNA:ssa meno on ollut kohdillaan ja sieltä on hyvä kaksi tiimiä nostaa esiin. Eli MCMG ja Beer Money Inc. Yksinkertaisesti minä vain pidän enemmän MCMG:stä, annetaan sen ratkaista tällä kertaa.

30. Vuoden naispainija: -


31. Vuoden feudi:CM Punk vs. Jeff Hardy
Feudi oli pitkä ja se onnistui säilyttämään mielenkiintoni alusta loppuun saakka. Toki myös Jericho vs. Mysterio oli hyvä jne. Mutta eritoten tämän valinnan kohdalla painaa se, että tämä oli pitkä ja se pysyi silti perhanan viihdyttävänä. Samaa kun ei voi aina kaikista todeta....

32. Vuoden PPV/show: WrestleMania
Minä jatkan puupäisesti edelleen tällä linjalla. Kuitenkin tätä vuosi toisensa jälkeen tulee odotettua mitään muuta tapahtumaa enemmän.

33. Vuoden ottelu: Shawn Michaels vs. The Undertaker @ WrestleMania
Mr. WrestleMania vs. The Streak. Vuoden suurin tapahtuma ja vuoden eniten odottamani ottelu. Eikä todellakaan tarvinnut pettyä. Oli vähän spottia, nearfalleja, finishereitä jne. ja vaikka siihen UT:n tappioon ei uskonut alunperin, niin silti sitä joutui pariin otteeseen epäilemään sydän kurkussa. Loistava ottelu, loistava tunnelma.

[b]34. Vuoden painija: Chris Jericho[/b]
Minun on yksinkertaisesti vaikea nostaa tähän ketään muuta, vaikka kuinka yritän ajatella. Vuoden paras heel ja vuoden promottaja, hienot matsit Reyta vastaan. Voi tosiaan vain arvuutella kuinka loistava parivaljakko Edge ja Jericho olisivat olleet, mutta samaan syssyyn voi kyllä sanoa, että kyllä tuo homma Show'nkin kanssa sopi mainiosti. Viihdyttävä viikosta toiseen, oli sitten olalla IC-mestaruus, tag-team vyöt, tai ei mitään.

Crap:
1. Vuoden huonoin painija - Great Khali
- Painikyvytön, pelkkä rahamagneetti. Aina kun mies on kehässä "tositoimissa" niin alkaa haukotuttamaan. Aivan kaameaa katsottavaa. Muita ehdokkaita tähän olivat Big Show ja Mark Henry

2. Vuoden huonoin feudi - Hornswoggle vs Chavo

- Ei varmaan pahemmin perusteluja kaipaa. Täysin järjetöntä roskaa. Chavolta vietiin ne aivan viimeisetkin uskottavuuden rippeet ja kääpiötä pushailtiin. Ei tästä voi löytää mitään hyvää.

3. Vuoden huonoin ottelu - CM Punk vs The Undertaker HIAC

- Minäkin päädyn tähän matsiin. Aivan järjetöntä bookkausta ja melkoinen HIAC raiskaus. Järkyttävän lyhyt squash, jossa Punkilla ei ollut mitään saumaa. Mies jota oltiin hyvin nostettu kohti sitä kovinta kärkeä, tuhottiin järjettömässä opener ottelussa. Ihan uskomatonta bookkaamista. Paljon parempaan olisi pystytty.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti - Hog Pen sekoilu

- Ihan järkyttävää paskaa. Heti ponnahti tämä ensimmäiseksi mieleen. Komeasti raiskattiin Vickie ja (taas) Chavo. Mitä liikkui bookkaajien päässä ?

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys - Jättää Christian ECW:hen

- Minun silmissäni ihmeellistä tuhlausta, pitää Christiania ECW:n mestaruudessa kiinni. Toki se toimi aikansa ja nosti hyvin miehen momentumia, mutta kyllähän se huippu saavutettiin jo aikoja sitten. Useita aivan loistavia saumoja nostaa mies suoraan SD:n huipulle. Olisi voitu heittää Jerichon mystery partneriksi, olisi voitu heittää yhteen Edgen kanssa tai vaikka hemmetti suoraan upperiin. Mies oli huikeassa vireessä ja sai pienessä ajassa yleisön taakseen. Mutta ei, mies jää C showhun vetämään vyömatsia joka kolmannessa PPV:ssä, openerissa. Tuhlausta.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Finlay

- Nyt löi oikeasti aika tyhjää. Ei niitä järkyttävän huonoja montaa ole, mutta tämä on kyllä todella heikko. Ei sovi miehen imagoon ollenkaan.


7. Vuoden huonoin gimmick - Hornswoggle

- Joudun komppaamaan ViiZeitä. Mykkä kääpiö yhdistettynä paskoihin läppiin = not cool.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike - RKO

- Muistaakseni tämä on toinen vuosi peräkkäin kun äänestän RKO:ta. On vaan pirun komea liike, kun pamahtaa ihan tyhjästä. Jos kaveri vielä myy hyvin niin aijai. Olen aina pitänyt ja pidän edelleen. Tämän Randall osaa.

9. Vuoden sisääntulomusiikki - JeriShow mixed theme

- Tämä iski kyllä meikäläiseen kuin nyrkki silmään. Olen raskaamman musiikin ystävä ja Jerichon oman themen suuri ystävä. Tässä jotenkin loksahtaa kaikki kohdalleen. Takaovi tykkää tästä.

10. Vuoden paluu - Christian

- Vaikka toteutus nyt oli laimea ja oltaisi voitu säästää sata kertaa parempaan saumaan, niin oli tämä kova mark out hetki. Christian on kuitenkin kova nimi tätä nykyä. Saapui kantamaan ECW:tä ja on kyllä täyttänyt hommansa täydellisesti.

11. Vuoden "turn" - Batista heel -turn

- Tämähän on kahden kauppa, mutta sanon Batista. Umpitylsästä ja oikeasta riippakivestä saatiin luotua super mielenkiintoinen. Mies on kuin uudesti syntynyt heelin roolissa. On tätä nykyä jopa yksi kaikkein mielenkiintoisimmista tapauksista WWE:ssä. Iskuihin tuli lisää munaa ja nyt voi miehen taas ottaa tosissaan.

12. Vuoden segmentti -

- en kyllä saa tähän mitään, en Abrahamin höpinöitä kuunnellut.

13. Vuoden gimmick - CM Punk

- Kyllä Punk on toiminut tuossa straight edge roolissaan niin hyvin, että annetaan miehelle ääni tästä. Uskottavasti on vetänyt kokoajan ja promot olleet hyviä.

14. Vuoden manageri - ?

- Enpä tähän saa ketään...

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija - Christian

- Minun mielestäni miestä sorsitaan pahasti, pitämällä häntä edelleen ECW:ssä. Swaggerit ja muut lähtivät jo aikoja sitten isompiin kuvioihin, mutta Chrisse jäi. Oli varsinkin paluunsa aikoihin melkoisissa liekeissä ja keräsi poppeja. Ei ole vetänyt koko WWE:hen paluunsa jälkeen yhtään huonoa matsia. Ehdottomasti ansaitsisi paikkansa paljon korkeammalla.

16. Vuoden yliarvostetuin painija - John Morrison

- Minäkään en välillä tahdo ymmärtää sitä ylistyksen määrää, jonka miehestä kuulee. Onhan hän ihan hyvä kehässä, athleettinen ja spottaileekin mukavasti, mutta ei nyt mikään sateentekijä hänkään. Varmasti tulevaisuuden nimiä, mutta ei vielä.

17. Vuoden kehittynein painija - Kofi Kingston

- Monet ovat tähän Morrisonia tarjonneet, eikä huono vaihtoehto lainkaan. Mutta omaan silmääni on kyllä osunut Kofin kehitys. Puolisen vuotta sitten oli vielä perus midcard jamppa USA -vyön kanssa. Mutta nyt Survivor Seriesissä mies selätti peräjälkeen Randy Ortonin ja CM Punkin ja voitti koko höskän. Mielestäni huikea nousu parrasvaloihin. Mies on alkanut pääsemään eroon "naurava neekeri" gimmickistään ja askel vakavempaan on otettu. Ortonin tuhoaminen oli todella upeaa katseltavaa.

18. Vuoden face - Rey Mysterio

- Ei kai sitä voi kukaan kieltää, että Rey on ollut parhaassa kuosissa vuosiin. Maagisia matseja Jerichon kanssa, hyviä niin Ziggleriä kuin Morrisoniakin vastaan. Yhdessä Jerichon kanssa nosti IC -vyön takaisin vakavasti otettavien vöiden joukkoon. Ei ole oikeastaan huonoa matsia edes vetänyt. Auttoi Batukkaan nostamaan uskottavuuttaan suostumalla tuhottavaksi. Reyn taakse on aina helppo asettua. On vaan niin sympaattinen mies.

19. Vuoden heel - Chris Jericho

- Ehdottomasti näin. Mies on paras siinä mitä tekee. Kerää valtavaa heattia. Ilmeillään ja eleillään saa huutomyrskyn aikaan. Kesken matsien egoilut ovat mahtavuutta. Mikissä täysin pistämätön. Juuri sellainen heel kuin olla pitää.

20. Vuoden selostaja - Jim Ross

- Kyllä mies vaan edelleen toimii. Ei SD ole täyttä rautaa ilman tätä miestä. Hallitsee hommansa sata kertaa Coleja paremmin.

21. Vuoden promottaja - Chris Jericho

- Ei koskaan petä, kun mikin riuhtaisee käteensä. Miehelle on suotu puhumisen lahja ja hän osaa sitä käyttää. Tehostaa puhettaan niillä ilmeilyillä ja eleilyillä joita tekee. Kerää takuuvarmat heatit. "I am the best in the world at what I do".

22. Vuoden tulokas - Desmond Wolfe

- Pyyhkiin Sheamuksilla lattiaa. Perkeleen kova tuleminen TNA:han ja heti kärkeen todella rautaisia matseja. En nää tähän muita vaihtoehtoja. Desmond on kyllä niin vakuuttava.

23. Vuoden spotti - Show/Cena spottivalo bump

- En tähän oikein muutakaan keksinyt ja olihan tämä aika uniikki spotti. Vieläpä ihan uskottavanoloinen sellainen.

24. Vuoden "mark out moment" - CM Punkin salkun lunastus

- Ei tämä vuosi kauheasti mitään totally mark outteja tarjonnut, mutta tämä lunastus nyt oli aika kova. Vielä Hardyn kustannuksella, joka nosti kyllä hienoutta. En koskaan osannut Jeffiä oikein arvostaa.

25. Vuoden tv-show - Smackdown

- Seurasin todella vähän viikottaisia tänä vuonna, mutta sen vähän perusteella mitä seurasin niin kovinta materiaalia tarjosi SD. Paljon hienoja segmenttejä ja matseja.

26. Vuoden tv-matsi - 1. Rey Mysterio VS. Chris Jericho IC Title Match SmackDown 10.7

- Miesten mahtavan feudin yksi koitos. Kaikin puolin todella hyvä ja viihdyttävä matsi.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio - WWE

- Niin vähän mitään muuta seurasin, että en pysty muuta tähän vastaamaan.

28. Vuoden stable -

- WWE:ssä nyt ei oikein muita stableja ole kuin Legacy, enkä heille kyllä ääntäni suo. Alku oli todella lupaava, mutta homma kuihtui kyllä lahjakkaasti kasaan. Jätän tyhjäksi.

29. Vuoden tag team - Jerishow

- Alkuun pettymys oli suuri, kun Edge korvattin Big Showlla. Edge ja Jericho olisivat kahdestaan saaneet varmasti aikaan jotain käsittämättömän upeaa. Mutta kyllä Big Showkin mukana hyvin roikkui ja tämä joukkue onkin ollut jo yllättävän kauan kasassa. On nostanut tag divarin eloon ja ovat olleet ennenkaikkea uskottava joukkue. Ehdottomasti vuoden tag team.

30. Vuoden naispainija - Melina

- En naisten painia juuri yhtään seuraa, eikä siellä oikein ketään vakuuta. Beth Phoenix on ainoa sellainen jota ehdottomasti äänestäisin, mutta nainen on ollut niin näkymätön ettei oikein voi. Melina on vaikuttava kuminainen ja vielä suht koht menevä painijakin.

31. Vuoden feudi - Chris Jericho vs Rey Mysterio

- Näistä edeltävistä valinnoistani tämän jo varmaan arvasikin. Tämä feudi oli rautaa alusta loppuun. Se oli painillisesti upeaa ja viihdearvoltaankin mahtavaa. Nautin tästä kyllä täysin siemauksin. Molemmat vetivät todella hyvin ja siinä sivussa IC -title nousi taas maailmankartalle. Monen mielestän tämä voi olla huutava vääryys, mutta itse näen asian näin.

32. Vuoden PPV/show - Extreme Rules

- Tarjosi hienoja matseja, mukaanlukien Chris Jerichon ja Rey mysterion feudin yhden hienoimmista kohtaamisista. Vielä Edgen ja Hardyn upea tikasmatsi loppudraamoineen. Miinusta kyllä hog penistä. Tähän kategoriaan olisi voinut paremmin perehtyä, mutta eikai tämä nyt turhan suuri vääryys ole ?

33. Vuoden ottelu - Kurt Angle vs Desmond Wolfe TNA Turning Point

- Tähän olisi helppo heittää HBK vs Taker, mutta enpä heitä. TNA:han hieman jo perehdyin tänä vuonna ja tämä matsi teki kyllä aivan uskomattoman vaikutuksen. Painillisesti ihan huippuluokkaa. Ei oikeastaan yhtään tylsää kohtaa. Paljon near falleja ja erilainen lopetus. Tykkäsin tästä kyllä ihan pirusti. Anglelle ja Desmondille kyllä propsit. Tämä matsi on näin vuoden lopussa jäänyt parhaimpana mieleen.

34. Vuoden painija - Chris Jericho

- Ehdoton ykkönen. Vaikkei kovin paljoa päässyt päävöiden kimppuun, niin teki kyllä arvokasta työtä. Nosti IC -vyön Mysterion kanssa jälleen varteenotettavaksi mestaruudeksi. Nosti Big Shown kanssa tag divarin taas elävien kirjoihin ja jopa PPV:n ME:hen (kaupungilla ehkä osuutensa). Jobbasi ja auttoi muita keräämään overiutta. Promosi jälleen aivan loistavasti. Oli paras siinä mitä teki.

Crap:

1. Vuoden huonoin painija
-Khali on kaikessa huonoudessaan ja kammottavuudessaan "ansainnut" tämän tittelin itsellensä. 'Woggle on myös aika surkuhupaisa tapaus, mutta annetaan ääni kuitenkin The Great Khalille.

2. Vuoden huonoin feudi
-Tämän vie melko helposti maanantai-illan RAW:ia heikentänyt Chavo Guerrero vs. Hornswoggle-feudi. Oli käsittämätöntä, miten Chavoa käytettiin tuossa feudissa ja hänestä tehtiin samalla WWE:n heikoin painija... GJ!

3. Vuoden huonoin ottelu
-Huonoja otteluita tulee mieleen vaikka millä mitalla, mutta kyllä se Hog Pen nousee ylitse muiden. Olisivat laittaneet edes hyvännäköiset "divat" sinne kehään...

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
-Pää lyö tällä hetkellä aivan tyhjää, jätetään toistaiseksi tyhjäksi.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
-Pettymyksiäkin on vaikka millä mitalla, mutta odotuksiin nähden Undertakerin ja CM Punkin feudi saa ainakin minulta äänen. Odotin otteluista jopa päälle neljän ja puolen tähden koitoksia, joiden jälkeen Punkista oltaisiin viimeistään tehty todellinen ME-peluri, mutta mikä onkaan tilanne tällä hetkellä? Punk on midcardissa ja rampa-UT pitää mestaruusvyötä luultavasti NWO:hon saakka. Plääh.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
-R-Truthin sisääntulo(musiikki) on alkanut ottamaan pahemman kerran päähän. WASSSSSSSSSSSSSSSSSSUP!?!?!??!?!?!?!?!?

7. Vuoden huonoin gimmick
-Jaa onko niitä hyviäkin ollut? :) Hornswoggle tuntuu melko hyvältä ehdokkaalta myös tässä kategoriassa. Ja eiköhän se ole nyt melko varmaa, kun miehen gimmick on DX:n maskotti.

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike
-Ääni menee taas Shelton Benjaminin Paydirtille. Kolahtaa joka kerta ja saa aina pienen mark outin aikaiseksi.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
-No heitetään DX:n sisääntulomusiikille. Oli muuten pirun komea se sisääntulo SummerSlamissa ja musiikkihan vain paransi sitä.

10. Vuoden paluu
-Hmm... Kenenkään paluu ei varsinaisesti herättänyt mitään suuria tunteita; toki Christianin paluu aiheutti mark outin, mutta paluu oli toteutettu aika huonosti. No äänestetään kuitenkin Christianin paluuta.

11. Vuoden "turn"
-Kyllä mä kallistuisin CM Punkin turnin puolelle, vaikka Batistan turn lämmitti mieltä myös. CM Punkin umpitylsä hahmo sai aivan täysin uuden ulottuvuuden turnin ansiosta ja miehen promot nousivat heti paljon mielenkiintoisemmiksi.

12. Vuoden segmentti
-Kyllähän tämä menee AbraHAM Washington Show:lle, miehen läpät ovat välillä todella hyviä ja kaiken kruunaa tietenkin Tony Atlas.

13. Vuoden gimmick
-CM Punkin Straight-Edge oli todella kova ja on sitä vieläkin, mutta kun miehen tv-aika nykyään on vain murto-osa siitä, mitä se oli joskus parhaimmillaan.

14. Vuoden manageri
-Nattie oli ainoa, joka tuli mieleen, joten menkööt se ääni sitten sinne.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
-Tähän tekisin kyllä mieli laittaa Finlayn, jonka yhteydessä mainitaan turhan usein se ikä. Mitä h*lvetin väliä sillä on, onko painija 100-vuotias vai 25-vuotias? No ei Finlay parhaiden vuosien kunnossa tietenkään ole, mutta WWE:ssä on tusinan verran painijoita, joita arvostetaan kaikkialla Finlayn edelle. Mutta en nyt kuitenkaan äänestä Finlay:ta, vaikka hän olisi oiva valinta. Päädyin pitkän ja hartaan pohdinnan jälkeen Ted DiBiase Jr:iin, josta puhutaan harvoin mitään hyvää. Hän osoitti jo otteluissa DX:ää vastaan, että hän pystyy painimaan lajin suurimpiakin nimiä vastaan erittäin hyviä otteluita. Ortonin juoksupoika/huora tai ei, on hän kuitenkin minun mielestäni yksi mielenkiintoisimmista nimistä WWE:ssä.

16. Vuoden yliarvostetuin painija
-Todella, todella paha... John Morrisonin nimen voisi todellakin boldata tässä kohdassa, koska jotkut puhuvat hänestä samaan sävyyn kuin jostain ylijumalasta, mutta sitähän hän ei missään nimessä ole. Viihdyttävä sälli kuitenkin, sitä en kiistä. Ajattelin heittää tähän jonkun TNA-painijan, mutta päädyin kuitenkin loppupeleissä John Morrisoniin.

17. Vuoden kehittynein painija
-Kofihan olisi ihan hyvä valinta tähän kohtaan, mutta ihan samat liikkeet se tekee edelleenkin kuin vuosi sitten. Hahmo on vain muuttunut vakavampaan suuntaan. Katse suuntaa siis The Miziin, joka on pystynyt jopa hiukan parantamaan mikkityöskentelyään ja kehässä Miz on noussut jo ihan katsottavaksi. Viime vuoden puolella Morrison kantoi Miziä kehässä aika pitkälle, mutta nykyään Miz on jo ihan osaava heppu ja pystyisi takuuvarmasti ottelemaan kolmen tähden otteluitakin, mikäli sellainen tilaisuus hänelle suotaisiin.

18. Vuoden face
-Jeff Hardyn popit viikosta viikkoon olivat niin järkyttävän kovat, ettei tähän löydy oikein toista ehdokasta. Erityismaininta tosin Myrsälle, joka kerää aina sympatiat puolellensa.

19. Vuoden heel
-Punk voittanee tämän kategorian, joten annetaan sitten "säälistä" ääni Jericholle. No ei vaisinkaan, kyllä Jericho oli niin loistelias koko vuoden. Mies veti hahmonsa niin uskomattoman hyvin, miehen promot täydensivät hänen heel-statustansa loistavasti ja sitten otteluissa kaikki liikkeet ja ilmeet kruunasivat kaiken. ASK HIM!!!

20. Vuoden selostaja
-Matt Striker on ollut erittäin iloinen yllätys selostuspöydän takana ja hän on napannut itsellensä "ykkösselostajan" roolin WWE:ssä. Miehellä on aina mukavasti nippelitietoa, hän keskittyy itse olennaiseen ja on muutenkin erittäin viihdyttävä selostuspöydän takana.

21. Vuoden promottaja
-Chris Jericho, CM Punk vaiko Christian? Siinäpä vasta kysymys. CM Punk on saanut jo melko mukavasti ääniä, Jerichoa olen äänestänyt toistaiseksi kerran ja Christianin paluuta äänestin vuoden paluuksi. Kyllä mie kallistun tässäkin kategoriassa Chris Jerichon puoleen. Mies osaa olla niin vihastuttavan ylimielinen promoissaan ja kaikille on tullut varmasti selväksi, että Jericho on paras siinä, mitä hän tekee. Niin totta...

22. Vuoden tulokas
-Sheamus on ollut varsin mielenkiintoinen ilmestys ja aluksi en uskonut hänestä tulevan muuta kuin pelkkä painolasti ECW:n rosteriin, mutta loppujen lopuksi olin niin väärässä; mieshän on suurin syy, miksi RAW on tämän hetken mielenkiintoisin tv-show. Tosin kyllähän Desmondin ja Anglen ottelu oli niin tasokas, että jo pelkästään sen takia voisin antaa Wolfelle äänen, mutta kun seuraan TNA:ta niin harvoin niin olisihan se tavallaan vääryys...

23. Vuoden spotti
-No sanotaan nyt vaikka se Big Show:n Chokeslam spottivalon läpi. Kyllä se aiheutti sen verran kovan OMG-momentin silloin.

24. Vuoden "mark out moment"
-Mark outeja tuli ympäri vuoden, mutta yksi oli minulle ylitse muiden; RVD:n yhden illan paluu Rumblessa. Oli se niin käsittämättömän hieno hetki, koska se tuli täysin puskista ja en osannut kuvitella, että RVD olisi yksi niistä monista ei-aktiivisista painijoista, jotka tekisivät visiitin Rumblessa.

25. Vuoden tv-show
-Draftin jälkeen SD oli tolkuttoman kova; oli Chris Jerichoa, Rey Mysteriota, CM Punkia, John Morrisonia, Undertakeria jne. Taso on tosin laskenut parhaista ajoista, mutta parhaimmillaan SD tarjosi loistavan annoksen showpainiviihdettä.

26. Vuoden tv-matsi
-Itse valitsen vuoden tv-otteluksi Shawn Michaelsin ja John Cenan kohtaamisen tammikuulta. Tämä kaksikko ei ole huonoa ottelua paininutkaan ja tämä ei ollut poikkeus. Tämä ottelu jäi parhaiten mieleen vuodelta ja esimerkiksi paljon hehkutetusta Edge vs. Morrisonista minulla on vain hämärä muistikuva... Dementia grr...

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
-TNA:lta olen katsonut vain pari tv-jaksoa, pari PPV-ottelua jokaisesta tapahtumasta (tosin yhden PPV:n olen katsonut kokonaan) ja satunnaisia promoja ja segmenttejä. WWE:ltä sen sijaan olen katsonut vähintään joka viikko jonkun jakson kokonaan, PPV:t kokonaan ja siihen päälle vielä videoklipit WWE:n sivuilta. Jätän tyhjäksi, koska en näe kovinkaan reiluna äänestää WWE:tä, jota olen seurannut huomattavasti enemmän tänä vuonna. Tilanne olisi eri, jos olisin katsonut jokaisen Impactin, mutta kun en ole...

28. Vuoden stable
-Plääh aika laimeaa tältäkin osin. Legacy ja The Hart Dynasty tulevat vain mieleen näin äkkiseltään... No jos noista pitää valita niin valitaan sitten se Legacy.

29. Vuoden tag team
-Kunpa olisin seurannut TNA:ta ahkerammin niin voisin heittää tähän helposti kolme-neljä joukkuetta, mutta kun en ole... Annetaan ääni sitten Jeri-Show:lle, joka toi joukkuemestaruuksille mukavasti näkyvyyttä ja niiden arvokin nousi varsin mukavasti. Mitään klassikko-otteluita joukkueet eivät ole otelleet, mutta hyviä promoja ja segmenttejä joukkue on saanut senkin edestä aikaiseksi.

30. Vuoden naispainija
-Ääni Melinalle, joka tuntuu olevan vuodesta vuoteen yksi WWE:n naisdivarin piristysruiskeista. Hänen ja Bethin ottelu Royal Rumblesta on edelleenkin meikäläisen muistissa ja se Bethin hieno lukko, jossa Melina taipui varsin komeasti.

31. Vuoden feudi
-Ajattelin jopa tähän John Cenan ja Randy Ortonin feudia, joka huipentui hienoon Iron Man-otteluun, mutta feudi oli kuitenkin pääasiassa sen verran tylsä, etten sitä oikein kehtaa äänestää. Ääni menee siis SD:n puolelle eli Chris Jerichon ja Rey Mysterion feudille. Rey oli Jericho-feudin aikana koko WWE:n mielenkiintoisin painija ja ei Jerichokaan kauas siitä tittelistä jäänyt. Omissa papereissa kolme neljän tähden PPV-ottelua ja siihen päälle vielä hyvä tv-ottelu. Maskin kanssa kikkailemista myös plussaa, se toi niin otteluihin kuin feudiinkin ihan mukavan lisämausteen.

32. Vuoden PPV/show
-Se ainoa TNA:n PPV, jonka olen tänä vuonna katsonut vie tämän tittelin itsellensä. Puhun siis Turning Pointista. Kaksi yli neljän tähden ottelua on aina kova sana ja kun muutkin ottelut täyttivät enemmän tai vähemmän odotukset niin tuloksena oli vuoden PPV. NWO hyvänä kakkosena.

33. Vuoden ottelu
-Undertaker vs. Shawn Michaels @ WrestleMania 25. Muuta vaihtoehtoa en tähän keksinyt ja jos tämä ottelu täytyy tiivistää merkein niin tiivistäisin sen näin: *****. Klassikko. Päälle neljän tähden otteluita oli ihan mukavasti, mutta viiden tähden otteluita vain yksi.

34. Vuoden painija
-On se vain kumma, kun sama mies saa toisen kerran peräkkäin ääneni samassa kategoriassa. Jep, puhun Chris Jerichosta. Jericho on vain tällä(kin) hetkellä paras kokonaisuus. Miehellä ei ole heikkouksia missään painin osa-alueessa (toki se lennokkuus on vähentynyt iän ja rajoitteiden myötä), hän on paras promottamaan, hän vetää hahmonsa erittäin hyvin, hän on karismaattinen, hän saa Big Show:n kaltaisesta p*skakasasta mielenkiintoisen painijan. Jos mies saa minulta ääneni vuoden heel, promottaja ja feudi-kategorioissa niin eiköhän se ole selvää, että hän saa myös tässä ääneni. Käsittämätön heppu.

-------------------------------------------------------------------------------------

Pari kohtaa on sellaista, jotka jäivät tyhjäksi, mutta vastaan niihin ennen DL:n täyttymistä.

Noniin, jos tänä vuonna oikeasti vähän aikaisemmin äänestäisin kun yleensä jäänyt viime tippaan. Omasta painiseuraamisestani voisin sanoa sen verran, että tämä oli ratkaiseva vuosi sen suhteen, että tajusin sen, että kyllä paininkatsomiskiinnostukseni on täysin ppv'eiden varassa. Vajaa kymmenen tv-show'ta tuli katsottua, mutta niistäkin suuri osa kelaillen ja puolella silmällä. Indyissa olisi varmasti vaikka mitä mielenkiintoista, mutta ennemmin vain tykkään katsoa noita vanhoja ysäri-ppv'itä, hullu kun olen. Jokaikisen ppv'n olen kuitenkin tänä vuonna katsonut, saa nähdä missä vaiheessa tuokin tahti tippuu "suurimpiin ppv'eihin".. :| No, ainakin ensi vuonna paininkatselu vähintäänkin heinäkuuhun asti jää aika vähäiselle. Saa nähdä.

Crap:

1. Vuoden huonoin painija
Kahtena viime vuotena olen äänestänyt The Great Khalia, koska oikeasti mies on varmaan ainut painija historian aikana, joka on minussa herättänyt puhdasta vikaa täydellisen kädettömyytensä ja siihen yhdistetyn helkkarinmoisen pushinsa takia. Tänä vuonna mies oli kuitenkin ensinnäkin paljon poissa ja toiseksi tuo gimmick (jota viime vuonna erehdyksessä äänestin vuoden huonoimmaksi vissiinkin) on miehelle oikeasti loistava: siinä tehdään pilaa juuri niistä kaikista Khalin surkeista puolista. Muita ihan törkeän huonoja painijoita ei tule mieleen: Hornswoggle ja Cody Deaner ovat lähinnä surkeita vitsejä. Äänestetään sitten vaikka (Big) Rob Terryä ihan sen takia, että vuoden lopussa (spoilaa FR:ää)

Spoiler

miehelle päätettiin antaa X-Division -mestaruusottelukin

, vaikka miehen painitaidot ovat selkeästi pyöreä nolla. Lookkikin on lähinnä surkuhupainen.

2. Vuoden huonoin feudi
Oikeasti, jos feud on niin huono, että olen vakuuttunut sen täydellisestä paskuudesta, vaikka en ole edes nähnyt yhtään feudin kohtaamista, on sen pakko olla TODELLA huono. Niin, että onnea vain Chavo vs. Hornswoggle. Muistaako joku vielä sen ajan, kun Chavo pisti Mysterion huutamaan "I Quit"ia ja otteli Benoit'ta vastaan US-mestaruudesta?

3. Vuoden huonoin ottelu
Ei tähän minusta kauheasti ole vaihtoehtoja. Samoin jo tämän viime vuonnakin. Yleensä skippaan naisten surulliset catfightit yms. roskat tähän ehdokasta miettiessä, mutta jos oikeasti jotain ottelua varten luodaan kunnon feud ja se heitetään ppv'hen niin, että joidenkin todella oletetaan maksavan sen näkemisestä, sallin itselleni sille tässä äänen antamisen. Tosiaan, Sharmell vs. Jenna Morasca oli vuoden kamalin näytös vuoden huonoimmassa ppv'ssä, Victory Roadissa.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Olin varma, että minulle oli tähän selvä ehdokas, mutta sitten jo unohdin sen, kunnes nyt taas muistin kun vanhoja viestejäni selailin. Esimerkiksi ODB:n miestenetsintä -angle, Destination X:n Bashir, Cornette & laivastomies sekä jotkut WWE:nkin anglet olivat ylipitkiä, tylsähköjä ja turhia, mutta ehdottomasti typerin (ja samalla ärsyttävin) oli Destionation X:n Samoa Joen Nation of Violence -angle, jossa miehen siis käytännössä vihjailtiin pistäneen sillä millälie teräaseellaan Scott Steiner lihoiksi. Yleensä jossain aika rajuissakin (esim. run over -angleissa) ei ole mitään vikaan, mutta tämä ei ollutkaan ärsyttävä minkään väkivaltaisuutensa, vaan puhtaan typeryyden ja mauttomuutensa takia. Loistavasti kyllä tuhottiin kaikki kiinnostus koko Nation of Violence -soopaan tuommoisella ylilyönnillä.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Kaikki Sheamusin mestaruusvoitto -äänet lämmittävät minun mieltäni. Kyllä on ainakin miestä kohtaan suurta ärtymystä onnistuttu herättämään. Minusta täydellinen teilaaminen tässä vaiheessa on vielä täysin turhaa, koska tahdon ainakin rauhassa nähdä, miten homma kehittyy. Sen sijaan sen olen jo nähnyt, että CM Punkin ja Undertakerin feudista ei kehittynyt muuta kuin paskaa Punkin niskaan ja UT:n tylsä mestaruuskausi. Toki Punk on vieläkin ihan over ja voi helposti taas nousta suurempiin kuvioihin (vaikka What ja CC muuta virnuilisivat), mutta kyllähän tuo aloitti taas miehen laskukauden. Olen jo kaiken tarvittavan tästä sanonut: Punk oli ehdottomasti mielenkiintoisin painija koko SD!:n rosterissa, hänen mestaruuskautensa oli loistava ja kaiken olisi kruunannut voitto UT:sta HIAC:ssa vaikkapa todella raskaalla huijauksella. No, se ei WWE:n suunnitelmiin sopinut ja UT tuhosi Punkin n. 10 minuutissa. Loistohomma.. Tai sitten ei. Siinä jos missä tuhottiin niin paljon potentiaalia. Sheamuksen tapauksessa lähinnä luotiin potentiaalia eikä ainakaan pilattu mitään.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
No mitä näitä nyt tänä vuonna on ollut? Candice sai kenkää niin sitä täysin järkyttävää musiikkiakaan ei voi enää äänestää. Finlayn musiikki on vain huvittava: ei siitä saada enää millään uskottavaa kovien otteluiden painijaa, joten olkoon sitten näin. Annan ääneni vaikkapa Motorcity Machine Gunsin uudelle, koska oli pyhäinhäväistys lähteä korjaamaan täydellistä entrancethemeä. Editoin, jos tulee joku oikeasti tosi huono mieleen.

7. Vuoden huonoin gimmick
Ööh.. Cody Deanerin koko hahmo (ja tyyyppi muutenkin) oli täyttä kuraa, mutta ääni pitää silti antaa Suicidelle, koska en tahdo edes ajatella, miten toisella tavalla Kazin ura olisi voinut kehittyä, jos TNA ei olisi päättänyt heittää miehen harteille tätä idioottimaista gimmickiä.

Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike
Ovathan nuo vanhat ja legendaariset aina yhtä toimivia, mutta silti jotain uutta mielellään äänestäisi. Parhaiten uudemmista on mieleen jäänyt Jack Swaggerin aina yhtä näyttävä Gutwrench Powerbomb, muista monista uusista finishereistä en niin paljon ole irti saanut. Monet vaikuttavat ikävästi toisiltaan.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Motorcity Machine Gunsin, AJ Stylesin ja Christianin (vaikka vanha olikin parempi) entrancethemet nyt näistä ei yli ikuisuuksia samoina olleista nyt ovat esimerkiksi oikein hyviä. Myös Ultimo Steamboatin musiikki oli aika onnistunut. Ääni menee silti kuin nenä päähän sopivalle Dolph Zigglerin "I Am Perfection"ille. Mikään ei kyllä tehnyt samanlaista vaikutusta kuin esim. viime vuoden Simply Priceless, harmillista.

10. Vuoden paluu
Jos Rob Van Dam olisi palannut pysyvästi, ei tästä olisi edes kysymystäkään. Nyt kuitenkin säästetään se myöhempään kohtaan. Christian, Colt Cabana ja Ricky Steamboat ovat kaikki oivallisia vaihtoehtoja, ja varmasti selvittelevät välinsä ilman minunkin apua, joten itse voin antaa ääneni The Hurricanen paluulle. Joku voi väittää, ettei ääni mene sääntöjen mukaan, eikä sitä pakko ole hyväksyä, mutta kyllä se alkupainifaniaikojen suosikkihahmon paluu on vain upeaa, vaikka Hurricanen edesottamuksia kovin harvoin jaksaakin ECW:stä katsoa. HURRICANE PPV'EIHIN!

11. Vuoden "turn"
Hyviä vaihtoehtoja kyllä riittää, mutta ei voi mitään: CM Punkin turn oli silti vain kaikkein parhaiten suunniteltu, toteutettu ja muutenkin vain täydellinen lisäten painijan mielenkiintoa myös pidemmällä tähtäimellä todella paljon. Heel-Batista on alkanut tylsistyttää jo uudestaan.

12. Vuoden segmentti
En Abraham Washington -show'ta ole katsonut, joten siitä en voi sanoa mitään. Yksikään tämän vuoden ppv'ssä ollut angle ei jäänyt erityisen säväyttävänä mieleen, ja olipahan muutenkin varsin vaisu vuosi ikimuistoisten anglejen osalta. Annetaan nyt sitten ääni sille CM Punkin promolle Night of Championsissa. Hieno osoitus miehen lahjoista.

13. Vuoden gimmick
Vähän yksitoikkoiseksi tämä alkaa mennä, mutta kylläpä vain CM Punkin auttamatta tänä vuonna se ehdottomasti oli paras, ei siitä pääse yli tai ympäri. Erityismaininta pitää antaa Ravenin, Dr. Stevien ja Daffneyn sadistinen sekopääkolmikko-gimmickille.

14. Vuoden manageri
Sweeneyn vuodesta kaikki jo tarpeellisen varmaan tietävätkin, ja vaikka miestä ROH:n vuoden alun ppv'issä näkyykin, ei miestä tähän nyt viitsi äänestää. Kamppailu tässä mainstreampromootioissa käydään lähinnä Natalyan, Don Westin (huvittavuutensa ansiosta) ja Daffneyn välillä.. Ja voiton vie Daffney. Vaihteeksi naisvalet/manageri, joka teki muutakin kuin vain seisoi kehän laidalla nättinä. Toinen samaan kuvauksen ansaitseva olisi tietenkin Natalya, mutta olen Daffney-mark, ei voi mitään.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
Minua muuten kiinnostaisi, keitä 'Alertilaiset pitävät myös ihan oikeasti promootioiden ali- ja yliarvostatetuimpina painijoina, kun nyt nämä äänet menevät vähän sekaisin. Tänä vuonna tähän on kyllä aika hankala keksiä mitään sopivaa nimeä. Äänen voisi antaa vaikkapa Tommy Dreamerille, jonka bashaus oli ihan turhan muodikasta, mutta äänestetään nyt kuitenkin Sheamusta ihan vaikka yksin tämän lausahduksen takia: "Sheamuksen mestaruusvoiton puolustelu on jo yksinään täysin anteeksiantamaton teko". Kyllä te nyt tämän vähän turhan pitkälle vedätte, edes Great Khalin mestaruusvoitto ei varmaan saanut tämmöistä reaktiota ja siinä nyt on miljoona kertaa enemmän pielessä usea asia ;)

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Siinä missä aliarvostetuin on hankala, on yliarvostetuin harvinaisen helppo. Oikeastaan tässä on kaksi vahvaa vaihtoehtoa: naurettavasti yli menneen hypen kerännyt Scott Steiner ja taidokas mutta ei kuitenkaan niin loistava John Morrison. Steineria kukaan ei ole vielä mennyt sentään äänestämään vuoden painijaksi, joten annetaan ääni tällä kertaa Morrisonille, vaikka siis miehen otteista itsekin aika paljon pidän.

17. Vuoden kehittynein painija
Tähän sopisi se John Morrison ihan yhtä hyvin kuin äskeiseen. Muita voisivat mielestäni olla Dolph Ziggler (ilmeisesti mies ei sitten vuoden tulokkaaksi kelpaa, pirun Spirit Squad) tai kehittymistään edelleen jatkanut Miz. Muuten antaisin äänen D'Angelo Dinerolle, joka tänä vuonna kehitti kiinnostavuutensa ihan uudelle tasolle, mutta kyllä vain Kofi Kingstonin loppuvuoden kehitys oli todella kova temppu. En ollut aluksi ollenkaan varma, olisiko Kofissa todella potentiaalia suurempiin nimiin, koska olin miehen jo semmoiseksi US-divisioona-faceksi mieltänyt, mutta niin vain loppuvuoden esitykset osoittivat, että Kofissa potentiaalia riittää. Toivottavasti kehitys jatkuu Kofilla samanlaisena myös vuonna 2010.

18. Vuoden face
Liikaa ei todella onnistuneita faceja wrestling-bisneksessä ole, mutta ehdottomasti tänä vuonna parhaiten heistä on loistanut AJ Styles. Huikea vuosi AJ:lle, ja tämän babyfacen rakastamiseen ei yleisö sitten millään kyllästy.

19. Vuoden heel
CM Punk olisi taas loistava ehdokas voittajaksi, mutta jos nyt äänestettäisiin jo jotain muuta. Jimmy Jacobs, Austin Aries, Randy Orton, The Miz, Edge.. Ei, kyllä se Chris Jericho se kaikkein vihattavin heel vain oli tänä vuonna, vaikka edellämainitut herrat loistavia heelejä myös ovat.

20. Vuoden selostaja
Kunnia sille, joka kunnian ansaitsee. ROH-selostajat osaavat hommansa, mutta eivät säväytä, Tenay oli aika vaisu, Taz tylsä, heel-West lähinnä hassu, Cole laimea, Lawler parhaista vuosistaan kaukana, JR liikaa sairaslomalla ja muut WWE-selostajat mitäänsanomattomia.. Lukuunottamatta tietenkin Matt Strikeria, joka aivan armotta oli vuoden paras selostaja.

21. Vuoden promottaja
Chris Jericho oli ehkäpä vuoden kovin heel, mutta promoissa mieheltä on kyllä nähty parempiakin vuosia, vaikka tänäkin vuonna kanadalainen tiesi, mitä mikin kanssa tehdä. En edes ala puida muita vaihtoehtoja, koska niitä kyllä riittäisi Kurt Anglesta ja Edgestä vaikkapa Shane Douglasiin. Voiton vie silti heel-turninsa juuri loistavilla promoillaan täydentänyt CM Punk.

22. Vuoden tulokas
Hmm, tässä on kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat jääneet oikeasti suurella tavalla mieleen ja jättäneet odottamaan vielä paljon enemmän jatkossa heiltä. Toivottavasti vain pushia riittäisi. Drew McIntyre oli oikein vakuuttava kaikkine Mr. McMahon -kuvioineen, ja esittihän hän kehässä oikein hyviä otteita. Hyvänä esimerkkinä TLC:n vs. Morrison -ottelu. Silti voiton vie Hart Dynasty, vaikka se aika pitkään turhan pienessä roolissa olikin. Toivottavasti uusi vuosikymmen avaa heille enemmän näkyvyyttä, koska potentiaalia koko kolmikossa todellakin riittää. Näiltä kolmelta voi odottaa vaikka mitä.

23. Vuoden spotti
Minä en kyllä ymmärrä, miten monet ovat sanoneet, ettei tähän mitään kunnon ehdokkaita tänä vuonna löydy. Minulle nousee mieleen heti kaksi todella kovaa spottia, joita voisin molempia äänestää: Daffneyn naiseksi todella karu bumppi BFG:ssä ja se Cenan lento spottivalosta läpi Backlashissa. Ääni jälkimmäiselle, koska Daffney sai osansa jo aikaisemmin.

24. Vuoden "mark out moment"
Noniin, tämä on varmaan se kaikkein helpoin kategoria minulle. RVD voi kaikkien mielestä olla nykyisin tylsä, kankea ja turha, mutta silti Van Damin yhden illan paluu Royal Rumblessa oli vuoden hienoin juttu minulle. Aivan ehdottomasti. R-V-D!

25. Vuoden tv-show
Ehkäpä minä nyt kuitenkin jätän väliin, koska niitä tv-show'ita ei tänä vuonna liikaa tosiaan ole tullut katsottua :-)

26. Vuoden tv-matsi
Vaikka sanoin jo, etten tähän voi äänestää, pitää kuitenkin pyörtää puheeni. Oli se Edgen ja John Morrisonin ottelu jossain kesän SD!:ssä sen verran hyvä, että ansaitsee ääneni. Ja pitää loistavan vuoden aina loukkaantumiseensa asti vetäneen Edgenkin jotain kunniaa saada.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
..Öh. ROH se ei ainakaan voi olla, koska tänä vuonna minua ei enää edes harmittanut se, etten jaksanut katsoa sen tv-lähetyksiä ja muita show'ita. Colt Cabana, Austin Aries, Steenerico ja pari muutakin kiinnostaisivat, mutta sitten toisaalta kun promootio on menettänyt mm. Jimmy Jacobsin, Nigel McGuinnessin, Bryan Danielsonin ja muutenkin sen suuren vetovoimansa niin jotenkin aika laimealta koko ROH nykyisin tuntuu. Harmi. TNA:lle en ääntä voi suurin surminkaan antaa, koska vähintään puolet promootion ppv'istä olivat tosi kehnoa tasoa.

WWE:llä taas hyviä ppv'itä riitti mielestäni vaikka millä mitalla (todella kovat Bragging Rights, No Way Out ja Survivor Series sekä mm. Extreme Rules, Backlash, Bragging Rights ja Judgment Day, jotka olivat oikein viihdyttäviä). Silti jotenkin senkin PG-meno ja typeryys pushauksessa (joista olen jo useamman kerran valittanut: suorittakaa ne vanhat pushaukset kunnolla loppuun ennen kuin aloitatte uusia!) häiritsivät niin, että ei sekään vuoden promootiolta tunnu. DGUSA nyt ei ole edes kelvollinen ehdokas. Ja muita en olekaan sitten seurannut. Vuoden 1996/1997 WWF ei ole varmaan hyväksyttävä ehdokas? Ei kai tässä auta sitten muu kuin olla äänestämättä. Tämä on sinänsä hassua, koska minusta tämä oli aika hyvä painivuosi. Enemmän tämä kertookin siitä, että kaikki promootiot olivat minusta aika hyviä, mutta kaikilla oli tasaisesti omat heikkoutensa niin, ettei mikään noussut vuoden kovimmaksi promootioksi.

28. Vuoden stable
Ei mikään stablejen vuosi tosiaan. Mafia oli aika laimea, eikä World Elitekään erityisemmin sytyttänyt. Melkein voisin antaa ääneni Ravenin, Dr. Stevien ja Daffneyn hurmaavalle stablelle, mutta kyllä minusta Legacy varsin onnistunut porukka loppujenlopuksi kuitenki oli. Ääni siis sinne.

29. Vuoden tag team
BEEEEER..... MONEYYY! Steenerico on ikuisuussuosikki ja Jeri-Show tänä vuonna WWE:ssä siis palautti joukkuevöillä niiden ansaitseman kiinnostavuuden, mutta kylläpä vain James Stormin ja Robert Rooden Beer Money Inc. kaikilla muilla takamuksensa pyyhki. MMG olisi myös aina hyvä vaihtoehto, jos Beer Money ei olisi niin loistava. Hyviä joukkueita kyllä tosiaan riittää.

30. Vuoden naispainija
Tänä vuonna eivät oikeasti vakuuttaneet ketkään muut naispainijat kuin MsChif ja Sara Del Ray ROH:n Rising Aboven SHIMMER-mestaruusottelussa, mutta muuten näitä kahta ei oikeastaan tullutkaan nähtyä, joten se siitä. Ääni menee Natalyalle, joka ehdottomasti WWE:n kiinnostavin naispainija on. Harmi vain, ettei hänelle toistaiseksi ole liikaa annettu mahdollisuuksia loistaa kehässä. Daffney olisi kolmas, jota olisi hyvin tähänkin voinut harkita.

31. Vuoden feudi
Tämä onkin vaikea. TNA:sta mieleen jäi tähän kategoriaan sopivista lähinnä Jeff Jarrett vs. Kurt Angle, mutta se jäi kyllä vähän harmillisesti kesken. ROH:n Nigel McGuinnessa vs. Bryan Danielson ja Jimmy Jacobs vs. Austin Aries olisivat melkeinpä parhaita ehdokkaita muuten, mutta ne taitavat kuitenkin olla enemmän viime vuoden lumia, joten en niitä viitsi äänestää ja muuten sieltä ei kyllä jäänyt yhtään mitään mieleen :/ WWE:säkään ei vuosi feudien osalta mitenkään erikoinen ollut. Monien potentiaalia hukattiin ja monien annettiin junnata vähän turhankin pitkään. Matt Hardy vs. Jeff Hardy oli yksi onnistunut (ainakin WM:ään asti, sitten se taas pilattiin) ja Randy Orton vs. Kofi Kingstonista tykkäsin myös. Toivottavasti silti ensi vuonna saadaan enemmän CM Punk vs. Jeff Hardyn tapaisia - ja vielä parempiakin - feudeja, koska potentiaalia kyllä pitäisi olla. Punk vs. Hardy oli kyllä siis ehdottomasti parhaiten onnistunut feud.

32. Vuoden PPV/show
Viime vuonna WrestleMania oli ylivoimainen, mutta tänä vuonna kyllä WWE:n ppv'istä todella monet ajoivat keskiverroksi jääneen WM:n ohi. Ehkä minä tässä nyt luotan ihan koko vuoden keräämääni ppv-rankingiin. WWE Breaking Point oli parasta WWE:ltä, TNA:lta ehdottomasti paras oli huikea Slammiversary. ROH:n Rising Above oli myös vuoden parhaita, mutta silti ääni menee DGUSA Untouchablelle (eli nimenomaan sille toiselle eli vähemmän kehutulle), joka minusta näytti jo kokonaiselta show'lta (toisin kuin DGUSA:n ensimmäinen ppv) ja tarjosi lisäksi monta ottelua loistavaa painia.

33. Vuoden ottelu
Helkkarin kovia otteluita kyllä nähtiin tänä vuonna. Jacobs vs. Aries, McGuinness vs. Danielson (joo, tiedän että virallisestihan nämä kyllä viime vuonna painittiin, mutta menköön), Raw'n EC, Jeff vs. Edge Ladder Match, Black & Kenta vs. Aries & Nakajima, The Bashin Jericho vs. Mysterio, Ortonin ja Cenan Iron Man, Daniels vs. Joe vs. Styles, Styles vs. Daniels, Angle vs. Wolfe, Danielson vs. Naruki Doi, Shingo vs. Naruki Doi.. Mutta ei tähän silti ole kuin yksi voittaja: The Undertaker vs. Shawn Michaels @ WM XXV. Aikalailla täydellinen ottelu.

34. Vuoden painija
Tänä vuonna tämä olikin aika vaikea, koska kukaan ei ihan ykköseksi noussut. Indypainijat nyt voi karsia omalta listaltani suoraan pois, kun sen verran vähän niitä tuli nähtyä. Sen lisäksi WWE:ssä esim. Shawn Michaels ja ennen kaikkea kesään asti loistavan vuoden vetänyt Edge jäävät kyllä pois laskuista, koska olivat suuren osan vuodesta pois. TNA:sta esiin nousevat kaksi nimeä. Ensinnäkin Kurt Angle, joka vihdoin tänä vuonna nousi TNA:ssa taas yhtä kiinnostavaksi (tai kiinnostavammaksikin) kuin WWE-aikoinaan.. Tähän asti miehen TNA-vuodet olivat tuntuneet jotenkin tylsiltä. Toiseksi sitten AJ Styles, jolle vuosi oli loistava, ja joka ihan oikeasti kannatteli TNA:n surkeimpia ppv'itä lähes yksin harteillaan (osoituksena se, että minun listallani mies oli puolissa TNA:n tämän vuoden ppv'eiden MOTNeissa mukana). WWE:stä esille pitää nostaa eniten väh. ****-otteluita paininut John Cena, hulppean vuoden vetäissyt CM Punk.. ja Chris Jericho. Kauheasti hyviä ehdokkaita, ja valinta on oikeasti todella hankala.

Kärkikolmikko minun silmissäni on AJ Styles, CM Punk ja Chris Jericho... Mutta kyllä Chris Jericho vain minun ääneni saa. Koko vuosi onnistumista ja heikkojen buukkaustenkin kääntäminen vahvuudeksi, Stylesillä ja Punkilla oli kuitenkin enemmän niitä vähän heikompia hetkiä. Enempää en enää Jerichon valintaa ala perustelemaan tässä. Sen olen jo useasti tehnyt.

Siinähän se sitten tämän vuoden osalta olikin. Ja kerrankin aika hyvissä ajoin.

Crap:
1. Vuoden huonoin painija
2. Vuoden huonoin feudi
3. Vuoden huonoin ottelu
4. Vuoden ärsyttävin segmentti
5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
7. Vuoden huonoin gimmick

En äänestä crap-kategoriaa, en ole sellainen fani. Anteeksi enska.




Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike
Annetaan tänä vuonna palkinto Jeff Jarrettin Strokelle. Perkeleen kova oli tossa alkuvuonna. Steiner Screwdriverille ja Jacknife Powerbombille olisi mennyt tämä kategoria, jos niitä olisi näkynyt enemmän.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
En sillain tykkää arvostella sisääntulomusiikkeja. Arvostelen enemmänkin sillä tavalla miten musiikki sopii painijalle. Nyt joudun äänestämään D'Angelo Dineron themeä.

10. Vuoden paluu
Jeff Jarrettin paluu nyt joulukuussa. Welcome back. Oliko muka muita paluita? Stingin, Shawn Michaelsin tai Undertakerin paluut ovat niin nähty juttu.

11. Vuoden "turn"
Annetaan sille Samoa Joen Slammiversary heel turnille. Vaikka tällä hetkellä se tuntuukin täysin turhalta turnilta, silloin kesällä se taas tuntui helvetin isolta.

12. Vuoden segmentti
Tänä vuonna oli myös satoja loistavia segmenttejä TNA:ssa, mutta ensimmäisenä tulee mieleen segmentti jossa Steiner & Booker T saavat ykköshaastajuuden joukkuevöihin. http://www.wat.tv/video/tna-impact-25-2009-part-8-1lqip_1lq8e_.html Silti helvetin suuri segmentti vie tämän; nimittäin Main Event Mafia valtaa TNA iMPACTin.

13. Vuoden gimmick
Kip James, the Janitor. Eipä muuta yhtä mieleenpainuvaa gimmickiä löydy.

14. Vuoden manageri
Cute Kip, Beatiful People. Helposti.

Hopeinen kategoria:
15. Vuoden aliarvostetuin painija
Scott Steiner helposti. Bisneksen paras. Paransi myös kehäotteitaan todella paljon tänä vuonna. Aivan loistavaa. Jengi ei vaan jostain syystä arvosta tätä legendaa...

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Zach Ryder, siis aivan yliarvostettu heppu, joku aasi vielä meni kutsumaan Ryderia metroseksuaaliksi vaikka gimmickinä on PELLE. Ei voi ottaa vakavasti. Jos David Beckham olisi kuollut ja joku kutsuisi Ryderia metroseksuaaliksi, saattaisi Beck kääntyä haudassaan.

17. Vuoden kehittynein painija
Matt Morgan on kehittynyt todella paljon isoksi mieheksi. Myös vakuuttanut puheillaan ja karismallaan... Mutta annan kuitenkin tämän palkinnon Scott Steinerille, Stenkku on parantanut kehäotteitaan erittäin näkyvästi, äijähän on nykyään parempi kuin vuosiin.

18. Vuoden face
AJ Styles, ei tule ketään muuta mieleen vaikka tällä hetkellä AJ Styles tuntuukin hiukan heikolta facelta.

19. Vuoden heel
Kurt Angle, vitun röyhkeä kusipää. :)

20. Vuoden selostaja
Don West oli loistava selostaja. Meinasin lopettaa TNA:n katsomisen kun Taz korvasi Westin. Kaikkien aikojen selostaja, sai pienetkin asiat tuntumaan suurilta. Myös heel turnin jälkeiset vittuilut korppikotka Mike Tenaylle olivat loistavia. "Olen pahoillani Shane Douglas, mutta täällä TNA:ssa toisen mahdollisuuden saavat vain Jeff Jarrettin ystävät"

21. Vuoden promottaja
Kurt Angle oli helvetin kova promottaja, mutta heikkojakin promoja löytyy tältä vuodelta. Lisätään vielä se, että vaikka Angle veti hyviä puheita joka torstai niin ei niistä moni ole mieleen jäänyt. Sting oli myös hyvä niinkuin aina, Brother Ray sai liian vähän aikaa, mutta yksi mies nousee kaikkien yläpuolelle. Scott Steiner, Big Poppa Pump. Steinerin promot ja segmentit olivat kaikki loistavia eikä mieleen tule yhtään huonoa. http://www.youtube.com/watch?v=-YVNP1G0KSA Kultaa joka sekuntti!!!

22. Vuoden tulokas
Abraham Washington, sen äijän takia jaksoin katsoa ECW'tä, tosin pikakelauksella.

23. Vuoden spotti
Scott Steiner luulee osaavansa lentää. En muista missä tapahtumassa tapahtui. http://www.youtube.com/watch?v=lHXXd0YZcIA&feature=related

24. Vuoden "mark out moment"
Hoganin TNA-sopimus. Ei ainakaan tule muuta nyt mieleen.

25. Vuoden tv-show
TNA iMPACT tietenkin. WWE on kuraa.

26. Vuoden tv-matsi
Scott Steiner vs. AJ Styles, January 15, TNA iMPACT, perkeleen kova ottelu. Petey Williams teki myös paluun tässä ottelussa. Vitun nulikat kusetti Steineria!!!

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
TNA! En nykyään katso hirveesti muita lafkoja.

28. Vuoden stable
Vielä elossa oleva Main Event Mafia on/oli loistava. Vähän hassusti tosin Angle lähti sieltä hiihtämään.

29. Vuoden tag team
Kaksi helvetin karismaattista tyyppiä, joilla on loistavat gimmickit ja ne toimivat hyvin yhdessä muodostaen Beer Moneyn.

30. Vuoden naispainija
Annetaan vaikka ässä-vikaiselle Velvet Sky'lle. Kiva sitä on katsella.

31. Vuoden feudi
Tyhjä.

32. Vuoden PPV/show
Slammiversary.

33. Vuoden ottelu
Tyhjä.

34. Vuoden painija
Vaikea päätös. Sinänsä Steiner on viihdyttänyt minua kaikkein eniten kehässä ja sen ulkopuolella, mutta AJ Styles on jaksanut olla kiinnostava, ja jäbä onkin paininut viikottain loistavia otteluita. AJ on kehässä niin karismaattinen, että saisi hyvän ottelun ketä tahansa paskasäkkiä (WWE painijoita) vastaan. Äänestän AJ Stylesia. Mr. TNA![/b]

Varastan Supermacin idean ja pohjan. Vuoden huonoimmat jätän väliin, sillä keskityn mielummin positiivisiin asioihin.

Vuoden lopetusliike
Tykkäsin Gunsien Made in Detroit joukkuefinisheristä. Scott Steinerin Steiner Screwdriver nähtiin harvoin, mutta se oli täyttä rautaa. Kultaa kuitenkin AJ Stylesin komealle Springboard 450 Splashille jolla on voitettu isoja matseja.

1. Springboard 450 Splash (AJ Styles)
2. Steiner Screwdriver (Scott Steiner)
3. Made in Detroit (Motor City Machine Guns)

Vuoden sisääntulomusiikki
Kaksi sisääntulomusiikkia olivat tänä vuonna yli muiden. AJ Stylesin uusi remix (GRITS - I am) sekä Beer Moneyn Take a Fall ovat sellaisia jotka saavat aina innostuksen nousemaan ja perseen ylös penkistä. "GET READY TO FLY!" kun pamahtaa kajareista, tietää heti että pian pääsee todistamaan jotain ilmiömäistä. Popen themessä on myös loistava alku ja muutenkin oikein hyvä.

1. AJ Styles
2. Beer Money Inc.
3. D'Angelo Dinero

Vuoden paluu
No eipä kovin kummoisia paluita nähty. Parhaana varmaankin Danielsin paluu ja sitä seuranneet loppuvuoden kaksi viiden tähden matsia. Christianin paluu oli itselleni enemmänkin pettymys, sillä TNA:ssa mies kuitenkin loisti enemmän kuin WWE:ssä.

1. Daniels
2. Christian
3. Amazing Red

Vuoden turn
Kyllähän sitä Punkin heelturnia oli odotettu kauan ja sitten kuin se toteutui, jaksoin jopa jonkun aikaa aktiivisesti seurata Smackdownia. Bravo Punk, bravo. Myös Samoa Joen "WTF:mäinen" turn oli hyvä. Sen jälkeen Joe kuitenkin putosi selkeästi alemmas kortissa. Voiton vie kuitenkin Don Westin tekemä heelturn jonka seurauksena mies oli todella hauskaa kuunneltavaa, aina Tazin tuloon saakka.

1. Don West
2. CM Punk
3. Samoa Joe

Vuoden segmentti
Segmenttien kuningas tänä vuonna oli Scott Steiner. Monta loistavaa segmenttiä joista sitä parasta on vaikea valita. Kunniamaininnat Abraham Washingtonille sekä Don Westin heelturnille. Voiton vie kuitenkin iMPACTissa tapahtuntu Mafia Takeover, jossa MEMin jäsenet olivat jakson ensimmäisen puolikkaan ohjelman puikoissa.

1. Mafia Takeover iMPACTissa
2. Scott Steinerin ja Mick Foleyn juttutuokio - http://www.youtube.com/watch?v=tXXzMP693l4
3. . Scott Steiner treenaa Laurenin kanssa - http://www.youtube.com/watch?v=RHJp_DFKGug


Vuoden gimmick
Tämä on helppo. 'The Pope' tuli, näki ja voitti. En välittänyt miehestä Elijah Burkena ollenkaan ja taisin olla jopa vähän sitä vastaan, että mies tulisi TNA:han. Pope kuitenkin vakuutti heti ensimmäisestä promosta ja matsista lähtien ja pakko sanoa, että "Pope is pimpin'".

1. 'The Pope' D'Angelo Dinero
2. Scott Steiner
3. Barney Stinson

Vuoden manageri
Kun ei näitä nykyään oikein ole :(. DW on kuitenkin tehnyt hienoa työtä Redin mielenkiintoiseksi nostamisessa, vaikka nyt hänkin on jälleen kadonnut ruudusta.

1. Don West


Vuoden aliarvostetuin painija
En tiedä mistä nämä väitteet, että Steiner edes kilpailisi yliarvostetuimman tittelistä on vedetty. Joo, muutama tällä foorumilla fanittaa miestä ja se näkyy, kuitenkin suurin osa aliarvostaa tätä 46-vuotiasta veteraania. Painillisesti vuosi on ollut Steinerille paras kahdeksaan vuoteen ja mies on bisneksn ykköspromottajia. Silti paskaa tulee niskaan selvästi enemmän kuin kehuja. Heitetään kakkoseksi TNA:n haastattelija Lauren Brooke. Lauren hoiti hommansa todella ammattimaisesti ja hyvin, mutta haukkuja vain kertyi. Ilmeisesti se muovitissien puute oli sitten niin ylitsepääsemätöntä joillekkin, kun nyt Hemmeä kehutaan maasta taivaaseen. Vaikka Hemme ei todellakaan vielä ole parempi tuossa hommassa kuin Lauren oli. Sitten kolmanneksi Abraham Washington. Ilmeisesti nyt monet ovat alkaneet Abea jo kehumaan, mutta voi sitä haukkujen määrää ensimmäisinä viikkoina. Abe ei todellakaan ansainnut sellaista määrää paskaa. Matt Morganille kunniamaininta.

1. Scott Steiner
2. Lauren Brooke
3. Abraham Washington

Vuoden yliarvostetuin painija
Morrisonille vuosi oli kyllä hyvä ainakin tv-matsien osalta. Siitä huolimatta kaveri on tosi kaukana mistään vuoden painija titteleistä, ja kun täällä on jo useampi äänestänyt häntä siihen niin eiköhän homma ole taputeltu. John Morrison oli yliarvostetuin painija vuonna 2009. Zack Ryder taas on pelle joka paini yhden hyvän matsin, ja senkin Christiania vastaan. Kolmanneksi sitten Tara. Yliarvostettu niin TNA:n kuin IWC:n osalta. Paini kaksi hyvää matsia maailman kahta parasta naispainijaa vastaan, mutta se ei vielä todista mitään. Angelina Love ja ODB matsit olivat aivan hirveitä ja tämän naikkosen ei saisi antaa puhua. Pois silmistäni, vai miten se meni.

1. John Morrison
2. Zack Ryder
3. Tara

Vuoden kehittynein painija
Indyissä Davey Richards nousi "nextille levelille" ollen vuoden indypainija. Ääni menee kuitenkin Morganin Mattille joka paransi vuoden mittaan kuin sika juoksuaan. Todella atleettinen jättiläinen ja vielä kuin parantaa kehäpsykologisia taitojaan, on taivas vain rajana. Kolmanneksi haluan nostaa Beer Moneyn, joka toki oli loistava joukkue jo viime vuonna, mutta tänä vuonna on noussut vielä kovemmalle tasolle. Itse kiitän tästä faceturnia, sekä tietysti kokemusta on tullut lisää yhdessä painimisesta.

1. Matt Morgan
2. Davey Richards
3. Beer Money Inc.

Vuoden face
Yksi on ylitse muiden. AJ "I WILL NEVER GIVE UP!" Styles. Niin sympaattinen tyyppi, että ei voi kuin fanittaa. Sting vaikka olikin hetken aikaa Mafiassa on myös aina hyvä valinta vuoden faceksi. Abyss oli tänä vuonna kaikkine vastoinkäymiseen oikein sympaattinen mörkö.

1. AJ Styles
2. Sting
3. Abyss

Vuoden heel
Kyllähän Mafian Kummisetä Kurt Angle oli todellinen kusipää suuren osan vuodesta. Myös Desmond Wolfe ja Daniels ovat olleet loppuvuodesta todellisia nilkkejä.

1.Kurt Angle
2. Desmond Wolfe
3. Daniels

Vuoden selostaja
Todella helppo homma, "DW" Don West. DW oli keväällä todellisissa liekeissä jaksosta toiseen ja se oli parasta/hauskinta kommentointia jota tänä vuonna on kuultu. Mike Tenay on tasaisen varma ja kun Taziin on nyt tottunut, on hänkin ihan kuunneltava - heittää joskus jopa hyvää läppää. WWE:stä Striker on ärsyttävä, Kingistä en ole koskaan pitänyt, kuten en myöskään Jim Rossista. Grishamista ja Colesta nyt on edes turha puhua,

1. Don West
2. Mike Tenay
3. Taz

Vuoden promottaja
Sellaisia perushyviä promottajia pystyisin mainitsemaan toistakymmentä, mutta Scott Steiner on mies jonka promot ovat jääneet mieleen ja ovat kovassa kulutuksessa Youtube -videopalvelussa. Pidemmittä puheitta, Big Poppa Pump oli vuoden 2009 suvereeni hallitsija mikin varressa.

1. Scott Steiner
2. Kurt Angle
3. Abraham Washington

Vuoden tulokas
Äänestäisin Desmond Wolfea, mutta tyyppi jota olen nähnyt jo vuoden 2005 lopulta ei ole minulle millään asteella tulokas. Niistä oikeista tulokkaista kirkkaimmin on loistanut ECW:n hauska Abraham Washington.

1. Abraham Washington
2.
3.

Vuoden spotti
Muuten umpisurkean PPV:n yksi kohokohdista oli Scott Steinerin loikka, joten http://www.youtube.com/watch?v=lHXXd0YZcIA&feature=related. Arvostan. Kakkosena Danielsin putoaminen Ultimate X:ssä, joka antoi Fallen Angel nimellä täysin uuden merkityksen.

1. Scott Steinerin elämää suurempi loikka Hard Justice PPV:ssä
2. Danielsin putoaminen Ultimate X-Matsissa.

Vuoden mark out moment
Scott Steinerin liekeissä olo Bound For Gloryn Full Metal Mayhemissa oli jotain eeppistä. AJ Stylesin mestaruusvoitto No Surrenderista nousee kuitenkin vuoden kovimmaksi mark out hetkeksi.

1. AJ Stylesin mestaruusvoitto
2. Scott Steinerin liekeissä olo BFG:ssä
3. Hogan TNA:han

Vuoden tv-show
Totesin ROH on HDNETin hyväksi ohjelmaksi heti ensimmäisestä jaksosta lähtien, mutta kuitenkaan sitä ei jaksanut lähellekkään viikottain kytätä. RAW oli paskaa jokaisella kerralla jonka katsoin, joten enää en aio vaivautua. SD jaksoi kiinnostaa Punk vs. Hardy feudin ajan, mutta nyt siellä ei ole mitään minulle. ECW:ssa taas oli usein hyviä matseja ja Abraham Washington show, mutta eipä sitäkään aktiivisesti jaksa mulkoilla enää. TNA iMPACT jäi koko vuonna kerran katsomatta ja sitä tulee aina odotettua, että taas pääsisi perjantai iltapäivällä iMPACTia katsomaan. Loistavaa viihdettä viikko viikon jälkeen. Jes.

1. TNA iMPACT!
2. ROH on HDNET
3. ECW

Vuoden tv-matsi
Kaksi maailman parasta tässä lajissa pistivät klassikon pystyyn Super iMPACTissa. Hero vs. KENTA oli loistava matsi ja Christianin sekä Swaggerin toinen kohtaaminen ei ollut ainoastaan nättiä, se oli myös helmeä.

1. AJ Styles vs. Kurt Angle - Super iMPACT!
2. KENTA vs. Chris Hero - ROH on HDNET
3. Christian vs. Jack Swagger II - ECW

Vuoden stable
Mafia runs TNA! World Elite on ihan kiva, mutta Main Event Mafia oli joistain ongelmistaan huolimatta paras stable sitten Christian Coalitionin.

1. Main Event Mafia
2. World Elite


Vuoden tag team
He's from the country. (He's from the country)
He's from the city. (He's from the city)
You better step aside, you better run and hide,
When the dirt road and blacktop collide!

Niinpä. Kaksi potentiaalista supertähteä, joilla on helvetisti karismaa ja loistavat gimmickit jotka toimivat hyvin yhdessä. Promot, matsit kaikki luonnistuvat. Beer Money rules, Jeri-Show drools.

1. Beer Money Inc.
2. The Motor City Machineguns
3. The British Invasion


Vuoden naispainija
Alissa Flashille ei annettu mitään ilmaiseksi, mutta hän tuli ja veti hyviä matseja. Kantoi jopa paskasäkki Taran hyvään matsiin. Ensi vuonna sitten pushia ja sitä mestaruutta niille ketkä sen ansaitsevat. Taylor Wilden ja Saritan joukkue oli kova, joten tunnustusta täytyy jakaa myös heille.

1. Alissa Flash
2. Taylor Wilde
3. Sarita

Vuoden feudi
WWE:n puolelta CM Punk vs. Jeff Hardy oli kyllä todella kovanluokan feudi, koska pelkästään sen takia jaksoin jonkun aikaa tuota PG promootiota seurata. TNA:n puolelta olen tykännyt AJ vs. Daniels ja Angle vs. Desmond Wolfe feudeista niin rakentelun kuin matsienkin osalta.

1. CM Punk vs. Jeff Hardy
2. Kurt Angle vs. Desmond Wolfe
3. AJ Styles vs. Christopher Daniels

Vuoden PPV / show
Kuten Turning Point topicissa sanoin, se oli vuoden PPV. Kaksi klassikkomatsia sekä vahva undercard. Muita hyviä PPV:itä olivat etenkin Slammiversary, Bound For Glory, Rising Above sekä No Surrender.

1. TNA Turning Point
2. TNA Bound For Glory
3. TNA Slammiversary

Vuoden ottelu
TNA pisti nämä rankingit sekaisin vuoden kahdella viimeisellä PPV:llään. Vuoden matsiksi on nostettava AJ Stylesin ja Danielsin maaginen matsi viime sunnuntain Final Resolution PPV:stä. Täydet viisi lumihiutaletta annoin myös Turning Pointin 3-waylle sekä Wrestlemanian klassikolle.

1. AJ Styles vs. Daniels (Final Resolution)
2. AJ Styles vs. Daniels vs. Samoa Joe (Turning Point)
3. Shawn Michaels vs. The Undertaker (WrestleMania)

Vuoden painija
Kyllähän vuosi 2009 oli ilmiömäisen AJ Stylesin vuosi. Oli Viiden tähden matsia, vuoden mark out momenttia ja kaikkea kuten pitää ollakin. Käänsi alkuvuoden huonon buukkauksen hyväksi omalla panoksellaan ja on nyt asettanut uudet standardit TNA:n maailmanmestaruudelle. Viime kuukausina olemme nähneet hyvinkin selvästi parempia World mestaruusmatseja kuin miesten kuten Mick Foley ja Sting kausilla. Eläköön AJ Styles, eläköön.


1. AJ Styles
2. Kurt Angle
3. Davey Richards

Vuoden promootio
Eiköhän se nyt aika selväksi ole tullut, mutta sanotaan vielä kerran: T-N-A!
Joku siinä promootiossa kiehtoo. iMPACTit on pakko nähdä ja viimeisimmät PPV:t ovat olleet todella hyviä. TNA on pitänyt minut showpainifanina. Kiitos siitä.


TNA Wrestling

Jees, tässä ennen baariin lähtöä voisi olla hyvä sauma tappaa aikaa rustaamalla tämänvuotiset äänestykset perusteluineen. Painin seuraaminen rajoittui ikävä kyllä vain TNA:han ja WWE:hen tänä vuonna, joten ROH ja moni muu hieno promootio jää tällä kertaa vaille huomiota.

Crap:

1. Vuoden huonoin painija
Tähän on pakko heittää se kaikkien vihaama pelle, Hornswoggle. Toki tähän olisi voinut heittää jonkun vieläkin kyvyttömämmän painijan (kuten esim. Khalin tai Rob Terryn), mutta ei kai mikään voita 'Swogglea. Hahmonahan kääpiö on itse asiassa ihan toimiva ja karismaakin mieheltä löytyy yllättävän paljon, mutta kehään häntä ei saisi kyllä missään nimessä päästää. Kaiken lisäksi häntä bookataan voittamattomana kuin mitäkin goldbergiä, mikä saa hänelle häviävät painijat näyttämään tosi huonoilta. Suorastaan hirveä painija.

2. Vuoden huonoin feudi
Moni on pistänyt tähän 'Swogglen ja Chavon feudin, joka oli kieltämättä täysin kamalaa seurattavaa. Minua se ei kuitenkaan niin suunnattoman paljon härinnyt, kun se ei edes vienyt tippaakaan PPV-aikaa. Sen sijaan John Cenan ja Big Show'n feudi oli yksinkertaisesti hirveä. Jokainen matsi oli tylsempää seurattavaa kuin maalin kuivuminen seinälle, ja koko homma oli muutenkin täysin turhauttavan tuntuinen, kun Big Show ja Cena olivat jo WrestleMania 20:n aikaan feudanneet. Cenan tuhlausta ja Big Show'n huonoimpien puolien paljastamista, ei hyvä.

3. Vuoden huonoin ottelu
En usko, että yksikään muu ottelu raiskasi lajiamme niin paljon kuin Victory Roadin Sharmell vs. Jenna Morasca. Järkyttävä matsi.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Kid Rockin ylipitkäksi venynyt rock-konsertti kyllä pisti vituttamaan ja pahasti. Äijä ei millään tuntunut lopettavan soittoaan ja samalla valui tärkeää painiaikaa varsinaisilta matseilta pois. Kaiken lisäksi miehen esiintyminen oli päällekäin Miss WrestleMania Battle Royalin sisääntulojen kanssa, mikä pilasi monen paluunsa tehneen diivan esiintymisen täysin. Kamala segmentti.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Minulle kaikista kovin pettymys oli se, kun John Morrison & The Miz vs. The Colons -ottelu jätettiin pois WrestleManiasta. Matsia oli rakennettu hyvin ja miekkoset olisivat varmastikin saaneet parempaa viihdettä aikaan kuin vammainen Kid Rock rokkikonsertteineen. Latisti todella paljon WM-tunnelmaa.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Pakko tähän on pistää Gail Kimin tunnari, joka on kyllä surkein aikoihin. Siinä ei ole mitään, mistä sen voisi tunnistaa, eikä se kyllä muutenkaan sovi ollenkaan painijan sisääntulomusiikiksi. Olisivat vaan pistäneet Kimille sen hänen vanhan tunnarinsa, niin yleisökin olisi mimmiin reagoinut vuoden aikana paljon paremmin.

7. Vuoden huonoin gimmick
Onko tähän muita vaihtoehtoja kuin Suicide? Gimmickissä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä, ja Impact Zonen väkikin on siitä osoittanut koko vuoden ajan äänekkäästi mieltään. Vaikkei Frankie Kazarian ehkä olisikaan maailman karismaattisin viihdyttäjä voisi häntä silti edes yrittää pushata ilman mitään Spiderman-asua ja kenties painihistorian typerintä nimeä. Kyllähän hän Kazinakin yleisöön upposi.

Pronssinen kategoria

8. Vuoden lopetusliike
Vuoden komeimpia finishereitä olivat ehdottomasti Steiner Screwdriver, Angel's Wings, Sheamuksen Crucifix Powerbomb ja Jack Swaggerin Gutwrench Powerbomb, mutta kun näistä pitää valita vain yksi niin nappaan Gutwrench Powerbombin. Komea, intensiivinen ja näyttävä heitto, josta kukaan ei vieläpä ole tainnut nousta ylös, hyvä homma. Morrisonin Starship Pain on toki ihan näyttävä, mutta itse en pidä sitä kovinkaan hyvänä finisherinä. 1) Sen teho tuntuu loppujen lopuksi melko, no, "lällyltä" ja 2) se menee helposti vastustajasta ohi. Signature-liikkeenä jees, finisherinä ei.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Selvä voitto Hart Dynastylle. Totaalisen mark outin aiheutti, kun Hart-lapset tulivat ensimmäistä kertaa kyseisen biisin soidessa näyttämölle esiin. Kunniamaininnat muun muassa Jeri-Show'lle ja Dolph Zigglerille.

10. Vuoden paluu
Rob Van Damin paluu aiheutti kyllä järkyttävän mark outin, mutta sekään ei vetänyt vertoja sille kolossaaliselle hetkelle, kun Christian teki ensiesiintymisensä WWE:n riveissä moneen vuoteen. Hieno hetki nähdä erään lemppareista palaavan kotiin. Kunniamaininta Danielsille; jo oli aikakin päästää mies irti Curry Manin ja Suiciden naamareista ja olla taas oma, mahtava itsensä.

11. Vuoden "turn"
Batistan turnille pitää kyllä antaa kunnioitusta, kun sitä niin hemmetin kauan tuli odotettua ja se oli todellakin oikea veto, mutta sillä ei ole mitään rahkeita taistelussa CM Punkin täydellistä turnia vastaan. Mies ei itse asiassa missään vaiheessa edes tehnyt minkäänlaista turnia, vaan sen teki yleisö. Harmi vain, että näin kultainen bookkaus on nykyaikana harvinaista herkkua.

12. Vuoden segmentti
Hmm, en nyt keksi mitään muuta, niin heitetään se Bragging Rightsia edeltänyt Dirt Sheet. Äärimmäisen intensiivistä promottelua sekä Miziltä että Morrisonilta, ja tämä jos jokin todistaa, että kyllä Morrisonilla on rahkeita vakavasti otettaviin face-promoihinkin.

13. Vuoden gimmick
Pakko on heittää ääni Royal Rumblesta alkukesään ownanneelle Matt Hardylle, joka oli heelinä silkkaa kultaa. Harmi vain, että mies muuttui kuin turhaan faceksi syksyllä, mikä myös pilasi hänen momentumin täysin.

14. Vuoden manageri
Kahden kauppa Daffneyn ja Natalyan välillä, mutta vaaka kallistunee kuitenkin Natalyan puolelle. Kaunis nainen, joka osaa managerin hommat erittäin hienosti. Kaikki pienet eleet, teot ja ilmeet ovat suoraan kuin Jimmy Hartin tai jonkun muun managerilegendan oppikirjasta, ja pienet, persoonalliset lisäykset (kuten vastustajan bodyslammaaminen kehän ulkopuolella) vain lisäävät Nattien mahtavuutta managerina.

Hopeinen kategoria

15. Vuoden aliarvostetuin painija
Olen edelleen sillä kannalla, että Morrison oli kyllä koko vuoden ajan pahasti aliarvostettu ja kaikkea mitä hän teki kritisoitiin suurennuslasin avulla. "Miehen matsit koostuvat vain loikista!" on vain yksi järjetön väite monien joukossa. En silti anna ääntäni Morrisonille, vaan mielestäni erästä toista tyyppiä sorrettiin syyttä suotta vielä paljon Morrisoniakin enemmän — nimittäin The Undertakeria. Miestä pidettiin koko vuoden ajan suorastaan itse Saatanana, vaikka hän on vieläkin melko hyvässä vireessä ja sai monta loisteliasta ottelua aikaan (vs. Michaels, Elimination Chamber, vs. Jericho, Benjamin-sarja, vs. Punk...).

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Heitän tähän Matt Morganin. Tuntuu siltä, että Morganin kohdalla on meneillään jokin kumma aivopesu, jonka mukaan kaikkien olisi pidettävä hänestä ja uskottava hänen olevan painin uusi Messias. Mielestäni mies on kuitenkin vieläkin se sama, tylsä, keskiverto painija, jolla ei ole mitään muuta tukemaan pushaustaan kuin pituus ja lihakset. Veikkaanpa, että jos miestä olisi bookattu samalla tavalla WWE:n toimesta saisi hän paljon enemmän paskaa niskaansa. Kaiken lisäksi hänen ainoa uroteko on juuri ja juuri kolme tähteä ansainnut ottelu Kurt freaking Anglea vastaan vuoden isoimmassa TNA-tapahtumassa. Eiköhän sen kuuluisi jo kertoa jotain.

17. Vuoden kehittynein painija
Mielestäni tähän on vain yksi oikea vastaus ja sehän on D'Angelo Dinero. WWE-aikana halusin aina kovasti tykätä miehestä, mutta silti hän ei koskaan minuun mitenkään iskenyt. TNA:ssa hän on kuitenkin puhjennut kukkaansa. Komeita promoja, nättiä kehäosaamista ja luontaista karismaa. Tässä on TNA:lla kova tulevaisuuden nimi.

18. Vuoden face
AJ Styles, Kofi Kingston ja vaikkapa John Cena olivat kyllä hyviä faceja, mutta ketään heistä ei voisi pistää samalle viivalle Jeff Hardyn kanssa. Miestä rakastettiin kuin Jeesusta, ja vaikka yleisö olisi voinut ihan hyvin kääntyä häntä vastaan Punk-feudin aikana sai hän pidettyä yleisön puolellaan sympaattisuudellaan. Hieno face.

19. Vuoden heel
Tähän on kaksi vankkaa voittajavaihtoehtoa: Kurt Angle ja Randy Orton. Voitto menee kuitenkin Ortonille: siinä missä Angle oli sellainen heel, jota rakasti fanittaa, oli Orton sellainen heel, jota rakasti vihata. Uniikkia näyttelemistä yhdistettynä suorastaan taianomaisen hienoon heel-työskentelyyn erottaa Ortonin muista painijoista. Mies on lisänimensä veroisesti kyykäärme: kun hän stalkkaa vastustaajansa valmistellen RKO:ta ei hän räpäytä kertaakaan silmiään vaan tuijottaa hitaasti nousevaa haaskaansa taukoamatta. Muutenkin hän suunnittelee jokaisen liikkeensä ja teonsa kuin käärme, mikä vain lisää hänen loistavuuttaan. Jeffin ja Ortonin väliset ottelut olivat kyllä hienoa seurattavaa silloin vuonna 2008, kun kyseessä oli tosiaankin maailman paras face ja maailman paras heel.

20. Vuoden selostaja
Sydämeni vaatii minua äänestämään vanhaa kunnon Jim Rossia, mutta pahansuopaiset aivoni suorastaan pakottavat minut boldaamaan Matt Strikerin nimen. Striker on valovoimaisesti paras selostuspöydän takana toimiva miekkonen tämän hetken painimaailmassa. Rakastan hänen keksimiään taustatietoja jobbereille, rakastan niitä loogisia päätelmiä, joita hän tekee matsien ja segmenttien aikana ja rakastan myös niitä toimivia namedroppauksia aina wanhan ajan painijoista Robby Kriegerin kaltaisiin heppuihin. Hieno mies.

21. Vuoden promottaja
Ei ole Santino Marellan voittanutta tällä saralla. Uskomaton karisma, uskomaton mies mikissä. Saa aina hymyn huulille.

22. Vuoden tulokas
Kovaa kilpailua tarjoavat esimerkiksi Desmond Wolfe, Tyson Kidd ja Drew McIntyre, mutta pakkohan se on loistavaa Sheamusta äänestää. Markkaan miehen ihmeellistä ulkonäköä, aggressiivisia kehäotteita, intensiivistä promottamista ja rajuja lopetusliikkeitä. Total package, niin kuin joillakin on tapana sanoa.

23. Vuoden spotti
Kyllä minua kaikista eniten hetkautti Undertakerin loikka WrestleManiassa. Olin, että nyt kävi pahasti. Mieleeni tulvivat kauhukuvat Undertakerin uran loppumisesta vakavan niskavaurion takia tai peräti miehen kuolemasta, joka ei sekään hirveä yllätys olisi tuollaisen perkeleellisen pää edellä -lennon jälkeen ollut. Mies kuitenkin nousi pienen leposession jälkeen takaisin nuoraneliöön ja jatkoi vuoden matsia ikään kuin ei olisi koskaan lähellä kuolemaa käynytkään. Sairas, sairas spotti.

24. Vuoden "mark out moment"
Tuuletin onnesta sokeana Sheamuksen mestaruusvoittoa. Muuta ei kai tarvitse sanoa. Todellinen OMG-hetki, ja vieläpä äärimmäisen positiivinen sellainen.

25. Vuoden tv-show
Impact oli etenkin loppuvuonna vahva show, mutta alkuvuoden paskuus ei kyllä auta tässä tapauksessa. Raw sen sijaan oli aina välillä hyvä ja välillä kamala, mutta muutamista hyvistä jaksoista huolimatta Raw'sta on kuitenkin jäänyt enemmän paha kuin hyvä maku suuhun (osasyinä Michael Cole ja Hornswoggle). Näin ollen jäljelle jäävät ECW ja SmackDown, mutta vaikka ECW:ssä hienoja matseja ja kuvioita nähtiinkin ei sillä ollut mitään saumaa (kesän aikana) taivaallista SmackDownia vastaan. Jericho, Jeff, Punk, Edge, Morrison, Mysterio sun muut vetivät viikosta toiseen tajunnanräjäyttävän hienoja matseja, ja olihan se paljon kehuttu Jeff vs. Punk -feudikin juuri SmackDownin käsialaa.

26. Vuoden tv-matsi
Melko selvä voitto alkukesän Edge vs. Morrisonille, joka hipoi tv-matsina täydellisyyttä. Pituutta, komeita liikkeitä ja kutkuttavia läheltä piti -tilanteita oli runsaasti eikä jännitystäkään puuttunut. Kunniamaininnat myös Jeff vs. Morrisonille, Jeffin WWE-uran lopettaneelle Jeff vs. Punkille ja Morrison vs. Mysteriolle. Huippumatseja jokainen.

Kultainen kategoria

27. Vuoden promootio
WWE:hän tämän tuttuun tapaansa vie. TNA näytti kyllä loppuvuonna merkkejä paremmasta tulevaisuudesta, mutta kyllähän WWE rutkasti enemmän klassikko-otteluita ja huipputapahtumia tarjosi. Olipa muuten oikein ihme ja kumma, kun heti Main Event Mafian kuoltua lähti TNA:n laatu nousuun.

28. Vuoden stable
Legacylle ääni, vaikka stablen toiminta onkin tässä loppuvuonna ollut vähän tylsähköä. Alkuvuonna kolmikko oli kuitenkin liekeissä, joten kyllähän miekkoset palkintonsa ansaitsevat.

29. Vuoden tag team
Kunniamaininnat Jeri-Show'lle ja Hart Dynastylle, voitto Beer Moneylle. Loistelias tag team, loisteliaat painijat. Beer Money on minulle yksi suurimmista syistä seurata TNA:ta.

30. Vuoden naispainija
Heitetään ääni Mickie Jamesille, joka ei ole vielä kertaakaan pystiä nimiinsä vienyt vaikka sen olisi taatusti ansainnut. Hyvää työskentelyä läpi vuoden.

31. Vuoden feudi
Tulee kiire, joten vastaukset lyhenevät. Niin, tästä lähtee ääni jo aiemmin mainitsemalleni CM Punk vs. Jeff Hardylle, joka oli kaikinpuolin täydellinen feudi. Monta hyvää ottelua, todella hieno rakentelu ja enemmänkin kuin järkeenkäypä syy riitelylle takasivat Punksterille ja Jeffreylle helpohkon voiton.

32. Vuoden PPV/show
WrestleManiaa odotin kuin pienenä joulupukkia, mutta Miz 'n' Morrison vs. Colons -ottelun pudottaminen kortista ulos ja HHH vs. Orton -matsin suoranainen paskuus estävät kyllä sen äänestämisen. Niinpä voittajaksi nousee SummerSlam, joka tarjosi loistavan CM Punk vs. Jeff Hardyn, lähes neljän tähden DX vs. Legacy -matsin, hyvän Orton vs. Cenan, mainion Ziggler vs. Mysterion ja positiivisesti yllättäneen Cryme Tyme vs. Jeri-Show'n. Hieno spektaakkeli, vuoden paras.

33. Vuoden ottelu
Shawn Michaels vs. The Undertaker tuskin perusteluja kaipaa. Ehdoton klassikkomatsi, josta ei puuttunut yhtikäs mitään. Kunniamaininnat parhaalle todistamalleni TNA-matsille ikinä (Turning Pointin Angle vs. Wolfe) ja loistaville Jericho vs. Mysterioille.

34. Vuoden painija
Pitkän pohdinnan päätteeksi päädyn Jeff Hardyyn, vaikka mies olikin syksyn poissa kuvioista. Mies oli SmackDownin sydän vuoden taipaleensa ajan ja hän veti viikosta toiseen mainioita matseja. Etenkin Edgeä, Punkia ja Mattia vastaan otellut matsit jäivät mukavasti mieleen. Kunniamaininnat Chris Jericholle, Rey Mysteriolle ja Kurt Anglelle.

1. Vuoden huonoin painija

Kyllähän The Great Khali tämän kategorian vie. Miehen inhoajana tämä vuosi on ollut tosin melko helppo, pitkälti sen vuoksi ettei miestä nostettu ollenkaan ME-kuvioihin ja siksi että jättiläinen oli sairaslomalla koko syksyn. Silti, nyky-WWE:ssä Khali on kyvyttömyydessään liikkua ja ymmärtää mistä hyvä ottelu koostuu aivan omassa luokassaan.

2. Vuoden huonoin feudi

Chavo vs Horny olisi kuulopuheiden mukaan tähän selvä valinta. En (luojan kiitos) tuohon aikaan kuitenkaan Raw'ta liiemmin seurannut, joten koen olevani jäävi äänestämään kyseistä kissa-hiiri-feudia. No, sanotaan nyt John Cena vs Big Show, joka oli ainakin hypeen suhteutettuna aivan hirveää seurattavaa. Feudi sai ihan hyvän alun Backlashissa, kun Show slammasi Cenan hurjasti spottivalon läpi. Tämän jälkeen olikin pelkkää alamäkeä. TV:ssä Cena palasi kerta kerran jälkeen ottamaan turpaansa, ja PPV:ssä sitten hahmolleen uskollisesti biittasi oddsit. Feudi toi molemmista, sinänsä kyvykkäistä painijoista esiin ne kaikkein huonoimmat puolet: Cenasta tehtiin loputtomasti kärsimystä kestävä American Hero ja Show'sta dominoiva monster-heel, mikä teki kaksikon otteluista hitaita ja pitkäveteisiä. Kaiken kukkuraksi feudia hypetettiin kovaa ja korkealta ja matsit saivat PPV:issä semi-ME-slotin, vaikka loppupeleissä kaikki oli vain vuoden 2004 toistoa.

3. Vuoden huonoin ottelu

Miss WrestleMania Battle Royal oli kaikin puolin katastrofi. Koko matsi oli pikaeliminointeen (24 eliminointia kuudessa minuutissa on kyllä jo kova saavutus) yhtä sekasortoa, josta selostajatkaan eivät tuntuneet saavan mitään selkoa. Ja mitä järkeä oli kutsua mukaan entisiä diivoja, kuten Sunny ja Torrie, jos katsojan täytyy oikein kovasti ponnistella edes havaitakseen heidät vilaukselta? Kaiken kukkuraksi matsista sai alkunsa yksi vuoden etovimmista juonikuvioista. Jossain perus-Raw'ssahan tämä katastrofi olisi unhoittunut nopeasti, mutta WrestleManiassa diivojen näytönpaikkana ei. Trish ja Lita ovat varmaan nyt tyytyväisiä, etteivät tähän fiaskoon osaa ottaneet.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti

Itse en voi sietää The Abraham Washington Show'ta. Vaikka Aben läpät joskus osuvat ja peräti uppoavatkin, useimmiten ne viistävät selvästi ohi. Pahinta show'ssa on kuitenkin sen yleinen päämäärättömyys: kun muita puhesegmenttejä käytetään juonikuvioiden edistämiseen, AW Show'n pointtina tuntuu usein olevan vain teroittaa kuinka idiootti Abe on ja kuinka hassulta Tony Atlasin nauru kuulostaa.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys

Kaipa minunkin on sitten äänestettävä tähän CM Punkin ja Undertakerin feudin kusemista, joskin hieman eri syistä kuin monet muut. Punkin jobauttaminen HIAC:ssa oli toki typerää bookkausta, mutta pettymykseksi sitä on vaikea sanoa koska se oli niin selvästi nähtävävissä etukäteen. Kaikki kuitenkin puolsi Takerin voittoa: Punk oli kusettanut tiensä voittoon Deadmanista jo kahdesti (kolmas likainen voitto olisi ollut jo katsojien pettämistä) ja stipulaatio oli Takerin erikoisalaa. Ja kamoon, Taker ei vain yksinkertaisesti häviä feudejaan. Realismi on hyvästä WWE:tä katsoessa. Silti faktat, että hurjassa nosteessa ollut Punk sekä kehässä takuuvarma Taker saivat kahdessa PPV:ssä yhteensä vain 20 minuuttia aikaa, ensimmäinen koitoksista päättyi laimeaan yli-bookattuun screwjobiin ja että feudi ylipäätään pilattin menemällä suoraan koviin gimmick-matseihin ovat anteeksiantamattomia.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki

Yoshi Tatsun pilipalipimputus. Hirveää.

7. Vuoden huonoin gimmick

Hornswoggle. 26-vuotias kääpiö esittämässä mykkää kolmevuotiaan tasolle jäänyttä kauhukakaraa voi olla hyvä ajatus vain Vince McMahonin maailmassa.

8. Vuoden lopetusliike

Starship Pain on varsin kaunis.

9. Vuoden sisääntulomusiikki

Jeri-Show'n jumputus. Kahden singles-painijan musiikit yhdistämällä saadaan harvoin hyvä lopputulos, mutta tämän tiimin tekele tekee sääntöön mukavan poikkeuksen.

10. Vuoden paluu

Tämä on helppo. Tämä palkinto kuuluu vuoden ainoalle oikeasti merkittävälle come-backille, eli oivalla tavalla puun takaa tulleelle Christianin paluulle helmikuussa. Tuohon aikaanhan ECW oli hätää kärsimässä facejen saralla - ykkösnaamat taisivat olla Finlay ja Boogeyman - mutta sieltähän se Christianin saapui pelastamaan koko brändin aloittaen samalla yhden vuoden parhaista feudeista Jack Swaggeria vastaan. Retrospektiivistä katsottuna Christianin siirto ECW:hen olikin yksi vuoden parhaista bookkauspäätöksistä - vuoden 2009 ECW:n hyvien ei-Christian-matsien laskemiseen ei monen käden sormia tarvita.

11. Vuoden "turn"

CM Punkin kääntyminen. Näin hyvin rakenneltua turnia ei WWE:ssä ole ollut vuosiin. Hiljaa hyvä tulee.

12. Vuoden segmentti

EOS.

13. Vuoden gimmick

Tämä arvonimi kuuluu ilman muuta CM Punkin Straight Edge Savior -hahmolle, joka on ollut yksi vuoden suurimpia syitä seurata Smackdownia.

14. Vuoden manageri

Natalya teki läpi vuoden oivaa työtä Hart Dynastyn managerina. Mikissä naikkonen on diivojen parhaimmistoa ja onhan se vielä kuumakin. Lisäksi on pakko vielä mainita tapaus parin viikon takaisesta SD:stä, jossa Nattie body-slammasi Jimmy Wang Yangin / Jessen kehän ulkopuolella. En tiedä onko tyttö aiemmin avustanut suojattejaan noin fyysisellä tavalla, mutta itse ainakin markkasin kyseiselle aktille pirusti.

15. Vuoden aliarvostetuin painija

Äh, vaikea. Sanotaan nyt vaikka Sheamus, vaikkei mies vielä ole ihan pushinsa arvoiseksi osoittautunutkaan.

16. Vuoden yliarvostetuin painija

Chris Masters otettiin palatessaan muistaakseni täällä hyvillä mielin vastaan ja saa edelleen puolusteluja, vaikka onkin lähes jokaisella painin osa-alueella aivan onneton tapaus.

17. Vuoden kehittynein painija

Vuoden alussa Kofi Kingston vaikutti vielä career-midcarderilta. Orton-feudi ja vanhan gimmickin vähittäinen pudottaminen kuitenkin paljasti hepun todellisen karisman ja potentiaalin. Mielenkiintoista nähdä, kuinka Kingston jatkaa kasvuaan ottelijana vuonna 2010.

18. Vuoden face

Jeff Hardy teki loistavaa työtä rakastettavana yleisön suosikkina ja jätti lähtiessään SD:hen face-saralle aukon, jota brändi ei ole vieläkään pystynyt paikkaamaan.

19. Vuoden heel

CM Punk erottui streittarihahmollaan heel-pakasta tänä vuonna parhaiten.

20. Vuoden selostaja

Ääni mainiolle Matt Strikerille. JR:n kanssa aivan omassa luokassaan nykyselostajien saralla.

21. Vuoden promottaja

Chris Jericho. Aito, luonnollinen ja aina yhtä viihdyttävä mikin varressa. Toi myös promoihinsa sanoja, joita harvemmin wrestling-kehässä kuulee (germ incubator, troglodyte jne.).

22.Vuoden tulokas

Toivottavasti ensi vuoden draft ei hajota The Hart Dynastya, sillä tämä kolmikko voi tehdä vuonna 2010 tagdivarille sen minkä Jeri-Show teki vuonna 2009.

23. Vuoden ”mark out moment”

Jeff Hardyn ”mickfoleyt” SummerSlamin TLC-matsin lopussa. Kertakaikkisen hieno tapaus, joka sopi niin feudiin kuin Jeff Hardyn hahmoonkin kuin nenä päähän. Kuva Hardysta ja Punkista taistelemassa ottelun lopussa mestaruusvyöstä tikkaitten molemmin puolin jätti mieleen lähtemättömän jäljen.

24. Vuoden spotti

Cenan lento spottivaloon näytti hurjalta.

25. Vuoden tv-show

Jos koko vuotta katsoo, niin kyllä SmackDown on hyvien matsien ja feudien osalta ollut täysin suvereeni muihin WWE:n show'hin verrattuna.

26. Vuoden tv-matsi

Vuoden toiselta puoliskolta jäi kyllä luvattoman paljon hyviä tv-matseja näkemättä armeijakiireiden takia, mutta annanpa nyt ääneni ECW:n Christian vs Jack Swaggerille 24. helmikuuta, josta jäi oikein hyvät muistot.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio

Vaikka WWE:n viikottaisista Raw oli tahmeaa läpi vuoden, ECW hit-miss ja SmackDown loistavaa vain puolet vuodesta, olivat promootion PPV:t tänä vuonna niin tiukkaa tavaraa että lafka vuoden promootion arvonimen ansaitsee.

28. Vuoden stable

Jätän nimeämättä. Legacya bookattiin ympäri vuoden vähän miten sattuu, ja Ruthless Roundtableakaan ei voi oikein äänestää kun 2/3 stablesta ei suin surminkaan halua kehässä katsoa.

29. Vuoden tag team

Helppo valinta: Jeri-Show herätti tag-divarin monen vuoden horroksesta ja teki vöistä jälleen arvokkaat.

30. Vuoden naispainija

Monien on varmaan vaikea arvostaa Michelle McCoolia tämän Taker-suhteen vuoksi, mutta minulle hän on selvä valinta vuoden naispainijaksi. Michellen gimmick - ylimielinen olen-liian-hyvä-kenellekään-nainen - ei sinänsä ole heel-diivojen keskuudessa omaperäinen, mutta hän esittää sitä koko rosterista parhaiten. Piggie James -video ja viittaukset Mickien "lihavuuteen" menivät kyllä vähän hyvän maun tuolle puolen, mutta se olikin pikemminkin kirjoittajien kuin painijoiden vika ja onpa McCool saanut hyvällä näyttelyllään siitäkin juonikuviosta paljon irti. Eikä myöskään sovi unohtaa Michellen matseja Melinaa ja Mickietä vastaan: tänä heikkona naispainivuonna ovat ne kuuluneet selkeästi WWE:n parhaimmistoon. Rosterin taidokkain naispainija McCool ei varmasti ole, mutta koska Beth Phoenixia, Gail Kimia, Mickie Jamesia ja Natalyaa bookattiin tänä vuonna niin kehnosti kuuluu palkinto hälle.

31. Vuoden feudi

Tässä kategoriassa on oikeastaan vain kaksi vakavasti otettavaa ehdokasta: Punkin ja Hardyn sekä Reyn ja Jerichon vihollisuudet, siis feudit, jotka juuri tekivät draftin jälkeisestä Smackdownista niin loistavan. Loppuviimein kysymykseksi nousee kuitenkin se, kumman arvottaa korkeammalle - Punkin ja Jeffin feudin upean rakentelun TV:ssä vai Reyn ja Jerichon loisteliaan matsisarjan. Itseni on pakko kallistua lopulta Chris Jerichon ja Rey Mysterion feudiin, sillä Punk ja Hardy eivät saaneet PPV:ssä oikein mitään aikaan ennen SummerSlamia, kun taas Mysterion ja Jerichon neljän tähden keskiarvoa hivelevä ottelusarja hakee tasossaan vertaistaan. Eikä siinä että kaksikon feudin rakentelukaan olisi heikkoa ollut. Huippukohta oli tietysti Jerichon pukeutuminen Rey-faniksi, ja myös Jerichon pyrkimys riisua Mysterion maski toi feudiin oman mielenkiintoisen mausteensa.

32. Vuoden PPV/show

Selvä voitto Survivor Seriesille. PPV tarjosi lähivuosien parhaan eliminointimatsin, Team Kingston vs Team Ortonin (****1/4), ensiluokkaisen main eventin (****) ja myös yllättävän viihdyttävän kolmiottelun WHC-vyöstä (***3/4). Kun tähän lisätään moitteeton opener, Batistan ja Reyn lyhyt mutta toimiva storyline-painotteinen angle-matsi, kohtalainen naisten ottelu, pari hauskaa backstage-skittiä ja eliminointimatsien onnistuneet bookkauspäätökset, ei tapahtumasta löydy montaa heikkoa hetkeä.

33. Vuoden ottelu

Chris Jericho vs Rey Mysterio The Bashista. Vuoden feudi huipentui vuoden matsiin. Counterit olivat uskomattomia, yleisö täysillä mukana alusta loppuun ja lopetus mieleensyöpyvän nerokas. Tämän lähemmäksi täydellisyyttä on 15 minuutin matsin vaikea päästä.

34. Vuoden painija

Tämä kategoria ei olekaan tänä vuonna ihan läpihuutojuttu edellisvuoden tavoin. Pitääpä tarkastella vuoden parhaita viihdyttäjiä tarkemmin:

CM Punk – Facena otteli mukavia matseja Regalia ja Umagaa vastaan, mutta hahmona Punk oli tuolloin vielä varsin hajuton ja mauton. Mutta hetki vain, ja mies olikin tehnyt rakettimaisen nousun ME:hen ja keskellä upeaa feudia sekä vielä upeampaa heel turnia. SummerSlamissa matsasi yhden vuoden parhaista otteluista Hardyn kera, ja sen jälkeen olikin pelkkää alamäkeä.

Chris Jericho - Sai kovilla promoillaan lähes tuhoontuomitusta legendafeudista paljon irti. Loistava matsisarja Mysterion kanssa ja sen jälkeen loppuvuosi tagdivarin keulakuvana. Vuoden toisella puoliskolla ei mieheltä juurikaan huippumatseja nähty, mutta silti oli viihdyttävä kautta linjan niin Raw'n kuin SD:nkin puolella.

Christian – hieno feudi Swaggahin kanssa, pari mukavaa mittelöä Regalia vastaan ja myös oikein viihdyttäviä otteluita mm. Dreameria, Yoshi Tatsua ja Ryderia vastaan. Kantoi koko brändiä harteillaan, mutta jäi ikävästi muutaman PPV:n ulkopuolelle syksyn aikana.

Jeff Hardy - Vuosi 2009 oli Jeff Hardyn, ainakin painikehässä. PPV:issä kolme kovaa ottelua Edgeä vastaan, upea TLC-matsi Punkia vastaan ja perushyvät mittelöt samaa heppua vastaan Bashissa ja NoC:ssa. Yleisön Hardy sytytti jokaikinen ilta ja mikissä hän veti uransa parhaat promot. Ainoa kauneusvirhe Jeffin vuodessa olikin veljesfeudi, joka ei aivan vastannut odotuksia. Jos mies olisi pysynyt kehissä vuoden loppuun saakka, ei tämän kategorian voittajasta olisi pienintäkään epäselvyyttä.

Rey Mysterio - Raw'ssa pikkumies oli täysin näkymätön, mutta SD:ssa mies rokkasi. Vuoden feudi ja matsi Jerichoa vastaan, hieno ottelu Ziggleriä vastaan SummerSlamissa ja klassikko Morrisonia vastaan syyskuisessa SD:ssä. Batista-feudi jäi kuitenkin laimeaksi (tästä on tosin syyttäminen myös vastapuolta) ja mikissä mies on edelleen tylsä.

Ääni Jeff Hardylle.

Tänä vuonna olen seurannut TNA:lta jokaisen jakson ja WWE:ltä lähes jokaisen RAW:n ja SmackDownin lokakuun alkuun asti. Sen jälkeen en ole WWE:n viikottaisia katsonut. Superstarsia ja ECW:täkin tuli jonkun verran katsottua. Muita promootioita on tullut seurattua "kerma kakun päältä"-asenteella, eli silloin kun joku matsi/show on saanut ylistystä muiden fanien keskuudessa. Eniten ROH:ia tv-show'n myötä, mutta satunnaisesti myös muita indyjä, kuten PWG ja DGUSA. Japani-skeneen en tänä(kään) vuonna vielä uskaltautunut hypätä. :/

Nyt sitten itse savotan pariin. Imitoin Supermacia ja nimeän joihinkin kohtiin 3 parasta/huonointa.

Crap-kategoria

1. Vuoden huonoin painija
Positiivinen yllätys, sillä tähän ei mitenkään tungokseksi asti vaihtoehtoja ole. Khalia en äänestä, mies on sentään aito jättiläinen ja varsin hauska vekkuli. Cody Deaneria en äänestä, miehen oikeista painitaidoista kun ei ole mitään hajua. Jenna Morascaa tai Sharmellea nyt ei viitsi äänestää, kun yhteensä jonkun neljä matsia painivat koko vuonna. Mutta annetaan "tukea" Britti-Invaasion Rob Terrylle, sekä Kauniiden Ihmisten Lacey Von Erichille. Aika hirveitä painijoita kumpikin, persoonina kyllä menevät mutta ei kiitos kehään näitä.

1. Rob Terry
2. Lacey Von Erich
3. -

2. Vuoden huonoin feudi
Kyllähän tuo Chavon ja Hornswogglen feudi oli yksi suurimmista syistä WWE-vieroitushoitoni onnistumiseen. Voi voi niitä päiviä, kun Chavo vielä sai painia kunnon otteluita oikeita painijoita vastaan. Kakkosena vaikkapa Sheamusin ja Goldustin hellvetin tylsä välienselvittely.

1. Chavo Guerrero/Hornswoggle
2. Goldust/Sheamus
3. ODB/Tara

3. Vuoden huonoin ottelu
Tässä - ikävä kyllä - riittää valinnanvaraa. Vickien ja Santinan sikolättiräpellys oli ihan hirveää, mutta sitä en voi äänestää, koska itse asiassa en katsonut sitä, kelailin. Vedetään kotiin päin ja sanotaan Jenna Morasca VS. Sharmell Victory Roadista. Karmeaa.

1. Jenna Morasca VS. Sharmelle

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
John Morrison Braveheartina tai joku Undertakerin 3-vuotiaiden pelotteluun suunnitelluista promoista. Ja kyllähän ne Jeff Jarrettin syväluotaavat perhesegmentit olivat kauheata paskaa myös. Aijai, näitä riittäisi mutta nyt näin.

1. John Morrison tönkkönä Braveheartina
2. Undertakerin lapselliset promot
3. Jeff Jarrett - The Family Guy

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
WWE antoi vuoden loppupuolella paljon valinnanvaraa. Ensin CM Punkin raiskaaminen ja pushin kuseminen part 2. Sen jälkeen nähtiin kuitenkin jotain vielä hirveämpää, eli taidottoman lihasmöntin nimeltä Sheamus nousu WW vitun E:n mestariksi.

1. Sheamus - WWE Champion
2. CM Punkin pushin kuseminen II
3. Kennedyn potkut jonkun Ortonin neitimäisyyden vuoksi

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Finlayn tilulilu vihloo korvia aivan yhtä pahasti kuin viime vuonnakin. Säälisijoja voisi heittää vaikka Evan Bournen geneeriselle jumputukselle ja vaikkapa Khalin rallatukselle.

1. Finlay/Hornswoggle
2. Evan Bourne
3. Great Khali

7. Vuoden huonoin gimmick
Vihaan yliluonnollisia gimmickejä, ja niistä räiskyvin on tänä vuonna ollut Suicide. Pistää vihaksi, että Danielsin ja Kazarianin kaltaisia painitaitureita alistetaan moisen hömpän orjiksi. Toinen sija vaikkapa Consequences Creedille ja kolmas Sheikki Bashirille. Kummankaan hahmo ei ole debyytin jälkeen liikkunut mihinkään, ja ideat olivat alunperinkin huonoja ja "hieman" kuluneita.

1. Suicide
2. Consequences Creed
3. Sheik Abdul Bashir

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
Ei ole finisher, mutta yksi liike saa minut lähes poikkeuksetta nostamaan perseen penkistä ja huutamaan jotain alkukantaista. Se liike on AJ Stylesin Pele Kick. Jotenkin se vaan aina onnistuu tulemaan niin puskista ja on poikkeuksetta teknisenä suorituksena aivan omaa luokkaansa. Kakkosena Desmond Wolfen Lariat, joka saa lähes samanlaisen reaktion aikaan. Pronssisijalle Hernandezin Border Toss, joka on aivan helkutin komea liike, etenkin isommalle miehelle tehtynä.

1. Pele Kick - AJ Styles
2. Lariat - Desmond Wolfe
3. Border Toss - Hernandez

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Get ready to fly... Kyllä AJ:n uusin theme on omaa luokkaansa. Se alkaa räjähtävästi, kuten hyvän themen pitääkin ja on vaan jotenkin niin mukaansa tempaava ja saa hyvän fiiliksen päälle. Beer Moneyn mainio tunnari hyvänä kakkosena ja kolmoseksi Zach Ryderin Radio. Mainioita teemoja kaikki, mutta kyllä AJ:n musiikki vaan on paras.

1. AJ Styles
2. Beer Money
3. Zach Ryder

10. Vuoden paluu
Näitä oli kolme kovaa. Ricky Steamboatin sensaatiomainen kuukauden stintti, Christianin paluu WWE:hen ja Danielsin paluu Danielsina. Steamboat oli mahtava, mutta lyhytikäisyyden vuoksi se sopii paremmin johonkin muuhun kategoriaan. Danielsin paluu "omana itsenään" tuotti myös upeita fiiliksiä, mutta ei kuitenkaan aivan pärjännyt Christianin WWE-comebackille. Se paluu, promo ja matsi(t) markittamaani Jack Swaggeria vastaan olivat kyllä WWE:n vuoden 2009 hienoimpia hetkiä.

1. Christian
2. Daniels
3. Ricky Steamboat

11. Vuoden "turn"
Tänä vuonna kyllä nähtiin hienoja turneja, mutta valitettavasti harva niistä johti mihinkään suurempaan hyvään. Matt Hardyn heelturn Rumblessa oli jotenkin ennalta-arvattava, CM Punkin käännös oli myös upea mutta myös ennalta-arvattava. Batistalla sama juttu, sitä olikin odotettu se 3-4 vuotta. Eli ääni menee Samoa Joen heelturnille Slammiversaryssa. Todellinen WTF-hetki, joka sai painimaailman hetkeksi sekaisin. Harmi vaan, että TNA:lla ei sitten Joen varalle suurempaa master plania ollut, vaan käännös tehtiin ilmeisesti pelkän shokeeramisen vuoksi. Siinä se kyllä onnistui ja oli kaiken kaikkiaan aivan uskomaton hetki. Parhaasta faceturnista vastasi Kurt Angle, mutta ei se millään muotoa pärjää Joen shokkiteolle Slammiversaryssa.

1. Samoa Joe
2. CM Punk
3. Kurt Angle

12. Vuoden segmentti
Kahden vaiheilla mennään. AJ Stylesin ja Stingin tunteikas promo, jossa Sting puhui lopettamassa olleen AJ:n pyörryksiin ja takaisiin painibisnekseen. Toisena vaihtoehtona Desmond Wolfen upea ja shokeeraava debyytti. Entten tentten...... joo. AJ:lle noita palkintoja on jo tähän mennessä jo useampi ropissut, joten kallistun Desmondin debyytin puoleen. Hetki, jota olin odottanut jo pitkän aikaa ja toteutus oli aivan upea, suorastaan herkistävä. WWE:n puolelta John Cenan ja Edgen " I hate you"-promo on omassa luokassaan.

1. Desmond Wolfen debyytti
2. Sting puhumassa AJ:n pyörryksiin
3. "I hate you"

13. Vuoden gimmick
Kovasti tekisi mieleni sanoa 'The Pope', mutta ei ehkä sittenkään vuoden paras ole. Kolme kovaa heeliä tulee mieleen: CM Punk, Chris Jericho ja Scott Steiner. Kaikki aivan loistavia, viihdyttäviä heelejä, mikä on ilmeisesti jonkinlainen kirosana nykyisessä painiskenessä. Tämä menee kyllä täysin kolikonheitoksi, mutta annetaan pytinki CM Punkille. Aivan hel-vetin mahtavaa työskentelyä Chick Magnetilta läpi vuoden, ja eritoten mainion Hardy-feudin aikana.

1. CM Punk
2. Chris Jericho
3. Scott Steiner

14. Vuoden manageri
öööö........annan ääneni Don Westille, vaikka ei hän erityisen hyvä ollutkaan. Tässä on vaan vaihtoehtoja niin kovin vähän. :(

1. Don West


Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
Kuka ei ole saanut foorumeilla ja muualla painifanien keskuudessa ansaitsemaansa arvostusta? Mieleen nousee The Miz, jota jotkut eivät vieläkään loistavista otteista huolimatta suostu hyväksymään vakavasti otettavana painijana. Toisena nimenä esiin nousee Matt Morgan, joka on aikuisten oikeasti kovan luokan tekijä kokoisekseen järkäleeksi, mutta edelleen häntä katsotaan kuin halpaa makkaraa. Ja kolmantena mieleen tulee Matt Hardy, jonka pihamaalle painifanit tuntuvat paskasäkkinsä nakkaavan, vaikka mies on suolet solmussakin hyviin otteisiin kyennyt. Jos tämän kolmikon johonkin järjestykseen heittäisi.

1. The Miz
2. Matt Morgan
3. Matt Hardy

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Tähän oli kyllä helppo keksiä ehdokkaita, mutta lopullista valintaa joutui miettimään hetken. Undertaker, Shawn Michaels ja John Morrison. Kehuja tälle kolmikolle sataa joka suunnalta. 'Taker ja Michaels ratsastavat vanhalla maineellaan, vaikka nykykunto on kehno ja Morrison taas saa kehuja pelkästään naamaansa näyttämällä. Päädyn The Undertakeriin, sillä hän on ollut Summerslam-paluunsa jälkeen umpisurkea ja umpitylsä, mutta vain aniharvat ovat tätä kyenneet myöntämään. Morrison on sentään otellut meneviä matseja viikottaisissa, mutta vuoden painijaksi äänestäminen.....huhhuh. Michaelskin on väläytellyt osaamistaan, mutta törkeän yliarvostettu hän on tänä päivänä.

1. The Undertaker
2. John Morrison
3. Shawn Michaels

17. Vuoden kehittynein painija
Viime vuonna pysti oli helppo sysätä The Mizille, tänäkin vuonna hän on ehdokas, mutta ehkä ei sittenkään ole kehittynyt enää niin hurjaa tahtia. Kofi Kingston taitaa tämän kisan viedä, ja hyvä vaihtoehto olisi hänkin, mutta Kofin kehitys on ollut enemmänkin hahmonkehitystä käsikirjoittajien toimesta kuin kehitystä kehä/mikkityöskentelyssä. Annan siis palkinnon Matt Morganille, joka oli vuoden alussa tylsän Abyssin tylsä joukkuekaveri, mutta Bound For Gloryn aikaan hänestä puhuttiin huomispäivän megatähtenä. Kehitystä on tapahtunut kehätyöskentelyssä ja vielä enemmän promoissa, elehdinnässä, ilmeissä ja kaikissa pikku asioissa, joilla on merkitystä. Edelleenkin kuulun Morgan-bandwagoniin.

1. Matt Morgan
2. Kofi Kingston
3. The Miz

18. Vuoden face
Tämä menee valovuoden erolla Georgian osavaltioon AJ Stylesille. Siinä kaverissa on vaan jotain sellaista, että häntä ei vaan pysty vihaamaan, eikä hänelle pysty toivomaan mitään pahaa. Täydellinen face, harva pystyy vetämään moista maitonaamaroolia saamatta aikaan ihottumaa meidän "viisaiden" smarkfanien orvaskesiin. Jeff Hardy oli myös loistava tänä vuonna, mutta ihan liikaa teinityttöjen/pikkulasten suosikkipoika. Kunniaa täytyy myös jakaa Beer Moneyn äijille, sekä totta kai DX:lle ja John Cenalle. On ne vaan kovia, ei mahda mitään.

1. AJ Styles
2. Jeff Hardy
3. Beer Money Inc.

19. Vuoden heel
Kolmen kauppa: Punk, Jericho ja Angle. CM Punk oli erilainen heel, hänen promonsa olivat aivan uniikkeja mainstream-painissa. Yleisöä mollattiin intellektuellilla tavalla. Jericho taasen on ollut uskomattoman inhottava limanuljaska läpi vuoden. Kuiva jäämies, mutta kuitenkin viihdyttävällä tavalla (vrt: Orton, Sheamus) Kurt Angle pystyi hämmästyttävällä tavalla keräämään heattia Mafian johtoheebona, vaikka joka ikinen Impact Zonen katsoja häntä taatusti heelaikoina arvostikin. On kyllä helvatan vaikea päätös, ja lotoksi menee taas, mutta näin tällä kertaa.

1. Kurt Angle
2. CM Punk
3. Chris Jericho

20. Vuoden selostaja
Mike Tenay on hyvä, ja ehkäpä asiantuntevin selostaja koskaan, mutta tunnelman luomisessa ei kyllä pärjää Jim Rossille. Sitten meillä on vielä nuorempaa polvea edustava Matt Striker, jonka selostus olikin yhteen aikaan yksi syy, miksi ECW:tä tuli ylipäätään katsottua. Niin, ja kunniaa pitää tietysti muistaa antaa myös ROH:in Dave Prazakille. Hitto kun menee vaikeaksi. No, pudotetaan JR nyt voittajan pallilta tänä vuonna, olihan hän poissakin aimo osan vuodesta. Eli Striker vai Prazak, Striker vai Prazak? Tekisi mieli jakaa palkinto näiden kahden näsäviisaan tyypin kesken, mutta sitä en voi tehdä.

1. Dave Prazak
2. Matt Striker
3. Jim Ross

21. Vuoden promottaja
Ei ole pulaa ehdokkaista, onneksi. Tittelin voisi sysätä helposti Kurt Anglelle, John Cenalle, Edgelle, CM Punkille tai vaikka Scott Steinerille tai Santino Marellalle. Joo-o, ehkäpä Punk ja Jericho olivat hiton hyviä, mutta silti WWE:n lapsiystävällisen linjan vuoksi vain harva heidän promoistaan jäi kunnolla mieleen. Sen sijaan Scott Steinerin promot ovat olleet hauskoja läpi vuoden, kertaakaan ei ole joutunut pettymään tai jäänyt haljua makua suuhun. Yliarvostusta ehkä, mutta ei tämä maailman vakavin asia ole, ja sydämellä pitää äänestää.

1. Scott Steiner
2. CM Punk
3. John Cena

22. Vuoden tulokas
Palkinnon saaja ei ollut kuvioissa kuin pari viimeistä kuukautta, mutta teki siinä ajassa lähtemättömän vaikutuksen, jota en unohda vasta kuin dementoituneena vanhuksena. Kyseessä on - luonnollisesti - Desmond Wolfe. Popea nyt ei voi tulokkaaksi luokitella, joten menköön säälisija sitten vaikka Drew McIntyrelle.

1. Desmond Wolfe
2. Drew McIntyre
3. David Hart Smith

23. Vuoden spotti
Näitäkin nähtiin. Abyss sytytettiin vain pari viikkoa sitten tuleen, ja Jeff loikki tikkailta kuin mikäkin mielipuoli. AJ Stylesin loikkaa Lockdownissa häkin katon läpi en ole unohtanut, enkä myöskään miehen hulluja hyppyjä Slammiversaryssa. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden, sitä ei voinut odottaa ja se oli totaalinen shokkihetki, joka sai arpailemaan vieläkö se on elossa? Puhun tietenkin Backlashista ja John Cenan saatanallisesta spottivalobumpista. Hui hemmetti. Suorastaan pelottava hetki.

1. John Cena + spottivalo
2. AJ Styles häkin katon läpi
3. Abyss ilmiliekeissä

24. Vuoden "mark out moment"
Vuosi sisälsi monia ikimuistoisia hetkiä. Desmond Wolfen debyytti oli mark out puhtaimmillaan, kuten siinä samassa tapahtunut Kurt Anglen faceturn. Yhtä vitun mark outia koko segmentti. CM Punkin salkun lunastus oli myös kova, kuten Jerichon & Edgen joukkuemestaruusvoitto. Mutta ehdottomasti kovimmat fiilikset sain No Surrenderin pääottelun lopputuloksesta, eli AJ Stylesin mestaruusvoitosta. Tuollaisten hetkien takia iso mieskin jaksaa aikuisella iällä katsoa vuodessa satoja tuntia painia.

1. AJ Stylesin mestaruusvoitto
2. Desmond Wolfen debyytti
3. Jerichon & Edgen tiimin synty

25. Vuoden tv-show
Hienoa, että tämäkin saatiin mukaan. :) FNS, Friday Night Smackdown oli huhtikuun lopusta syyskuun alkuun täyttä timanttia, se selviää vaikkapa TV-matsilistaa vilkuilemalla. Kenties parasta viikottaissettiä sitten vuoden 2002. Taso ei kuitenkaan pysynyt yllä. Sitä ennen oli kehnoa, ja sen jälkeen....siihen olen hieman jäävi kommentoimaan, mutta tuolle tasolle ollaan tuskin palattu. TNA iMPACT sen sijaan oli läpi vuoden todella viihdyttävä ja ennalta-arvaamaton show. Huonoissakin jaksoissa oli aina jonkin verran hyvää ja hyvät jaksot olivat sitten TODELLA hyviä. Helppo valinta loppujen lopuksi, vaikka SD laittoikin hieman kampoihin. Muillakin ohjelmilla oli hetkensä, mutta nämä kaksi olivat tänä vuonna ylivoimaisia.

1. iMPACT
2. SmackDown
3. RAW/ROH

26. Vuoden tv-matsi
Tämä onkin tullut perusteellisesti mietittyä, sillä ennen joulun pyhiä poltin DVD:lle tämän vuoden kovimmat TV-matsit ja katselin ne uudelleen, tuoreessa muistissa siis ovat. Vaihtoehtoja olisi tosiaan vaikka millä mitalla, mutta jälleen kerran sydämen äänellä äänestetään.

1. AJ Styles VS. Kurt Angle - Super iMPACT 15.10
2. Chris Hero VS. KENTA - ROH 12.10
3. Jack Swagger VS. Christian - ECW 24.2

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
Vastaukseni tähän on TNA, mutta valinta ei ole niin ilmiselvä kuin kaikki luulevat. WWE oli edellä kesään - itse asiassa syksyyn asti - mutta sen jälkeen sitten tapahtui totaalinen tylsistyminen tuotteeseen ja samalla TNA alkoi pushata suosikkejani kuten AJ Stylesia, Danielsia, Samoa Joeta, Matt Morgania ja Desmond Wolfea, kun WWE junnasi paikallaan. Impact oli läpi vuoden viihdyttävä ohjelma, ja parhaat PPV:t TNA:lta olivat sitten todella timanttisia. Puhumattakaan asenteesta, jota rated-PG WWE:ltä valitettavasti uupuu.

1. TNA
2. WWE
3. ROH

28. Vuoden stable
Oikeita stableja ei tänä vuonna tosiaan ollut kuin kaksi: Main Event Mafia ja World Elite. Toinen koostui jobbereista ja midcardereista, toinen entisistä maailmanmestareista ja legendoista. Ei vaikea valinta. WWE:n varteenotettavin "stable" taisi olla liitoksistaan koko ajan natissut Legacy, joten kovin vahvasti ei sillä saralla mennyt. MEM sentään oli kunnon voimaryhmä, vaikka bookkaus olisi toki voinut olla parempaakin.

1. Main Event Mafia
2. World Elite
3. Legacy

29. Vuoden tag team
WWE:n puolella hyvin hiljaista, ainoastaan Jerichon ja Show'n tiimi voisi olla ehdokas, mutta ei sillä siltikään ole mitään sanomista kilpailijan arsenaalin kanssa. Ehdokkaita löytyy. Edelleen viihdyttäviin otteisiin kyennyt Team 3D, energiset konetuliaseet, Britti-Invaasio, mutta yksi nousee ylitse muiden, kyllä te tiedätte.

BEER!!!

MONEY!!!!!

Helppo valinta. Roode & Storm kuuluvat kumpikin suosikkeihini, mahtavia painijoita molemmat. Lisäksi gimmick puree kuin häkä, tasokkaita matseja löytyy pitkä liuta ja tiimi oli kasassa koko kalenterivuoden. Ilman Edgen loukkaantumista tätä olisi ehkä joutunut jopa miettimään, nyt tämä oli yksi helpoimmista valinnoista koko Awardseissa.

1. Beer Money Inc.
2. Motor City Machine Guns
3. Chris Jericho & The Big Show

30. Vuoden naispainija
Vaihtoehtoja nyt ei mielin määrin ole, mutta kaksi nimeä nousee helposti ylitse muiden. Alissa Flash ja Sarita. Nämä kaksi neitoa varastivat show'n totaalisesti eräässä heinäkuisessa Impactissa, oli suorastaan hämmentävää katsoa niin tasokasta naisten painia. En tiedä onko tämä nyt kapinahenkeä valtavirtaa vastaan vai mitä, mutta itse olen nauttinut Saritan setistä enemmän kuin Alissan vastaavasta, joten ääni sinne. Hamada on varmaan hyvä painija, mutta ei vaan jotenkin nappaa. WWE:n puolelta pirtein neitokainen on ollut Mickie James, harmi ettei Gail Kim ole saanut mitään näkyvyyttä. :/

1. Sarita
2. Alissa Flash
3. Mickie James

31. Vuoden feudi
Mitä selailin noita aikaisempia vastauksia, niin kukaan ei ole tainnut vielä mainita Kurt Anglen ja Matt Morganin feudia? Setä sanoo, että tätä ei sovi unohtaa. Oikeasti pirun hyvin ja maltilla rakennettu feudi, joka viikko viikolta muuttui vain mielenkiintoisemmaksi kaikkien erilaisten käänteiden kautta. Aluksi Morgan vain halusi olla osana Mafiaa ja nuoleskeli Anglea, kunnes päivä päivältä suhde muuttui yhä enemmän kilpailuhenkisemmäksi ja kuviota buildattiin aivan uskomattoman tasokkaasti kohti loppuhuipennusta. Miehet vetivätkin BFG:ssa hyvän matsin, mutta kunnon kliimaksi tältä jäi silti uupumaan. Jos se oltaisi nähty, löytyisi tämä varmaan monen muunkin listalta. Toisaalta jos pitää valita, Angle/Morgan vai Angle/Nigel, niin ei se vaikea valinta ole. Kliimaksin puuttumisesta huolimatta hiton kova feudi, joka nosti Morganin tähdeksi. Ei tämä kuitenkaan vuoden kovinta settiä ollut. Totuuden nimissä se palkinto on lähetettävä Connecticutin suuntaan Jeff Hardylle ja CM Punkille. Matsit ehkä olivat pettymyksiä, mutta storyline ja se, kuinka Punkista tehtiin hetkeksi megaheel superface-Hardyn kustannuksella oli suoranaista taidetta, ei voi kuin kunnioittaa ja ihmetellä miten se voitiin kusta. Sanoisin, että feudi oli erilaisuudessaan jopa parempi kuin vuonna 2008 kovasti ylistetty Jericho VS. Michaels. Muita mielenkiintoisia kuvioita olivat Mysterion ja Jerichon kärhämät sekä loppuvuoden "best friends turned foes"-kuvio AJ:n ja Danielsin välillä.

1. Jeff Hardy-CM Punk
2. Matt Morgan-Kurt Angle
3. Chris Jericho-Rey Mysterio

32. Vuoden PPV/show
Tätä kysymystä on tullut melko laajasti käsiteltyä PPV Rankingissa, joten nyt vaan lyhyesti. Turning Point. Kaksi sensaatiomaisen hyvää pääottelua, ja varsin väkevä undercard. 8 matsia, joista yksikään ei pettänyt ja suurin osa ylitti heittämällä odotukset. Vuoden toiseksi paras show oli Slammiversary ja kolmanneksi paras No Way Out. Lisää mietteitä tosiaan PPV Rankingista.

1. TNA - Turning Point
2. TNA - Slammiversary
3. WWE - No Way Out

33. Vuoden ottelu
Nyt kun kaikki MOTYC-arvoiset matsit ovat tältä vuodelta kasassa, niin pitää tosissaan arkistoida ja katsella uudestaan. Oikeastaan olisi viisaampaa vastata tähän vasta sen jälkeen, mutta tuskinpa mielipide muuttuisi siitä huolimatta. Vuoden matsi-tittelin heitän mielipiteet jakaneelle Turning Pointin 3-Waylle. Kakkosena sitten WrestleManian eeppinen Michaels VS. Undertaker, mutta kyllä tuo TP:n matsi oli vaan niin paljon vauhdikkaampi, innovatiivisempi, jännittävämpi ja huikeampi etten voi tätä asiaa toisin nähdä. Pronssisijalle heitetään sitten tuoretta kamaa, eli Danielsin ja Stylesin kohtaaminen Final Resolutionista. Nyt on kyllä pakko mainita vähän usempi kuin 3 parasta matsia.

1. AJ Styles VS. Samoa Joe VS. Daniels, Turning Point
2. Shawn Michaels VS. The Undertaker, WrestleMania
3. AJ Styles VS. Daniels, Final Resolution
4. Mick Foley VS. Jeff Jarrett VS. Samoa Joe VS. AJ Styles VS. Kurt Angle Slammiversary
5. Desmond Wolfe VS. Kurt Angle, Turning Point
6. John Cena VS. Edge, Backlash

34. Vuoden painija
Kolmen ja puolen tunnin kirjoittamisen jälkeen the big one. 8) Ehdokkaita minulla on kuutisen kappaletta, joista muutama sananen.

Alkuperäinen lista näytti suunnilleen tältä:
Rey Mysterio
Chris Jericho
Kurt Angle
AJ Styles
Christian
CM Punk

Rey Mysterio oli tänä vuonna vanhana rampana ukkona kenties parempi kuin ikinä. Ei hänellä enää nuoruusvuosiensa vauhtia ollut mukana, mutta tänä vuonna kehässä ei ollutkaan enää se ylienerginen lentokone vaan täysipainoinen painija. Mahtava blendaus high flyingia ja perinteistä WWE-painia. Henkeäsalpaava suoritus Elimination Chamberissa helmikuussa, ja kuka voisi unohtaa upean Jericho-feudin? Loistavan ottelusarjan jälkeenkin hyvää settiä esim. Morrisonin ja jopa Batistan kanssa. Aivan äärettömän kova vuosi, ottaen vielä huomioon miehen terveydentilan.

Chris Jericho oli uskomaton. Alkuvuodesta hän kantoi yksinään feudin legendoja vastaan läpi, ja otteli mainion matsin Ricky f'n Steamboatia vastaan. Kesällä Jericho sitten nosti Reyn kanssa IC-tittelin korkeimpaan arvoonsa sitten 90-luvun, ja päästyään tästä hän teki saman tempun joukkuemestaruuksille kankean partnerinsa Big Show'n kanssa. Siinä sivussa pelastui myös Big Show'n ura, ainakin minun silmissäni. Jericho ja Jericho yksinään nosti tänä vuonna IC-tittelin uusiin korkeuksiin ja on syyllinen siihen, miksi tällä hetkellä joukkuemestaruudet merkkaavat enemmän kuin WWE-mestaruus. Tähän kun lisätään mainiot promot ja kaikki muu, on Jericho vahva voittajaehdokas.

Kurt Anglea ei voi tänäkään vuonna olankohautuksella ohittaa. Huolimatta siitä, että suuren osan vuodesta Angle otteli TNA:n pappaketjua vastaan pääasiassa monen miehen sekamelskaotteluissa, jäi tästäkin vuodesta käteen vaikka mitä. Upea matsi Jeff Jarrettia vastaan heti vuoden alussa, hieno Lockdown-häkkimatsi, Slammiversary-klassikko, Morgan-feudi, matsi AJ:ta vastaan Impactissa ja päällimmäisenä tietysti kaksi klassikkoa Desmond Wolfea vastaan. Miehen PPV-matsien keskiarvo oli huikea 3,77 huolimatta kaiken maailman Sting-Foley-Jarrett matseista. Se on mieletöntä jos mikä.

AJ Styles oli lempinimensä veroisesti ilmiömäinen. Alkuvuosi kului pienemmissä kuvioissa epäkiinnostavien kevinnashien ja bookertiiden kanssa, ja heistäkin AJ repi hyvää settiä irti. Lockdownin ja Slammiversaryn monen miehen matseissa AJ loisti, kuten No Surrenderissa jossa lopultakin voitti ansaitsemansa mestaruuden. Sen jälkeen onkin putkahtanut ulos neljä klassikkoa: Anglea vastaan Impactissa, Sting BFG:ssa, 3-way Turning Pointissa ja tuoreimpana Final Resolution Danielsin kanssa. Jos Hogan ja Jarrett pitävät likaiset näppinsä erossa AJ:sta, tästä mestaruuskaudesta tulee aivan järjettömän kova painillisesti, aivan järjetön.

Christian on kannatellut kokonaista brändiä harteillaan menestyksekkäästi. Takana on iso kasa hyviä TV-matseja, loistava feudi Jack Swaggeria vastaan, jopa Tommy Dreamer näytti tähdeltä Krisseä vastaan. Senkin jälkeen on tullut kovaa settiä Zach Ryderin, William Regalin ja viimemmäksi Shelton Benjaminin kanssa. Jos Christian ei ole ehdokas vuoden painijaksi, niin ei sitten kukaan.

Sitten meillä on CM Punk, joka on ehkä heikoimmilla vesillä kuusikosta, mutta hänet pitää mainita. Alkuvuosi oli aika mitäänsanomatonta, vaikka muutama hieno matsi vyölle jäikin. Päällimmäisenä tietysti Manian MITB. Punk ei ehkä otellut koko vuonna yhtään varsinaista klassikkoa, mutta taso oli kova läpi vuoden ja kesällä tapahtunut heelturn oli ultimaalisen upea. Lisäksi mikissä Punk on ollut lähes omaa luokkaansa, ei häntäkään voi niin vain sivuuttaa.

Suuren päätöksen aika.....

Lopulta jouduin tylysti pudottamaan neljä loistavaa kaveria ulos kisasta. Mysterion, Anglen, Christianin ja Punkin.

Jäljelle jäi enää kaksi, joiden välillä päätöksen tein. Chris Jericho ja AJ Styles. Valinta ei ollut helppo, mutta en minä yöuniani sen takia menettänyt. Vuoden painija 2009 on.....

AJ Styles!
- kantoi Booker T:n ja Kevin Nashin kaltaiset "taiturit" hyviin matseihin
- ei pettänyt vuoden aikana kertaakaan
- loisti monen miehen otteluissa
- suurin face maapallon päällä
- mielettömän kova mestaruuskausi tähän mennessä.

1. AJ Styles
2. Chris Jericho
3. Kurt Angle
4. Christian
5. Rey Mysterio
6. CM Punk

Eiköhän siinä ole perusteluja kerrakseen ja on aika paketoida Awardsit tältä vuodelta! Huhhuh. Tämä on kuin joulu konsanaan. Sitä odottaa ja odottaa, mutta ei kuitenkaan jaksaisi kuin kerran vuodessa. Kiitokset enskalla ja vähän myös Supermacille mainion avauksen luomisesta vielä kerran. :)

Crap
1. Vuoden huonoin painija
Loppujen lopuksi tämä oli varsin onnistunut vuosi kahdelle isolle organisaatiolle, mutta kyllä joka vuodelle väistämättä niitä häpeäpilkkujakin löytyy. Vuoden jokainen roskasäkki kulkee ainakin omasta mielestäni painillisesti melko lailla samalla viivalla, joten heitänpä tähän kohtaan Cody Deanerin, joka olemattomien painitaitojen lisäksi omasi aivan hirvittävän gimmickin. Myös Bella Twinsit ansaitsevat erityismaininnan tässä sarakkeessa.

2. Vuoden huonoin feudi Tämän feudin huonoudesta saamme kiittää täysin WWE'n PG-ikärajoitusta, sillä vaikka tästä kuinka yritettiin rakentaa henkilökohtaiselta tuntuvaa feudia, ei tästä sen puuttuvan särmän takia saatu mitenkään uskottavaa Wrestlemania-Rivalrya. Puhun siis alkuvuodesta rakennellusta Orton vs Triple H/McMahon Familyn feudista, jota ei oltaisi voitu enää pahemmin mennä sössimään, ottaen vielä huomioon että kyseessä oli WM'ään johtava feudi.

3. Vuoden huonoin ottelu
Tähän on itse asiassa melko vaikeaa vastata, sillä kelausnappia tulee käytettyä lähes aina, jos tiedän varmuudella että crappia on luvassa vaikkapa Beautiful Peoplen muodossa (neitojen entrance tulee kyllä poikkeuksetta katsottua), joten sitä tiettyä pohjanoteerausta tältä vuodelta on kyllä mahdottoman vaikea mennä nimeämään. Nimettäköön nyt vaikkapa Hornswogglen ja Chavon ottelusarja, jota suunnittelin laittaa tuohon edelliseen kohtaan, mutta lopulta päädyin mihin päädyin, sillä onhan tämä feudin tapainen selvästi ajanut asiansa viikosta toiseen: Naurattanut 8-vuotiaita ja vihastuttanut 20-vuotiaita.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Tony Atlas höhöttämässä Washingtonin puujalkavitseille oli syy, jonka takia lopetin ECW'n katsomisen kokonaan pari kuukautta sitten. Aluksi homma pysyi vielä jotenkin hanskassa, mutta vähän myöhemmin heräsi kysymys: Mitä tekemistä tällä on wrestlingin kanssa? Tämä "palkinto" menee siis ilman epäilyksen häivää Abraham Washington Show'lle.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Hernandez ja Matt Morgan olivat kovassa nosteessa loppuvuodesta, mutta Bound For Gloryn jälkeen ovat pyörineet midcardin kahinoissa 6-miehen joukkuekahinoissa sun muualla. Toivottavasti TNA saa toisen viikottaisen, jotta nämä kaksi muiden muassa saisivat jälleen näkyvyyttä suuremmissakin kuvioissa, sillä yksi viikottainen on aivan liian vähän antamaan näkyvyyttä kaikille sitä ansaitseville.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Horswogglen tunnari pistää poikkeuksetta oksennusrefleksin päälle, ei voi muuta sanoa.

7. Vuoden huonoin gimmick
Cody Deanerin tuolla aiemmin jo ehdin mainitakin, mutta myös Slam Master J, Luke Gallows sekä Vladimir Kozlov neukkupromoineen olivat vahvoja ehdokkaita tähän kohtaan.

Pronssi:
8. Vuoden lopetusliike
Vihdoinkin helppo valinta, on se Ted DiBiasen suorittama tyylipuhdas Dream Street vain joka kerta yhtä hienoa katseltavaa. Myös Beer Moneyn yhteinen finisher DWI on kerrassaan kaunista katsottavaa ja on vähintäänkin mainitsemisen arvoinen.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Vaikea valinta, mutta erityisesti AJ Stylesin Get Ready To Fly!-theme saa joka kerta kylmät väreet virtaamaan selkäpiitä pitkin.

10. Vuoden paluu
Mitään erityisen ikimuistoisia comebackeja emme saaneet tänä vuonna kokea, mutta olihan Christopher Danielsin paluu Frontlinen joukkueeseen Lockdownissa oikein hieno hetki, vaikka en miehen suureksi faniksi olekaan koskaan tunnustautunut.

11. Vuoden "turn"
Tämän olisin mieluusti voinut laittaa myös vuoden parhaaksi bookkauspäätökseksi, mikäli sellainen olisi tässä lomakkeessa vain ollut. Puhun siis tietenkin Christopher Danielsin tyylikkäästi eteenpäin viety heelturn, joka onkin tehnyt miehestä yhden mielenkiintoisimmista hahmoista koko mainstream-painissa. Myös Popen faceturn oli vahva ehdokas vuoden turnille, sen verran vakuuttavasti osaa mies promottaa.

12. Vuoden segmentti
Tätä ei tarvinnut kauaa miettiä, kyllä Edgen aidolla tunteella vedetty "I Hate You"-promottelu Cenan kanssa vei ylivoimaisesti tämän palkinnon. Myös Foleyn segmentit Stingin kanssa ovat jääneet hyvin mieleen, mutta jäävät kyllä selkeästi hopeasijalle tällä kertaa.

13. Vuoden gimmick D'Angelo Dineron gimmickiä ei oltaisi voitu antaa pätevämmälle tähdelle, mies saa yleisön syömään kädestään vain muutamalla eleellä tai catchphrasen heittämisellä. Onnistuneimpia gimmickejä miesmuistiin.

14. Vuoden manageri
Jaa-a, tänä vuonna ei tällä puolella tosiaan olla kovin vahvoilla menty, mutta ainakin Don West toi ilahduttavan paljon lisäväriä Amazing Redin melko yksipuoliselle hahmolle.

Hopea:
15. Vuoden aliarvostetuin painija
Kyllä Sheamusta on täällä menty sorsimaan aivan liikaa, kyllä hän hommansa osaa ja on kehän puolellakin ihan viihdyttävä. Miehen mestaruuskausi on loppujen lopuksi tarjonnut oikein mukavaa vaihtelua jokapäiväisiin Cenoihin ja Ortoneihin verrattuna, eikä mistään greeniydestä ole ollut tietoakaan.

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Erityisesti nuorista tähdistä näitä riittää, erityisesti Matt Morgania on tälläkin laudalla kuvailtu lähes kuvottavan paljon erilaisilla ylistyssanoilla, jollaisia hän ei todellakaan ole ansainnut. Mitä hänellä on mitä muilla isoilla painijoilla ei olisi? Myöskin mukavärikäs Dolph Ziggler on saanut aivan liian paljon kehuja, vaikka onkin muutamia hyviäkin matseja vedellyt Mysterion ja Morrisonin kanssa.

17. Vuoden kehittynein painija
Muitta mutkitta annan Mizille tämän. En ole koskaan pitänyt miestä mitenkään huonona painijana tai esiintyjänä, mutta kyllä miehen siirto Raw'hon ja feudi Cenan kanssa on nostanut hänestä esiin todellisia supertähden piirteitä.

18. Vuoden face
Vuosi on ollut täynnä hyviä ja tasaisia face-suorituksia, mutta kyllä AJ Stylesin rooli TNA'n oikeamielisenä hyviksenä (kuitenkaan faneja liiaksi nuoleskelematta) on mennyt erityisen nappiin, Jeff Hardy ja John Cena hyvinä kakkosina.

19. Vuoden heel
Kesti kyllä aimo tovin "tottua" Kurt Anglen face-rooliin niin hemmetin uskottavan heel-kauden jälkeen, jollaista hän MEM-aikanaan veti. Myös Jerichoa ja CM Punkia aluksi kaavailin tähän, mutta heidän roolinsa ovat viime kuukaudet junnanneet niin pahasti paikoillaan, etten voisi edes harkita heille tätä pystiä.

20. Vuoden selostaja
Tazz näyttää löytäneen kosolti uutta intoa selostamiseen vaihdettuaan maisemaa WWE'stä TNA'han. Mies heittää tasaisen laadukasta ja asiantuntevaa tarinaa sekä repeämisiä aiheuttavia heittoja. Propsit myös Tazzin selostuspartnerille, miesten "kemiat" pelaavat erittäin hyvin yhteen.

21. Vuoden promottaja
On todella harmillista, että Edge meni loukkaantumaan, sillä hänen tiiminsä Chris Jerichon kanssa olisi takuulla saanut aikaan hyvien matsien lisäksi myös ikimuistoisia promoja. Edge oli lähes puolet koko vuodesta sairasvuoteella, joten kaipa voitto on sitten annettava Jericholle, vaikka hänenkin promoista on se suurin viehätys jo mennytkin. JBL'lle olisin halunnut mieluusti tämän palkinnon antaa, mutta oli valitettavasti tänä vuonna tämä promojumala niin vähän aikaa maisemissa, että ei hän palkintoa tällä kertaa ansaitse.

22. Vuoden tulokas
Olihan noita komeita debyyttejä tänä vuonna kosolti, mutta tällä kertaa yksi on reilusti yli muiden, Desmond Wolfe nimittäin. Mies on saanut lyhyessä ajassa saanut junnattua itsensä jo yhdeksi TNA'n kovimmista (itse ainakin laskisin hänet jo Main-Eventteriksi) nimistä, ja en näkisi yhtään pahana, vaikka hänelle lähiaikoina suvaittaisiin vaikka lyhyt tai mikä ettei vähän pidempikin reign TNA'n maailmanmestarina.

23. Vuoden spotti
Tämä vuosi ei mitään erityisen tyylikkäitä spotteja tarjonnut (Abyssin iänikuiset nastapöytäbumpitkin alkoivat maistua puulta aikapäiviä sitten), mutta kyllä helposti mieleenpainuvimmaksi voisin nimetä Big Show'n Cenalle suorittaman chokeslamin valonheittimeen Backlashista. Koko Cenan ja Edgen ottelussa oli todellista taistelun makua ja kyseinen bumppi vielä kruunasi koko hoidon. Hienoa, WWE!

24. Vuoden "mark out moment"
Kyllä kaikkien aikojen suosikkipainijani AJ Stylesin mestaruusvoitto No Surrenderissa aiheutti sellaisen tunteenpurkauksen allekirjoittaneessa, etten muista mitään yhtä hienoa tunnetta wrestlingissä sitten Eddie Guerreron mestaruusvoiton Brock Lesnarista.

25. Vuoden tv-show
TNA'n Impactia tuli koko vuoden jokaisella viikolla odotettua kieli pitkällään, vaikka eiväthän tietenkään kaikki Impactit olekaan mitään suurta herkkua tarjonneet. WWE'n show't ovat olleet sen verran värittömiä, että kakkossijan voin ihan hyvin antaa vaikkapa ROH'n viikottaiselle, joka on tullut joka kerta sentään katsottua alusta loppuun ihan kohtalaisella mielenkiinnolla.

26. Vuoden tv-matsi
What tosiaan saikin koottua todella tyylikkään listan noista tv-matseista, mutta listan sen kummempaa selailua voin ihan suoralta kädeltä nimetä AJ Stylesin ja Kurt Anglen kaksintaistelun BFG'tä edeltäneestä erikois-Impactista. Mittelö oli ilman muuta koko vuoden parhaimmistoa ja ohitti ainakin omissa kirjoissani myös useat PPV'iden MOTY-ehdokkaat.

Kulta:
27. Vuoden promootio
TNA ei tänä vuonna jättänyt WWE'lle pienintäkään saumaa mitä tulee painin laatuun ja viihdyttävyyteen. Vaikka TNA'lla alkuvuodesta jonkinasteista hapuilua PPV'iden puolella olikin, korvasi promootio virheensä timantinkovilla Impacteilla. Loppuavuotta päin tultaessa TNA paransi otteitaan myös PPV'issä, joka vahvisti vielä entisestään lafkan hyvin ansaittua mainetta tämän hetken kovimpana ja mielenkiintoisimpana showpainiorganisaationa.

28. Vuoden stable
Main Event Mafialle tekisi tämä palkinto kovasti mieli antaa (olihan tämä oikeastaan ainoa kunnon stable tänä vuonna), mutta valitettavasti muutaman ryhmässä esiintyvän painijan ärsyttävyys saa katseeni kohoamaan The Legacyn puoleen, joista erityisesti Rhodes ja DiBiase saivat erityisesti tuotua esille parhaat puolensa muunmuassa komeassa Breaking Pointin ottelussaan DX'ää vastaan.

29. Vuoden tag team
Team 3D tuotti tasaisen hyviä joukkuematseja koko vuoden ajan niin Jenkkilän, kuin Japaninkin puolella. Top-50 topicissa miesten suuruutta olenkin tainnut jo korostaa ihan riittävästi. Kyllä Motor City Machine Guns hyvän hopeasijan tässä saa, ja Beer Money on sitten pronssisijalla, hienoja matseja täynnä olleen vuoden ovat kumpikin joukkue saaneet aikaan.

30. Vuoden naispainija
Naisten painia en oikeastaan seuraa, mutta sanotaan nyt sitten vaikka TNA'n Sarita, joka on pitkin vuotta vetänyt oikeinkin mukavia matseja partnerinsa Wilden kanssa. Hänen kaltaisistaan on todellista pulaa WWE'n puolella.

31. Vuoden feudi
Tänä vuonna ei millään erityisen ikimuistoisilla feudeilla päästy herkuttelemaan, mutta kyllä Cenan ja Edgen Backlashiin johtanut feudi, joka kaikessa lyhyydessäänkin saavutti erinomaisesti tavoitteensa aidosti henkilökohtaisena rivalryna.

32. Vuoden PPV/show
Nyt pisti muuten todella pahan. Siinä missä WWE tuotti kehnohkoja viikottaisia, sai se yleensä aikaan vähintäänkin kelpoja PPV'itä, mutta vaikka TNA'lla ei ollut aluksi tapana erityisen hyviä maksutapahtumia saada aikaan, nosti promootio loppuavuotta kohden suuresti osakkeitaan ja täten annankin muitta mutkitta tämän palkinnon TNA'n Turning Point 2009'lle, joka sisälsi kokonaista 2 MOTYC-tasoista matsia ja alakorttikin sai hoidettua asiansa ihan kiitettävästi.

33. Vuoden ottelu
Vaikka Desmond Wolfen ja Anglen ensimmäinen PPV-matsi sai paljon ruusuja, vielä enemmän ruusuja annan miesten 3-Degrees Of Pain-uusintaottelulle Final Resolutionista, joka ei totta puhuen painillisesti kovinkaan miesten edellisestä mittelöstä eronnut, vaan tässä kohtaa Desmondin hahmolle oltiin ehditty antaa roimasti lisää syvyyttä, joka lisäsi matsin "veren maku suussa"-fiilistä ja näin ollen paransi myös matsin arvosanaa aavituksen verran.

34. Vuoden painija
John Cena todisti kyllä tänä vuonna aivan jokaiselle, minkä takia hänelle on suotu paikka WWE'n ehdottomana ykkösnimenä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mies on koko vuoden vetänyt yllättävän hyviä otteluita koko vuoden ajan, saanut aikaan ikimuistoisia promoja ja feudeja esimerkiksi Edgen ja Mizin kanssa ja osoittanut ennennäkemättömän aitoa rakkautta ja intohimoa lajia kohtaan. Vihaatte tai rakastatte, Cena on enemmän kuin ansainnut paikkansa tämän hetken suurimpana nimenä tämän päivän urheiluviihteessä.

Crap

1. Vuoden huonoin painija
- Adam Pearce. Se vähäinen materiaali, mitä kehässä häneltä näin, oli suht kuraa. Mutta enemmänkin tähän valintaan vaikutti köysien ulkopuolella tapahtunut. Oikeasti, mitä ihmettä ROH? Adam Pearcelle buukkausvastuu, ei luoja. Sen voin sanoa, että kaikesta huolimatta ROH tarjosi upeita matseja, mutta kun oltiin tyvestä puuhun noustu, niin Pearce tiputti kaiken alas taas idioottimaisella buukkauksella. ROHn syöpä.

2. Vuoden huonoin feudi
- Chavo Guerrero vs. Hornswoggle. Aivosoluja tappanut feudi, jota ei nähtävästi vieläkään ole osattu lopettaa. Turhaakin turhempi feudi, jolla ei ole ollut mitään annettavaa alusta alkaenkaan. Chavon over on pohjalukemissa ja Hornswoggle saisi vaikka botchata sen kauhean Top Rope Splashinsa, että saisi sen vaikka sairaslomalle, jos ei muuta.

3. Vuoden huonoin ottelu
- Austin Aries vs. Tyler Black @ Final Battle 2009. Kaikki oleellinen matsista kerrottu jo Final Battle topicissa, sieltä vaan lukemaan meikäläisen angst. Typerää toimintaa ROHlta... Yksi odotetuin ottelu minun kirjoissani, mutta ei niin ei.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
- Buckle up, Teddy!. Kyseessä siis Undertakerin ja Teddy Longin välinen limusiinikohtaus Screwjob part 2sen ajoilta. Ei siinä, tämä oli komedia-arvoltaan 10+ ja niin edelleen, mutta kun tiesi, että tämän tarkoitus oli edistää feudia ja saada Undertaker näyttämään pelottavalta ja uhkaavalta entistä enemmän niin... :D

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
- Screwjob part 2 / CM Punkin pushin raiskaus part 2. Nämä liittäisin yhteen, sillä kaikki alkoi tuosta Screwjobista. Idea oli mainio, yksi nerokkaimpia vähään aikaan WWEssä ja se tuli puun takaa. Mutta niin vain onnistui WWE taas pilaamaan kaiken typerällä buukkauksellaan. Vaikka Long teki sen pakon alla, olisi hänestä voinut muovailla loistavan heelin, kun katsojatkin jo vihasivat häntä. Idea kuitenkin heitettiin roskakoriin viimeistään siinä vaiheessa, kun Punk pudotti mestaruuden 'Takerille ja koko Screwjob unohdettiin tyystin. Ei ole McMahonin osuudesta kuvioon kuultu myöskään ja missä on CM Punk? Midcardissa, aivan. Ei näin.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
- Finlay / Hornswoggle. Tilulilulitilulilii aaaaargh. Ärsyttävää tiluliitä, kunnon babyface musiikkia, joka ei sovi varsinkaan Finlaylle sitten ollenkaan. Mies heeliksi, kiitos. Ja theme vaihtoon.

7. Vuoden huonoin gimmick
- Tyler Reks. Surffari... täh? WWE taas tehny sellaisen einstein-päätöksen että ei hyvää päivää. Reks muutenkin on väritön, kuin somppu yössä, mutta tämä gimmick ei todellakaan parantanut asiaa, vei koko miestä alaspäin.

Pronssi:

8. Vuoden lopetusliike
- Gutwrench Powerbomb by Jack Swagger & Erick Stevens. Upea liike, joka lähestulkoon aina näyttää tehokkaalta ja overilta. Se kun pamahtaa, niin tietää, että jos vastustaja vielä olkapäänsä matosta nostaa, niin on kyseessä kova äijä.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
- KENTAn theme. Vaikka en mikään rap/hip hop musiikin ystävä olekaan, niin aina kun tämä parempi versio Mysterion WCW aikaisesta themestä pärähtää soimaan, niin tietää että kohta on luvassa loistava painiottelu, sillä eihän KENTA huonoa ottelua paini. Tarttuva ja iskevä kipale.

10. Vuoden paluu
- Christian. Eipä näitä kovin montaa ole tänä vuonna nähty, mutta Christianin paluu oli ihan yllättävä, joskin aika huonosti toteutettu, niin ääni sille.

11. Vuoden "turn"
- CM Punk. Tätä rakennettiin hienosti hyvällä buukkauksella. Facesta tweeneriksi ja pian alkoi yleisö kääntymään Punkia vastaan, kunnes lopullinen niitti tuli Hardy beatdownin jälkeen. Punk veti roolinsa täydellisesti, isot hatunnostot hänelle, ei turhaan WWEn paras painija ollut tänä vuonna. Harmi että piti mies sitten jälleen kerran raiskata ja tiputtaa alas cardissa.

12. Vuoden segmentti
- I Hate You. Tässä oli sitä tunnetta. Promojumala Edge veti aivan täydellisen suorituksen, eikä Cenakaan huono ollut, ei todellakaan. Edge kuitenkin varasti shown intensiivisellä, tunteikkaalla promottelullaan ja tämä jäi hyvin mieleen. Hieno segmentti, hyvä feudi.

13. Vuoden gimmick
- 'The Greatest Man That Ever Lived' Austin Aries. Tämä gimmick sopii kuin nyrkki silmään Ariekselle ja sitä varmaan moni katsomosta haluaisikin tehdä, pamauttaa tätä naamaan sen mitä vain kädestä lähtee. Gimmickin ja turnin avulla, vaikka se aika WTF huonolla tavalla olikin, auttoivat Ariesta puhkeamaan tänä vuonna kukkaansa. Ja Arieshan nyt on Jumala, Greatest Man That Ever Lived.

14. Vuoden manageri
- Oliko näitä?

Hopea:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
- Chris Masters. Mielestäni mies ei ole saanut missään sitä huomiota, minkä mielestäni ansaitsee. Ehkä hän ei ole maailman paras painija, ehkä hän ei omaa jumalallisia promotaitoja, mutta mies on kehittynyt valtavasti sitten viime runinsa. Ja look on tällä vielä nuorella miehellä kunnossa. Ihmetyttää vain, että miksi Mastersia pidetään tylsänä ja värittömänä. On hänellä kehäkarismaa ja ne promotaidot ovat kohtalaiset, joten mikä mättää?

16. Vuoden yliarvostetuin painija
- Hernandez. Kaveri osaa loikata köysien yli, jee? Mitä muuta hän osaa? Niin, brawlata uuvuttavasti katsojan kannalta ja aina kun miestä kehässä katson, en saa yhtään mitään fiiliksiä nousemaan pintaan. Kaveri ei vain jotenkin sysytä kehässä, ei ole sitä tunnetta. Turhan yliarvostettu, kun ei edes mikissäkään sen kummemmin loista.

17. Vuoden kehittynein painija
- Davey Richards. Pojasta kasvoi mies. Vuoden mölliturpa, Riku puhkesi kyllä kukkaansa tänä vuonna. Liuta upeita matseja, vuoden paras joukkue Edwardsin kanssa, joka hallitsi ROHn joukkuedivisioonaa koko vuoden. Kehittynyt niin kehäotteissa, kuin myös esiintymisessä, löytänyt sisäisen karismansa. Tätä miestä rakastaa vihata, loistava heel, mitä tulee katsojien ärsyttämiseen. Ja jos taas katsojat heittävät jotain takaisin niin Richards will whoop their asses. 8)

18. Vuoden face
- KENTA. Meni kaveri minne tahansa, sai hän ehkä illan kovimmat popit, ainakin melkein. Osaa ottaa yleisön mukaan ja kuka voisi olla pitämättä hänestä? Japanissa varsinkin, kuin supersankari joillekin. Ja naama on niin babyface, että voi hellanlettas.

19. Vuoden heel
- Austin Aries. Tätä miestä vain rakastaa vihata. Mikissä äärimmäisen taitava keräämään heattia, kuten myös kehässä. Sen tämä herra taitaa, ehkä maailman parhaiten. Ja jos jotkut smarkit päättävät hurrata, niin kyllä Aries keinot keksii, joilla näistäkin saa buuaukset irti. Kaikki alkaa jo sisääntulosta asti.

20. Vuoden selostaja
- Ei tietoa, ei jaksa kiinnostaa, kun kukaan ei ole edukseen erittynyt joukosta.

21. Vuoden promottaja
- Chris Jericho. Pakko se Jericholle ääni on antaa, mutta ihan syystä. Kunniamaininta toki Punkille ja Ariekselle, mutta Jericho kuitenkin vuodesta toiseen sylkee siihen mikrofoniin sellaisia lauseita, joita on ilo kuunnella, siis jos ajattelee asiaa ns. smarkin kannalta. Osaa kerätä heattia upeasti mikrofonin kanssa, oli hyvä kandinaatti vuoden heeliksi myös tästä johtuen. Kun Jericho saa mikrofonin käteensä, on tiedossa viihdettä kok orahan edestä. Nojoo harvoin sitä painin katselusta joutuu maksamaan...

22. Vuoden tulokas
- The Young Bucks. Ilmiömäistä tiimityöskentelyä ympäri indyskeneä ja toimivat myös singlenä hyvin, varsinkin Nick. Upeat combot värittävät aina näiden matseja, ei ole ottelua Buckseilta milloin en olisi viihtynyt. On suuri vääryys, että nämä menevät TNAhan ottelemaan viikottaisiin 4 min. otteluita, kun olisivat voineet jäädä indyihin vetämään edelleen niitä upeita 20 min. viihdespektaakkeleita.

23. Vuoden spotti
- Davey Richardsin Somersault vs SHINGO @ DGUSA Untouchable. Ehkä tämä ei ollut mikään elämää suurempi niskantaittoloikka, mutta tämä oli niin loistavasti ajoitettu spotti, kuin vain voi olla. Näin se pitääkin tehdä, momentum changing spot. Ja olihan se upean näköinen sukellus Rikulta, vaikka menikin vähän huti. Yleisö räjähti ja niin tein minäkin.

24. Vuoden "mark out moment"
- Davey Richards vs. SHINGO ottelun lukuisat nearfallit. Mark out momentteja tuli siis iso liuta. Olin jo ties kuinka monta kertaa lähes satavarma, että ottelu päättyisi, mutta ei. Aina jompikumpi nosti hartiansa ylös ja siinä kohtaa aina tuli kunnon OMGWTF tunne. Uskomaton lopputaistelu kertakaikkiaan.

25. Vuoden tv-show
- Jätän äänestämättä. Ollut jaksoja, jolloin ei ole tullut seurattua tv-jaksoja lainkaan ja en vain osaa äänestää sitä parasta.

26. Vuoden tv-matsi
- Chris Hero vs. KENTA @ ROH on HDNet. Uskomattoman intensiivinen kamppailu. Stiffiä menoa alusta loppuun ja voittaja jännitti. Tässä oli kaikkea, mitä matsilta vaadittiin.

Kulta:

27. Vuoden promootio
- ROH. Vaikka Pearce sai tuhoa aikaan, oli ROHssa tämän vuoden selkeästi parhaimmat ottelut ja läpi vuoden taso pystyi säilymään kohtalaisen hyvällä korkeudella. Alamäkiä oli, mutta niitä sävyttivät sitten valopilkut ottelutarjonnassa. Promootio, joka saa joka eventtiin tasokasta materiaalia, ei voi olla muuta kuin vuoden fede. WWEllä ja TNAlla oli muutama floppi PPV-rintamalla ja muutenkin tuote ei pysynyt kasassa läpi vuoden.

28. Vuoden stable
- Jätän äänestämättä. Mikään ei säväyttänyt ollakseen tämän palkinnon arvoinen, vain tasapaksua menoa.

29. Vuoden tag team
- American Wolves. Hallitsi ROHn joukkuedivisioonaa läpi vuoden, otteli lukuisia huippumatseja ja pitivät mestaruuksia. Richardsin ja Edwradsin kemiat natsaavat hyvin yhteen ja nämä kaksi ovatkin kehittyneet huimasti tänä vuonna, ehkä juuri tämä joukkue on saanut sen aikaan.

30. Vuoden naispainija
- En seuraa naispainia.

31. Vuoden feudi
- CM Punk vs. Jeff Hardy. Muutamia hienoja otteluja ja todella hyvää buukkausta. Tätä WWE on parhaimmillaan ja sitä osaa ollakin, jos vain niin haluaa. Heel-Punk oli parasta pitkään aikaan ja hohtoansa jo menettänyt Jeff Hardy sai tämän feudin kautta taas uutta potkua uralleen, harmi että päättyi sitten häkin sisällä.

32. Vuoden PPV/show
- DGUSA Untouchable. Tapahtumassa ei nähty yhtään huonoa ottelua, oikeastaan kaikki ylittivät kolmen tähden rajapyykin ja paketti muutenkin pysyi kasassa hienosti. Näimme todella hyvän Doi-Danielsonin, viihdyttävän MEn ja mahtavan Richards-SHINGOn. Muutkin matsit olivat hyviä ja tämä helposti oli se vuoden kovin show.

33. Vuoden ottelu
- Davey Richards vs. SHINGO @ DGUSA Untouchable. Äärimmäisen upea koitos. Jännitys oli niin suuri voittajasta loppumetreillä, että sydän oikein hakkasi, kun toinen selätti toista, mutta aina vain se olkapää nousi ylös sieltä matosta. Mahtava ottelu joka oli rakennettu viisaasti, se ei jättänyt kylmäksi missään vaiheessa. Minun kirjoissani täydet viisi tähteä tälle, kaikki mitä ottelulta vaaditaan löytyi tästä.

34. Vuoden painija
- Davey Richards. Vuoden kehittynein kehittyi lopulta vuoden painijaksi. Chris Jericho, CM Punk, Austin Aries jne. olivat myös vahvoja kandinaatteja, mutta tämä oli Richardsin vuosi, hän oli ylitse muiden rautaisella olemuksellaan. Richrads ei kehässä periksi antanut, ja sitten kun hän oli hallinnassa, armoa ei tunnettu. Intensiivistä ja stiffiä kehätyöskentelyä, joka tarjosi ehkä eniten huippumatseja tänä vuonna. Kehäkarismaa tuli kuin tyhjästä tänä vuonna Rikulle ja mies on kehittynyt mikrofonissa myös paljon. Onneksi hän ei lopettanut silloin joskus parisen vuotta sitten, sillä tällä miehellä on vielä paljon annettavaa lajille ja emme olisi saaneet nauttia upeasta tag teamista Edwardsin kanssa tai lukuisista hienoista kamppailuista singelsinä. Richards oli tänä vuonna vähän kuin joka paikan höylä. Kierteli eri fedejä ja otteli laatumatseja niin soolona, kuin joukkueena. Richards antaa kaikkensa kehässä viihdyttääkseen yleisöä, tästä miehestä huokui tänä vuonna rakkaus lajia kohtaan. Best in the World.

Aika vähän tullut seurattua muuta kuin wwe:tä, eli se tulee näkymään valinnoissa.

Anteeksi etu käteen lyhyistä perusteluista, mutta se vaan ei ole minun laji ja muutenkin ollut työ kiireitä sun muuta (selityksiä selityksiä :) ) niin ei ole ollut paljoa aikaa paneutua tähän :(


Crap:

1. Vuoden huonoin painija
The Great Khali. Ei vaan jaksa katsoa niin hidasta kehä toimintaa.

2. Vuoden huonoin feudi
Vuoden aikana oli turhan paljon feudeja jotka olivat tavalla tai toisella huonoja, mutta yksi nousee ylitse muidan. Chavo Guerrero vs. Hornswoggle. Ei kai tästä viitsi edes sanoa mitään muuta.

3. Vuoden huonoin ottelu
En ole mikään ottelu arvostelija, mutta kyllä Hog Pen oli kirjaimellisestikkin(ottaa nyt tuostakin sanasta selvää :) ) ihan kuraa.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Abraham Washington Show on muuten ihan hyvä, mutta Tony Atlaksen teko nauru ottaa niin päähän, että annan ääneni sille.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Tähän valitettavasti on todella paljon vaihto ehtoja. Mutta laitetaan nyt ääni Sheamuksen mestaruus voitolle. Mielestäni Sheamus ei ole vielä sillä tasolla, että olisi ansainnut mestaruuden. Esimerkiksi Swagger olisi ollut paljon parempi vaihto ehto.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Edelleen Finlayn ja Hornswogglen renkutus. Hirveää kuunneltavaa ja varsinkaan Finlaylle se ei sovi yhtään.

7. Vuoden huonoin gimmick
Tyler Reks. Surffari vapaa painissa. Eikö ne enää parempaa keksi :(


Pronssinen kategoria:

8. Vuoden lopetusliike
CM Punkin Go To Sleep. On hieno, on uskottavan näkönen ja silleen.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
DX:n musa. Tykkään vaan siitä biisistä.

10. Vuoden paluu
Tänä vuonna ei mitään mullistavia paluita ollut. Eniten pidin kuitenkin Ricky Steamboatin paluusta. Oli kiva nähdä entisaikojen(en keksi parempaakaan sanaa :oops: ) hyvä painija jälleen kehässä ja vielä niin hyvässä kunnossa.

11. Vuoden "turn"
Kyllä CM Punkin heel turn oli niin loistavasti rakennettu ja Punk veti sen niin hyvin Hardyn avulla, että kyllähän sitä pitää äänestää.

12. Vuoden segmentti
hmm. Enpä kyllä keksi mitään semmoista jonka tähän voisi laittaa.

13. Vuoden gimmick
Kyllä tähän on laitettava heel CM Punk. Steittari pahiksena on vaan jotenkin niin hassua ja onhan se vuoden paras ja mielenkiintoisin gimmick.

14. Vuoden manageri
Eipä mitään kunnon managereita ole ollut jolle voisi äänen antaa.


Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
ohi

16. Vuoden yliarvostetuin painija
ohi

17. Vuoden kehittynein painija
ohi

18. Vuoden face
Jeff Hardy. Toimi loistavasti CM Punkia ja Matt Hardya vastaan ja sai hyvin yleisön mukaan.

19. Vuoden heel
Randy Orton toimi varsinkin alku vuodesta loistavasti heelinä, joten pistetään ääni sinne suuntaan.

20. Vuoden selostaja
Kyllä tänä vuonna Matt Striker on pistänyt ympäri vuoden hyvää settiä jota on ilo kuunnella. JR olisi antanut hyvän vastuksen jos olisi ollut koko vuoden mukana, mutta ei sekään olisi välttämättä riittänyt.

21. Vuoden promottaja
Tämäkin menee CM Punkille. On niin loisto settiä vetänyt varsinkin heel roolissaan, että pakko sitä on arvostaa.

22. Vuoden tulokas
Taitaa olla ainoa ääni joka menee wwe:n ulkopuolelle nimittäin Desmond Wolfelle. Tuli varsinkin loppu vuodesta katsottua myöskin tna:ta jonkun verran ja kaveri teki paremman vaikutuksen minuun kuin kukaan wwe:n tulokkaista.

23. Vuoden spotti
Tässä olen nyt kahden vaiheilla, että kumpi on parempi Undertakerin loikka wrestlemaniassa vai kun Big Show heitti Cenan spotti lamppuun. Hmm. Ööö. Menköön ääni sille kun Cena lensi lamppuun.

24. Vuoden "mark out moment"
hmm. Ei tämäkään helppo ole, mutta laitetaan nyt vaikka Batistan heel turn, sitä kun oli odottanut jo todella pitkään ja nyt kun se viimein tapahtui.

25. Vuoden tv-show
Kun ajattelee koko vuotta niin kuin pitää niin kyllä Smackdown on ollut kaikista viihdyttävin.

26. Vuoden tv-matsi
En osaa valita joten jätän äänestämättä.


Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
WWE. Muita on tullut niin vähän seurattua.

28. Vuoden stable
Eipä nuita kunnon stableja ole ollut.

29. Vuoden tag team
Annan ääneni Miz 'n' Morrisonnille vaikka he eivät olleetkaan tänä vuonna kauaa yhdessä niin pidin heistä enemmän kuin muista tiimeistä mitä tänä vuonna on nähty. Paitsi Edge ja Jericho, mutta ne kerkes olla niin vähän aikaa tiiminä niin ei niitä viiti äänestää.

30. Vuoden naispainija
Naispainia ei ole paljoa tullut seurattua, mutta Melina on kyllä tänä vuonna viihdyttänyt eniten.

31. Vuoden feudi
Jeff Hardy vs CM Punk. Hyviä matseja, loistavaa promotusta ja yleisö kävi kuumana koko ajan.

32. Vuoden PPV/show
Eipä ole mitään joka olisi nuossut toisten yläpuolelle.

33. Vuoden ottelu
Kyllähän se on Shawn Michaels vs. The Undertaker WrestleManiassa. Mahtava matsi. Eiköhän tästä ole kaikki sanottava sanottu joten en viitsi alkaa kertaamaan. Niin hyvää, että ei sanotuksi saa :)

34. Vuoden painija
Ei ole kyllä helppo valinta, mutta laittaisin pystin kuitenkin Jeff Hardylle. Alku vuodesta kohtalainen feudi Mattia vastaan ja syksyllä todella loistava feudi Punkin kanssa ja muutenkin hyviä matseja ympäri vuoden niin kauan kuin oli mukana. Muut hyvät vaihto ehdot olisivat olleet Jericho, Punk, Cena ja Mysterio. Mutta tällä kertaa näin päin.

Crap:
1. Vuoden huonoin painija
Hornswoggle. Mies on nykyisessä roolissaan turha. Non-wrestler-hahmona Dylan voisi mennäkin, jos pudottaisi leprechaun-gimmickin pois.

2. Vuoden huonoin feudi
Hornswoggle vs. Chavo. Turhuutta alusta loppuun.

3. Vuoden huonoin ottelu
Se Regalin ja Christianin muutaman sekunnin ottelu jossain PPV:ssä

4. Vuoden ärsyttävin segmentti


5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Rated PG. Parhaina esimerkkeinä Cenan ja Christianin paikkailut kesken PPV-otteluiden, jotta verta näkyisi mahdollisimman vähän.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Finlayn theme ei sovi miehen gimmickiin yhtään.

7. Vuoden huonoin gimmick
Tyler Reks. Melko mitäänsanomaton.

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike
Zack Ryderin Zack Attack. Komea ja vakuuttavan näköinen.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Edgen theme eli Alter Bridgen Metalingus. Markout joka kerta, kun tämän kuulee.

10. Vuoden paluu
Ricky Steamboatin paluu onnistui hienosti, ja vanha mies veti menevän ottelunkin Jerichon kanssa.

11. Vuoden "turn"
CM Punkin turn onnistui kaikessa rauhallisuudessaan.

12. Vuoden segmentti
tyhjä

13. Vuoden gimmick
CM Punk Straight Edge Savior <3

14. Vuoden manageri
Natalya <3


Hopeinen kategoria:
15. Vuoden aliarvostetuin painija
Randy Ortonin "hitautta" on valiteltu moneen otteeseen, mutta psyko-gimmick on purrut hienosti ainakin minuun.

16. Vuoden yliarvostetuin painija
tyhjä

17. Vuoden kehittynein painija
John Morrison

18. Vuoden face
Jeff Hardy

19. Vuoden heel
Chris Jericho oldschool-heel <3

20. Vuoden selostaja
Matt Striker on nero.

21. Vuoden promottaja
CM Punkin straight edge -promot ovat hienoa kuultavaa.

22. Vuoden tulokas
Drew McIntyre

23. Vuoden spotti
tyhjä

24. Vuoden "mark out moment"
Matt Strikerin jussipaita Smackdownissa 25.12.

25. Vuoden tv-show
Smackdown varsinkin heti draftin jälkeisenä aikana

26. Vuoden tv-matsi
Jericho vs. Mysterio IC-mestaruudesta

Kultainen kategoria:
27. Vuoden promootio
WWE, muita en ole juuri seurannut

28. Vuoden stable
Ruthless Roundtable. William Regal <3

29. Vuoden tag team
Edge ja Jericho. Harmi, ettei kestänyt pidempään.

30. Vuoden naispainija
Mickie James <3

31. Vuoden feudi
tyhjä

32. Vuoden PPV/show
WWE No Way Out

33. Vuoden ottelu
Michaels vs. Taker @ WM

34. Vuoden painija
Tänä vuonna kukaan ei ole vetänyt erityisesti muita paremmin, joten tyhjä.

Crap

1. Vuoden huonoin painija

Aivan aluksi sanon, että olen tänä vuonna seurannut ainoastaan WWE:tä No Way Outista alkaen. Muutama ottelu IWS:sta ja TNA:sta on tullut myös nähtyä, mutta taidan jättää ne kokonaan pois äänestyksestä vähäisen seuraamisen vuoksi. Nyt kuitenkin itse asiaan:

Kuten muutkin ovat todenneet, tähän kategoriaan ei tänä vuonna kovin montaa ehdokasta löydy. Ensimmäiseksi minulla mieleen tuli Santina Marella, jonka esiintyminen WrestleMania XXV:n aikoihin oli kyllä melko mitäänsanomatonta. Tämän tultua mieleen, muut vaihtoehdot katosivatkin kokonaan mielestä. Joten annan ääneni Santina Marellalle.

2. Vuoden huonoin feudi

Vuoden huonoin painija oli myös mukana vuoden huonoimmassa feudissa. Kyseessä on tietenkin Vickie Guerrero vs. Santina Marella -feudi. Feudin tarkoitus jäi hieman epäselväksi, paitsi saatiinhan silla Vickie ruudusta vähäksi aikaa pois. Muuten kyseinen feudi ei mitään eriskummallisuuksia tarjonnut Hog Pen -ottelua lukuunottamatta.

3. Vuoden huonoin ottelu

Vuoden huonoin painija ja feudi saa jatkoa samalla linjalla. Ääneni saa siten Vickie Guerreron ja Santina Marellan välinen ottelu toukokuun 18. päivän Raw'sta. Kyseinen ottelu ei mielestäni toiminut edes huumorimielessä, jossa esimerkiksi Hog Pen -ottelu sekä Chavo Guerreron ja Hornswogglen ottelut oli paljon parempia.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti

Tähän meinasin yhdessä vaiheessa äänestää jotain yllä mainitsemistani tapahtumista, mutta sitten aloin miettimään puhtaasti segmentin tyylisiä kohtauksia. Sitten mieleeni juolahti yhtäkkiä "The Price is Raw" -segmentti, johon käytettiin ensinnäkin aivan liikaa aikaa. Lisäksi palkinnot ja itse kilpailu olivat tylsiä.

5. Vuoden pettymys

Ensinnä sanon sen, että meinasin jättää itsekin tämä koko Crap-kategorian äänestämättä, mutta en kehdannut äänestää pelkästään tätä yhtä kohtaa. Tähän on muutama vaihtoehto. Ken Kennedyn pikapaluu voisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto voittajaksi, mutta asia ei kuitenkaan minussa herättänyt ihmeemmin ärsytystä. Toinen voisi olla Umagan irtisanominen. Myös Hulk Hoganin siirtyminen TNA:n leipiin oli aluksi pienehkö pettymys. Eikä kannata unohtaa myöskään Jeff Hardyn lopettamista. Ääneni kuitenkin saa Theodore Longin, CM Punkin ja Scott Armstrongin salaliiton selittäminen. Odotin innoissani, että Long olisi käännetty heeliksi, mutta asia tyydyttiinkin selittämään vain yhdessä TV-show'ssa uhkailulla.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki

Tähän vaihtoehdoksi kävisi melkein mikätahansa TNA:n sisääntulomusiikki, mutta jätyttyäni firman pois laskuista, täytyy etsiä se WWE:n sisältä. Ärsyttävimpiä kappaleita on varmaan ollut Vance Archerin ja Drew McIntyren itseään toistavat kappaleet. Myös Tiffanyn kappale ei aluksi loistanut. Valitaan kuitenkin nyt se alkuperäinen vaihtoehtoni eli Drew McIntyren sisääntulomusiikki, vaikka sekin joka kuuntelukerralta paranee entisestään.

7. Vuoden huonoin gimmick

Santina Marella. Kts. Vuoden huonoin painija -kohta.

Pronssinen kategoria

8. Vuoden lopetusliike

Tähän vaihtoehdoksi kävisi mikä tahansa näistä legendaarisista vaihtoehdoista aina Pedigreen kautta Tombstone Piledriveriin. Tänä vuonna on erityisesti loistanut ainakin RKO, Scot Drop, Zack Attack ja Knockout Punch. Valitsen tähän myös alkuperäisen vaihtoehtoni eli Big Show'n Knockout Punchin. Se on erittäin uskottava finisher ja voi tulla mistä kulmasta tahansa, joka lisää vielä kyseessä olevan liikkeen mielenkiintoa.

9. Vuoden sisääntulomusiikki

Tähän kävisi myös vaihtoehdoksi joka vuosi D-Generation X:n sisääntulomusiikit ja muut kappaleet. Tänä vuonna on kuitenkin tullut loistavia kappaleita kourallinen lisää valikoimaan. En kuitenkaan äänestä niitä, vaan ääneni saa Triple H:n sisääntulomusiikki eli Motörheadin The Game -kappale. Kuten totesin, se voi voittaa joka vuosi, mutta tänä vuonna se saa vielä lisäansiokseen Raw Live! -tapahtuman. Lisäksi HHH:n entrance on alan parhaita.

10. Vuoden paluu

Tämä menee helposti Christianille. Olisihan vaihtoehtoina ollut myös nämä Triple H:n, The Undertakerin, Batistan ja Shawn Michaelsin kaltaiset paluut, mutta ne eivät niin isolta jutulta enää tuntuneet. Batista nyt näistä pääsi lähimmäksi Christiania. Christianin paluu oli kaiken puolin ihan hyvä, vaikka sen etukäteen tiesinkin. On hienoa saada mies takaisin WWE:hen parempana kuin koskaan!

11. Vuoden turn

Batistan turn olisi voinut olla lähellä saada tämän palkinnon, ellen olisi spoilaantunut siitä etukäteen. Nyt tämän saa kuitenkin Matt Hardyn turn Royal Rumblessa. Se oli kaikenpuolin hyvin ja yllättävästi toteutettu sekä sitä seuranneet tapahtumat olivat myös hyviä.

12. Vuoden segmentti

Tähän täytyy kyllä sanoa kylmän viileästi Triple H:n hyökkäys Randy Ortonin "kotiin". Totta, olihan se ehkä lapsellinen ja hupaisasti tehty. Siitä kuitenkin välittyi hyvin HHH:n ja Ortonin feudin kuva todellisena taisteluparina, jotka eivät jätä toisiaan rauhaan kehän ulkopuolellakaan. Lisäksi segmentti täytti kaikki showpainille olelliset piirteet.

13. Vuoden gimmick

Tekisi mieli sanoa tähän Randy Orton tai CM Punk aivan sen takia, että miehet saisi lisää ääniä voiton kannalta. Pitäydyn kuitenkin alkuperäisessä ajatuksessani, vaikka Orton hyvänä kakkosena tai kolmosena CM Punkin kera tässä onkin. Ääneni saa siis kuitenkin Chris Jericho, joka on esittänyt aivan loistavaa hahmoa läpi vuoden. Se on realistinen, ja tuntuu, että Jericho on oikeassa elämässä samanlainen ihminen. Lisäksi alkuvuoden Hall of Fame -promot olivat loistavia. Toisaalta niinhän ne kaikki ovat olleet.

14. Vuoden manageri

Natalya. Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei tule mieleen Tony Atlasin tai Ranjin Singhin lisäksi, mutta Natalya on hoitanut homman kuitenkin paremmin ja paremmilla suojateilla. Lisäksi kehässä hän on ihan kohtuu hyvä painijakin.

Hopeinen kategoria

15. Vuoden aliarvostetuin painija

Tähän löytyy runsaasti vaihtoehtoja. Esimerkiksi Mark Henry on tänä vuonna pystynyt jopa parantamaan otteitaan jonkun verran ja Kanekin on ollut hyvässä vireessä. Yksi on kuitenkin ollut ylitse muiden. En tiedä sitten, että pitääkö tässä olla painija, mutta valintani on kuitenkin Michael Cole. Hänen äänensä sopii loistavasti wrestlingselostamoon, myös painotukset ja innostus on kohdillaan. Eikä virheitä suuremmin ole tullut. Ainoa huono puoli on oikeastaan ne "Vintage *insert name*!" -jutut.

16. Vuoden yliarvostetuin painija

Tähän en kyllä hirveästi vaihtoehtoja keksi. Sanotaan nyt kuitenkin Mickie James, jota pidetään melko taitavana painijana. Kehässä hän on kuitenkin minun mielestäni melko tylsä nykyään, muutama vuosi sitten hän oli vielä paljon parempi. Lisäksi entrance ei ole kovin erikoinen. Mickie voisi toimia paljon paremmin heelina.

17. Vuoden kehittynein painija

Myös tähän keksisin todella monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Kofi Kingston on noussut uusiin sfääreihin John Morrisonin ohella. Zack Ryder ja Dolph Ziggler ovat myös olleet suuressa roolissa. Kukaan heistä ei ole kyllä oikein kehässä kehittynyt erityisemmin, mutta ei ole kyllä valintanikaan, joka on R-Truth. Mies oli alkuvuoden melkein jobberin asemassa, mutta loppuvuonna noussut kohisten kohti isompia kamppailuja. Minä tykkään.

18. Vuoden face

Tähän ei oikeastaan tule muuta vaihtoehtoa mieleen kuin Jeff Hardy. Hän oli aivan käsittämättömän suosittu tänä vuonna, vaikka Internetissä toisinaan sanaharkkaa syntyikin. Lisäksi painijanakin ja mikin varressa hän oli parantanut selvästi otteitaan. Kestäneestä face-statuksesta tulee myös plussaa.

19. Vuoden heel

Myös tähän tekisi mieli sanoa Randy Orton tai CM Punk. Sanon kuitenkin taas sen Chris Jerichon samoin perustein. Lisättynä tietenkin vielä loistavat ottelut ja koko vuoden kestänyt heel-statuksella päälle.

20. Vuoden selostaja

Michael Cole. Kts. Vuoden aliarvostetuin painija -kohta.

21. Vuoden promottaja

Chris Jericho. Kts. Vuoden gimmick ja Vuoden heel -kohdat.

22. Vuoden tulokas

Sheamus ehdottomasti. Aluksi hän tuntui aika värittömältä kaverilta, mutta pikku hiljaa kehitys ECW:ssä alkoi tuottaa hyvää tulosta. Miehen painityyli sopii WWE:hen paremmin kuin hyvin. Kehitystä myös mikkityöskentelyssä on varmasti luvassa. Nyt WWE:n mestarina olen jopa alkanut pitää miehestä koko ajan enemmän ja enemmän.

23. Vuoden spotti

Ihmettelen, että miksi kukaan ei ole pitänyt tätä valintaani vuoden spottina. Kyseessä on Jeff Hardyn ja Edgen putoaminen tikapuiden läpi Extreme Rulesissa. Se oli aika moinen paukku tänä vuonna, koska en ole ennen nähnyt tikapuiden katkeavan WWE:ssä. Siihen verrattuna John Cenan lentäminen pehmustetun oloiseen spottivaloon vaikutti melko pieneltä. Tämän voiton olisi kyllä vienyt varmastikkin Chris Jerichon putoaminen pöydän läpi TLC:ssä, jos se olisi onnistunu (jos se oli edes tarkoitus alunperin).

24. Vuoden mark-out moment

Tähän sanon Jeff Hardyn valevoiton CM Punkista The Bashissa. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, eikä sitä voinut uskoa todeksi. Niinhän siinä kuitenkin lopulta kävi. Lähellä oli myös Batistan valevoitto The Undertakerista TLC:ssä, mutta alkuperäinen oli parempi. Myös Punkin voitto 'Takerista olisi ollut varteenotettava vaihtoehto. Tai Hulk Hoganin siirtyminen TNA:n leipiin vähän ajan miettimisen jälkeen.

25. Vuoden tv-show

Sanotaan nyt SmackDown, vaikka kaikki kolme show'ta ovat tarjonneet hyviä otteluita ja storylineja läpi vuoden. En osaa tätä sen enemmän perustella, mutta olen aina pitänyt SD:sta eniten jostain kumman syystä.

26. Vuoden tv-matsi

Jeri-Show vs. D-Generation X Raw'sta, jossa hostina oli niitä amerikkalaisia jalkapalloilijoita. Ottelussa oli mukava meno kokoajan päällä ja yleisö oli loistavasti mukana. Myös ottelun jälkeiset tapahtumat olivat mukavia. Toisena tulee heti se massiivinen Main Event Raw'sta, joka oli Madison Square Gardenissa. Kolmantena sitten voisi olla melkein mikä tahansa ottelu Chris Jericholta tai John Morrisonilta.

Kultainen kategoria

27. Vuoden promootio

Tähän on vain yksi vaihtoehto: World Wrestling Entertainment. En seurannut muita promootioita tänä vuonna juuri ollenkaan, eikä ne kyllä oikeastaan edes missään vaiheessa suuremmin kiinnostaneetkaan. Hulk Hoganin liittyminen TNA:han nosti mielenkiintoa hiukan Total Nonstop Action Wrestlingia kohtaan.

28. Vuoden stable

Tähän on myös vain yksi selvä voittaja ehdokas: The Legacy. Loistavia promoja, segmentteja ja matseja läpi vuoden. Kirkkaimmillaan oli alkuvuonna, kun Randy Orton feudasi Triple H:n kanssa.

29. Vuoden tag team

Olin vähän kahden vaiheilla. Joko Jeri-Show tai The Legacy. Legacy oli alkuvuonna kuumaa tavaraa Triple H -feudissa ja D-Generation X:ää vastaan, mutta sen jälkeen momentum hieman hiipui. Jeri-Show oli taas toisen puolen vuoden ajan hallitseva joukkue. Lisäksi molemmat heistä oli alkuvuonna hyvässä vireessä. Valintani on siis Jeri-Show, osaltaan WWE Unified Tag Team -mestaruuksien ansiosta.

30. Vuoden naispainija

Tänä vuonna tähän ei ollut oikein selvää vaihtoehtoa. Mietittyäni asiaa päädyin myös tässä kolmeen vaihtoehtoon: Melina, Maryse tai Michelle McCool. Melina oli aivan alunperin vaihtoehtoni tähän, mutta sitten Darien Fawks toi mieleeni Marysen. Valitsen kuitenkin lopulta näiden molempien yli Michelle McCoolin. Olen hänestä aina pitänyt ja tänä vuonna hän on ollut ehkä parhaimmillaan (ainakin kehän ulkopuolella), vaikka ei kehätaidoiltaan ehkä paras WWE:n naispainija olekaan.

31. Vuoden feudi

Tämä oikeastaan oli melko helppo valinta. Pidin koko viime vuoden ajan vuoden parhaana feudina Randy Ortonin ja Triple H:n välistä kiistaa. Se oli viime vuoden intensiivisin feudi. Lisäksi sen aloitusta edeltänyt johdattelu ja lopetuksen jälkeiset jatkofeudit olivat hyviä. Tämä feudi ei ehkä tarjonnut vuoden parhaimpia otteluita, mutta vuoden paras storyline se kyllä oli.

32. Vuoden PPV

Jaa-a, tämä on kyllä hankalin valinta koko Wrestling Awardsissa. Kaikki WWE:n PPV:t tänä vuonna oli kyllä laadultaan tasaisen hyviä, kirkkaimpana tähtenä vaikka uusin tulokas TLC. Kyseinen PPV ei ehkä tarjonnut yhtään kunnon klassikko-ottelua, mutta siinä tiivistyi hyvin WWE:n tämän vuoden PPV:den kuva: tasaisen varmaa. Toisaalta tekisi äänestää jotain muuta show'ta, mutta tämä on nyt parhaiten mielessä uusimpana.

33. Vuoden ottelu

Tähän minulla oli vain kaksi vaihtoehtoa: Shawn Michaels vs. The Undertaker -ottelu WrestleMania XXV:stä ja Shawn Michaels vs. Triple H vs. John Cena -ottelu Survivor Seriesista. Molemmissa otteluissa oli loistavaa toimintaa kokoajan, tarpeeksi isoja spotteja ja toimivat lopetukset. Valitsen kuitenkin Michaelsin ja Undertakerin kohtaamisen WrestleManiasta, vaikka siinä muutama botchi olikin. Siinä kuitenkin olisi voinut olla pieni mahdollisuus, että Michaels voittaa ottelin. Se piti sitä ottelua yllä loppuun saakka, ja vielä lisättynä se seikka, että en ollut tietoinen ottelun lopputuloksesta etukäteen.

34. Vuoden painija

Vuoden 2009 painija oli aivan selvästi Randy Orton. Heti vuoden aluksi Royal Rumblen voitto, josta päästiinkin hyvään storylineen McMahonejen kanssa. Tämän jälkeen feudi nidottiin yhteen Triple H:n kanssa, jonka tuloksena oli vuoden 2009 paras feudi. HHH-feudista siirryttiin sitten sulavasti taas toiseen feudiin, tällä kertaa John Cenan kanssa (joka oli myös hyvä, mutta rakentelu olisi voinut olla vielä parempaa. Ottelut kuitenkin olivat edellistä feudia parempia). Eikä sovi myöskään unohtaa kahinoita Batistan kanssa. Loppuvuodesta sitten vielä nostettiin uutta nimeä isoihin kahinoihin Ortonin toimesta. Lisäksi Orton on roikottanut mukanaan Cody Rhodesia ja Ted DiBiasea koko viime vuoden, jotka ovat nousseet hänen avullaan tunnetuksi. Tähän päälle vielä kaiken kukkuraksi WWE:n mestaruus on ollut miehen olalla useaan otteeseen.

Crap:

1. Vuoden huonoin painija – Great Khali
Khali on iso monsteri , joka ei osaa painia. Vince pitää miestä palkkalistoilla varmaan vain siksi että intialaisetkin toisivat WWE:n kassaan rahaa.

2. Vuoden huonoin feudi – Hornswoggle vs. Chavo
Ihan turha feudi, kuten myös koko Hornswoggle. Eiköhän sille Chavollekkin löytyisi parempaa käyttöä.

3. Vuoden huonoin ottelu – Hog Pen match Santina Marella vs Vickie Guerrero ER:ssä
Jos edes oli virallinen ottelu, mutta täyttä kuraa se oli.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
tyhjä.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys – Sheamusin mestaruusvoitto
Jos Punkista tehtiin Main Eventteri ajan kanssa ja huolella, niin Sheamus on siitä toinen ääripää. En olisi ennän hänen mestaruusvoittoa kuvitella että hän sen ottelun vie. Luulin että hänet laitettiin otteluun kun Cenalle ei ollut TLC:hen ketään haastajaa.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki – Finlay
Se on vaan ärsyttävä. Ei edes sovi Finlaylle.

7. Vuoden huonoin gimmick – Tyler Reks
Jos hän on surffaaja niin mitä hän sitten tekee painikehässä?

Pronssinen kategoria:
8. Vuoden lopetusliike – Evan Bournen SSP
Minusta tuommoinen takaperinvoltti eteenpäin on hieno.

9. Vuoden sisääntulomusiikki – Triple H:n Play The Game
Hyvää ei kannata vaihtaa. Theme on vanha, mutta parempi kun mitkään uudet.

10. Vuoden paluu- - Christianin
Ei kovin montaa paluuta tänä vuonna ollut, joten valitsin Christianin paluun. Sekin oltaisiin voitu toteuttaa paremmin.

11. Vuoden "turn" – CM Punkin turn
Hyvin toteutettu ja johti yhteen vuoden parhaista feudeista.

12. Vuoden segmentti
tyhjä.

13. Vuoden gimmick – Punkin Heel Straight Edge
Punkin Heel-streittari gimik on aika erikoinen ja erottuu muista. Sai aikaan hyviä promoja Jeff Hardyn kanssa kun Punk väitti Hardya narkkariksi.

14. Vuoden manageri
tyhjä.

Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija – Christian
Ei meinannut tähän keksiä mitään. Tämä ”aliarvostus” saattaa myös johtua siitä että Christianin olisi pitänyt drawtissa päästä pois ECW:stä, mutta hän edelleenkin on ECW:ssä.

16. Vuoden yliarvostetuin painija – John Morrison
Joidenkin mielestä Morrison pitäisi välittömästi nostaa Main Eventtiin, hän on se jonka kuuluisi katkaista Undertakerin putki ja Morrisonia on täällä äänestetty vuoden painijaksi. Silti Morrisonilta löytyy parantamista ennen Main Eventtiin menoa.

17. Vuoden kehittynein painija – Kofi Kingston
kofi on tänä vuonna kehittynyt huomattavasti. Wrestlemaniassa hän loisti MitB:ssä, ja sen jälkeen sai pitkän US-mestaruuskauden. Nyt hän on saanut uuden gimikin ja on feudissa WWE:n ykkös heelin, Randy Ortonin kanssa.

18. Vuoden face – Jeff Hardy
Oli tosi hyvä face Punk-feudissa, kuten myös feudissaan Matt Hardyä vastaan. Sai aina mukavat popit yleisöltä.

19. Vuoden heel – Randy Orton
Ne sen ilmeet ja eleet ovat omaa luokkaansa. Randy toimi todella hyvin heelinä feudissaan Triple H:ta ja McMahoneita vastaan.

20. Vuoden selostaja - Matt Striker
Hän osaa hommansa ja lisää mielenkiintoa painia kohtaan. Olisin varmaan äänestänyt JR:ää jos olisi ollut enemmän paikalla.

21. Vuoden promottaja – CM Punk
Pakko antaa ääni Punkille, jonka promot turnin jälkeen, varsinkin Hardy-feudissa olivat kultaa.

22. Vuoden tulokas – Sheamus
Vaikka en kovin miehestä pidäkkään, niin on selvää että Sheamus on vuoden tulokas. Koska hän voitti WWE-mestaruuden ja nousi Main Eventtiin kun hän oli ollut promootiossa alle puoli vuotta.

23. Vuoden spotti – Cenan lento spottivalon läpi Backlashissa
Oli hurjan näköinen. Hyvä että tällaisia nähdään vielä PG-eran aikanakin ja että WWE:stä löytyy joku joka näitä uskaltaa tehdä.

24. Vuoden "mark out moment"
Tyhjä.

25. Vuoden tv-show - Smackdown
Smackdown on ollut drawtin jälkeen paras tv-show. Tosin loppuvuodesta taso saattoi vähän laskea kun Jeff hardy lähti ja Undertaker ei ole 100% kunnossa.

26. Vuoden tv-matsi - Rey Mysterio VS. Chris Jericho IC Title Match SmackDown 10.7
Jericho ja Mysterio saivat aikaan hitonmoisen feudin, jossa nähtiin paljon hyviä otteluita, eikä pelkästään ppv:ssä. Tämä on minusta feudin paras ja samalla myös koko vuoden paras tv-matsi. Ottelulle annettiin reilusti aikaa ja se oli hyvää menoa kummaltakin.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio – WWE
Muita en ole seurannut.

28. Vuoden stable
Tyhjä.

29. Vuoden tag team – Jeri-Show
Ensin kun Big Show paljastui Jerichon tiimikaveriksi, luulin että tästä tiimissä ei tule hyvää. Kuitenkin siitä tuli oikein hyvä tag-team. He ovat otelleet monta hyvää ottelua esim. TLC:ssä. Toivottavasti tiimi pysyy kasassa myös 2010.

30. Vuoden naispainija
Tyhjä.

1. Vuoden feudi - Rey Mysterio VS. Chris Jericho
Feudissa nähtiin erittäin monta hyvää ottelua esim. 15.6, 10.7, Extreme Rulesissa ja The Bashissa. Tämä feudi nosti IC-mestaruuden arvoa.

32. Vuoden PPV/show
Ei ollut yhtä muita selvästi parempaa.

33. Vuoden ottelu – HBK vs. Undertaker Wrestlemaniassa
Ottelu kesti n. tunnin ja joka minuutti oli kiinostava. HBK ja Taker ovat kummatkin painijoita joilla ei ole enää kovin montaa vuotta jäljellä painiurasta, mutta silti he saavat aikaan todella mahtavan ottelun. Matsi otti varmasti koville, kun kumpikin vetäytyi ottelun jälkeen jonku kuukauden tauolle.

34. Vuoden painija – Rey Mysterio
Mysterio paransi otteitaan heti kun pääsi drawtissa Smackdowniin. Hienoa että Mysterio pystyy vielä parantamaan otteitaan vaikka loukkaantumiset painaa. Feudi Jerichoa vastaan, Royal Rumble, Elimination Chamber, ottelut JBL:ää, Morrisonia, Ziggleriä vastaan ja aloiteltu feudi Batistaa vastaan. Kunniamaininnat myös CM Punkille, Jeff Hardylle, John Cenalle ja Chris Jericholle.

1. Vuoden huonoin painija

Vanhat suosikit kuten Great Khali ja Hornswoggle loistivat tänäkin vuonna, mutta lupaava uusi tulokas nimeltään Rob Terry nappaa tänä vuonna voiton minun listallani. Täysin kädetön paskasäkki kaikin puolin.

2. Vuoden huonoin feudi

Chavo vs. Hornswoggle oli aluksi ihan hassu, mutta kun sitä venytettiin ja venytettiiiiiiin ja venytettiiiiiiiiiiin niin itkuhan siinä meinasi tulla. Voi sitä mukahassuttelun ja myötähäpeän määrää....

3. Vuoden huonoin ottelu
Jenna Morasca vs. Sharmell. Oikeasti, mitä helvettiä? Oliko tämä jonkun mielestä hyvä idea, vai tavoiteltiinko tällä ainoastaan "vuoden paskin ottelu" -titteliä. No, jos kyse on jälkimmäisestä niin onneksi olkoon vaan.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti

Oliko Khalin kiss camia vielä tämän vuoden puolella? No ääni sille kuitenkin, kun en muutakaan keksi. Varmaan joku Raw:n guest host oli vielä ärsyttävämpi, mutta ei voi muistaa...

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Kennedyn potkut jonkun typerän botchauksen takia (tai kai siihen liittyi muutakin, mutta kuitenkin...). Toivottavasti mies nyt sinne TNA:iin jossain vaiheessa päätyy.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki

Kaksi pilipalipimputusta oli tänä vuonna ylitse muiden, eli Hornswoggle ja Finlay theme, mutta vielä kamalampi ja ärsyttävämpi on Yoshi Tatsun tunnari.

7. Vuoden huonoin gimmick

Vance Archer. Ai mitä vikaa siinä gimmickissä on? Niin siis missä gimmickissä? Iso karismaton hossi joka tuhoaa jobbereita, jee, näitähän ei olekaan ennen nähty. TNA:ssa miehellä sentään oli jotain luonnetta, nyt ei näköjään ole jaksettu mitään (ainakaan vielä) kehittää.

8. Vuoden lopetusliike

Eric Younging piledriver on ihan helvetin nätti, vaikka ei siinä mitään spesiaalia sinänsä ole. Ääni kuitenkin sille, kun en muutakaan keksi.

9. Vuoden sisääntulomusiikki

Zach Ryderin Oh Radio, selkeästi. Vaikka kyseessä onkin kasarihitin knock-off versio, se vaan toimii täydellisesti: tarttuu päähän kuin purkka ja sopii miehen gimmickiin.

10. Vuoden paluu

Ricky Steamboatin paluu oli kyllä niin hieno ja tuli täysin puskista että huhhuh. Vaikka se hieman lyhyeksi jäikin niin, oli tämä hienosti toteutettu.

11. Vuoden "turn"

CM punkin hiljaa-hyvä-tulee-tweeneristä-kusipääksi oli vallan mainiosti toteutettu. Batistalle kunniamaininta myös.

12. Vuoden segmentti

Mjaa, onhan tuo Abraham Washingtonin show välillä ihan hauska, vaikka mukahassutteluun sortuukin joskus.

13. Vuoden gimmick

Zach Ryderin esittämä ärsyttävä kusipää-guido <3

14. Vuoden manageri

Aika hiljaista kaikin puolin ollut tällä osastolla... Don West on ollut ihan jees, mutta kyllä Natalya on ainakin tähän asti vielä ollut näkyvämpi ja tärkemäpi osa suojattiensa avustajana.

15. Vuoden aliarvostetuin painija

Ääh, en minä tähän mitään keksi, mutta äänestetään hassuttelumielessä vaikka Brutus Beefcakea, koska taidan olla täällä ainoa joka häntä markittaa.

16. Vuoden yliarvostetuin painija

Vaikka heel-turn toki teki miehellä hyvää, on CM Punk alkanut tympiä jo pidemmän aikaa. Ihan hyvä toki kehässä ja mikissä ja muutenkin, mutta ääh...

17. Vuoden kehittynein painija

Kofi Kingston Ei ehkä taidoiltaan niinkään ole kehittynyt, mutta muuten hahmo ja kiinnostavuus on lisääntynyt huimasti Orton-feudin aikana, ja jamakalais-gimmicikin pudottamisen jälkeen.

18. Vuoden face
Goldust. Goldust?? Goldust! Nojoo, kehässä ei ole mikään erikoinen, ja lähestulkoon pelkkä jobberi nykyään, mutta gimmick, entrance ja backstage-segmentit riittävät näin pitkälle omalla listallani.

19. Vuoden heel

Chris Jericho, on se vaan niin vakuuttava mulkero, ja hienosti on kayfabessa pysynyt niissä parissa tosielämän toilailuissakin (vai oliko ne nyt workkia vai ei, hehheh...)

20. Vuoden selostaja

Matt Striker, ja vielä aika helposti (ainostaan Jesse Ventura olisi voinut haastaa, jos olisi pitempiaikaisen paluun tehnyt). Selostamisessa mies on kehittynyt huimasti, ja kaikenmaailman nippelinappelitiedon ja nörttijuttujen tuntemus (mies heittelee The Smiths -viittauksia, jumankauta), on huikea.

21. Vuoden promottaja

Scott Steiner. Ihan sama onko miehen jutuissa järkeä, ja saako niistä selvää vai ei; mies on kultaa mikissä.

22.Vuoden tulokas

Desmond Wolfea ajattelin ensin äänestää, mutta en vaan mitenkään voi pitää häntä tulokkaana. Joten ääni menköön tuolla kaikkien vihaamalla irkku-kummitukselle, eli Sheamukselle

23. Vuoden ”mark out moment”

Steamboatin paluu kokonaisuutenaan, tai oikeastaan se hetki kun tajusi että jumalauta, "you still got it!".

24. Vuoden spotti

Kofin Boom Drop Ortonille pöydän läpi. Joo, oli niitä varmaan paljon hurjempiakin spotteja, mutta tuo vaan toimi hyvin, näytti hyvältä ja sopi tuohon kuvioon loistavasti.

25. Vuoden tv-show

ECWoli tasaisen hyvä läpi vuoden, joten ääni sinne.

26. Vuoden tv-matsi

Tyhjä ääni, ei nyt vaan tule mieleen yhtään mikä olisi selkeästi ollut ylitse muiden.

27. Vuoden promootio

Aika tasoissa WWE ja TNA minun listallani ovat, ROH:ia ja muita en sitten tarpeeksi ole seurannut. Mutta joo, lopulta WWE ehkä oli kuitenkin kokonaisuudeltaan viihdyttävämpi tänä vuonna.

28. Vuoden stable

Mjähh, ei tässäkään kauheasti juhlimista ollut, mutta sanotaan nyt Main Event Mafia, olihan siellä kuitenkin starpoweria ja muutama mielenkiintoinen kuviokin.

29. Vuoden tag team

Tähän tulee mieleen useitakin vaihtoehtoja. Hart Dynasty on ollut todella lupaava, ja kaikinpuolin viihdyttäväkin, samaten kuin Beer Money TNA:n puolella. Mutta yksi ylitse muiden oli tietysti Jeri-Show, vaikka Show aluksi Edgen korvaajana olikin pettymys, niin kyllä jätkät oikeasti hyviä matseja painivat ja kuviot olivat muutenkin ihan viihdyttäviä.

30. Vuoden naispainija

Hamada oli minulle ihan uusi tuttavuus, ja tosi myönteinen sellainen. Ei ehkä kaikkein hotein naispainija, mutta helvetin hyvä ja viihdyttävä kehässä.

31. Vuoden feudi

Jericho vs. Steamboat (+ ne muut hall of famerit), lyhyt feudi, mutta Steamboat-markkina ei voi muutakaan äänestää.

32. Vuoden PPV/show

Tyhjää, ei muisti pelaa taas tarpeeksi hyvin.

33. Vuoden ottelu

Kurt Angle vs. Desmond Wolfe @ Turning Point, ei täydellinen matsi (väärä voittaja), mutta ei tästä oikein mitään pahaa voi sanoa... paitsi ehkä nämä kaksi pystyvät vielä parempaankin!

34. Vuoden painija

Chris Jericho, mies on ollut niin monessa mukana tänä vuonna, että en tähän parempaakaan vaihtoehtoa keksi. Kehässä edelleen loistava, ja mikissä vieläkin parempi. Nuff said.

Pakkohan se on oma korteni kekoon kantaa näin viimetinkaan. Vaikken olekaan mikään äänestysaiheiden ylin ystävä, vuosittainen Wrestling Awards tekee kyllä hienon poikkeuksen sääntöön.

Pakko pyytää vielä anteeksi loppupuolen perustelujen lyhyyttä. Kello alkoi tikittämään melko lähelle keskiyötä ja äänestysaika oli loppumassa...

Crap:


1. Vuoden huonoin painija
- On toki masentavaa alottaa kirjoitusurakka negatiivisillä nimillä, vaikka täytyyhän nämäkin kohdat täyttää ennen pitkää.
Kun oikeasti aletaan ajattelemaan vuoden kehnoimpia tekijöitä ja paskasäkkejä, voimme varmaankin helposti nostaa usvan seasta nimiä kuten Cody Deaner, Hornswoggle, Mark Henry ja Stigma. Näistä kuitenkin kaksi viimeistä ovat osoittaneet poikkeuksellisenkin hienoja otteluita omaan kategoriaansa ja Hornswogglen tuskin koskaan oli tarkoituksaan olla muuta kuin komediaa. Tämän takia äänestän TNA'n ikiomaa idioottia, Cody Deaneria, joka toden totta ällöttävän gimmickinsä seasta ei kyennyt edes katsottaviin otteluihin.

2. Vuoden huonoin feudi
- Olen huomannut, että lähimuistini ei ole kovinkaan mainittava ja sen takia feudien tyyliset kysymykset aiheuttavat aina tuskaista pohtimista. Monet näyttävät listanneen Chavo Guerreron ja Hornswogglen välisen vihanpidon, mutta itse en tainnut nähdä tästä kovinkaan paljon materiaalia, vaikka jo ajatus synnyttää harmaita hiuksia. Ainoa täyttä paskaa oleva feudi joka pälähti nopeasti päähäni, oli Vickie Guerreron ja Santinan välinen rähinä, joka ei tosissaan kantanut suurtakaan hedelmää.


3. Vuoden huonoin ottelu
- Kai se on tässäkin osuudessa pakko kallistua WWE'n puolelle ja mainita jo äsken esiintynyt mittelö Vickien ja Santinan välillä Hog Pen- ottelutyypissä. Ikinä en ole kovastikaan pitänyt siitä, että PPV'n aikaa käytetään tämän kaltaisiin komediapläjäyksiin. Muuta sanottavaa en oikeastaan edes keksi, sillä uskoisin, että kaikki tuntevat ottelun laadun.

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
- Lisää hyviä kysymyksiä kaltaiselleni järjen jättiläiselle. Näin jatkuvia segmenttejä on tietenkin helppo muistaa ja siksi esille nousee esimerkiksi ODB's Angle ja Beautiful Peoplen erilaiset säädökset, jotka kummatkin tulivat jarruttelemaan kovaa menoa, jota iMPACT itsessään tarjosi. Ehkä näillä oli ideat viedä knockouttien hahmoja tavalla tai toisella eteen päin, mutta en pitänyt lopputuloksesta. Jos nyt toinen pitäisi nimetä, valitsisin ODB'n Anglen.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
- Bookkauspäätöksistä eri promootiot saavat aina p**ka niskaansa. Mikään päätös ei voi samaan aikaan miellyttää kaikkia faneja ja tunnetustihan myös Wrestle Crap saadaan aika-ajoin onnistumaan. Jos kuitenkin jätetään sivuseikat kokonaan pois ja puhutaan siitä, kuinka potentiaalisen CM Punkin haaveet firman ykköspaikasta poltettiin savuna ilmaan. Jokainen näki miehen mestaruusreignin aikana, että hänessä on sitä jotain ja jokaisen promon ja ottelun jälkeen tiesi, että tämä mies on ansainnut paikkansa kortissa muiden edellä. Yhtäkkiä kuitenkin hävisi kaikki. Mestaruus vaihtoi omistajaa, rautaiset promot eivät tunnu enää saavan aikaa ja sen PPV ajan lisäksi miestä näkyy enää harvoin edes viikottaisissa. CM Punkin push kustiin oikein urakalla.

6. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
- Joka vuosi Hornswogglen tunnari nostaa karvat pystyyn jo silkasta ajatuksesta. Liiankin kakaramaiseksi tehty vinkuminen ainoastaan riistää korvilta viimeisetkin nautinnonaiheet.

7. Vuoden huonoin gimmick
- Tänä vuonna täysin uusia sysipaskoja gimmickeitä ei muistaakseni edes nähty ja muutamasta jopa hankkiuduttiin eroon. Päällimmäisinä keskivertoa huonommista nousevat mieleen Cody Deaner ja Sheik Abdul Bashir, jotka eivät ainakaan gimmickinsä puolesta viihdyttäneet lainkaan
. Päin vastoin. Useinmiten myötähäpeän tunne pyyhkäisi näiden painijoiden yli sekoitettuna pieneen rasitukseen ja vihaan, mutta valitaan nyt näistä toinen, eli WWE'n entinen painija - Sheik Abdul Bashir. Sosiaalinen terroristi World Eliten jäsenenä? Neutral

Pronssinen kategoria:


8. Vuoden lopetusliike
- Lopetusliikkeet ovat aina olleet lähellä sydäntäni, joten totta kai minulta vuosittain suosikkini löytyy. Pääasiassa finisher on toimiva ja ilo silmälle silloin, kun se kokonaisuudessaan kaunis. Monimutkaisemmatkin liikkeet voivat toimia yhtä lailla mainiona esimerkkinä kuin ne sekunnin vievät tömäykset. Pitää myös ottaa huomioon hypyt, joita esimerkiksi indyissä ollaan paljon harrasteltu ja taidettiinpa main stream painissakin muutamaan sorttiin tällaisia nähdä. Kun kuitenkin tätä laajaa aluetta lähdetään purkamaan, rankkaisin päällimäiseksi seuraavat liikkeet: Lariat, Tower Of London, 450 Splash ja Sweet Chin Music. Listasta puuttuu suosikeistani muunmuassa Air Bourne ja Kenny Omegan ultratehokas Japanin animeohjelmista tyylisuuntaa ottanut nimetön(?) kahden käden 'lyönti', jonka kuvitteellisen säteen voimasta vastustaja linkoaa usean metrin taakse päin. No Joka tapauksessa päätän tällä kertaa noudattaa periaatetta yksinkertainen on kaunista ja valita sen vähemmän kuluneen liikkeen, eli Japanissa suuren suosion saavuttanut ja todella intensiivisen iskun, Lariatin.

9. Vuoden sisääntulomusiikki
- Vaikka pienenä nämäkin olivat kovinkin tärkeä osa showpainia, en jotenkin enää välitä tunnareista, kunhan ne eivät revi tärykalvoa palasiksi. Ohimennen tietenkin TNA pistää parastaan muunmuassa AJ Stylesin ja Beer Moneyn tunnareissa, joista valitsen ensimmäisen. AJ Stylesin Get Ready To Fly on tekeleenä mahtava ja tunnelmaa nostattava kappale, joka toimii itse painijan kanssa hyvin yhteen.

10. Vuoden paluu
- Colt Cabana pääsi tämän vuoden sisään takaisin sinne mihin hän kuuluu - indypainiin. Vaikka WWE'nkin alaisena mies tarjosi muutaman hymyn huulille nostattavan hetken, on mies main streamin ulkopuolella antanut muutamaanki otteeseen kunnon räkänaurut. En toki sano, että olisi Cabanan uran kannalta hyvä asia palata indyihin, mutta kun tämän kaltaisia komediahahmoja ei näköjään WWE'ssä osata kummemmin käyttää, olen enemmän kuin iloinen, että saan nauttia jälleen miehen toimista indyskenen suurimmissa promootioissa laadukkaan painin ja komedian saralla.

11. Vuoden "turn"
- En tiedä muista, mutta mielestäni CM Punkinkin turnin hakkaa täydellisesti Danielsin kääntyminen heeliksi. Hahmoon on todella helppo samaistua ja Danielsin promotaidot pääsevät paljon paremmin esille nykyisen roolin alla. Mies sai kertaheitolla mielenkiintoa, asennetta ja näkyvää karsimaa kun paikkaa kortissa, sekä hahmoa hiottiin täydelliseksi. Ja kun Fallen Angelille ei suotu minkään sortin pelkuriheelin osaa, voi miehen eleistä ja yleisesti ottaen läsnäolosta nauttia täysin siemauksin viikottain. Väittäisin jopa, että heelinä häntä on paljon helpompi buukata.

12. Vuoden segmentti
- Täytynee varmaankin Whatin tavoin kallistua todella herkkään segmenttiin, joka tapahtui TNA'ssa jokunen kuukausi sitten. AJ Styles ilmoitti harkitsevansa todella rankalla kädellä uransa päättämistä ja Sting tuli puhumaan hänelle järkeä. Kyseinen tapahtuma oli tunteikkuudessaan todella koskettava ja vaikka uskottavalta painijalta voisikin odottaa äijämäistä käytöstä, osoitti Styleskin olevansa tasan yhtä paljon ihminen kuin kuka tahansa meistä. Todella mieleenpainuva ja ennen kaikkea tunteiden valtaama hetki.
On tässä myös aivan pakko antaa jonkin sortin kunniamaninta kekseliäälle tapahtumalle, jossa Kofi Kingston paskoi Ortonin tuliterän urheiluauton.

13. Vuoden gimmick
- Vaikka kuinka tiedän, että indynimillä ei tämänkaltaisissa äänestyksissä pitkälle pötkitä, on pakko nimetä tälle kohtaa maailman painilafkojen ylivoimaisesti kirkkain ja huumoripitoisin mies, joka kantaa harteillaan todella nerokasta roolia. Puhun nyt Kenny Omegasta. Kun mies debytoi aikoinaan ROH'n leivissä, en yksinkertaisuudessaan voinut pitää Star Wars nörtin näköisestä painijasta, joka ei erottunut massasta muuten kuin kikkaroiden hiustensa perusteella. Pikku hiljaa hahmo hioutui kuitenkin kohti täydellisyyttä ja otteluissa olevaa tilannekomiikkaa alkoi kertyä lisää ja lisää. Mies otti vaikutteita erilaisista animen perusmerkeistä ja teki niistä huumoria eleillään. Vielä kehässä muutamien näyttävien liikkeiden ohella Omega heittää ilmoille jonkin todella hauskan kommentin tai eleen. Mies on loistava.
14. Vuoden manageri
- Pahoittelen, että tänä vuonna muunmuassa WWE'n saralta managerit jäivät ainakin meikäläisen silmän ulkopuolelle ja muualla sitten ei näitä suuremmin nähtykään. En voi vastata tähän.


Hopeinen kategoria:

15. Vuoden aliarvostetuin painija
- Missäköhän määrin aliarvostettu? Jos puhutaan yleensä fanikannan keskuudessa, vastaan painijan nimeltään Dr. Stevie (Richards). Tämä mies on TNA'ssa pysynyt kehäotteillaan melko mitäänsanomattomana debyytistään saakka, sillä hän ei ole saanut kunnon mahdollisuutta loittaa singlespainijana. Useat hardcoremittelöt hän on toki käynyt läpi ja jobannut niistä suurimman osan, mutta kun Stevie vain pääsisi näyttämään todelliset kykynsä, vakuuttuisi yksi sun toinen fani eri puolilta maailmaa pikku hiljaa. Muistelkaapa miehen taitoja aikoinaan ECW'n alla tai ajatelkaapa kokonaisuutena hänen gimmickiään. Oikein käytettynä Steviestä saisi kunnon pakkauksen.

16. Vuoden yliarvostetuin painija
- Joudun melko välttämättä vastaamaan Matt Morgan. Vaikka Morgan onkin ollut suhteellisen viihdyttävää tavaraa ja ollut liekeissä läpi vuoden, on miehen osaaminen nostettu melko uusiin mittoihin puheiden yhteydessä. En kiellä, faktaa, että mies on kokoisekseen kovinkin atleettinen ja kokonaiskuvaltaan viihdyttävä, mutta hypetykset eivät nosta tätä nuorukaista kuitenkaan painimaailman huipulle taidokkuuden osalta.

17. Vuoden kehittynein painija
- Onko tästä edes kysyttävää? Pope D'Angelo Denero on noussut vihreydeltään todella varteenotettavaksi haastajaksi ja ottelut sisältävät sitä tiettyä vetovoimaa, joka on ilman muuta hyvinkin suotavaa. Loistavan gimmickin turvin Pope pääsi nousemaan pikkuhiljaa kortissa ylöspäin ja siinä matkalla sitten in ring-skillsitkin kasvoivat.

18. Vuoden face
- AJ Styles on loistanut facena läpi vuoden täydellisesti ja kerännyt paitsi lennokkaiden ja monipuolisten kehätaitojensa ansiosta, myös inhimillisellä toiminnallaan faneja pitkin vuotta. Vaikka ehdokkaita tälle palkinnolle olisi ollut enemmänkin, Stylesin rooli ja sen suorittaminen jyräsi kaikki muut alleen. Kun nousua kohti päämestaruutta oli seurannut jo pidemmän aikaa, kruunasi AJ'n TNA'n raskaimman mestaruuden voitto odotukset ja mestaruuskautta on ollut todella ilo seurata pääasiassa perääntymättömän underdogin roolin ja sympaattisuuden vuoksi.

19. Vuoden heel
- Vuoden kaksi täydellisintä heeliä ovat toimineet asemassaan kumpikin vasta vähän aikaa. Toinen on vastikään TNA'ssa debytoinut Desmond Wolfe ja toinen on myös vasta lähiaikoina uulta siipiensä alle saanut ja heeliksi kääntynyt Daniels. Nämä kaksi miestä ovat olleet kiinnostuksen kasvattajat heti siitä asti kun heille kyseiset asemat TNA'ssa suotiin. Uskomattomia promoja ja Desmondin tapauksessa myös ensiluokkaista älyn käyttöä. Näistä kuitenkin selvemmin ja pidemmän aikaa jo edellisessä promootiossa pääsi loistamaan Desmond Wolfe, Nigel McGuinnes. Varmaankin paras kokonaisuus nykyhetken main streamissa. Niin roolinsa kuin heelmäisten, mutta teknisesti täydellisten kehätaitojensakin puolesta.

20. Vuoden selostaja
- Taz. Oli tämä mies selostuspöydän kummalla puolella tahansa, hän loistaa työssään!

21. Vuoden promottaja
- Vuoteen mahtui useita mahtavia promottajia, mutta yksi mies toi täysin uuden tyylin promotuksen mahtavaan maailmaan. Tämä herra on CM Punk. Mikin varressa ihmisten päihteiden käytöstä ja omasta mahtavuudestaan saarnannut Straight Edge-tähti sai todella kovat heatit niskaansa pelkkien promojensa ansiosta ja näin PG-aikana se on jo jotain.

22. Vuoden tulokas
- Nigel McGuinnes. Pientä perustelun makua saat lukemalla kohdan 19.

23. Vuoden spotti
- Tämän vuoden ainoa varsinainen Holy Shit!- tilanne tapahtui jo alkuvuodesta (Backlash?) PPV-lähetyksessä, kun Big Show paiskasi John Cenan ryminällä valonheittimen lasin lävitse. Siinä sai hetken aikaa haukkoa henkeään ja kelailla tapahtunutta muutamaan kertaan, ennen kuin heräsi takaisin todellisuuteen. Ainutlaatuinen piristys muuten melko tylsähkölle LMS-ottelulle.

24. Vuoden "mark out moment"
- Vaikka vuosi on pitkä aika ja suurimmat mark outit kerkeäisivät tapahtua lyhyemmässäkin ajassa, perustuvat suurimmat vastaavat kuitenkin tämän vuoden ulkopuolella tapahtuneisiin asioihin. Joka tapauksessa on melkeinpä pakollista vastata ainut hetki, joka sykähdytti täydellisesti ja puhun nyt Christianin shokkipaluusta WWE'hen. Tämä hetki nosti minut seisaalleen ja avasi suuni ammolleen. Vaikkei selostajat osanneetkaan ottaa Captain Charismaa oikein vastaan, hoisi tunnelman sähköisyys ja Christianin entrance tunnari kaiken tarvittavan.

25. Vuoden tv-show
- iMPACT tarjosi läpi vuoden uskomattomia juonenkäänteitä ja mielenkiintoisia juonikuvioita. Sekaan mahtui myös aimo kasa perusviihdyttäviä ja senkin tason yläpuolella olevia otteluita. Ilman tätä vuotta en saattaisi seurata TNA'ta ollenkaan.

26. Vuoden tv-matsi
- Shawn Michaels vs. John Cena on kyllä must see tv-otteluksi, mutta mielestäni tämänkin yläpuolelle nousi Super iMPACTissa käyty kohtaaminen kahden tekniikkahirviön AJ Stylesin ja Kurt Anglen välillä. Mittelön kesken vallitsi todella korkea tunnelma ja paini oli ensiluokkaista. Tässä on pieni syy, miksi nautin TNA'sta sellaisenaan.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
- Tekisi mieleni vastata PWG, mutta materiaali jäi tänä vuonna hitusen vähemmälle ja loppuvuoden episodeja on vielä katsomatta aimo kasa. Tästä syystä vastaan TNA'n, joka piti riman korkealla viikosta viikkoon. En muista kyllästyneeni kesken iMPACTin tai PPV'n kertaakaan.

28. Vuoden stable
- Main Event Mafia oli nerokas, mutta kävi pidemmän päälle ottamaan hattun. Tuon jälkeen emme ole nähneet World Eliten lisäksi ainuttakaan kunnolla toimivaa liittoutumaa, joten ääneni menee World Elitelle.

29. Vuoden tag team
- Beer money sytytti joka kerta kun astuivat kehään. Oli kyseessä sitten kaljan juontia, ottelemista tai promotusta, yleisö rakasti heitä ja minä heidän mukanaan. Molemmat ovat myös ensiluokkaisia esiintyjiä ja tasokkuus säilyi yleisellä tasolla läpi koko vuoden.

30. Vuoden naispainija
- Skip. En seurannut naisten painia lähestulkoon ollenkaan.

31. Vuoden feudi
- Vaikka Desmond Wolfe onkin niittänyt mainettaan vasta kovinkin vähän aikaa TNA'n puolella, on pakko vastata miehen feudi Kurt Anglea vastaan. Promo promon ja segmentti segmentin perään on jättänyt jälkeensä kenties parasta antia lähivuosina ja sulava nerokkuus huokuu vihanpidon eri vaiheista radikaalilla kädellä. Miesten keskeneräinen verinen feudi on tuonut keskuuteemme jo kaksi viittä tähteä lähentelevää ottelua. Tämän kaltaisesta painista ja rakentelusta minä pidän todella paljon.

32. Vuoden PPV/show
- TNA'n Turnin' Point oli mahtavaa katseltavaa ja sisälsi kokonaiset kaksi mahdollista vuoden ottelua. Todella viihdyttävä PPV!

33. Vuoden ottelu
- Kai se on hypetettävä Desmondia vielä, kun hän sattui edellä mainitussa Turnin' Pointissa vetämään mahtavan ottelun ilman stipulaatiota Kurt Anglea vastaan. Mittelö ei todellakaan jättänyt kylmäksi ja siitä ei mielestäni puuttunut mitään. Sulava ketjupaini ja erottuva lopetus takasivat helposti viittä tähteä hipovat lukemat.
Mielestäni edes ROH'n aikana ei Desmond näyttänyt tämän kaltaista osaamista. Kenties se syy on eeppisyys ja big time-fiilis, mutta klassikonhan hän vetäisi.

34. Vuoden painija
- Sitten onkin vuoro illan viimeisen kohdan, joka vaatii armotonta mietiskelyä. Kaiken sen työn ja muun viihdyttävyyden tuloksena nostan esiin miehen, joka kiinnosti ympäri vuoden ja laajensi osaamistaan suurellakin asteikolla. Hyvät naiset, herrat ja lapset: AJ STYLES!

Huhhuh, kiitos ja hyvää yötä. Valmistunut kolmea minuuttia ennen äänestysajan loppumista ja perusteluita pahoittelin jo aiemmin, joten jätetään se sivuun.

Jätin kokonaan väliin kategoriat, joihin en mitään sopivaa ehdokasta keksinyt. Vuosi ei ollut varsinaisesti huono, mutta mieleenpainuvat yksittäiset tapaukset olivat vähissä.

Crap:

4. Vuoden ärsyttävin segmentti
Tässä voisi mainita kaikki DX:n komedia-anglet, mutta yhtä tiettyä valitessa taidan poimia sen, jossa HHH etsi kokkina työskennellyttä Michaelsia, vaikka oli siinä pari hyvääkin hetkeä. Toinen yhtä hirveä oli Triple H:n murtautuminen Ortonin taloon, joka ahdisti väärällä tavalla. Arpomalla ääni HHH:n HBK-etsinnälle.

5. Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
Ei varsinaisesti voi syyttää WWE:tä siitä, että tietyt tähdet palaavat tai heitä siirretään ohjelmasta toiseen, mutta ainakin pettymykseksi laskisin Smackdownin rajun huonontumisen silloin joskus loppukesästä. Eniten harmittaa kuitenkin Big Show'n laittaminen Jerichon pariksi. Moni siitä tiimistä kuitenkin pitää, joten en voi hirveästi haukkua. Big Show vaan ei voisi vähempää kiinnostaa, kun taas Jericho yksinään on mielestäni viihdyttävin painija maailmassa.

Pronssinen kategoria:

9. Vuoden sisääntulomusiikki
Kolme vakiosuosikkiani (Flairin/Sappin Also sprach Zarathustra, Misawan Spartan X ja Takadan Pomp and Circumstance March no.1) ovat painiareenoilta ehtineet poistua, joten pitää miettiä uusia suosikkeja, vaikka kahta jälkimmäistä noista viime vuonna vielä kuultiinkin. Ääni menee Tomoyasu Hotein Immigrant Songille, jota Togi Makabe käyttää. Tuohon suhtauduin pitkään epäluuloisesti, koska tuo cover on vähän raju väännös alkuperäisestä ja koska se teki Makabesta vähän turhan vahvasti Bruiser Brody -imitaattorin. Olen kuitenkin alkanut pitää hänestä enemmän, joten kaiken tuon on oppinut hyväksymään osaksi hahmoa. Tällaisessa tapauksessa muutos themen vierastamisesta siitä pitämiseen ei ole kovin iso. Nyt kun isot nimet ovat väistyneet, voi kunniamaininnan vihdoin antaa myös 2 Unlimitedin No Limitille, jota No Limit (Tetsuya Naito & Yujiro) käyttää ainakin NJPW:ssä. Hirveä biisi muuten, mutta aivan mahtava entrancethemenä.

10. Vuoden paluu
Hirveästi ei ole hyviä vaihtoehtoja, mutta ei tarvitsekaan olla kun Ricky Steamboat oli niin yllättävän hyvä parissa matsissaan. Sääli, että se juttu unohdettiin niin nopeasti.

11. Vuoden "turn"
CM Punkin turn oli paras WWE:ssä pitkään aikaan. Tuuria oli, kun aika oli sopiva, Jeff Hardy oli mainio, eikä oltu Raw'ssa, jossa tuollaiseen maltillisuuteen ei ikinä pystyttäisi.

13. Vuoden gimmick
Hän esiintyi vain kerran, mutta The Great Bono eli Akebono The Great Muta -gimmickillä oli parhautta.

Hopeinen kategoria:

16. Vuoden yliarvostetuin painija
Morrison tämä taitaa olla. En heel-Morrisonistakaan pitänyt, mutta osittain edes ymmärsin sen, että miksi muut pitävät. Face-Morrison ei ole oikein missään vaihessa osoittanut, että miksi hänet pitäisi nähdä facena. Hän vain tulee paikalle hymyillen kuin idiootti ja tekee typerät liikkeensä, joista ei voi oikein välittää, jos ei välitä niiden tekijästä. Morrisonin onneksi Smackdownissa oli myös Melina, joka on varmaan karismattomin babyface vuosiin, joten Morrison ei näyttänyt niin huonolta.

17. Vuoden kehittynein painija
Vähän hankalaa sanoa, että onko D'Angelo Dinero kehittynyt vai eikö hän vain saanut WWE:ssä näyttää parastaan. Joka tapauksessa hänestä on tullut hyvin erittäin viihdyttävä, joten ääni Dinerolle. TNA:ssa on nyt vaikka ketä, mutta Pope taitaa olla tällä hetkellä silti koko promootion kiinnostavin.

18. Vuoden face
Jeff Hardy. Ei oikein muita voi harkitakaan, kun hän on promootion suosituin painija, vaikka roolina on olla narkkari. On toki sitten eri asia, että onko se rooli sopiva facelle.

19. Vuoden heel
Chris Jerichon loistavuus perustuu aika suureksi osaksi hänen parhauteen heelinä. Jerichon vakavuus ei koskaan lipsu tylsyyden puolelle, eikä viihdyttävä puoli koskaan tee hänestä liian mukavaa. Jericho on loistava monenlaisessa roolissa, kun kaikilla muilla tuntuu olevan vaikeuksia sen yhdenkin kanssa.

20. Vuoden selostaja
Jim Rossin parhautta ei varmaan tarvitse enää perustella taas uudestaan. Täytyy kuitenkin antaa kunniamaininta Don Westille ja hänen absurdeille jutuilleen mm. aamupalan tekemisestä Velvet Skylle ja parin terror dome -häkin omistamisesta sekä niissä kiipeilemisestä.

21. Vuoden promottaja
Olihan toki Punk hyvä etenkin Hardy-feudin aikana kuten myös aiemmin jo kehumani Pope, mutta Chris Jericho tulee varmaan olemaan paras niin pitkään kuin kuvioissa pyörii. Toki häntä auttaa se, että saa varmaan hyvin pitkälti itse kirjoittaa promonsa, kun taas ainakin WWE:ssä monet muut ulosanniltaan parhaat joutuvat kärsimään hirveistä käsikirjoituksista (Cena), surkeasta huumorista (Michaels) tai muuten vain persoonattomista jutuista kun samat henkilöt kirjoittavat kaikille.

22. Vuoden tulokas
Tätä kategoriaa inhoan kovasti. En vaan voi ymmärtää, että miten vaikkapa Desmond Wolfe voidaan vuonna 2009 laskea tulokkaaksi kun hän on jo vuosia sitten paininut TNA:ta suuremmassa promootiossa. Jo vuosien kokemus ROH:n kokoisessa promootiossa tekee mielestäni tulokkaasta hölmön sanan. Käytän nyt itse Wrestling Observerin awardsien kriteereitä tulokkaan määrityksessä, vaikka niissäkin olisi paljon parantamista, eikä koko palkinto oikein nykypäivän systeemiin sovi. Ääni menee Brutus Magnukselle, joka on heikon alun jälkeen kehittynyt ihan kohtalaiseksi painijaksi, jolla on mainio look ja vähän karismaakin.

25. Vuoden tv-show
Smackdown oli vähän aika kesällä parempi kuin mikään WWE:n show vuosiin, mutta sitten tulivat Kanet, Batistat, Big Show't ja Undertakerit, joita näkemättä itse pärjäisin ihan hyvin. Parempiakaan tv-showeja en kuitenkaan vuoden aikana tarpeeksi katsonut, joten ääni SD:lle.

Kultainen kategoria:

27. Vuoden promootio
Vaihtoehdoista on aika helppoa karsia erinäisistä syistä epäsopivat pois, kun esim. WWE oli pääasiassa puuduttavan tylsä, TNA ei edennyt viime vuonnakaan yhtään ja Japanissa oltiin liian pahassa laskussa viihdyttävästä painista huolimatta. Oli siellä kuitenkin NJPW, jonka vuosi oli kaikin puolin riittävän hyvä. Etenkin yhteistyö NOAHin kanssa on tarjonnut kiinnostavia kohtaamisia, vaikka NOAHin vuosi heistä riippumattomista syistä huono olikin.

30. Vuoden naispainija
En naisten painin suuri ystävä ole, mutta tuli mieleen kaksi vaihtoehtoa. Awesome Kong taitaa olla TNA:n suurin tähti Impactin katsojalukujen perusteella, mikä on aika vahva näyttö, mutta vain pari matsia Kongilta näin, joten en häntä äänestä. Valitsen siis Marysen, joka ei ehkä ole kovin taitava painija, mutta on karismaltaan ylivertainen. Miehistäkään ei kovin moni mene edelle.

31. Vuoden feudi
CM Punk vs. Jeff Hardy on aika helppo valinta. Punkin turn sen aikana eteni mainiosti, Jeff oli rakastettu face, Punk paransi kovasti heeliksi päästyään, matsit olivat hyviä ja kaikki toimi muutenkin. Kunniamaininta täytyy antaa KENTA vs. Nakajima -ottelusarjan mainiolle jatkolle. Jo 2008 he loistivat tageissa, jotka olivat vuoden parhaita matseja. Tällä kertaa nähtiin myös pari kovaa singles-kohtaamista.

32. Vuoden PPV/show
Melkein jätin tämän väliin kun ei kokonaisuutena erityisen onnistunutta show'ta tullut mieleen. Yleensä hyvä Wrestlemaniakin oli heikko. Dragon Gaten ylistetyn ensimmäisen ppv:n katsoin, enkä kehtaa valittaa, mutta tyyliltään tuollaiset show't eivät vain ole minua varten. Päädyin sitten kuitenkin yhteen turvalliseen vaihtoehtoon, nimittäin New Japanin Wrestle Kingdom III:een eli perinteiseen 1/4 Tokyo Domen show'hun. Toki se oli aika epätasainen tapahtuma ja parikymmentätuhatta katsojaa tuntuu nykyään puolityhjältä hallilta, mutta tuntuu se silti erityiseltä ison luokan tapahtumalta. Mukana oli esim. kolme mainiota matsia (Tanaka vs. Nagata, Mutoh vs. Tanahashi ja Misawa & Sugiura vs. Nakamura & Goto), turhan harvoin Japanissa nähtäviä painijoita (Kurt Angle, Low Ki...), ihan toimiva debytoivan Misticon spottien varaan rakennettu opener ja legendoja, joiden matsit tällaisissa tapahtumissa ovat ihan mukavia välipaloja, vaikka he eivät tekisikään muuta kuin vakioliikkeensä.

33. Vuoden ottelu
Neljä matsia nostaisin ylitse muiden. Niistä ROH Rising Aboven Bryan Danielson vs. Nigel McGuinness tosin käytiin vuoden 2008 puolella, mutta ppv näytettiin vasta tammikuussa. En sitä ihan parhaaksi nostaisi muutenkaan, kuten en myöskään joulukuun iloista yllätystä Fujita "Jr." Hayato vs. Koji Kanemotoa. Vaihtoehdoiksi jää tasaisen kovat Undertaker vs. Shawn Michaels ja KENTA vs. Katsuhiko Nakajima (Budokan 1.3.2009), joista äänestän KENTA vs. Nakajimaa, koska sen tulosta ei voinut etukäteen tietää. Michaels ja Taker kyllä hetkittäin saivat luulemaan, että HBK voi voittaa, mutta se jännitys aina lähti kun nearfallien jälkeen tuli taas järkiinsä.

34. Vuoden painija
Taitaa kyllä olla KENTA sopivin vaihtoehto ainakin tällaisissa awardseissa, joissa olennaisinta on henkilön näytöt kehässä, eikä niinkään asema kassamagneettina. KENTAlta näin selkeästi eniten kovia matseja vuoden aikana, mutta määrän lisäksi tärkeä asia on monipuolisuus. Tuolla tarkoitan tässä tapauksessa sitä, että hän oli pirun kova niin jenkeissä pienemmän ROH-yleisön edessä kuin 14 000 katsojan edessä Budokanin (semi) main eventissäkin. Hän oli mahtava yksin vaikkapa nuorta Nakajimaa vastaan ja yksinkertaisesti paras tuomaan vauhtia veteraanien (Kobashi, Taue, Kawada, Akiyama, Sasaki...) matseihin tag-parina tai vastustajana. Toinen vaihtoehto voisi olla viime vuoden ykkönen Chris Jericho, mutta ei vaan touhut Big Show'n kanssa hirveästi kiinnosta.

Millon tulee tulokset? Kun tuon äänestysajan päättymisestä on mennyt jo kymmenen päivää ja silti tulee muutamia vastauksia.

Nyt on kuulkaas pojat sellainen juttu, että olen tässä monena päivänä yrittänyt saada itseäni kirjoittamaan viimevuotista tulospostausta jäljittelevän pitkän viestin, mutta jokin on tökkinyt kovasti joka kerta. Niinpä päätin, että postaan tulokset ilman mitään erikoisia juhlatilaisuuksia, jotta saan tämän stressaavan asian harteiltani pois ja jotta tulokset eivät ihan hirveän myöhässä tulisi julki. Olen pahoillani. :(

Crap-kategoria

Vuoden huonoin painija
1. The Great Khali (8 ääntä)
2. Hornswoggle (7 ääntä)
3. Cody Deaner (4 ääntä)

Vuoden huonoin feudi
1. Hornswoggle vs. Chavo Guerrero (23 ääntä)
2. Vickie Guerrero vs. Santina Marella / Big Show vs. John Cena (2 ääntä)

Vuoden huonoin ottelu
1. Santina Marella vs. Vickie Guerrero – Hog Pen Match (9 ääntä)
2. Sharmell vs. Jenna Morasca (8 ääntä)
3. CM Punk vs. The Undertaker – Hell in a Cell (3 ääntä)

Vuoden ärsyttävin segmentti
1. The Abraham Washington Show (4 ääntä)
2. ODB:n sekoilut (3 ääntä)
3. Piggy James -segmentit / DX + Hornswoggle (2 ääntä)

Vuoden huonoin bookkauspäätös / Vuoden pettymys
1. Sheamuksen mestaruusvoitto / Punkin pushin kuseminen (7 ääntä)
3. Kennedyn potkut

Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
1. Hornswoggle & Finlay (12 ääntä)
2. Yoshi Tatsu (3 ääntä)
3. R-Truth / Undertaker (2 ääntä)

Vuoden huonoin gimmick
1. Tyler Reks (7 ääntä)
2. Hornswoggle (4 ääntä)
3. Cody Deaner / Suicide (3 ääntä)

Pronssinen kategoria

Vuoden lopetusliike
1. R.K.O. / Gutwrench powerbomb (4 ääntä)
3. Air Bourne / Starship Pain (3 ääntä)

Vuoden sisääntulomusiikki
1. Zack Ryder (6 ääntä)
2. AJ Styles (4 ääntä)
3. Dolph Ziggler / D-Generation X (3 ääntä)

Vuoden paluu
1. Christian (12 ääntä)
2. Ricky Steamboat (7 ääntä)
3. Christopher Daniels (4 ääntä)

Vuoden "turn"
1. CM Punk (18 ääntä)
2. Batista (5 ääntä)
3. Daniels / Matt Hardy / Samoa Joe (2 ääntä)

Vuoden segmentti
1. The Abraham Washington Show (4 ääntä)
2. CM Punkin promot / Cutting Edge w/ John Cena (3 ääntä)

Vuoden gimmick
1. CM Punk (15 ääntä)
2. Zack Ryder (6 ääntä)
3. D'Angelo Dinero (3 ääntä)

Vuoden manageri
1. Natalya (10 ääntä)
2. Don West (4 ääntä)
3. Daffney (2 ääntä)

Hopeinen kategoria

Vuoden aliarvostetuin painija
1. Sheamus (5 ääntä)
2. Christian (4 ääntä) :knock:
3. Morrison / Orton / Steiner (2 ääntä)

Vuoden yliarvostetuin painija
1. John Morrison (10 ääntä)
2. Matt Morgan (5 ääntä)
3. John Cena (3 ääntä)

Vuoden kehittynein painija
1. John Morrison (8 ääntä)
2. Kofi Kingston (6 ääntä)
3. The Miz / D'Angelo Dinero (4 ääntä)

Vuoden face
1. Jeff Hardy (19 ääntä)
2. AJ Styles (7 ääntä)
3. Rey Mysterio (2 ääntä)

Vuoden heel
1. Chris Jericho (11 ääntä)
2. Randy Orton (7 ääntä)
3. CM Punk (5 ääntä)

Vuoden selostaja
1. Matt Striker (19 ääntä)
2. Jim Ross (4 ääntä)
3. Don West / Tazz (2 ääntä)

Vuoden promottaja
1. CM Punk (14 ääntä)
2. Chris Jericho (9 ääntä)
3. Scott Steiner (4 ääntä)

Vuoden tulokas
1. Sheamus (10 ääntä)
2. Desmond Wolfe (8 ääntä)
3. Tyson Kidd (3 ääntä)

Vuoden spotti
1. John Cenan lento spottivaloon (13 ääntä)
2. Sheltonin loikka MITB-matsissa / Edgen ja Jeffin lento tikkaiden läpi Extreme Rulesissa / Jeff Hardyn Swanton Bomb SummerSlamissa / Undertakerin loikka WrestleManiassa / Scott Steinerin loikka / Kofi Kingstonin Boom Drop Madison Square Gardenissa (2 ääntä)

Vuoden "mark out moment"
1. CM Punkin MITB-cashaus (6 ääntä)
2. Christianin paluu / Sheamuksen mestaruusvoitto / AJ Stylesin mestaruusvoitto (3 ääntä)

Vuoden tv-show
1. SmackDown (17 ääntä)
2. Impact (7 ääntä)
3. RAW / ECW (2 ääntä)

Vuoden tv-matsi
1. Edge vs. John Morrison (5 ääntä)
2. Kurt Angle vs. AJ Styles / Rey Mysterio vs. Chris Jericho (4 ääntä)

Kultainen kategoria

Vuoden promootio
1. WWE (20 ääntä)
2. TNA (5 ääntä)
3. ROH (2 ääntä)

Vuoden stable
1. Legacy (13 ääntä)
2. Main Event Mafia (5 ääntä)
3. World Elite (2 ääntä)

Vuoden tag team
1. Jeri-Show (12 ääntä)
2. Beer Money Inc. (10 ääntä)
3. –

Vuoden naispainija
1. Mickie James / Melina (4 ääntä)
3. Maryse / Sarita (3 ääntä)

Vuoden feudi
1. CM Punk vs. Jeff Hardy (19 ääntä)
2. Chris Jericho vs. Rey Mysterio (5 ääntä)
3. Randy Orton vs. The McMahons (2 ääntä)

Vuoden PPV/show
1. Turning Point (7 ääntä)
2. No Way Out (4 ääntä)
3. Extreme Rules / WrestleMania 25 (3 ääntä)

Vuoden ottelu
1. The Undertaker vs. Shawn Michaels @ WrestleMania 25 (16 ääntä)
2. Desmond Wolfe vs. Kurt Angle @ Turning Point (5 ääntä)
3. Edge vs. Jeff Hardy @ Extreme Rules / AJ Styles vs. Daniels vs. Samoa Joe @ Turning Point / Rey Mysterio vs. Chris Jericho @ The Bash (2 ääntä)

Vuoden painija
1. Chris Jericho (8 ääntä)
2. AJ Styles (5 ääntä)
3. CM Punk / Jeff Hardy / John Morrison (3 ääntä)

Merkittäviä huomioita:
– Vuoden ärsyttävin segmentti ja vuoden paras segmentti meni samaan osoitteeseen. Abraham Washington siis todistetusti tosiaankin jakaa ihmisten mielipiteitä. :D
– Christian äänestettiin vuoden toiseksi aliarvostetuimmaksi painijaksi, vaikka yritin taas kerran vääntää rautalangasta sitä, ettei tässä taas äänestettäisi väärin. No, onneksi voittajaksi nousi sentään Sheamus, joka on ihan oikeasti aliarvostettu heppu meidän keskuudessamme.
– Vuoden tulokas -palkinto tarjosi ehkäpä kaikista kovimman taistelun, ja se oli jo ratketa tasapeliin, kunnes muistin tsekata myös yksityisviestitse lähetetyt äänet. Ne kallistivat vaa'an Sheamuksen puolelle.
– Vuoden tag team -pysti tarjosi myös kovan taistelun, joka sekin ratkesi vasta ihan viime metreillä.
– Eniten palkintoja nappasi CM Punk. Miehen saaliiksi tuli viisi pystiä.
– Eniten kakkossijoja nappasi sen sijaan AJ Styles. Miehellä kertyi niin ikään viisi kakkossijaa.

Pientä vertailua viime vuoden tuloksiin:
– Viime vuonna WWE sai vuoden promootiota äänestettäessä 28 ääntä, tänä vuonna 20.
– Viime vuonna vuoden stableksi äänestettiin Main Event Mafia ja kakkossijalle jäi Legacy. Tänä vuonna osat menivät toisinpäin.
– Viime vuoden paras ottelu Flair vs. Michaels sai 15 ääntä, tämän vuoden Undertaker vs. Michaels sai 16.
– Viime vuonna Chris Jericho voitti Vuoden painija -palkinnon 14 äänellä, tänä vuonna vain kahdeksalla äänellä.

Jepjep, siinä painivuosi 2009 pähkinänkuoressa.

Enpä muista koska vuoden huonoimpien matsien listalle on päässyt Hell In A Cell. :lol: Aika selvät voittajat lähes joka kategoriassa, Cenan lento spottilampun läpi taisi olla selvin ja itsekin olisin äänestänyt, jos olisin raaskinut.

Panu5 kirjoitti:
Enpä muista koska vuoden huonoimpien matsien listalle on päässyt Hell In A Cell. :lol: Aika selvät voittajat lähes joka kategoriassa, Cenan lento spottilampun läpi taisi olla selvin ja itsekin olisin äänestänyt, jos olisin raaskinut.

HiaC pääsi listalle pettymyksen vuoksi, ei huonoutensa. Ja oliko siinä Cenan lennossa spottilamppuun muka jotakin aitoa?

enska kirjoitti:
– Christian äänestettiin vuoden toiseksi aliarvostetuimmaksi painijaksi, vaikka yritin taas kerran vääntää rautalangasta sitä, ettei tässä taas äänestettäisi väärin. No, onneksi voittajaksi nousi sentään Sheamus, joka on ihan oikeasti aliarvostettu heppu meidän keskuudessamme.
– Vuoden tulokas -palkinto tarjosi ehkäpä kaikista kovimman taistelun, ja se oli jo ratketa tasapeliin, kunnes muistin tsekata myös yksityisviestitse lähetetyt äänet. Ne kallistivat vaa'an Sheamuksen puolelle.

Haluaisitko perustella jotenkin, miksi Christian ei olisi aliarvostettu ja täten aivan väärä voittaja palkinnolle? Onko palkinto kenties tarkoitettu vain tylsille hosseille, joista kukaan ei oikeasti pidä? Varsinkin, kun pystin pokkasi kaveri, joka äänestettiin samalla vuoden tulokkaaksi. Ei kuulosta hirveästi sen kummemmalta aliarvostamiselta.

Darien Fawks kirjoitti:

Panu5 kirjoitti:
Enpä muista koska vuoden huonoimpien matsien listalle on päässyt Hell In A Cell. :lol: Aika selvät voittajat lähes joka kategoriassa, Cenan lento spottilampun läpi taisi olla selvin ja itsekin olisin äänestänyt, jos olisin raaskinut.

HiaC pääsi listalle pettymyksen vuoksi, ei huonoutensa. Ja oliko siinä Cenan lennossa spottilamppuun muka jotakin aitoa?

No PG-eran vallitessa ei kyllä aitoutta tarvinnut miettiä, kun spotti oli niin hieno. :P Hyvä, että verettömyys ottelussa korvattiin mahtavalla menolla ja tuolla spotilla.

MutiM kirjoitti:

enska kirjoitti:
– Christian äänestettiin vuoden toiseksi aliarvostetuimmaksi painijaksi, vaikka yritin taas kerran vääntää rautalangasta sitä, ettei tässä taas äänestettäisi väärin. No, onneksi voittajaksi nousi sentään Sheamus, joka on ihan oikeasti aliarvostettu heppu meidän keskuudessamme.
– Vuoden tulokas -palkinto tarjosi ehkäpä kaikista kovimman taistelun, ja se oli jo ratketa tasapeliin, kunnes muistin tsekata myös yksityisviestitse lähetetyt äänet. Ne kallistivat vaa'an Sheamuksen puolelle.

Haluaisitko perustella jotenkin, miksi Christian ei olisi aliarvostettu ja täten aivan väärä voittaja palkinnolle? Onko palkinto kenties tarkoitettu vain tylsille hosseille, joista kukaan ei oikeasti pidä? Varsinkin, kun pystin pokkasi kaveri, joka äänestettiin samalla vuoden tulokkaaksi. Ei kuulosta hirveästi sen kummemmalta aliarvostamiselta.

Siis yli- ja aliarvostuspystien ideana oli palkita ne, jotka ovat FANIEN keskuudessa yli- tai aliarvostettuja. Kyse ei ollut siis pusheista. Ja siis mitä olen käsittänyt, niin Christian on fanejen keskuudessa hyvinkin arvostettu.

Otan tuon vitsinä.

MutiM kirjoitti:
Otan tuon vitsinä.

Miksi?

EDIT: Okei, eli sinä siis tajusit varmaankin äänestyksen idean? Totuus on kuitenkin, että Sheamusta on täällä haukuttu vaikka kuinka, mutta Christianille vaaditaan aina pushia.

Joo, tajusin. Christian on kuitenkin mielestäni ihan hyvä voittaja jo ihan siltä pohjalta, että todella monen mielestä tuo WWE:n (jonka varmaan itsekin myönnät aliarvostavan Christiania, vaiko?) bookkaus on ihan sopivaa ja valmiina Main Eventterinä firmaan saapuneen miehen asema kälyisen kolmos-show:n hyvien midcard-otteluiden miehenä ei vaadi suurempaa muutosta.

Christianista tietysti pidetään huomattavasti enemmän, varmasti vaaditaan pushiakin huomattavasti enemmän, mutta kun hieman suhteutetaan hieman, ei Sheamuksen tilanne hirveästi eroa tästä. Paria vastarannan kiiskeä lukuunottamatta suuri osa äänestäjistäkään ei oikeasti pidä Sheamusta mestaruuden arvoisena tai mitenkään hyvänä painijana. Ääniä tuli jopa sen takia, että mies ei ansaitse kaikkea ylivedettyä bashaustaan, kun eihän se nyt aivan syvältä kuitenkaan ole...

Molemmat siis mahdollisesti aliarvostettuja ja vaikka itse Sheamusta pitkälti vihaankin, pidän häntä ihan hyvänä voittajana tuolle palkinnolle. Enemmän häiritsee se, että Christian julistetaan samalla jotenkin väärin äänestetyksi vaihtoehdoksi vaikka samalla tavalla häntäkin aliarvostetaan. Ei paljoa, mutta aliarvostetaan kuitenkin. Molemmat ovat mielestäni aivan päteviä voittajia palkinnolle, siinä missä teknisesti taitavampi John Morrisonkin tai vähemmän taitava Scott Steiner. On hyvä huomauttaa ihan suoraan väärin perustein annetuista äänistä, mutta nyt tuntuu siltä, että tästä kyseisestä palkinnosta ollaan tekemässä vain yleisesti kykenemättöminä pidettyjen yksinoikeutta.

Ei Christiania nyt kovin paljoa aliarvosteta. Hän on show'n Main Eventer ja yleisön tuki takana niin areenalla kuin Internetissä. Sheamus on show'n Main Eventer ja hänellä ei ole tukea takana Internetissä. Viime vuonna en törmännyt missään Internetissä porukkaan, joka olisi lytännyt Christianin. Sheamusin lyttääjiä näkyy siellä täällä.

Minä kun olin juuri kommentoivani noita ajatuksia äskeisessä viestissäni.

MutiM kirjoitti:
Minä kun olin juuri kommentoivani noita ajatuksia äskeisessä viestissäni.

Joo, mutta sinun mielestä Christianin pitäisi olla vähintään Raw'n tai SmackDownin main eventissa. ECW ei jostain syystä kelpaa.

Bilyeu kirjoitti:

MutiM kirjoitti:
Minä kun olin juuri kommentoivani noita ajatuksia äskeisessä viestissäni.

Joo, mutta sinun mielestä Christianin pitäisi olla vähintään Raw'n tai SmackDownin main eventissa. ECW ei jostain syystä kelpaa.

Miksi pitäisi kelvata?

Sama kuin joku Jarome Iginla roikkuisi AHL:n eikä NHL:n pistepörssin kärkisijoilla.