Eihän tuossa Ryderin valinnassa vikaa ollut, mutta kun perustelut ovat se että mies ei ole saanut pushia eikä arvostusta yleisöltä ollaan menty totaalisesti kategoriasta metsään.
WrestlingAwards 2010
Meinas kyllä laiskottaa erittäin paljon ja olin jo päättänyt olla äänestämättä näissä awardseissa, mutta tässä sitä ollaan. Yritän perustella hyvin, mutta 36. kategoriaa esittävät todellisen haasteen, joten saapa nähdä. Yritetään nyt.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
- Tähän minulla ei ole kovin montaa vaihtoehtoa mielessä, vaikka tämän ansaitsevia otteluita kuitenkin olisi jonnin verran. Kääpiö vastaan haukka voisi olla ihan ok valinta, mutta tällä kertaa valitsen sen ottelun, jolta edes odotin jotain. Toisinsanoen Wrestlemanian Brett Hart vs. Vince McMahon ottelu saa "kunnian" olla vuoden huonoin ottelu. Olkaa hyvä, Brett ja Vince.
2. Vuoden huonoin feudi
- Ah.. sanon sen heti, Big Show vs. Straight Edge Society. Tämä oli maailman surkeiten bookattu feudi koko vuonna kaikinpuolin. Matsit eivät olleet hyviä, no ei sentäs ihan DUD luokkaa, ja toiseksi ei tällä oikeastaan saavutettukkaan mitään. Tai oikeastaan saavutettiin, onnistuttiin tuhoamaan SOS ja melkein myös CM Punk - kokonaan.
3. Vuoden huonoin segmentti
- Ei minulla tähän ole vastausta. En muista segmenttejä niin hyvin.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
- Robbie E.:n ärsyttävä rynkytys pistää vituttamaan joka kerta, kun se alkaa soimaan. Ei mitään intoa koko rynkytyksessä.
5. Vuoden huonoin gimmick
- hmmm.. Tähän on yksi oikea järkevä vastaus nimittäin "WNB-Hogan" Abyss. Oli kerta kaikkiaan hirveä gimmick, joka ei kiinnostanut pätkääkään ja oikeasti, tyypit feudasivat TNA:ssa WWE:n Hall Of Fame sormuksesta. Ei vittu oikeasti!
6. Vuoden pettymys
- John Cenan erottamis kuvion kuseminen. Siinä olisi ollut mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta kuvio päätettiin tehdä kusemalla omiin jalkoihin. No olihan tuo firmalle varmaan ihan hyvä päätös.
7. Vuoden huonontunein painija
- Undertaker. Huonontuminen sinänsä ei ole tapahtunut pelkästään tänä vuonna vaan sitä on jatkunut jo pidemmän aikaa. Tänä vuonna mies on joko ollut lomalla tai vetänyt paskoja otteluita tai vetänyt yhden hyvän matsin Michaelsin kanssa. Siinä 'Takerin vuosi ja ei pidä myöskään unohtaa sysipaskaa feudia Kanen kanssa.
8. Big Daddy V -palkinto
- Kuka saa kunnian olla vuoden paskoin painija, kuka? Onko se Undertaker, onko se Rob Terry, onko se apina, onko se lintu, ei se on ROB TERRYYYY. Lihas mötykkä nimeltään Rob Terry on tosiaan sysipaska painija, jonka edut ovat spinning jump kick, sekä tietysti tajuttomat stroidi lihakset.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
- Vuhuuu pronsinen kategoria ja parasta sisääntulomusiikkia etitään, varmaan jokainen tämän lukija sen jo huomasi. Drew McIntyrellä on kova shotti tähän, mutta ei tänä vuonna. "Dashing" Cody Rhodesilla on shotti tähän, mutta ei tänä vuonna. Sen sijaan palkinnon saa Mr.Anderson WWE themensä TNA remixillä, joka saa aina soidessaan minut rummuttamaan pöytää. Toisin sanoen iskee itseeni todella, todella hyvin.
10. Vuoden lopetusliike
- En kyl oikeen perusta tämmösistä kategorioista, mutta Douglas Williamsin Chaos Theory on jotain niin kaunista, että ansaitsee tämän palkinnon. Se voidaan iskeä myös yllättävistä tilanteista, joten se on ihan mukava.
11. Vuoden turn
- Tässä vaiheessa pakko myöntää, että hiuka TNA linjaa olen vetänyt, vaikka en tarkoituksella. Olen vain katsonut TNA:ta enemmän, joten pakosta se vaikuttaa vähäsen. WWE:stä ei kuitenkaan tule mieleen mitää yhtä hyvää turnia kuin Jeff Hardyn heel turn muuten suhtkoht paskassa "They" kuviossa.
12. Vuoden face
- Vuoden naama on Randy Orton, koska en voi vieläkään käsittää miten tyyppi vetää noita poppeja yleisöstä.
13. Vuoden heel
- Yhdestä tyypistä olen alkanut tykkäämään tänä vuonna yhdestä hienosta midcard heelistä, joka on tunkenut itseään hieman kortissa ylöspäin esimerkiksi mini Cena feudilla. Kyllä, tarkoitan Dolph Ziggleriä koska kaveri on tänä vuonna varsinkin loppu vuodesta tehnyt hemmetin hienoa työtä US-mestarina.
14. Vuoden paluu
- ohi
15. Vuoden gimmick
- Haluttais heittää Rhodesille, mutta yksi gimmick oli loistava niin kauon, kun sitä jaksettiin kunnolla mainostaa. Nyt mies leijuu huteralla pohjalla ja hänellä ei ole mitään kuviota kenenkään samaa sukupuolta edustavan painijan kanssa. Mies omistaa myös yhden hienoimmista entranceista ja olihan tuo hänen valta yli Teddy Longin alkuvuodesta ihan hyvää katseltavaa. Toisin sanoen ääneni menee ”The Chosen One” Drew McIntyrelle”
16. Vuoden uutinen
- ”WWE has released Daniel Bryan.” Tuo uutinen herätti tällä foorumilla keskustelua ja itseäni järkytti suuresti sillon, kun tämä uutinen julkaistiin. Onneksi mies sitten palasi lopulta Summerslamissa
17. Vuoden spotti
- Ei tule mieleen mitään spottia tyyliin, kun Jeff Hardy loikkas miljoonan metrin hypyn Ortonin päälle, tältä vuodelta. Yksi spotti on jäänyt tältä vuodelta sentäs mieleen ja silloin erään miehen moonsault kerrankin osui kohteeseensa. Toisinsanoen Kurt Anglen moonsault Lockdownissa häkin päältä Mr.Andersonin päälle.
18. Vuoden "mark out moment"
- Tähän on itselläni vain yksi oikea vastaus nimittäin The Mizin MITB-salkun cäshäys, sillä tuo oli pitkään odotettu hetki, joka on Mizin tämän hetkisen uran kruunun jalokiva. Miz-era live long tai jotain tonnepäin.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
- Ei ossaa sanoa.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
- Drew McIntyre sai alkuvuodesta liian paljon glorya tältä foorumilta päin katsottuna, vaikka toki miehen gimmick on/oli hyvä.
21. Vuoden kehittynein painija
- Haluttais äänestää Miziä, mutta en äänestä, kun ei hän niin paljoa ole kehittynyt, että tämän ansaitsisi. Yksi mies on kehittynyt vielä enemmän, oli se sitten uuden gimmickin ansiota tai ei, on ”Dashing” Cody Rhodes vuoden kehittynein painija. Noussut tylsästä Legacy uikkari pojasta varteenotettavaksi haastajaksi US- tai IC-mestaruudelle.
22. Vuoden läpimurtaja
- Wade Barrett. Ensimmäisen NXT:n voitto, mestaruusottelu, kovimman stablen johtaja WWE:ssä (myös ainoan) ja tietysti kova feudi Cenan kanssa on myös saavutus, jonka Wade on tosiaan ansaitsenut.
23. Vuoden promottaja
- Kuka on aina kultaa mikin varressa sen saatuaan. Se on tietysti Mike ”The Miz” Mizanin”. En jaksa edes yrittää perustella, koska tämän pitäisi olla aika selviö.
24. Vuoden manageri
--
25. Vuoden selostaja
- Michael Cole ärsyttää monesti, muiden WWE selostajien työ myös ollut hieman heittelehtivää. Sen sijaan TNA:n ikioma Mike Tenay tekee aina tasaisen varmaa työtä.
26. Vuoden segmentti
- Ei tuu mitää mieleen.
27. Vuoden tv-show
- NXT on ollut piristävä lisä WWE:n ohjelma tarjontaan ja esitellyt meille uusia tähtösiä. Mukavan piristävä ohjelma muiden niin normaalien painiohjelmien keskellä.
28. Vuoden tv-matsi
- Neljäs päivä tammikuuta 2010 nähtiin monta jännittävää asiaa, kuten Hulk Hoganin paluu painimaailmaan, mutta kaikista paras hetki tuona päivänä oli, kun AJ Styles kohtasi Kurt Anglen Super Impactissa. Perusteluni voit katsoa täältä.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
- Tänä vuonna palkinnon saa lähes koko vuoden painimaailmassa sekoillut EV2.0...
... no ei oikeasti vaan silti lähes koko vuoden painimaailmassa sekoillut Fortune. Ric Flair on loistava manageri ja onhan näiden, tällä hetkellä, viiden pukumiehen liittouma ollut itsestäni ainakin erittäin mielenkiintoinen.
30. Vuoden tag team
- Sama kuin 2000-luvun tag team eli toisinsanoen Motor City Machine Guns. Koko vuoden pitänyt parin muun joukkueen kanssa TNA:n joukkuedivaria katsottavana ja sekä kruunanneet uransa ensimmäisellä TNA World Tag Team mestaruudella. Toivottavasti joukkue ei hajoa koskaan ikinä milloinkaan.
31. Vuoden promootio
- En haluaisi tätä sanoa, mutta WWE:n tasaisen vahva munaton linja, on kuitenkin tuonut esille muutaman uuden painijan ja pitänyt tuotteensa tarpeeksi mielenkiintoisena, jotta pokkaa tämän arvostetun WA-palkintogaalan pystin. Toisinsanoen WWE on vuoden promootio.
32. Vuoden feudi
- Mr. Andersonin ja Kurt Anglen feudi oli mielestäni vuoden kiinnostavin, vaikka armeija sekoilut menivät hieman yli. Toimitti katsojille loistavia promoja, sekä Mr.Andersonin uran parhaat ottelut. Nosti myös Andersonin helposti painimaailman main stream painijoiden eliittiin ja osoitti miehen kyvyt vapaapainijana. Lisäksi sanon tähän loppuun, että toivottavasti Kurt Angle palaa huomis aamun Impactissa.
33. Vuoden show
- En löydä nyt intoa äänestää tähän ja Wrestlemania on liian laimea ehdokas tähän ja en ole edes siitä katsonut kuin seuraavan palkinnon ansaitseva ottelun. Ei ääntä. EDITTIÄ: Tietysti olen katsonut myös vuoden huonoimman ottelun, sentäs.
34. Vuoden ottelu
- Undertaker vs. Shawn Michaels tekevät sen toisen kerran peräkkäin ja jotenkin uskon, että tämä ottelu olisi ollut molemmille painijoille loistava paikka lopettaa, sillä ’Taker on tullut vain tästä alaspäin.
35. Vuoden naispainija
- Naisten paini ei ole oikeen kiinnostanu kuin perseiden ja tissien osalta. Yksi nainen on kuitenkin osoittanut erittäin seksikkääksi yksilöksi tänä vuonna ja päätin, että äänestän Saritaa. Hyvä kroppa ja seksikäs latino tanssi askeleet vai mitä ne on. ;P
36. Vuoden painija
- Haluttais palkita joku TNA:sta, mutta tällä kertaa kallistun mieheen, jota monet sanovat yliarvostetuksi. Mies, joka on jokaisessa PPV-matsissaan vetänyt hyvän ottelun, osoittanut ettei hän ole karisman musta aukko vaan osoittanut, jopa melkoista karismaa. Hän on ollut NXT-rookie, hän on ollut NXT-pro, hänet on erotettu ja palkattu uudelleen, kyllä hän on Daniel Bryan. Mies olisi sopinut vaikka vuoden läpimurtaja painijaksi, mutta toisaalta hän on periaatteessa ollut huipulla jo vuosia.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
- Tähän minulla ei ole kovin montaa vaihtoehtoa mielessä, vaikka tämän ansaitsevia otteluita kuitenkin olisi jonnin verran. Kääpiö vastaan haukka voisi olla ihan ok valinta, mutta tällä kertaa valitsen sen ottelun, jolta edes odotin jotain. Toisinsanoen Wrestlemanian Brett Hart vs. Vince McMahon ottelu saa "kunnian" olla vuoden huonoin ottelu. Olkaa hyvä, Brett ja Vince.
2. Vuoden huonoin feudi
- Ah.. sanon sen heti, Big Show vs. Straight Edge Society. Tämä oli maailman surkeiten bookattu feudi koko vuonna kaikinpuolin. Matsit eivät olleet hyviä, no ei sentäs ihan DUD luokkaa, ja toiseksi ei tällä oikeastaan saavutettukkaan mitään. Tai oikeastaan saavutettiin, onnistuttiin tuhoamaan SOS ja melkein myös CM Punk - kokonaan.
3. Vuoden huonoin segmentti
- Ei minulla tähän ole vastausta. En muista segmenttejä niin hyvin.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
- Robbie E.:n ärsyttävä rynkytys pistää vituttamaan joka kerta, kun se alkaa soimaan. Ei mitään intoa koko rynkytyksessä.
5. Vuoden huonoin gimmick
- hmmm.. Tähän on yksi oikea järkevä vastaus nimittäin "WNB-Hogan" Abyss. Oli kerta kaikkiaan hirveä gimmick, joka ei kiinnostanut pätkääkään ja oikeasti, tyypit feudasivat TNA:ssa WWE:n Hall Of Fame sormuksesta. Ei vittu oikeasti!
6. Vuoden pettymys
- John Cenan erottamis kuvion kuseminen. Siinä olisi ollut mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta kuvio päätettiin tehdä kusemalla omiin jalkoihin. No olihan tuo firmalle varmaan ihan hyvä päätös.
7. Vuoden huonontunein painija
- Undertaker. Huonontuminen sinänsä ei ole tapahtunut pelkästään tänä vuonna vaan sitä on jatkunut jo pidemmän aikaa. Tänä vuonna mies on joko ollut lomalla tai vetänyt paskoja otteluita tai vetänyt yhden hyvän matsin Michaelsin kanssa. Siinä 'Takerin vuosi ja ei pidä myöskään unohtaa sysipaskaa feudia Kanen kanssa.
8. Big Daddy V -palkinto
- Kuka saa kunnian olla vuoden paskoin painija, kuka? Onko se Undertaker, onko se Rob Terry, onko se apina, onko se lintu, ei se on ROB TERRYYYY. Lihas mötykkä nimeltään Rob Terry on tosiaan sysipaska painija, jonka edut ovat spinning jump kick, sekä tietysti tajuttomat stroidi lihakset.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
- Vuhuuu pronsinen kategoria ja parasta sisääntulomusiikkia etitään, varmaan jokainen tämän lukija sen jo huomasi. Drew McIntyrellä on kova shotti tähän, mutta ei tänä vuonna. "Dashing" Cody Rhodesilla on shotti tähän, mutta ei tänä vuonna. Sen sijaan palkinnon saa Mr.Anderson WWE themensä TNA remixillä, joka saa aina soidessaan minut rummuttamaan pöytää. Toisin sanoen iskee itseeni todella, todella hyvin.
10. Vuoden lopetusliike
- En kyl oikeen perusta tämmösistä kategorioista, mutta Douglas Williamsin Chaos Theory on jotain niin kaunista, että ansaitsee tämän palkinnon. Se voidaan iskeä myös yllättävistä tilanteista, joten se on ihan mukava.
11. Vuoden turn
- Tässä vaiheessa pakko myöntää, että hiuka TNA linjaa olen vetänyt, vaikka en tarkoituksella. Olen vain katsonut TNA:ta enemmän, joten pakosta se vaikuttaa vähäsen. WWE:stä ei kuitenkaan tule mieleen mitää yhtä hyvää turnia kuin Jeff Hardyn heel turn muuten suhtkoht paskassa "They" kuviossa.
12. Vuoden face
- Vuoden naama on Randy Orton, koska en voi vieläkään käsittää miten tyyppi vetää noita poppeja yleisöstä.
13. Vuoden heel
- Yhdestä tyypistä olen alkanut tykkäämään tänä vuonna yhdestä hienosta midcard heelistä, joka on tunkenut itseään hieman kortissa ylöspäin esimerkiksi mini Cena feudilla. Kyllä, tarkoitan Dolph Ziggleriä koska kaveri on tänä vuonna varsinkin loppu vuodesta tehnyt hemmetin hienoa työtä US-mestarina.
14. Vuoden paluu
- ohi
15. Vuoden gimmick
- Haluttais heittää Rhodesille, mutta yksi gimmick oli loistava niin kauon, kun sitä jaksettiin kunnolla mainostaa. Nyt mies leijuu huteralla pohjalla ja hänellä ei ole mitään kuviota kenenkään samaa sukupuolta edustavan painijan kanssa. Mies omistaa myös yhden hienoimmista entranceista ja olihan tuo hänen valta yli Teddy Longin alkuvuodesta ihan hyvää katseltavaa. Toisin sanoen ääneni menee ”The Chosen One” Drew McIntyrelle”
16. Vuoden uutinen
- ”WWE has released Daniel Bryan.” Tuo uutinen herätti tällä foorumilla keskustelua ja itseäni järkytti suuresti sillon, kun tämä uutinen julkaistiin. Onneksi mies sitten palasi lopulta Summerslamissa
17. Vuoden spotti
- Ei tule mieleen mitään spottia tyyliin, kun Jeff Hardy loikkas miljoonan metrin hypyn Ortonin päälle, tältä vuodelta. Yksi spotti on jäänyt tältä vuodelta sentäs mieleen ja silloin erään miehen moonsault kerrankin osui kohteeseensa. Toisinsanoen Kurt Anglen moonsault Lockdownissa häkin päältä Mr.Andersonin päälle.
18. Vuoden "mark out moment"
- Tähän on itselläni vain yksi oikea vastaus nimittäin The Mizin MITB-salkun cäshäys, sillä tuo oli pitkään odotettu hetki, joka on Mizin tämän hetkisen uran kruunun jalokiva. Miz-era live long tai jotain tonnepäin.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
- Ei ossaa sanoa.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
- Drew McIntyre sai alkuvuodesta liian paljon glorya tältä foorumilta päin katsottuna, vaikka toki miehen gimmick on/oli hyvä.
21. Vuoden kehittynein painija
- Haluttais äänestää Miziä, mutta en äänestä, kun ei hän niin paljoa ole kehittynyt, että tämän ansaitsisi. Yksi mies on kehittynyt vielä enemmän, oli se sitten uuden gimmickin ansiota tai ei, on ”Dashing” Cody Rhodes vuoden kehittynein painija. Noussut tylsästä Legacy uikkari pojasta varteenotettavaksi haastajaksi US- tai IC-mestaruudelle.
22. Vuoden läpimurtaja
- Wade Barrett. Ensimmäisen NXT:n voitto, mestaruusottelu, kovimman stablen johtaja WWE:ssä (myös ainoan) ja tietysti kova feudi Cenan kanssa on myös saavutus, jonka Wade on tosiaan ansaitsenut.
23. Vuoden promottaja
- Kuka on aina kultaa mikin varressa sen saatuaan. Se on tietysti Mike ”The Miz” Mizanin”. En jaksa edes yrittää perustella, koska tämän pitäisi olla aika selviö.
24. Vuoden manageri
--
25. Vuoden selostaja
- Michael Cole ärsyttää monesti, muiden WWE selostajien työ myös ollut hieman heittelehtivää. Sen sijaan TNA:n ikioma Mike Tenay tekee aina tasaisen varmaa työtä.
26. Vuoden segmentti
- Ei tuu mitää mieleen.
27. Vuoden tv-show
- NXT on ollut piristävä lisä WWE:n ohjelma tarjontaan ja esitellyt meille uusia tähtösiä. Mukavan piristävä ohjelma muiden niin normaalien painiohjelmien keskellä.
28. Vuoden tv-matsi
- Neljäs päivä tammikuuta 2010 nähtiin monta jännittävää asiaa, kuten Hulk Hoganin paluu painimaailmaan, mutta kaikista paras hetki tuona päivänä oli, kun AJ Styles kohtasi Kurt Anglen Super Impactissa. Perusteluni voit katsoa täältä.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
- Tänä vuonna palkinnon saa lähes koko vuoden painimaailmassa sekoillut EV2.0...
... no ei oikeasti vaan silti lähes koko vuoden painimaailmassa sekoillut Fortune. Ric Flair on loistava manageri ja onhan näiden, tällä hetkellä, viiden pukumiehen liittouma ollut itsestäni ainakin erittäin mielenkiintoinen.
30. Vuoden tag team
- Sama kuin 2000-luvun tag team eli toisinsanoen Motor City Machine Guns. Koko vuoden pitänyt parin muun joukkueen kanssa TNA:n joukkuedivaria katsottavana ja sekä kruunanneet uransa ensimmäisellä TNA World Tag Team mestaruudella. Toivottavasti joukkue ei hajoa koskaan ikinä milloinkaan.
31. Vuoden promootio
- En haluaisi tätä sanoa, mutta WWE:n tasaisen vahva munaton linja, on kuitenkin tuonut esille muutaman uuden painijan ja pitänyt tuotteensa tarpeeksi mielenkiintoisena, jotta pokkaa tämän arvostetun WA-palkintogaalan pystin. Toisinsanoen WWE on vuoden promootio.
32. Vuoden feudi
- Mr. Andersonin ja Kurt Anglen feudi oli mielestäni vuoden kiinnostavin, vaikka armeija sekoilut menivät hieman yli. Toimitti katsojille loistavia promoja, sekä Mr.Andersonin uran parhaat ottelut. Nosti myös Andersonin helposti painimaailman main stream painijoiden eliittiin ja osoitti miehen kyvyt vapaapainijana. Lisäksi sanon tähän loppuun, että toivottavasti Kurt Angle palaa huomis aamun Impactissa.
33. Vuoden show
- En löydä nyt intoa äänestää tähän ja Wrestlemania on liian laimea ehdokas tähän ja en ole edes siitä katsonut kuin seuraavan palkinnon ansaitseva ottelun. Ei ääntä. EDITTIÄ: Tietysti olen katsonut myös vuoden huonoimman ottelun, sentäs.
34. Vuoden ottelu
- Undertaker vs. Shawn Michaels tekevät sen toisen kerran peräkkäin ja jotenkin uskon, että tämä ottelu olisi ollut molemmille painijoille loistava paikka lopettaa, sillä ’Taker on tullut vain tästä alaspäin.
35. Vuoden naispainija
- Naisten paini ei ole oikeen kiinnostanu kuin perseiden ja tissien osalta. Yksi nainen on kuitenkin osoittanut erittäin seksikkääksi yksilöksi tänä vuonna ja päätin, että äänestän Saritaa. Hyvä kroppa ja seksikäs latino tanssi askeleet vai mitä ne on. ;P
36. Vuoden painija
- Haluttais palkita joku TNA:sta, mutta tällä kertaa kallistun mieheen, jota monet sanovat yliarvostetuksi. Mies, joka on jokaisessa PPV-matsissaan vetänyt hyvän ottelun, osoittanut ettei hän ole karisman musta aukko vaan osoittanut, jopa melkoista karismaa. Hän on ollut NXT-rookie, hän on ollut NXT-pro, hänet on erotettu ja palkattu uudelleen, kyllä hän on Daniel Bryan. Mies olisi sopinut vaikka vuoden läpimurtaja painijaksi, mutta toisaalta hän on periaatteessa ollut huipulla jo vuosia.
Crap-kategoria
Huonoin ottelu
Bret Hart vs Vince Mcmahon, todella suuri pettymys. Myös Undertakerin ja Kanen matsit olivat surkeita.
Huonoin feudi & Huonoin segmentti
Edge vs Kane, aivan hirveää backstage-segmenttiä joka jaksossa, ja 1 vs 1 taistot olivat suht tylsää brawlia.
Huonoin gimmick
Cody Rhodes, dashing-gimmick ei tehoa minuun yhtään, lähinnä ärsyttää.
Huonoin sisääntulomusiikki
Finlay&Hornswoggle, omfg.
Vuoden pettymys
Bret Hart vs Vince Mcmahon, paljon huomiota ja välillä hyviä segmenttejä, mutta matsit olivat huikea pettymys.
Huonontunein painija
Kane, jotenkin matsit ovat joka vuodella laiskempia.
Pronssinen kategoria
Vuoden sisääntulomusiikki
Nexus, sopii täydellisesti vuoden parhaalle joukkueelle, ja kuulostaa todella hyvältä.
Vuoden lopetusliike
RKO, isoimmat popit saanut finisher
Vuoden turn
Big show, pitkästä heel-kaudesta siirtyminen yhdeksi isoimmista faceista.
Vuoden face
Rey Mysterio, edelleen yksi isoimmista faceista, ja erityisesti nuoremman katsojakunnan suosikki.
Vuoden heel
The Miz, tarvitseeko edes perustella? Etenkin loppuvuosi osoitti tämän.
Vuoden paluu
Bret Hart, olihan se eeppinen comeback.
Vuoden gimmick
CM punk & SES, todella hienosti toteutettu gimmick.
Vuoden uutinen
Bret Hartin paluu, myös HBK:n eläköityminen oli iso juttu.
Vuoden spotti
Kofi Kingstonin boom drop MITB:ssä.
Vuoden markout-moment
Nexus tuhoaa rawin kehän, painijat ja selostajat. Tämä viimeistään nosti Nexuksen nykyiseen asemaansa.
Hopeinen kategoria
Aliarvostetuin painija
Sheamus, oma suosikkini ei valitettavasti kerää muilta tarpeeksi kehuja. Mainevent-ainesta siitä lähtien kun voitti Cenalta ekan mestaruuden.
Yliarvostetuin painija
Edge, valitettavasti kehätaidot ovat turhan yksinkertaiset ja tylsät. Edes spear ei pelasta Edgeä tältä palkinnolta.
Kehittynein painija
The Miz, tagteamerista WWE-mestariksi, myös kehätaidot parantuneet.
Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett, NXT:stä Nexuksen johtoon ja feudiin Cenan kanssa.
Vuoden promottaja
CM Punk, promotti SES:ää todella hienosti.
Vuoden manageri
Theodore Long, en tähän muuta keksi, lisäksi ihan kiva kehämusiikki.
Vuoden selostaja
Michael Cole, etenkin NXT:ssä oli hulvaton Joshin kanssa, ja muutenkin siirtyminen heeliksi oli täydellinen ratkaisu.
Vuoden segmentti
Bret Hart & Stone cold & Vince Mcmahon, huikea segmentti!
Vuoden TV-show
RAW, niukasti ennen smackdownia.
Vuoden TV-matsi
John Morrison vs Sheamus ladder-match, niukasti ennen Taker vs HBK:ta,mutta se oli loistava matsi.
Kultainen kategoria
Vuoden stable
Nexus, kilpailijoita ei juuri ollut.
Vuoden tag team
ShoMiz, tähän en juuri muuta keksi.
Vuoden promootio
WWE, koska en TNA:ta seuraa.
Vuoden feudi
Rey Mysterio vs CM Punk, 3 hienoa matsia ja hyviä segmenttejä.
Vuoden show
TLC, kolme loistavaa matsia ja tag team matsit olivat ainoita keskivertomatseja.
Vuoden ottelu
HBK vs Undertaker, eeppistä.
Vuoden naispainija
Natalya.
Vuoden painija
John Cena, herättää eniten tunteita yleisössä ja painii hyvin.
Joo, jäi perustelut vähälle ku muilla samat jutut
Huonoin ottelu
Bret Hart vs Vince Mcmahon, todella suuri pettymys. Myös Undertakerin ja Kanen matsit olivat surkeita.
Huonoin feudi & Huonoin segmentti
Edge vs Kane, aivan hirveää backstage-segmenttiä joka jaksossa, ja 1 vs 1 taistot olivat suht tylsää brawlia.
Huonoin gimmick
Cody Rhodes, dashing-gimmick ei tehoa minuun yhtään, lähinnä ärsyttää.
Huonoin sisääntulomusiikki
Finlay&Hornswoggle, omfg.
Vuoden pettymys
Bret Hart vs Vince Mcmahon, paljon huomiota ja välillä hyviä segmenttejä, mutta matsit olivat huikea pettymys.
Huonontunein painija
Kane, jotenkin matsit ovat joka vuodella laiskempia.
Pronssinen kategoria
Vuoden sisääntulomusiikki
Nexus, sopii täydellisesti vuoden parhaalle joukkueelle, ja kuulostaa todella hyvältä.
Vuoden lopetusliike
RKO, isoimmat popit saanut finisher
Vuoden turn
Big show, pitkästä heel-kaudesta siirtyminen yhdeksi isoimmista faceista.
Vuoden face
Rey Mysterio, edelleen yksi isoimmista faceista, ja erityisesti nuoremman katsojakunnan suosikki.
Vuoden heel
The Miz, tarvitseeko edes perustella? Etenkin loppuvuosi osoitti tämän.
Vuoden paluu
Bret Hart, olihan se eeppinen comeback.
Vuoden gimmick
CM punk & SES, todella hienosti toteutettu gimmick.
Vuoden uutinen
Bret Hartin paluu, myös HBK:n eläköityminen oli iso juttu.
Vuoden spotti
Kofi Kingstonin boom drop MITB:ssä.
Vuoden markout-moment
Nexus tuhoaa rawin kehän, painijat ja selostajat. Tämä viimeistään nosti Nexuksen nykyiseen asemaansa.
Hopeinen kategoria
Aliarvostetuin painija
Sheamus, oma suosikkini ei valitettavasti kerää muilta tarpeeksi kehuja. Mainevent-ainesta siitä lähtien kun voitti Cenalta ekan mestaruuden.
Yliarvostetuin painija
Edge, valitettavasti kehätaidot ovat turhan yksinkertaiset ja tylsät. Edes spear ei pelasta Edgeä tältä palkinnolta.
Kehittynein painija
The Miz, tagteamerista WWE-mestariksi, myös kehätaidot parantuneet.
Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett, NXT:stä Nexuksen johtoon ja feudiin Cenan kanssa.
Vuoden promottaja
CM Punk, promotti SES:ää todella hienosti.
Vuoden manageri
Theodore Long, en tähän muuta keksi, lisäksi ihan kiva kehämusiikki.
Vuoden selostaja
Michael Cole, etenkin NXT:ssä oli hulvaton Joshin kanssa, ja muutenkin siirtyminen heeliksi oli täydellinen ratkaisu.
Vuoden segmentti
Bret Hart & Stone cold & Vince Mcmahon, huikea segmentti!
Vuoden TV-show
RAW, niukasti ennen smackdownia.
Vuoden TV-matsi
John Morrison vs Sheamus ladder-match, niukasti ennen Taker vs HBK:ta,mutta se oli loistava matsi.
Kultainen kategoria
Vuoden stable
Nexus, kilpailijoita ei juuri ollut.
Vuoden tag team
ShoMiz, tähän en juuri muuta keksi.
Vuoden promootio
WWE, koska en TNA:ta seuraa.
Vuoden feudi
Rey Mysterio vs CM Punk, 3 hienoa matsia ja hyviä segmenttejä.
Vuoden show
TLC, kolme loistavaa matsia ja tag team matsit olivat ainoita keskivertomatseja.
Vuoden ottelu
HBK vs Undertaker, eeppistä.
Vuoden naispainija
Natalya.
Vuoden painija
John Cena, herättää eniten tunteita yleisössä ja painii hyvin.
Joo, jäi perustelut vähälle ku muilla samat jutut
Aivan pakko kommentoida joitakin näistä. :lol:
Nexususta ei ollut ennen tätä. Ei ne tainnu kovin montaa painijaakaan tuhota. :lol:
Ketäs Teddy on manageroinut? Ei tuu ketään mieleen, mutta korjatkaa toki jos olen väärässä.
Tv-matsi, mitäköhän se mahtaa meinata. #-o Vinkki: PPV-matsit eivät kuulu tähän kategoriaan.
BustUout kirjoitti:
Vuoden markout-moment
Nexus tuhoaa rawin kehän, painijat ja selostajat. Tämä viimeistään nosti Nexuksen nykyiseen asemaansa.
Nexususta ei ollut ennen tätä. Ei ne tainnu kovin montaa painijaakaan tuhota. :lol:
Vuoden manageri
Theodore Long, en tähän muuta keksi, lisäksi ihan kiva kehämusiikki.
Ketäs Teddy on manageroinut? Ei tuu ketään mieleen, mutta korjatkaa toki jos olen väärässä.
Vuoden TV-matsi
John Morrison vs Sheamus ladder-match, niukasti ennen Taker vs HBK:ta,mutta se oli loistava matsi.
Tv-matsi, mitäköhän se mahtaa meinata. #-o Vinkki: PPV-matsit eivät kuulu tähän kategoriaan.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Vince McMahon vs Bret Hart WM26. Noh noh, ei kai tätä tarvitse edes perustella.
2. Vuoden huonoin feudi
Straight Edge Society vs Big Show. Ei helkkari, että ärsytti kun tuo turhake sai vuoden kovimman stablen näyttämään niiiiin huonolta. Tämän lisäksi ottelutkin olivat surkeita.
3. Vuoden huonoin segmentti
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
5. Vuoden huonoin gimmick
6. Vuoden pettymys
Hitto, ensin meinasin vastata tähän, että se kun Drew McIntyre ei voittanutkaan Money In The Bankiä. Se oli nimittäin valtava pettymys varsinkin, kun vielä Kane meni sen voittamaan. Mutta pakko kuitenkin äänestää John Cena vs Nexus -kuvion kusemista. Vaikka hyvää settiä tarjosikin, niin lopulta meni plörinäksi.
7. Vuoden huonontunein painija
8. Big Daddy V -palkinto
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Tää on helpoin. Drew McIntyren theme on aivan mahtava ja sopii miehelle täydellisesti.
10. Vuoden lopetusliike
Chaos Theory. Helkkarin hieno.
11. Vuoden turn
Hmm, eipä tänä vuonna mitään hirveän hyviä turneja ole ollut. Noo, ääni kuitenkin Jeff Hardyn turnille.
12. Vuoden face
John Cena. Eihän näitä tarvii perustella, kun kaikki on jo sanottu.
13. Vuoden heel
Alberto Del Rio. Hemmetti, miten liero kaveri. Oikein hyvin sai heatiä yleisöltä, ja aivan älyttömän vakuuttavaa pahistelua esim. Mysterio-feudissa. Wau!
14. Vuoden paluu
Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa. vuoden mark out -moment, ehdottomasti! Ensin ajattelin, että sieltä tulee joko Undertaker, Hoplahoo tahi Michaels, mutta ei - onneksi. Kylmiä väreitä tuli niin perkeleesti, että en ollut uskoa. Ja tuon ensimmäisen katselukerran jälkeen olen vielä monasti tämän katsonut, ja joka kerralla niitä kylmiä väreitä tulee.
15. Vuoden gimmick
Drew McIntyren The Chosen One. Harmi, että sekin jäi unholaan. Alkuvuodesta tämä kaveri mahtavalla gimmickillään oli suosikkini WWE:stä! Noh, on se vieläkin yksi suosikeistani, mutta saisi kyllä yhä olla se Valittu Yksilö. Erityismaininta myös Dashing Cody Rhodesille.
16. Vuoden uutinen
Daniel Bryanin potkut. Tämä uutinen aiheutti niiiin paljon hiustenhalkomista. Saakeli.
17. Vuoden spotti
Kurt Anglen moonsault Lockdownissa. Tänä vuonna ei näitä mahtavia spotteja paljoa ollut, eikä tämäkään täydellinen ollut alastulon takia... Mutta hieno se silti oli, ja vuoden paras!
18. Vuoden "mark out moment"
Tämä taisi tulla jo selväksi Vuoden paluu -kohdassa. Eli Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
20. Vuoden yliarvostetuin painija
21. Vuoden kehittynein painija
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett. Jätkä johti WWE:n uhkaavinta stablea sekä taisteli monesti maailmanmestaruusvyöstä - siis ensimmäisenä vuotenaan koko lafkassa!
23. Vuoden promottaja
Mr Anderson.
24. Vuoden manageri
25. Vuoden selostaja
Kyllä nyt ääneni menee Michael Colelle. En voi käsittää, miksi hän äsrsyttää niin monia... Michael Cole is AWESOME!
26. Vuoden segmentti
Santinon, Kozlovin ja Sheamuksen teehetki Iso-Britanniassa. Hahhah, nyt ei tullut muuta mieleen, ja kyllähän tämä hiton hyvää meininkiä oli.
27. Vuoden tv-show
28. Vuoden tv-matsi
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Tekisi mieli äänestää Straight Edge Societyä, mutta kun se mentiin kusemaan liian nopeasti. Joten kallistun tietysti Nexuksen puoleen... mutta hmm, sekin mentiin kyllä kusemaan. Annanpa ääneni sittenkin Straight Edge Societylle. Kunniamaininta varsinkin Cm Punkin mahtaville ja jopa pelottaville promoille.
30. Vuoden tag team
Kun en muuta kuin WWE:tä ja TNA:ta seuraa, niin pakkohan se on sanoa, että Motor City Machine Guns.
31. Vuoden promootio
WWE. TNA on kurja.
32. Vuoden feudi
CM Punk vs Rey Mysterio. Helkkarin kovia matseja kaverit vetivät, ja CM Punk taas pelotti promoillaan. Hui.
33. Vuoden show
Joo, kyllä se Wrestlemania 26 on. Kaikki tarpeellinen tästäkin jo sanottu.
34. Vuoden ottelu
Shawn Michael vs The Undertaker Wrestlemania 26. Paras koskaan näkemäni ottelu. Tästäkin jo kaikki sanottu...
35. Vuoden naispainija
36. Vuoden painija
Ihmeen helppo kysymys. Ääneni menee Daniel Bryanille, joka ei koko vuonna vetänyt yhtäkään huonoa ottelua. Kaveri omistaa mahtavat kehäotteet sekä über-hienon sekä tehokkaan näköisen lopetusliikkeen. Kyllä tästä kaverista tänä vuonna tehdään maailmanmestari. Thememusiikkikin on alkanut iskeä, vaikka aluksi se ärsytti kovasti. Hieno mies! Eiku hienoin mies.
Nyt jäi kyllä moni kohta tyhjäksi, mutta ei voi mitään.
1. Vuoden huonoin ottelu
Vince McMahon vs Bret Hart WM26. Noh noh, ei kai tätä tarvitse edes perustella.
2. Vuoden huonoin feudi
Straight Edge Society vs Big Show. Ei helkkari, että ärsytti kun tuo turhake sai vuoden kovimman stablen näyttämään niiiiin huonolta. Tämän lisäksi ottelutkin olivat surkeita.
3. Vuoden huonoin segmentti
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
5. Vuoden huonoin gimmick
6. Vuoden pettymys
Hitto, ensin meinasin vastata tähän, että se kun Drew McIntyre ei voittanutkaan Money In The Bankiä. Se oli nimittäin valtava pettymys varsinkin, kun vielä Kane meni sen voittamaan. Mutta pakko kuitenkin äänestää John Cena vs Nexus -kuvion kusemista. Vaikka hyvää settiä tarjosikin, niin lopulta meni plörinäksi.
7. Vuoden huonontunein painija
8. Big Daddy V -palkinto
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Tää on helpoin. Drew McIntyren theme on aivan mahtava ja sopii miehelle täydellisesti.
10. Vuoden lopetusliike
Chaos Theory. Helkkarin hieno.
11. Vuoden turn
Hmm, eipä tänä vuonna mitään hirveän hyviä turneja ole ollut. Noo, ääni kuitenkin Jeff Hardyn turnille.
12. Vuoden face
John Cena. Eihän näitä tarvii perustella, kun kaikki on jo sanottu.
13. Vuoden heel
Alberto Del Rio. Hemmetti, miten liero kaveri. Oikein hyvin sai heatiä yleisöltä, ja aivan älyttömän vakuuttavaa pahistelua esim. Mysterio-feudissa. Wau!
14. Vuoden paluu
Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa. vuoden mark out -moment, ehdottomasti! Ensin ajattelin, että sieltä tulee joko Undertaker, Hoplahoo tahi Michaels, mutta ei - onneksi. Kylmiä väreitä tuli niin perkeleesti, että en ollut uskoa. Ja tuon ensimmäisen katselukerran jälkeen olen vielä monasti tämän katsonut, ja joka kerralla niitä kylmiä väreitä tulee.
15. Vuoden gimmick
Drew McIntyren The Chosen One. Harmi, että sekin jäi unholaan. Alkuvuodesta tämä kaveri mahtavalla gimmickillään oli suosikkini WWE:stä! Noh, on se vieläkin yksi suosikeistani, mutta saisi kyllä yhä olla se Valittu Yksilö. Erityismaininta myös Dashing Cody Rhodesille.
16. Vuoden uutinen
Daniel Bryanin potkut. Tämä uutinen aiheutti niiiin paljon hiustenhalkomista. Saakeli.
17. Vuoden spotti
Kurt Anglen moonsault Lockdownissa. Tänä vuonna ei näitä mahtavia spotteja paljoa ollut, eikä tämäkään täydellinen ollut alastulon takia... Mutta hieno se silti oli, ja vuoden paras!
18. Vuoden "mark out moment"
Tämä taisi tulla jo selväksi Vuoden paluu -kohdassa. Eli Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
20. Vuoden yliarvostetuin painija
21. Vuoden kehittynein painija
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett. Jätkä johti WWE:n uhkaavinta stablea sekä taisteli monesti maailmanmestaruusvyöstä - siis ensimmäisenä vuotenaan koko lafkassa!
23. Vuoden promottaja
Mr Anderson.
24. Vuoden manageri
25. Vuoden selostaja
Kyllä nyt ääneni menee Michael Colelle. En voi käsittää, miksi hän äsrsyttää niin monia... Michael Cole is AWESOME!
26. Vuoden segmentti
Santinon, Kozlovin ja Sheamuksen teehetki Iso-Britanniassa. Hahhah, nyt ei tullut muuta mieleen, ja kyllähän tämä hiton hyvää meininkiä oli.
27. Vuoden tv-show
28. Vuoden tv-matsi
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Tekisi mieli äänestää Straight Edge Societyä, mutta kun se mentiin kusemaan liian nopeasti. Joten kallistun tietysti Nexuksen puoleen... mutta hmm, sekin mentiin kyllä kusemaan. Annanpa ääneni sittenkin Straight Edge Societylle. Kunniamaininta varsinkin Cm Punkin mahtaville ja jopa pelottaville promoille.
30. Vuoden tag team
Kun en muuta kuin WWE:tä ja TNA:ta seuraa, niin pakkohan se on sanoa, että Motor City Machine Guns.
31. Vuoden promootio
WWE. TNA on kurja.
32. Vuoden feudi
CM Punk vs Rey Mysterio. Helkkarin kovia matseja kaverit vetivät, ja CM Punk taas pelotti promoillaan. Hui.
33. Vuoden show
Joo, kyllä se Wrestlemania 26 on. Kaikki tarpeellinen tästäkin jo sanottu.
34. Vuoden ottelu
Shawn Michael vs The Undertaker Wrestlemania 26. Paras koskaan näkemäni ottelu. Tästäkin jo kaikki sanottu...
35. Vuoden naispainija
36. Vuoden painija
Ihmeen helppo kysymys. Ääneni menee Daniel Bryanille, joka ei koko vuonna vetänyt yhtäkään huonoa ottelua. Kaveri omistaa mahtavat kehäotteet sekä über-hienon sekä tehokkaan näköisen lopetusliikkeen. Kyllä tästä kaverista tänä vuonna tehdään maailmanmestari. Thememusiikkikin on alkanut iskeä, vaikka aluksi se ärsytti kovasti. Hieno mies! Eiku hienoin mies.
Nyt jäi kyllä moni kohta tyhjäksi, mutta ei voi mitään.
Ketäs Teddy on manageroinut? Ei tuu ketään mieleen, mutta korjatkaa toki jos olen väärässä.
smackdownin GM?
Tv-matsi, mitäköhän se mahtaa meinata.
En ollut kuullut tätä termiä aiemmin, meni vähän mutulla
Manageri ja General manager ovat kaksi aivan eri asiaa. GM bookkaa kayfabessa oman brändinsä showt ja pelkkä manageri pällistelee manageroimansa painijan otteluiden aikana kehän reunalla. Managereista esimerkkinä toimivat mm. legendaariset Jimmy Hart ja Bobby Heenan, kun taas GM:n roolia ovat vetäneen mm. mainitsemasi Teddy Long ja vaikkapa Eric Bischoff.
Ensinnäkin en ole tänä vuonna seurannut paljoakaan TNA:ta, joten kaikki palkinnot menevät todennäköisesti WWE:lle.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu - Hornswoggle-Swagger Eagle
Tarvitseeko tätä paskaa edes perustella? Koko ottelu tarkoitus varmaan oli muistuttaa, kuinka WWE joskus osaa raastaa aivoja kuin liitutaulun raapiminen. Wrestlemanian Vince-Bretille en palkintoa anna, koska yleisö oli sharphootterin aikana tulessa ja olihan kyseinen hetki toki Manian arvoinen- ja en myöskään Taker-Kane HIAC:ille sen ollessa loppupeleissä lähes viihdyttävä.
2. Vuoden huonoin feudi - Big Show- SES
Big Show'sta toki pidän, mutta tämä kyseinen feudi oli kamalaa SES:in hautaamista ja Punk näytti huonommalta kuin koskaan, Show'n tuhotessa kaiken SES:iin liittyvän, kuten Punkin hienon maskin yms...
3. Vuoden huonoin segmentti - Bearerin putoaminen
Koko segmentti oli aivan kamala. Piste.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Daniel Bryan
Koko tunnari vain tekee Bryanista entistä ärsyttävämmän ja... no niin...
5. Vuoden huonoin gimmick - Michael Cole
Ei vain iske. Tietokone sekoilut viikko toisensa jälkeen vain ärsyttävät enemmän ja enemmään.
6. Vuoden pettymys - Cenan "POTKUT"
Oikeasti? Farewell-Puhe ja tullaan takaisin samana iltana? Barretin hahmosta oltaisiin saatu entistä loistavampi jos koko kuvio oltaisiin bookattu oikein!
7. Vuoden huonontunein painija - Undertaker
Summerslamin paluun jälkeen koko Taker näytti vain enemmän kangistuneemmalta ja ottelut olivat pääasiassa unettavia ja vuoden suurimpia pettymyksiä.
8. Big Daddy V -palkinto - Hornswoggle
No jos on ottelut niin mikä ettei...
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki - Drew McIntyre- Broken Dreams
Aina kun McIntyren tunnari pärähtää soimaan, niin ei voi kun markata! Tunnari sopii sisääntuloineen kaikkineen miehen olemukseen kuin nakutettu.
10. Vuoden lopetusliike - RKO
Tarvitseeko selitellä? Vuonna 2010 nähtiin kaikkien aikojen parhaimmat RKO:t.
11. Vuoden turn - Jeff Hardy
TNA:lta katsoin kyseisen turnin ja se oikeasti toimi! Hardyn hahmo on jopa parempi heelinä. Hyvä.
12. Vuoden face - Rey Mysterio
Rey Mysterio on kaikkien aikojen face. Rey loistaa aina feudeissaan altavastaajan roollissan ja kehäotteet ovat aina ensiluokkaisia.
13. Vuoden heel - CM Punk
Ehdottomasti CM Punk. SES:in johtaja oli yksi parhaimpia gimmickejä koskaan ja se syntymäpäivä-laulu Reyn tyttärelle oli jotain niin hyytävää ja loistavaa.
14. Vuoden paluu - Edge- Rumble
Edgen Rumble-paluu aiheutti itselleni aivan mahtavan mark-outin ja loistava yleisö teki tämän paluun ja vielä kirsikkana kakun päällä rumble-voitto.
15. Vuoden gimmick - CM Punk- SES
Lue ylempää.
16. Vuoden uutinen -
ei tule mieleen...
17. Vuoden spotti - Kofin Boom Drop tikkailta
Voittajan valinta oli hankalaa, mutta koen palkinnon menneen oikeaan osoitteessen, sillä kyseinen hyppy oli nappisuoritus ja teki Kofista ottelun tähden.
18. Vuoden "mark out moment" - Edgen paluu
Lue ylempää...
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija - Kofi Kingston
Kingston on monena viikkona vetänyt viikon matsin ja mies ei silti ole saanut ansaitsemaansa arvostusta. Toki vuoden alussa oli loistava feudi McIntyren kanssa, mutta Kofi ansaitsee enemmän.
20. Vuoden yliarvostetuin painija - Daniel Bryan
Kaikkien aikojen paras painija? Itse en näe Bryanissa mitään hehkutuksen arvoista. Toki osaa painia melko hyvin, mutta mikin varressa on täysin paska ja häntä on tuotu paluustaan asti liikaa esille. En pidä.
21. Vuoden kehittynein painija - The Miz
Toissa vuonna täyttä kultaa ja viime vuonna täyttä platinaa! Miz on se lippu WWE:n lippulaiva RAW'ssa ja Mizin pelkkä läsnäolo tekee joka jaksosta viihdyttävän. Tässä on WWE:n tulevaisuus. Summerslamin promo teki miehestä lopullisesti tähden!
22. Vuoden läpimurtaja - Sheamus
Debytoidessaan ja voittaessan Cenan aikoinaan WWE:n mestaruudesta en nähnyt hänessä paljoakaan hyvää, mutta vähitellen WWE on luonut Sheamuksesta yhden nykyhetken parhaimmista heeleistä ja kehässä hän on vähintäänkin keskitason yläpuolella ja mikissäkin kultaa.
23. Vuoden promottaja - The Miz
En koe perusteluja tarpeellisiksi.
24. Vuoden manageri -
Liian vaikea...
25. Vuoden selostaja - CM Punk
Koko sen lyhyen ajan, jonka Punk oli selostajana teki hän itsestään aivan loistavan. Jos Punk ei olisi palannut kehään en olisi pannut pahakseni.
26. Vuoden segmentti - Punk-Rey (, jossa Punk lauloi sen syntymäpäivälaulun)
Perusteltu ylempänä...
27. Vuoden tv-show - Monday Night Raw
Viime aikoina on ollut täyttä kultaa, ja timanttinen rosteri tekee RAW'sta sen WWE:n 1. Show'n.
28. Vuoden tv-matsi - Sheamus-Morrison KOTR
Ottelu oli jopa miesten Survivor Series-ottelua parempi ja oli ehdoton ****-tähden ottelu.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable - Nexus
Debytti painuui kaikkien mieleen ikuisiksi ajoiksi ja ilman Nexusta ei olisi käyty yhtä vuosikymmenen parhaista feudeista.
30. Vuoden tag team - Motor City Machine Guns
Parhaita tiimejä ikinä. Piste.
31. Vuoden promootio - WWE
Ei tarvitse edes perustella...
32. Vuoden feudi - Nexus-WWE
Vaikka feudin loppu kustiinkin, niin koko feudi oli muuten täyttä kultaa ja teki Cenan hahmosta kiinnostavan ja tarjosi vuoden toiseksi parhaimman ottelun Summerslamissa.
33. Vuoden show - Wrestlemania
Suurin ja kaunein.
34. Vuoden ottelu - Shawn Michaels vs. The Undertaker - WrestleMania XXVI
*****! HBK ja Undertaker varastivat show'n kahtena vuotena peräkkäin ja tarjosivat ikimuitoisen kamppailun ja Shawnin uran arvoiset jäähyväiset.
2. Nexus vs. WWE: Summerslam
3. Fatal Four Way TLC: TLC
4. Smackdown MITB: MITB
5. Royal Rumble: Royal Rumble
35. Vuoden naispainija -
Ei tule mieleen...
36. Vuoden painija - CM Punk
CM Punk! Yksi WWE:n kiinnostuksen ylläpitäjistä. Rey-Feudin aikana mies oli loistava niin mikissä kuin otteluissakin. Extreme Rulesin ottelu Reytä vastaan nousi ainakin TOP 10:n vuoden ottelua hakiessa ja Over The Limitin ottelussa Punk oli kantava voima. Punk on ehdottomasti WWE:n parhaita hankintoja ikinä.
2. The Miz
3. Rey Mysterio
4. Kofi Kingston
5. Chris Jericho
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu - Hornswoggle-Swagger Eagle
Tarvitseeko tätä paskaa edes perustella? Koko ottelu tarkoitus varmaan oli muistuttaa, kuinka WWE joskus osaa raastaa aivoja kuin liitutaulun raapiminen. Wrestlemanian Vince-Bretille en palkintoa anna, koska yleisö oli sharphootterin aikana tulessa ja olihan kyseinen hetki toki Manian arvoinen- ja en myöskään Taker-Kane HIAC:ille sen ollessa loppupeleissä lähes viihdyttävä.
2. Vuoden huonoin feudi - Big Show- SES
Big Show'sta toki pidän, mutta tämä kyseinen feudi oli kamalaa SES:in hautaamista ja Punk näytti huonommalta kuin koskaan, Show'n tuhotessa kaiken SES:iin liittyvän, kuten Punkin hienon maskin yms...
3. Vuoden huonoin segmentti - Bearerin putoaminen
Koko segmentti oli aivan kamala. Piste.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki - Daniel Bryan
Koko tunnari vain tekee Bryanista entistä ärsyttävämmän ja... no niin...
5. Vuoden huonoin gimmick - Michael Cole
Ei vain iske. Tietokone sekoilut viikko toisensa jälkeen vain ärsyttävät enemmän ja enemmään.
6. Vuoden pettymys - Cenan "POTKUT"
Oikeasti? Farewell-Puhe ja tullaan takaisin samana iltana? Barretin hahmosta oltaisiin saatu entistä loistavampi jos koko kuvio oltaisiin bookattu oikein!
7. Vuoden huonontunein painija - Undertaker
Summerslamin paluun jälkeen koko Taker näytti vain enemmän kangistuneemmalta ja ottelut olivat pääasiassa unettavia ja vuoden suurimpia pettymyksiä.
8. Big Daddy V -palkinto - Hornswoggle
No jos on ottelut niin mikä ettei...
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki - Drew McIntyre- Broken Dreams
Aina kun McIntyren tunnari pärähtää soimaan, niin ei voi kun markata! Tunnari sopii sisääntuloineen kaikkineen miehen olemukseen kuin nakutettu.
10. Vuoden lopetusliike - RKO
Tarvitseeko selitellä? Vuonna 2010 nähtiin kaikkien aikojen parhaimmat RKO:t.
11. Vuoden turn - Jeff Hardy
TNA:lta katsoin kyseisen turnin ja se oikeasti toimi! Hardyn hahmo on jopa parempi heelinä. Hyvä.
12. Vuoden face - Rey Mysterio
Rey Mysterio on kaikkien aikojen face. Rey loistaa aina feudeissaan altavastaajan roollissan ja kehäotteet ovat aina ensiluokkaisia.
13. Vuoden heel - CM Punk
Ehdottomasti CM Punk. SES:in johtaja oli yksi parhaimpia gimmickejä koskaan ja se syntymäpäivä-laulu Reyn tyttärelle oli jotain niin hyytävää ja loistavaa.
14. Vuoden paluu - Edge- Rumble
Edgen Rumble-paluu aiheutti itselleni aivan mahtavan mark-outin ja loistava yleisö teki tämän paluun ja vielä kirsikkana kakun päällä rumble-voitto.
15. Vuoden gimmick - CM Punk- SES
Lue ylempää.
16. Vuoden uutinen -
ei tule mieleen...
17. Vuoden spotti - Kofin Boom Drop tikkailta
Voittajan valinta oli hankalaa, mutta koen palkinnon menneen oikeaan osoitteessen, sillä kyseinen hyppy oli nappisuoritus ja teki Kofista ottelun tähden.
18. Vuoden "mark out moment" - Edgen paluu
Lue ylempää...
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija - Kofi Kingston
Kingston on monena viikkona vetänyt viikon matsin ja mies ei silti ole saanut ansaitsemaansa arvostusta. Toki vuoden alussa oli loistava feudi McIntyren kanssa, mutta Kofi ansaitsee enemmän.
20. Vuoden yliarvostetuin painija - Daniel Bryan
Kaikkien aikojen paras painija? Itse en näe Bryanissa mitään hehkutuksen arvoista. Toki osaa painia melko hyvin, mutta mikin varressa on täysin paska ja häntä on tuotu paluustaan asti liikaa esille. En pidä.
21. Vuoden kehittynein painija - The Miz
Toissa vuonna täyttä kultaa ja viime vuonna täyttä platinaa! Miz on se lippu WWE:n lippulaiva RAW'ssa ja Mizin pelkkä läsnäolo tekee joka jaksosta viihdyttävän. Tässä on WWE:n tulevaisuus. Summerslamin promo teki miehestä lopullisesti tähden!
22. Vuoden läpimurtaja - Sheamus
Debytoidessaan ja voittaessan Cenan aikoinaan WWE:n mestaruudesta en nähnyt hänessä paljoakaan hyvää, mutta vähitellen WWE on luonut Sheamuksesta yhden nykyhetken parhaimmista heeleistä ja kehässä hän on vähintäänkin keskitason yläpuolella ja mikissäkin kultaa.
23. Vuoden promottaja - The Miz
En koe perusteluja tarpeellisiksi.
24. Vuoden manageri -
Liian vaikea...
25. Vuoden selostaja - CM Punk
Koko sen lyhyen ajan, jonka Punk oli selostajana teki hän itsestään aivan loistavan. Jos Punk ei olisi palannut kehään en olisi pannut pahakseni.
26. Vuoden segmentti - Punk-Rey (, jossa Punk lauloi sen syntymäpäivälaulun)
Perusteltu ylempänä...
27. Vuoden tv-show - Monday Night Raw
Viime aikoina on ollut täyttä kultaa, ja timanttinen rosteri tekee RAW'sta sen WWE:n 1. Show'n.
28. Vuoden tv-matsi - Sheamus-Morrison KOTR
Ottelu oli jopa miesten Survivor Series-ottelua parempi ja oli ehdoton ****-tähden ottelu.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable - Nexus
Debytti painuui kaikkien mieleen ikuisiksi ajoiksi ja ilman Nexusta ei olisi käyty yhtä vuosikymmenen parhaista feudeista.
30. Vuoden tag team - Motor City Machine Guns
Parhaita tiimejä ikinä. Piste.
31. Vuoden promootio - WWE
Ei tarvitse edes perustella...
32. Vuoden feudi - Nexus-WWE
Vaikka feudin loppu kustiinkin, niin koko feudi oli muuten täyttä kultaa ja teki Cenan hahmosta kiinnostavan ja tarjosi vuoden toiseksi parhaimman ottelun Summerslamissa.
33. Vuoden show - Wrestlemania
Suurin ja kaunein.
34. Vuoden ottelu - Shawn Michaels vs. The Undertaker - WrestleMania XXVI
*****! HBK ja Undertaker varastivat show'n kahtena vuotena peräkkäin ja tarjosivat ikimuitoisen kamppailun ja Shawnin uran arvoiset jäähyväiset.
2. Nexus vs. WWE: Summerslam
3. Fatal Four Way TLC: TLC
4. Smackdown MITB: MITB
5. Royal Rumble: Royal Rumble
35. Vuoden naispainija -
Ei tule mieleen...
36. Vuoden painija - CM Punk
CM Punk! Yksi WWE:n kiinnostuksen ylläpitäjistä. Rey-Feudin aikana mies oli loistava niin mikissä kuin otteluissakin. Extreme Rulesin ottelu Reytä vastaan nousi ainakin TOP 10:n vuoden ottelua hakiessa ja Over The Limitin ottelussa Punk oli kantava voima. Punk on ehdottomasti WWE:n parhaita hankintoja ikinä.
2. The Miz
3. Rey Mysterio
4. Kofi Kingston
5. Chris Jericho
1. Vuoden huonoin ottelu
Olihan varsinkin NXT:n kolmannella kaudella hirveitä otteluita useampiakin, ja TNA:ssa vanhukset ottelivat myös melkoisia kakkavääntöjä, puhumattakaan WWE:n papoista. Hienosti promottu UT - Kane –feudi kaatui itse otteluissa. Huonoin ottelu on minusta kuitenkin se, jota oli pohjustettu yli vuosikymmen, mutta jossa kumpikin ottelija oli niin rupukunnossa vanhuuden ja/tai loukkaantumisten takia, ettei se voinut saavuttaa sitä eeppisen loppuväännön statusta, joka olisi sille kuulunut. Kun vielä matsi oli keskellä vuoden keskeisintä painitapahtumaa, oli ylipitkä, tylsä ja tappoi yleisön kiinnostuksen, ei haastajaa ole. Huonoin ottelu oli Bret vastaan Vince Maniassa.
2. Vuoden huonoin feudi
Straight edge society oli erittäin lupaava stable, jota johti CM Punk, yksi kaikin puolin parhaimmista WWE:n painijoista. Sitten alkoi Big Show vastaan SES, joka tuhosi niin Punkin momentumin että koko SESin. Ilman mitään järkevää syytä. SESillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Showta vastaan, vaikka heillä oli ylivoima, vaikka he olisivat huijanneet, vaikka he olisivat tehneet mitä. Show ei pushia tarvinnut, mutta SESin jäsenien urat kuvio tuhosi, Punkia lukuun ottamatta. Ei näin.
3. Vuoden huonoin segmentti
Näitähän riittää. Suurin osa RAW:n vierailevista juontajista oli umpihuonoja, ja TNA:ssa varsinkin EY ja Orlando ovat erikoistuneet surkeisiin segmentteihin. NXT:ssakin olisi paljon vaihtoehtoja. Mutta silti, on yksi henkilö jonka pelkkä tehtävä WWE:ssa on tuottaa segmenttejä, jotka ovat pelkkää jätettä. Kaikki mihin hän osallistuu, huononee saman tien eksponentiaalisesti. Monesta segmentistä on vaikea valita yhtä tiettyä, mutta sanotaan nyt vaikka osuus, jossa Hornswogglea yritettiin opettaa puhumaan.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Onneksi surkeimmat tunnarit ovat yleensä jobbereilla, ettei niitä tarvitse usein (Usoin?) kuunnella. Paitsi nyt kun on loppusyksystä alkanut seurata myös Superstarsia, niin sieltähän on löytynyt lisää hirvityksiä. Esimerkiksi Yoshi Tatsun kauhea jumputus yhdistettynä siihen typerään Hiro Nakamuramaiseen kumarrukseen ennen kehään nousemista on kammottava. Samoin Usojen hirveä pimputus. Mutta huonoin tunnari on minusta sellainen, joka saa vihaamaan painijaa, vaikka oikeasti tahtoisi, että tämä saisi ansaitsemaansa pushia. Ja jos pushia tulee, sitä renkutusta joutuu kuulemaan useammin, jolloin vihaa painijaa vielä enemmän. Huonoin sisääntulomusiikki on siis Kofi Kingstonilla. Ikään kuin Coco Jamboo ja Dr Bombayn SOS olisivat saaneet äpärälapsen.
5. Vuoden huonoin gimmick
Real American Abyss on kova kilpailija tässä kategoriassa, mutta noihin aikoihin en sattuneesta syystä TNA:ta hirveästi jaksanut/ehtinyt katsoa. Ja periaatteessa se ei vaikuttanut Abyssin statukseen silmissäni. Toinen hyvä vaihtoehto olisi ROHista maailman pienin tukkijätkä. Vuoden huonoimman gimmickin palkinnon jakaisin kuitenkin sille gimmickille, joka on pahiten haitannut kantajansa urakehitystä. Kun Legacy kuopattiin, Ted DiBiase vaikutti minusta kiinnostavammalta kuin Cody. Perusuikkareitahan ne molemmat tuolloin olivat, mutta silloin tuntui, että Tedista kuullaan vielä, ja Cody vaipuu unohdukseen (toisaalta tähän vaikuttivat muistot Codyn urasta HC Hollyn parina, sekä se, että symppaan huomattavasti enemmän DiBiase sr:ia kuin Dustya). Ja sitten Tedistä yritettiin tehdä isänsä poika, annettiin typerä gimmick, rahasto ja ruma leluvyö. Ja vielä isin vanha palvelija, kun järkevämpää olisi ollut tehdä jostain tuoreesta nimestä Ted nuoremman apuri. Rahojaan Ted ei oikeastaan ole käyttänyt yhtään mihinkään toisin kuin isänsä aikoinaan, ja leluvyökin oli pelkkä ruma koriste. Ja kaupan päälle tuli vielä kammottava tunnari. Jos gimmickia olisi jollain tavalla päivitetty esimerkiksi huliviliperijäksi, asiat olisivat ehkä voineet olla paremmin. Nyt DiBiase on sellaisessa limbossa, että sieltä nouseminen on todella vaikeaa, ellei mahdotonta. Huonoin gimmick on siis Ted nuoremman isän maineella ratsastus –yritys.
6. Vuoden pettymys
Niin paljon odotin Nexus-kuviolta ja aluksi se vaikuttikin hyvältä, oikeastaan siihen saakka, kunnes Cena sai kenkää. Sitten loppu hutiloitiin ja super-Cena päästettiin irti. Eikö Cenaa olisi voinut edes jonkin aikaa pitää poissa, niin se paluukin olisi ollut toimivampi? Nyt Cena tungettiin jälleen kerran kurkusta alas, ja koko Cenan potku-kuvio oli häpeällisen huonosti tehty.
7. Vuoden huonontunein painija
Undertakeria en voi sanoa, sillä vaikka kangistumisen ja vanhentumisen miehestä näkee, ei huonontunein painija voi olla mukana yhdessä vuoden parhaista matseista. Samaten Matt Hardy olisi ehkä turhan helppo kohde, koska tuntuu että hänellä viiraa päässäkin, eikä ole tällä hetkellä edes missään painimassa (tosin eiköhän se kohta löydä itsensä TNA:sta). WWE:n puolella vahvin ehdokas olisi R-Truth, joka aiheuttaa nykyään melkein poikkeuksetta tylsistymisen. TNA:ssa puolestaan toinen Hardyista olisi myös hyvä ehdokas, mutta hänellä suurin osa ongelmista johtuu omista sekoiluista, kehässä hän ei ole niin suurta pudotusta tehnyt. Taidan antaa ääneni RVD:lle, henkilökohtaisista tuntemuksista johtuen. RVD oli aikoinaan suurimpia suosikkejani, mutta nyt ei kiinnosta juuri yhtään. Ehkä hän ei varsinaisesti fyysisesti rapautunein ole, mutta mielestäni huonontunein painija sisältää muitakin aspekteja kuin vain fyysisen kunnon. RVD on suht hyvässä kunnossa, mutta hänestä on tullut tylsä (joidenkin mielestä on ehkä aiemminkin ollut), toistaa samoja spottejaan, eivätkä matsit ole yhtä kovia kuin aikaisemmin.
8. Big Daddy V -palkinto
Khalia en äänestä, koska hän on, kiitokset siitä, paininut aika vähän kuluneen vuoden aikana. Myöskään Kaitlyn ei saa ääntäni, vaikkei osaa painia ollenkaan. Tokkopa häntä siihen hommaan laitetaankaan. Ääneni saa Mark Henry, jota vuodesta toiseen pidetään mukana rosterissa. Saattaa olla oikeasti mukava ja pidetty mies, mutta voisiko hänelle keksiä jonkin toisen turvatyöpaikan kehän ulkopuolelta.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Monet ovat Bryanin Valkyyrioita vastaan, joka ei taida millään tavalla liittyä Star Warsiin. Minusta se sopii hänelle hyvin, jo erilainen supertähti –gimmickin takia. Ainakin se on huomattavasti parempi kuin se aiempi geneerinen biisi, jota hän itsekin kritisoi. Mutta harhaudun aiheesta. Paras sisääntulomusiikki tällä hetkellä on mielestäni Drew McIntyrella. Varsinkin se pahaenteinen alku yhdistettynä videoon toimii erinomaisesti. Ja silti en äänestä sitäkään. Annan ääneni Shawn Michaelsin tunnarille, joka on vuodesta toiseen ollut parhaimmasta päästä, ja nyt taitaa olla viimeinen mahdollisuus sitä äänestää.
10. Vuoden lopetusliike
Vaikka RKO pohjimmiltaan peruscutteri, se toimii todella hyvin. Randy saa napsautettua parhaimmillaan sen todella nopeasti, ja yllättävästi. Vuoden viimeisessä Rawssa oli siitä hyvä esimerkki. Ja toisaalta, silloin kun Randy ei tee sitä nopeasti, vaan vaanii tokkurassa olevaa vastustajaansa, yleisö menee pähkinöiksi. Kunhan ei enää Randy itseään teloisi sitä tehdessään. Lisäksi RKO:lla on hienosti torjuttu vastustajien finisherit, kuten se upea Air Bourne/RKO –spotti osoitti. Varmaankin overein liike tällä hetkellä, ja ilman sitä Randy olisi huomattavan paljon vähemmän kuin mitä nyt on.
11. Vuoden turn
Ottaen huomioon TNA:n yleisen kämmäämisen käännöksissä, tänä vuonna on tullut joitain aika hyviäkin. Jeffin käännös oli sokki, mutta parempi oli silti minusta hitaasti mutta varmasti tehty Andersonin käännös. Periaatteessa samasta gimmickista vain kaivettiin uusia aspekteja esille. Asshole se on mukavakin asshole. Hahmosta tekee kiinnostavamman se, että se ainakin tällä hetkellä kiikkuu tweenerinä, joka saattaa minä hetkenä hyvänsä pettää kaverinsa, ja vain todeta, että hei, minähän sanoin olevani paskiainen.
12. Vuoden face
Annan ääneni John Cenalle, vaikka hänen bookkauksensa saa minut välillä raivon partaalle. Vaikka osa yleisöstä vihaa Cenaa, hän ei anna sen haitata hymypoika-meininkiään. Ja hän pystyy kääntämään sen edukseen; minusta hauskoja ovat usein sellaiset hetket, jolloin Cena menee naureskelemaan tai kättelemään faneja, joilla on Cena-hate –kylttejä tms. mukanaan. Samanlainen oli jäähyväisissä ollut Cena sucks/Let’s go Cena –huudatus. Kunpa häntä vaan ei tehtäisi niin supermieheksi…
13. Vuoden heel
Vaikka hän ei ehkä saavuttanut niin paljon glooriaa vuoden aikana kuin ykkösheelin pitäisi, ääneni menee CM Punkille. Hän saa yleisön todella vihaamaan itseään, ja pystyy tekemään vastenmielisiä asioita kuitenkin täysin uskottavasti ja hahmoon kuuluvasti, kuten syntymäpäivälaulun esittäminen Reyn tyttärelle.
14. Vuoden paluu
Vaikka Bretin paluu oli upea hetki, se jäi vain oikeastaan vain yhteen jaksoon. Sen jälkeen se ei enää tuntunutkaan niin hyvältä. Eihän hän koskaan ole ollut parhaimpien tasolla mikkityöskentelyssä, mutta nyt esimerkiksi GM:na hän vaikutti tavallistakin tylsemmältä. Ja matsi Vincea vastaan Maniassa oli hirveä. Sama juttu oli RVD:n siirtymisellä TNA:han. Niin paljon kuin hänestä on aiemmin pitänytkin, niin nyt vaikutti että hän on siellä vain jäähdyttelemässä.
Vaikka olinkin asiasta spoilaantunut, kyllä Bryanin liittyminen Cenan joukkueeseen oli vuoden paluu. Olin fanittanut miestä jo aikaisemmin, ja NXT:n aikana olin todella innoissani siitä, että mies pääsee vihdoinkin WWE:hen ja isompiin kuvioihin. Ja sitten se äärettömän typerä syy, minkä takia hän sai kenkää ärsytti todella suunnattomasti. Onneksi ura ei kaatunut järjettömään PG-sättäilyyn, vaan Bryan palasi.
15. Vuoden gimmick
Sama juttu kuin huonoimmassa gimmickissä, annan ääneni sille gimmickille, joka on parhaiten edistänyt kantajansa uraa. Ja myös perustelut ovat melkein samat kuin huonoimmassa gimmickissä. Cody Rhodes on saanut melko tavanomaisen narsisti –gimmickin avulla itsensä uuteen nousuun. Onkohan siinä diivojen äänestyksessä mitään perää, ja olisi muutenkin kiinnostava tietää, miten gimmickit päätetään, kuinka paljon painija voi itse niihin vaikuttaa ja niin edes päin. Roolia luodaan hienosti pienillä asioilla, kuten kasvoihin osuneiden iskujen jälkeisillä raivokohtauksilla. Toisaalta riski on, että jossain vaiheessa gimmick käy tylsäksi.
16. Vuoden uutinen
Annan ääneni Shawnin eläköitymiselle. Vaikka voi olla siviilissä millainen persoona tahansa, hän on aina ollut yksi suosikkejani kehässä. Vaikuttaa siltä, että päätös lopettamisesta todella pitää, mikä nostaa tämän uutisen merkitystä. Vielä elättelen pieniä toiveita siitä, että riittävällä summalla hän ottaa salaisen GM:n homman itselleen, mutta mitä olen huhuista ymmärtänyt, HBK on lopullisesti poistunut rakennuksesta.
17. Vuoden spotti
Kurt Angle on kyllä aika hullu mies. Mies on jo pitkään ollut enemmän tai vähemmän romuna, ja silti vetää huikeita matseja ja käsittämättömiä spotteja. Välillä toivoisi, ettei ehkä niin paljon kurittaisi kroppaansa tuollaisilla tempauksilla. Kyllä se Anglen moonsault häkin päältä saa silti ääneni. Ja propsit myös Andersonille, jonka päähän isku näytti osuvan.
18. Vuoden "mark out moment"
Onhan se Bretin ja Shawnin sovinto. Asia, jota en olisi uskonut koskaan näkeväni, ja kun katsoin vielä jakson suorana, olin ihan täpinöissäni, että mitä tapahtuu. En olisi uskonut, että se tulisi joskus tapahtumaan, mutta niin vain Bret teki sovun WWE:n kanssa. Jatko ei ollut niin hyvä, mutta kun Shawn ja Bret halasivat kehässä, kylmät väreet menivät selkäpiitä pitkin.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
En ymmärrä, miksi kovin monet tuntuvat dissaavat Claudio Castagnolia. Minusta hän on osaava kehässä ja suht toimiva mikissä. En tosin ole juurikaan hänen soolomatsejaan nähnyt, mutta Kuninkaiden matsit ovat olleet hyviä.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Olisin sanonut Randy Orton, mutta eipä hänestä smarkien keskuudessa niin paljon edes digata. Alberton tulon aikoihin olisin ehkä äänestänyt häntä, niin valtava oli hänen ylistämisensä, vaikka häntä ei oltu edes nähty ruudussa kovinkaan paljon. No, kyllähän hän sitten osoitti etukäteen esitettyjen tylsien klippien olevan väärässä, ja olevansa kova hemmo kaikin puolin.
No, sanotaan nyt sitten R-Truth. Hän on tylsä kehässä, tylsä mikissä, ja tunnusmusiikki on kammottava. Eipä häntä nyt kait varsinaisesti smarkit ylistä, mutta sanon silti hänet. Ehkä häntä pitäisi morkata netissä enemmän, niin en pitäisi häntä yliarvostettuna…
21. Vuoden kehittynein painija
Dolph Ziggler. Vuosi sitten hän oli minulle melko turhanpäiväinen hahmo, joka paini ihan hyvin, mutta tämän vuoden aikana on paljon tapahtunut. Toki Vickien kanssa pariutuminen on tuonut lisää hahmoon särmää, mutta mies on myös otellut huikeita otteluita esimerkiksi Bryanin kanssa. Ehkä taidot ovat olleet aiemminkin siellä, mutta ainakaan minä en ole niitä huomannut.
22. Vuoden läpimurtaja
Paljon oli kovia tulokkaita tänä vuonna. Alberto Del Rio ja Bryan ovat kuitenkin olleet kovia nimiä jo aikaisemminkin eri promootioissa, eikä siinä mielessä heidän menestyksensä WWE:ssa ole ollut niin suuri yllätys. Del Rioa en ollut nähnyt toiminnassa ennen WWE:ta, mutta hänenkin tapauksessaan oli kyse siitä, että WWE tiesi mitä halusi palkatessaan hänet. Ääneni saa Wade Barrett, joka oli täysi tuntemattomuus vuosi sitten. NXT:ssa hän osoitti taitonsa, ja Nexuksen johtajana hän on uskomattoman nopeasti noussut isoihin kuvioihin. Kypsää toimintaa kaikin puolin.
23. Vuoden promottaja
Näitä on todella monia. Miz, Cena, Punk, Flair, Brother Ray, Anderson… Annan kuitenkin ääneni Kanelle, joka oli UT –feudin aikaisissa promoissa häikäisevän hyvä. Vaikka teksti oli melkoista yliluonnollista huttua, sillä ei ollut mitään väliä. Yleisö oli hiiren hiljaa kun setä kertoi iltasatua.
24. Vuoden manageri
Managereita voisi käyttää enemmänkin uusien tähtien tekemisessä. Zigglerin nousu tänä vuonna on toki pitkälti hänen itsensä ansiota, mutta suuri kiitos siitä kuuluu myös Vickielle. Hän saa ihan järkyttävää heatia oikeastaan tekemättä mitään. Ja sitten kun hän avaa sanaisen arkkunsa ja toteaa excuse me, huuto vain yltyy. Paitsi nostamalla Dolphin statusta, pitkälti juuri Vickie sai Kaitlynin voittamaan NXT:n kolmannen kauden.
25. Vuoden selostaja
Oikeastaan kukaan ei ole osoittanut ansaitsevansa tätä. Cole oli aiemmin ärsyttävä, ja jonkin asteisen tweener-käännöksen jälkeen hän on välillä hyvä ja välillä vie ihan liikaa huomion pois matsista. Matt Striker on yrittää tehdä turhan paljon itseään tykö internetin smarkeille, ja lisäksi esittää olevansa fiksumpi kuin on. Uudet hemmot ovat vaikuttaneet lupaavilta, varsinkin Korpela ja Mathews, mutta en niin lyhyen ajan osalta nimittäisi kumpaakaan vuoden selostajaksi. Sama juttu Punkilla. Ja King nyt on yleensä ihan unessa eikä tunnu olevan kiinnostunut mistään. Hän oli ärsyttävä aikaisemminkin, mutta nykyään hän on menettänyt kaiken särmänsä. Joutaisi jo eläkkeelle likainen vanha ukko.
Täytyy varmaan tyytyä Mike Tenayhin. Hän ei ole toisaalta missään vaiheessa erityisesti loistanut, mutta ei myöskään ärsyttänytkään, hoitanut tonttinsa moitteetta.
26. Vuoden segmentti
Taidan tähänkin antaa ääneni Bret Hartin paluulle ja Shawnin kanssa rauhan tekemiselle. Se oli itselle vaan niin uskomaton hetki. Hetken ajan siinä vielä teasattiin sillä, että Shawn pamauttaisi sweet chin musicin, mutta hyvä mieli siitä ainakin itselle tuli, ja suurimpia tunne-elämyksiä, mitä on showpainin parissa kokenut. Toinen vaihtoehto olisi ollut Shawnin hyvästit, mutta jää inan verran toiseksi.
27. Vuoden tv-show
Loppuvuoden ansiosta voittajaksi nousee RAW. Kunhan jaksossa on riittävästi painia ja turhat komediapätkät ynnä muut turhakkeet jätetään vähemmälle, homma toimii. Varsinkin suorana katsottuna, kun ”mitä tahansa voi tapahtua”.
28. Vuoden tv-matsi
Parhaita matseja tulee näköjään vuoden ensimmäisissä lähetyksissä. Annan ääneni AJ:n ja Kurtin matsille 4.1. Impactissa. TNA yritti taistella maanantai-illoista, ja tuon matsin takia olisi toivonut, että taistelu olisi jatkunut pitempään. Molemmat ylittivät itsensä, ja kun taso on jo valmiiksi korkealla, oli kyseessä huikea matsi.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus on nostanut tuntemattomia nimiä kuuluisuuteen, ja yhden jopa ainakin hetkellisesti main event –kuvioihin. Muutenkin onnistunut stable, jonka toivoo säilyvän vielä pitkään. TNA:sta Fortune on maininnan arvoinen, mutta se ei ehkä ole edistänyt jäseniensä uria samalla tavalla. Varsinkin AJ:n kohdalla tuntuu, että kehitys on päinvastainen.
30. Vuoden tag team
MCMG voitti jo sen aiemmin järjestetyn turnauksen täällä Alertissa, ja se sentään koski pitempää ajanjaksoa. Kyllähän he ovat ehdottomasti olleet tämän vuoden kovin joukkue.
31. Vuoden promootio
TNA on Hoganin ja Bischoffin aikana mennyt taaksepäin, ja ROHia aloin seurata säännöllisesti kunnolla vasta loppuvuodesta. WWE siis saa ääneni.
32. Vuoden feudi
Kun luin, että Bryanin pro NXT:ssa olisi Miz, olin innoissani. Se herätti närkästystä joissain, mutta minusta he olivat kaksi niin erilaista, vastakkaista persoonaa, että paritus oli nerokas. Bryan, joka on tehnyt pitkän uran pienemmissä kuvioissa, ilman varsinaista gimmickia, ja on noussut suosioon ennen kaikkea painitaitojensa takia. Miz, tosi-tv:stä WWE:hen siirtynyt, ennen kaikkea karismansa ja mikkitaitojensa takia menestykseen noussut nilkki. Jännite näiden kahden välillä oli alusta saakka valtava. Mukaan lisättiin mausteiksi vielä Cole ja myöhemmin Riley, Bryanin edesaikainen tiputus NXT:sta, paluu Nexuksessa ja potkut, uusi paluu juuri Mizin tilalle Summerslamissa, ja lopulta taistelu US-mestaruudesta. Bryan vs Miz sai aikaa, eikä sitä eri käänteiden takia kaluttu heti loppuun.
33. Vuoden show
Vaikka kenties on tylsää äänestää suurinta ja kauneinta, äänestän silti Maniaa. Vaikka siellä oli vuoden huonoin ottelu, oli siellä myös se paras, ja muitakin hyviä. Tietysti Maniaan panostetaan rahallisesti kaikkein eniten, mikä näkyy toteutuksessa. Manian tunnelma on myös aina omanlaisensa, mikä näkyy painijoiden otteissa.
34. Vuoden ottelu
Niin kuin edellä mainitsin, paras ottelu käytiin Maniassa. Ja mikään ihmehän ei ole, että annan ääneni Shawnin ja Takerin matsille. Hieno rakentelu pohjautuen Shawnin pakkomielteeseen. Mahtava ottelu joka osoittaa, että Takeristakin on koviin matseihin ainakin kerran vuodessa. Ja toki henkilökohtaisesti tiukka lopetus, joka tarkoitti Shawnin uran päätöstä. Teknisesti parempia matseja on varmaan ollut vuoden mittaan, mutta tässä oli lataus ja tarina kunnossa.
35. Vuoden naispainija
Varsinkin Leyla on nostanut osakkeitaan silmissäni tämän vuoden aikana, mutta kyllä silti ääneni menee Natalyalle. Hän on painitaidoiltaan WWE:n diivojen parhaimmistoa, ja pärjää mikissäkin. Mickien potkut ja Bethin loukkaantuminen varmaan helpottivat hänen nousuaan, mutta ei sen väliä. Hän on paikkansa ansainnut, kun ottaa huomioon, että joutui pitkään odottelemaan pääsemistään painimaan, kun toimi vain Hart Dynastyn valetina.
36. Vuoden painija
Jos nyt unohtaa sen kammottavan feudin Big Shown kanssa, oikeastaan melkein kaikki mitä Punk on tehnyt, on kultaa. Feudi Reyn kanssa. Loukkaantumisesta johtuva siirtyminen selostajaksi. Vuoden viimeinen Raw. CM Punk, hieno mies.
Olihan varsinkin NXT:n kolmannella kaudella hirveitä otteluita useampiakin, ja TNA:ssa vanhukset ottelivat myös melkoisia kakkavääntöjä, puhumattakaan WWE:n papoista. Hienosti promottu UT - Kane –feudi kaatui itse otteluissa. Huonoin ottelu on minusta kuitenkin se, jota oli pohjustettu yli vuosikymmen, mutta jossa kumpikin ottelija oli niin rupukunnossa vanhuuden ja/tai loukkaantumisten takia, ettei se voinut saavuttaa sitä eeppisen loppuväännön statusta, joka olisi sille kuulunut. Kun vielä matsi oli keskellä vuoden keskeisintä painitapahtumaa, oli ylipitkä, tylsä ja tappoi yleisön kiinnostuksen, ei haastajaa ole. Huonoin ottelu oli Bret vastaan Vince Maniassa.
2. Vuoden huonoin feudi
Straight edge society oli erittäin lupaava stable, jota johti CM Punk, yksi kaikin puolin parhaimmista WWE:n painijoista. Sitten alkoi Big Show vastaan SES, joka tuhosi niin Punkin momentumin että koko SESin. Ilman mitään järkevää syytä. SESillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Showta vastaan, vaikka heillä oli ylivoima, vaikka he olisivat huijanneet, vaikka he olisivat tehneet mitä. Show ei pushia tarvinnut, mutta SESin jäsenien urat kuvio tuhosi, Punkia lukuun ottamatta. Ei näin.
3. Vuoden huonoin segmentti
Näitähän riittää. Suurin osa RAW:n vierailevista juontajista oli umpihuonoja, ja TNA:ssa varsinkin EY ja Orlando ovat erikoistuneet surkeisiin segmentteihin. NXT:ssakin olisi paljon vaihtoehtoja. Mutta silti, on yksi henkilö jonka pelkkä tehtävä WWE:ssa on tuottaa segmenttejä, jotka ovat pelkkää jätettä. Kaikki mihin hän osallistuu, huononee saman tien eksponentiaalisesti. Monesta segmentistä on vaikea valita yhtä tiettyä, mutta sanotaan nyt vaikka osuus, jossa Hornswogglea yritettiin opettaa puhumaan.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Onneksi surkeimmat tunnarit ovat yleensä jobbereilla, ettei niitä tarvitse usein (Usoin?) kuunnella. Paitsi nyt kun on loppusyksystä alkanut seurata myös Superstarsia, niin sieltähän on löytynyt lisää hirvityksiä. Esimerkiksi Yoshi Tatsun kauhea jumputus yhdistettynä siihen typerään Hiro Nakamuramaiseen kumarrukseen ennen kehään nousemista on kammottava. Samoin Usojen hirveä pimputus. Mutta huonoin tunnari on minusta sellainen, joka saa vihaamaan painijaa, vaikka oikeasti tahtoisi, että tämä saisi ansaitsemaansa pushia. Ja jos pushia tulee, sitä renkutusta joutuu kuulemaan useammin, jolloin vihaa painijaa vielä enemmän. Huonoin sisääntulomusiikki on siis Kofi Kingstonilla. Ikään kuin Coco Jamboo ja Dr Bombayn SOS olisivat saaneet äpärälapsen.
5. Vuoden huonoin gimmick
Real American Abyss on kova kilpailija tässä kategoriassa, mutta noihin aikoihin en sattuneesta syystä TNA:ta hirveästi jaksanut/ehtinyt katsoa. Ja periaatteessa se ei vaikuttanut Abyssin statukseen silmissäni. Toinen hyvä vaihtoehto olisi ROHista maailman pienin tukkijätkä. Vuoden huonoimman gimmickin palkinnon jakaisin kuitenkin sille gimmickille, joka on pahiten haitannut kantajansa urakehitystä. Kun Legacy kuopattiin, Ted DiBiase vaikutti minusta kiinnostavammalta kuin Cody. Perusuikkareitahan ne molemmat tuolloin olivat, mutta silloin tuntui, että Tedista kuullaan vielä, ja Cody vaipuu unohdukseen (toisaalta tähän vaikuttivat muistot Codyn urasta HC Hollyn parina, sekä se, että symppaan huomattavasti enemmän DiBiase sr:ia kuin Dustya). Ja sitten Tedistä yritettiin tehdä isänsä poika, annettiin typerä gimmick, rahasto ja ruma leluvyö. Ja vielä isin vanha palvelija, kun järkevämpää olisi ollut tehdä jostain tuoreesta nimestä Ted nuoremman apuri. Rahojaan Ted ei oikeastaan ole käyttänyt yhtään mihinkään toisin kuin isänsä aikoinaan, ja leluvyökin oli pelkkä ruma koriste. Ja kaupan päälle tuli vielä kammottava tunnari. Jos gimmickia olisi jollain tavalla päivitetty esimerkiksi huliviliperijäksi, asiat olisivat ehkä voineet olla paremmin. Nyt DiBiase on sellaisessa limbossa, että sieltä nouseminen on todella vaikeaa, ellei mahdotonta. Huonoin gimmick on siis Ted nuoremman isän maineella ratsastus –yritys.
6. Vuoden pettymys
Niin paljon odotin Nexus-kuviolta ja aluksi se vaikuttikin hyvältä, oikeastaan siihen saakka, kunnes Cena sai kenkää. Sitten loppu hutiloitiin ja super-Cena päästettiin irti. Eikö Cenaa olisi voinut edes jonkin aikaa pitää poissa, niin se paluukin olisi ollut toimivampi? Nyt Cena tungettiin jälleen kerran kurkusta alas, ja koko Cenan potku-kuvio oli häpeällisen huonosti tehty.
7. Vuoden huonontunein painija
Undertakeria en voi sanoa, sillä vaikka kangistumisen ja vanhentumisen miehestä näkee, ei huonontunein painija voi olla mukana yhdessä vuoden parhaista matseista. Samaten Matt Hardy olisi ehkä turhan helppo kohde, koska tuntuu että hänellä viiraa päässäkin, eikä ole tällä hetkellä edes missään painimassa (tosin eiköhän se kohta löydä itsensä TNA:sta). WWE:n puolella vahvin ehdokas olisi R-Truth, joka aiheuttaa nykyään melkein poikkeuksetta tylsistymisen. TNA:ssa puolestaan toinen Hardyista olisi myös hyvä ehdokas, mutta hänellä suurin osa ongelmista johtuu omista sekoiluista, kehässä hän ei ole niin suurta pudotusta tehnyt. Taidan antaa ääneni RVD:lle, henkilökohtaisista tuntemuksista johtuen. RVD oli aikoinaan suurimpia suosikkejani, mutta nyt ei kiinnosta juuri yhtään. Ehkä hän ei varsinaisesti fyysisesti rapautunein ole, mutta mielestäni huonontunein painija sisältää muitakin aspekteja kuin vain fyysisen kunnon. RVD on suht hyvässä kunnossa, mutta hänestä on tullut tylsä (joidenkin mielestä on ehkä aiemminkin ollut), toistaa samoja spottejaan, eivätkä matsit ole yhtä kovia kuin aikaisemmin.
8. Big Daddy V -palkinto
Khalia en äänestä, koska hän on, kiitokset siitä, paininut aika vähän kuluneen vuoden aikana. Myöskään Kaitlyn ei saa ääntäni, vaikkei osaa painia ollenkaan. Tokkopa häntä siihen hommaan laitetaankaan. Ääneni saa Mark Henry, jota vuodesta toiseen pidetään mukana rosterissa. Saattaa olla oikeasti mukava ja pidetty mies, mutta voisiko hänelle keksiä jonkin toisen turvatyöpaikan kehän ulkopuolelta.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Monet ovat Bryanin Valkyyrioita vastaan, joka ei taida millään tavalla liittyä Star Warsiin. Minusta se sopii hänelle hyvin, jo erilainen supertähti –gimmickin takia. Ainakin se on huomattavasti parempi kuin se aiempi geneerinen biisi, jota hän itsekin kritisoi. Mutta harhaudun aiheesta. Paras sisääntulomusiikki tällä hetkellä on mielestäni Drew McIntyrella. Varsinkin se pahaenteinen alku yhdistettynä videoon toimii erinomaisesti. Ja silti en äänestä sitäkään. Annan ääneni Shawn Michaelsin tunnarille, joka on vuodesta toiseen ollut parhaimmasta päästä, ja nyt taitaa olla viimeinen mahdollisuus sitä äänestää.
10. Vuoden lopetusliike
Vaikka RKO pohjimmiltaan peruscutteri, se toimii todella hyvin. Randy saa napsautettua parhaimmillaan sen todella nopeasti, ja yllättävästi. Vuoden viimeisessä Rawssa oli siitä hyvä esimerkki. Ja toisaalta, silloin kun Randy ei tee sitä nopeasti, vaan vaanii tokkurassa olevaa vastustajaansa, yleisö menee pähkinöiksi. Kunhan ei enää Randy itseään teloisi sitä tehdessään. Lisäksi RKO:lla on hienosti torjuttu vastustajien finisherit, kuten se upea Air Bourne/RKO –spotti osoitti. Varmaankin overein liike tällä hetkellä, ja ilman sitä Randy olisi huomattavan paljon vähemmän kuin mitä nyt on.
11. Vuoden turn
Ottaen huomioon TNA:n yleisen kämmäämisen käännöksissä, tänä vuonna on tullut joitain aika hyviäkin. Jeffin käännös oli sokki, mutta parempi oli silti minusta hitaasti mutta varmasti tehty Andersonin käännös. Periaatteessa samasta gimmickista vain kaivettiin uusia aspekteja esille. Asshole se on mukavakin asshole. Hahmosta tekee kiinnostavamman se, että se ainakin tällä hetkellä kiikkuu tweenerinä, joka saattaa minä hetkenä hyvänsä pettää kaverinsa, ja vain todeta, että hei, minähän sanoin olevani paskiainen.
12. Vuoden face
Annan ääneni John Cenalle, vaikka hänen bookkauksensa saa minut välillä raivon partaalle. Vaikka osa yleisöstä vihaa Cenaa, hän ei anna sen haitata hymypoika-meininkiään. Ja hän pystyy kääntämään sen edukseen; minusta hauskoja ovat usein sellaiset hetket, jolloin Cena menee naureskelemaan tai kättelemään faneja, joilla on Cena-hate –kylttejä tms. mukanaan. Samanlainen oli jäähyväisissä ollut Cena sucks/Let’s go Cena –huudatus. Kunpa häntä vaan ei tehtäisi niin supermieheksi…
13. Vuoden heel
Vaikka hän ei ehkä saavuttanut niin paljon glooriaa vuoden aikana kuin ykkösheelin pitäisi, ääneni menee CM Punkille. Hän saa yleisön todella vihaamaan itseään, ja pystyy tekemään vastenmielisiä asioita kuitenkin täysin uskottavasti ja hahmoon kuuluvasti, kuten syntymäpäivälaulun esittäminen Reyn tyttärelle.
14. Vuoden paluu
Vaikka Bretin paluu oli upea hetki, se jäi vain oikeastaan vain yhteen jaksoon. Sen jälkeen se ei enää tuntunutkaan niin hyvältä. Eihän hän koskaan ole ollut parhaimpien tasolla mikkityöskentelyssä, mutta nyt esimerkiksi GM:na hän vaikutti tavallistakin tylsemmältä. Ja matsi Vincea vastaan Maniassa oli hirveä. Sama juttu oli RVD:n siirtymisellä TNA:han. Niin paljon kuin hänestä on aiemmin pitänytkin, niin nyt vaikutti että hän on siellä vain jäähdyttelemässä.
Vaikka olinkin asiasta spoilaantunut, kyllä Bryanin liittyminen Cenan joukkueeseen oli vuoden paluu. Olin fanittanut miestä jo aikaisemmin, ja NXT:n aikana olin todella innoissani siitä, että mies pääsee vihdoinkin WWE:hen ja isompiin kuvioihin. Ja sitten se äärettömän typerä syy, minkä takia hän sai kenkää ärsytti todella suunnattomasti. Onneksi ura ei kaatunut järjettömään PG-sättäilyyn, vaan Bryan palasi.
15. Vuoden gimmick
Sama juttu kuin huonoimmassa gimmickissä, annan ääneni sille gimmickille, joka on parhaiten edistänyt kantajansa uraa. Ja myös perustelut ovat melkein samat kuin huonoimmassa gimmickissä. Cody Rhodes on saanut melko tavanomaisen narsisti –gimmickin avulla itsensä uuteen nousuun. Onkohan siinä diivojen äänestyksessä mitään perää, ja olisi muutenkin kiinnostava tietää, miten gimmickit päätetään, kuinka paljon painija voi itse niihin vaikuttaa ja niin edes päin. Roolia luodaan hienosti pienillä asioilla, kuten kasvoihin osuneiden iskujen jälkeisillä raivokohtauksilla. Toisaalta riski on, että jossain vaiheessa gimmick käy tylsäksi.
16. Vuoden uutinen
Annan ääneni Shawnin eläköitymiselle. Vaikka voi olla siviilissä millainen persoona tahansa, hän on aina ollut yksi suosikkejani kehässä. Vaikuttaa siltä, että päätös lopettamisesta todella pitää, mikä nostaa tämän uutisen merkitystä. Vielä elättelen pieniä toiveita siitä, että riittävällä summalla hän ottaa salaisen GM:n homman itselleen, mutta mitä olen huhuista ymmärtänyt, HBK on lopullisesti poistunut rakennuksesta.
17. Vuoden spotti
Kurt Angle on kyllä aika hullu mies. Mies on jo pitkään ollut enemmän tai vähemmän romuna, ja silti vetää huikeita matseja ja käsittämättömiä spotteja. Välillä toivoisi, ettei ehkä niin paljon kurittaisi kroppaansa tuollaisilla tempauksilla. Kyllä se Anglen moonsault häkin päältä saa silti ääneni. Ja propsit myös Andersonille, jonka päähän isku näytti osuvan.
18. Vuoden "mark out moment"
Onhan se Bretin ja Shawnin sovinto. Asia, jota en olisi uskonut koskaan näkeväni, ja kun katsoin vielä jakson suorana, olin ihan täpinöissäni, että mitä tapahtuu. En olisi uskonut, että se tulisi joskus tapahtumaan, mutta niin vain Bret teki sovun WWE:n kanssa. Jatko ei ollut niin hyvä, mutta kun Shawn ja Bret halasivat kehässä, kylmät väreet menivät selkäpiitä pitkin.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
En ymmärrä, miksi kovin monet tuntuvat dissaavat Claudio Castagnolia. Minusta hän on osaava kehässä ja suht toimiva mikissä. En tosin ole juurikaan hänen soolomatsejaan nähnyt, mutta Kuninkaiden matsit ovat olleet hyviä.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Olisin sanonut Randy Orton, mutta eipä hänestä smarkien keskuudessa niin paljon edes digata. Alberton tulon aikoihin olisin ehkä äänestänyt häntä, niin valtava oli hänen ylistämisensä, vaikka häntä ei oltu edes nähty ruudussa kovinkaan paljon. No, kyllähän hän sitten osoitti etukäteen esitettyjen tylsien klippien olevan väärässä, ja olevansa kova hemmo kaikin puolin.
No, sanotaan nyt sitten R-Truth. Hän on tylsä kehässä, tylsä mikissä, ja tunnusmusiikki on kammottava. Eipä häntä nyt kait varsinaisesti smarkit ylistä, mutta sanon silti hänet. Ehkä häntä pitäisi morkata netissä enemmän, niin en pitäisi häntä yliarvostettuna…
21. Vuoden kehittynein painija
Dolph Ziggler. Vuosi sitten hän oli minulle melko turhanpäiväinen hahmo, joka paini ihan hyvin, mutta tämän vuoden aikana on paljon tapahtunut. Toki Vickien kanssa pariutuminen on tuonut lisää hahmoon särmää, mutta mies on myös otellut huikeita otteluita esimerkiksi Bryanin kanssa. Ehkä taidot ovat olleet aiemminkin siellä, mutta ainakaan minä en ole niitä huomannut.
22. Vuoden läpimurtaja
Paljon oli kovia tulokkaita tänä vuonna. Alberto Del Rio ja Bryan ovat kuitenkin olleet kovia nimiä jo aikaisemminkin eri promootioissa, eikä siinä mielessä heidän menestyksensä WWE:ssa ole ollut niin suuri yllätys. Del Rioa en ollut nähnyt toiminnassa ennen WWE:ta, mutta hänenkin tapauksessaan oli kyse siitä, että WWE tiesi mitä halusi palkatessaan hänet. Ääneni saa Wade Barrett, joka oli täysi tuntemattomuus vuosi sitten. NXT:ssa hän osoitti taitonsa, ja Nexuksen johtajana hän on uskomattoman nopeasti noussut isoihin kuvioihin. Kypsää toimintaa kaikin puolin.
23. Vuoden promottaja
Näitä on todella monia. Miz, Cena, Punk, Flair, Brother Ray, Anderson… Annan kuitenkin ääneni Kanelle, joka oli UT –feudin aikaisissa promoissa häikäisevän hyvä. Vaikka teksti oli melkoista yliluonnollista huttua, sillä ei ollut mitään väliä. Yleisö oli hiiren hiljaa kun setä kertoi iltasatua.
24. Vuoden manageri
Managereita voisi käyttää enemmänkin uusien tähtien tekemisessä. Zigglerin nousu tänä vuonna on toki pitkälti hänen itsensä ansiota, mutta suuri kiitos siitä kuuluu myös Vickielle. Hän saa ihan järkyttävää heatia oikeastaan tekemättä mitään. Ja sitten kun hän avaa sanaisen arkkunsa ja toteaa excuse me, huuto vain yltyy. Paitsi nostamalla Dolphin statusta, pitkälti juuri Vickie sai Kaitlynin voittamaan NXT:n kolmannen kauden.
25. Vuoden selostaja
Oikeastaan kukaan ei ole osoittanut ansaitsevansa tätä. Cole oli aiemmin ärsyttävä, ja jonkin asteisen tweener-käännöksen jälkeen hän on välillä hyvä ja välillä vie ihan liikaa huomion pois matsista. Matt Striker on yrittää tehdä turhan paljon itseään tykö internetin smarkeille, ja lisäksi esittää olevansa fiksumpi kuin on. Uudet hemmot ovat vaikuttaneet lupaavilta, varsinkin Korpela ja Mathews, mutta en niin lyhyen ajan osalta nimittäisi kumpaakaan vuoden selostajaksi. Sama juttu Punkilla. Ja King nyt on yleensä ihan unessa eikä tunnu olevan kiinnostunut mistään. Hän oli ärsyttävä aikaisemminkin, mutta nykyään hän on menettänyt kaiken särmänsä. Joutaisi jo eläkkeelle likainen vanha ukko.
Täytyy varmaan tyytyä Mike Tenayhin. Hän ei ole toisaalta missään vaiheessa erityisesti loistanut, mutta ei myöskään ärsyttänytkään, hoitanut tonttinsa moitteetta.
26. Vuoden segmentti
Taidan tähänkin antaa ääneni Bret Hartin paluulle ja Shawnin kanssa rauhan tekemiselle. Se oli itselle vaan niin uskomaton hetki. Hetken ajan siinä vielä teasattiin sillä, että Shawn pamauttaisi sweet chin musicin, mutta hyvä mieli siitä ainakin itselle tuli, ja suurimpia tunne-elämyksiä, mitä on showpainin parissa kokenut. Toinen vaihtoehto olisi ollut Shawnin hyvästit, mutta jää inan verran toiseksi.
27. Vuoden tv-show
Loppuvuoden ansiosta voittajaksi nousee RAW. Kunhan jaksossa on riittävästi painia ja turhat komediapätkät ynnä muut turhakkeet jätetään vähemmälle, homma toimii. Varsinkin suorana katsottuna, kun ”mitä tahansa voi tapahtua”.
28. Vuoden tv-matsi
Parhaita matseja tulee näköjään vuoden ensimmäisissä lähetyksissä. Annan ääneni AJ:n ja Kurtin matsille 4.1. Impactissa. TNA yritti taistella maanantai-illoista, ja tuon matsin takia olisi toivonut, että taistelu olisi jatkunut pitempään. Molemmat ylittivät itsensä, ja kun taso on jo valmiiksi korkealla, oli kyseessä huikea matsi.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus on nostanut tuntemattomia nimiä kuuluisuuteen, ja yhden jopa ainakin hetkellisesti main event –kuvioihin. Muutenkin onnistunut stable, jonka toivoo säilyvän vielä pitkään. TNA:sta Fortune on maininnan arvoinen, mutta se ei ehkä ole edistänyt jäseniensä uria samalla tavalla. Varsinkin AJ:n kohdalla tuntuu, että kehitys on päinvastainen.
30. Vuoden tag team
MCMG voitti jo sen aiemmin järjestetyn turnauksen täällä Alertissa, ja se sentään koski pitempää ajanjaksoa. Kyllähän he ovat ehdottomasti olleet tämän vuoden kovin joukkue.
31. Vuoden promootio
TNA on Hoganin ja Bischoffin aikana mennyt taaksepäin, ja ROHia aloin seurata säännöllisesti kunnolla vasta loppuvuodesta. WWE siis saa ääneni.
32. Vuoden feudi
Kun luin, että Bryanin pro NXT:ssa olisi Miz, olin innoissani. Se herätti närkästystä joissain, mutta minusta he olivat kaksi niin erilaista, vastakkaista persoonaa, että paritus oli nerokas. Bryan, joka on tehnyt pitkän uran pienemmissä kuvioissa, ilman varsinaista gimmickia, ja on noussut suosioon ennen kaikkea painitaitojensa takia. Miz, tosi-tv:stä WWE:hen siirtynyt, ennen kaikkea karismansa ja mikkitaitojensa takia menestykseen noussut nilkki. Jännite näiden kahden välillä oli alusta saakka valtava. Mukaan lisättiin mausteiksi vielä Cole ja myöhemmin Riley, Bryanin edesaikainen tiputus NXT:sta, paluu Nexuksessa ja potkut, uusi paluu juuri Mizin tilalle Summerslamissa, ja lopulta taistelu US-mestaruudesta. Bryan vs Miz sai aikaa, eikä sitä eri käänteiden takia kaluttu heti loppuun.
33. Vuoden show
Vaikka kenties on tylsää äänestää suurinta ja kauneinta, äänestän silti Maniaa. Vaikka siellä oli vuoden huonoin ottelu, oli siellä myös se paras, ja muitakin hyviä. Tietysti Maniaan panostetaan rahallisesti kaikkein eniten, mikä näkyy toteutuksessa. Manian tunnelma on myös aina omanlaisensa, mikä näkyy painijoiden otteissa.
34. Vuoden ottelu
Niin kuin edellä mainitsin, paras ottelu käytiin Maniassa. Ja mikään ihmehän ei ole, että annan ääneni Shawnin ja Takerin matsille. Hieno rakentelu pohjautuen Shawnin pakkomielteeseen. Mahtava ottelu joka osoittaa, että Takeristakin on koviin matseihin ainakin kerran vuodessa. Ja toki henkilökohtaisesti tiukka lopetus, joka tarkoitti Shawnin uran päätöstä. Teknisesti parempia matseja on varmaan ollut vuoden mittaan, mutta tässä oli lataus ja tarina kunnossa.
35. Vuoden naispainija
Varsinkin Leyla on nostanut osakkeitaan silmissäni tämän vuoden aikana, mutta kyllä silti ääneni menee Natalyalle. Hän on painitaidoiltaan WWE:n diivojen parhaimmistoa, ja pärjää mikissäkin. Mickien potkut ja Bethin loukkaantuminen varmaan helpottivat hänen nousuaan, mutta ei sen väliä. Hän on paikkansa ansainnut, kun ottaa huomioon, että joutui pitkään odottelemaan pääsemistään painimaan, kun toimi vain Hart Dynastyn valetina.
36. Vuoden painija
Jos nyt unohtaa sen kammottavan feudin Big Shown kanssa, oikeastaan melkein kaikki mitä Punk on tehnyt, on kultaa. Feudi Reyn kanssa. Loukkaantumisesta johtuva siirtyminen selostajaksi. Vuoden viimeinen Raw. CM Punk, hieno mies.
DonEmilio kirjoitti:
16. Vuoden uutinen
Annan ääneni Shawnin eläköitymiselle. Vaikka voi olla siviilissä millainen persoona tahansa, hän on aina ollut yksi suosikkejani kehässä.
Mitäs tuo siviilissä, onko se uskonnollisuuden ulkopuolelta jotain ihmeempiä tehnyt?
Ehtiikö vielä äänestää?
Jomppa kirjoitti:
Ehtiikö vielä äänestää?
enska kirjoitti:
Kiristetäänpä äänestysaikaa vähän, koska lähtö onkin jo 10. päivä ja koska äänestysajan venyttäminen oli kuin olikin turha veto, jos kerta MAX ei WWE-ohjelmia enää lähetä.
Eli äänestysaika umpeutuu tämän kuun seitsemäntenä päivänä (perjantaina). Viestejä kehiin, pojat! :afro:
Kyllä ehtii
SkullCrushingFinale kirjoitti:
Mitäs tuo siviilissä, onko se uskonnollisuuden ulkopuolelta jotain ihmeempiä tehnyt?
Onhan siitä paljon huhuttu, että HBK olisi ollut yksi suurimpia takahuonekusipäitä WWE:ssa. Kliqin kanssa pyrkivät esimerkiksi säätelemään, että mestaruudet ja valta olisivat olleet heillä. Shawnin on sanottu feikanneen loukkaantumisia, tai ainakin esittäneen ne vakavampina kuin olivatkaan, ettei olisi joutunut jobbaamaan joillekin, joista ei pitänyt (esimerkiksi 1997 polvivamman takia hän ei puolustanut mestaruutta Bretia vastaan vaan jätti sen vacantiksi, ja piti kuuluisan "Lost my smile"-puheensa). Shane Douglasille kävi vähän samoin, Shawn ei puolustanut IC-vyötä häntä vastaan vaan jäi loukkaantumisen takia pois, Douglas voitti luovutuksella vyön, mutta hävisi sen saman tien Razor Ramonille. Ja lähti ovat paukkuen WWE:sta.
Bret on myös moneen otteeseen todennut pitävänsä Shawnia tekopyhimpänä henkilönä jonka tietää. Huhut ovat aina huhuja, ja aika paljon väärää tietoa netissä levitellään varsinkin vedättämiseen perustuvan lajin tiimoilta, mutta kun sitä on niin monessa paikassa tullut vastaan, alkaa jo epäilemään, ettei Shawn mikään puhdas pulmunen ole. Varsinkin kun on itsekin kai kertonut katuneensa nuoruutensa syntejä. Senkin väitteen vilpittömyydestä on monia tulkintoja. Totuutta näistä asioista ei varmaan kukaan muu tiedä kuin Shawn, jos hän itsekään.
Jomppa kirjoitti:
Ehtiikö vielä äänestää?
Ehtii toki, ja se olisi kovin suotavaakin – muutama äänestys on nimittäin kinkkisessä tasapelitilanteessa, ja tokkopa kukaan meistä mitään kaksoisvoittajia toivoo. Sen tiedän, että Gonerin äänet ilmestyvät tänne, kun kello on minuuttia vaille kaksitoista, mutta kyllä täällä muidenkin postaajien osallistumista odotellaan. :o
Tällä hetkellä äänestykseen on osallistunut yhteensä 18 henkilöä. Viime vuonna äänestäjiä oli 30.
enska kirjoitti:Jomppa kirjoitti:
Ehtiikö vielä äänestää?
Ehtii toki, ja se olisi kovin suotavaakin – muutama äänestys on nimittäin kinkkisessä tasapelitilanteessa, ja tokkopa kukaan meistä mitään kaksoisvoittajia toivoo. Sen tiedän, että Gonerin äänet ilmestyvät tänne, kun kello on minuuttia vaille kaksitoista, mutta kyllä täällä muidenkin postaajien osallistumista odotellaan. :o
Tällä hetkellä äänestykseen on osallistunut yhteensä 18 henkilöä. Viime vuonna äänestäjiä oli 30.
Laiskuus iski ei jaksakkaan kirjottaa. :D
Vähän offtopic, mutta kuka on se tyyppi kultaisen kategorian kuvakkeessa oikeassa reunassa? siis Jericho on vasemmassa, mutta en tunnista toista.
BustUout kirjoitti:
Vähän offtopic, mutta kuka on se tyyppi kultaisen kategorian kuvakkeessa oikeassa reunassa? siis Jericho on vasemmassa, mutta en tunnista toista.
Olisikohan Cheerleader Melissa? Ei nyt sata varmuutta löydy..
BustUout kirjoitti:
Vähän offtopic, mutta kuka on se tyyppi kultaisen kategorian kuvakkeessa oikeassa reunassa? siis Jericho on vasemmassa, mutta en tunnista toista.
Näyttäisi olevan Sara Del Rey, yksi merkittävimmistä indy-naispainijoista. Jännä ettei häntä oltu mainostettu Vuoden naispainijan kategoriassa, vaikka on peräti kultaisen kategorian kuvakkeeseen päätynyt.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Hartin ja McMahonin välinen ottelu olisi hyvä vaihtoehto tähän, mutta sitäkin huonompi oli kyllä Against All Oddsissa käyty Team 3D:n ja Nasty Boysin elämää suurempi ottelu
2. Vuoden huonoin feudi
Undertakerin ja Kanen feudi petti erittäin pahasti odotukset, mutta Kanen mahtavat promotukset pelastivat paljon joten Edgen ja Kanen feudi vie tämän.
3. Vuoden huonoin segmentti
Tämän vie ansaitusti se promo jostakin impactista jossa Hogan hautasi koko lajin. Helposti typerimpiä asioita koko lajin historiassa.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
ROB! VAN! DAM! WHOLE FUCKIN' SHOW!
5. Vuoden huonoin gimmick
Abyss Hogan nauratti, mutta Orlando Jordan nauratti vielä vähemmän.
6. Vuoden pettymys
TNA:n ja WWE:n välistä sotaa kohtaan oli aika suuret odotukset, mutta se vaan jäi erittäin surkeaksi viritelmäksi TNA:lta. Erityismaininnat myös Undertakerin ja Kanen feudille sekä Hoganin ja Bischoffin vaikutukselle TNA:n tasoon.
7. Vuoden huonontunein painija
Undertaker veti alkuvuodesta 5 tähden matsin Shawn Michaelsin kanssa ja muutenkin oli hienoja hetkiä mieheltä silloin tarjottavana. Myöhemmin vuonna sitten taso oli taas mitä oli. Harmittava asia.
8. Big Daddy V -palkinto
Eipä viime vuodelta tule ketään muuta mieleen joka ansaitsisi tämän palkinnon enemmän kuin Velvet Sky.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Kyllä se Beer Moneyn tunnari on aina niin hieno. Harmi että se sopii tiimille niin paljon paremmin silloin kun he ovat hyviksiä.
10. Vuoden lopetusliike
Chaos Theory on aina yhtä siisti liike, mutta kyllä viime vuoden paras lopetusliike oli silti Daniel Bryanin Lebell-Lock
11. Vuoden turn
Eipä viime vuonna niin paljon suuria turneja tapahtunut, mutta Jeff Hardyn kääntyminen oli ehdottomasti se paras, eikä sitä osannut odottaa.
12. Vuoden face
Kyllä se Cena oli vaan vuoden hyvis. Aina taistelemassa "hyvyyden" ja "oikeudenmukaisuuden" puolesta, eikä koskaan toimi "väärin". Edes potkujenkaan uhalla.
13. Vuoden heel
The Miz. The Miz on mahtava.
14. Vuoden paluu
RVD:n paluu aktiviikuvioihin isoissa kehissä oli ehdottavasti se hienoin oikea paluu.
15. Vuoden gimmick
CM Punk on hieno mies ja hieno hahmo. PG-versio Ministry of Darkness Undertakerista Straight Edge tyylillä.
16. Vuoden uutinen
Daniel Bryanin potkut aiheuttivat eniten tunteita ja ihmetystä eikä siinä ollut mitään järkeä, mutta jälleen kerran WWE narutti ihmisiä ja pian Bryan oli jo takaisin WWE:ssä mestarina.
17. Vuoden spotti
Undertakerin "jumping tombstone" Wrestlemaniassa oli vaan hieno ja päätti samalla vuoden suurimman ja parhaimman taistelun sekä yhden kaikkien aikojen parhaimman uran.
18. Vuoden "mark out moment"
Mizin mestaruusvoitto oli vaan se hienoin tällainen hetki. Kova työ ja omistautuminen lajille palkittiin parhaalla mahdollisella palkinnolla.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Rey Mysteriota tunnutaan haukuttavan paljon vaikka mies on selvästi WWE:n parhaita painijoita ja ehkä jopa paras. Mies ei koskaan vedä huonoa matsia ja on vähintään hyvä.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
D'Angelo Dinero on keskinkertainen painija keskinkertaisilla mikkitaidoilla eikä mitenkään erikoinen muutenkaan. Hyvä painija vastassa niin matsi on yleensä hyvä, mutta odottaisi näin yliarvostetulta painijalta vähän enemmän.
21. Vuoden kehittynein painija
Sheamus on parantanut kehäotteitaan selvästi viime vuoteen verrattuna ja todistanut että kykenee olemaan main event peluri. Viihdyttävä painija joka jatkaa kehittymistään.
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett. NXT:stä Rawin main event kuvioihin.
23. Vuoden promottaja
The Miz on tämän ansainnut jos ei muuta viime vuoden raweista katsonut niin ainakin vähintään The Mizin promot.
24. Vuoden manageri
Vickie Guerrero on toiminut loistavasti Dolph Zigglerin managerina/tyttöystävänä ja saanut tehtyä Ziggleristä entistä vihatumman.
25. Vuoden selostaja
Michael Cole vetää selostushommat nykyään loistavasti ja oli ehdottomasti viime vuoden paras selostaja.
26. Vuoden segmentti
Nexusin debyytti oli se hienoin segmentti.
27. Vuoden tv-show
Kokonaisuudessa Superstars tarjosi yleensä sen parhaimman shown. Kiitos yleensä Goldustin, Regalin ja Mastersin hienojen otteiden.
28. Vuoden tv-matsi
Beer Moneyn ja Motor City Machine Gunsin välinen 2/3 Falls matsi oli se hienoin.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus. Hieno ryhmittymä rookieita jotka taistelevat vihollisiaan vastaan omien päämääriensä saavuttamiseksi.
30. Vuoden tag team
Motor City Machine Guns tarjosi aina laatua ja olivat muutenkin mahtavia erityisesti PPV:issä Beer Moneyta, Generation Me:ta ja Team 3D:tä vastaan.
31. Vuoden promootio
WWE oli se paras ja tarjosi hyvän vuoden vaikkei ihan yhtä hieno ollut kuin 2009. TNA:lla taso myös laski.
32. Vuoden feudi
Mahtavia feudeja vuonna 2010 tuli nähtyä kuten Anderson-Angle, WWE-Nexus, Punk-Mysterio, Miz-Bryan jne ja se kovin oli loppujen lopuksi Batistan ja Cenan välinen vihanpito. Loistavaa promottelua ja hienoja matseja. Kaksi oman sukupolvensa suurinta vastakkain.
33. Vuoden show
Money In The Bank tarjosi laadukkaita matseja ja hienoja hetkiä.
34. Vuoden ottelu
Michaelsin ja Undertakerin Wrestlemanian ottelulle oli suuret odotukset johtuen edeltävän vuoden 5 tähden matsista eikä tarvinnut pettyä yhtään vaan miehet tarjosivat sen mitä oli odotettavissakin eli uuden klassikon.
35. Vuoden naispainija
Tara oli helposti se vuoden paras naispainija.
36. Vuoden painija
Parhaat ehdokkaat tämän palkinnon saajiksi olisivat John Cena, The Miz ja Rey Mysterio. Jokaisella oli erittäin hyvä vuosi mikä tarjosi heiltä mahtavia matseja ja feudeja. Cena ja Miz tarjoilivat mahtavaa promotusta, mutta Miz oli siinä parempi. Kehässä taas Rey Mysteriolta tuli eniten vähintään hyviä matseja. Miz voitti kaikki vyöt Rawissa ja nousi siellä tähdeksi. Cena oli mukana kahdessa vuoden parhaassa feudissa. Vuoden painija on loppujen lopuksi John Cena.
1. Vuoden huonoin ottelu
Hartin ja McMahonin välinen ottelu olisi hyvä vaihtoehto tähän, mutta sitäkin huonompi oli kyllä Against All Oddsissa käyty Team 3D:n ja Nasty Boysin elämää suurempi ottelu
2. Vuoden huonoin feudi
Undertakerin ja Kanen feudi petti erittäin pahasti odotukset, mutta Kanen mahtavat promotukset pelastivat paljon joten Edgen ja Kanen feudi vie tämän.
3. Vuoden huonoin segmentti
Tämän vie ansaitusti se promo jostakin impactista jossa Hogan hautasi koko lajin. Helposti typerimpiä asioita koko lajin historiassa.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
ROB! VAN! DAM! WHOLE FUCKIN' SHOW!
5. Vuoden huonoin gimmick
Abyss Hogan nauratti, mutta Orlando Jordan nauratti vielä vähemmän.
6. Vuoden pettymys
TNA:n ja WWE:n välistä sotaa kohtaan oli aika suuret odotukset, mutta se vaan jäi erittäin surkeaksi viritelmäksi TNA:lta. Erityismaininnat myös Undertakerin ja Kanen feudille sekä Hoganin ja Bischoffin vaikutukselle TNA:n tasoon.
7. Vuoden huonontunein painija
Undertaker veti alkuvuodesta 5 tähden matsin Shawn Michaelsin kanssa ja muutenkin oli hienoja hetkiä mieheltä silloin tarjottavana. Myöhemmin vuonna sitten taso oli taas mitä oli. Harmittava asia.
8. Big Daddy V -palkinto
Eipä viime vuodelta tule ketään muuta mieleen joka ansaitsisi tämän palkinnon enemmän kuin Velvet Sky.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Kyllä se Beer Moneyn tunnari on aina niin hieno. Harmi että se sopii tiimille niin paljon paremmin silloin kun he ovat hyviksiä.
10. Vuoden lopetusliike
Chaos Theory on aina yhtä siisti liike, mutta kyllä viime vuoden paras lopetusliike oli silti Daniel Bryanin Lebell-Lock
11. Vuoden turn
Eipä viime vuonna niin paljon suuria turneja tapahtunut, mutta Jeff Hardyn kääntyminen oli ehdottomasti se paras, eikä sitä osannut odottaa.
12. Vuoden face
Kyllä se Cena oli vaan vuoden hyvis. Aina taistelemassa "hyvyyden" ja "oikeudenmukaisuuden" puolesta, eikä koskaan toimi "väärin". Edes potkujenkaan uhalla.
13. Vuoden heel
The Miz. The Miz on mahtava.
14. Vuoden paluu
RVD:n paluu aktiviikuvioihin isoissa kehissä oli ehdottavasti se hienoin oikea paluu.
15. Vuoden gimmick
CM Punk on hieno mies ja hieno hahmo. PG-versio Ministry of Darkness Undertakerista Straight Edge tyylillä.
16. Vuoden uutinen
Daniel Bryanin potkut aiheuttivat eniten tunteita ja ihmetystä eikä siinä ollut mitään järkeä, mutta jälleen kerran WWE narutti ihmisiä ja pian Bryan oli jo takaisin WWE:ssä mestarina.
17. Vuoden spotti
Undertakerin "jumping tombstone" Wrestlemaniassa oli vaan hieno ja päätti samalla vuoden suurimman ja parhaimman taistelun sekä yhden kaikkien aikojen parhaimman uran.
18. Vuoden "mark out moment"
Mizin mestaruusvoitto oli vaan se hienoin tällainen hetki. Kova työ ja omistautuminen lajille palkittiin parhaalla mahdollisella palkinnolla.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Rey Mysteriota tunnutaan haukuttavan paljon vaikka mies on selvästi WWE:n parhaita painijoita ja ehkä jopa paras. Mies ei koskaan vedä huonoa matsia ja on vähintään hyvä.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
D'Angelo Dinero on keskinkertainen painija keskinkertaisilla mikkitaidoilla eikä mitenkään erikoinen muutenkaan. Hyvä painija vastassa niin matsi on yleensä hyvä, mutta odottaisi näin yliarvostetulta painijalta vähän enemmän.
21. Vuoden kehittynein painija
Sheamus on parantanut kehäotteitaan selvästi viime vuoteen verrattuna ja todistanut että kykenee olemaan main event peluri. Viihdyttävä painija joka jatkaa kehittymistään.
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett. NXT:stä Rawin main event kuvioihin.
23. Vuoden promottaja
The Miz on tämän ansainnut jos ei muuta viime vuoden raweista katsonut niin ainakin vähintään The Mizin promot.
24. Vuoden manageri
Vickie Guerrero on toiminut loistavasti Dolph Zigglerin managerina/tyttöystävänä ja saanut tehtyä Ziggleristä entistä vihatumman.
25. Vuoden selostaja
Michael Cole vetää selostushommat nykyään loistavasti ja oli ehdottomasti viime vuoden paras selostaja.
26. Vuoden segmentti
Nexusin debyytti oli se hienoin segmentti.
27. Vuoden tv-show
Kokonaisuudessa Superstars tarjosi yleensä sen parhaimman shown. Kiitos yleensä Goldustin, Regalin ja Mastersin hienojen otteiden.
28. Vuoden tv-matsi
Beer Moneyn ja Motor City Machine Gunsin välinen 2/3 Falls matsi oli se hienoin.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus. Hieno ryhmittymä rookieita jotka taistelevat vihollisiaan vastaan omien päämääriensä saavuttamiseksi.
30. Vuoden tag team
Motor City Machine Guns tarjosi aina laatua ja olivat muutenkin mahtavia erityisesti PPV:issä Beer Moneyta, Generation Me:ta ja Team 3D:tä vastaan.
31. Vuoden promootio
WWE oli se paras ja tarjosi hyvän vuoden vaikkei ihan yhtä hieno ollut kuin 2009. TNA:lla taso myös laski.
32. Vuoden feudi
Mahtavia feudeja vuonna 2010 tuli nähtyä kuten Anderson-Angle, WWE-Nexus, Punk-Mysterio, Miz-Bryan jne ja se kovin oli loppujen lopuksi Batistan ja Cenan välinen vihanpito. Loistavaa promottelua ja hienoja matseja. Kaksi oman sukupolvensa suurinta vastakkain.
33. Vuoden show
Money In The Bank tarjosi laadukkaita matseja ja hienoja hetkiä.
34. Vuoden ottelu
Michaelsin ja Undertakerin Wrestlemanian ottelulle oli suuret odotukset johtuen edeltävän vuoden 5 tähden matsista eikä tarvinnut pettyä yhtään vaan miehet tarjosivat sen mitä oli odotettavissakin eli uuden klassikon.
35. Vuoden naispainija
Tara oli helposti se vuoden paras naispainija.
36. Vuoden painija
Parhaat ehdokkaat tämän palkinnon saajiksi olisivat John Cena, The Miz ja Rey Mysterio. Jokaisella oli erittäin hyvä vuosi mikä tarjosi heiltä mahtavia matseja ja feudeja. Cena ja Miz tarjoilivat mahtavaa promotusta, mutta Miz oli siinä parempi. Kehässä taas Rey Mysteriolta tuli eniten vähintään hyviä matseja. Miz voitti kaikki vyöt Rawissa ja nousi siellä tähdeksi. Cena oli mukana kahdessa vuoden parhaassa feudissa. Vuoden painija on loppujen lopuksi John Cena.
Kopsasin pohjan täysin Whatilta, pahastuitko?
Vastaukset pohjautuvat aktiiviseen WWE:n, semi-aktiiviseen (joka spoilerit ja tulokset luettu, karkeasti puolet ohjelmista katsottu) TNA:n ja hyvin vähäiseen ROH:in seuraamiseen. Sanamuodot saattavat olla vähän hassuja, kirjoitettu osaksi vuoden 2010 ja osaksi 2011 puolella. Enjoy!
<center>Crap
1. Vuoden huonoin ottelu?
2. Vuoden huonoin feudi
Koko ECW-köörin tuominen TNA:han oli jo kamala idea, mutta kun se vain jatkui, on itseä eniten raastanut feudi kieltämättä ollut EV2.0 vs. Fortune.
3. Vuoden huonoin segmentti
McGillicuttyn Genesis-promo oli aivan kamala, samoin kuin Bearerin "kuolema", mutta niillä (varsinkin ensimmäisellä) oli sentään jotain huumoriarvoa. Voitto menee siis Hoganin Reaction-Idon'tcarehowmanyfakebeltsyou'vewon-promolle.
1. Hulk Hogan @TNA Reaction 11/18/10
2. Genesis of McGillicutty
3. Bearer dies
4. Huonoin sisääntulomusiikki
Abyssin American Made -tunnari vie kiistattoman voiton, Morrisonin peesatessa.
1. American Made Abyss
2. John Morrison
5. Huonoin gimmick
AJ "Stylin' and Profilin'" Styles oli surullinen pudotus AJ:n uralla.
6. Vuoden pettymys
Kieltämättä aika randomilla voittaja tässä tuli valittua. Henkilökohtaisiin pettymyksiin kuuluivat mm. John Morrisonin jämähtäminen keskikorttiin koko vuodeksi sekä KotR-häviö, Swaggerin reignin lopahtaminen, TNA:n yleinen surkeus, Christianin nousun puute, Cena "fired" -kuvio ja lista jatkuu. Ehkä suurin oli kuitenkin "They" -factionin paljastuminen (huoh) Hogan-Bischoff -akseliksi.
1. "They" -kuvion päätös
2. Hogan-eran TNA
3. Morrison
7. Huonontunein painija
Tämä 'Taker-vääntö on sinänsä mielenkiintoinen, että vaikka huonoin painija -kategoriaan ei herralla ole asiaa, ovat otteet kyllä rapistuneet kuluneen vuoden aikana. Joten hypätään bandwagoniin ja ääni The Undertakerille.
8. Big Daddy V - palkinto
Tommy Dreamer on ollut aina suuren vihan kohde, samoin kun Abyss, jonka kuitenkin pelastaa hieno finisher. Matt Hardy oli tänä vuonna surkea (sen ajan mitä nyt paini), samoin kun veljensä (jota muuten olisi voinut edelliseenkin äänestää, mutta kun oli surkea ja vuoden alussa kun TNA:han tuli).
Big Showta inhoan myös, samoin kuin Mark Henryä (isot miehet ftw!). Voittaja on kuitenkin:
1. Tommy Dreamer
2. Big Show
3. Abyss
Pronssinen kategoria
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Tässä on kieltämättä useita rautaisia ehdokkaita. Mizin tunnarissa on big time -fiilistä, samoin kuin McIntyrellä. We Are One on uhkaava ja toimii ja J.Hardykin paransi roimasti. Kavalin tunnari oli tyylikäs instrumentaali, samoin kuin Bryanin. Sheamuksen theme kaipaisi intron takaisin. Voittaja on kuitenkin Alberto Del Rion loistava theme. Kuhan ei tööttäis päälle koko aikaa.
1. Alberto Del Rio
2. The Miz
3. Drew McIntyre
10. Vuoden lopetusliike
Jack Swaggeriltä löytyy sekä Ankle Lock että Gutwrench Powerbomb, ja jälkimmäinen saattaisi potin viedäkin, ellei sen käyttö olisi vähentynyt lähes olemattomiin. Ortonin RKO on loistanut tänä vuonna, samoin kuin mm. Skull Crushing Finale, 450° Splash ja LeBell Lock. TNA:sta löytyy ainakin Chaos Theory ja Wolfen Lariat. Voittaja kuitenkin Morrisonin signaturesta finisheriksi ihan vasta nostettu JULMA knee smashi.
1. John Morrison - Running knee smash
2. Doug Williams - Chaos Theory
3. Randy Orton - RKO
11. Vuoden turn
Jopa suurena Hogan-Bischoff-TNA:n vihaajana täytyy myöntää että Jeff Hardyn hahmosta on tullut reilusti mielenkiintoisempi turnin myötä. Harmi vaan, että vankila odottaa. Ortoninkaan hidas turni ei nyt niin huono juttu ollut ja ainakin Cole on saanut mielipiteitä aikaiseksi.
1. Jeff Hardyn heel turn
2. Randy Ortonin face turn
3. Michael Colen joku ihme sähellys
12. Vuoden face
John Cena ei vieläkään kääntynyt heeliksi, vaan jatkoi pitkää faceruniaan herättäen ehdottomasti eniten reaktiota. Randy Orton taas kääntyi naamaksi ja repii hänkin smarkkien ihmetykseksi kovia reaktioita viikko toisensa jälkeen. Mysterio on jatkanut samaa roolia, otellen hyviä otteluja hyvissä feudeissa. Christian jatkoi facerooliaan, ollen kuitenkin melko näkymätön koko vuoden ja Undertaker taas poissa lähes koko ajan. Haastajia löytyy TNA:stakin: Anderson, Pope, jopa Williams ja Morgan. Motor City Machine Gunsin suosio on myös kovaa, samoin kun Kurt Anglen. Big Show on iloinen jättiläinen, muttei kuitenkaan tarpeeksi kiinnostava. Kingston on myös yleisön suosikki ja säväyttää silloin tällöin. Voittaja on kuitenkin mies, joka, toisin kuin Cena, kerää ainoastaan poppeja pysyen vuodesta toiseen yleisön suosikkina:
1. Rey Mysterio
2. Pope
3. Y2J@SummerSlam
13. Vuoden heel
Paljon heelejä on nähty: Jeff Hardy, Del Rio, Miz, Bischoff, Kane, yhä loistava Chris Jericho jne. jne.. Yksi on kuitenkin koko vuoden ajan kasvattanut heel-statustaan, turvautuen yhä edelleen yhä likaisempiin taktiikoihin, pitäen mestaruuksiaan apureidensa avulla. Voittaja on:
1. The Miz
2. Eric Bischoff
3. Alberto Del Rio
14. Vuoden paluu
Suurin osa comebackeistä on johtanut floppiin tavalla tai toisella, mutta Bret Hartin paluu ja varsinkin SummerSlamin otteet olivat huikeita. Mies promotti paremmin kuin varmaan koskaan (olen nähnyt) ja rakensi McMahonin kanssa eeppisen feudin, ollen lopulta lyhyen aikaa myös General Manager.
1. Bret Hart
2. Edge
3. Mr. Anderson
15. Vuoden gimmick
Ellei bookkaus olisi kääntynyt alamäkeen ja pahasti, olisin äänestänyt CM Punkia Straight Edge Societyn johtajana, mutta koska se kusahti, on selvä valintani The Anti Christ of Professional Wrestling:
1. Jeff Hardy heelinä
2. CM Punk
3. Cody Rhodes
16. Vuoden uutinen
Suuria uutisia täällä on jo lueteltu, mutta itse kallistuisin Lesnar-Taker -staredownin ja sitä seuranneen huhumyllyn puoleen. Lesnarin mahdollinen WWE:hen tulo on nimittäin sen luokan uutinen.
1. WWE-Lesnar -huhut
2. Daniel Bryanin potkut
3. Impact maanantaille
17. Vuoden spotti
Vaihtoehtoina tässä on juurikin Anglen moonsault ja Del Rion spotti. Anglehan nuita on ennenkin vetänyt, mutta Del Rio on vasta tulokas (WWE:ssä) ja TLC:n katsoin spoilaamattomana, Anglen spottia en. Joten ääni Del Riolle.
1.Del Rio putoaa @TLC
2. Anglen moonsault häkin päältä
3. Alex Riley pöydän läpi à la Orton
18. Vuoden mark out moment
Kolme vaihtoehtoa itselleni: Kaksi niistä ovat Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa, joka oli sellainen pommi, että huutohan siinä lähti, sekä Nexuksen debyytti, joka veti hiljaiseksi. Kuitenkin henkilökohtaisesti paras hetki oli Morrisonin voitto Sheamuksesta Ladder-matsissa ykköshaastajuudesta. Ei ole salaisuus, että Morrison on lempipainijani ja tuo hetki oli mahtava.
1. Morrison voittaa Sheamuksen ykköshaastajuudesta
2. Nexus debytoi
3. Daniel Bryan palaa WWE:hen
Hopeinen kategoria
19. Aliarvostetuin painija
Koska tästä äänestyksestä on jo huomannut, että kyllä Rey sitä arvostusta saa, en ääntäni hänelle anna. Ja ketään muuta ei sitten tulekaan mieleen.
20. Yliarvostetuin painija
Tyhjäksi jää tämäkin, yllättävän tasaisesti rakkaus painijoita kohtaan täällä jakaantuu..
21. Kehittynein painija
Dolph Ziggler voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta hän on oikeasti ollut aina loistava, nyt vain puhjennut kukkaan. Siksi kyllä tähän on pakko sanoa The Miz, joka on vakuutti viime vuonna minut täysin kyeten loistavien promojen lisäksi hyviin matseihinkin, mm. Bryanin, Morrisonin, Mysterion ja jopa Ortonin kanssa. On noussut pellestä lopullisesti todelliseksi tähdeksi.
1. The Miz
2. Dolph Ziggler
3. "Dashing" Cody Rhodes
22. Vuoden läpimurtaja
Tässähän on 3 selvää ehdokasta: Alberto Del Rio, Daniel Bryan ja Wade Barrett. Kun katsotaan asiaa kayfaben kannalta, juttu on selvä. Wade Barrett voitti NXT:n ensimmäisen kauden, eli silloin, kun ohjelmalla oli väliä, sieltä Nexuksen johtoon ja jopa voitti John Cenan PPV:ssä. ADR:n debyytti oli räjähtävä ja Daniel Bryanin vuoteen kuului hyvä debyytti, loistava paluu ja yleistä loistoa sen jälkeen, mutta eivät he Barrettille tässä pärjää.
1. Wade Barrett
2. Daniel Bryan
3. Alberto Del Rio
23. Vuoden promottaja
Cenan Superman-gimmick on mennyt yli ja samoin miehen promot ovat olleet tylsiä, Jericho lähti jo kauan sitten lomalle (vetäen tosin sitä ennen hyvää settiä), oli CM Punk, oli Mr. Anderson ja persreikänsä, oli Bischoff, Pope, mutta kaikkein paras oli The Miz. Mies on sujuva, intensiivinen ja tunteikas, on yleisöön yhteydessä ja omaa vieläpä hyvän catchphrasenkin.
1. The Miz
2. Mr. Anderson
3. Jericho
24. Vuoden manageri
Suuret Ric Flair -antipatiani pudottavat hänet mahdolliselta ykköspaikalta, Cookie on aivan oikeasti kamala, Ricardo Rodriguez on ihan näppärä mutta aika mitään tekemätön. Sittenhän on Bella Twinsit Bryanille, Maryse DiBiaselle, Tamina Santinolle, on näitä vaikka kuinka. Voiton vie kuitenkin Vickie Guerrero, joka on hyvin hankkinut heattia Dolphille ja väittäisin, että huimasti edesauttanut Dolphin nousua sille "seuraavalle tasolle."
1. Vickie Guerrero
2. Bret Hart
3. Ricardo Rodriguez
25. Vuoden selostaja
Punk lähti selostamosta juuri kun oli vasta pääsemässä vauhtiin (ei se nyt mikään ihmemies selostajana ollut), Striker selittää taas omiaan, Grisham on käsittämättömän kuiva, Cole saisi päättää mitä roolia vetää ja King, mee pois. TNA:sta Tenay on vaan niin kitkerä ja Taz on kyllä pudonnut kauas. Niin, ja Twist of Haten keksi Goblet jo vuonna 2009 (WM25) ;) Voittaja on mies, jonka selostusta on aina ilahduttava kuulla:
1. Josh Mathews
2. Tenay
3. JR@RAW Old School
26. Vuoden segmentti
Parhaiten mieleenjäänyt on tänävuonna kyllä Bret Hartin paluu ja sopu HBK:n kanssa. Kaunis hetki!
1. Bret Hartin paluu
2. Nexuksen debyytti
3. Happy Birthday à la Punk
27. Vuoden TV-show
NXT alkoi loistavasti mutta lopahti, Impact on ollu yleensä aika huono, SmackDown on pudonnut kauas esim. 2009 kesästä, mutta RAW taas on parantanut roimasti.
1. RAW
2. ECW
3. Impact
[b]28. Vuoden TV-matsi?
Tämä on todella, todella paha. Lähes arvalla voittajaksi pistetään Edge vs. Christian @Toronto. Pituutta ja fiilistä löytyi.
1. Edge - Christian
2. AJ Styles - Kurt Angle
3. Trent Barreta - Curt Hawkins -matsit
Kultainen kategoria
29. Vuoden stable
Mitä tähän nyt laittaisi. Nexus oli aluksi loistava, mutta pari todella huonoa bookkauspäätöstä on pudottanut vähän. SES:n taas kirjoitus tuhosi. Fortune oli hyvä ennen EV2-feudia (eli ei kovin kauaa), kun taas Immortalsin ideakin jo kusee. Voittajaksi siis uhkaava ja vakuuttava Nexus.
1. Nexus
2. Fortune
3. Straight Edge Society
30. Vuoden tag team
Jostain syystä mulla on jonkinlaisia antipatioita MCMG:tä kohtaan, joten tähän valitsen Beer Moneyn, joka viihdyttää minua vain enemmän, omaten kaikki mitä tag teamilta voi toivoa.
1. Beer Money
31. Vuoden promootio
TNA on ollut välillä niiiin sekavaa ja typerää schaibaa, että vaikka WWE jatkaa melko tasapaksuna, tarjoaa se silti hienoja hetkiä, sekä rutkasti vähemmän näitä facepalm-hetkiä.
32. Vuoden feudi
Nyt minunkin on pakko kallistua TNA:n puoleen ja sanoa Beer Money - MCMG. Olisipa TNA aina tällä tasolla. Toiseksi sijoittuu John Cena - Batista, lähinnä Batistan hulvattoman hahmon ansiosta. Big Dave appreciation! Kolmas on
1. Beer Money - Motor City Machine Guns
2. John Cena - Batista
3. Mysterio - SES
33. Vuoden show
WrestleManiassa oli tänä vuonna (yllättäen) eniten fiilistä, mutta myös rutkasti loistomatseja. TLC:kin oli hyvä ja TNA:ltakaan ei ihan surkea vuosi PPV:eiden suhteessa.
34. Vuoden ottelu
Minusta 'Taker - HBK II oli parempi kuin edellisvuotinen, mutta taidan nyt mennä vastavirtaan ja heittää tähän Daniel Bryan vs. The Miz @NOC. Suck it!
1. Daniel Bryan vs. The Miz
2. Taker - HBK @WM
3. SmackDown Elimination Chamber
35. Vuoden naispainija
Natalyalla on ollut hyvä vuosi: ensin HD:n managerina näiden menestyksen huipussa, sitten mestarina ja hyvässä feudissa LayCoolin kanssa.
36. Vuoden painija
Voittajaksi valitsen miehen nimeltä Mike Mizanin. Miz on ollut US-mestari, Tag Team -mestari, kahdella NXT-kaudella valmentajana, voittanut Money In The Bankin, jatkanut loistavien promojen vetämistä, muuttuen lopulta juurikin pellestä uskottavaksi heel-painijaksi ja lopulta voittanut WWE-mestaruuden, jota sitten kantanut paljon paremmin kuin uskoinkaan. Loput menee ilman perusteluja.
1. The Miz
2. Dolph Ziggler
3. Chris Jericho
</center>
Vastaukset pohjautuvat aktiiviseen WWE:n, semi-aktiiviseen (joka spoilerit ja tulokset luettu, karkeasti puolet ohjelmista katsottu) TNA:n ja hyvin vähäiseen ROH:in seuraamiseen. Sanamuodot saattavat olla vähän hassuja, kirjoitettu osaksi vuoden 2010 ja osaksi 2011 puolella. Enjoy!
<center>Crap
1. Vuoden huonoin ottelu?
2. Vuoden huonoin feudi
Koko ECW-köörin tuominen TNA:han oli jo kamala idea, mutta kun se vain jatkui, on itseä eniten raastanut feudi kieltämättä ollut EV2.0 vs. Fortune.
3. Vuoden huonoin segmentti
McGillicuttyn Genesis-promo oli aivan kamala, samoin kuin Bearerin "kuolema", mutta niillä (varsinkin ensimmäisellä) oli sentään jotain huumoriarvoa. Voitto menee siis Hoganin Reaction-Idon'tcarehowmanyfakebeltsyou'vewon-promolle.
1. Hulk Hogan @TNA Reaction 11/18/10
2. Genesis of McGillicutty
3. Bearer dies
4. Huonoin sisääntulomusiikki
Abyssin American Made -tunnari vie kiistattoman voiton, Morrisonin peesatessa.
1. American Made Abyss
2. John Morrison
5. Huonoin gimmick
AJ "Stylin' and Profilin'" Styles oli surullinen pudotus AJ:n uralla.
6. Vuoden pettymys
Kieltämättä aika randomilla voittaja tässä tuli valittua. Henkilökohtaisiin pettymyksiin kuuluivat mm. John Morrisonin jämähtäminen keskikorttiin koko vuodeksi sekä KotR-häviö, Swaggerin reignin lopahtaminen, TNA:n yleinen surkeus, Christianin nousun puute, Cena "fired" -kuvio ja lista jatkuu. Ehkä suurin oli kuitenkin "They" -factionin paljastuminen (huoh) Hogan-Bischoff -akseliksi.
1. "They" -kuvion päätös
2. Hogan-eran TNA
3. Morrison
7. Huonontunein painija
Tämä 'Taker-vääntö on sinänsä mielenkiintoinen, että vaikka huonoin painija -kategoriaan ei herralla ole asiaa, ovat otteet kyllä rapistuneet kuluneen vuoden aikana. Joten hypätään bandwagoniin ja ääni The Undertakerille.
8. Big Daddy V - palkinto
Tommy Dreamer on ollut aina suuren vihan kohde, samoin kun Abyss, jonka kuitenkin pelastaa hieno finisher. Matt Hardy oli tänä vuonna surkea (sen ajan mitä nyt paini), samoin kun veljensä (jota muuten olisi voinut edelliseenkin äänestää, mutta kun oli surkea ja vuoden alussa kun TNA:han tuli).
Big Showta inhoan myös, samoin kuin Mark Henryä (isot miehet ftw!). Voittaja on kuitenkin:
1. Tommy Dreamer
2. Big Show
3. Abyss
Pronssinen kategoria
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Tässä on kieltämättä useita rautaisia ehdokkaita. Mizin tunnarissa on big time -fiilistä, samoin kuin McIntyrellä. We Are One on uhkaava ja toimii ja J.Hardykin paransi roimasti. Kavalin tunnari oli tyylikäs instrumentaali, samoin kuin Bryanin. Sheamuksen theme kaipaisi intron takaisin. Voittaja on kuitenkin Alberto Del Rion loistava theme. Kuhan ei tööttäis päälle koko aikaa.
1. Alberto Del Rio
2. The Miz
3. Drew McIntyre
10. Vuoden lopetusliike
Jack Swaggeriltä löytyy sekä Ankle Lock että Gutwrench Powerbomb, ja jälkimmäinen saattaisi potin viedäkin, ellei sen käyttö olisi vähentynyt lähes olemattomiin. Ortonin RKO on loistanut tänä vuonna, samoin kuin mm. Skull Crushing Finale, 450° Splash ja LeBell Lock. TNA:sta löytyy ainakin Chaos Theory ja Wolfen Lariat. Voittaja kuitenkin Morrisonin signaturesta finisheriksi ihan vasta nostettu JULMA knee smashi.
1. John Morrison - Running knee smash
2. Doug Williams - Chaos Theory
3. Randy Orton - RKO
11. Vuoden turn
Jopa suurena Hogan-Bischoff-TNA:n vihaajana täytyy myöntää että Jeff Hardyn hahmosta on tullut reilusti mielenkiintoisempi turnin myötä. Harmi vaan, että vankila odottaa. Ortoninkaan hidas turni ei nyt niin huono juttu ollut ja ainakin Cole on saanut mielipiteitä aikaiseksi.
1. Jeff Hardyn heel turn
2. Randy Ortonin face turn
3. Michael Colen joku ihme sähellys
12. Vuoden face
John Cena ei vieläkään kääntynyt heeliksi, vaan jatkoi pitkää faceruniaan herättäen ehdottomasti eniten reaktiota. Randy Orton taas kääntyi naamaksi ja repii hänkin smarkkien ihmetykseksi kovia reaktioita viikko toisensa jälkeen. Mysterio on jatkanut samaa roolia, otellen hyviä otteluja hyvissä feudeissa. Christian jatkoi facerooliaan, ollen kuitenkin melko näkymätön koko vuoden ja Undertaker taas poissa lähes koko ajan. Haastajia löytyy TNA:stakin: Anderson, Pope, jopa Williams ja Morgan. Motor City Machine Gunsin suosio on myös kovaa, samoin kun Kurt Anglen. Big Show on iloinen jättiläinen, muttei kuitenkaan tarpeeksi kiinnostava. Kingston on myös yleisön suosikki ja säväyttää silloin tällöin. Voittaja on kuitenkin mies, joka, toisin kuin Cena, kerää ainoastaan poppeja pysyen vuodesta toiseen yleisön suosikkina:
1. Rey Mysterio
2. Pope
3. Y2J@SummerSlam
13. Vuoden heel
Paljon heelejä on nähty: Jeff Hardy, Del Rio, Miz, Bischoff, Kane, yhä loistava Chris Jericho jne. jne.. Yksi on kuitenkin koko vuoden ajan kasvattanut heel-statustaan, turvautuen yhä edelleen yhä likaisempiin taktiikoihin, pitäen mestaruuksiaan apureidensa avulla. Voittaja on:
1. The Miz
2. Eric Bischoff
3. Alberto Del Rio
14. Vuoden paluu
Suurin osa comebackeistä on johtanut floppiin tavalla tai toisella, mutta Bret Hartin paluu ja varsinkin SummerSlamin otteet olivat huikeita. Mies promotti paremmin kuin varmaan koskaan (olen nähnyt) ja rakensi McMahonin kanssa eeppisen feudin, ollen lopulta lyhyen aikaa myös General Manager.
1. Bret Hart
2. Edge
3. Mr. Anderson
15. Vuoden gimmick
Ellei bookkaus olisi kääntynyt alamäkeen ja pahasti, olisin äänestänyt CM Punkia Straight Edge Societyn johtajana, mutta koska se kusahti, on selvä valintani The Anti Christ of Professional Wrestling:
1. Jeff Hardy heelinä
2. CM Punk
3. Cody Rhodes
16. Vuoden uutinen
Suuria uutisia täällä on jo lueteltu, mutta itse kallistuisin Lesnar-Taker -staredownin ja sitä seuranneen huhumyllyn puoleen. Lesnarin mahdollinen WWE:hen tulo on nimittäin sen luokan uutinen.
1. WWE-Lesnar -huhut
2. Daniel Bryanin potkut
3. Impact maanantaille
17. Vuoden spotti
Vaihtoehtoina tässä on juurikin Anglen moonsault ja Del Rion spotti. Anglehan nuita on ennenkin vetänyt, mutta Del Rio on vasta tulokas (WWE:ssä) ja TLC:n katsoin spoilaamattomana, Anglen spottia en. Joten ääni Del Riolle.
1.Del Rio putoaa @TLC
2. Anglen moonsault häkin päältä
3. Alex Riley pöydän läpi à la Orton
18. Vuoden mark out moment
Kolme vaihtoehtoa itselleni: Kaksi niistä ovat Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa, joka oli sellainen pommi, että huutohan siinä lähti, sekä Nexuksen debyytti, joka veti hiljaiseksi. Kuitenkin henkilökohtaisesti paras hetki oli Morrisonin voitto Sheamuksesta Ladder-matsissa ykköshaastajuudesta. Ei ole salaisuus, että Morrison on lempipainijani ja tuo hetki oli mahtava.
1. Morrison voittaa Sheamuksen ykköshaastajuudesta
2. Nexus debytoi
3. Daniel Bryan palaa WWE:hen
Hopeinen kategoria
19. Aliarvostetuin painija
Koska tästä äänestyksestä on jo huomannut, että kyllä Rey sitä arvostusta saa, en ääntäni hänelle anna. Ja ketään muuta ei sitten tulekaan mieleen.
20. Yliarvostetuin painija
Tyhjäksi jää tämäkin, yllättävän tasaisesti rakkaus painijoita kohtaan täällä jakaantuu..
21. Kehittynein painija
Dolph Ziggler voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta hän on oikeasti ollut aina loistava, nyt vain puhjennut kukkaan. Siksi kyllä tähän on pakko sanoa The Miz, joka on vakuutti viime vuonna minut täysin kyeten loistavien promojen lisäksi hyviin matseihinkin, mm. Bryanin, Morrisonin, Mysterion ja jopa Ortonin kanssa. On noussut pellestä lopullisesti todelliseksi tähdeksi.
1. The Miz
2. Dolph Ziggler
3. "Dashing" Cody Rhodes
22. Vuoden läpimurtaja
Tässähän on 3 selvää ehdokasta: Alberto Del Rio, Daniel Bryan ja Wade Barrett. Kun katsotaan asiaa kayfaben kannalta, juttu on selvä. Wade Barrett voitti NXT:n ensimmäisen kauden, eli silloin, kun ohjelmalla oli väliä, sieltä Nexuksen johtoon ja jopa voitti John Cenan PPV:ssä. ADR:n debyytti oli räjähtävä ja Daniel Bryanin vuoteen kuului hyvä debyytti, loistava paluu ja yleistä loistoa sen jälkeen, mutta eivät he Barrettille tässä pärjää.
1. Wade Barrett
2. Daniel Bryan
3. Alberto Del Rio
23. Vuoden promottaja
Cenan Superman-gimmick on mennyt yli ja samoin miehen promot ovat olleet tylsiä, Jericho lähti jo kauan sitten lomalle (vetäen tosin sitä ennen hyvää settiä), oli CM Punk, oli Mr. Anderson ja persreikänsä, oli Bischoff, Pope, mutta kaikkein paras oli The Miz. Mies on sujuva, intensiivinen ja tunteikas, on yleisöön yhteydessä ja omaa vieläpä hyvän catchphrasenkin.
1. The Miz
2. Mr. Anderson
3. Jericho
24. Vuoden manageri
Suuret Ric Flair -antipatiani pudottavat hänet mahdolliselta ykköspaikalta, Cookie on aivan oikeasti kamala, Ricardo Rodriguez on ihan näppärä mutta aika mitään tekemätön. Sittenhän on Bella Twinsit Bryanille, Maryse DiBiaselle, Tamina Santinolle, on näitä vaikka kuinka. Voiton vie kuitenkin Vickie Guerrero, joka on hyvin hankkinut heattia Dolphille ja väittäisin, että huimasti edesauttanut Dolphin nousua sille "seuraavalle tasolle."
1. Vickie Guerrero
2. Bret Hart
3. Ricardo Rodriguez
25. Vuoden selostaja
Punk lähti selostamosta juuri kun oli vasta pääsemässä vauhtiin (ei se nyt mikään ihmemies selostajana ollut), Striker selittää taas omiaan, Grisham on käsittämättömän kuiva, Cole saisi päättää mitä roolia vetää ja King, mee pois. TNA:sta Tenay on vaan niin kitkerä ja Taz on kyllä pudonnut kauas. Niin, ja Twist of Haten keksi Goblet jo vuonna 2009 (WM25) ;) Voittaja on mies, jonka selostusta on aina ilahduttava kuulla:
1. Josh Mathews
2. Tenay
3. JR@RAW Old School
26. Vuoden segmentti
Parhaiten mieleenjäänyt on tänävuonna kyllä Bret Hartin paluu ja sopu HBK:n kanssa. Kaunis hetki!
1. Bret Hartin paluu
2. Nexuksen debyytti
3. Happy Birthday à la Punk
27. Vuoden TV-show
NXT alkoi loistavasti mutta lopahti, Impact on ollu yleensä aika huono, SmackDown on pudonnut kauas esim. 2009 kesästä, mutta RAW taas on parantanut roimasti.
1. RAW
2. ECW
3. Impact
[b]28. Vuoden TV-matsi?
Tämä on todella, todella paha. Lähes arvalla voittajaksi pistetään Edge vs. Christian @Toronto. Pituutta ja fiilistä löytyi.
1. Edge - Christian
2. AJ Styles - Kurt Angle
3. Trent Barreta - Curt Hawkins -matsit
Kultainen kategoria
29. Vuoden stable
Mitä tähän nyt laittaisi. Nexus oli aluksi loistava, mutta pari todella huonoa bookkauspäätöstä on pudottanut vähän. SES:n taas kirjoitus tuhosi. Fortune oli hyvä ennen EV2-feudia (eli ei kovin kauaa), kun taas Immortalsin ideakin jo kusee. Voittajaksi siis uhkaava ja vakuuttava Nexus.
1. Nexus
2. Fortune
3. Straight Edge Society
30. Vuoden tag team
Jostain syystä mulla on jonkinlaisia antipatioita MCMG:tä kohtaan, joten tähän valitsen Beer Moneyn, joka viihdyttää minua vain enemmän, omaten kaikki mitä tag teamilta voi toivoa.
1. Beer Money
31. Vuoden promootio
TNA on ollut välillä niiiin sekavaa ja typerää schaibaa, että vaikka WWE jatkaa melko tasapaksuna, tarjoaa se silti hienoja hetkiä, sekä rutkasti vähemmän näitä facepalm-hetkiä.
32. Vuoden feudi
Nyt minunkin on pakko kallistua TNA:n puoleen ja sanoa Beer Money - MCMG. Olisipa TNA aina tällä tasolla. Toiseksi sijoittuu John Cena - Batista, lähinnä Batistan hulvattoman hahmon ansiosta. Big Dave appreciation! Kolmas on
1. Beer Money - Motor City Machine Guns
2. John Cena - Batista
3. Mysterio - SES
33. Vuoden show
WrestleManiassa oli tänä vuonna (yllättäen) eniten fiilistä, mutta myös rutkasti loistomatseja. TLC:kin oli hyvä ja TNA:ltakaan ei ihan surkea vuosi PPV:eiden suhteessa.
34. Vuoden ottelu
Minusta 'Taker - HBK II oli parempi kuin edellisvuotinen, mutta taidan nyt mennä vastavirtaan ja heittää tähän Daniel Bryan vs. The Miz @NOC. Suck it!
1. Daniel Bryan vs. The Miz
2. Taker - HBK @WM
3. SmackDown Elimination Chamber
35. Vuoden naispainija
Natalyalla on ollut hyvä vuosi: ensin HD:n managerina näiden menestyksen huipussa, sitten mestarina ja hyvässä feudissa LayCoolin kanssa.
36. Vuoden painija
Voittajaksi valitsen miehen nimeltä Mike Mizanin. Miz on ollut US-mestari, Tag Team -mestari, kahdella NXT-kaudella valmentajana, voittanut Money In The Bankin, jatkanut loistavien promojen vetämistä, muuttuen lopulta juurikin pellestä uskottavaksi heel-painijaksi ja lopulta voittanut WWE-mestaruuden, jota sitten kantanut paljon paremmin kuin uskoinkaan. Loput menee ilman perusteluja.
1. The Miz
2. Dolph Ziggler
3. Chris Jericho
</center>
Vähän meinasi tulla hoppu kirjoittaessa, mutta sainpa lopulta listan valmiiksi. Pistän ensin koko listauksen vastauksista ja sen alle sitten perustelut, sikäli kun ne jotakuta (muuta kuin pisteidenlaskijaa) kiinnostavat.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu: Team 3D vs Nasty Boys @ Against All Odds
2. Vuoden huonoin feudi : Kane vs Edge
3. Vuoden huonoin segmentti: Michael McGillicuttyn jäätävä promo NXT-finaalissa
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki: Smackdown – Know Your Enemy
5. Vuoden huonoin gimmick: Real American Abyss
6. Vuoden pettymys: John Cenan ”potkut”
7. Vuoden huonontunein painija: Kane
8. Big Daddy V –palkinto: Brian Knobbs
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki: Dolph Ziggler – I am Perfection
10. Vuoden lopetusliike: Alberto Del Rio – Cross Armbraker/-bar
11. Vuoden turn: Mr. Andersson @ Sacrifice
12. Vuoden face: Kurt Angle
13. Vuoden heel: Alberto Del Rio
14. Vuoden paluu: Rob Van Dam
15. Vuoden gimmick: ”Dashing” Cody Rhodes
16. Vuoden uutinen: Impact maanantai-iltoihin
17. Vuoden spotti: Kurt Anglen moonsault häkin reunalta
18. Vuoden "mark out moment": Edgen paluu @ Royal Rumble
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija: Mr. Anderson
20. Vuoden yliarvostetuin painija: Kaval
21. Vuoden kehittynein painija: Dolph Ziggler
22. Vuoden läpimurtaja: Wade Barrett
23. Vuoden promottaja: Mr Anderson
24. Vuoden manageri: Vickie Guerrero
25. Vuoden selostaja: Michael Cole
26. Vuoden segmentti: Anderson’s Assholes -promo
27. Vuoden tv-show: -
28. Vuoden tv-matsi: John Morrison vs Sheamus @ Raw (KOTR)
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable: Nexus
30. Vuoden tag team: Motor City Machineguns
31. Vuoden promootio: WWE
32. Vuoden feudi: Kurt Angle vs Mr Anderson
33. Vuoden show: TLC
34. Vuoden ottelu: Kurt Angle vs Mr Anderson @ Lockdown
35. Vuoden naispainija: -
36. Vuoden painija: Kurt Angle
Ja ne perustelut:
Crap
1. Onhan noita huonoja matseja vuoteen mahtunut, mutta koska jonkun viikottaisessa nähdyn parin minuutin ”huumorimatsin” äänestäminen ei nappaa, niin on vain yksi vaihtoehto: Team 3D vs Nasty Boys @ Against All Odds. En edelleenkään pysty ymmärtämään miten tuota nelikkoa pystyi katsomaan sen kymmenminuuttisen (tuntui vielä paljon pidemmältä). Kaksi eläkkeeltä tuotua paskakasaa ja joukkue joka tarvitsee kahteen hiutaleeseenkin sopivan matsityypin ja kantamaan pystyvät vastustajat. Nuff said.
2. Mikä tekee huonon feudin? Typerä bookaus, liian pitkät ja ennen kaikkea yksinkertaisesti huonot promot/matsit, ajan vienti mielenkiintoisemmilta kuvioilta, ennakko-odotuksiin nähden floppaaminen…? Ehkä feudin tuoreuden vuoksi tähän sopii täydellisesti eräs tietty feud. Edgeä melkein 10 vuotta fanittaneena tekee todella pahaa sanoa, mutta Kanen ja Edgen feudissa ei ole ollut juuri mitään muuta positiivista kuin Edgen kymmenes mestaruuskausi. Kaikki Paul Beareriin liittyvä, Survivor Seriesin 1 vs 1 yms…Ei tätä enää, kiitos.
3. Meinasin jättää tämän tyhjäksi, mutta NXT tarjosi yksinkertaisesti liian hyviä ehdokkaita, että voisin äänestää tyhjää. Viiksi-promo oli ehkä huonoin ikinä kuulemani promo, mutta tilanteeseen suhteutettuna Joe Hennigin…ei vaan Michael McGillicuttyn mielenkiintoinen veto kauden päätösjaksossa tienasi vuoden huonoimman segmentin palkinnon. Olen aiemminkin maininnut pitäväni McGillicuttystä. Miehessä on karismaa, look kunnossa, ääni on mielenkiintoinen, painitaidot aivan riittävät ja sukujuurien vuoksi uskon tien huipulle olevan aivan mahdollinen. Mutta jos kauden ratkaisevan viestin sisältö lähentelee sekavuudessaan itse legendaarisen Ultimate Warriorin promoja, voisi miettiä kuinka paljon jatkossa kannattaa improvisoida.
4. Kokeilen tässä hieman kepillä jäätä. Esimerkiksi RVD:n ja Jeff Hardyn TNA-themet ovat jotain niin uskomattoman sontaa, että molemmille voisi aivan hyvin antaa tämän ”palkinnon”, mutta päädyn vastaamaan Smackdownin tunnusmusiikin ”Know Your Enemy”. En tiedä mitä säännöt tästä sanovat, mutta olen melko varma, että jossain Raw vs SD –joukkueottelussa tätä on käytetty myös sisääntulomusiikkina, jos muuten jäisi siitä kiinni. Tunnelma yksinkertaisesti romahtaa sillä hetkellä kun tuo Green Dayn hirvitys pärähtää soimaan. Voi kuinka kauas ollaankaan tultu niistä ajoista kun Beautiful People oli SD:n tunnusmusiikkina. Siinä oli sitä kaivattua munaa.
5. Abyss voittamattomana Hulk Hoganin toisena tulemisena, koko P-Amerikan sankarina: siis oikeasti TNA. Mitä vittua??? En pysty sanoin kuvailemaan kuinka paljon vihaan über-amerikkalaisia gimmickejä, teräsmies-gimmickejä, monster-babyfacejä tai Hulk Hogania, joten tämä oli todennäköisesti se kaikkein helpoin vastattava.
6. WWE oli kovassa lennossa pitkälle alkutalveen. Uusia naamoja saatiin mestaruustaisteluun, ja potentiaalisia kavereita tuntui olevan rosteri täynnä. Lisäksi John Cenan ja Nexuksen taistelu oli kulminoitunut ensin mainitun ”potkuihin”. Mahdollisuudet olivat rajattomat. Mutta mitä teki WWE? Toi Cenan takaisin ja ”yllättäen” mies olikin jo seuraavassa PPV:ssä pieksemässä Nexusta. Mitäköhän tällä saavutettiin. No vaikuttaahan Cena entistäkin tylsemmältä hahmolta.
7. Vielä viime vuodenvaihteessa pidin Kanea hyvänä lisänä Smackdownin ylempään keskikorttiin. Nyt kahden kaikin puolin hirveän feudin jälkeen olisin valmis päästämään miehen muihin hommiin. Vielä kun katselee Smackdownista löytyvää taitoa ja mahdollisuuksia mitä Kanen (sekä Shown ja Takerin) poissiirto toisi, nousee miehen kankeus ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Nyt olisi hyvä sauma eläköityä.
8. Big Daddy V:kin olisi Brian Knobbsin rinnalla todellinen nautinto. Ruma, lihava, painitaidoton, huonossa kunnossa, ärsyttävä ääni… Ja puhuin nyt siis Knobbsista. Tämä kaikki kun ei todellakaan aiheuta sitä oikeaa ”pakko buuata tolle idiootille” vaan ”haistakaa paska, kyllä mä keksin muutakin tekemistä” –reaktion. Tag-pari Sagsin pelastaa tasan se, että on hieman vähemmän huono. Toivon sydämeni pohjasta, ettei kukaan joudu näkemään tätä kaksikkoa enää lähelläkään painikehiä tai sen puoleen missään muuallakaan.
Pronssinen kategoria
9. Sitten tosiaan mukavampiin kategorioihin. Oikeastaan kaksi tunnaria nousi tätä pohtiessa ylitse muiden. TNA:n puolelta Ink Inc:n theme iskee korkkarien tapaan kuin miljoona volttia. Heti alussa päästään asiaan ja huomaan usein biisin kuullessani lopettavani kaiken muun tekemisen ja keskittyväni tahdin lyömiseen. Lopulta WWE:n puolelta nousi kuitenkin toinen biisi ohitse. Ja kuinkas muuten kun sanoitus alkaa ”I am perfection”. Kyseessä on siis Dolph Zigglerin theme joka on paitsi hyvä biisi, sopii hahmoon täydellisesti.
10. Valinnat tuntuvat menevän aina vain vaikeammiksi. Nyt löytyi jo kolme lähes tasaväkistä ehdokasta. Douglas Williamsin Rolling Chaos Theory miellyttää jostain syystä silmää, ja Amazing Redin Code Red olisi ehkä se näyttävin. Red on kuitenkin ollut pitkän aikaa käyttämättömänä, joten valinta osuu taas WWE:n puolelle, ja Alberto Del Rio:n Cross Armbraker/Armbar –lopetusliikkeeseen. Ko. tapauksessa näkyy hyvän lopetusliikkeen yksinkertaisuus: voi tulla mistä vain, sisältää nopean ”silmänkääntötempun” (joka saa liikkeen näyttämään vaikeammalta) ja on tuollaisenaan uniikki ainakin main streamissä.
11. Tässä kohdassa huomaa selvästi WWE:n ja TNA:n eron tällä hetkellä. TNA:sta kutakuinkin koko rosteri kääntyi vuoden aikana vähintään kertaalleen, WWE:n ylemmästä kortista Edge (kahdesti), Orton ja Big Show ovat ainoat, jotka tähän hätään tulevat mieleen. Valinta todistaakin, että kun tarpeeksi usein yrittää, osuu joskus oikeaan. Mr. Andersonin kääntyminen lämmitti mieltä, koska yleisö ilmaisi selvästi halunneensa sitä (”We are assholes”-chant). Yksi promo riitti kääntämään yleisön miehen puolelle jopa ikisuosikki Hardyä vastaan ja seuraavien viikkojen ”muuttunut mies” –todistelu oli TNA:n mittapuulla hienosti bookattua kamaa.
12. Mainitsinkin jo edellä vihani tietynlaisia babyfacejä kohtaan. Siksi sopivan kaverin löytäminen tähän kategoriaan kesti hetken. Lopulta ei kuitenkaan jäänyt kuin yksi sopiva ehdokas: Kurt Angle. Angle ilmentää kaikkea, mitä hyvän facen tulee olla: painitaitoinen, pistää kaiken peliin, kunnioittaa muttei nuoleskele yleisöä ja omaa periksi antamattoman asenteen. Vielä vuonna 2010:kin ja kilpailevassa firmassa pätevät kolme I:tä ”Intensity, integrity & intelligence”. No, ehkä tuo viimeinen on jäänyt vähemmälle.
13. Mistä on hyvät heelit tehty: Isoista egoista, ilkeistä ilmeistä, ikävistä tempuista ja yleisön sankarien mollaamisesta. Niistä on hyvät heelit tehty. Noh, liekö tuosta hirveästi apua. Joka tapauksessa on pakko nostaa hattua Alberto Del Riolle. Mies on synnynnäinen pahis: Oma kuuluttaja, sisääntulo autolla, sankarien vammauttamiset, kutakuinkin kaikkien katsominen alaspäin ja oman erinomaisuuden korostaminen.
14. Olisi tähän varmasti ”parempiakin” vaihtoehtoja ollut, mutta Rob Van Damin paluu monen vuoden tauoltaan (joo, oli siellä se Rumble-esiintyminen) vie voiton, koska se tuntui oikeasti isolta jutulta. Näitä muutaman kuukauden lomilta palaamisia ei voi edes verrata. Toteutushan TNA-tyyliin kusi komeasti, eikä RVD ole enää huippukunnossaan, mutta kuuluu silti niihin nimiin, jotka tuovat lisäarvoa ja ennen kaikkea nimellään uskottavuutta TNA:han.
15. Kuka ikinä keksikin antaa Cody Rhodesille Dashing-gimmickin, on nero. Jos olisin viime vuonna osallistunut awardseihin, olisi Rhodes todennäköisesti ollut oma valinta aliarvostetuimmaksi. Nyt täälläkin on huomattu miehen kyvyt, kiitos ko. gimmickin. Siispä sillä heltiää voitto.
16. TNA:n järjetön päätös maanantaihin siirtymisestä… Luulisi, että joku olisi sanonut asiasta lopullisesti päättäneille tahoille, että ehkä tämä ei ole hyvä idea. Toisaalta, vaikka TNA:n kannalta homma vähemmän yllättäen kusi, ainakin itse nautin uusvanhasta ”kilpailutilanteesta”.
17. Ehdottomasti vuoden mieleenpainuvin spotti: Kurt Anglen moonsault häkin reunalta. Ainoa kerta koko vuoden aikana kun muistan toivoneeni, että spotti jätettäisiin tekemättä. Kun Angle kuitenkaan ei näytä omaavan hirveästi järkeä, saakoon tämän palkinnon siitä muistutuksena.
18. Lainataanpa hieman Hardy Boyta RR-ketjusta: ” EDGE TEKI PALUUNSA! EDGE TEKI PALUUNSA! MARK-OUT OF FUCKIN' YEAR!!!!!!”. Mitäpä sitä lisäämään. Edge-markkina ei kahta sanaa tästä. Ei tullut aivan niin puskista kuin Cenan vastaava tapaus, mutta ai että piristi maanantaita. Hieno mies ja sopiva lisä ansioluetteloon. Taidanpa katsastaa vielä kertaalleen tuon tapauksen.
Hopeinen kategoria
19. On se kumma, ettei koko bisneksen paras promottaja saa ansaitsemaansa kunnioitusta. Toki miehellä on kannattajia, mutta valtaosa tuntuu yhä olevan laput korvilla. Anderson vetää hienosti niin face- kuin heelroolit, painitaidot eivät ole läheskään siitä heikoimmasta päästä ja mies osaa luoda pienillä teoilla hienosti tunnelmaa matseihinsa.
20. En oikeasti ymmärrä mitä hienoa Kavalissa on. Olisi voinut olla WWE:n Amazing Red, ei juuri enempää. No, toisaalta hyvä, että pääsi takaisin indyihin, joten eipä tarvitse meikäläistä enää miellyttääkään.
21. Vielä alkuvuodesta Dolph Ziggler vaikutti random-midcarterilta, mutta syksyn mittaan mies pääsi vetämään useita todella hyviä matseja. En ole viimeiseen pariin kuukauteen nähnyt Vickielle tekemistä Dolphin yhteydessä. Mies vaikuttaisi jo itsekin olevan valmis ME:hen.
22. Lyhyestä virsi kaunis: vuosi sitten FCW:ssä tekemässä ties mitä, nyt tarpeeksi over taistelemaan uskottavasti WWE:n puolella isoimmista vöistä. Wade Barrett.
23. Tämä oli kahden kauppa. The Miz on ollut loistava, mutta Mr Anderson on todistanut pystyvänsä vetämään loistavia promoja myös hyviksenä, joten vaaka kallistuu tässä TNA:n suuntaan. En muista yhtään huonoa promoa koko vuodelta, ja on ollut niitä syitä, miksi ”WWE:istyneen” TNA:n ohjelmistoa pitäisi seurata.
24. Vaikka managereita onkin ollut edellistä vuotta enemmän, onnistuneet voisi laskea yhdellä kädellä…tai parilla sormella. Vickie Guerrero on pysynyt muuttumattomana Edge-ajoista saakka, ja ärsyttää yhä ja vetää hirveät (=äänekkäät) reaktiot. Ziggler ei enää tarvitsisi manageria, mutta eipä siitä haittaakaan ole ollut, joten ääni Guerrerolle.
25. Hyvässä tai pahassa, Michael Cole on ollut esillä koko ajan ja hieman uudistanut ”kaavoihin kangistunutta” selostusta. Striker olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta tuntuu yrittävän päteä turhan usein täysin turhista asioista. Muut ovat joko liian HMV:tä tai yksinkertaisesti paskoja ansaitakseen palkinnon.
26. Aiemmin mainitsinkin Andersonin turnin ja sen laukaisseen promon. Jotenkin onkin luonnollista, että vuoden promottajan, vuoden turnin aiheuttanut promo vie tämän kategorian. Tuo kun oli, tai ainakin tuntui olevan, niitä todellisia isoja tapauksia. Bisneksen suurin kusipää toteaa olevansa kusipää…(Keep it simple, stupid) Eihän tuossakaan turnissa ollut mitään kunnon syytä, mutta Anderson voitti välittömästi porukan puolelleen, joten ääni siihen suuntaan.
27. Kaikilla, joita olen seurannut oli puolensa, joten äänestetään tyhjää.
28. Vielä tammikuussa TNA oli entisellään ja kaiken hyvän lisäksi tv-yleisölle näytettiin ilmaiseksi Kurt Anglen ja AJ Stylesin loistava kohtaaminen. Niinpä luonnollisesti äänestänkin John Morrisonin ja Sheamuksen kohtaamista KOTR-turnauksesta. Kaksi painijaa, joista kummallakin on niin suuria puutteita, että paperilla lopputulos ei voisi olla hyvä. Kuitenkin kaksikko on vetänyt syksyn mittaan kolme hyvää/loistavaa kohtaamista ja feudikin tuntui (vaikkakin melko simpeliltä, niin) ihan toimivalta.
Kultainen kategoria
29. Argh! Olin jo sijoittanut listaan Fourtunen ja aloittanut pienen rantin siitä kuinka hyviä Styles, Beer Money, Wolfe ja Kaz ovat. Sitten tajusin kuinka komeasti TNA kusi tämänkin mahdollisuuden. Siispä ääni lähtee Nexukselle. Ryhmän avulla WWE on nostanut täysin uusia, toistensa heikkouksia paikkaavia nuoria kavereita lippulaivansa pääpahiksiksi. Cenan erottamiseen asti homma meni kuin elokuvissa…
30. Tästä ei ole kahta sanaa. Painimaailman paras tag-team uransa huipulla (ensimmäinen TNA-tagmestaruusvoitto). Niin kauan kun MCMG pysyy kasassa, TNA:lla on jotain, jossa se on WWE:tä parempi. Ja kun x-divarikin on mitä on, pysykööt moottorikaupungin pojat yhdessä...siis tag teamina.
31. Parina viime vuonna jos olisin osallistunut, olisi vastaus ollut ehdottomasti TNA. Tämän vuoden sekoilut nostavat kuitenkin kärkeen WWE:n. Toki myös WWE:n melkoisen onnistunut vuosi avitti päätöstä. Noiden lisäksi seuraan vain Ring of Honoria, jota sitäkin olen seurannut vasta pari kuukautta. Täten päätös onkin helppo.
32. Tässä on taas helppo kääntyä tuttuun suuntaan. Kurt Angle ja Mr Anderson tarjosivat feudillaan TNA:n kevään valonpilkahduksen. WWE:n puolella vaihtoehtoja olisi ollut enemmänkin, mutta ehkä juuri siksi että suuri osa TNA:n tarjonnasta oli tuohon aikaan sitä itteään, tuo edellä mainittu feudi nousi niin korkealle omalla asteikolla.
33. Ollaan tässä hieman erilaisia nuoria ja annetaan ääni tuoreelle TLC:lle, joka oli alusta loppuun tasaisen vahva. Toki kuusi päivää aiemmin ilmoitetun ME:n bookkaus vaikutti viisivuotiaan käsialalta nimenomaan feudin kannalta, mutta mahdollisesti noususuhdanteesta johtuvan innostuneisuuden vuoksi nautin TLC:stä suuresti. Wrestlemaniassa oli liikaa jokavuotista paskaa timanttien ympärillä, eikä se Undertaker vs HBK:kään nyt niin hyvä ollut.
34. Tunteikas feud, sopiva gimmick-match, kaksi taitavaa ja kokenutta kaveria tekemässä toisistaan muhennosta, jännittävä ja feudiin loistavasti sopiva lopetus ja vuoden spotti: Annetaan ääni siis Kurt Anglen ja Mr Andersonin Lockdownin häkkimatsille. Tuo on jäänyt mieleen osin toki ko spotin vuoksi, mutta ilman sitäkin olisi se jäänyt mieleen erittäin hyvänä hc-mättönä. Moonsault oli vain kirsikka kakun päälle.
35. Täytyy myöntää, että oletusarvoisesti laitan aina naisten matsit kelaukseen, joten en koe pystyväni tähän mitään vastaamaan.
36. En ennen tätä vuotta pitänyt Kurt Anglea ”kuin” hyvänä painijana, mutta kun mies vanhalla iällä ja tuolla tunteella vetää illasta toiseen enemmän tai vähemmän paskana, on pakko nostaa hattua. Vaikka mies Anderson-feudissa menikin vähän turhan yltiöamerikkalaisuuksiin promoissaan, ovat nekin olleet erittäin hyvää luokkaa. Ja vaikka maailmanmestaruus miestä välttelikin, oli Angle koko ajan TNA:n cardin huipulla. Styles-feudi vielä alkuvuoden puolella, Andersonin veriset kohtaamiset ja käytännössä Anglen kuviota varten luotu ranking-systeemi tekevät Kurt Anglesta vuoden painijan. Piste
...tulipahan pitkä viesti
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu: Team 3D vs Nasty Boys @ Against All Odds
2. Vuoden huonoin feudi : Kane vs Edge
3. Vuoden huonoin segmentti: Michael McGillicuttyn jäätävä promo NXT-finaalissa
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki: Smackdown – Know Your Enemy
5. Vuoden huonoin gimmick: Real American Abyss
6. Vuoden pettymys: John Cenan ”potkut”
7. Vuoden huonontunein painija: Kane
8. Big Daddy V –palkinto: Brian Knobbs
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki: Dolph Ziggler – I am Perfection
10. Vuoden lopetusliike: Alberto Del Rio – Cross Armbraker/-bar
11. Vuoden turn: Mr. Andersson @ Sacrifice
12. Vuoden face: Kurt Angle
13. Vuoden heel: Alberto Del Rio
14. Vuoden paluu: Rob Van Dam
15. Vuoden gimmick: ”Dashing” Cody Rhodes
16. Vuoden uutinen: Impact maanantai-iltoihin
17. Vuoden spotti: Kurt Anglen moonsault häkin reunalta
18. Vuoden "mark out moment": Edgen paluu @ Royal Rumble
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija: Mr. Anderson
20. Vuoden yliarvostetuin painija: Kaval
21. Vuoden kehittynein painija: Dolph Ziggler
22. Vuoden läpimurtaja: Wade Barrett
23. Vuoden promottaja: Mr Anderson
24. Vuoden manageri: Vickie Guerrero
25. Vuoden selostaja: Michael Cole
26. Vuoden segmentti: Anderson’s Assholes -promo
27. Vuoden tv-show: -
28. Vuoden tv-matsi: John Morrison vs Sheamus @ Raw (KOTR)
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable: Nexus
30. Vuoden tag team: Motor City Machineguns
31. Vuoden promootio: WWE
32. Vuoden feudi: Kurt Angle vs Mr Anderson
33. Vuoden show: TLC
34. Vuoden ottelu: Kurt Angle vs Mr Anderson @ Lockdown
35. Vuoden naispainija: -
36. Vuoden painija: Kurt Angle
Ja ne perustelut:
Crap
1. Onhan noita huonoja matseja vuoteen mahtunut, mutta koska jonkun viikottaisessa nähdyn parin minuutin ”huumorimatsin” äänestäminen ei nappaa, niin on vain yksi vaihtoehto: Team 3D vs Nasty Boys @ Against All Odds. En edelleenkään pysty ymmärtämään miten tuota nelikkoa pystyi katsomaan sen kymmenminuuttisen (tuntui vielä paljon pidemmältä). Kaksi eläkkeeltä tuotua paskakasaa ja joukkue joka tarvitsee kahteen hiutaleeseenkin sopivan matsityypin ja kantamaan pystyvät vastustajat. Nuff said.
2. Mikä tekee huonon feudin? Typerä bookaus, liian pitkät ja ennen kaikkea yksinkertaisesti huonot promot/matsit, ajan vienti mielenkiintoisemmilta kuvioilta, ennakko-odotuksiin nähden floppaaminen…? Ehkä feudin tuoreuden vuoksi tähän sopii täydellisesti eräs tietty feud. Edgeä melkein 10 vuotta fanittaneena tekee todella pahaa sanoa, mutta Kanen ja Edgen feudissa ei ole ollut juuri mitään muuta positiivista kuin Edgen kymmenes mestaruuskausi. Kaikki Paul Beareriin liittyvä, Survivor Seriesin 1 vs 1 yms…Ei tätä enää, kiitos.
3. Meinasin jättää tämän tyhjäksi, mutta NXT tarjosi yksinkertaisesti liian hyviä ehdokkaita, että voisin äänestää tyhjää. Viiksi-promo oli ehkä huonoin ikinä kuulemani promo, mutta tilanteeseen suhteutettuna Joe Hennigin…ei vaan Michael McGillicuttyn mielenkiintoinen veto kauden päätösjaksossa tienasi vuoden huonoimman segmentin palkinnon. Olen aiemminkin maininnut pitäväni McGillicuttystä. Miehessä on karismaa, look kunnossa, ääni on mielenkiintoinen, painitaidot aivan riittävät ja sukujuurien vuoksi uskon tien huipulle olevan aivan mahdollinen. Mutta jos kauden ratkaisevan viestin sisältö lähentelee sekavuudessaan itse legendaarisen Ultimate Warriorin promoja, voisi miettiä kuinka paljon jatkossa kannattaa improvisoida.
4. Kokeilen tässä hieman kepillä jäätä. Esimerkiksi RVD:n ja Jeff Hardyn TNA-themet ovat jotain niin uskomattoman sontaa, että molemmille voisi aivan hyvin antaa tämän ”palkinnon”, mutta päädyn vastaamaan Smackdownin tunnusmusiikin ”Know Your Enemy”. En tiedä mitä säännöt tästä sanovat, mutta olen melko varma, että jossain Raw vs SD –joukkueottelussa tätä on käytetty myös sisääntulomusiikkina, jos muuten jäisi siitä kiinni. Tunnelma yksinkertaisesti romahtaa sillä hetkellä kun tuo Green Dayn hirvitys pärähtää soimaan. Voi kuinka kauas ollaankaan tultu niistä ajoista kun Beautiful People oli SD:n tunnusmusiikkina. Siinä oli sitä kaivattua munaa.
5. Abyss voittamattomana Hulk Hoganin toisena tulemisena, koko P-Amerikan sankarina: siis oikeasti TNA. Mitä vittua??? En pysty sanoin kuvailemaan kuinka paljon vihaan über-amerikkalaisia gimmickejä, teräsmies-gimmickejä, monster-babyfacejä tai Hulk Hogania, joten tämä oli todennäköisesti se kaikkein helpoin vastattava.
6. WWE oli kovassa lennossa pitkälle alkutalveen. Uusia naamoja saatiin mestaruustaisteluun, ja potentiaalisia kavereita tuntui olevan rosteri täynnä. Lisäksi John Cenan ja Nexuksen taistelu oli kulminoitunut ensin mainitun ”potkuihin”. Mahdollisuudet olivat rajattomat. Mutta mitä teki WWE? Toi Cenan takaisin ja ”yllättäen” mies olikin jo seuraavassa PPV:ssä pieksemässä Nexusta. Mitäköhän tällä saavutettiin. No vaikuttaahan Cena entistäkin tylsemmältä hahmolta.
7. Vielä viime vuodenvaihteessa pidin Kanea hyvänä lisänä Smackdownin ylempään keskikorttiin. Nyt kahden kaikin puolin hirveän feudin jälkeen olisin valmis päästämään miehen muihin hommiin. Vielä kun katselee Smackdownista löytyvää taitoa ja mahdollisuuksia mitä Kanen (sekä Shown ja Takerin) poissiirto toisi, nousee miehen kankeus ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Nyt olisi hyvä sauma eläköityä.
8. Big Daddy V:kin olisi Brian Knobbsin rinnalla todellinen nautinto. Ruma, lihava, painitaidoton, huonossa kunnossa, ärsyttävä ääni… Ja puhuin nyt siis Knobbsista. Tämä kaikki kun ei todellakaan aiheuta sitä oikeaa ”pakko buuata tolle idiootille” vaan ”haistakaa paska, kyllä mä keksin muutakin tekemistä” –reaktion. Tag-pari Sagsin pelastaa tasan se, että on hieman vähemmän huono. Toivon sydämeni pohjasta, ettei kukaan joudu näkemään tätä kaksikkoa enää lähelläkään painikehiä tai sen puoleen missään muuallakaan.
Pronssinen kategoria
9. Sitten tosiaan mukavampiin kategorioihin. Oikeastaan kaksi tunnaria nousi tätä pohtiessa ylitse muiden. TNA:n puolelta Ink Inc:n theme iskee korkkarien tapaan kuin miljoona volttia. Heti alussa päästään asiaan ja huomaan usein biisin kuullessani lopettavani kaiken muun tekemisen ja keskittyväni tahdin lyömiseen. Lopulta WWE:n puolelta nousi kuitenkin toinen biisi ohitse. Ja kuinkas muuten kun sanoitus alkaa ”I am perfection”. Kyseessä on siis Dolph Zigglerin theme joka on paitsi hyvä biisi, sopii hahmoon täydellisesti.
10. Valinnat tuntuvat menevän aina vain vaikeammiksi. Nyt löytyi jo kolme lähes tasaväkistä ehdokasta. Douglas Williamsin Rolling Chaos Theory miellyttää jostain syystä silmää, ja Amazing Redin Code Red olisi ehkä se näyttävin. Red on kuitenkin ollut pitkän aikaa käyttämättömänä, joten valinta osuu taas WWE:n puolelle, ja Alberto Del Rio:n Cross Armbraker/Armbar –lopetusliikkeeseen. Ko. tapauksessa näkyy hyvän lopetusliikkeen yksinkertaisuus: voi tulla mistä vain, sisältää nopean ”silmänkääntötempun” (joka saa liikkeen näyttämään vaikeammalta) ja on tuollaisenaan uniikki ainakin main streamissä.
11. Tässä kohdassa huomaa selvästi WWE:n ja TNA:n eron tällä hetkellä. TNA:sta kutakuinkin koko rosteri kääntyi vuoden aikana vähintään kertaalleen, WWE:n ylemmästä kortista Edge (kahdesti), Orton ja Big Show ovat ainoat, jotka tähän hätään tulevat mieleen. Valinta todistaakin, että kun tarpeeksi usein yrittää, osuu joskus oikeaan. Mr. Andersonin kääntyminen lämmitti mieltä, koska yleisö ilmaisi selvästi halunneensa sitä (”We are assholes”-chant). Yksi promo riitti kääntämään yleisön miehen puolelle jopa ikisuosikki Hardyä vastaan ja seuraavien viikkojen ”muuttunut mies” –todistelu oli TNA:n mittapuulla hienosti bookattua kamaa.
12. Mainitsinkin jo edellä vihani tietynlaisia babyfacejä kohtaan. Siksi sopivan kaverin löytäminen tähän kategoriaan kesti hetken. Lopulta ei kuitenkaan jäänyt kuin yksi sopiva ehdokas: Kurt Angle. Angle ilmentää kaikkea, mitä hyvän facen tulee olla: painitaitoinen, pistää kaiken peliin, kunnioittaa muttei nuoleskele yleisöä ja omaa periksi antamattoman asenteen. Vielä vuonna 2010:kin ja kilpailevassa firmassa pätevät kolme I:tä ”Intensity, integrity & intelligence”. No, ehkä tuo viimeinen on jäänyt vähemmälle.
13. Mistä on hyvät heelit tehty: Isoista egoista, ilkeistä ilmeistä, ikävistä tempuista ja yleisön sankarien mollaamisesta. Niistä on hyvät heelit tehty. Noh, liekö tuosta hirveästi apua. Joka tapauksessa on pakko nostaa hattua Alberto Del Riolle. Mies on synnynnäinen pahis: Oma kuuluttaja, sisääntulo autolla, sankarien vammauttamiset, kutakuinkin kaikkien katsominen alaspäin ja oman erinomaisuuden korostaminen.
14. Olisi tähän varmasti ”parempiakin” vaihtoehtoja ollut, mutta Rob Van Damin paluu monen vuoden tauoltaan (joo, oli siellä se Rumble-esiintyminen) vie voiton, koska se tuntui oikeasti isolta jutulta. Näitä muutaman kuukauden lomilta palaamisia ei voi edes verrata. Toteutushan TNA-tyyliin kusi komeasti, eikä RVD ole enää huippukunnossaan, mutta kuuluu silti niihin nimiin, jotka tuovat lisäarvoa ja ennen kaikkea nimellään uskottavuutta TNA:han.
15. Kuka ikinä keksikin antaa Cody Rhodesille Dashing-gimmickin, on nero. Jos olisin viime vuonna osallistunut awardseihin, olisi Rhodes todennäköisesti ollut oma valinta aliarvostetuimmaksi. Nyt täälläkin on huomattu miehen kyvyt, kiitos ko. gimmickin. Siispä sillä heltiää voitto.
16. TNA:n järjetön päätös maanantaihin siirtymisestä… Luulisi, että joku olisi sanonut asiasta lopullisesti päättäneille tahoille, että ehkä tämä ei ole hyvä idea. Toisaalta, vaikka TNA:n kannalta homma vähemmän yllättäen kusi, ainakin itse nautin uusvanhasta ”kilpailutilanteesta”.
17. Ehdottomasti vuoden mieleenpainuvin spotti: Kurt Anglen moonsault häkin reunalta. Ainoa kerta koko vuoden aikana kun muistan toivoneeni, että spotti jätettäisiin tekemättä. Kun Angle kuitenkaan ei näytä omaavan hirveästi järkeä, saakoon tämän palkinnon siitä muistutuksena.
18. Lainataanpa hieman Hardy Boyta RR-ketjusta: ” EDGE TEKI PALUUNSA! EDGE TEKI PALUUNSA! MARK-OUT OF FUCKIN' YEAR!!!!!!”. Mitäpä sitä lisäämään. Edge-markkina ei kahta sanaa tästä. Ei tullut aivan niin puskista kuin Cenan vastaava tapaus, mutta ai että piristi maanantaita. Hieno mies ja sopiva lisä ansioluetteloon. Taidanpa katsastaa vielä kertaalleen tuon tapauksen.
Hopeinen kategoria
19. On se kumma, ettei koko bisneksen paras promottaja saa ansaitsemaansa kunnioitusta. Toki miehellä on kannattajia, mutta valtaosa tuntuu yhä olevan laput korvilla. Anderson vetää hienosti niin face- kuin heelroolit, painitaidot eivät ole läheskään siitä heikoimmasta päästä ja mies osaa luoda pienillä teoilla hienosti tunnelmaa matseihinsa.
20. En oikeasti ymmärrä mitä hienoa Kavalissa on. Olisi voinut olla WWE:n Amazing Red, ei juuri enempää. No, toisaalta hyvä, että pääsi takaisin indyihin, joten eipä tarvitse meikäläistä enää miellyttääkään.
21. Vielä alkuvuodesta Dolph Ziggler vaikutti random-midcarterilta, mutta syksyn mittaan mies pääsi vetämään useita todella hyviä matseja. En ole viimeiseen pariin kuukauteen nähnyt Vickielle tekemistä Dolphin yhteydessä. Mies vaikuttaisi jo itsekin olevan valmis ME:hen.
22. Lyhyestä virsi kaunis: vuosi sitten FCW:ssä tekemässä ties mitä, nyt tarpeeksi over taistelemaan uskottavasti WWE:n puolella isoimmista vöistä. Wade Barrett.
23. Tämä oli kahden kauppa. The Miz on ollut loistava, mutta Mr Anderson on todistanut pystyvänsä vetämään loistavia promoja myös hyviksenä, joten vaaka kallistuu tässä TNA:n suuntaan. En muista yhtään huonoa promoa koko vuodelta, ja on ollut niitä syitä, miksi ”WWE:istyneen” TNA:n ohjelmistoa pitäisi seurata.
24. Vaikka managereita onkin ollut edellistä vuotta enemmän, onnistuneet voisi laskea yhdellä kädellä…tai parilla sormella. Vickie Guerrero on pysynyt muuttumattomana Edge-ajoista saakka, ja ärsyttää yhä ja vetää hirveät (=äänekkäät) reaktiot. Ziggler ei enää tarvitsisi manageria, mutta eipä siitä haittaakaan ole ollut, joten ääni Guerrerolle.
25. Hyvässä tai pahassa, Michael Cole on ollut esillä koko ajan ja hieman uudistanut ”kaavoihin kangistunutta” selostusta. Striker olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta tuntuu yrittävän päteä turhan usein täysin turhista asioista. Muut ovat joko liian HMV:tä tai yksinkertaisesti paskoja ansaitakseen palkinnon.
26. Aiemmin mainitsinkin Andersonin turnin ja sen laukaisseen promon. Jotenkin onkin luonnollista, että vuoden promottajan, vuoden turnin aiheuttanut promo vie tämän kategorian. Tuo kun oli, tai ainakin tuntui olevan, niitä todellisia isoja tapauksia. Bisneksen suurin kusipää toteaa olevansa kusipää…(Keep it simple, stupid) Eihän tuossakaan turnissa ollut mitään kunnon syytä, mutta Anderson voitti välittömästi porukan puolelleen, joten ääni siihen suuntaan.
27. Kaikilla, joita olen seurannut oli puolensa, joten äänestetään tyhjää.
28. Vielä tammikuussa TNA oli entisellään ja kaiken hyvän lisäksi tv-yleisölle näytettiin ilmaiseksi Kurt Anglen ja AJ Stylesin loistava kohtaaminen. Niinpä luonnollisesti äänestänkin John Morrisonin ja Sheamuksen kohtaamista KOTR-turnauksesta. Kaksi painijaa, joista kummallakin on niin suuria puutteita, että paperilla lopputulos ei voisi olla hyvä. Kuitenkin kaksikko on vetänyt syksyn mittaan kolme hyvää/loistavaa kohtaamista ja feudikin tuntui (vaikkakin melko simpeliltä, niin) ihan toimivalta.
Kultainen kategoria
29. Argh! Olin jo sijoittanut listaan Fourtunen ja aloittanut pienen rantin siitä kuinka hyviä Styles, Beer Money, Wolfe ja Kaz ovat. Sitten tajusin kuinka komeasti TNA kusi tämänkin mahdollisuuden. Siispä ääni lähtee Nexukselle. Ryhmän avulla WWE on nostanut täysin uusia, toistensa heikkouksia paikkaavia nuoria kavereita lippulaivansa pääpahiksiksi. Cenan erottamiseen asti homma meni kuin elokuvissa…
30. Tästä ei ole kahta sanaa. Painimaailman paras tag-team uransa huipulla (ensimmäinen TNA-tagmestaruusvoitto). Niin kauan kun MCMG pysyy kasassa, TNA:lla on jotain, jossa se on WWE:tä parempi. Ja kun x-divarikin on mitä on, pysykööt moottorikaupungin pojat yhdessä...siis tag teamina.
31. Parina viime vuonna jos olisin osallistunut, olisi vastaus ollut ehdottomasti TNA. Tämän vuoden sekoilut nostavat kuitenkin kärkeen WWE:n. Toki myös WWE:n melkoisen onnistunut vuosi avitti päätöstä. Noiden lisäksi seuraan vain Ring of Honoria, jota sitäkin olen seurannut vasta pari kuukautta. Täten päätös onkin helppo.
32. Tässä on taas helppo kääntyä tuttuun suuntaan. Kurt Angle ja Mr Anderson tarjosivat feudillaan TNA:n kevään valonpilkahduksen. WWE:n puolella vaihtoehtoja olisi ollut enemmänkin, mutta ehkä juuri siksi että suuri osa TNA:n tarjonnasta oli tuohon aikaan sitä itteään, tuo edellä mainittu feudi nousi niin korkealle omalla asteikolla.
33. Ollaan tässä hieman erilaisia nuoria ja annetaan ääni tuoreelle TLC:lle, joka oli alusta loppuun tasaisen vahva. Toki kuusi päivää aiemmin ilmoitetun ME:n bookkaus vaikutti viisivuotiaan käsialalta nimenomaan feudin kannalta, mutta mahdollisesti noususuhdanteesta johtuvan innostuneisuuden vuoksi nautin TLC:stä suuresti. Wrestlemaniassa oli liikaa jokavuotista paskaa timanttien ympärillä, eikä se Undertaker vs HBK:kään nyt niin hyvä ollut.
34. Tunteikas feud, sopiva gimmick-match, kaksi taitavaa ja kokenutta kaveria tekemässä toisistaan muhennosta, jännittävä ja feudiin loistavasti sopiva lopetus ja vuoden spotti: Annetaan ääni siis Kurt Anglen ja Mr Andersonin Lockdownin häkkimatsille. Tuo on jäänyt mieleen osin toki ko spotin vuoksi, mutta ilman sitäkin olisi se jäänyt mieleen erittäin hyvänä hc-mättönä. Moonsault oli vain kirsikka kakun päälle.
35. Täytyy myöntää, että oletusarvoisesti laitan aina naisten matsit kelaukseen, joten en koe pystyväni tähän mitään vastaamaan.
36. En ennen tätä vuotta pitänyt Kurt Anglea ”kuin” hyvänä painijana, mutta kun mies vanhalla iällä ja tuolla tunteella vetää illasta toiseen enemmän tai vähemmän paskana, on pakko nostaa hattua. Vaikka mies Anderson-feudissa menikin vähän turhan yltiöamerikkalaisuuksiin promoissaan, ovat nekin olleet erittäin hyvää luokkaa. Ja vaikka maailmanmestaruus miestä välttelikin, oli Angle koko ajan TNA:n cardin huipulla. Styles-feudi vielä alkuvuoden puolella, Andersonin veriset kohtaamiset ja käytännössä Anglen kuviota varten luotu ranking-systeemi tekevät Kurt Anglesta vuoden painijan. Piste
...tulipahan pitkä viesti
Noniin, laitetaan tää nyt kun vielä ehtii. Typoja yms. en jaksa enää korjailla.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Olihan se Bret Hartin ja Vincen matsi maniassa ihan kamalaa kuraa, mutta mielestäni vieläkin paskempi oli NXT:ssä Kaitlynin ja Maxinen vääntö. Tavallaan tämä oli jotenkin viihdyttäväkin, mutta lähinnä Colen "vittu mitä paskaa" -selostuksen takia
2. Vuoden huonoin feudi
Kane vs. Edge, alkuun tämä vaikutti ihan lupaavalta, mutta kyllähän se Paul Bearerin kanssa juokseminen ja kiusaaminen meni aika äkkiä överiksi, ja vielä erittäin huonolla/tylsällä tavalla, huoh...
3. Vuoden huonoin segmentti
Hornswogglen puheoptus, VMP, oikeesti...
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Ei aina jaksa sitä Hornswoggle pilipali-renkutusta äänestää, joten ääni menee sille R-Truthin uudelle tunnarille (mikälie crunk tjsp), onneksi sitä ei tarvinnut kestää kuin pari viikkoa).
5. Vuoden huonoin gimmick
American Made Abyss oli kaikin puolin ihan hirveää, myötähäpeää herättävää pelleilyä.
6. Vuoden pettymys
John Cenan "potkut"/takaisinpalkkaus, oli vain niin laiskasti toteutettu. Eikä miestä nyt oikeasti voinut pitää ruudusta poissa edes pari viikkoa?
7. Vuoden huonontunein painija
Ekana tulee tylsästi mieleen Undertaker, vaikka ei se nyt ehkä niin paljon nimenomaan TÄNÄ vuonna ole huonontunut... No, useamman vuoden verranhan tuota taantumista on tapahtunut, mutta ääni sinne silti, kun en parempaakaan keksi.
8. Big Daddy V -palkinto
David Otunga ei minua vakuutta millään lailla, eikä varsinkaan kehäotteilla. Joku Rob Terrykin oli mielestäni tänä vuonna viihdyttävämpi.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Jostain syystä miellyin Orlando Jordanin sisääntulomusiikkiin, siis se Simply the Greatest, vai mikä nyt onkaan sitten nimeltään. Osana toimivuutta on tietysti tyyppin gimmick ja sisääntulo (se koko valjashässäkkä).
10. Vuoden lopetusliike
Doug Williamsin Chaos Theory suplex on oikein tehtynä/myytynä ihan helvetin nätti liike, joten ääni sinne.
11. Vuoden turn
Kyllähän se Jeff Hardyn turni ainakin minulle tuli ihan puskista, ja muutenkin on vaihteeksi ollut hauska nähdä miestä heelinä.
12. Vuoden face
Daniel Bryanista WWE on saanut yllättävän hyvinkin irti, minä ainakin uskoin että ne potkut olivat oikeat/lopulliset. Onneksi olin väärässä, ja kaverista on kasvanut ihan oikeasti hyvä ja viihdyttävä painija.
Varmaan toki oli jo sitä ennen WWE:tä, mutta enpä niitä matseja hirveästi ole nähnyyt...
13. Vuoden heel
Helppo valinta, ainakin minulle siis, eli THÖÖÖ Miz!. Kaikinpuolin kusipääheeleien aatelia jo nyt, ja kehässäkin ihan tarpeeksi viihdyttävä.
14. Vuoden paluu
Kyllähän se Bret Hartin paluu aika ihme juttu oli, ei kyllä olisi "painimaan" tosin enää päästää...
15. Vuoden gimmick
Meksikon JBL, eli Alberto Del Rio nyt vaan toimii kaikinpuolin loistavasti. Ei mitään ennennäkemätöntä, mutta riittää voittoon kuitenkin.
16. Vuoden uutinen
Hulk Hogan TNA:ssa, omg!!
17. Vuoden spotti
Mickie Jamesin Lou Thesz Press Taralle siinä häkkimatsissa, tykkäsin!
18. Vuoden "mark out moment"
Paljon oli hienoja hetkiä viime vuonna, Daniel Bryanin paluu, Hogan TNA:Ssa, jotkut Nexusin touhut yms. Ehkä tämä on aika randomia, mutta minulle paras "mark-out" tapahtui kun Beth Phoenix esiintyi Royal Rumblessa.
Aika nopea visiittihän se oli, mutta kun Bethin tunnari kajahati soimaan ja ryntästi kehään, niin se vaan oli sellainen omg/wtf/jee! -hetki ettei paremmasta väliä. :D
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Ööö... no vaikka Sheamus, vaikka onkin lievää arvonnousua foorumilla nauttinut.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
En vaan mitenkään pysty vieläkään tajuamaan Cody Rhodesin arvostusta tällä foorumilla. Mies on minusta edelleen tylsä kehässä ja mikissä, vaikka tuo uusi gimmick nyt VÄHÄN piristystä toikin...
21. Vuoden kehittynein painija
Hmm... paha tähän on keksiä mitään kovin selkeää voittajaa... omissa silmissä John Morrison on kuitenkin petrannut. Ei välttämättä kehätaidoissa, mutta yleisesti ottaen hän alkaa oikeasti vaikuttaa jo valmiilta main eventiin.
Vielä kun mikkitaidot siitä kehittyisivät...
22. Vuoden läpimurtaja
Alberto Del Rio taas. Ehkä niitä promoja tuli hieman liikaa ennen varsinaista debyyttiä, mutta kyllähän mies sitten näytti olevansa kaiken hypetyksen arvoinen.
23. Vuoden promottaja
Monta vaihtoehtoa tähänkin olisi, mutta sanotaan nyt vaikka CM Punk. Vakuuttava niin facena kuin heelinä, mutta heelinä tosiaan vielä parempi.
24. Vuoden manageri
Vickie Guerrero on ollut ihanan raivostuttava Dolph Zigglerin managerina/tyttöystävänä <3
25. Vuoden selostaja
Matt Striker ei ihan yhtä hyvässä vireessä ollut kuin edellisenä vuonna, sen sijaan heeliksi kääntynyt Michael Cole on ollut loistava.
26. Vuoden segmentti
-
27. Vuoden tv-show
NXT on ollut tänä vuonna se mielenkiintoisin show minusta, vaikka ei nyt mitään klassikkomatseja varsinaisesti ole tarjonnutkaan.
28. Vuoden tv-matsi
Sheamuksen & John Morrisonin falls count anywhere matsi RAW:ssa oli kyllä ihan helvetin hieno. Molempien painijoiden osakkeet nousivat kummasti!
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
TNA:n Immortal/Fourtune -kuviot oli ihan mielenkiintosia, mutta ehkä lopulta liian sekavaa menoa kuitenkin. Joten palkinto menköön Nexukselle, joka näyttää ja tuntuukin enemmän oikealta stablelta kuin mikään muu viime vuonna.
30. Vuoden tag team
Ääh, laitetaan tähän kohtaan huumorivaihtoehto, elikkäs Santino & Kozlov
31. Vuoden promootio
WWE:lle palkinto tänä vuonna. TNA oli myös ihan viihdyttävä, mutta ihan helvetin epätasainen, lähinnä kai Hoganin ja kumppaneiden perseilyjen takia.
32. Vuoden feudi
-
33. Vuoden show
Ei taas pysty muistamaan kaikkea nähty, eli kun TLC on sen verran hyvin muistissa, ja vielä positiivisesti niin valkataan se.
34. Vuoden ottelu
-
35. Vuoden naispainija
Beth Phoenix muuten, mutta oli sen verran paljon sivussa loukkaantumisten takia, niin... Natalya. Hienoa että Nattie viimein tajuttiin nostaa uskottavaksi painijaksi Hart Dynastyn managerin roolista, tulevaa feudia Bethiä vastaan odotellessa...
36. Vuoden painija
Jos pelkästään painitaidoilla pitäisi joku palkita, niin kai se olisi Daniel Bryan. Mutta kun katsotaan sitä kuuluisaa kokonaisuutta niin mielestäni The Miz on ollut tänä vuonna kaikista paras/viihdyttävin/yms.
En ole Michael Cole.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Olihan se Bret Hartin ja Vincen matsi maniassa ihan kamalaa kuraa, mutta mielestäni vieläkin paskempi oli NXT:ssä Kaitlynin ja Maxinen vääntö. Tavallaan tämä oli jotenkin viihdyttäväkin, mutta lähinnä Colen "vittu mitä paskaa" -selostuksen takia
2. Vuoden huonoin feudi
Kane vs. Edge, alkuun tämä vaikutti ihan lupaavalta, mutta kyllähän se Paul Bearerin kanssa juokseminen ja kiusaaminen meni aika äkkiä överiksi, ja vielä erittäin huonolla/tylsällä tavalla, huoh...
3. Vuoden huonoin segmentti
Hornswogglen puheoptus, VMP, oikeesti...
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Ei aina jaksa sitä Hornswoggle pilipali-renkutusta äänestää, joten ääni menee sille R-Truthin uudelle tunnarille (mikälie crunk tjsp), onneksi sitä ei tarvinnut kestää kuin pari viikkoa).
5. Vuoden huonoin gimmick
American Made Abyss oli kaikin puolin ihan hirveää, myötähäpeää herättävää pelleilyä.
6. Vuoden pettymys
John Cenan "potkut"/takaisinpalkkaus, oli vain niin laiskasti toteutettu. Eikä miestä nyt oikeasti voinut pitää ruudusta poissa edes pari viikkoa?
7. Vuoden huonontunein painija
Ekana tulee tylsästi mieleen Undertaker, vaikka ei se nyt ehkä niin paljon nimenomaan TÄNÄ vuonna ole huonontunut... No, useamman vuoden verranhan tuota taantumista on tapahtunut, mutta ääni sinne silti, kun en parempaakaan keksi.
8. Big Daddy V -palkinto
David Otunga ei minua vakuutta millään lailla, eikä varsinkaan kehäotteilla. Joku Rob Terrykin oli mielestäni tänä vuonna viihdyttävämpi.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Jostain syystä miellyin Orlando Jordanin sisääntulomusiikkiin, siis se Simply the Greatest, vai mikä nyt onkaan sitten nimeltään. Osana toimivuutta on tietysti tyyppin gimmick ja sisääntulo (se koko valjashässäkkä).
10. Vuoden lopetusliike
Doug Williamsin Chaos Theory suplex on oikein tehtynä/myytynä ihan helvetin nätti liike, joten ääni sinne.
11. Vuoden turn
Kyllähän se Jeff Hardyn turni ainakin minulle tuli ihan puskista, ja muutenkin on vaihteeksi ollut hauska nähdä miestä heelinä.
12. Vuoden face
Daniel Bryanista WWE on saanut yllättävän hyvinkin irti, minä ainakin uskoin että ne potkut olivat oikeat/lopulliset. Onneksi olin väärässä, ja kaverista on kasvanut ihan oikeasti hyvä ja viihdyttävä painija.
Varmaan toki oli jo sitä ennen WWE:tä, mutta enpä niitä matseja hirveästi ole nähnyyt...
13. Vuoden heel
Helppo valinta, ainakin minulle siis, eli THÖÖÖ Miz!. Kaikinpuolin kusipääheeleien aatelia jo nyt, ja kehässäkin ihan tarpeeksi viihdyttävä.
14. Vuoden paluu
Kyllähän se Bret Hartin paluu aika ihme juttu oli, ei kyllä olisi "painimaan" tosin enää päästää...
15. Vuoden gimmick
Meksikon JBL, eli Alberto Del Rio nyt vaan toimii kaikinpuolin loistavasti. Ei mitään ennennäkemätöntä, mutta riittää voittoon kuitenkin.
16. Vuoden uutinen
Hulk Hogan TNA:ssa, omg!!
17. Vuoden spotti
Mickie Jamesin Lou Thesz Press Taralle siinä häkkimatsissa, tykkäsin!
18. Vuoden "mark out moment"
Paljon oli hienoja hetkiä viime vuonna, Daniel Bryanin paluu, Hogan TNA:Ssa, jotkut Nexusin touhut yms. Ehkä tämä on aika randomia, mutta minulle paras "mark-out" tapahtui kun Beth Phoenix esiintyi Royal Rumblessa.
Aika nopea visiittihän se oli, mutta kun Bethin tunnari kajahati soimaan ja ryntästi kehään, niin se vaan oli sellainen omg/wtf/jee! -hetki ettei paremmasta väliä. :D
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Ööö... no vaikka Sheamus, vaikka onkin lievää arvonnousua foorumilla nauttinut.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
En vaan mitenkään pysty vieläkään tajuamaan Cody Rhodesin arvostusta tällä foorumilla. Mies on minusta edelleen tylsä kehässä ja mikissä, vaikka tuo uusi gimmick nyt VÄHÄN piristystä toikin...
21. Vuoden kehittynein painija
Hmm... paha tähän on keksiä mitään kovin selkeää voittajaa... omissa silmissä John Morrison on kuitenkin petrannut. Ei välttämättä kehätaidoissa, mutta yleisesti ottaen hän alkaa oikeasti vaikuttaa jo valmiilta main eventiin.
Vielä kun mikkitaidot siitä kehittyisivät...
22. Vuoden läpimurtaja
Alberto Del Rio taas. Ehkä niitä promoja tuli hieman liikaa ennen varsinaista debyyttiä, mutta kyllähän mies sitten näytti olevansa kaiken hypetyksen arvoinen.
23. Vuoden promottaja
Monta vaihtoehtoa tähänkin olisi, mutta sanotaan nyt vaikka CM Punk. Vakuuttava niin facena kuin heelinä, mutta heelinä tosiaan vielä parempi.
24. Vuoden manageri
Vickie Guerrero on ollut ihanan raivostuttava Dolph Zigglerin managerina/tyttöystävänä <3
25. Vuoden selostaja
Matt Striker ei ihan yhtä hyvässä vireessä ollut kuin edellisenä vuonna, sen sijaan heeliksi kääntynyt Michael Cole on ollut loistava.
26. Vuoden segmentti
-
27. Vuoden tv-show
NXT on ollut tänä vuonna se mielenkiintoisin show minusta, vaikka ei nyt mitään klassikkomatseja varsinaisesti ole tarjonnutkaan.
28. Vuoden tv-matsi
Sheamuksen & John Morrisonin falls count anywhere matsi RAW:ssa oli kyllä ihan helvetin hieno. Molempien painijoiden osakkeet nousivat kummasti!
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
TNA:n Immortal/Fourtune -kuviot oli ihan mielenkiintosia, mutta ehkä lopulta liian sekavaa menoa kuitenkin. Joten palkinto menköön Nexukselle, joka näyttää ja tuntuukin enemmän oikealta stablelta kuin mikään muu viime vuonna.
30. Vuoden tag team
Ääh, laitetaan tähän kohtaan huumorivaihtoehto, elikkäs Santino & Kozlov
31. Vuoden promootio
WWE:lle palkinto tänä vuonna. TNA oli myös ihan viihdyttävä, mutta ihan helvetin epätasainen, lähinnä kai Hoganin ja kumppaneiden perseilyjen takia.
32. Vuoden feudi
-
33. Vuoden show
Ei taas pysty muistamaan kaikkea nähty, eli kun TLC on sen verran hyvin muistissa, ja vielä positiivisesti niin valkataan se.
34. Vuoden ottelu
-
35. Vuoden naispainija
Beth Phoenix muuten, mutta oli sen verran paljon sivussa loukkaantumisten takia, niin... Natalya. Hienoa että Nattie viimein tajuttiin nostaa uskottavaksi painijaksi Hart Dynastyn managerin roolista, tulevaa feudia Bethiä vastaan odotellessa...
36. Vuoden painija
Jos pelkästään painitaidoilla pitäisi joku palkita, niin kai se olisi Daniel Bryan. Mutta kun katsotaan sitä kuuluisaa kokonaisuutta niin mielestäni The Miz on ollut tänä vuonna kaikista paras/viihdyttävin/yms.
En ole Michael Cole.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Tähän voisi tietenkin laittaa Kaitlynin ja Maxinen järkyttävän huonon ottelun NXT'stä, mutta taidan siltikin valita Hart vs. McMahon Wrestlemaniassa, sillä se oli odotuksiinkin nähden aivan tajuttoman huono. Sen olisi kuulunut olla parin minuutin segmentti jossa Bret pamauttaa Vincen kanveesiin ja lukitsee tark'ampujaan, mutta sen sijaan siitä tehtiin yli kymmenminuuttinen könyäminen turhalla tarinalla. Ei hyvä.
2. Vuoden huonoin feudi
Kanen ja Takerin feudi ei ollut otteluidensa puolesta surkeaa parempi, vaikka itse kyllä viihdyinkin ensimmäisessä kohtaamisessa
koska se oli mielestäni ihan mukava rehellinen turpasauna, mutta kun ottelut vain jatkoivat samaa kaavaa, ei auttanut. Kanen promottelu
kuitenkin pelastaa sen feudin tältä 'palkinnolta'. Kanen ja Edgen feudi on samaa kategoriaa, jota tosin promottelu ei lainkaan parantanut, päinvastoin. Kuitenkin voittajaksi laitan Punkin ja Show'n feudin, jossa ei ollut mitään järkeä Show'n dominoidessa koko SESsiä minkä kerkesi. Olisikohan peräti kerran streittarit saaneet pidemmän korren Show'n kättä teloessa, mutta sekin turma unohdettiin viikossa.
3. Vuoden huonoin segmentti
NXT'n kakkoskauden päätös. Huonoin beatdown-segmentti koskaan, luulisin. NXT-poppoo alkaa pieksemään Kavalia, proot hyökkäävät kehään, kukaan ei estä Harrisia joka koko ajan pieksee Kavalia, O'Neil no-sellaa MVP'n finisherin, tuomarit koittavat rauhoittaa tilanteen, ketään ei kiinnosta vaikka Harris slammaa Kavalin, Alex Riley hyökkää Watsonin kimppuun ja heittää tämän kehästä, Watson tulee takaisin kehään ja tiimaa Rileyn kanssa saman tien... Ei mitään järkeä missään kohtaa ja se kesti sentään kauan.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
RVD'n tunnari. Tätä ei vissiin tarvitse perustella? Zero effort and zero imagination.
5. Vuoden huonoin gimmick
Tähän voisi tietty heittää jonkun Tyler Reksin, mutta koska ei ole yhtään selvää mikä hänen gimmickinsä edes on olevinaan, en sitä tee.
Sen sijaan antaisin palkinnon John Cenalle, joka milloin pussailee vauvoja, milloin leikkii sotilasta ja milloin on taivaista laskeutunut kostaja.
Cenassa oikeastaan tiivistyy kaikki se tekopyhyys mistä profeettamme Chris Jericho niin suuresti paasaa. Cena voisi toimia jos saisi hahmoonsa vähän särmää a'la Austin, mutta nykyisellään Cena lähinnä ärsyttää tehdessään mitä huvittaa milloin huvittaa ilman sen kummempia syitä tai seuraamuksia.
6. Vuoden pettymys
Näitä on tänä vuonna ollut moneksi, mutta jatketaan nyt tätä hyvin alkanutta CM Punk-perinnettä. Tänä vuonna nyt Punkkia ei ole viime vuosien tapaan ihan samallalailla kustu silmään, mutta itseäni jäi eniten harmittamaan ettei Straight Edge Societysta otettu kaikkea irti. Punkille ja Gallowsille olisi voinut antaa joukkuemestaruudet jotta Punk olisi voinut tulla pelastamaan (pun intended) viikon joka show'n, Punkille olisi voinut antaa päämestaruuskauden tuomaan SESille lisää uskottavuutta, Mercurylle olisi voinut keksiä parempaa käyttöä ja SESiä ei olisi tarvinnut syöttää Big Show'lle. Edes yhdellä mainituista oltaisiin saatu ihmeitä aikaan.
Runner-uppina toimikoon Skip Sheffieldin loukkaantuminen. Skip on kiinnostavin mörkö herraties kuinka pitkään aikaan! Cenan ja Nexuksen kuviokin oli aivan kauhea loppua kohden, mutta se oli jotenkin arvattavissa kun sitä Cenan turnia ei tullutkaan.
7. Vuoden huonontunein painija
En viitsi äänestää Takeria, koska Wrestlemaniaan asti Taker paini varsin näpsiä otteluita, enkä viitsi rokottaa turhan paljoa siitä että mies
joutui palaamaan niin äkkiä sairaslomalta koska juonikuvio vaati sitä. Matt Hardy taas on ollut hiekkasäkki niin pitkään, ettei tämä vuosi
ole siihen juuri muutosta tuonut. Sen sijaan ääni menee Edgelle jota lukuisat loukkaantumiset ovat ikävästi kangistaneet.
8. Big Daddy V -palkinto
UT'n kohdalla samat perustelut kuin äsken, mielestäni ei ole ihan oikein äänestää vuoden laardikasaksi tyyppiä joka veti erittäin hyvää settiä Rumblessa Mysseä ja 'Maniassa HBK'tä vastaan. Sen sijaan automaattisen oksennusreaktion aiheuttaa David Otunga, joka on onneton kehässä, eikä ole selvästikään parantunut siellä yhtään. Asiaa ei myöskään auta se, että herra on ollut melkoisen monessa RAW'ssa main eventissä tai sen välittömässä
läheisyydessä.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Örh.. Jerichon musiikki miellyttää aina, Punkilla on about paras eka puoliminuuttinen musiikissaan ja Valkkyyrioiden Ratsastus herättää sellaista oikeanlaista hilpeyttä. Ehkä nyt valitaan erään eläköitymisen ja William Shatnerin tulkinnan ansiosta Sexy Boy voittoon.
10. Vuoden lopetusliike
Haluaisin kovasti äänestää Kavalin Warriors wayta, mutta sitä ei taidettu kertaakaan kunnolla nähdä.. Barrettin wastelandikin on kaikessa
typeryydessään ihan mukava, mutta eniten markitusta tänä vuonna on aiheuttanut Swaggerin gutwrench powerbomb. Tai doctor bomb, whatever.
11. Vuoden turn
Näitä ei tänä vuonna olekaan paljoa nähty, mitä nyt TNA'ssa tietenkin joka toinen viikko. Olen nyt outo ja valitsen
Justin Gabrielin/NXT'n ykköskauden kilpailijoiden kääntymisen tähän.
Eritoten Gabrielin kääntyminen lämmittää sydäntä siitä syystä ettei tarvinnut NXT'tä kauempaa katsoa sitä kuviota kun geneerinen maitonaama jolla on yksi hieno hyppy finisherinä muuttuu kuukaudessa jobberiksi ja unohtuu täysin. Gabriel on Barrettin jälkeen (nyt kun Skip loukkaantui) itselleni se mielenkiintoisin heppu Nexuksessa ja olen tyytyväinen että WWE käänsi koko NXT-porukan heeleiksi antaen näin kaikille hyvän ponnahduslaudan tulevaisuudelle WWE'ssä, eikä future endeavourseissa.
12. Vuoden face
Cena, Orton ja Kofi olisivat ihan näpsiä valintoja tähän, mutta voiton vie Mr. Andersson. Andersson on juuri sopivan kajahtanut ja over the top joten hän erottuu joukosta todellakin edukseen rikkomalla sopivasti kayfabea ja voittamalla suosion puolelleen loistavilla promoilla, semihyvällä huumorilla ja solidilla äksönillä. Toinen ääripäähän sitten on Ezekiel Jackson josta kenelläkään ei ole hajua onko hän lintu vai kala.
13. Vuoden heel
Jericho olisi hyvä ehdokas tähän, mutta äänestetään silti CM Punkkia. Punk osaa olla niin kiero, mulkku, häikäilemätön ja muutenkin perin
ikävä ihminen ettei häntä voi kuin rakastaa. Miz on myös yksi kova, mutta toisaalta Punkin heeliys on mielestäni usein originellinpaa ja miehen ilmeet ja eleet ovat kertakaikkisen loistavia. Unohtamatta tietenkään Jeesus-lookkia, josta tulee aina automaattinen papukaijamerkki.
Kunniamaininta myös Batistalle jonka heeleys oli mielenkiintoisinta aikaa koko miehen uralla.
14. Vuoden paluu
Edgen paluuta söi se, ettei yleisö oikein osannut reagoida Edgeen kun ei tiennyt onko tämä face vai heel. Sen sijaan Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa oli jotain aivan uskomattoman hienoa. Se tuli puun takaa, yleisö meni pähkinöiksi ja Bryan sai vilautella loistavaa toimintaa kehässä.
15. Vuoden gimmick
Itseeni ei oikein Rhodesin 'Dashing' gimmick vielä ole iskenyt, sillä se ei ole hirveän uusi juttu, vaikka kivoja nyansseja siihen on saatukin.
Sen sijaan CM Punkin Straight Edge Saviour oli kuuminta shittiä viime vuonna. Kaikki siinä gimmickissä ja SESissä toimi kuin junan vessa.
16. Vuoden uutinen
Tänä vuonna on ollut vaikka mitä: HBK'n eläköityminen, Batistan lähtö, Steinerin lähtö, 'Takerin loukkaantuminen ja Jerichon lomalle lähteminen.
Kuitenkin about kaikki edellämainituista olivat jo aiemmin tulleet ilmi, joten vuoden uutinen oli aivan yllätyksenä tulleet Bryanin potkut. Ai
että sitä vitutusta silloin ja spekulaatiota onko kyseessä workki vai ei. Toinen hyvä ehdokas olisi Kavalin potkut, mutta ne eivät iskeneet niin
kovaa sillä Kavalia oltiin SD'ssä vain jobbautettu.
17. Vuoden spotti
Olen nyt taas tylsä, enkä laita tähän mitään huimaa spottia, vaan voiton vie HBK'n eliminoituminen Rumblesta. Se oli todella hyvin rakennettu ja tunteellinen pieni hetki, kun Michaels ja Edge roikkuvat kehän laidalla ja Shawn monottaa SCM'llä Edgeä, mutta Edge lentääkin takaisin kehään jolloin Batista tulee tönäisemään Shawnia joka koittaa vielä viime hetkilläkin saada kiinni köysistä, muttei onnistu. (Olipa melkoinen virke..) Siinä sitten Shawn istuu hölmistyneenä maassa kunnes tajuaa unelmiensa tulleen murskatuksi. Ei välttämättä mikään erikoinen spotti, mutta täytti todellakin tehtävänsä ja aiheutti melkoisesti tunteita, eikä paremmin eliminoimista olisi voinutkaan toteuttaa kuin että Shawn yritti liikaa ja sotkeutui omaan näppäryyteensä.
18. Vuoden "mark out moment"
Tämän voisi tietenkin laittaa vuoden segmentti-kategoriaan, mutta Nexuksen debyytti iski markitustasolla aivan jäätävästi, ei siksi että se olisi ollut erityisen nerokas segmentti, vaikka todella hyvä olikin. Nexuksen debyytti toimi aivan älyttömän hyvi, sillä Cena on vetänyt jo vuosia oddsien biittailua ja muutenkin ollut erin voittamaton, kunnes joukko aivan uusia kasvoja hyppää kehään ja tuhoaa Cenan aivan totaalisesti. Toki Punk, areena ja muukin henkilökunta saivat osansa, mutta Cenan turpasauna oli tässä se keskiö.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Mysterio, RVD ja Andersson ovat kaikki tähän hyviä ehdokkaita ja taidanpa valita Mr.Anderssonin, joka on vetänyt erittäin hyvin pitkin vuotta ja vakuuttanut ainakin minut, vaikkei huonosti WWE'ssäkään toki vetänyt. Kuitenkin TNA'n ei-PG-ilmapiiri sopii erinomaisesti Anderssonille ja promot ovat taattua laatua. Andersson ansaitsee enemmän kuin pelkän 'pallinaaman' statuksen.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Cody Rhodes ja Drew McIntyre nyt tulevat ensimmäisinä mieleen.. Hyviähän miehet ovat, mutta jonkinlaista ylihypetystä on ollut ilmoilla. Ehkä kuitenkin loppuvuoden ansioilla valitsen Mizin, joka toki on loistava mikissä, mutta kehässä en miestä mielelläni turhan usein katsoisi. Toisaalta jos vanhat merkit pitävät herran kohdalla paikkansa, petraa mies todennäköisesti pikapuoliin kehässäkin, ottelu Morrisonia vastaan RAW'ssa oli jo mainio. Kuitenkin koko vuotta tarkasteltaessa miehen heikkous kehässä on aikamoinen haitta vaikka mies foorumin lempilapsia onkin.
21. Vuoden kehittynein painija
Dolph Ziggler, ei kahta sanaa tästä. Mies on noussut aivan uusiin sfääreihin tänä vuonna ja Vickie on tehnyt miehelle paljon hyvää kun mies ei ole enää catchphrasensa vanki. Tällä hetkellä varmaankin WWE'n paras myymään liikkeitä ja movesetti on loistava, vaikka sleeperhold onkin jo turhan vanhaa koulukuntaa. Kuitenkin mies on tänä vuonna näyttänyt kyntensä ja noussut itselleni Smackdownin MVP'ksi ja ansaitsisi läpimurtaja-palkinnonkin ellei se menisi oikeutetusti herralle nimeltä...
22. Vuoden läpimurtaja
...Wade Barrett. Tämäkin on erittäin selkeä tapaus ja todella raikas uudistus yleisiin suurpusheihin. Barrettin ei tarvinnut tuhota jobbereita kuukausia, ei ottaa tuurivoittoa jostain kovemmasta jannusta, eikä muitakaan kliseitä millä uusia ME-pelureita yleensä tehdään. Barrett voitti NXT'n ja järjesti vuoden Holy Shit-hetken piesten debyytissään Nexuksen kanssa Cenan. Barrett on kuitenkin osoittanut että ansaitsee kaiken edellämainitun ollessaan yksi WWE'n tämän hetken parhaita promottajia, luontainen heel, pätevä kehässä ja omaa sopivan ulkonäön, olemuksen ja ahh.. brittiaksentin!
23. Vuoden promottaja
Tämän pystin vie Mizin ja Kanen nenien edestä CM Punk. Kane veti loistavaa tavaraa UT-feudin aikana, mutta siihen feudiin ne tajunnanräjäyttävät promot sitten jäivätkin. Miz on vedellyt pari todella hyvää promoa ja ei vissiin yhtään huonoa, mutta välillä promot menevät vähän paikallisen jenkkifutisjoukkueen haukkumiseksi, mikä e herätä minussa mitään mielenkiintoa. Sen sijaan Punk on vetänyt aivan älyttömän tasavahvan vuoden promotuksessa jossa ei hyvää
huonompaa promoa ole tullut kertaakaan. Toki joku voi sanoa että SES-aikaiset alkoivat toistamaan itseään, mutta itse viihdyin aivan täysillä aina kun Punk ilmestyi mikki kädessään. Kunniamaininta myös Elimination Chamber-ottelulle jossa Punk aiheutti suurta markitusta alkaessaan uhota kesken ottelun.
24. Vuoden manageri
Onko näitäkin vielä? No Vickie Guerrero tämän napsii helposti oltuaan Zigglerin liki-vankkumaton aisapari.
25. Vuoden selostaja
Kai tähän on pakko äänestää CM Punkkia, sillä aina kun mies pääsi selostuspöydän taakse, oli viihtyminen taattua. Cole on ihan pätevä, mutta vetää liikaa rooliaan jossa ei ole oikeastaan mitään tolkkua. Striker on Striker, mutta jotenkin jäänyt vähän taka-alalle tänä vuonna, vaikka NXT'ssä hyvin juontajana toimiikin. Näihin kahteen verrattuna Punk on ollut aivan ylivoimainen selostaja sarkasmillaan, huumorillaan ja dieettisoodallaan.
26. Vuoden segmentti
Nexuksen debyytin sijoitinkin jo toisaalle, sillä vuoden nerokkain segmentti oli CM Punkin syntymäpäivälaulu Mysterion tyttärelle. Segmentin teki loistavaksi eritoten se, että Mysterio on ehkä lafkan pliisuin face joka on niin vaniljaa että oksat pois. Happy go luckyna alkanut segmentti meni aivan upeaksi kun Punk saapuu seuraajineen kehään ja bileet alkavat. Punk on siitä loistava kaveri, ettei hänen tarvitse olla kaksimetrinen lihaskimppu ollakseen uhkaava ja karmiva. WWE'n tuotantotiimi teki recapeissa oikeutta tälle segmentille lisäämällä musiikkia taustalle ja vääristämällä kuvaa. Toinen hyvä ehdokas tähän olisi ollut Mysterion tuhoaminen samassa feudissa. Siis juurikin se kun Punk odottaa kädet suorina että liki tajuton
Mysse nostetaan hänen harteilleen.
27. Vuoden tv-show
Alkuvuodesta Smackdown oli älyttömän hyvä, mutta loppuvuodesta perin heikko. RAW'lla taas päinvastoin, vaikka alkuvuodesta olikin Harttia ja HBK'tä. Impact on ollut tasaisen vaihtelevaa koko vuoden, joten en uskalla nostaa mitään litse muiden. Tämä siis tyhjä.
28. Vuoden tv-matsi
Anglen ja AJ'n Super Impact-matsi oli aivan loistavaa, mutta se ottelupari on nähty niin monesti että nostan voittoon aivan uskomattomalta kuulostaneen ja erittäin menevän matsin ensimmäisestä NXT'stä. Tarkoitan siis tietenkin Bryan vs. Jerichoa, joka nosti kiinnostuksen NXT'hen pilviin kun oletti että WWE todella tajuaa Bryanin potentiaalisuuden. Eihän se lopulta ihan niin mennyt, mutta tuo matsi jäi hyvin mieleen.
Kultainen kategoria:
Jännästi kultaisessa kategoriassa perustelut muuttuvat aika tarpeettomiksi... Osasyy on myös se että deadline on puolentoista tunnin päästä, forgive me.
29. Vuoden stable
Tämä on kisa Nexuksen ja SESin välillä, sillä Immortals ei toimi ja Fortune oli vähän pliisu. Vuoden pettymykseni oli SESin liian varovainen käyttö, joten annetaan palkinto Nexukselle joka on saanut tehtyä todella suuren vaikutuksen ja hetkeksi kultaakin harteilleen. Oiva ponnahduslauta näille uusille kasvoille (vaikka kantapäitä ovatkin), joista ainakin puolen toivoisin olevan vielä vuodenkin päästä WWE'n listoilla.
30. Vuoden tag team
Itseoikeutetusti Motor City Machine Guns, jonka ainoa uhkaaja olisi Beer Money Inc.
31. Vuoden promootio
En viitsi WWE'tä äänestää sillä niin paljon typeryyksiä on sen nimissä tänä vuonna tehty. TNA taas on TNA, jossa jonkun pitäisi muuttua ja äkkiä mieluusti. Annetaan ääni Ring of Honorille jota olen tänä vuonna semiaktiivisesti alkanut seuraamaan, eikä ole tarvinnut juuri pettyä.
32. Vuoden feudi
Cena vs. Nexus kuvio loukkasi kaikkia joilla oli enemmän kuin kaksi aivosolua, Cena vs. Batistassa nähtiin se halvatun jeesusteippi ja Edge vs. Jericho jäi vähän laimeaksi. Ääni siis Cm Punk vs. Rey Mysteriolle joka tuotti hyviä matseja, hyviä segmenttejä ja maskillisen Punkin joka huvitti ainakin itseäni.
33. Vuoden show
Olen aina huono näissä kun unohdan kuukaudessa mitä edellisessä PPV'ssä tapahtui.. Kuitenkin ottelulistoja plärätessä WrestleMania oli varsin hyvä matsiensa osalta ja tunnelmaltaan. Siellä nähtiin Edgen ja Jerichon erittäin hyvä ottelu sekä tietenkin...
34. Vuoden ottelu
...Shawn Michaels vs. The Undertaker. Eihän sille mitään voi. Ehkä tämä jäi ensimmäisen 'Mania-kohtaamisen jalkoihin vähän, mutta itse nautin joka sekunnista ja koitos oli ainoa elämää suurempi kohtaaminen koko vuonna. Kaikki tarvittava on tstä ottelusta about jo sanottu, joten mitä turhia enää jorisemaan.
35. Vuoden naispainija
Beth Phoenix, McCool ja Mickie ovat toki vetäneet ihan hyviä otteita, mutta tämän palkinnon ansaitsee ehdottomasti Natalya Neidhart. Phoenixin ohella ainoita naispainijoita joita viitsii katsoa kehässä. Kun WWE ymmärtäisi pushata Gail Kimiä ja heittää Kelly Kellyt ja muut pois, niin WWE'n naisdivari olisi todella
kovassa iskussa.
36. Vuoden painija
Ensin ajattelin tähän Punkkia, Anglea ja Ortonia, mutta sitten muistin herran joka on jäänyt ylenkatsotuksi ja unohdetuksi loppuvuodesta. Mies joka ei ole otellut yhtään huonoa matsia, ei vetänyt yhtään huonoa promoa, ei säästellyt itseään, mutta on nostanut nuoria tähtiä kerta toisensa jälkeen ylemmäs, ollut mielenkiintoinen huonommissakin kuvioissa ja ollut muutenkin hieno mies.
Palkinto minun puolestani kolmatta kertaa Chris Jericholle!
1. Vuoden huonoin ottelu
Tähän voisi tietenkin laittaa Kaitlynin ja Maxinen järkyttävän huonon ottelun NXT'stä, mutta taidan siltikin valita Hart vs. McMahon Wrestlemaniassa, sillä se oli odotuksiinkin nähden aivan tajuttoman huono. Sen olisi kuulunut olla parin minuutin segmentti jossa Bret pamauttaa Vincen kanveesiin ja lukitsee tark'ampujaan, mutta sen sijaan siitä tehtiin yli kymmenminuuttinen könyäminen turhalla tarinalla. Ei hyvä.
2. Vuoden huonoin feudi
Kanen ja Takerin feudi ei ollut otteluidensa puolesta surkeaa parempi, vaikka itse kyllä viihdyinkin ensimmäisessä kohtaamisessa
koska se oli mielestäni ihan mukava rehellinen turpasauna, mutta kun ottelut vain jatkoivat samaa kaavaa, ei auttanut. Kanen promottelu
kuitenkin pelastaa sen feudin tältä 'palkinnolta'. Kanen ja Edgen feudi on samaa kategoriaa, jota tosin promottelu ei lainkaan parantanut, päinvastoin. Kuitenkin voittajaksi laitan Punkin ja Show'n feudin, jossa ei ollut mitään järkeä Show'n dominoidessa koko SESsiä minkä kerkesi. Olisikohan peräti kerran streittarit saaneet pidemmän korren Show'n kättä teloessa, mutta sekin turma unohdettiin viikossa.
3. Vuoden huonoin segmentti
NXT'n kakkoskauden päätös. Huonoin beatdown-segmentti koskaan, luulisin. NXT-poppoo alkaa pieksemään Kavalia, proot hyökkäävät kehään, kukaan ei estä Harrisia joka koko ajan pieksee Kavalia, O'Neil no-sellaa MVP'n finisherin, tuomarit koittavat rauhoittaa tilanteen, ketään ei kiinnosta vaikka Harris slammaa Kavalin, Alex Riley hyökkää Watsonin kimppuun ja heittää tämän kehästä, Watson tulee takaisin kehään ja tiimaa Rileyn kanssa saman tien... Ei mitään järkeä missään kohtaa ja se kesti sentään kauan.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
RVD'n tunnari. Tätä ei vissiin tarvitse perustella? Zero effort and zero imagination.
5. Vuoden huonoin gimmick
Tähän voisi tietty heittää jonkun Tyler Reksin, mutta koska ei ole yhtään selvää mikä hänen gimmickinsä edes on olevinaan, en sitä tee.
Sen sijaan antaisin palkinnon John Cenalle, joka milloin pussailee vauvoja, milloin leikkii sotilasta ja milloin on taivaista laskeutunut kostaja.
Cenassa oikeastaan tiivistyy kaikki se tekopyhyys mistä profeettamme Chris Jericho niin suuresti paasaa. Cena voisi toimia jos saisi hahmoonsa vähän särmää a'la Austin, mutta nykyisellään Cena lähinnä ärsyttää tehdessään mitä huvittaa milloin huvittaa ilman sen kummempia syitä tai seuraamuksia.
6. Vuoden pettymys
Näitä on tänä vuonna ollut moneksi, mutta jatketaan nyt tätä hyvin alkanutta CM Punk-perinnettä. Tänä vuonna nyt Punkkia ei ole viime vuosien tapaan ihan samallalailla kustu silmään, mutta itseäni jäi eniten harmittamaan ettei Straight Edge Societysta otettu kaikkea irti. Punkille ja Gallowsille olisi voinut antaa joukkuemestaruudet jotta Punk olisi voinut tulla pelastamaan (pun intended) viikon joka show'n, Punkille olisi voinut antaa päämestaruuskauden tuomaan SESille lisää uskottavuutta, Mercurylle olisi voinut keksiä parempaa käyttöä ja SESiä ei olisi tarvinnut syöttää Big Show'lle. Edes yhdellä mainituista oltaisiin saatu ihmeitä aikaan.
Runner-uppina toimikoon Skip Sheffieldin loukkaantuminen. Skip on kiinnostavin mörkö herraties kuinka pitkään aikaan! Cenan ja Nexuksen kuviokin oli aivan kauhea loppua kohden, mutta se oli jotenkin arvattavissa kun sitä Cenan turnia ei tullutkaan.
7. Vuoden huonontunein painija
En viitsi äänestää Takeria, koska Wrestlemaniaan asti Taker paini varsin näpsiä otteluita, enkä viitsi rokottaa turhan paljoa siitä että mies
joutui palaamaan niin äkkiä sairaslomalta koska juonikuvio vaati sitä. Matt Hardy taas on ollut hiekkasäkki niin pitkään, ettei tämä vuosi
ole siihen juuri muutosta tuonut. Sen sijaan ääni menee Edgelle jota lukuisat loukkaantumiset ovat ikävästi kangistaneet.
8. Big Daddy V -palkinto
UT'n kohdalla samat perustelut kuin äsken, mielestäni ei ole ihan oikein äänestää vuoden laardikasaksi tyyppiä joka veti erittäin hyvää settiä Rumblessa Mysseä ja 'Maniassa HBK'tä vastaan. Sen sijaan automaattisen oksennusreaktion aiheuttaa David Otunga, joka on onneton kehässä, eikä ole selvästikään parantunut siellä yhtään. Asiaa ei myöskään auta se, että herra on ollut melkoisen monessa RAW'ssa main eventissä tai sen välittömässä
läheisyydessä.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Örh.. Jerichon musiikki miellyttää aina, Punkilla on about paras eka puoliminuuttinen musiikissaan ja Valkkyyrioiden Ratsastus herättää sellaista oikeanlaista hilpeyttä. Ehkä nyt valitaan erään eläköitymisen ja William Shatnerin tulkinnan ansiosta Sexy Boy voittoon.
10. Vuoden lopetusliike
Haluaisin kovasti äänestää Kavalin Warriors wayta, mutta sitä ei taidettu kertaakaan kunnolla nähdä.. Barrettin wastelandikin on kaikessa
typeryydessään ihan mukava, mutta eniten markitusta tänä vuonna on aiheuttanut Swaggerin gutwrench powerbomb. Tai doctor bomb, whatever.
11. Vuoden turn
Näitä ei tänä vuonna olekaan paljoa nähty, mitä nyt TNA'ssa tietenkin joka toinen viikko. Olen nyt outo ja valitsen
Justin Gabrielin/NXT'n ykköskauden kilpailijoiden kääntymisen tähän.
Eritoten Gabrielin kääntyminen lämmittää sydäntä siitä syystä ettei tarvinnut NXT'tä kauempaa katsoa sitä kuviota kun geneerinen maitonaama jolla on yksi hieno hyppy finisherinä muuttuu kuukaudessa jobberiksi ja unohtuu täysin. Gabriel on Barrettin jälkeen (nyt kun Skip loukkaantui) itselleni se mielenkiintoisin heppu Nexuksessa ja olen tyytyväinen että WWE käänsi koko NXT-porukan heeleiksi antaen näin kaikille hyvän ponnahduslaudan tulevaisuudelle WWE'ssä, eikä future endeavourseissa.
12. Vuoden face
Cena, Orton ja Kofi olisivat ihan näpsiä valintoja tähän, mutta voiton vie Mr. Andersson. Andersson on juuri sopivan kajahtanut ja over the top joten hän erottuu joukosta todellakin edukseen rikkomalla sopivasti kayfabea ja voittamalla suosion puolelleen loistavilla promoilla, semihyvällä huumorilla ja solidilla äksönillä. Toinen ääripäähän sitten on Ezekiel Jackson josta kenelläkään ei ole hajua onko hän lintu vai kala.
13. Vuoden heel
Jericho olisi hyvä ehdokas tähän, mutta äänestetään silti CM Punkkia. Punk osaa olla niin kiero, mulkku, häikäilemätön ja muutenkin perin
ikävä ihminen ettei häntä voi kuin rakastaa. Miz on myös yksi kova, mutta toisaalta Punkin heeliys on mielestäni usein originellinpaa ja miehen ilmeet ja eleet ovat kertakaikkisen loistavia. Unohtamatta tietenkään Jeesus-lookkia, josta tulee aina automaattinen papukaijamerkki.
Kunniamaininta myös Batistalle jonka heeleys oli mielenkiintoisinta aikaa koko miehen uralla.
14. Vuoden paluu
Edgen paluuta söi se, ettei yleisö oikein osannut reagoida Edgeen kun ei tiennyt onko tämä face vai heel. Sen sijaan Daniel Bryanin paluu SummerSlamissa oli jotain aivan uskomattoman hienoa. Se tuli puun takaa, yleisö meni pähkinöiksi ja Bryan sai vilautella loistavaa toimintaa kehässä.
15. Vuoden gimmick
Itseeni ei oikein Rhodesin 'Dashing' gimmick vielä ole iskenyt, sillä se ei ole hirveän uusi juttu, vaikka kivoja nyansseja siihen on saatukin.
Sen sijaan CM Punkin Straight Edge Saviour oli kuuminta shittiä viime vuonna. Kaikki siinä gimmickissä ja SESissä toimi kuin junan vessa.
16. Vuoden uutinen
Tänä vuonna on ollut vaikka mitä: HBK'n eläköityminen, Batistan lähtö, Steinerin lähtö, 'Takerin loukkaantuminen ja Jerichon lomalle lähteminen.
Kuitenkin about kaikki edellämainituista olivat jo aiemmin tulleet ilmi, joten vuoden uutinen oli aivan yllätyksenä tulleet Bryanin potkut. Ai
että sitä vitutusta silloin ja spekulaatiota onko kyseessä workki vai ei. Toinen hyvä ehdokas olisi Kavalin potkut, mutta ne eivät iskeneet niin
kovaa sillä Kavalia oltiin SD'ssä vain jobbautettu.
17. Vuoden spotti
Olen nyt taas tylsä, enkä laita tähän mitään huimaa spottia, vaan voiton vie HBK'n eliminoituminen Rumblesta. Se oli todella hyvin rakennettu ja tunteellinen pieni hetki, kun Michaels ja Edge roikkuvat kehän laidalla ja Shawn monottaa SCM'llä Edgeä, mutta Edge lentääkin takaisin kehään jolloin Batista tulee tönäisemään Shawnia joka koittaa vielä viime hetkilläkin saada kiinni köysistä, muttei onnistu. (Olipa melkoinen virke..) Siinä sitten Shawn istuu hölmistyneenä maassa kunnes tajuaa unelmiensa tulleen murskatuksi. Ei välttämättä mikään erikoinen spotti, mutta täytti todellakin tehtävänsä ja aiheutti melkoisesti tunteita, eikä paremmin eliminoimista olisi voinutkaan toteuttaa kuin että Shawn yritti liikaa ja sotkeutui omaan näppäryyteensä.
18. Vuoden "mark out moment"
Tämän voisi tietenkin laittaa vuoden segmentti-kategoriaan, mutta Nexuksen debyytti iski markitustasolla aivan jäätävästi, ei siksi että se olisi ollut erityisen nerokas segmentti, vaikka todella hyvä olikin. Nexuksen debyytti toimi aivan älyttömän hyvi, sillä Cena on vetänyt jo vuosia oddsien biittailua ja muutenkin ollut erin voittamaton, kunnes joukko aivan uusia kasvoja hyppää kehään ja tuhoaa Cenan aivan totaalisesti. Toki Punk, areena ja muukin henkilökunta saivat osansa, mutta Cenan turpasauna oli tässä se keskiö.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Mysterio, RVD ja Andersson ovat kaikki tähän hyviä ehdokkaita ja taidanpa valita Mr.Anderssonin, joka on vetänyt erittäin hyvin pitkin vuotta ja vakuuttanut ainakin minut, vaikkei huonosti WWE'ssäkään toki vetänyt. Kuitenkin TNA'n ei-PG-ilmapiiri sopii erinomaisesti Anderssonille ja promot ovat taattua laatua. Andersson ansaitsee enemmän kuin pelkän 'pallinaaman' statuksen.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Cody Rhodes ja Drew McIntyre nyt tulevat ensimmäisinä mieleen.. Hyviähän miehet ovat, mutta jonkinlaista ylihypetystä on ollut ilmoilla. Ehkä kuitenkin loppuvuoden ansioilla valitsen Mizin, joka toki on loistava mikissä, mutta kehässä en miestä mielelläni turhan usein katsoisi. Toisaalta jos vanhat merkit pitävät herran kohdalla paikkansa, petraa mies todennäköisesti pikapuoliin kehässäkin, ottelu Morrisonia vastaan RAW'ssa oli jo mainio. Kuitenkin koko vuotta tarkasteltaessa miehen heikkous kehässä on aikamoinen haitta vaikka mies foorumin lempilapsia onkin.
21. Vuoden kehittynein painija
Dolph Ziggler, ei kahta sanaa tästä. Mies on noussut aivan uusiin sfääreihin tänä vuonna ja Vickie on tehnyt miehelle paljon hyvää kun mies ei ole enää catchphrasensa vanki. Tällä hetkellä varmaankin WWE'n paras myymään liikkeitä ja movesetti on loistava, vaikka sleeperhold onkin jo turhan vanhaa koulukuntaa. Kuitenkin mies on tänä vuonna näyttänyt kyntensä ja noussut itselleni Smackdownin MVP'ksi ja ansaitsisi läpimurtaja-palkinnonkin ellei se menisi oikeutetusti herralle nimeltä...
22. Vuoden läpimurtaja
...Wade Barrett. Tämäkin on erittäin selkeä tapaus ja todella raikas uudistus yleisiin suurpusheihin. Barrettin ei tarvinnut tuhota jobbereita kuukausia, ei ottaa tuurivoittoa jostain kovemmasta jannusta, eikä muitakaan kliseitä millä uusia ME-pelureita yleensä tehdään. Barrett voitti NXT'n ja järjesti vuoden Holy Shit-hetken piesten debyytissään Nexuksen kanssa Cenan. Barrett on kuitenkin osoittanut että ansaitsee kaiken edellämainitun ollessaan yksi WWE'n tämän hetken parhaita promottajia, luontainen heel, pätevä kehässä ja omaa sopivan ulkonäön, olemuksen ja ahh.. brittiaksentin!
23. Vuoden promottaja
Tämän pystin vie Mizin ja Kanen nenien edestä CM Punk. Kane veti loistavaa tavaraa UT-feudin aikana, mutta siihen feudiin ne tajunnanräjäyttävät promot sitten jäivätkin. Miz on vedellyt pari todella hyvää promoa ja ei vissiin yhtään huonoa, mutta välillä promot menevät vähän paikallisen jenkkifutisjoukkueen haukkumiseksi, mikä e herätä minussa mitään mielenkiintoa. Sen sijaan Punk on vetänyt aivan älyttömän tasavahvan vuoden promotuksessa jossa ei hyvää
huonompaa promoa ole tullut kertaakaan. Toki joku voi sanoa että SES-aikaiset alkoivat toistamaan itseään, mutta itse viihdyin aivan täysillä aina kun Punk ilmestyi mikki kädessään. Kunniamaininta myös Elimination Chamber-ottelulle jossa Punk aiheutti suurta markitusta alkaessaan uhota kesken ottelun.
24. Vuoden manageri
Onko näitäkin vielä? No Vickie Guerrero tämän napsii helposti oltuaan Zigglerin liki-vankkumaton aisapari.
25. Vuoden selostaja
Kai tähän on pakko äänestää CM Punkkia, sillä aina kun mies pääsi selostuspöydän taakse, oli viihtyminen taattua. Cole on ihan pätevä, mutta vetää liikaa rooliaan jossa ei ole oikeastaan mitään tolkkua. Striker on Striker, mutta jotenkin jäänyt vähän taka-alalle tänä vuonna, vaikka NXT'ssä hyvin juontajana toimiikin. Näihin kahteen verrattuna Punk on ollut aivan ylivoimainen selostaja sarkasmillaan, huumorillaan ja dieettisoodallaan.
26. Vuoden segmentti
Nexuksen debyytin sijoitinkin jo toisaalle, sillä vuoden nerokkain segmentti oli CM Punkin syntymäpäivälaulu Mysterion tyttärelle. Segmentin teki loistavaksi eritoten se, että Mysterio on ehkä lafkan pliisuin face joka on niin vaniljaa että oksat pois. Happy go luckyna alkanut segmentti meni aivan upeaksi kun Punk saapuu seuraajineen kehään ja bileet alkavat. Punk on siitä loistava kaveri, ettei hänen tarvitse olla kaksimetrinen lihaskimppu ollakseen uhkaava ja karmiva. WWE'n tuotantotiimi teki recapeissa oikeutta tälle segmentille lisäämällä musiikkia taustalle ja vääristämällä kuvaa. Toinen hyvä ehdokas tähän olisi ollut Mysterion tuhoaminen samassa feudissa. Siis juurikin se kun Punk odottaa kädet suorina että liki tajuton
Mysse nostetaan hänen harteilleen.
27. Vuoden tv-show
Alkuvuodesta Smackdown oli älyttömän hyvä, mutta loppuvuodesta perin heikko. RAW'lla taas päinvastoin, vaikka alkuvuodesta olikin Harttia ja HBK'tä. Impact on ollut tasaisen vaihtelevaa koko vuoden, joten en uskalla nostaa mitään litse muiden. Tämä siis tyhjä.
28. Vuoden tv-matsi
Anglen ja AJ'n Super Impact-matsi oli aivan loistavaa, mutta se ottelupari on nähty niin monesti että nostan voittoon aivan uskomattomalta kuulostaneen ja erittäin menevän matsin ensimmäisestä NXT'stä. Tarkoitan siis tietenkin Bryan vs. Jerichoa, joka nosti kiinnostuksen NXT'hen pilviin kun oletti että WWE todella tajuaa Bryanin potentiaalisuuden. Eihän se lopulta ihan niin mennyt, mutta tuo matsi jäi hyvin mieleen.
Kultainen kategoria:
Jännästi kultaisessa kategoriassa perustelut muuttuvat aika tarpeettomiksi... Osasyy on myös se että deadline on puolentoista tunnin päästä, forgive me.
29. Vuoden stable
Tämä on kisa Nexuksen ja SESin välillä, sillä Immortals ei toimi ja Fortune oli vähän pliisu. Vuoden pettymykseni oli SESin liian varovainen käyttö, joten annetaan palkinto Nexukselle joka on saanut tehtyä todella suuren vaikutuksen ja hetkeksi kultaakin harteilleen. Oiva ponnahduslauta näille uusille kasvoille (vaikka kantapäitä ovatkin), joista ainakin puolen toivoisin olevan vielä vuodenkin päästä WWE'n listoilla.
30. Vuoden tag team
Itseoikeutetusti Motor City Machine Guns, jonka ainoa uhkaaja olisi Beer Money Inc.
31. Vuoden promootio
En viitsi WWE'tä äänestää sillä niin paljon typeryyksiä on sen nimissä tänä vuonna tehty. TNA taas on TNA, jossa jonkun pitäisi muuttua ja äkkiä mieluusti. Annetaan ääni Ring of Honorille jota olen tänä vuonna semiaktiivisesti alkanut seuraamaan, eikä ole tarvinnut juuri pettyä.
32. Vuoden feudi
Cena vs. Nexus kuvio loukkasi kaikkia joilla oli enemmän kuin kaksi aivosolua, Cena vs. Batistassa nähtiin se halvatun jeesusteippi ja Edge vs. Jericho jäi vähän laimeaksi. Ääni siis Cm Punk vs. Rey Mysteriolle joka tuotti hyviä matseja, hyviä segmenttejä ja maskillisen Punkin joka huvitti ainakin itseäni.
33. Vuoden show
Olen aina huono näissä kun unohdan kuukaudessa mitä edellisessä PPV'ssä tapahtui.. Kuitenkin ottelulistoja plärätessä WrestleMania oli varsin hyvä matsiensa osalta ja tunnelmaltaan. Siellä nähtiin Edgen ja Jerichon erittäin hyvä ottelu sekä tietenkin...
34. Vuoden ottelu
...Shawn Michaels vs. The Undertaker. Eihän sille mitään voi. Ehkä tämä jäi ensimmäisen 'Mania-kohtaamisen jalkoihin vähän, mutta itse nautin joka sekunnista ja koitos oli ainoa elämää suurempi kohtaaminen koko vuonna. Kaikki tarvittava on tstä ottelusta about jo sanottu, joten mitä turhia enää jorisemaan.
35. Vuoden naispainija
Beth Phoenix, McCool ja Mickie ovat toki vetäneet ihan hyviä otteita, mutta tämän palkinnon ansaitsee ehdottomasti Natalya Neidhart. Phoenixin ohella ainoita naispainijoita joita viitsii katsoa kehässä. Kun WWE ymmärtäisi pushata Gail Kimiä ja heittää Kelly Kellyt ja muut pois, niin WWE'n naisdivari olisi todella
kovassa iskussa.
36. Vuoden painija
Ensin ajattelin tähän Punkkia, Anglea ja Ortonia, mutta sitten muistin herran joka on jäänyt ylenkatsotuksi ja unohdetuksi loppuvuodesta. Mies joka ei ole otellut yhtään huonoa matsia, ei vetänyt yhtään huonoa promoa, ei säästellyt itseään, mutta on nostanut nuoria tähtiä kerta toisensa jälkeen ylemmäs, ollut mielenkiintoinen huonommissakin kuvioissa ja ollut muutenkin hieno mies.
Palkinto minun puolestani kolmatta kertaa Chris Jericholle!
Äänestäminen jäi vähän viime tippaan(aiempina vuosina jäänyt kokonaan). Päätin kuitenkin rustata vaikken oikein muuta seuraakaan kuin WWE:tä.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Kaitlyn vs Maxine oli ehkä vuoden hirvein ottelu, mutta äänestän Bret Hartin ja Vince McMahonin WrestleMania matsia. En todellakaan odottanut matsilta yhtään mitään, mutta sen bookkaus oli aivan hirvittävä. 4 minuutin settinä tämä olisi voinut vielä mennä mut ei noin pitkänä. Tämä olisi pitänyt käydä kuten Battle of the Billionaires, esim. Cena w/Bret vs Batista w/Vince.
2. Vuoden huonoin feudi
CM Punk ja Rey Mysterio tarjosivat alkuvuoden kuumimman feudin, mutta tämän jälkeen Big Show tulee ja tuhoaa koko SES stablen. Ääni Big Show vs SES feudille.
3. Vuoden huonoin segmentti
Edelliseen kuuluen, Big Show riisui CM Punkin maskin. Aivan hirveää kuraa.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Hornswoggle. Verisuonet alkavat katkeilla päästä aina tämän kuullessa.
5. Vuoden huonoin gimmick
Hajaääni Skip Sheffieldin Cornfed Meathead -gimmickille. Hieman WWE:n farmiliigaa seuranneena täytyy sanoa, että Sheffieldin gimmick vietiin äärirajoille hänen promotessaan kehässä vessapaperia roikkuen speedojen takaa, huh huh. Onneksi Nexusin myötä miehestä saatiin uskottavampi monsteri.
6. Vuoden pettymys
Kyllähän näitäkin tänä vuonna nähtiin lukuisia, mutta varmaan eniten vaivasi Cenan ja Nexusin kuvio loppuvuodesta. Heti Hell in a Cellin jälkeen mentiin jo mielestäni metsään ja varsinkin Cenan potkut hoidettiin kökösti.
7. Vuoden huonontunein painija
Edgen huonontuminen on pistänyt minua tänä vuonna eniten silmään. Huomattavaa kangistumista ja hidastumista.
8. Big Daddy V -palkinto
Meinasin ensin antaa äänen David Otungalle, joka oli selvästi NXT:n ensimmäisen kauden huonoin kehässä, mutta sitten muistin Big Shown. En muista Big Showlta yhtäkään kunnon single matsia tältä vuodelta. Matsi Swaggeria vastaan Over the Limitissä sekä Punkia vastaan Night of Championsissä olivat hirveitä.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Kofi Kingstonin theme sopii miehelle erinomaisesti ja saa minutkin hyvälle tuulelle aina sen kuullessani.
10. Vuoden lopetusliike
Vaikken Ortonista piittaa niin kyllä tänä vuonna on nähty useampi upea RKO.
11. Vuoden turn
Michael Colen epämääräinen turn on viihdyttänyt minua eniten tänä vuonna. NXT:ssä Cole on ollut suuri plussa.
12. Vuoden face
Yleisön rakastama Super-Cena feudaa yksin pahaa Nexusta vastaan. Ääni John Cenalle.
13. Vuoden heel
Chris Jericho on vetänyt heel roolinsa täydellisesti. Ääni hänelle.
14. Vuoden paluu
Old School -fanina Bret Hartin paluu sai ihon kananlihalle. En olisi uskonut Bretin ikinä palaavan WWE:hen.
15. Vuoden gimmick
CM Punkin Straigh Edge Savior. Tämä gimmick oli kultaa ikimuistoisine promoineen.
16. Vuoden uutinen
Sama kuin vuoden paluu
17. Vuoden spotti
Ei tule oikein muuta mieleen kuin Alberto Del Rion putoaminen tikkailta pöydän läpi TLC PPV:ssä. Kingstonin Boom Drop Money in the Bankissä oli mielestäni vähän laimea.
18. Vuoden "mark out moment"
Onneksi näitäkin sentään tänä vuonna löytyi. Old School RAW lämmitti sydäntä, Goldustin ja Ted Dibiasen feudi + heidän matsinsa päätyminen Bragging Rightsiin sekä jollain sairaalla tavalla myös Tyler Reksin Smackdown debyytti sai aikaan mark outin. Näiden ja muiden lisäksi kuitenkin kovin oli Daniel Bryanin paluu SummerSlamissä.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Annetaan ääni nyt Rey Mysteriolle. Perusvarma painija, jota voisi enemmänkin arvostaa.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Ted Dibiase. Eiköhän häntä sen verran arvosteta, että hänelle uskaltaa äänen antaa. Nuori Randy Orton.
21. Vuoden kehittynein painija
Näitäkin on taas useampi. Sheamus, Chris Masters ja Cody Rhodes ovat kehittyneet viime vuodesta tuntuvasti. Ääni kuitenkin Dolph Zigglerille, joka on IC-mestaruuden myötä noussut huomattavasti. Loistavaa painia Bryanin ja Kofin kanssa.
22. Vuoden läpimurtaja
Kyllä se on Alberto Del Rio, joka nousi ryminällä Smackdownin huipulle. Debyytissä voitto Mysteriosta ja kesto feudi tämän kanssa sekä välissä tynkä feudi Christianin kanssa.
23. Vuoden promottaja
Kuten jo aiemmin kirjoitin CM Punkin promot, varsinkin Mysterio feudin aikana olivat ikimuistoisia.
24. Vuoden manageri
Vickie Guerrero. Hän on omalta osin auttanut Zigglerin nousemaan sille tasolle, jolla hän nyt on.
25. Vuoden selostaja
Annetaan ääni vähän ailahtelevalle Michael Colelle, joka kuitenkin nosti NXT:n tasoa omissa silmissäni. Kunniamaininta Scott Stanfordille. Hän hoitaa erittäin hyvin hommansa Superstarsissa.
26. Vuoden segmentti
Nexusin debyytti jäi mieleen ja sen jälkeen jäi innolla odottamaan jatkoa.
27. Vuoden tv-show
RAW, Old School jakson voimalla.
28. Vuoden tv-matsi
Taidan jättää tämän väliin.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus. Huikea debyytti, kuuma feudi Summerslamin aikoihin. Kyllä tämä oli kovempi kuin SES.
30. Vuoden tag team
Ei tähän voi laittaa mitään, kun ei paljoa muuta tule seurattua kuin WWE:tä.
31. Vuoden promootio
Jätän tämänkin äänestämättä.
32. Vuoden feudi
Rey Mysterio vs CM Punk. Kuuma Feudi, hyvät matsit, loistavat promot.
33. Vuoden show
Ei WWE:n muut tapahtumat yllä WrestleManian tasolle. Eeppinen Career vs Streak, Cena vs Batu, Jericho vs Edge sekä MITB. Kaiken kruunaa WrestleManian tunnelma.
34. Vuoden ottelu
Undertaker vs Shawn Michaels. Nämä herrat veivät shown edellisessä WrestleManiassa ja toistivat sen uudelleen.
35. Vuoden naispainija
Bethin sivussa olon takia jätän äänestämättä.
36. Vuoden painija
Daniel Bryan. Hän on paluunsa jälkeen joka viikko paininut hienoja matseja ja ollut menevä mikissä. Jopa hänen matsinsa Great Khalia vastaan oli mielestäni viihdyttävä ja se on jo saavutus :D
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Kaitlyn vs Maxine oli ehkä vuoden hirvein ottelu, mutta äänestän Bret Hartin ja Vince McMahonin WrestleMania matsia. En todellakaan odottanut matsilta yhtään mitään, mutta sen bookkaus oli aivan hirvittävä. 4 minuutin settinä tämä olisi voinut vielä mennä mut ei noin pitkänä. Tämä olisi pitänyt käydä kuten Battle of the Billionaires, esim. Cena w/Bret vs Batista w/Vince.
2. Vuoden huonoin feudi
CM Punk ja Rey Mysterio tarjosivat alkuvuoden kuumimman feudin, mutta tämän jälkeen Big Show tulee ja tuhoaa koko SES stablen. Ääni Big Show vs SES feudille.
3. Vuoden huonoin segmentti
Edelliseen kuuluen, Big Show riisui CM Punkin maskin. Aivan hirveää kuraa.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Hornswoggle. Verisuonet alkavat katkeilla päästä aina tämän kuullessa.
5. Vuoden huonoin gimmick
Hajaääni Skip Sheffieldin Cornfed Meathead -gimmickille. Hieman WWE:n farmiliigaa seuranneena täytyy sanoa, että Sheffieldin gimmick vietiin äärirajoille hänen promotessaan kehässä vessapaperia roikkuen speedojen takaa, huh huh. Onneksi Nexusin myötä miehestä saatiin uskottavampi monsteri.
6. Vuoden pettymys
Kyllähän näitäkin tänä vuonna nähtiin lukuisia, mutta varmaan eniten vaivasi Cenan ja Nexusin kuvio loppuvuodesta. Heti Hell in a Cellin jälkeen mentiin jo mielestäni metsään ja varsinkin Cenan potkut hoidettiin kökösti.
7. Vuoden huonontunein painija
Edgen huonontuminen on pistänyt minua tänä vuonna eniten silmään. Huomattavaa kangistumista ja hidastumista.
8. Big Daddy V -palkinto
Meinasin ensin antaa äänen David Otungalle, joka oli selvästi NXT:n ensimmäisen kauden huonoin kehässä, mutta sitten muistin Big Shown. En muista Big Showlta yhtäkään kunnon single matsia tältä vuodelta. Matsi Swaggeria vastaan Over the Limitissä sekä Punkia vastaan Night of Championsissä olivat hirveitä.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Kofi Kingstonin theme sopii miehelle erinomaisesti ja saa minutkin hyvälle tuulelle aina sen kuullessani.
10. Vuoden lopetusliike
Vaikken Ortonista piittaa niin kyllä tänä vuonna on nähty useampi upea RKO.
11. Vuoden turn
Michael Colen epämääräinen turn on viihdyttänyt minua eniten tänä vuonna. NXT:ssä Cole on ollut suuri plussa.
12. Vuoden face
Yleisön rakastama Super-Cena feudaa yksin pahaa Nexusta vastaan. Ääni John Cenalle.
13. Vuoden heel
Chris Jericho on vetänyt heel roolinsa täydellisesti. Ääni hänelle.
14. Vuoden paluu
Old School -fanina Bret Hartin paluu sai ihon kananlihalle. En olisi uskonut Bretin ikinä palaavan WWE:hen.
15. Vuoden gimmick
CM Punkin Straigh Edge Savior. Tämä gimmick oli kultaa ikimuistoisine promoineen.
16. Vuoden uutinen
Sama kuin vuoden paluu
17. Vuoden spotti
Ei tule oikein muuta mieleen kuin Alberto Del Rion putoaminen tikkailta pöydän läpi TLC PPV:ssä. Kingstonin Boom Drop Money in the Bankissä oli mielestäni vähän laimea.
18. Vuoden "mark out moment"
Onneksi näitäkin sentään tänä vuonna löytyi. Old School RAW lämmitti sydäntä, Goldustin ja Ted Dibiasen feudi + heidän matsinsa päätyminen Bragging Rightsiin sekä jollain sairaalla tavalla myös Tyler Reksin Smackdown debyytti sai aikaan mark outin. Näiden ja muiden lisäksi kuitenkin kovin oli Daniel Bryanin paluu SummerSlamissä.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Annetaan ääni nyt Rey Mysteriolle. Perusvarma painija, jota voisi enemmänkin arvostaa.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Ted Dibiase. Eiköhän häntä sen verran arvosteta, että hänelle uskaltaa äänen antaa. Nuori Randy Orton.
21. Vuoden kehittynein painija
Näitäkin on taas useampi. Sheamus, Chris Masters ja Cody Rhodes ovat kehittyneet viime vuodesta tuntuvasti. Ääni kuitenkin Dolph Zigglerille, joka on IC-mestaruuden myötä noussut huomattavasti. Loistavaa painia Bryanin ja Kofin kanssa.
22. Vuoden läpimurtaja
Kyllä se on Alberto Del Rio, joka nousi ryminällä Smackdownin huipulle. Debyytissä voitto Mysteriosta ja kesto feudi tämän kanssa sekä välissä tynkä feudi Christianin kanssa.
23. Vuoden promottaja
Kuten jo aiemmin kirjoitin CM Punkin promot, varsinkin Mysterio feudin aikana olivat ikimuistoisia.
24. Vuoden manageri
Vickie Guerrero. Hän on omalta osin auttanut Zigglerin nousemaan sille tasolle, jolla hän nyt on.
25. Vuoden selostaja
Annetaan ääni vähän ailahtelevalle Michael Colelle, joka kuitenkin nosti NXT:n tasoa omissa silmissäni. Kunniamaininta Scott Stanfordille. Hän hoitaa erittäin hyvin hommansa Superstarsissa.
26. Vuoden segmentti
Nexusin debyytti jäi mieleen ja sen jälkeen jäi innolla odottamaan jatkoa.
27. Vuoden tv-show
RAW, Old School jakson voimalla.
28. Vuoden tv-matsi
Taidan jättää tämän väliin.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus. Huikea debyytti, kuuma feudi Summerslamin aikoihin. Kyllä tämä oli kovempi kuin SES.
30. Vuoden tag team
Ei tähän voi laittaa mitään, kun ei paljoa muuta tule seurattua kuin WWE:tä.
31. Vuoden promootio
Jätän tämänkin äänestämättä.
32. Vuoden feudi
Rey Mysterio vs CM Punk. Kuuma Feudi, hyvät matsit, loistavat promot.
33. Vuoden show
Ei WWE:n muut tapahtumat yllä WrestleManian tasolle. Eeppinen Career vs Streak, Cena vs Batu, Jericho vs Edge sekä MITB. Kaiken kruunaa WrestleManian tunnelma.
34. Vuoden ottelu
Undertaker vs Shawn Michaels. Nämä herrat veivät shown edellisessä WrestleManiassa ja toistivat sen uudelleen.
35. Vuoden naispainija
Bethin sivussa olon takia jätän äänestämättä.
36. Vuoden painija
Daniel Bryan. Hän on paluunsa jälkeen joka viikko paininut hienoja matseja ja ollut menevä mikissä. Jopa hänen matsinsa Great Khalia vastaan oli mielestäni viihdyttävä ja se on jo saavutus :D
Ei ole koko vuotta tullut nähtyä, mutta yritetään.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahon olisi hyvä vaihtoehto, tylsää kamaa, ja missä oli se fiilis, jonka matsin merkityksestä olisi voinnut luulla tulevan? Ei kun hetkinen, Nasty Boyz vs. Team 3D Against All Oddsista. Jotain niin hirveää.
2. Vuoden huonoin feudi
John Cena vs. Nexus. Alun jälkeen ollut todella tylsistyttävää ja mielikuvituksetonta roskaa ilman mitään kiinnostavuutta. Ehkä tämä nyt sitten kääntyi paremmaksi Punkin myötä.
3. Vuoden huonoin segmentti
Ei tule muuta mieleen niin heitetään yhteisesti nuo ykköskaudella nähdyt kaikenmaailman kisailut NXT:ssä.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Sanotaan vaikka Kanen. Jotenkin tähän on tullut kyllästyttyä täysin, ottaisi vaan sen edellisen takaisin.
5. Vuoden huonoin gimmick
Big Show'n hyvismonsteri. Hänen faceturnia odotin tavallaan vesi kielellä, sillä heelinä hän alkoi taas olla niin nähty. Kuitenkin tuo hassutteleva ja hymyilevä monsteri pistää vihaiseksi, täyttä paskaa.
6. Vuoden pettymys
***Vuoden pettymys***
Scott Hallin potkut. :( . Tuolla vuoden paluussa sitten lisää. Kunniamaininta Batistan lähdölle. HBK:n eläköityminen sopisi tähän tavallaan, mutta sinällään hienoa osata lopettaa ajoissa ja noinkin kovaan matsiin.
7. Vuoden huonontunein painija
Enpä tiedä sanoa.
8. Big Daddy V -palkinto
Matt Hardy. Laiska kasa paskaa, aivan käsittämättömän tylsää ja turhauttavaa oli tuon surkimuksen meno. Onneksi sai potkut, toivottavasti ei tule koskaan lähellekään iMPACT Zonea.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Nexusin We Are One. Todella hyvä theme. Muita hyviä ovat Del Rion, Ortonin ihon kananlihalle saava kipale ja vaikkapa totutun hyvät HBK:n ja Edgen themet. Myös Jeff Hardyn heel theme on kova.
10. Vuoden lopetusliike
Sheamusin Celtic Cross. Crucifix Powerbomb on vain niin kaunis liike.
11. Vuoden turn
Jeff Hardyn heel turn BFG:ssä. Tuli meinaan niin puun takaa kliseisesti sanottuna. Yksi viime vuosien megafaceista kääntyi, silmät meinasivat pudota päästä.
12. Vuoden face
En minä tiedä, kukaan ei ole jäänyt mieleen.
13. Vuoden heel
Batista. Oli tosi iso, cool, paha ja ilkeä kusipää. Aivan mahtava hahmo, parhaita viime vuosina.
14. Vuoden paluu
Olen vastarinnan kiiski ja vastaan että Scott Hallin paluu TNA:han vuoden ensimmäisessä iMPACTissa. Olin tuossa syksyllä alkanut fanittamaan Hallia, ja vaikka mies oli jo vanha ja raihnainen, tarjosi hän viihdyttäviä hetkiä liian lyhyeksi jääneellään TNA-runilla, ja tuo paluu oli todella cool hetki. Hyviä hetkiä ehdimme kuulla mikrofonin varressa Hallilta, ja saihan se sitä pötsiänsäkin pois ja muuttui hieman energisemmäksi. Oli siellä pari katsottavaakin ottelua Hallilta.
15. Vuoden gimmick
Ei tule erityisesti mitään mieleen, mutta sanotaan nyt tämä Jeff Jarrettin MMA-ottelijagimmick. Aivan naurettava ajatus, mutta Jarrett on loistanut tässä roolissa ja tarjonnut useat hyvät naurut. Hieno mies.
16. Vuoden uutinen
Ööö TNA iMPACTin siirtyminen vakituisesti maanantaille. Sääli ettei kaikki mennyt ihan putkeen.
17. Vuoden spotti
Kurt Anglen Moonsault Lockdownissa. Taidetta.
18. Vuoden "mark out moment"
Ööh, näitähän on. Tajirin sisääntulo livenä, Edgen paluu, HBK:n Sweet Chin Music Takerille EC:ssä, Hallin paluu... Mutta valitsen John Morrisonin voiton Sheamusista TLC:ssä. Tuntui vielä hienommalta kuin voitto Survivor Serieksesissä.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Paha sanoa kun en ole täällä viime vuonna käynyt kuin alkuvuodesta.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Sama kun äskösessä.
21. Vuoden kehittynein painija
Ei ainakaan Miz, viihdyttävydestä ja jopa uskottavammaksi muuttuneesta looista huolimatta en pysty vieläkään näkemään sitä isona nimenä. Vaikka se Wade Barrett, en nähnyt hänessä vielä NXT:n alussa mitään erikoista, mutta on vuoden aikana kehittynyt huimasti, ja on nyt oikeastaan erittäin viihdyttävä kaveri. Kunnia maininta Sheamusille, pidin hänestä jo viime vuonna, mutta on kohonnut nyt kunnon tähdeksi esiintymisillään ja kehittynyt promoissa. John Morrison tavallaan yksi vaihtoehto, mutta asiantuntijapiireissähän hänen potentiaali ja loistavuus on tietty jo pidemmän aikaa. ;)
22. Vuoden läpimurtaja
Jätetääs väliin.
23. Vuoden promottaja
Vaikea. On aina yhtä laadukasta CM Punkia, on kylmänviileää ja sähköistä Randy Ortonia, on sanataituri Mr. Andersonia, on Edgeä, joka on kuitenkin etenkin loppuvuodesta menettänyt särmäänsä, on huvittavaa mutta mahtavaa Ric Flairia, on Taker-feudissa loistanutta HBK:ta, mutta vastaan tähän yllätysvedon nimeltä Batista. Edes heel turnin jälkeen mies ei hirveästi säväyttänyt minua viime vuonna, mutta tuo alkuvuosi ja Cena-feudi oli RAUTAA. Todella cool olemus, ja erinomaisesti hoiti nuo vittumaiset promonsa, Batista oli todellakin kunnon kusipää kun sen mikin sai.
24. Vuoden manageri
Ric Flair. Vickiekin hyvä vaihtoehto, mutta Flair on ollut täyttä kultaa Fortunelaisten piiskaajana.
25. Vuoden selostaja
Tenay, Lawler vai Punk? No CM Punk, se lyhyt aika selostajana oli aivan kultaa, mitä nyt katselin ja kuuntelin.
26. Vuoden segmentti
Shawn Michaelsin Farewell Address. Muistettava, hieno päätös aikojemme parhaan painijan uralle.
27. Vuoden tv-show
TNA iMPACT. RAW on ollut joskus hyvä, SD aikalailla paskaa, Superstarsia en ole katsonut, ja NXT oli näkemistäni episodeista hyvä vain parissa ekassa jaksossa, ja ekan tuottiksen jälkeen olenkin katsonut sitä vain kakkoskaudesta jotain kolme jaksoa, naistenkaudesta jonkun kymmenen minuuttia ja neloskaudesta yhden jakson. Onneksi loppuu ja Tough Enough palaa. TNA iMPACT tarjosi melkoisen paljonkin hyviä matseja, mutta ennen kaikkea rentoa ja menevää viihdettä ja kaikenmaailman käänteitä.
28. Vuoden tv-matsi
Styles vs. Angle vuoden ensimmäisestä iMPACTista. Tosi kovaa kamaa.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus on ollut alun jälkeen näkemäni perusteella täyttä paskaa, joten vastaukseni on Immortal. Ehkä vähän nähty idea joo tämä Hoganin ja Bischoffin johtama megastable, mutta on se silti toiminut, ja tuonut rutkasti mielenkiintoia TNA:n kuvioihin. Stablen syntyminen BFG:ssä oli hieno hetki.
30. Vuoden tag team
Beer Money. Noussut suosiooni kunnolla vasta tänä vuonna, Stormilla ja Roodella ovat loistavat kemiat, ja ollaanhan me nähty loistavia segmenttejä ja matseja Kaljarahalta. Tuo mukana olo Immortalissa on kultaa.
31. Vuoden promootio
Sanotaan että TNA. WWE ei ole nyt napannut kummoisesti etenkään keväästä lähtien, mutta TNA on ollut ympäri vuotta tuollaista rentoa mutta toimivaa viihdettä. Toimivaa showpainia.
32. Vuoden feudi
No nyt ei tahdo raksuttaa, sanotaan että John Cena vs. Batista. Ihan jees käänteitä, mahtavia promoja ja loistavat ottelut Maniassa ja ER:ssä (Over The Limitin matsia en ole nähnyt).
33. Vuoden show
WrestleMania 26. Osa matseista petti, mutta kolme hyvin hienoa ottelua nähtiin, joista yksi oli ikimuistoista kamaa. Hyvin hieno tapahtuma.
34. Vuoden ottelu
Shawn Michaels vs. The Undertaker WrestleMania 26:sta. Tunnelmallinen, jännittävä ja laadukas mestariteos, klassikkokamaa.
35. Vuoden naispainija
Öö vaikka Madison Rayne. Hot muija ja ihan hauska hahmo ja ollut mukana yllättävänkin hyvissä kuvioissa. Hyvä mestari.
36. Vuoden painija
Kyllä se Mr. Anderson on. Hienoja promoja, kovia matseja, kiintoisa hahmo ja ihan jees feudeja ja kuvioita. Ollut todellinen valopilkku menneessä vuodessa näkemäni perustella. Kunniamaininnat Anglelle, Ortonille ja vaikkapa Cenalle.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahon olisi hyvä vaihtoehto, tylsää kamaa, ja missä oli se fiilis, jonka matsin merkityksestä olisi voinnut luulla tulevan? Ei kun hetkinen, Nasty Boyz vs. Team 3D Against All Oddsista. Jotain niin hirveää.
2. Vuoden huonoin feudi
John Cena vs. Nexus. Alun jälkeen ollut todella tylsistyttävää ja mielikuvituksetonta roskaa ilman mitään kiinnostavuutta. Ehkä tämä nyt sitten kääntyi paremmaksi Punkin myötä.
3. Vuoden huonoin segmentti
Ei tule muuta mieleen niin heitetään yhteisesti nuo ykköskaudella nähdyt kaikenmaailman kisailut NXT:ssä.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Sanotaan vaikka Kanen. Jotenkin tähän on tullut kyllästyttyä täysin, ottaisi vaan sen edellisen takaisin.
5. Vuoden huonoin gimmick
Big Show'n hyvismonsteri. Hänen faceturnia odotin tavallaan vesi kielellä, sillä heelinä hän alkoi taas olla niin nähty. Kuitenkin tuo hassutteleva ja hymyilevä monsteri pistää vihaiseksi, täyttä paskaa.
6. Vuoden pettymys
***Vuoden pettymys***
Scott Hallin potkut. :( . Tuolla vuoden paluussa sitten lisää. Kunniamaininta Batistan lähdölle. HBK:n eläköityminen sopisi tähän tavallaan, mutta sinällään hienoa osata lopettaa ajoissa ja noinkin kovaan matsiin.
7. Vuoden huonontunein painija
Enpä tiedä sanoa.
8. Big Daddy V -palkinto
Matt Hardy. Laiska kasa paskaa, aivan käsittämättömän tylsää ja turhauttavaa oli tuon surkimuksen meno. Onneksi sai potkut, toivottavasti ei tule koskaan lähellekään iMPACT Zonea.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Nexusin We Are One. Todella hyvä theme. Muita hyviä ovat Del Rion, Ortonin ihon kananlihalle saava kipale ja vaikkapa totutun hyvät HBK:n ja Edgen themet. Myös Jeff Hardyn heel theme on kova.
10. Vuoden lopetusliike
Sheamusin Celtic Cross. Crucifix Powerbomb on vain niin kaunis liike.
11. Vuoden turn
Jeff Hardyn heel turn BFG:ssä. Tuli meinaan niin puun takaa kliseisesti sanottuna. Yksi viime vuosien megafaceista kääntyi, silmät meinasivat pudota päästä.
12. Vuoden face
En minä tiedä, kukaan ei ole jäänyt mieleen.
13. Vuoden heel
Batista. Oli tosi iso, cool, paha ja ilkeä kusipää. Aivan mahtava hahmo, parhaita viime vuosina.
14. Vuoden paluu
Olen vastarinnan kiiski ja vastaan että Scott Hallin paluu TNA:han vuoden ensimmäisessä iMPACTissa. Olin tuossa syksyllä alkanut fanittamaan Hallia, ja vaikka mies oli jo vanha ja raihnainen, tarjosi hän viihdyttäviä hetkiä liian lyhyeksi jääneellään TNA-runilla, ja tuo paluu oli todella cool hetki. Hyviä hetkiä ehdimme kuulla mikrofonin varressa Hallilta, ja saihan se sitä pötsiänsäkin pois ja muuttui hieman energisemmäksi. Oli siellä pari katsottavaakin ottelua Hallilta.
15. Vuoden gimmick
Ei tule erityisesti mitään mieleen, mutta sanotaan nyt tämä Jeff Jarrettin MMA-ottelijagimmick. Aivan naurettava ajatus, mutta Jarrett on loistanut tässä roolissa ja tarjonnut useat hyvät naurut. Hieno mies.
16. Vuoden uutinen
Ööö TNA iMPACTin siirtyminen vakituisesti maanantaille. Sääli ettei kaikki mennyt ihan putkeen.
17. Vuoden spotti
Kurt Anglen Moonsault Lockdownissa. Taidetta.
18. Vuoden "mark out moment"
Ööh, näitähän on. Tajirin sisääntulo livenä, Edgen paluu, HBK:n Sweet Chin Music Takerille EC:ssä, Hallin paluu... Mutta valitsen John Morrisonin voiton Sheamusista TLC:ssä. Tuntui vielä hienommalta kuin voitto Survivor Serieksesissä.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Paha sanoa kun en ole täällä viime vuonna käynyt kuin alkuvuodesta.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Sama kun äskösessä.
21. Vuoden kehittynein painija
Ei ainakaan Miz, viihdyttävydestä ja jopa uskottavammaksi muuttuneesta looista huolimatta en pysty vieläkään näkemään sitä isona nimenä. Vaikka se Wade Barrett, en nähnyt hänessä vielä NXT:n alussa mitään erikoista, mutta on vuoden aikana kehittynyt huimasti, ja on nyt oikeastaan erittäin viihdyttävä kaveri. Kunnia maininta Sheamusille, pidin hänestä jo viime vuonna, mutta on kohonnut nyt kunnon tähdeksi esiintymisillään ja kehittynyt promoissa. John Morrison tavallaan yksi vaihtoehto, mutta asiantuntijapiireissähän hänen potentiaali ja loistavuus on tietty jo pidemmän aikaa. ;)
22. Vuoden läpimurtaja
Jätetääs väliin.
23. Vuoden promottaja
Vaikea. On aina yhtä laadukasta CM Punkia, on kylmänviileää ja sähköistä Randy Ortonia, on sanataituri Mr. Andersonia, on Edgeä, joka on kuitenkin etenkin loppuvuodesta menettänyt särmäänsä, on huvittavaa mutta mahtavaa Ric Flairia, on Taker-feudissa loistanutta HBK:ta, mutta vastaan tähän yllätysvedon nimeltä Batista. Edes heel turnin jälkeen mies ei hirveästi säväyttänyt minua viime vuonna, mutta tuo alkuvuosi ja Cena-feudi oli RAUTAA. Todella cool olemus, ja erinomaisesti hoiti nuo vittumaiset promonsa, Batista oli todellakin kunnon kusipää kun sen mikin sai.
24. Vuoden manageri
Ric Flair. Vickiekin hyvä vaihtoehto, mutta Flair on ollut täyttä kultaa Fortunelaisten piiskaajana.
25. Vuoden selostaja
Tenay, Lawler vai Punk? No CM Punk, se lyhyt aika selostajana oli aivan kultaa, mitä nyt katselin ja kuuntelin.
26. Vuoden segmentti
Shawn Michaelsin Farewell Address. Muistettava, hieno päätös aikojemme parhaan painijan uralle.
27. Vuoden tv-show
TNA iMPACT. RAW on ollut joskus hyvä, SD aikalailla paskaa, Superstarsia en ole katsonut, ja NXT oli näkemistäni episodeista hyvä vain parissa ekassa jaksossa, ja ekan tuottiksen jälkeen olenkin katsonut sitä vain kakkoskaudesta jotain kolme jaksoa, naistenkaudesta jonkun kymmenen minuuttia ja neloskaudesta yhden jakson. Onneksi loppuu ja Tough Enough palaa. TNA iMPACT tarjosi melkoisen paljonkin hyviä matseja, mutta ennen kaikkea rentoa ja menevää viihdettä ja kaikenmaailman käänteitä.
28. Vuoden tv-matsi
Styles vs. Angle vuoden ensimmäisestä iMPACTista. Tosi kovaa kamaa.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus on ollut alun jälkeen näkemäni perusteella täyttä paskaa, joten vastaukseni on Immortal. Ehkä vähän nähty idea joo tämä Hoganin ja Bischoffin johtama megastable, mutta on se silti toiminut, ja tuonut rutkasti mielenkiintoia TNA:n kuvioihin. Stablen syntyminen BFG:ssä oli hieno hetki.
30. Vuoden tag team
Beer Money. Noussut suosiooni kunnolla vasta tänä vuonna, Stormilla ja Roodella ovat loistavat kemiat, ja ollaanhan me nähty loistavia segmenttejä ja matseja Kaljarahalta. Tuo mukana olo Immortalissa on kultaa.
31. Vuoden promootio
Sanotaan että TNA. WWE ei ole nyt napannut kummoisesti etenkään keväästä lähtien, mutta TNA on ollut ympäri vuotta tuollaista rentoa mutta toimivaa viihdettä. Toimivaa showpainia.
32. Vuoden feudi
No nyt ei tahdo raksuttaa, sanotaan että John Cena vs. Batista. Ihan jees käänteitä, mahtavia promoja ja loistavat ottelut Maniassa ja ER:ssä (Over The Limitin matsia en ole nähnyt).
33. Vuoden show
WrestleMania 26. Osa matseista petti, mutta kolme hyvin hienoa ottelua nähtiin, joista yksi oli ikimuistoista kamaa. Hyvin hieno tapahtuma.
34. Vuoden ottelu
Shawn Michaels vs. The Undertaker WrestleMania 26:sta. Tunnelmallinen, jännittävä ja laadukas mestariteos, klassikkokamaa.
35. Vuoden naispainija
Öö vaikka Madison Rayne. Hot muija ja ihan hauska hahmo ja ollut mukana yllättävänkin hyvissä kuvioissa. Hyvä mestari.
36. Vuoden painija
Kyllä se Mr. Anderson on. Hienoja promoja, kovia matseja, kiintoisa hahmo ja ihan jees feudeja ja kuvioita. Ollut todellinen valopilkku menneessä vuodessa näkemäni perustella. Kunniamaininnat Anglelle, Ortonille ja vaikkapa Cenalle.
Vuoden huonoin ottelu:
- Buukkauksensa puolesta on aivan pakko antaa ääni Bret vs. Vincelle. Alkuasetelmat muistettavalle ottelulle olivat todella hyvät, mutta siitä äityikin pelkkä Hitmanin kosto. No kosto olisi vielä kuullostanut suhteellisen toimivalta idealta, mutta ajatus pelkästä pitkitetystä tuolilla mätkimisestä ei houkuta vielä tänäkään päivänä.
Monia kilpailukykyisiä näppäryyksiä olisi voinut spotata myös TNA:n puolelta, mutta en nyt jaksa vaivata harmaita aivonystyröitäni liikaa.
Vuoden huonoin feudi:
- Jatketaan Offtopicin kanssa samoilla linjoilla. SES vs. Big Show oli myös minun mielestäni se vuoden paskin vihanpito. Muitettavaa toki löytyi sen puolesta, että Punk tosiaan menetti maskinsa, mutta siihen se jäikin. Hienolle stablelle melko karunlainen päätepysäkki.
Vuoden huonoin segmentti:
- Haa! Taas pääsen dissaamaan WWE:n omaa jättiläistä! Big Shown huumoripelleilyt saivat minut markoutin partaalle viikosta toiseen. Ei, hetkinen. Eivät saaneet. Ne aiheuttivat kerta toisensa jälkeen suurta myötähäpeää ja ärsytystä.
Vuoden huonoin sisääntulomusiikki:
- Santino Marella
Vuoden huonoin gimmick:
- Marellan gimmick ei ole ehkä ihan niin kuraa, että antaisin myös tämän palkinnon hänelle. Voittajaehdokkaita on monta, sillä vihaan muunmuassa Jerseytä yli kaiken. Kaipa palkinto on silti annettava Abyssin Hogan-gimmickille. Big Shown koomikkotaipumusten tavoin tämä gimmick sai aikaan pelkkää ärsytystä ja myötähäpeää.
Vuoden pettymys:
- Olen todella kriittinen buukkausten suhteen, mutta minua v***ttaa todella paljon mielenkiintoisten painijoiden mielenkiinnon hävittäminen tylsällä buukkaamisella. Tällaisia esimerkkejä ovat muunmuassa Daniel Bryan ja Alberto Del Rio. Molemmat vetelevät yhä mukavia tv-otteluja, mutta missä ovat ne Del Rion nerokkaat segmentit ja Bryanin kymmenen tähden ottelut?
Näistä kahdesta Del Rio on kuitenkin se näkyvämpi osapuoli, joten annan ääneni Daniel Bryanin buukkaukselle loppuvuotta kohti.
Vuoden huonontunein painija:
- Minusta on mahtavaa huomata, että pikkuhiljaa muutkin yhtyvät mielipiteeseeni Undertakerista. Taisin jo pari vuotta sitten saada paljon paskaa niskoilleni kun kerroin tuon kankean, vanhan, pölyyntyneen ja tylsän brawlerin todellisista kehäotteista.
BDV-palkinto:
- ... menee myös The Undertakerille
______
Vuoden sisääntulomusiikki:
- Alberto Del Rio loistaa jokaisella saralla. Myös hänen entrancemusiikkinsa oli vuoden paras. Se nostatti joka kerta pirullisen hymyn katsojan kasvoille ja päästi yleisön todistamaan pilke silmäkulmassa maailman parhaimpiin lukeutuvan viihdyttäjän toimintaa ringstagella.
Vuoden lopetusliike:
- Del Rion käsilukko on erilainen ja realistinen finisher, mutta jottei tämä mene pelkästään hänen ylistämisekseen, äänestetään jotain muuta. Starship Pain taitaa olla heti seuraavana vaihtoehtona listallani. Näyttävä ja kayfabessa tehokas loikka, joka pistää kapuloita suuremmankin konkarin rattaisiin.
Vuoden turn:
- Jeff Hardy saa minunkin ääneni. Kunnollisia turneja nähtiin viime vuonna suhteellisen vähän.
Vuoden face:
- Voisin vaihtelun vuoksi äänestää Kofi Kingstonia, sillä vaikka Kofin buukkauksensa on ollut suhteellisen harmaata läpi koko vuoden, saa hän aina yleisöstä reaktiota irti. En tiedä johtuuko se tekastuista feikkipopeista, mutta ääntä todellakin riittää!
Vuoden heel:
- The Miz nappaa pisteet kotiin ilman suurempia vaikeuksia. Herra mahtavuus on ollut hyvin esillä koko vuoden ja huomaa että satsaus on kannattanut. Hahmo on säilyttänyt mielenkiintonsa. Toivoisin saman kaltaista buukkausta myös monelle muulle painijalle, mutta taitaa olla liikaa pyydetty.
Vuoden paluu:
- Monikaan ei ole älynnyt äänestä Daniel Bryania, mutta se minulla itselläni tuli ensimmäisenä mieleen. Kyseinen comeback aiheutti massiivisen mark-out-aallon, eikä sitä seurannut ottelukaan jättänyt kylmäksi.
Vuoden gimmick:
- Tästä ei ole kysymystäkään. Alberto Del Rion gimmick on ollut viikko toiselta kerrassaan ihailtava. Lisää perusteluja voitte lukea Alberton omasta topicista painijat-osiolta. Kaikkien kehujen arvoinen mies!
Vuoden uutinen:
- Kyllä se Hulk Hoganin loikka TNA:n riveihin aiheutti suurta ihmetystä ja uuden ajan odottelun tuntua. Seuraukset näin jälkiviisaina tiedämmekin, mutta kyllä tuo siirto oli aikoinaan todella suuri pommi niin faneille kuin promootiolle itselleenkin, että se ansaitsee tämän palkinnon.
Vuoden spotti:
- TLC:ssä WHC-mestaruusottelussa tapahtunut tikas-pöytä-spotti oli upea, mutta Anglen loikka häkin reunalta kiitää armotta ohitse. Ehkä hiukan ennalta-arvattava, mutta aiheutti toivotun reaktion yleisön, sohvaperunoiden ja warehomojen kesken.
______________
Vuoden aliarvostetuin painija:
- Se läski, jonka ainoa ässä hihassa on köysien ylitse lentäminen. Aivan, aivan - Hernandez!
Vuoden yliarvostetuin painija:
- Ohitetaan tällä kertaa.
Vuoden kehittynein painija:
- Kai se on äänestettävä John Morrisonia. Otteluissa alkaa pikkuhiljaa olla sitä jotakin ja midcardin tuntu karisee tiheään tahtiin Johnin harteilta.
Vuoden läpimurtaja:
- Tekisi mieli antaa Wade Barrettille, mutta Del Rio teki kymmenen kertaa suuremman vaikutuksen heti kättelystä lähtien. Kuva Alberto Del Riosta oli kuin uuden sukupolven Ric Flair, Shawn Michaels ja Chris Jericho. Just brilliant!
Vuoden promottaja:
- Miz taisi saada kaikista eniten aikaa mikin varressa ja ihan syystäkin. Hänessä on suuret määrät luontaista karismaa ja puhujanluonnetta. Promoissa on aina särmää eikä sitä odotettua vetovoimaakaan puutu. Voisin jopa sanoa, että Miz on yksi parhaita puhujia sitten attituden.
Vuoden manageri:
- Managerien rooli on ollut todella pientä tänä vuonna. Muita ennen mieleeni juolahtivat Ric Flair ja Vickie Guerrero, joista suon ääneni jälkimmäiselle. Hän on ollut näkyvämpi osa manageroimansa painijan nousua ja viihdyttävyyttä kuin Flair.
Vuoden selostaja:
- Nykypäivän selostajat ovat lievästi sanottuna kuraa. Kukaan ei tunnu eläytyvän rooliinsa tippaakaan ja suurimmatkaan spotit eivät saa heitä huutamaan kurkku suorana. Ikävöin niin JR:n tunnelmanluontikykyä. Jos on kuitenkin aivan pakko mainita joku, Michael Cole taitaa olla asiansa parhaiten hoitava vässykkä.
Vuoden segmentti:
- Shawn Michaelsin farewell oli todella tunteikas. Seurasin koko puheen mielenkiinnolla lävitse. Koko hetken kruunasi Hunterin ilmestyminen rampin yläpäähän ja miesten maskuliininen hali. Herkkää! :')
Vuoden tv-show:
- SD:n parissa vietin oikein mukavia hetkiä, ROH on HDNetiä seurasin melko rajallisesti, iMPACT tarjosi tykitystä ja antitylsistymistä viikosta toiseen ja RAW jatkoi tasaista voittoputkeaan. RAW:n kuitenkin rankkaisin näistä kaikista parhaaksi tv-showksi sen värikkyyden ja viihdyttävyyden takia. Täällä ne supertähdet hoitavat hommiaan.
Vuoden tv-matsi:
- Ehdottomasti AJ vs. Angle. Intensiivistä ja taidokasta painia alusta loppuun saakka. Tunnelma pysyi myös mahtavasti yllä.
_____________
Vuoden stable:
- Nexus tarjosi eniten jännitettävää ja piti menon RAW:ssa mielenkiintoisena kesästä saakka. Pisteet pojille.
Vuoden tag team:
- WWE:n joukkueille ei voi kuin nauraa. Voittajaa on siis etsittävä jostain muualta. Osirian Portal veteli huippuhyviä matseja koko vuoden ajan, mutta jotenkin tuntuisi pöllöltä äänestää tällaisessa tilanteessa indypainijoita, sillä ääniä heille tuskin satelisi yhtään. Mahtavat atleettiset suoritukset ja nopean temmon ylläpitäminen vievät palkinnon oikeutetusti moottorikaupunkiin MCMG:lle.
Vuoden promootio:
- Indyjen seuraaminen oli melko vähäistä vuonna 2010, joten ääni on pakko antaa suurelle ja mahtavalle WWE:lle. WWE on mielestäni vetänyt parhaan vuotensa puoleen vuosikymmeneen.
Vuoden feudi:
- WWE vs. Nexus oli vihanpito, joka todellakin tullaan muistamaan vielä pitkään. Se toi mukanaan jännitystä, vihaa ja epätoivoa. Pituudestakaan ei ole valittamista. Paras feudi miesmuistiin.
Vuoden show:
- Ääni tylsästi SummerSlamille ihan sen takia, että sen ansiosta innostuin WWE:stä uudelleen. Se myös tarjosi muutaman kivan mittelön ja mark-outin.
Vuoden ottelu:
- Shawn Michaels vs. Undertaker oli toista vuotta putkeen loistava. Liki viiden tähden mittelö, joka tuntui jotenkin rakentuvan kovan luokan indykohtaamisen kaavalla. Pidin todella paljon ja muistelen hymy huulilla.
Vuoden painija:
- Kurt Angle painoi täydellä vauhdilla menemään alkuvuodesta. Mies on kirjoissani Jerichon ohella kaikkien aikojen paras painija ja viihdyttäjä. Angle on kone.
[/u]
- Buukkauksensa puolesta on aivan pakko antaa ääni Bret vs. Vincelle. Alkuasetelmat muistettavalle ottelulle olivat todella hyvät, mutta siitä äityikin pelkkä Hitmanin kosto. No kosto olisi vielä kuullostanut suhteellisen toimivalta idealta, mutta ajatus pelkästä pitkitetystä tuolilla mätkimisestä ei houkuta vielä tänäkään päivänä.
Monia kilpailukykyisiä näppäryyksiä olisi voinut spotata myös TNA:n puolelta, mutta en nyt jaksa vaivata harmaita aivonystyröitäni liikaa.
Vuoden huonoin feudi:
- Jatketaan Offtopicin kanssa samoilla linjoilla. SES vs. Big Show oli myös minun mielestäni se vuoden paskin vihanpito. Muitettavaa toki löytyi sen puolesta, että Punk tosiaan menetti maskinsa, mutta siihen se jäikin. Hienolle stablelle melko karunlainen päätepysäkki.
Vuoden huonoin segmentti:
- Haa! Taas pääsen dissaamaan WWE:n omaa jättiläistä! Big Shown huumoripelleilyt saivat minut markoutin partaalle viikosta toiseen. Ei, hetkinen. Eivät saaneet. Ne aiheuttivat kerta toisensa jälkeen suurta myötähäpeää ja ärsytystä.
Vuoden huonoin sisääntulomusiikki:
- Santino Marella
Vuoden huonoin gimmick:
- Marellan gimmick ei ole ehkä ihan niin kuraa, että antaisin myös tämän palkinnon hänelle. Voittajaehdokkaita on monta, sillä vihaan muunmuassa Jerseytä yli kaiken. Kaipa palkinto on silti annettava Abyssin Hogan-gimmickille. Big Shown koomikkotaipumusten tavoin tämä gimmick sai aikaan pelkkää ärsytystä ja myötähäpeää.
Vuoden pettymys:
- Olen todella kriittinen buukkausten suhteen, mutta minua v***ttaa todella paljon mielenkiintoisten painijoiden mielenkiinnon hävittäminen tylsällä buukkaamisella. Tällaisia esimerkkejä ovat muunmuassa Daniel Bryan ja Alberto Del Rio. Molemmat vetelevät yhä mukavia tv-otteluja, mutta missä ovat ne Del Rion nerokkaat segmentit ja Bryanin kymmenen tähden ottelut?
Näistä kahdesta Del Rio on kuitenkin se näkyvämpi osapuoli, joten annan ääneni Daniel Bryanin buukkaukselle loppuvuotta kohti.
Vuoden huonontunein painija:
- Minusta on mahtavaa huomata, että pikkuhiljaa muutkin yhtyvät mielipiteeseeni Undertakerista. Taisin jo pari vuotta sitten saada paljon paskaa niskoilleni kun kerroin tuon kankean, vanhan, pölyyntyneen ja tylsän brawlerin todellisista kehäotteista.
BDV-palkinto:
- ... menee myös The Undertakerille
______
Vuoden sisääntulomusiikki:
- Alberto Del Rio loistaa jokaisella saralla. Myös hänen entrancemusiikkinsa oli vuoden paras. Se nostatti joka kerta pirullisen hymyn katsojan kasvoille ja päästi yleisön todistamaan pilke silmäkulmassa maailman parhaimpiin lukeutuvan viihdyttäjän toimintaa ringstagella.
Vuoden lopetusliike:
- Del Rion käsilukko on erilainen ja realistinen finisher, mutta jottei tämä mene pelkästään hänen ylistämisekseen, äänestetään jotain muuta. Starship Pain taitaa olla heti seuraavana vaihtoehtona listallani. Näyttävä ja kayfabessa tehokas loikka, joka pistää kapuloita suuremmankin konkarin rattaisiin.
Vuoden turn:
- Jeff Hardy saa minunkin ääneni. Kunnollisia turneja nähtiin viime vuonna suhteellisen vähän.
Vuoden face:
- Voisin vaihtelun vuoksi äänestää Kofi Kingstonia, sillä vaikka Kofin buukkauksensa on ollut suhteellisen harmaata läpi koko vuoden, saa hän aina yleisöstä reaktiota irti. En tiedä johtuuko se tekastuista feikkipopeista, mutta ääntä todellakin riittää!
Vuoden heel:
- The Miz nappaa pisteet kotiin ilman suurempia vaikeuksia. Herra mahtavuus on ollut hyvin esillä koko vuoden ja huomaa että satsaus on kannattanut. Hahmo on säilyttänyt mielenkiintonsa. Toivoisin saman kaltaista buukkausta myös monelle muulle painijalle, mutta taitaa olla liikaa pyydetty.
Vuoden paluu:
- Monikaan ei ole älynnyt äänestä Daniel Bryania, mutta se minulla itselläni tuli ensimmäisenä mieleen. Kyseinen comeback aiheutti massiivisen mark-out-aallon, eikä sitä seurannut ottelukaan jättänyt kylmäksi.
Vuoden gimmick:
- Tästä ei ole kysymystäkään. Alberto Del Rion gimmick on ollut viikko toiselta kerrassaan ihailtava. Lisää perusteluja voitte lukea Alberton omasta topicista painijat-osiolta. Kaikkien kehujen arvoinen mies!
Vuoden uutinen:
- Kyllä se Hulk Hoganin loikka TNA:n riveihin aiheutti suurta ihmetystä ja uuden ajan odottelun tuntua. Seuraukset näin jälkiviisaina tiedämmekin, mutta kyllä tuo siirto oli aikoinaan todella suuri pommi niin faneille kuin promootiolle itselleenkin, että se ansaitsee tämän palkinnon.
Vuoden spotti:
- TLC:ssä WHC-mestaruusottelussa tapahtunut tikas-pöytä-spotti oli upea, mutta Anglen loikka häkin reunalta kiitää armotta ohitse. Ehkä hiukan ennalta-arvattava, mutta aiheutti toivotun reaktion yleisön, sohvaperunoiden ja warehomojen kesken.
______________
Vuoden aliarvostetuin painija:
- Se läski, jonka ainoa ässä hihassa on köysien ylitse lentäminen. Aivan, aivan - Hernandez!
Vuoden yliarvostetuin painija:
- Ohitetaan tällä kertaa.
Vuoden kehittynein painija:
- Kai se on äänestettävä John Morrisonia. Otteluissa alkaa pikkuhiljaa olla sitä jotakin ja midcardin tuntu karisee tiheään tahtiin Johnin harteilta.
Vuoden läpimurtaja:
- Tekisi mieli antaa Wade Barrettille, mutta Del Rio teki kymmenen kertaa suuremman vaikutuksen heti kättelystä lähtien. Kuva Alberto Del Riosta oli kuin uuden sukupolven Ric Flair, Shawn Michaels ja Chris Jericho. Just brilliant!
Vuoden promottaja:
- Miz taisi saada kaikista eniten aikaa mikin varressa ja ihan syystäkin. Hänessä on suuret määrät luontaista karismaa ja puhujanluonnetta. Promoissa on aina särmää eikä sitä odotettua vetovoimaakaan puutu. Voisin jopa sanoa, että Miz on yksi parhaita puhujia sitten attituden.
Vuoden manageri:
- Managerien rooli on ollut todella pientä tänä vuonna. Muita ennen mieleeni juolahtivat Ric Flair ja Vickie Guerrero, joista suon ääneni jälkimmäiselle. Hän on ollut näkyvämpi osa manageroimansa painijan nousua ja viihdyttävyyttä kuin Flair.
Vuoden selostaja:
- Nykypäivän selostajat ovat lievästi sanottuna kuraa. Kukaan ei tunnu eläytyvän rooliinsa tippaakaan ja suurimmatkaan spotit eivät saa heitä huutamaan kurkku suorana. Ikävöin niin JR:n tunnelmanluontikykyä. Jos on kuitenkin aivan pakko mainita joku, Michael Cole taitaa olla asiansa parhaiten hoitava vässykkä.
Vuoden segmentti:
- Shawn Michaelsin farewell oli todella tunteikas. Seurasin koko puheen mielenkiinnolla lävitse. Koko hetken kruunasi Hunterin ilmestyminen rampin yläpäähän ja miesten maskuliininen hali. Herkkää! :')
Vuoden tv-show:
- SD:n parissa vietin oikein mukavia hetkiä, ROH on HDNetiä seurasin melko rajallisesti, iMPACT tarjosi tykitystä ja antitylsistymistä viikosta toiseen ja RAW jatkoi tasaista voittoputkeaan. RAW:n kuitenkin rankkaisin näistä kaikista parhaaksi tv-showksi sen värikkyyden ja viihdyttävyyden takia. Täällä ne supertähdet hoitavat hommiaan.
Vuoden tv-matsi:
- Ehdottomasti AJ vs. Angle. Intensiivistä ja taidokasta painia alusta loppuun saakka. Tunnelma pysyi myös mahtavasti yllä.
_____________
Vuoden stable:
- Nexus tarjosi eniten jännitettävää ja piti menon RAW:ssa mielenkiintoisena kesästä saakka. Pisteet pojille.
Vuoden tag team:
- WWE:n joukkueille ei voi kuin nauraa. Voittajaa on siis etsittävä jostain muualta. Osirian Portal veteli huippuhyviä matseja koko vuoden ajan, mutta jotenkin tuntuisi pöllöltä äänestää tällaisessa tilanteessa indypainijoita, sillä ääniä heille tuskin satelisi yhtään. Mahtavat atleettiset suoritukset ja nopean temmon ylläpitäminen vievät palkinnon oikeutetusti moottorikaupunkiin MCMG:lle.
Vuoden promootio:
- Indyjen seuraaminen oli melko vähäistä vuonna 2010, joten ääni on pakko antaa suurelle ja mahtavalle WWE:lle. WWE on mielestäni vetänyt parhaan vuotensa puoleen vuosikymmeneen.
Vuoden feudi:
- WWE vs. Nexus oli vihanpito, joka todellakin tullaan muistamaan vielä pitkään. Se toi mukanaan jännitystä, vihaa ja epätoivoa. Pituudestakaan ei ole valittamista. Paras feudi miesmuistiin.
Vuoden show:
- Ääni tylsästi SummerSlamille ihan sen takia, että sen ansiosta innostuin WWE:stä uudelleen. Se myös tarjosi muutaman kivan mittelön ja mark-outin.
Vuoden ottelu:
- Shawn Michaels vs. Undertaker oli toista vuotta putkeen loistava. Liki viiden tähden mittelö, joka tuntui jotenkin rakentuvan kovan luokan indykohtaamisen kaavalla. Pidin todella paljon ja muistelen hymy huulilla.
Vuoden painija:
- Kurt Angle painoi täydellä vauhdilla menemään alkuvuodesta. Mies on kirjoissani Jerichon ohella kaikkien aikojen paras painija ja viihdyttäjä. Angle on kone.
[/u]
Onneksi eksyin eilen tähän topiciin ja vahingossa huomasin, että deadlinea oli muutettu. Mikäköhän siinä on, kun tämä äänestäminen jää aina viime hetkeen. Tällä kertaa tosin on kohtuullinen tekosyy, koska eilen päättyi Observerin awardsien äänestys ja vietin viimeiset päivät katsoen viime vuoden otteluita ja tapahtumia. Tänään taas piti lukaista tätä threadia läpi. Kiireen takia jätän perustelut lyhyemmiksi etenkin niissä kategorioissa, joissa ne ovat itsestäänselvyyksiä tai hyvät perustelut on jo aiemmin kirjoitettu. Hätätapauksessa postaan äänet kaksi minuuttia ennen ajan umpeutumista ja täydennän perusteluita sen jälkeen.
Katsoin painia viime vuonna aiempaa huonommin awardseja ajatellen. WWE:stä katsoin lähinnä ppv:t, usein Raw'ta, alle kymmenen jaksoa NXT:tä ja vielä vähemmän Smackdownia. TNA:sta näin pääasiassa vain ppv:t ja indyistä yksittäisiä otteluita. New Japania katsoin suht ahkerasti etenkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta NOAHia ja muuta puroresua poikkeuksellisen vähän. Eihän tämä ketään kiinnosta, mutta tuossa syy, miksi äänet rajoittuvat lähinnä kahteen promootioon.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahonissa meni kaikki pieleen. Ottelu ei minua kiinnostanut yhtään, mutta hyväksyin tietysti sen paikan Wrestlemaniassa ja odotin sen olevan jollain tavalla hyvä, koska Vincen matsit ainakin ennen HBK-feudia oli taiottu varsin viihdyttäviksi. Toteutus oli toki huono, mutta vieläkin enemmän ihmetyttää koko idea.
2. Vuoden huonoin feudi
Aika vähän joudun huonoista feudeista kärsimään, koska osaan sujuvasti skipata kaiken kuran. Smackdownia katsoin muutenkin vähän, mutta koen nähneeni ja kuulleeni tarpeeksi Kane vs. Edgestä, jotta pystyn tuomitsemaan sen aikana, jolloin SD tarvisisi hyviä syitä ohjelman katsomiseen.
3. Vuoden huonoin segmentti
Kelaamisen lisäksi olen hyvä myös unohtamaan melkein kaikki huonot matsit ja anglet, mutta onneksi Pee Wee Hermanin, Mizin ja Big Show'n sotku mainittiin aiemmin. En kestä enää Big Show'ta painijana, mutta sitäkin pahemmin olen kyllästynyt häneen komediahahmona. Pee Wee oli tietysti hirveä myös.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Pitäisi varmaan äänestää sitä R-Truthin uutta ja jo hylättyä themeä. What's Up toimii niin valtavan hyvin, että uudesta pitäisi yrittää tehdä yhtä tarttuva, mutta tässä epäonnistuttiin täydellisesti. Annan ääneni kuitenkin Wild & Youngille, joka uhkasi pilata yhden painijan sijaan monen tulokkaan uran.
5. Vuoden huonoin gimmick
Abyss olisi varmasti paras valinta, mutta joitakin ppv-matseja lukuunottamatta osasin välttää Abyssin näkemisen kokonaan viime vuonna. Siispä ääni gimmickille, jota jouduin sietämään useammin ilman mahdollisuutta kelata. Tämä siis on LayCool hirveän huonoina ja väärällä tavalla ärsyttävinä Beautiful People -matkijoina. Laylasta voisin pitää, mutta Michelle McCoolia en kestä.
6. Vuoden pettymys
Muutama hyvä ehdokas olisi etenkin kun ottaa huomioon pystin historian ärsyttävänä bookkauspäätöksenä. Kavalin käyttö hämmensi etenkin kun hän teki sen virheen, että oli suosittu ilman lupaa. Äänen antaisin lupaavalta vaikuttaneen NXT-idean nopealle pilaamiselle ja lopulliselle tuhoamiselle, mutta se on helpompi antaa anteeksi, koska Tough Enough on tulossa. Siispä voiton vie Nexus-storylinen bookkaus, jolla tarkoitan suureksi osaksi tätä Cena-kuviota, joten ääneni voi kai laskea samaksi kuin Cenan "potkuista" pettyneiden. Potkutarinan lisäksi kuitenkin harmittaa se, että Barrettia lukuunottamatta kaikki Nexuksessa on tehty näyttämään geekeiltä, jotka ovat vain osa porukkaa ilman mitään omaa persoonaa. Otungan kanssa WWE yrittää, mutta kun hän on kaikista huonoin.
7. Vuoden huonontunein painija
Jeff Hardya pidin Punk-feudin aikaan oikein mainiona, vaikka hän on olemukseltaan ja tyyliltään juuri sellainen, joita inhoan. Ehkä romahtaminen on siis helppoa, jos ei anna kaikkeaan ja saa enää WWE-yleisön tasoista kannatusta.
8. Big Daddy V -palkinto
Tommy Dreamer olisi tässä hyvä ehdokas, mutta gimmick-kategorian tavoin ääni sille, jota on ollut hankalampi vältellä: Big Show. Hän ei haittaisi yhtä paljon, jos olisi jotain Santinoja pieksevä sivuosan hahmo, jonka lyllertämiset voi kelata, mutta häntä tungetaan pilaamaan oikeasti tärkeiden painijoiden ottelut ja toki myös tuhoamaan ne painijat.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Kovimmat ovat mm. Togi Makabella (Tomoyasu Hotein Immigrant Song -cover), Prince Devittillä (You're the Best) ja tietysti Jushin Ligerilla (Ikari no Jushin), mutta ajattelin äänestää jotain uudehkoa, jolla on mahdollisuuksia pärjätä tässä äänestyksessä. Ääni siis McIntyren themelle, joka saa hänet erottumaan normaalia paljon tärkeämpänä silloin kun näyttävät sen intron, mutta ilman sitä on vain aika hyvä biisi.
10. Vuoden lopetusliike
Meinasin jättää äänestämättä, mutta Justin Gabrielin 450 splash on aika kiva uusista. Ei se liikkeenä niin mullistava ole, mutta olen tykännyt siitä, koska se on saatu näyttämään tärkeältä ja se toimii mainiosti Nexuksen tuhotessa vastustajiaan.
11. Vuoden turn
-
12. Vuoden face
Rey Mysteriosta ei voi olla pitämättä. Saa hän kuulemma buuauksiakin, mutta Myrsä on niin hyvis, että buuaajien mielipide tuntuu väärältä mielipiteeltä, eikä niitä tarvitse siksi huomioida.
13. Vuoden heel
Jericho, Miz ja Punk ovat periaatteessa olleet parhaita heelejä, mutta he saavat paljon kannustustakin ja ymmärrän sen. Wade Barrettissa on vähemmän pidettävää, vaikka onkin todella viihdyttävä, joten kai hän on eniten heel.
14. Vuoden paluu
Muut eivät hirveästi innostaneet, joten Daniel Bryanin paluu oli kai paras, koska tapahtui tärkeässä tilanteessa SummerSlamissa ja hänet saatiin näyttämään ottelussa pirun hyvältä.
15. Vuoden gimmick
Ääni CM Punkille, vaikka gimmickin merkitys hänen viihdyttävyydessään onkin aika pieni. Ei vain tule mieleen ketään, kenen hyvyyteen toimiva gimmick vaikuttaisi merkittävästi.
Tosin jännittävin on Cryme Tymen ja Dude Bustersin jämistä koottu etsiväkaksikko Cryme Busters, koska JTG ja Barreta painivat tiiminä ainakin jossain house show'ssa. Tai no raportti ei oikeasti kerro tiimin nimeä tai gimmickejä.
16. Vuoden uutinen
Aika isoja uutisia ja puheenaiheita oli reilusti, mutta mikään ei tuntunut lopulta tai aina edes aluksi merkittävältä. Impactin siirtyminen maanantaille puhutti, mutta näytti jo alusta asti epätoivoiselta. Shawn Michaelsin lopettaminen saattoi olla lopulta se isoin uutinen, mutta siinä vaiheessa ei ollut mitään syytä uskoa, että hän lopettaisi oikeasti. Heymanin mahdollinen meno TNA:han vaikutti lupaavalta, mutta ei johtanut mihinkään. Daniel Bryanin potkut eivät edes olleet merkittävä uutinen, koska alusta asti vaikutti selvältä, että kohun laannuttua hän palaa. Ääni kuitenkin sille, koska epävarmuus potkujen aitoudesta aiheutti niin paljon keskustelua.
17. Vuoden spotti
Tombstone Undertakerin ja Michaelsin WM-matsin lopuksi tuntui muistaakseni sillä hetkeltä mainiolta lopetukselta huikealle matsille. Tuo ääniä saanut Anglen moonsault oli varmaan huikein, mutta aiheutti itselleni enemmänkin irvistystä.
18. Vuoden "mark out moment"
Tämä olisi varmaan ollut Daniel Bryanin paluu, mutta siitä oli vahvat huhut jo muutama päivä ennen SummerSlamia ja WWE spoilasi sen lopullisesti nettisivuillaan show'n aikana. Mizin mestaruusvoitto olisi voinut olla vaihtoehto sekin, mutta katsoin show'n youtubesta ja törmäsin siellä spoileriin. Mitään erityistä tunnekuohua nuo eivät siis aiheuttaneet, joten jätän äänestämättä.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Näitä on liian monta, mutta he ovat sellaisia, joista ei ikinä puhuta, eikä sellaisia, joista puhutaan pahaa.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Alberto Del Rio. Pari postaajaa tällä foorumilla hämäsivät kai aluksi muut luulemaan, että Dos Caras Jr. oli todella hyvä painija. Siitä lähtien hänestä on pidetty hirveästi. On Del Rio ollutkin ihan hyvä, mutta en näe hänessä mitään erityistä etenkin kun JBL viihdytti enemmän vastaavassa roolissa.
21. Vuoden kehittynein painija
Vuosi sitten Miz oli viihdyttävä, mutta en olisi ikinä uskonut, että hänestä voisi saada hyvää ykkösmestaria. Hän on kehittynyt huikeasti kasvaessaan uskottavan main eventerin rooliin ja siinä sivussa oppinut painimaan paremmin. Toinen hyvä ehdokas saattaisi olla Takeshi Morishima, jolle parinkymmenen kilon painonpudotus näytti tehneen ihmeitä.
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett on aika varmasti oikea vastaus tähän. Ekasta promosta alkaen näki, että hänessä on potentiaalia, mutta vuosi oli huikeampi, kuin pystyi odottamaan. Miz ei olisi huono vaihtoehto myöskään. Iso vuosi 2010 oli Prince Devittillekin, mutta hän oli varsin hyvissä asemissa jo sen alkaessa.
23. Vuoden promottaja
Chael Sonnen veti parhaat perinteiset painipromot, mutta jos nyt pelkästään painin puolella pitää pysyä, niin CM Punkille ääni tässäkin. Punk saattaa straight edgenä monesti toistaa itseään viikosta toiseen, mutta se kai on ideakin, eikä hirveästi haittaa.
24. Vuoden manageri
-
25. Vuoden selostaja
Michael Cole oli myös vuoden huonoin selostaja, mutta parhaimmillaan etenkin NXT:ssä hän oli ainut syy katsoa ohjelmaa.
26. Vuoden segmentti
Kun Nexus debytoi pieksemällä Cenan, tuntui se heti tärkeimmältä anglelta pitkään aikaan. Toki heti pelotti, että josko se kustaisiin jo toisella viikolla, mutta itsessään tuo oli täydellinen. Toki Michaelsin jäähyväisjuttu oli mainio myös, mutta en pitänyt hänen lopullista lopettamista todennäköisenä.
27. Vuoden tv-show
-
28. Vuoden tv-matsi
Vähän heikosti muistan alkuvuoden otteluita, mutta Jericho vs. Daniel Bryan oli sellainen, joita NXT:ssä olisi tarvittu enemmän. Tietysti muut rookiet eivät olisi vastaavaan pystyneet, mutta tarkoitan nyt sitä, että yritettiin saada tulokkaasta hyvä matsi irti, jotta yleisö saattaisi kiinnostua hänestä.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus oli todella suuressa roolissa ja vaikka bookkaus välillä haittasi, painijat itse hoitivat hommansa pääasiassa mainiosti kokemukseen ja taitoihin nähden.
30. Vuoden tag team
WWE:ssä ei kunnon tiimejä juuri ollut, mutta muualla hyvinkin reilusti. Viime vuonna viihdytti erityisesti ilman mitään järjestystä mm. Apollo 55, Kings of Wrestling, No Limit, Golden Lovers, MCMG, Beer Money ja Jado & Gedo, mutta ykkönen oli NJPW:ssä Giant Bernardin ja Karl Andersonin Bad Intentions, joka oli hallitsi tag-mestaruuksia kesäkuusta vuoden loppuun. Bernard tekisi tiimistä hyvän oli parina kuka tahansa, mutta auttaa kovasti, kun Andersonista on kehittynyt pirun hyvä midcard-painija. Hänestä ei varmaan ole ikinä korkeammalle cardissa, eikä USA:n suunnalla taida olla kiinnostusta häntä kohtaan, joten eiköhän tämä pari nähdä yhdessä vielä pitkään.
31. Vuoden promootio
New Japan Pro Wrestling oli selkeästi paras. Huikean hyvät ottelut ovat harvemmassa kuin vaikka NOAHissa vielä muutama vuosi sitten, mutta pidän New Japania kokonaisuutena tasokkaampana kuin mitään muuta promootiota vuosiin. Heillä on reilut kymmenen omaa painijaa, jotka lasken erittäin hyviksi yksilöinä ja heidän päälle vielä melkein yhtä monta sellaista, jotka pystyvät loistaviin tag-matseihin jonkun hyvän parina. Heidänkin lisäksi pitää laskea lukemattomat freelancerit ja muiden promootioiden painijat, jotka tulevat hyvin monesta promootiosta (NOAH, DDT, CMLL, TNA, SMASH, ZERO1...) ja joita NJPW käyttää kiitettävän paljon.
Tärkeintä on kuitenkin se, että New Japaniin ei tarvitse ikinä turhautua kuten WWE:hen. Lähes koskaan ei tunnu, että joku midcardissa ei saa mahdollisuutta tai että liian suosituksi tullut painija pitää väkisin tuhota. Kukaan turha painija ei pilaa main eventejä, vaikka en totta puhuen Satoshi Kojiman pushista hirveästi pitänytkään.
32. Vuoden feudi
En viitti laskea feudeja, jotka ovat enemmän ottelusarjoja, joten ääni Rey Mysterio vs. CM Punkille. Äänestin Reytä vuoden faceksi ja Punkia parhaaksi mikissä, ja kun kumpikin on pätevä painija, homma toimii väkisinkin.
33. Vuoden show
New Japanin Destruction 2010 11.10. oli kokonaisuutena hirveän hyvä. Ne pari heikompaa matsia alussa olivat lyhyitä ja niistä toisen (TAJIRI vs. Yano) pelasti mainio lopetus. Viimeiset neljä matsia olivat oikein hyviä, mutta suurimman huomion vei niitä ennen Jr. Tag -mestaruusmatsi, joka oli joidenkin mielestä jopa vuoden paras ottelu.
34. Vuoden ottelu
Shawn Michaels vs. Undertaker oli ehkä se suurin, joka muistetaan aina, mutta painiltaan vähintään samalle tasolle ylsi Apollo 55 (Prince Devitt & Ryusuke Taguchi) vs. Golden Lovers (Kota Ibushi & Kenny Omega) äsken mainitusta NJPW-show'sta, ja mieluummin äänestä sitä. Tämä ei ollut sellainen suuri spektaakkeli tai edes main event kuten tuo HBK vs. UT, mutta hirveän viihdyttävä ottelu, joka on kiva katsoa uudestaankin. Tämä löytyy videoalueelta, jos joku haluaa katsoa.
35. Vuoden naispainija
Huumoriääni Jessica Lovelle, koska hän oli oikein viihdyttävä, eikä kukaan naispainija painitaitojensa vuoksi vakuuttanut. Ei sillä, että olisin katsonutkaan promootoita, joista hyviä painijoita löytyisi.
36. Vuoden painija
Prince Devitt New Japanista oli paras jo lukemattomien hyvien otteluiden takia, mutta menestys vahvistaa hänen asemaansa ykkösenä entisestään. Hän oli loistava yksilöpainijana jr. heavyweightejä vastaan, Taguchin parina Apollo 55 -tiimissä ja jopa heavyweightejä vastaan G1 Climax -turnauksessa. Tuohon heavyweightien isoon turnaukseen kutsu tuli vasta viime hetkillä Naomichi Marufujin loukkaannuttua, mutta Devitt ansaitsi paikkansa olemalla ehkä koko turnauksen paras painija.
Devitt menestyi huikean hyvin voittaen vuosittaisen Best of the Super Juniors -turnauksen sekä pitäen IWGP Junior Tag Team ja IWGP Junior Heavyweight -mestaruuksia kumpaakin yhteensä noin puolen vuoden ajan jälkimmäisen mestaruuskauden jatkuessa vieläkin. G1 Climaxissa hän voitti seitsemästä matsistaan neljä jääden pisteen päähän lohkon voitosta, mikä on juniorille hyvin, etenkin kun yksi voitoista tuli promootion ykköstähdestä. Muista kuin bookatuista voitoista tärkeänä ansiona voi pitää Tokyo Sportsin MOTY-palkintoa ja yleensäkin suosion nousua sellaiseksi, että yleisö kannustaa häntä kovasti ja promootio tuntuu tosissaan olevan hänen takanaan. Plussaa vielä siitä, että hän on menestyvä eurooppalainen Japanissa aikana, jolloin todella harva ulkomaalainen pääsee painimaan Japanissa vakituisesti.
Jos jotain pitää moittia, niin hän voisi vähän rajoittaa isoja liikkeitään, jotka lyhentävät uraa ja eivät ole minun makuuni niin tarpeellisia. Mahdollinen kasvu heavyweightiksi joskus tulevaisuudessa auttanee tähän ongelmaan.
Jos Devitt ei ole tuttu, niin kannattaa katsoa vaikka tämä aika mainiosti totetutettu, vaikkakin sisällöltään vähän rajallinen musiikkivideo hänestä: http://www.youtube.com/watch?v=VCknEM6QpDU
Katsoin painia viime vuonna aiempaa huonommin awardseja ajatellen. WWE:stä katsoin lähinnä ppv:t, usein Raw'ta, alle kymmenen jaksoa NXT:tä ja vielä vähemmän Smackdownia. TNA:sta näin pääasiassa vain ppv:t ja indyistä yksittäisiä otteluita. New Japania katsoin suht ahkerasti etenkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta NOAHia ja muuta puroresua poikkeuksellisen vähän. Eihän tämä ketään kiinnosta, mutta tuossa syy, miksi äänet rajoittuvat lähinnä kahteen promootioon.
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahonissa meni kaikki pieleen. Ottelu ei minua kiinnostanut yhtään, mutta hyväksyin tietysti sen paikan Wrestlemaniassa ja odotin sen olevan jollain tavalla hyvä, koska Vincen matsit ainakin ennen HBK-feudia oli taiottu varsin viihdyttäviksi. Toteutus oli toki huono, mutta vieläkin enemmän ihmetyttää koko idea.
2. Vuoden huonoin feudi
Aika vähän joudun huonoista feudeista kärsimään, koska osaan sujuvasti skipata kaiken kuran. Smackdownia katsoin muutenkin vähän, mutta koen nähneeni ja kuulleeni tarpeeksi Kane vs. Edgestä, jotta pystyn tuomitsemaan sen aikana, jolloin SD tarvisisi hyviä syitä ohjelman katsomiseen.
3. Vuoden huonoin segmentti
Kelaamisen lisäksi olen hyvä myös unohtamaan melkein kaikki huonot matsit ja anglet, mutta onneksi Pee Wee Hermanin, Mizin ja Big Show'n sotku mainittiin aiemmin. En kestä enää Big Show'ta painijana, mutta sitäkin pahemmin olen kyllästynyt häneen komediahahmona. Pee Wee oli tietysti hirveä myös.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Pitäisi varmaan äänestää sitä R-Truthin uutta ja jo hylättyä themeä. What's Up toimii niin valtavan hyvin, että uudesta pitäisi yrittää tehdä yhtä tarttuva, mutta tässä epäonnistuttiin täydellisesti. Annan ääneni kuitenkin Wild & Youngille, joka uhkasi pilata yhden painijan sijaan monen tulokkaan uran.
5. Vuoden huonoin gimmick
Abyss olisi varmasti paras valinta, mutta joitakin ppv-matseja lukuunottamatta osasin välttää Abyssin näkemisen kokonaan viime vuonna. Siispä ääni gimmickille, jota jouduin sietämään useammin ilman mahdollisuutta kelata. Tämä siis on LayCool hirveän huonoina ja väärällä tavalla ärsyttävinä Beautiful People -matkijoina. Laylasta voisin pitää, mutta Michelle McCoolia en kestä.
6. Vuoden pettymys
Muutama hyvä ehdokas olisi etenkin kun ottaa huomioon pystin historian ärsyttävänä bookkauspäätöksenä. Kavalin käyttö hämmensi etenkin kun hän teki sen virheen, että oli suosittu ilman lupaa. Äänen antaisin lupaavalta vaikuttaneen NXT-idean nopealle pilaamiselle ja lopulliselle tuhoamiselle, mutta se on helpompi antaa anteeksi, koska Tough Enough on tulossa. Siispä voiton vie Nexus-storylinen bookkaus, jolla tarkoitan suureksi osaksi tätä Cena-kuviota, joten ääneni voi kai laskea samaksi kuin Cenan "potkuista" pettyneiden. Potkutarinan lisäksi kuitenkin harmittaa se, että Barrettia lukuunottamatta kaikki Nexuksessa on tehty näyttämään geekeiltä, jotka ovat vain osa porukkaa ilman mitään omaa persoonaa. Otungan kanssa WWE yrittää, mutta kun hän on kaikista huonoin.
7. Vuoden huonontunein painija
Jeff Hardya pidin Punk-feudin aikaan oikein mainiona, vaikka hän on olemukseltaan ja tyyliltään juuri sellainen, joita inhoan. Ehkä romahtaminen on siis helppoa, jos ei anna kaikkeaan ja saa enää WWE-yleisön tasoista kannatusta.
8. Big Daddy V -palkinto
Tommy Dreamer olisi tässä hyvä ehdokas, mutta gimmick-kategorian tavoin ääni sille, jota on ollut hankalampi vältellä: Big Show. Hän ei haittaisi yhtä paljon, jos olisi jotain Santinoja pieksevä sivuosan hahmo, jonka lyllertämiset voi kelata, mutta häntä tungetaan pilaamaan oikeasti tärkeiden painijoiden ottelut ja toki myös tuhoamaan ne painijat.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Kovimmat ovat mm. Togi Makabella (Tomoyasu Hotein Immigrant Song -cover), Prince Devittillä (You're the Best) ja tietysti Jushin Ligerilla (Ikari no Jushin), mutta ajattelin äänestää jotain uudehkoa, jolla on mahdollisuuksia pärjätä tässä äänestyksessä. Ääni siis McIntyren themelle, joka saa hänet erottumaan normaalia paljon tärkeämpänä silloin kun näyttävät sen intron, mutta ilman sitä on vain aika hyvä biisi.
10. Vuoden lopetusliike
Meinasin jättää äänestämättä, mutta Justin Gabrielin 450 splash on aika kiva uusista. Ei se liikkeenä niin mullistava ole, mutta olen tykännyt siitä, koska se on saatu näyttämään tärkeältä ja se toimii mainiosti Nexuksen tuhotessa vastustajiaan.
11. Vuoden turn
-
12. Vuoden face
Rey Mysteriosta ei voi olla pitämättä. Saa hän kuulemma buuauksiakin, mutta Myrsä on niin hyvis, että buuaajien mielipide tuntuu väärältä mielipiteeltä, eikä niitä tarvitse siksi huomioida.
13. Vuoden heel
Jericho, Miz ja Punk ovat periaatteessa olleet parhaita heelejä, mutta he saavat paljon kannustustakin ja ymmärrän sen. Wade Barrettissa on vähemmän pidettävää, vaikka onkin todella viihdyttävä, joten kai hän on eniten heel.
14. Vuoden paluu
Muut eivät hirveästi innostaneet, joten Daniel Bryanin paluu oli kai paras, koska tapahtui tärkeässä tilanteessa SummerSlamissa ja hänet saatiin näyttämään ottelussa pirun hyvältä.
15. Vuoden gimmick
Ääni CM Punkille, vaikka gimmickin merkitys hänen viihdyttävyydessään onkin aika pieni. Ei vain tule mieleen ketään, kenen hyvyyteen toimiva gimmick vaikuttaisi merkittävästi.
Tosin jännittävin on Cryme Tymen ja Dude Bustersin jämistä koottu etsiväkaksikko Cryme Busters, koska JTG ja Barreta painivat tiiminä ainakin jossain house show'ssa. Tai no raportti ei oikeasti kerro tiimin nimeä tai gimmickejä.
16. Vuoden uutinen
Aika isoja uutisia ja puheenaiheita oli reilusti, mutta mikään ei tuntunut lopulta tai aina edes aluksi merkittävältä. Impactin siirtyminen maanantaille puhutti, mutta näytti jo alusta asti epätoivoiselta. Shawn Michaelsin lopettaminen saattoi olla lopulta se isoin uutinen, mutta siinä vaiheessa ei ollut mitään syytä uskoa, että hän lopettaisi oikeasti. Heymanin mahdollinen meno TNA:han vaikutti lupaavalta, mutta ei johtanut mihinkään. Daniel Bryanin potkut eivät edes olleet merkittävä uutinen, koska alusta asti vaikutti selvältä, että kohun laannuttua hän palaa. Ääni kuitenkin sille, koska epävarmuus potkujen aitoudesta aiheutti niin paljon keskustelua.
17. Vuoden spotti
Tombstone Undertakerin ja Michaelsin WM-matsin lopuksi tuntui muistaakseni sillä hetkeltä mainiolta lopetukselta huikealle matsille. Tuo ääniä saanut Anglen moonsault oli varmaan huikein, mutta aiheutti itselleni enemmänkin irvistystä.
18. Vuoden "mark out moment"
Tämä olisi varmaan ollut Daniel Bryanin paluu, mutta siitä oli vahvat huhut jo muutama päivä ennen SummerSlamia ja WWE spoilasi sen lopullisesti nettisivuillaan show'n aikana. Mizin mestaruusvoitto olisi voinut olla vaihtoehto sekin, mutta katsoin show'n youtubesta ja törmäsin siellä spoileriin. Mitään erityistä tunnekuohua nuo eivät siis aiheuttaneet, joten jätän äänestämättä.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Näitä on liian monta, mutta he ovat sellaisia, joista ei ikinä puhuta, eikä sellaisia, joista puhutaan pahaa.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Alberto Del Rio. Pari postaajaa tällä foorumilla hämäsivät kai aluksi muut luulemaan, että Dos Caras Jr. oli todella hyvä painija. Siitä lähtien hänestä on pidetty hirveästi. On Del Rio ollutkin ihan hyvä, mutta en näe hänessä mitään erityistä etenkin kun JBL viihdytti enemmän vastaavassa roolissa.
21. Vuoden kehittynein painija
Vuosi sitten Miz oli viihdyttävä, mutta en olisi ikinä uskonut, että hänestä voisi saada hyvää ykkösmestaria. Hän on kehittynyt huikeasti kasvaessaan uskottavan main eventerin rooliin ja siinä sivussa oppinut painimaan paremmin. Toinen hyvä ehdokas saattaisi olla Takeshi Morishima, jolle parinkymmenen kilon painonpudotus näytti tehneen ihmeitä.
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett on aika varmasti oikea vastaus tähän. Ekasta promosta alkaen näki, että hänessä on potentiaalia, mutta vuosi oli huikeampi, kuin pystyi odottamaan. Miz ei olisi huono vaihtoehto myöskään. Iso vuosi 2010 oli Prince Devittillekin, mutta hän oli varsin hyvissä asemissa jo sen alkaessa.
23. Vuoden promottaja
Chael Sonnen veti parhaat perinteiset painipromot, mutta jos nyt pelkästään painin puolella pitää pysyä, niin CM Punkille ääni tässäkin. Punk saattaa straight edgenä monesti toistaa itseään viikosta toiseen, mutta se kai on ideakin, eikä hirveästi haittaa.
24. Vuoden manageri
-
25. Vuoden selostaja
Michael Cole oli myös vuoden huonoin selostaja, mutta parhaimmillaan etenkin NXT:ssä hän oli ainut syy katsoa ohjelmaa.
26. Vuoden segmentti
Kun Nexus debytoi pieksemällä Cenan, tuntui se heti tärkeimmältä anglelta pitkään aikaan. Toki heti pelotti, että josko se kustaisiin jo toisella viikolla, mutta itsessään tuo oli täydellinen. Toki Michaelsin jäähyväisjuttu oli mainio myös, mutta en pitänyt hänen lopullista lopettamista todennäköisenä.
27. Vuoden tv-show
-
28. Vuoden tv-matsi
Vähän heikosti muistan alkuvuoden otteluita, mutta Jericho vs. Daniel Bryan oli sellainen, joita NXT:ssä olisi tarvittu enemmän. Tietysti muut rookiet eivät olisi vastaavaan pystyneet, mutta tarkoitan nyt sitä, että yritettiin saada tulokkaasta hyvä matsi irti, jotta yleisö saattaisi kiinnostua hänestä.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus oli todella suuressa roolissa ja vaikka bookkaus välillä haittasi, painijat itse hoitivat hommansa pääasiassa mainiosti kokemukseen ja taitoihin nähden.
30. Vuoden tag team
WWE:ssä ei kunnon tiimejä juuri ollut, mutta muualla hyvinkin reilusti. Viime vuonna viihdytti erityisesti ilman mitään järjestystä mm. Apollo 55, Kings of Wrestling, No Limit, Golden Lovers, MCMG, Beer Money ja Jado & Gedo, mutta ykkönen oli NJPW:ssä Giant Bernardin ja Karl Andersonin Bad Intentions, joka oli hallitsi tag-mestaruuksia kesäkuusta vuoden loppuun. Bernard tekisi tiimistä hyvän oli parina kuka tahansa, mutta auttaa kovasti, kun Andersonista on kehittynyt pirun hyvä midcard-painija. Hänestä ei varmaan ole ikinä korkeammalle cardissa, eikä USA:n suunnalla taida olla kiinnostusta häntä kohtaan, joten eiköhän tämä pari nähdä yhdessä vielä pitkään.
31. Vuoden promootio
New Japan Pro Wrestling oli selkeästi paras. Huikean hyvät ottelut ovat harvemmassa kuin vaikka NOAHissa vielä muutama vuosi sitten, mutta pidän New Japania kokonaisuutena tasokkaampana kuin mitään muuta promootiota vuosiin. Heillä on reilut kymmenen omaa painijaa, jotka lasken erittäin hyviksi yksilöinä ja heidän päälle vielä melkein yhtä monta sellaista, jotka pystyvät loistaviin tag-matseihin jonkun hyvän parina. Heidänkin lisäksi pitää laskea lukemattomat freelancerit ja muiden promootioiden painijat, jotka tulevat hyvin monesta promootiosta (NOAH, DDT, CMLL, TNA, SMASH, ZERO1...) ja joita NJPW käyttää kiitettävän paljon.
Tärkeintä on kuitenkin se, että New Japaniin ei tarvitse ikinä turhautua kuten WWE:hen. Lähes koskaan ei tunnu, että joku midcardissa ei saa mahdollisuutta tai että liian suosituksi tullut painija pitää väkisin tuhota. Kukaan turha painija ei pilaa main eventejä, vaikka en totta puhuen Satoshi Kojiman pushista hirveästi pitänytkään.
32. Vuoden feudi
En viitti laskea feudeja, jotka ovat enemmän ottelusarjoja, joten ääni Rey Mysterio vs. CM Punkille. Äänestin Reytä vuoden faceksi ja Punkia parhaaksi mikissä, ja kun kumpikin on pätevä painija, homma toimii väkisinkin.
33. Vuoden show
New Japanin Destruction 2010 11.10. oli kokonaisuutena hirveän hyvä. Ne pari heikompaa matsia alussa olivat lyhyitä ja niistä toisen (TAJIRI vs. Yano) pelasti mainio lopetus. Viimeiset neljä matsia olivat oikein hyviä, mutta suurimman huomion vei niitä ennen Jr. Tag -mestaruusmatsi, joka oli joidenkin mielestä jopa vuoden paras ottelu.
34. Vuoden ottelu
Shawn Michaels vs. Undertaker oli ehkä se suurin, joka muistetaan aina, mutta painiltaan vähintään samalle tasolle ylsi Apollo 55 (Prince Devitt & Ryusuke Taguchi) vs. Golden Lovers (Kota Ibushi & Kenny Omega) äsken mainitusta NJPW-show'sta, ja mieluummin äänestä sitä. Tämä ei ollut sellainen suuri spektaakkeli tai edes main event kuten tuo HBK vs. UT, mutta hirveän viihdyttävä ottelu, joka on kiva katsoa uudestaankin. Tämä löytyy videoalueelta, jos joku haluaa katsoa.
35. Vuoden naispainija
Huumoriääni Jessica Lovelle, koska hän oli oikein viihdyttävä, eikä kukaan naispainija painitaitojensa vuoksi vakuuttanut. Ei sillä, että olisin katsonutkaan promootoita, joista hyviä painijoita löytyisi.
36. Vuoden painija
Prince Devitt New Japanista oli paras jo lukemattomien hyvien otteluiden takia, mutta menestys vahvistaa hänen asemaansa ykkösenä entisestään. Hän oli loistava yksilöpainijana jr. heavyweightejä vastaan, Taguchin parina Apollo 55 -tiimissä ja jopa heavyweightejä vastaan G1 Climax -turnauksessa. Tuohon heavyweightien isoon turnaukseen kutsu tuli vasta viime hetkillä Naomichi Marufujin loukkaannuttua, mutta Devitt ansaitsi paikkansa olemalla ehkä koko turnauksen paras painija.
Devitt menestyi huikean hyvin voittaen vuosittaisen Best of the Super Juniors -turnauksen sekä pitäen IWGP Junior Tag Team ja IWGP Junior Heavyweight -mestaruuksia kumpaakin yhteensä noin puolen vuoden ajan jälkimmäisen mestaruuskauden jatkuessa vieläkin. G1 Climaxissa hän voitti seitsemästä matsistaan neljä jääden pisteen päähän lohkon voitosta, mikä on juniorille hyvin, etenkin kun yksi voitoista tuli promootion ykköstähdestä. Muista kuin bookatuista voitoista tärkeänä ansiona voi pitää Tokyo Sportsin MOTY-palkintoa ja yleensäkin suosion nousua sellaiseksi, että yleisö kannustaa häntä kovasti ja promootio tuntuu tosissaan olevan hänen takanaan. Plussaa vielä siitä, että hän on menestyvä eurooppalainen Japanissa aikana, jolloin todella harva ulkomaalainen pääsee painimaan Japanissa vakituisesti.
Jos jotain pitää moittia, niin hän voisi vähän rajoittaa isoja liikkeitään, jotka lyhentävät uraa ja eivät ole minun makuuni niin tarpeellisia. Mahdollinen kasvu heavyweightiksi joskus tulevaisuudessa auttanee tähän ongelmaan.
Jos Devitt ei ole tuttu, niin kannattaa katsoa vaikka tämä aika mainiosti totetutettu, vaikkakin sisällöltään vähän rajallinen musiikkivideo hänestä: http://www.youtube.com/watch?v=VCknEM6QpDU
Rukoilen kovasti, että ääneni pääsee mukaan [-o<
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahon WrestleManiasta oli aika laiskaa touhua, varsinkin kun odottettiin todella brutaalia menoa (vrt. McMahon vs. HBK WM22)
2. Vuoden huonoin feudi
SES vs. Big Show. Jättiläinen pistettiin tuhoamaan erinomainen stable, ja mitä hän sillä edes saavutti?
3. Vuoden huonoin segmentti
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Abyssin American jotain tunnari, kumminkin se mitä käytti omistaessaan Hoganin sormuksen.
5. Vuoden huonoin gimmick
Abyssin facegimmick alkuvuodesta, sormus jne.
6. Vuoden pettymys
John Cenan potkujen jälkeinen käyttäytyminen. Olisin oikeasti toivonut sitä suurta paluuta pitkän ajan jälkeen. Riehuminen Nexuksen matseissa toi toki muutamia kivoja hetkiä, mutta petyin silti hommaan.
7. Vuoden huonontunein painija
8. Big Daddy V -palkinto
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Alberto Del Rion musiikki sopii täydellisesti hänen hahmoonsa. Nostaa hieman tunnelmaa.
10. Vuoden lopetusliike
Alberto Del Rion Cross Armbreaker. Vaikka liike näyttää välillä löysältä, on se tiukasti lukittuna todella hienon näköinen.
11. Vuoden turn
Jeff Hardy. Vaikka hänen heel-hahmoaan kritisoitiinkin, oli se silti paikoin mukavaa katseltavaa.
12. Vuoden face
13. Vuoden heel
The Miz on saanut yleisöstä revittyä heattia ansiokkaasti, vaikka onkin kalastellut sitä myös halvasti (kaupungin urheilujengin haukkuminen)
14. Vuoden paluu
Daniel Bryan SummerSlamissa oli todellinen yllätys. Kuten joku aiemminkin mainitsi, vain Final Countdown jäi puuttumaan.
15. Vuoden gimmick
Alberto Del Rio. Promovideoiden pyöriessä en vielä jaksanut kiinnostua kaverista, mutta heti ensimmäiset minuutit livenä SmackDownissa saivat minut fanittamaan häntä. Mikä röyhkimys!
16. Vuoden uutinen
17. Vuoden spotti
18. Vuoden "mark out moment"
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
20. Vuoden yliarvostetuin painija
21. Vuoden kehittynein painija
22. Vuoden läpimurtaja
Alberto Del Rio vaikutti heti debyytistä lähtien.
23. Vuoden promottaja
Miz on mikrofonissa suorastaan liekeissä!
24. Vuoden manageri
25. Vuoden selostaja
26. Vuoden segmentti
27. Vuoden tv-show
28. Vuoden tv-matsi
Kurt Angle vs. AJ Styles, oliko se vuoden ensimmäisessä Impactissa? Kaverit loksauttivat leukani auki, en odottanut näkeväni niin loistavaa ja jännittävää painiottelua viikottaisessa.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus. Muutti todellakin koko RAW'n rakenteen ja toi arvaamattomuutta sekä jännitystä.
30. Vuoden tag team
31. Vuoden promootio
32. Vuoden feudi
Kuten Coca lausui, Nexus vs. WWE.
33. Vuoden show
34. Vuoden ottelu
35. Vuoden naispainija
36. Vuoden painija
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahon WrestleManiasta oli aika laiskaa touhua, varsinkin kun odottettiin todella brutaalia menoa (vrt. McMahon vs. HBK WM22)
2. Vuoden huonoin feudi
SES vs. Big Show. Jättiläinen pistettiin tuhoamaan erinomainen stable, ja mitä hän sillä edes saavutti?
3. Vuoden huonoin segmentti
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
Abyssin American jotain tunnari, kumminkin se mitä käytti omistaessaan Hoganin sormuksen.
5. Vuoden huonoin gimmick
Abyssin facegimmick alkuvuodesta, sormus jne.
6. Vuoden pettymys
John Cenan potkujen jälkeinen käyttäytyminen. Olisin oikeasti toivonut sitä suurta paluuta pitkän ajan jälkeen. Riehuminen Nexuksen matseissa toi toki muutamia kivoja hetkiä, mutta petyin silti hommaan.
7. Vuoden huonontunein painija
8. Big Daddy V -palkinto
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Alberto Del Rion musiikki sopii täydellisesti hänen hahmoonsa. Nostaa hieman tunnelmaa.
10. Vuoden lopetusliike
Alberto Del Rion Cross Armbreaker. Vaikka liike näyttää välillä löysältä, on se tiukasti lukittuna todella hienon näköinen.
11. Vuoden turn
Jeff Hardy. Vaikka hänen heel-hahmoaan kritisoitiinkin, oli se silti paikoin mukavaa katseltavaa.
12. Vuoden face
13. Vuoden heel
The Miz on saanut yleisöstä revittyä heattia ansiokkaasti, vaikka onkin kalastellut sitä myös halvasti (kaupungin urheilujengin haukkuminen)
14. Vuoden paluu
Daniel Bryan SummerSlamissa oli todellinen yllätys. Kuten joku aiemminkin mainitsi, vain Final Countdown jäi puuttumaan.
15. Vuoden gimmick
Alberto Del Rio. Promovideoiden pyöriessä en vielä jaksanut kiinnostua kaverista, mutta heti ensimmäiset minuutit livenä SmackDownissa saivat minut fanittamaan häntä. Mikä röyhkimys!
16. Vuoden uutinen
17. Vuoden spotti
18. Vuoden "mark out moment"
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
20. Vuoden yliarvostetuin painija
21. Vuoden kehittynein painija
22. Vuoden läpimurtaja
Alberto Del Rio vaikutti heti debyytistä lähtien.
23. Vuoden promottaja
Miz on mikrofonissa suorastaan liekeissä!
24. Vuoden manageri
25. Vuoden selostaja
26. Vuoden segmentti
27. Vuoden tv-show
28. Vuoden tv-matsi
Kurt Angle vs. AJ Styles, oliko se vuoden ensimmäisessä Impactissa? Kaverit loksauttivat leukani auki, en odottanut näkeväni niin loistavaa ja jännittävää painiottelua viikottaisessa.
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus. Muutti todellakin koko RAW'n rakenteen ja toi arvaamattomuutta sekä jännitystä.
30. Vuoden tag team
31. Vuoden promootio
32. Vuoden feudi
Kuten Coca lausui, Nexus vs. WWE.
33. Vuoden show
34. Vuoden ottelu
35. Vuoden naispainija
36. Vuoden painija
Ihmine kirjoitti:
Niin, ja Twist of Haten keksi Goblet jo vuonna 2009 (WM25) ;)
Tosi kuin vesi :)
Nyt on sellainen tilanne, että kolmessa äänestyksessä ollaan tasapelitilanteessa. Suodaanko mattimyöhäisille (Darien Fawks, Show_Stopper jne.) tämän illan mittainen lisäaika, vai ratkaistaanko tasapeliparit ja -trio niin, että luon jokaiselle kolmesta äänestyksestä oman pollin? Pollien äänestysaika voisi kestää tämän illan loppuun saakka, minkä jälkeen voittajat olisivat selvillä ja topikit voisi hävittää bittiavaruuden syvyyksiin. Kolmas vaihtoehto on tietenkin se, että annetaan voittajien olla niin kuin ne nyt ovat, mutta ainakin minun mielestäni olisi kivempaa saada jokaiselle pystille kiistaton viejä.
Vad säger du?
Vad säger du?
Jag säger att tee pollit.
Miksei voi olla jaettu voitto?
BustUout kirjoitti:
Miksei voi olla jaettu voitto?
Kuten enska sanoi, kivuusarvon takia. Näyttäähän se paremmalta kun on selkeät voittajat.
BustUout kirjoitti:
Miksei voi olla jaettu voitto?
Tasapelit on ihan hanurista. Pollit peliin sanon minä!
Nyt vain käy niin, ettei kukaan perustele, miksi vaihtoehto A on vaihtoehtoa B parempi :|
Jers1 kirjoitti:
Nyt vain käy niin, ettei kukaan perustele, miksi vaihtoehto A on vaihtoehtoa B parempi :|
Eiköhän nuo kuitenkin ihan oikeutetusti ole siellä äänestyksessä, tuskin niihin enää perusteluja tarvitaan.
Äänestetäänpäs viimein, perskeles!!
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahonissa
Tämä oli kyllä karmea ottelu. Tuli ihan paha mieli. Kuka Brettiä rakastava tästä muka nautti? Buu!!
2. Vuoden huonoin feudi
Kane vs. Edge
Oli viime vuonna varmaan paljonkin huonoja feudeja, mutta tämä loppuvuoden läjä kakkia kyllä vei aika lailla voiton. Kane vakuutti minut promoillaan, mutta kehässä mies ei enää(kään) ihmeisiin pysty. Oli kyllä tylsä ja mukahauska feudi, ei siitä mihihnkään pääse.
3. Vuoden huonoin segmentti
Paul Bearerin "kuolema"
En oikein meinannut tähän mitään keksiä, mutta Enskan avauspostaus muistutti uudemman kerran siitä, miten hirveitä nuo Paul Bearer segmentit oikein olivatkaan. Ääh.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
R-Truth
Onko pakko määritellä, kumpaa niistä tarkoitan? Molemmat ovat nimittäin ihan kamalaa shaibaa. Koko whatsup-huutelu yököttää jo. Cheap-poppailu ja moinen hetkuminen eivät sovi Truthille, joka voisi lookkinsa, promotaitojensa ja kehäosaamisensakin perusteella olla paljon uskottavampikin kaveri.
5. Vuoden huonoin gimmick
Knucklehead-Show
WWE:ssä ollaan aika lailla päästy eroon typeristä gimmickeistä, mutta kun vertaa kidnappaaja-Edgeä muutaman vuoden takaisen psyko-Edgeen, niin voitaneen suoralta kädeltä sanoa, että tuo kidnappausjuttu oli totaalista kräppiä. Voiko tuota nyt ihan gimmickiksi sanoa toisaalta... Hemmetti. Sanotaan kuitenkin vaikka Big Show, jonka Knucklehead-touhuilut ovat jo alkaneet ärsyttää.
6. Vuoden pettymys
Nexus-storylinen bookkaus
Tämän otan suoraan lainaamastani Gonerin postauksesta. Kyllä se Cenan bookkaus tässä muuten erinomaisessa kuviossa oli aika hirveää. Samoin Daniel Bryanin potkut laskisin samaan syssyyn. Toisaalta ehkä parempi, että Bryan on face, sillä siinä roolissaan hän viihdyttää minua valtavasti.
7. Vuoden huonontunein painija
Edge
Jospa nyt uskaltaisin kirjoittaa tähän yhden all-time-suosikkipainijani nimen. Edge on kyllä suhteellisen viihdyttävä vieläkin, mutta kyllähän miehen huippupäivät alkavat ohi olla. PG-era ei ole tehnyt hyvää entiselle liveseksimiehelle. Noh, jospa hän nyt Kanen jälkeen saisi edes jonkin oikeasti mielenkiintoisen heel-painijan. Toivo elää yhä.
8. Big Daddy V -palkinto
The Great Khali
Eikös se Khalikin WWE:ssä vielä alkuvuodesta heilunut? Joo, Beth Phoenixhan eliminoi hänet Royal Rumblesta. Khali on huonoin painija joka vuosi kun hän painii.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Miz
Tästä on itse asiassa aika paljonkin kilpailua. Del Rion ja Cody Rhodesin musiikit esimerkiksi ovat upeita. Eiköhän paras kuitenkin ole huikean Mizin huikea I CAME TO PLAY! Kova biisi.
10. Vuoden lopetusliike
Justin Gabrielin 450 splash
Tämän osumista on aina ollut kiva ihastella. Pakko kunnioittaa.
11. Vuoden turn
Michael Cole
Tämä oli aika helppo. Michael Cole heelinä on parhautta!
12. Vuoden face
Rey Mysterio
Myssy on kyllä faceuden huipentuma. Hieno mies, hyvä painija. Reytä markittaa väkisin. John Morrisonkin tähän sopisi, mutta hänen vuotensa ei pahemmin jäänyt mieleen loppuvuotta lukuun ottamatta.
13. Vuoden heel
Miz
Siinä mies, jolle yksinkertaisesti tekee mieli buuata. Otti kyllä yleisönsä Suomessakin. "You're all a bunch of ducks!" Luontainen heel.
14. Vuoden paluu
Daniel Bryan
Paluussa ei sinällään glamouria paljon ollut, mutta tämä kyllä toi uskoni takaisin WWE:hen. Ihanaa hetki oli kuulla, että Danttu Branttu tulee takaisin. <3
15. Vuoden gimmick
Cody Rhodes
Ensin tuli mieleen Alberto, mutta kyllä tämän vie Cody Rhodes! Jotain olen itsekin häneltä oppinut...
16. Vuoden uutinen
Daniel Bryanin potkut
Melkein laitoin tähän Bret Hartin esiintymisen, mutta itseäni eniten hetkauttivat Daniel Bryanin potkut niin naurettavasta syystä kuin gimmickinsä loppuun vetämisestä. Onneksi mies otettiin pian palkkalistoille takaisin ja uskoni maailmaan palautui.
17. Vuoden spotti
Tombstone Undertakerin ja Michaelsin WM-matsin lopuksi
Nappasin tämän Gonerilta, jonka viestiä lainaan tässä. Oli se vain hieno hetki. Ihan kuin se Flairin uran loppuminen (heheh) Wrestlemaniassa toissa vuonna. Todellinen piste älyttömän upealle uralle. Genious.
18. Vuoden "mark out moment"
Daniel Bryanin paluu
Näin se vain on. Huikea, huikea hetki.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Randy Orton
Kyllä vain Randy Ortonillakin on aika hieno vuosi ollut. Välillä tuntuu, että Randya haukutaan liiaksikin. Eihän se ole tehnyt niitä headlockejaan moneen kuukauteenkaan enää.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Ted DiBiase
Enpä ole tältä mieheltä mitään sen kummempaa koskaan nähnyt. Jossain vaiheessa pidin hänestä lähinnä siksi, että moni täällä kehui häntä. Cody > Ted.
21. Vuoden kehittynein painija
Miz
Tähän oli kaksi vaihtoehtoa: Cody ja Miz. Täytyy kai se silti Miz sanoa. Vuoden ensimmäinen ottelu viimeistään näytti, että tuosta miehestä on tullut kehässäkin varsin viihdyttävä. Cody on lähinnä kuoriutunut, ei niinkään ehkä kehittynyt teknisesti.
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett
Mennään Wadellä. Toinen vaihtoehto olisi Alberto Del Rio, mutta hänet äänestän muualle voittamaan. Wade on nopeasti noussut erityisen mielenkiintoiseksi mieheksi.
23. Vuoden promottaja
Miz
Welcome to Miz-ville! Ei kahta sanaa.
24. Vuoden manageri
Ricardo Rodriguez
No en nyt tiedä, onko tuo mies ihan manageri, mutta hänet kyllä sanon tähän. Mainio hemmo.
25. Vuoden selostaja
Michael Cole
Kyllä! Mies, jota kaikki täällä vihasivat ennen. Ok, osa ei diggaa vieläkään, mutta minusta Cole on vain älyttömän hauska tyyppi. Maria Kanellikselta joskus shoot-haastattelussa kysyttiin, miksi Cole on ykkösselostaja. Maria sanoi, että varmaan siksi, että hän on niin hauska. En ennen ymmärtänyt, mitä se punapää horisi. Nyt ymmärrän. Rakastan Colea.
26. Vuoden segmentti
Nexuksen ensimmäinen invaasio
Muistan, kun netissä kirjoiteltiin tämän jälkeen, että "Prowrestling is back". Ah.
27. Vuoden tv-show
NXT
Ok, tämä on aika monisyinen juttu. Muistaakseni SmackDown dominoi alkuvuodesta, mutta RAW nousi edelle loppuvuodesta. Näin ollen en halua sanoa kumpaakaan, vaan sanon NXT:n, joka on viihdyttänyt minua alusta asti. Vuoden valopilkku. Tylsää se oli silloin, kun kaikille debytoiville vielä annettiin suoraan usean kuukauden voittoputkia.
28. Vuoden tv-matsi
Alberto Del Rio vs. Mysterio
Eipä tästä nyt montaa tullut mieleen, mutta olihan tämä ottelu ihan huikea aloitus Alberton mahtavalle uralle!
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus
All my ex's live in Texas. Nexus. Aika selvä homma.
30. Vuoden tag team
Santino & Vladimir
No eipä tähän montaa vaihtoehtoa ole WWE:n puolelta (ainoa promootio, jota seuraan). Santinolla ja Kozlov'lla on ollut kuitenkin sen verran hupaisaa settiä aina välillä, että sanottakoon heidät. Myös Cody ja Drew olivat hyviä, mutta heidän parituksensa ei kauan kestänyt.
31. Vuoden promootio
WWE
The one and only. Hienoja kuvioita, hyviä painijoita. Ainoa promootio, jota seuraan.
32. Vuoden feudi
Miz vs. Daniel Bryan
CM Punkilla ja Mysteriolla oli mahtavaa settiä, mutta kenties kaikkein kiinnostavin feudi käytiin Mizin ja Daniel Bryanin välillä. Tässä rikottiin hyvin kayfabeakin.
33. Vuoden show
Blankko
Jätetään tyhjäksi. Liian huono muisti!
34. Vuoden ottelu
Shawn Michaels vs. Undertaker
Jumalattomat panokset, jumalainen matsi ja painijumalat ottelemassa. 'Nuff said.
35. Vuoden naispainija
Eve Torres
Eve on hot ja painii lennokkaasti. Siinä mimmi, joka oikeasti yrittää kehittyä. Annettakoon ääni hänelle.
36. Vuoden painija
Eihän kyseessä mikään tekninen taituri ole, mutta pakko sanoa The Miz! Mahtavia feudeja, kuvioita ja promoja. Tämä mies on todellinen tekijä!
Crap:
1. Vuoden huonoin ottelu
Bret Hart vs. Vince McMahonissa
Tämä oli kyllä karmea ottelu. Tuli ihan paha mieli. Kuka Brettiä rakastava tästä muka nautti? Buu!!
2. Vuoden huonoin feudi
Kane vs. Edge
Oli viime vuonna varmaan paljonkin huonoja feudeja, mutta tämä loppuvuoden läjä kakkia kyllä vei aika lailla voiton. Kane vakuutti minut promoillaan, mutta kehässä mies ei enää(kään) ihmeisiin pysty. Oli kyllä tylsä ja mukahauska feudi, ei siitä mihihnkään pääse.
3. Vuoden huonoin segmentti
Paul Bearerin "kuolema"
En oikein meinannut tähän mitään keksiä, mutta Enskan avauspostaus muistutti uudemman kerran siitä, miten hirveitä nuo Paul Bearer segmentit oikein olivatkaan. Ääh.
4. Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
R-Truth
Onko pakko määritellä, kumpaa niistä tarkoitan? Molemmat ovat nimittäin ihan kamalaa shaibaa. Koko whatsup-huutelu yököttää jo. Cheap-poppailu ja moinen hetkuminen eivät sovi Truthille, joka voisi lookkinsa, promotaitojensa ja kehäosaamisensakin perusteella olla paljon uskottavampikin kaveri.
5. Vuoden huonoin gimmick
Knucklehead-Show
WWE:ssä ollaan aika lailla päästy eroon typeristä gimmickeistä, mutta kun vertaa kidnappaaja-Edgeä muutaman vuoden takaisen psyko-Edgeen, niin voitaneen suoralta kädeltä sanoa, että tuo kidnappausjuttu oli totaalista kräppiä. Voiko tuota nyt ihan gimmickiksi sanoa toisaalta... Hemmetti. Sanotaan kuitenkin vaikka Big Show, jonka Knucklehead-touhuilut ovat jo alkaneet ärsyttää.
6. Vuoden pettymys
Nexus-storylinen bookkaus
Tämän otan suoraan lainaamastani Gonerin postauksesta. Kyllä se Cenan bookkaus tässä muuten erinomaisessa kuviossa oli aika hirveää. Samoin Daniel Bryanin potkut laskisin samaan syssyyn. Toisaalta ehkä parempi, että Bryan on face, sillä siinä roolissaan hän viihdyttää minua valtavasti.
7. Vuoden huonontunein painija
Edge
Jospa nyt uskaltaisin kirjoittaa tähän yhden all-time-suosikkipainijani nimen. Edge on kyllä suhteellisen viihdyttävä vieläkin, mutta kyllähän miehen huippupäivät alkavat ohi olla. PG-era ei ole tehnyt hyvää entiselle liveseksimiehelle. Noh, jospa hän nyt Kanen jälkeen saisi edes jonkin oikeasti mielenkiintoisen heel-painijan. Toivo elää yhä.
8. Big Daddy V -palkinto
The Great Khali
Eikös se Khalikin WWE:ssä vielä alkuvuodesta heilunut? Joo, Beth Phoenixhan eliminoi hänet Royal Rumblesta. Khali on huonoin painija joka vuosi kun hän painii.
Pronssinen kategoria:
9. Vuoden sisääntulomusiikki
Miz
Tästä on itse asiassa aika paljonkin kilpailua. Del Rion ja Cody Rhodesin musiikit esimerkiksi ovat upeita. Eiköhän paras kuitenkin ole huikean Mizin huikea I CAME TO PLAY! Kova biisi.
10. Vuoden lopetusliike
Justin Gabrielin 450 splash
Tämän osumista on aina ollut kiva ihastella. Pakko kunnioittaa.
11. Vuoden turn
Michael Cole
Tämä oli aika helppo. Michael Cole heelinä on parhautta!
12. Vuoden face
Rey Mysterio
Myssy on kyllä faceuden huipentuma. Hieno mies, hyvä painija. Reytä markittaa väkisin. John Morrisonkin tähän sopisi, mutta hänen vuotensa ei pahemmin jäänyt mieleen loppuvuotta lukuun ottamatta.
13. Vuoden heel
Miz
Siinä mies, jolle yksinkertaisesti tekee mieli buuata. Otti kyllä yleisönsä Suomessakin. "You're all a bunch of ducks!" Luontainen heel.
14. Vuoden paluu
Daniel Bryan
Paluussa ei sinällään glamouria paljon ollut, mutta tämä kyllä toi uskoni takaisin WWE:hen. Ihanaa hetki oli kuulla, että Danttu Branttu tulee takaisin. <3
15. Vuoden gimmick
Cody Rhodes
Ensin tuli mieleen Alberto, mutta kyllä tämän vie Cody Rhodes! Jotain olen itsekin häneltä oppinut...
16. Vuoden uutinen
Daniel Bryanin potkut
Melkein laitoin tähän Bret Hartin esiintymisen, mutta itseäni eniten hetkauttivat Daniel Bryanin potkut niin naurettavasta syystä kuin gimmickinsä loppuun vetämisestä. Onneksi mies otettiin pian palkkalistoille takaisin ja uskoni maailmaan palautui.
17. Vuoden spotti
Tombstone Undertakerin ja Michaelsin WM-matsin lopuksi
Nappasin tämän Gonerilta, jonka viestiä lainaan tässä. Oli se vain hieno hetki. Ihan kuin se Flairin uran loppuminen (heheh) Wrestlemaniassa toissa vuonna. Todellinen piste älyttömän upealle uralle. Genious.
18. Vuoden "mark out moment"
Daniel Bryanin paluu
Näin se vain on. Huikea, huikea hetki.
Hopeinen kategoria:
19. Vuoden aliarvostetuin painija
Randy Orton
Kyllä vain Randy Ortonillakin on aika hieno vuosi ollut. Välillä tuntuu, että Randya haukutaan liiaksikin. Eihän se ole tehnyt niitä headlockejaan moneen kuukauteenkaan enää.
20. Vuoden yliarvostetuin painija
Ted DiBiase
Enpä ole tältä mieheltä mitään sen kummempaa koskaan nähnyt. Jossain vaiheessa pidin hänestä lähinnä siksi, että moni täällä kehui häntä. Cody > Ted.
21. Vuoden kehittynein painija
Miz
Tähän oli kaksi vaihtoehtoa: Cody ja Miz. Täytyy kai se silti Miz sanoa. Vuoden ensimmäinen ottelu viimeistään näytti, että tuosta miehestä on tullut kehässäkin varsin viihdyttävä. Cody on lähinnä kuoriutunut, ei niinkään ehkä kehittynyt teknisesti.
22. Vuoden läpimurtaja
Wade Barrett
Mennään Wadellä. Toinen vaihtoehto olisi Alberto Del Rio, mutta hänet äänestän muualle voittamaan. Wade on nopeasti noussut erityisen mielenkiintoiseksi mieheksi.
23. Vuoden promottaja
Miz
Welcome to Miz-ville! Ei kahta sanaa.
24. Vuoden manageri
Ricardo Rodriguez
No en nyt tiedä, onko tuo mies ihan manageri, mutta hänet kyllä sanon tähän. Mainio hemmo.
25. Vuoden selostaja
Michael Cole
Kyllä! Mies, jota kaikki täällä vihasivat ennen. Ok, osa ei diggaa vieläkään, mutta minusta Cole on vain älyttömän hauska tyyppi. Maria Kanellikselta joskus shoot-haastattelussa kysyttiin, miksi Cole on ykkösselostaja. Maria sanoi, että varmaan siksi, että hän on niin hauska. En ennen ymmärtänyt, mitä se punapää horisi. Nyt ymmärrän. Rakastan Colea.
26. Vuoden segmentti
Nexuksen ensimmäinen invaasio
Muistan, kun netissä kirjoiteltiin tämän jälkeen, että "Prowrestling is back". Ah.
27. Vuoden tv-show
NXT
Ok, tämä on aika monisyinen juttu. Muistaakseni SmackDown dominoi alkuvuodesta, mutta RAW nousi edelle loppuvuodesta. Näin ollen en halua sanoa kumpaakaan, vaan sanon NXT:n, joka on viihdyttänyt minua alusta asti. Vuoden valopilkku. Tylsää se oli silloin, kun kaikille debytoiville vielä annettiin suoraan usean kuukauden voittoputkia.
28. Vuoden tv-matsi
Alberto Del Rio vs. Mysterio
Eipä tästä nyt montaa tullut mieleen, mutta olihan tämä ottelu ihan huikea aloitus Alberton mahtavalle uralle!
Kultainen kategoria:
29. Vuoden stable
Nexus
All my ex's live in Texas. Nexus. Aika selvä homma.
30. Vuoden tag team
Santino & Vladimir
No eipä tähän montaa vaihtoehtoa ole WWE:n puolelta (ainoa promootio, jota seuraan). Santinolla ja Kozlov'lla on ollut kuitenkin sen verran hupaisaa settiä aina välillä, että sanottakoon heidät. Myös Cody ja Drew olivat hyviä, mutta heidän parituksensa ei kauan kestänyt.
31. Vuoden promootio
WWE
The one and only. Hienoja kuvioita, hyviä painijoita. Ainoa promootio, jota seuraan.
32. Vuoden feudi
Miz vs. Daniel Bryan
CM Punkilla ja Mysteriolla oli mahtavaa settiä, mutta kenties kaikkein kiinnostavin feudi käytiin Mizin ja Daniel Bryanin välillä. Tässä rikottiin hyvin kayfabeakin.
33. Vuoden show
Blankko
Jätetään tyhjäksi. Liian huono muisti!
34. Vuoden ottelu
Shawn Michaels vs. Undertaker
Jumalattomat panokset, jumalainen matsi ja painijumalat ottelemassa. 'Nuff said.
35. Vuoden naispainija
Eve Torres
Eve on hot ja painii lennokkaasti. Siinä mimmi, joka oikeasti yrittää kehittyä. Annettakoon ääni hänelle.
36. Vuoden painija
Eihän kyseessä mikään tekninen taituri ole, mutta pakko sanoa The Miz! Mahtavia feudeja, kuvioita ja promoja. Tämä mies on todellinen tekijä!
Ei lasketa, myöhästyneet äänet. 8)
enska kirjoitti:SkullCrushingFinale kirjoitti:
En tiedä miten nämä ovat yleensä toimineet, mutta pohdiskelin sellaista, että olisiko tuota äänestysaikaa mahdollista pitkittää kahdeksanteen päivään saakka, jotta Max-katsojat voisivat äänestää ilman spoilerivaaraa? Tuskinpa se montaa lisä-ääntä toisi, mutta ihan vaan tällästä general wonderingia :)
Käyhän se, mutta 8. päivä on sitten ehdoton takaraja. Pitää nimittäin astua armeijan harmaisiin tammikuun 11. päivänä, enkä vielä tiedä, minkälaista ohjelmaa on ennen inttiä luvassa. Eli äänestysaika päättyy tammikuun 8. päivänä. Muokkaan sen vielä avauspostaukseen, jotta kaikki huomaavat sen.
Öö. Eikös äänestysajan pitänyt tämän mukaan päättyä juuri tuona päivänä, kun postaukseni kirjoitin?
Darien Fawks kirjoitti:enska kirjoitti:SkullCrushingFinale kirjoitti:
En tiedä miten nämä ovat yleensä toimineet, mutta pohdiskelin sellaista, että olisiko tuota äänestysaikaa mahdollista pitkittää kahdeksanteen päivään saakka, jotta Max-katsojat voisivat äänestää ilman spoilerivaaraa? Tuskinpa se montaa lisä-ääntä toisi, mutta ihan vaan tällästä general wonderingia :)
Käyhän se, mutta 8. päivä on sitten ehdoton takaraja. Pitää nimittäin astua armeijan harmaisiin tammikuun 11. päivänä, enkä vielä tiedä, minkälaista ohjelmaa on ennen inttiä luvassa. Eli äänestysaika päättyy tammikuun 8. päivänä. Muokkaan sen vielä avauspostaukseen, jotta kaikki huomaavat sen.
Öö. Eikös äänestysajan pitänyt tämän mukaan päättyä juuri tuona päivänä, kun postaukseni kirjoitin?
Äänestysaika päättyi Tammikuun 7. päivä, sinä lähetit omasi Tammikuun 8.
Riveni kirjoitti:Darien Fawks kirjoitti:enska kirjoitti:
Käyhän se, mutta 8. päivä on sitten ehdoton takaraja. Pitää nimittäin astua armeijan harmaisiin tammikuun 11. päivänä, enkä vielä tiedä, minkälaista ohjelmaa on ennen inttiä luvassa. Eli äänestysaika päättyy tammikuun 8. päivänä. Muokkaan sen vielä avauspostaukseen, jotta kaikki huomaavat sen.
Öö. Eikös äänestysajan pitänyt tämän mukaan päättyä juuri tuona päivänä, kun postaukseni kirjoitin?
Äänestysaika päättyi Tammikuun 7. päivä, sinä lähetit omasi Tammikuun 8.
Entäs tuo lainaamani kohta?
enska kirjoitti:
Kiristetäänpä äänestysaikaa vähän, koska lähtö onkin jo 10. päivä ja koska äänestysajan venyttäminen oli kuin olikin turha veto, jos kerta MAX ei WWE-ohjelmia enää lähetä.
Eli äänestysaika umpeutuu tämän kuun seitsemäntenä päivänä (perjantaina). Viestejä kehiin, pojat! :afro:
Saimou kirjoitti:enska kirjoitti:
Kiristetäänpä äänestysaikaa vähän, koska lähtö onkin jo 10. päivä ja koska äänestysajan venyttäminen oli kuin olikin turha veto, jos kerta MAX ei WWE-ohjelmia enää lähetä.
Eli äänestysaika umpeutuu tämän kuun seitsemäntenä päivänä (perjantaina). Viestejä kehiin, pojat! :afro:
Löysin juuri itsekin tuon kohdan jostain kaukaa viestimeren syövereistä. Noh, harmittava homma.
enska kirjoitti:
Nyt on sellainen tilanne, että kolmessa äänestyksessä ollaan tasapelitilanteessa. Suodaanko mattimyöhäisille (Darien Fawks, Show_Stopper jne.) tämän illan mittainen lisäaika, vai ratkaistaanko tasapeliparit ja -trio niin, että luon jokaiselle kolmesta äänestyksestä oman pollin? Pollien äänestysaika voisi kestää tämän illan loppuun saakka, minkä jälkeen voittajat olisivat selvillä ja topikit voisi hävittää bittiavaruuden syvyyksiin. Kolmas vaihtoehto on tietenkin se, että annetaan voittajien olla niin kuin ne nyt ovat, mutta ainakin minun mielestäni olisi kivempaa saada jokaiselle pystille kiistaton viejä.
Vad säger du?
Pitihän sitä tänäkin vuonna (korjatakseni edellisien vuosien "kadut tätä huomenna" -erheet), mutta kirjoittelukärpänen odottelee vieläkin puremahetkeään. Laiskuus on myös ollut kova sana tässä viimeiset pari viikkoa (triviapisteetkin voisin tänään yrittää vihdoin ja viimein viedä loppuun).
Darien Fawks kirjoitti:Saimou kirjoitti:enska kirjoitti:
Kiristetäänpä äänestysaikaa vähän, koska lähtö onkin jo 10. päivä ja koska äänestysajan venyttäminen oli kuin olikin turha veto, jos kerta MAX ei WWE-ohjelmia enää lähetä.
Eli äänestysaika umpeutuu tämän kuun seitsemäntenä päivänä (perjantaina). Viestejä kehiin, pojat! :afro:
Löysin juuri itsekin tuon kohdan jostain kaukaa viestimeren syövereistä. Noh, harmittava homma.
Viestimeren syövereistä? Topicin ensimmäisiä lauseita...
ToNy-MaN kirjoitti:Darien Fawks kirjoitti:Saimou kirjoitti:
Löysin juuri itsekin tuon kohdan jostain kaukaa viestimeren syövereistä. Noh, harmittava homma.
Viestimeren syövereistä? Topicin ensimmäisiä lauseita...
Kyllä vain, mutta pari postausta myöhemmin oli tiedotettu siitä, että siirretään kahdeksannelle päivälle dedis. Siihen postaukseen minä luotin.
Tiukan aikataulun vuoksi luvassa on tylsä tulospostaus. Saatte sitten luvan kommentoida voittajia ja häviäjiä minunkin puolestani.
- Vuoden huonoin ottelu:
1. Bret Hart vs. Mr. McMahon (WWE WrestleMania 26) – 14 ääntä
2. Team 3D vs. Nasty Boys (TNA Against All Odds) – 4 ääntä
3. Undertaker vs. Kane (Hell in a Cell) – 3 ääntä
Vuoden huonoin feudi:
1. Edge vs. Kane – 9 ääntä
2. Big Show vs. Straight Edge Society – 7 ääntä
3. Kane vs. Undertaker – 4 ääntä
Vuoden huonoin segmentti
1. Pee-wee Hermanin Raw-esiintyminen – 3 ääntä + äänestysvoitto
2. Paul Bearerin kuolema – 3 ääntä
3. Big Show riisuu CM Punkin maskin, Hornswogglea opetetaan puhumaan – 2 ääntä
Vuoden huonoin sisääntulomusiikki
1. Hornswoggle – 4 ääntä
2. Daniel Bryan, Tyler Reks, Rob Van Dam – 3 ääntä
Vuoden huonoin gimmick
1. Abyss – 9 ääntä
2. AJ Styles, John Cena, Tyler Reks – 2 ääntä
Vuoden pettymys
1. Free or fired -kuvion bookkaus – 16 ääntä
2. Bret Hart vs. Mr. McMahon, AJ Stylesin vuosi, THEY-kuvio, CM Punkin loukkaantumiset – 2 ääntä
Vuoden huonontunein painija
1. The Undertaker – 17 ääntä
2. Edge – 3 ääntä
3. Jeff Hardy, Kane – 2 ääntä
Big Daddy V -palkinto
1. The Undertaker – 6 ääntä
2. Tommy Dreamer – 4 ääntä
3. David Otunga, Rob Terry – 3 ääntä
Vuoden sisääntulomusiikki
1. Drew McIntyre – 5 ääntä
2. Alberto Del Rio, Nexus – 4 ääntä
Vuoden lopetusliike
1. RKO – 8 ääntä
2. Chaos Theory – 6 ääntä
3. Cross armbreaker – 3 ääntä
Vuoden turn
1. Jeff Hardy – 15 ääntä
2. Michael Cole – 3 ääntä
3. Mr. Anderson, Randy Orton – 2 ääntä
Vuoden face
1. John Cena – 9
2. Rey Mysterio – 7 ääntä
3. Big Show, Daniel Bryan, Mr. Anderson – 2 ääntä
Vuoden heel
1. Wade Barrett – 9 ääntä
2. The Miz – 7 ääntä
3. CM Punk – 3 ääntä
Vuoden paluu
1. Daniel Bryan – 10 ääntä
2. Bret Hart – 8 ääntä
3. Edge – 3 ääntä
Vuoden gimmick
1. CM Punk – 8 ääntä
2. Alberto Del Rio – 7 ääntä
3. Cody Rhodes – 6 ääntä
Vuoden uutinen
1. Daniel Bryanin potkut – 7
2. Impact maanantai-iltoihin – 6 ääntä
3. Shawn Michaelsin eläköityminen – 5 ääntä
Vuoden spotti
1. Kurt Anglen moonsault Lockdownissa – 14 ääntä
2. Alberto Del Rion lento TLC-PPV:ssä – 4 ääntä
3. Kofi Kingstonin Boom Drop MITB-PPV:ssä – 3 ääntä
Vuoden "mark out moment"
1. Daniel Bryanin paluu – 5 ääntä
2. The Mizin WWE-mestaruusvoitto – 4 ääntä
3. Nexusin debyytti – 3 ääntä
Vuoden aliarvostetuin painija
1. Rey Mysterio – 8 ääntä
2. Sheamus – 4 ääntä
3. Kofi Kingston, Mr. Anderson – 2 ääntä
Vuoden yliarvostetuin painija
1. Ted DiBiase – 3 ääntä + äänestysvoitto
2. Edge – 3 ääntä
3. Daniel Bryan, Drew McIntyre – 2 ääntä
Vuoden kehittynein painija
1. The Miz – 9 ääntä
2. Dolph Ziggler – 7 ääntä
3. Cody Rhodes – 5 ääntä
Vuoden läpimurtaja
1. Wade Barrett – 19 ääntä
2. Alberto Del Rio – 4 ääntä
3. Daniel Bryan – 1 ääni
Vuoden promottaja
1. The Miz – 14 ääntä
2. CM Punk – 6 ääntä
3. Mr. Anderson – 3 ääntä
Vuoden manageri
1. Vickie Guerrero – 15 ääntä
2. Ric Flair – 5 ääntä
3. Alex Riley, Teddy Long (?) – 1 ääni
Vuoden selostaja
1. Michael Cole – 14 ääntä
2. Mike Tenay – 4 ääntä
3. CM Punk, Josh Mathews – 3 ääntä
Vuoden segmentti
1. Nexusin debyytti – 9 ääntä
2. Bret Hartin paluu – 5 ääntä
3. Shawn Michaelsin jäähyväispuhe, CM Punkin syntymäpäivälaulu Rey Mysterion tyttärelle – 3 ääntä
Vuoden tv-show
1. Raw – 13 ääntä
2. NXT – 3 ääntä
3. iMPACT! – 2 ääntä
Vuoden tv-matsi
1. AJ Styles vs. Kurt Angle (iMPACT!) – 8 ääntä
2. Daniel Bryan vs. Chris Jericho (NXT) – 6 ääntä
3. Sheamus vs. John Morrison (Raw) – 4 ääntä
Vuoden stable
1. Nexus – 23 ääntä
2. Straight Edge Society – 2 ääntä
3. Fortune, Immortal – 1 ääni
Vuoden tag team
1. Motor City Machine Guns – 17 ääntä
2. Santino Marella & Vladimir Kozlov – 3 ääntä
3. Beer Money, ShoMiz – 2 ääntä
Vuoden promootio
1. WWE – 18 ääntä
2. TNA – 3 ääntä
3. Dragon Gate USA, Ring of Honor, NJPW – 1 ääni
Vuoden feudi
1. CM Punk vs. Rey Mysterio – 7 ääntä
2. WWE vs. Nexus – 6 ääntä
3. Beer Money vs. Motor City Machine Guns, John Cena vs. Batista – 3 ääntä
Vuoden show
1. WWE WrestleMania 26 – 13 ääntä
2. WWE Elimination Chamber, WWE Royal Rumble, WWE TLC – 3 ääntä
Vuoden ottelu
1. The Undertaker vs. Shawn Michaels (WWE WrestleMania 26) – 18 ääntä
2. Kurt Angle vs. Mr. Anderson (TNA Lockdown) – 4 ääntä
3. Apollo 55 vs. Golden Lovers, John Cena vs. Batista (WWE Over the Limit), The Miz vs. Daniel Bryan (WWE Night of Champions) – 1 ääni
Vuoden naispainija
1. Michelle McCool – 5 ääntä
2. Beth Phoenix, Natalya – 4 ääntä
Vuoden painija
1. Daniel Bryan – 6 ääntä + äänestysvoitto
2. John Cena – 6 ääntä
3. The Miz – 4 ääntä
Miten voi vuoden ylivoimaisesti parhaan ottelun toinen jäsen tulla valituksi vuoden huonoimmaksi painijaksi? Tämä foorumi voitaisiin yhtä hyvin sulkea, teillä ei ole mitään tulevaisuutta painifaneina.
Jack DiBiase kirjoitti:
Miten voi vuoden ylivoimaisesti parhaan ottelun toinen jäsen tulla valituksi vuoden huonoimmaksi painijaksi? Tämä foorumi voitaisiin yhtä hyvin sulkea, teillä ei ole mitään tulevaisuutta painifaneina.
Siinä tapauksessa mesta olisi pitänyt sulkea jo silloin kun Shawn Michaels voitti Ric Flairin knockoutissa. Miesten saavutukset ja merkitys painimaailmalle kun ovat ihan eri planeetoilta...
Riveni kirjoitti:
Siinä tapauksessa mesta olisi pitänyt sulkea jo silloin kun Shawn Michaels voitti Ric Flairin knockoutissa. Miesten saavutukset ja merkitys painimaailmalle kun ovat ihan eri planeetoilta...
Väärät mielipiteet ei haittaa. Logiikan ja ymmärryksen puute on paljon pahempi.