WrestleMania XXVIII (1.4.2012)

[Ravenwood]

Tuskinpa kukaan kovin tyytyväinen olisi ollut vaikka Sheamus ja Bryan jonkun vajaan kymmenen minsan matsin olisivatkin vetäneet. Tosin olisi se parempi ratkaisu ollut kuin tämä nykyinen, mutta olisi siitäkin ihan saletisti jupistu.

[MR.Off Topic]

Tuskinpa kukaan kovin tyytyväinen olisi ollut vaikka Sheamus ja Bryan jonkun vajaan kymmenen minsan matsin olisivatkin vetäneet. Tosin olisi se parempi ratkaisu ollut kuin tämä nykyinen, mutta olisi siitäkin ihan saletisti jupistu.

Minusta se taas riippuu matsista. Jos he olisivat vetäneet normi WWE-taiston, niin aivan varmasti olisi jupistu. Jos taas olisivat vetäneet tuollaisen all out battlen, niin ei välttämättä oltaisi jupistu. Semmosia intensiivisiä 5 minuutissa kaikki isoimmat liikkeet ja kunnon slugfest pystyyn matseja ei nyky WWE:ssä ole juurikaan nähty.

[enska]

Koittaisitte nyt tajuta, että tämä oli storylinen ja kaiken jatkuvuuden kannalta ehdottomasti paras tapa vetäistä ottelu, jos Bryanin oli hävittävä ja jos sille ei ollut antaa kunnolla aikaa, eli yli 15 minuuttia.

Ymmärrän, mitä Kenitys tarkoittaa, mutta ei se silti muuta sitä tosiasiaa, että minä inhosin sitä, mitä WrestleManiassa tapahtui. Daniel Bryanin matsi oli likipitäen se suurin syy, jonka vuoksi WrestleManian ostin. Kyllä se nakersi, kun matto vedettiin jalkojeni alta. Kadotin valtavan WrestleMania-fiilikseni pitkäksi aikaa ja suussani maistui ulosteen maku.

(Bryanin tappio ei siis harmittanut minua laisinkaan, sillä sitä osasin totta kai odottaa. Olisin vain tahtonut nähdä kunnon painimatsin, jossa D-Bryan olisi mahdollisimman pitkään taistellut Sheamusta vastaan erilaisin kepulikonstein ja jossa lopulta Brogue Kick olisi tehnyt Tanelin kasvoista perunamuusia.)

Raw'n jälkeen en tosin valita enää yhtään. Bryanin ura lähti yllättävän onnenkantamoisen kautta uuteen, aivan uskomattomaan nousuun. Tätä en kuitenkaan siis laskisi miksikään laskelmoiduksi suunnitelmaksi, joka olisi "storylinen ja kaiken jatkuvuuden kannalta ehdottomasti parhaimman tavan ottelun vetämiseksi" tulosta.

WrestleManian bookkauspäätös oli hirveä ja ärsyttävä, sen tulos tulikuuman ja viisaan yleisön (eli valtavan onnenpotkun) ansiosta kaunis ja ihana. Sen vuoksi olen yhä sitä mieltä, että Raw oli parempi show kuin WrestleMania; en muista, milloin viimeksi olisin ollut yhtä kovasti tunteella mukana jossakin painishow'ssa kuin maanantain Raw'ssa. Meinasi tulla tippa linssiin, kun yksi kaikkien aikojen parhaimmista yleisöistä kannusti ja tuki kirkkainta lempipainijaani enemmän kuin mikään muu yleisö koskaan aikaisemmin ja juuri silloin, kun se lempipainijani sitä kaikista eniten tarvitsi. Sheamusta käy sääliksi, mutta ei voi mitään. Jonkun on oltava Juudas.

[The Rocker]

Tuskinpa kukaan kovin tyytyväinen olisi ollut vaikka Sheamus ja Bryan jonkun vajaan kymmenen minsan matsin olisivatkin vetäneet. Tosin olisi se parempi ratkaisu ollut kuin tämä nykyinen, mutta olisi siitäkin ihan saletisti jupistu.

Niin kauan kun ottelu jää torsoksi ajanpuutteesta johtuen sietääkin jupista. Jos en ole tyytyväinen siihen että ottelulle ei anneta järkevästi aikaa enkö saa valittaa siitä? Kummallista että päätetään buukata tämmöinen ottelu Wrestlemaniaan jos kerran tiedetään että aikaa ei tule riittämään. Tai päätetään että laitetaan yksi yhtiön parhaista ellei peräti paras painija ottelemaan 18 sekunnin ottelussa heti alkuun. Miksi? Okei fanien reaktio seuraavassa RAWssa oli kyllä aika kultainen.

[Ravenwood]

Kummallista että päätetään buukata tämmöinen ottelu Wrestlemaniaan jos kerran tiedetään että aikaa ei tule riittämään. Tai päätetään että laitetaan yksi yhtiön parhaista ellei peräti paras painija ottelemaan 18 sekunnin ottelussa heti alkuun. Miksi?

Joltain uutissivustolta luin että tässä yritettiin vissiin rikkoa Kanen ennätystä Chavoa vastaan käydyssä ECW-mestaruusottelussa. Mutta sekin vissiin onnistuttiin sössimään, ku toi Kanen voittohan tuli jossain alle kymmenessä sekunnissa.

[What]

Ootte kaikki skeptisiä paskoja. Rock-Cena saanut joiltakin arvosanaksi 3 tähteä, vaikka todella oli aivan huikea "once in a lifetime" spektaakkeli. Etenkin kun Rocky ei ollut tosiaan kahdeksaan vuoteen ollut kehässä kuin ne muutamat minuutit Survivor Seriesissä.

Parin tunnin sisään sitten pidempi analyysi.

[Jack DiBiase]

Etenkin kun Rocky ei ollut tosiaan kahdeksaan vuoteen ollut kehässä kuin ne muutamat minuutit Survivor Seriesissä.

Millä logiikalla arvostelijan pitäisi antaa enemmän tunnustusta siksi, että osallistuja ei ole suorittanut hetkeen. Ei joku Laura Lepistökään saa mitään säälipisteitä, siitä ettei ole käynyt jäällä pariin vuoteen.

[DeadManWalking]

Millä logiikalla arvostelijan pitäisi antaa enemmän tunnustusta siksi, että osallistuja ei ole suorittanut hetkeen.

Hyvä kysymys kyllä.

Muutenkaan en edelleenkään ymmärrä sitä, että jotkut nähtävästi hehkuttavat tuota Rock vs. Cenaa jonain kaikkien aikojen otteluna, kun ei se sitä todellakaan ollut.

Pitää toki katsastaa vielä uudemman kerran koko tapahtuma, jotta saa paremman vireystilan.

[What]

Etenkin kun Rocky ei ollut tosiaan kahdeksaan vuoteen ollut kehässä kuin ne muutamat minuutit Survivor Seriesissä.

Millä logiikalla arvostelijan pitäisi antaa enemmän tunnustusta siksi, että osallistuja ei ole suorittanut hetkeen. Ei joku Laura Lepistökään saa mitään säälipisteitä, siitä ettei ole käynyt jäällä pariin vuoteen.

En tarkoittanut, että matsille pitäisi "säälistä" antaa huippuarvosana. Tuo nyt oli vain sellainen muistutus faktasta, jonka jengi tuntuu osittain kokonaan unohtaneen. Ei mikään tekosyy lisätä arvosanaan plussia ja puolikkaita. Jokaisella tietysti oma mielipide ja hyvä niin, mutta kolme tähteä on kyllä rankinta aliarviointia miesmuistiin. Mutta lisää kohta toisessa viestissä.

[enska]

Joltain uutissivustolta luin että tässä yritettiin vissiin rikkoa Kanen ennätystä Chavoa vastaan käydyssä ECW-mestaruusottelussa.

Hyvä, suorastaan mainio idea!

[erkko777]

Ihan jees Mania, selvästi yksi parhaista Wrestlemanioista vuosiin. Alkufillerit oli ihan ok, ei niistä sen ihmeempiä kommentteja, musaesitykset oli myös ihan jees.

UT vs HHH: *****
-Loistava matsi mitä osasikin odottaa, ehdottomasti ansaitsee 5 tähteä.
Punk vs Jericho: **** 1/2
- Itse tykkäsin tästä myös, miehet veti todella kovan matsin.
Cena vs The Rock: ***1/2
- The Rock ei ollut ihan parhaimpien päiviensä vireessä enkä mikään Cenan suurin fani ole. Matsi oli tasollisesti 3 tähden kamaa mutta tunnelmasta ja hypestä annetaan puolikas lisää. Intensiteettiä jäi uupumaan matsista, alussa etenkin näytti jopa siltä ettei miehillä mitään "pahaa verta" edes olisi vrt esim The rock vs Stone cold...

Mielestäni Undertaker vs HHH matsin olisi pitänyt olla ME

[Tirkka]

En tarkoittanut, että matsille pitäisi "säälistä" antaa huippuarvosana. Tuo nyt oli vain sellainen muistutus faktasta, jonka jengi tuntuu osittain kokonaan unohtaneen. Ei mikään tekosyy lisätä arvosanaan plussia ja puolikkaita. Jokaisella tietysti oma mielipide ja hyvä niin, mutta kolme tähteä on kyllä rankinta aliarviointia miesmuistiin. Mutta lisää kohta toisessa viestissä.

Minä olin siis se joka antoi tuon kolme tähteä, ja arvosanaa laski omalla kohdallani:

1. Totaalinen kiinnostuksen puute kyseistä ottelua kohtaan ja
2. Lievää suurempi pettymys Wrestlemanian siihenastisia tapahtumia kohtaan koska odotin openerista hyvää ottelua ja toivoin sekä Kanen että Big Show'n häviävän ottelunsa (vaikka järki sanoikin että BS voittaa Codyn) ja Jericho-CM Punkistakin puuttui Sitä Jotain.

Toiseen kertaan katsoessa arvosana saattaisi olla hiukkasen parempi mutta silti ottelu kärsi minun mielestä siitä ylihehkutuksesta mitä se ennakolta sai koska eihän tuota nyt hyvät hyssykät sentään voi parhaalla tahdollakaan sanoa huikeimmaksi otteluksi ikinä, ei edes tunnelmaltaan koska Cenan ja Rockin väliltä puuttui kemia minun mielestäni ihan kokonaan, toisin kuin nyt varsinkin Rockin ja Austinin, Takerin ja HHH:n, Takerin ja HBKn tai Rockin ja Hoganin välisissä ottelupareissa.

[Merovingi]

WrestleMania XXVIII tuli ja meni. Nyt on arvioinnin vuoro..

Aloitan matsijärjestyksen mukaan, joten ensimmäisenä tuomiolle tulee se eniten jupinaa ja ärsyyntymistä herättänyt tapahtuma WrestleManiassa - Daniel Bryanin ja Sheamusin upea ja mahtava ottelu!

Todella upeaa buukkaamista WWE! Näin meitä markkeja taas workataan ja sehän on hyvää bisnestä kusta katsojien päälle.

Sarkasmi sikseen. Täyttä tuubaa tuo päätös ja ottelu oli. Karmeinta paskaa pitkään, pitkään aikaan. Tällä 18 sekunnin ottelulla tapettiin täysin yleisön hyvä fiilis heti alussa, joka suoraan sanottuna pilasi koko tapahtuman ensimmäisen puoliskon ja vaikutti negatiivisesti tunnelman kautta seuraaviin otteluihin. Erittäin pahat seuraamukset tällä päätöksellä oli, sillä se vei vuoden tärkeimmän, oikeastaa moneen vuoteen, ja suurimman tapahtuman ensimmäisen puoliskon kohti manalan syvyyksiä juttelemaan Kerberoksen kanssa, kuinka älykästä on buukata undercardin kiinnostavin ottelu ja tapahtuman opener 18 sekunnin mittaiseksi farssiksi.

Sheamus ja Bryan kärsivät myös tästä. Sheamus näyttää paperimestarilta, kun cheapshottasi vastustajansa kanveesiin ja voitti näin mestaruuden, vaikka vastustaja ei ollut edes valmis - emme siis tiedä voittaisiko Sheamus Bryanin oikeassa ottelussa, jossa Bryan voisi laittaa vastaan. Tätä vaikutusta vain vahvistaa se, että Bryania on tuotu esille erittäin taitavana painijana ja yhtenä parhaista rosterissa. Vasta kuukausi pari takaperin Bryan otteli todella tasaväkisiä otteluita CM Punkin kanssa, joka on kayfabessa WWE:n parhain painija (koska on päämestari ja Best In The World.).

Bryan näytti myös heikolta, kun otti turpaansa 18 sekunnissa ja tipahti yhdestä potkusta. Olisi toki voinut uskoa, että mies olisi näyttänyt täydeltä vitsiltä, mutta RAW:n perusteella hän on nyt firman overein painija. Pitää tosin huomauttaa, että kyseessä oli vasta yksi show ja yleisö oli täynnä smarkkeja, joita ei ole niin valtaisaa määrää normaalissa yleisössä. Ainoastaan tulevaisuus näyttää, kantaako tuo RAW:ssa alkunsa saanut huuma pidemälle vai saatiinko Bryan näyttämään todella heikolta ja huonolta.

Eli WWE onnistui 18 sekunnissa mahdollisesti tuhoamaan kaavailtun SmackDownin ykkösfacen suosion ja tekemään hänestä vihatun yleisön silmissä tai saivat hänet näyttämään huonolta paperimestarilta. SmackDownin ja koko WWE:n yksi parhaimmista heeleistä saatiin näyttämään vitsiltä 18 sekunnissa niin pahasti, että on vaikea uskoa hänen taistelevan millään tavalla tasaväkisesti Sheamusia vastaan. Saakohan Bryan edes revanssia, sillä RAW:n perusteella hänen revanssinsa hoidetaan 5 minuuttissa SmackDownissa, jotta Del Rio (josta kukaan ei välitä) voi ottaa hänen paikkansa seuraavana haastajana. Bryan saattaa siis tippua pois Main Eventistä tai jos RAW:ssa koettu huuma jatkuu, hänestä tulee naama ja Sheamus kääntyy. Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu. Itse en usko huuman jatkuvan ja vaikka se jatkuisi, voi WWE päästä siitä helposti eroon - Bryan ja Sheamus jätetään SmackDowniin, jossa heille voidaan purkista syöttää haluttua reaktiota. Aivan sama siis mitä yleisö huutaa, sillä WWE itse päättää kumpi on face ja kumpi on heel. Valitettavaa, mutta mahdollista.

Yleisöhän tästä eniten kärsi, mutta nyt eteenpäin..

Kanen ja Ortonin ottelu oli minulle täysin paskahuussi-ottelu eli minua ei kiinnostanut kaksikon ottelu yhtään. Kaksikko pisti pystyyn kuitenkin ihan kivan ottelun, mutta... Ottelu kärsi openerin aivopierusta pahasti. Yleisö oli aika kuollut ja kotisohvalla oli k**pä otsassa - vitutti nimittäin ajatella, että Kanen ja Ortonin mitätön filleri saa enemmän aikaa kuin maailmanmestaruusottelu. Ei tästä kyllä mitään ihmeellistä mieleen jäänyt, mutta ihan keskiverron PPV:n tasoista painia hienojen vastaliikkeiden kera. Voittaja oli positiivinen yllätys, sillä uskoin Ortonin vievän tämä kevyesti.

Codyn ja Bigsun ottelu oli taasen TV-tasoa, joka ei nyt WrestleManiaan mitenkään kuulu muuten kuin naisten turhanpäiväisten bikini-otteluiden kohdalla. Mukavaa että Show voitti ja oikea voittaja jatkonkin kannalta. Codylta kyllä pari nättiä Beautiful Disasteria, joka on todella upea liike.

Naisten joukkueottelu oli taas tälläinen paskahuussi-ottelu. Ei kiinnostanut ja oli aika kaamea ottelukin, mutta onko ihme, jos kehässä on painitaidoton julkkis (kylkiluu murtuneena), Kelly Kelly ja Eve? Niin, ja lopulta se ainoa oikeasti painia osaava nainen joutuu sen turhan julkkiksen selättämäksi? Ja tämä nainen on Divas Champion? VMP-merkki on ansaittu. Miksi tähän roskaan piti tuhlata kuusi minuuttia aikaa + sisääntulot, kun sekin olisi voitu antaa WHC-ottelulle tai tässä olisi peräti voitu nähdä ihan oikea naisten ottelu, eikä mitään julkkiksen moukarointia maassa!? Se "moukarointi" näytti aivan naurettavalta, kun Even ja Bethin lyönnit olivat niin hentoja ja eivät käyneet tarpeeksi lähellä Menounosia. Jos nyt niitä julkkiksia pitää sinne saada, niin hommatkaa oikeasti niitä A-listereitä ja mielellään sellaisia, jotka ovat ehjänä. Painitaidotonta julkkista riskialttiimpi ja tylsempi kehässä on vain painitaidoton julkkis, joka on loukkaantunut.

Naisten naurettavan räpiskelyn jälkeen olikin vuoro yhden illan kolmesta kärkiottelusta.. Ja tämä ottelu oli se illan paras. Triple H:n ja Undertakerin kohtaaminen Hell In A Cellissä oli nimittäin kirkkaasti viiden tähden ottelu. Painilla tässä ei niinkään hurrattu vaan tarinalla ja loistavalla tunnelmalla. Eikä kannata vähätellä Shawnin roolia pelkäksi yhden Sweet Chin Musicin arvoiseksi - Shawnin epäröinti, ilmeet ja tuskainen olo toivat tähän otteluun sen viimeisen tähden. Ilman HBK:n näyttelyä ei tämä ottelu olisi ollut niin hyvä, joten hän ansaitsee suuren kiitoksen työstään.

HBK:n kiitokset eivät yhtään vähättele itse ottelua, sillä se oli julma ja brutaali. Milloin olemme viimeksi nähneet näin julmaa ja suorastaan sairasta menoa, kun HHH pieksi ja hakkasi kuin raivohullu Undertakeria tuolilla maassa useita kertoja? Lopputuloksen näki myös Undertakerin selässä ottelun jälkeen, sillä se oli kärsinyt todella kovasti ja iso mustelmakin oli tulossa - se tosin saattoi tulla siitä sairaasta Spinebusterista teräsportaille. Sairas spotti, ei voi muuta sanoa.

Kritiikkiä on esitetty siitä ettei häkkiä käytetty tarpeeksi paljon, mutta häkin vähäinen käyttö saattoi olla ihan pragmaattinen ratkaisu - kaksikon ollessa kehässä, yleisö näkee paremmin tapahtumat ja keskellä kehää on parempi luoda sitä draamaa, joka teki tästä ottelusta niin hyvän. Tarpeeksi sitä Hardcorea nytkin nähtiin keskellä kehää, eikä häkin käytölle ollut niin suurta tarvetta.

Loistava ottelu siis ja hienoimpia kohtia olivat Shawnin kärvistely, Undertakerin määrätietoisuus ja halu olla luovuttamatta, vaikka HHH oli tekemässä hänestä vauhdilla invalidia ja kaiken huippuna loppukähinät - HHH tajuaa sen mitä viime vuonnakin eli Undertakeria ei voi voittaa ja vetäytyy köysiin viime vuoden malliin. Ja se lopetus, kun HHH tajuaa tappion olevan edessä ja heittää viimeisenä tekonaan DX-Chopin Undertakerille.. Kaunista, että tuo loppu oli sama kuin Shawnilla. Lopputapahtumat olivat myös upeita ja tämä oli varmasti täydellinen tapa lopettaa aikakausi. Toivottavasti kumpikaan ei enää paini, sillä tämän parempaa lopetusta ei voi saada.

Six-Man-Tag oli tälläinen mukava rauhoittumisottelu tähän väliin. Hienot loikat heitti Team Longin kolmikko, jossa taisi olla Ryder, Kingston ja R-Truth. Hieno spotti.

Muuten ottelu ei jättänyt paljoa mieleen, mitä nyt oli jo katkeralla tavalla hauskaa katsoa, kun Ryderia haudataan yhtä syvälle kuin Cthulhua. On eri asia näyttää hyvällä tavalla hölmöltä (esimerkki Santino) kuin huonolla tavalla (Ryder). Ryderille se on ollut sitä jälkimmäistä viimeiset pari kuukautta ja se näkyy yleisön kiinnostuksessa, sillä on se ollut pelkkä häivähdys siitä vanhasta suosiosta.

Se Ryderista. Itse ottelu oli siis hyvä 12 hengen sekamelskaksi ja voittaja oli oikea, mutta olisi Teddy nyt voinut näyttää oikeasti pettyneeltä, sillä nyt häntä ei tuntunut harmittavan yhtään tappio ja GM-aseman menetys. Eikö Longista tunnu hirveältä, kun hän ei pääse enää buukkaamaan Tag Team Matcheja (playa!)? Ehkä Longilla on jo aika vieroituksessa, jossa hän pääsee eroon tuosta riippuvuudesta.. Ainakin hän pääsi eroon "And tonight you will face.. THE UNDERTAKEAAH!" -riippuvuudestaan, joten ehkä Long pääsee tästäkin? Toivottavasti pääset Teddy ja jaksamisia vieroitukseen!

Jerichon ja Punkin ottelusta odotin mahdollisesti sitä legendaarista viittä tähteä, mutta tuliko sitä? Ei tullut. Ei lähelläkään.

Ongelmaksi koitui ottelun buukkaaminen, sillä nyt tässä mentiin liikaa keskittymään Jerichon loukkauksiin Punkin perheestä eikä siihen, kumpi on "Best In The World". Emme siis nähneet puhdasta painiottelua, jossa kaksikko yrittää todistaa olevansa maailman paras. Näimme sen sijaan ottelun, jossa Jericho koittaa saada Punkin diskaamaan itsensä ja voittaa tätä kautta mestaruus - mitä järkeä tuossa oli? Toki Jericho tahtoi olla mestari, mutta ei hän tuolla tavalla olisi todistanut olevansa maailman paras, mikä oli alunperin se syy Punkin jahtaamiselle. Tämän olisi voinut hoitaa Extreme Rulesissa ja antaa WrestleManiassa kunnollinen painiottelu, mikä olisi ollut fiksua - Jericho olisi turhautunut WrestleManian tappiostaan ja yrittäisi Punkin perhettä haukkumalla saada sen ratkaisevan yliotteen.

Jos ottelua ei olisi buukattu tuon aggression ja draaman kautta vaan puhtaasti katsoen painin kannalta, olisi tässä päästy siihen neljään tähteen - en nimittäin ole varma ylittikö tämä nyt edes neljää tähteä, vaikka olikin hyvä ottelu. Ei vaan napannut tämä tyyli, millä ottelun alku hoidettiin ja se sitten vaikutti koko otteluun. Ihmeellistä tämä, sillä tämä psyykkaus olisi sopinut mahtavasti WrestleManian jälkeen katkeralle ja lyödylle Jericholle, jonka ego olisi kokenut kolauksen. Olihan tämä toki hyvää heatin hakua ennen WrestleManiaa, mutta Jericho olisi sen voinut hoitaa muullakin tavalla.

The Rockin ja John Cenan ottelu oli siis viimeinen (yllätys?).

Mitä tästä nyt sanoisi.. Ensimmäisenä tulee mieleen MGK:n vuosisadan hauskin vitsi, kun hän kuvaili Cenaa underdogiksi. Toivottavasti tuo urpo ei ollut tosissaan, sillä muuten olemme löytäneet lääketieteellisen ihmeen - ihmisen, joka hengittää ja puhuu ilman aivoja.

Itse ottelusta sen sijaan voisin sanoa, että oliko se tasoltaan neljä tähteä? Kyllä se oli, MUTTA ei painin ansiosta vaan sen tunnelman ja tiedon, että nyt todistamme jotain todella isoa ottelua. Ilmassa oli siis sähköisyyttä, jännitystä ja loistava tunnelma. Oliko ottelu neljä tähteä painin kannalta? Ehkä niukin ja naukin, mutta sanoisin tasoksi ***½. Paljon restholdeja eikä nähty oikeastaan yhtään sellaista all-out meininkiä, jossa kumpikin pistäisi kaiken peliin. Tempo oli jokseenkin hidas ja odottava, että milloin päästäisiin täysillä vauhtiin. Se valtava ja eeppinen lopputaistelu, jossa kumpikin heittää isoja liikkeitä liukuhihnalta jäi puuttumaan ja se on harmi.

Oliko tämä siis hyvä ottelu? Kyllä, se oli hyvä ottelu, mutta siihen vaikutti sen ainutlaatuisuuden tuoma tunnelma ja jännitys ottelussa. Painin kannalta se ei sitä ollut ja ilman tunnelmaa tämä olisi ollut se ***½ arvoinen, vaikka What ei siitä pitäisikään. Maailman isoin ja huikein ottelu tämä ei kyllä ollut, sillä vaikka tunnelma oli hyvä niin se ei ollut tarpeeksi hyvä sen aseman saavuttamiseen. Ehkä siinä se ratkaisevin tekijä oli se, että yleisö keskittyi joko kannustamaan Cenalle tai huutamaan Cena Sucksia - Rocky jäi täysin ilman huomiota enkä ottelun aikana kuullut juuri yhtään Rockille osoitettua chanttia.

The Rock siis voitti, mikä ei yhtään haittaa, sillä Cenan tulevaisuuden suunnitelmat ovat nyt herkullinen mietinnän kohde. Tämä kaksikko tulee varmasti kohtaamaan toisen kerran joskus tulevaisuudessa, sillä Vince tuskin haluaa, että hänen kultapoikansa "häviää" tämän taiston. Cena siis ottaa voiton takaisin tulevaisuudessa.. Rock puhui unelmastaan voittaa WWE Championship, joten ehkäpä...


Sheamus Vs. Daniel Bryan © DUD
Kane Vs. Randy Orton **+
Big Show Vs. Cody Rhodes © **
Kelly Kelly & Maria Menounos Vs. Beth Phoenix & Eve Torres ½
Undertaker Vs. Triple H *****
Team Johnny Vs. Team Teddy **½
Chris Jericho Vs. CM Punk © ***½
The Rock Vs. John Cena ****


Millainen oli siis loppufiilis? Kieltämättä pettynyt, sillä ainoastaan toinen puolisko showsta onnistui viihdyttämään. Ensimmäinen kun kustiin täydellisesti openerin aivopierussa, joka sitten tuntui fiiliksessä katsoessa kolmea seuraavaa ottelua. HIAC:in kohdalla tuli se oma WrestleMania-fiilis päälle, joka oli sitä ennen ollut kateissa. Loppupuolisko onnistui kuitenkin pelastamaan paljon hyvillä otteluilla ja tunnelmalla, josta suurin kiitos HIAC:ille, joka nosti sitä tunnelmaa ruudun takana erittäin paljon.

Parempaan olisi ollut mahdollisuudet. Nyt ongelmana oli surkea undercard, jonka ainoa mielenkiintoinen ottelu uhrattiin 18 sekunnissa. Tuonne olisi nyt kaivattu sitä 10-12 minuuttista hyvää painiottelua ja oikea ottelu WHC-mestaruudesta, niin tämä olisi ollut vielä parempi. Nyt PPV:stä jäi kaikesta hyvästä huolimatta huono maku suuhun.

***½

Ei voi muuta, ***½ pystyn antamaan. Ei enempää, ei vähempää.

[What]

Lupasin pidemmän arvostelun, ja tässä se tulee. Olettaisin tuon Cena-Rock arvostelun herättävän keskustelua. Itse aidosti pidin ottelusta todella paljon.


Sunnuntai 1. Huhtikuuta 2012
Sun Life Stadium, Miami, Florida

World Heavyweight Championship Match
Sheamus VS. Daniel Bryan © w./AJ
”America The Beautifulin” ja hypepakettien jälkeen show avattiin kuten viime vuonnakin mm-ottelulla. Daniel Bryan oli joulukuisen mitb-lunastuksensa jälkeen muuttunut melkoiseksi kusipääksi, mutta kyennyt aina luikertelemaan otteluistaan edelleen mestarina ja aloittanut ”yes”-ilmiön. Sheamus oli ansainnut ykköshaastajuutensa ns. perinteisellä kaavalla Royal Rumble-voiton kautta.

Kyllä tämä ”ottelun” bookkaus minuakin harmitti. Olin ihan Manian kynnyksellä alkanut lämpenemään tälle otteluparille, vaikka matsin julkistamisen aikaan kiinnostus oli aika vähäistä. Odotin tältä sellaista kiivasta kymmenminuuttista, ei pitäisi olla liikaa pyydetty WrestleManian mm-ottelulta. Sitten tästä päätettiinkin tehdä pelkkä vitsi. Haistakaa nyt... Jotainhan tällä kai haettiin, mutta en tiedä mitä. Mahdotonta tälle on mitään arvosanaakaan antaa. Melkoinen shokkialku, mutta ei hyvässä mielessä.
Kesto: 18 sekuntia
Voittaja: Sheamus (Brogue Kick)
Arvosana: -

Singles Match
Kane VS. Randy Orton
Joulukuussa maskinsa kanssa WWE:hen palannut Kane oli kuukausien ajan yrittänyt saada John Cenan syleilemään vihaansa. Kun tämä suunnitelma ei onnistunut siirsi punahirviö keskittymisensä toiseen WWE:n posteripoikaan, eli Randy Ortoniin. Feudin kaikista käänteistä en ole edes perillä, koska sitä käytiin pitkälti myös Smackdownin puolella, jota en ole seurannut.

Tämä oli naisten matsin ohella kortin yhdentekevimpiä matseja. Vaikka tämä nyt ei millään muotoa erikoinen matsi ollut, niin tokihan tuo 78000:n ihmisen jättiyleisö ja yleinen WrestleMania-fiilis toivat tähän oman lisänsä. Lopputuloksena olikin ihan pätevä alakortin ottelu, josta ei jäänyt pettymyksen maku suuhun. Voisi sanoa, että saavutti minimitavoitteen. Plussaa komeasta loppuspotista.
Kesto: 10:57
Voittaja: Kane (Top Rope Chokeslam)
Arvosana: ** ½

Intercontinental Championship Match
Cody Rhodes © VS. The Big Show
Kuten ennakkomietteissäni jo totesin, tämä ottelupari kuulosti todella oudolta. Mitään kovin suurta luottamusta ns. ”kemioiden klikkaamiselle” ei ollut, eikä tainnut olla WWE:lläkään päätellen matsin bookkauksesta. Feudihan oli lyhykäisyydessään sellainen, että Rhodes oli alkanut pilkkaamaan Big Show'ta tämän lukuisista WrestleMania-tappioista ja koostanut näistä nöyryyttäviä videopätkiä. Nyt viikkotolkulla kiukkuaan nielleellä Show'lla oli koston hetki.

Käytän jälleen rakastamaani termiä ”tv-ottelumainen koitos”, sillä sitä tämä oli niin tapahtumien kuin pituutensakin puolesta. Eipä tässä kummaltakaan mitään kovin spesiaalia nähty. Toisaalta olin ihan tyytyväinen, että tämä pidettiin lyhyenä ja ytimekkäänä, sillä tokkopa kaksikon rahkeet olisivat paljon parempaan riittäneet.
Kesto: 5:20
Voittaja: The Big Show (Knockout Punch)
Arvosana: **

Diva's Tag Team Match
Kelly Kelly & Maria Menounos VS. Eve & Beth Phoenix
Välikevennys. Maria oli itselleni varsin tuntematon kuuluisuus, mutta vaikutti kyllä varsin urheilulliselta ja ilmeisesti WWE:hen jonkin verran perehtyneeltä, sen verran ammattimaisesti osasi pantata hot tagia. KK tarjosi hienoimmat hetket sillä erikoisella loikallaan ja hienolla Glam Slam-vastaiskulla. Pointsit niistä, mutta muuten tämä oli aika puuduttavaa bearhug-halailua. Tässä vaiheessa tajusi, että jo neljä matsia mennyt, ja yksikään niistä ei ollut saavuttanut vielä kolmea tähteä. Pieni epätoivo hiipi puseroon. Alakortti oli feilannut, nyt supermatseilla ei ollut varaa siihen.
Kesto: 6:50
Voittajat: Kelly & Maria (Maria pinned Beth via Roll Up)
Arvosana: *+

Hell In A Cell Match (Special Referee Shawn Michaels)
Triple H VS. The Undertaker
Juuri kun pieni pelko tapahtuman floppaamisesta oli hiipinyt puseroon, niin WWE iski pöytään yhden kolmesta jokerikortistaan. Kolme ikonia samassa kehässä häkin ympäröimänä. Viime vuoden WrestleManiassa Undertaker voitti, mutta ei kyennyt poistumaan omilla jaloillaan. Koko vuoden ajan tämä oli syönyt Undertakeria, ja tammikuun viimeisenä päivänä hän ilmestyi RAW:hon haastaen HHH:n revanssiin. Aluksi Triple H kieltäytyi vedoten siihen ettei halua olla se mies, joka lopettaa Undertakerin. Mörököllin väittäessä Shawn Michaelsin aina olleen HHH:ta parempi, ei Gamen ego enää kestänyt, vaan hän lupautui otteluun. Otteluun, jota mainostettiin aikakauden päätöksenä. Kun Undertaker riisui kaapunsa pois, väkisinkin ajattelin, että onko se nyt vihdoin tapahtunut. Hiusten ajaminen näytti vanhentaneen miestä reilusti, ja vatsan seudulle kohonnut pieni elintasokumpu ei myöskään suuria lupaillut. Undertakerin yleinen habitus sai minut epäileväiseksi. Jos verrataan vaikka suunnilleen samanikäiseen Booker T:hen, niin kyllähän Taker näytti lähinnä pöhöttyneeltä alkoholistilta.

Mutta onneksi tämä oli otettu hienosti huomioon. Tempo oli hitaampaa mitä vuosi sitten ja yhä enemmän keskityttiin siihen painin psykologiseen puoleen, jonka tämä kolmikko kyllä taitaa. Ottelu oli mestarillisesti rakennettu siten, että vanhan Undertakerin heikkoudet jäivät huomaamatta. Niin vain tämä onnistui jälleen kerran imaisemaan täysillä mukaansa, ja jossain vaiheessa vain havaitsi uponneensa siihen kuuluisaan WrestleMania-transsiin. Kaikki ne tuoliniskut, Spinebuster portaille, Shawnin epätoivoiset anelut kummallekin ottelijalle ja aivan upea SCM & Pedigree-spotti. Lopputuloksesta nyt ei ollut missään vaiheessa epäselvyyttä, mutta niin vain muutamaan otteeseen saatiin minutkin jekutettua uskomaan ”josko sittenkin?” Aivan upea ottelu kaiken kaikkiaan, vaikka kellon soidessa epäilykset olivat kovat. Ja olihan se Triple H:n epäuskoinen katse hänen tajutessaan Undertakerin ja Shawnin kantavan häntä areenalta ulos aivan uskomaton elämään jäävä WrestleMania-hetki. Minun kirjoissani jäi aavistuksen verran jälkeen miesten viimevuotisesta NHB-sodasta ja motyc-leimasta, mutta ei todellakaan paljoa. Tätä WrestleManian kuuluukin olla.
Kesto: 30:52
Voittaja: The Undertaker (Tombstone Piledriver)
Arvosana: ****+

12-Man Tag Team Match
Team Johnny (David Otunga, Dolph Ziggler, Jack Swagger, Drew McIntyre, Mark Henry & The Miz) VS. Team Teddy (Santino Marella, The Great Khali, R-Truth, Kofi Kingston, Zack Ryder & Booker T)
Panokset olivat hurjat. Tämän ottelun jälkeen joko Teddy Long tai John Laurinaitis johtaisi kumpaakin show'ta. Miesten sukset olivat menneet pahasti ristiin alkuvuodesta, ja lopulta he päättivät kasata tiimit ja selvittää asiat kehässä.

En oikein tiennyt mitä odottaa. Väkeä oli kehässä ja kehän laidalla enemmän kuin laki sallii, ja sellainen yleinen sekavuus vallitsi koko matsin ajan. Lisäksi Christianin ja Del Rion poisjäännit söivät vähän tähtivoimaa. Muutenkin tätä on pakko luonnehtia pieneksi pettymykseksi. Näissä monen miehen mätöissä ei haluaisi nähdä mitään halailuja, vaan nonstop äksöniä. Siihen tavoitteeseen tässä ei ylletty, ja välillä tempo laiskistui puuduttavan hitaaksi. Lopputuloksena melkoinen sekamelska, josta ei missään vaiheessa saanut kunnolla kiinni. Bookeria oli kyllä kiva nähdä pitkästä aikaa Maniassa ja myös Drew McIntyren mukana olo lämmitti mieltä. Eipä tästä paljoa muisteltavaa jäänyt, mutta sentään oikea joukkue voitti. On mielenkiintoista nähdä, nouseeko Laurinaitisilla tämän jälkeen entistä enemmän kusi hattuun.
Kesto: 10:37
Voittajat: Team Johnny (Miz pinned Ryder via Skull Crushing Finale)
Arvosana: **

WWE Championship Match
CM Punk © VS. Chris Jericho
Lähetysaikaa oli tässä vaiheessa jäljellä vaikka kuinka ja paljon, ja enää kaksi matsia jäljellä. Vaikutti hyvältä. Vuoden ensimmäisessä RAW:ssa Chris Jericho palasi ja viikkojen hiljaisuuden jälkeen selitti miksi: häntä puistatti ajatus siitä, että CM Punk väittää itseään maailman parhaaksi. Jerichon mielessä Punk oli pelkkä halpa kopio hänestä itsestään. Aluksi miesten kisailu olikin varsin rehtiä: tarkoituksena oli vain selvittää, kumpi on oikeasti maailman paras. WrestleManian lähestyessä tämä ei kuitenkaan enää Jericholle riittänyt, vaan hän alkoi kaivaa sontaa esiin Punkin perheestä. Isä oli alkoholisti, sisko huumeiden käyttäjä ja Punk itse äpärä. Nämä kommentit saivat Punkin veren kiehumaan siihen pisteeseen, että hän mm. täysin tuhosi Christianin edellisessä RAW:ssa. Hommaan saatiin vielä yksi käänne, kun juuri ennen ottelun alkua John Laurinaitis lisäsi stipulaation, jonka mukaan Punk häviäisi vyönsä, jos tulisi diskatuksi.

Alkuminuutit olivat kamalia. Oliko Punk tosiaan niin tyhmä, että olisi raivonsa vallassa huitaissut Jerichoa tuolilla päähän? En minä tällaista diskauksella kiusoittelua halunnut. Tuli ihan mieleen se WrestleMania 25:n kamala main event. Onneksi tuosta ei kuitenkaan kehkeytynyt koko ottelun kantavaa teemaa, vaan päästiin siihen kunnolliseen painiinkin käsiksi. Siinä vaiheessa kun Jericho käänsi Hurricanranan Wallseiksi, niin homma syttyi kunnolla liekkeihin. Tuosta hetkestä eteenpäin ottelu oli juuri sellaista hienoa painia, jota toivoinkin. Sulavaa teknistä suorittamista ja suurta draamaa. Loppuminuutit olivatkin sitten jo loistavaa viihdettä ja se pitkään jatkunut lukottelusessio ihan upeaa. Toi ihan mieleen Anglen ja Benoit'n. Kokonaisuutena siis oikein hyvä matsi, ja jälleen yksi tasokas mestaruuspuolustus Punkille. Alun kamaluus ja siitä toipuminen kesti kuitenkin sen verran pitkään, että mitään huikeaa arvosanaa tälle ei voi antaa. Ei ihan huikeiden odotusarvojensa tasoinen, mutta silti hieno painiottelu. Punkin kausi on sitä Ziggler-matsia lukuunottamatta kyllä ollut matsilaadultaan ihan loistava.
Kesto: 22:21
Voittaja: CM Punk (Anaconda Vice Submission)
Arvosana: ****

Once In A Lifetime Match
John Cena VS. The Rock
14.2.2011. Vuosi sitten ystävänpäivänä kaikki alkoi, kun The Rock palasi RAW:hon 7 pitkän vuoden jälkeen. Alunperin Rocky oli ”vain” WrestleMania 27:n isäntä, mutta kun hän meni maksamaan John Cenalle WWE:n mestaruuden, niin kaikki muuttui. Seuraavana päivänä Cena haastoi Rockyn otteluun, ja ennenkuulumattomalla tavalla 'Manian pääottelu lyötiin lukkoon vuotta etukäteen. Koko vuoden ajan miehet lähettelivät toisilleen viestejä niin sosiaalisen- kuin perinteisen median kautta. Rockyn kutka palata kehään kasvoi niin suureksi, että hän päätti yhdeksi illaksi liittoutua Cenan kanssa Survivor Seriesissä. Suunsoitto ja hypetys kasvoivat vain entistä suuremmaksi, mitä lähemmäksi aprillipäivää päästiin, ja nyt se hetki oli lopulta käsillä.

Hypetetyin ottelu koskaan. Voisiko se millään vastata niitä naurettavan korkeita odotuksia? Jotkut sanovat ei, minä sanon kyllä. Faktahan oli se, että viimeiseen kahdeksaan vuoteen Rock oli ollut kehässä ne muutamat minuutit Survivor Seriesissä. Väkisinkin vähän epäilytti, että olisiko hän sittenkään sellaisessa painikunnossa, että pystyy täysipitkän singles-ottelun vetämään. Ja kyllähän hän oli. Yhtään (ainakaan millään muotoa häiritsevää) botchia en huomannut, koko liikearsenaali käytiin läpi ja yllättipä hän jopa nousemalla yläköydelle. Täytyy tosiaan muistaa se, että Rock ei aktiivivuosinaankaan mikään maaginen kehävelho ollut. Tunnelma Sun Life Stadiumilla oli odotetun huikea, ja yleisö reagoi jokaisen hengenvetoon, jonka ottelijat kehässä ottivat. Mielestäni Cena & Rock painivat mahtavan, vahvuuksiensa mukaisen ottelun. Puhtaasti teknisenä suorituksena ajateltuna, niin olihan tässä heikkouksia. Kuten on joka ainoassa Rockyn & Cenan ottelussa. Tämä matsi kuitenkin onnistui tainnuttamaan minut vielä HHH-Undertakeriakin syvempään WrestleMania-transsiin, jossa ajoittain koko ulkopuolinen maailma unohtuu. Edellinen ottelu, jossa kävi samalla tavalla oli se kuuluisa Cena-Punk.

Vaikka tässä nyt olikin muutamia tylsempiä hetkiä kuten Bearhugien ja Sharpshooterien vääntämiset, niin ne on helppo antaa anteeksi. Matsi kesti – hitto vie – yli puoli tuntia. Se oli noin 10 minuuttia enemmän, mitä kuvittelin. Tunnelma oli aivan maaginen, puitteet upeat ja ennen kaikkea kehätoiminta mainiota. Huippukohtia oli monia: Rockyn epäonnistunutta Spit Punchia seurannut asenteensäätäjä, Cenan irtautuminen kansan kyynärpäästä, Rockyn loikka yläköydeltä ja sitä seurannut sensaatiomainen täpärä selviytyminen ja suorastaan rakastin matsin loppua. Kaikkensa tehnyt Cena päätti haistattaa paskat Dwaynelle ja tätä kannustaneelle yleisölle iskemällä People's Elbow'n. Aivan huikea lopetus. Realistisesti ajateltuna en tiedä, mitä enemmän olisi voinut toivoa. Kyllähän tämä millä mittarilla tahansa oli aivan huikea ottelu. Ei ehkä Rock-Austin II:n tai Cena-Punkin veroinen, mutta todella lähellä. Verrattuna Rock-Hoganiin, pitäisin tätä jopa karvan verran parempana. Siinä kuitenkin se painillinen anti oli vielä paljon heikompaa. Maaginen matsi, joka onnistui lähes toivottomassa tehtävässään vastata kaikkea sitä hypeä. Koko vuoden paras matsi tähän mennessä.
Kesto: 30:34
Voittaja: The Rock (Rock Bottom)
Arvosana: **** 3/4 (motyc)

*** The Rock
** John Cena
* The Undertaker

Yhteenveto: Tämä ehdottomasti ansaitsisi sen neljäsosan lisän, mutta jätän sen antamatta tuon Bryan-Sheamusin ”kusemisen” vuoksi. Sen verran se sapetti. Alakortti oli pientä pettymystä toisensa perään, mutta superottelut ylsivät/ainakin lähes ylsivät huikeisiin odotuksiinsa. Cena-Rock oli minun silmissäni klassikko, HHH-Undertaker pirun lähellä sitä ja Punk-Jericho myös neljän tähden matsi. Eipä tuota voi epäonnistumiseksi sanoa. Todella hyvän fiiliksen tapahtuma jätti, ja se on ainakin varmaa, että viime vuodesta petrattiin reilusti. Tykkäsin.

[Juge]

Komppaan kympillä Saimouta, Whattia, sekä muita, jotka todella nauttivat tästä showsta.

WHC-ottelun reipas 18 sekunnin kesto tuli kyllä aivan puskista. En todellakaan uskonut että näin tapahtuisi. Ja vielä ihmeellisempää oli se, etten ollut juurikaan pettynyt tai edes vihainen, että toinen päämestaruusottelu oli oteltu alle kahdessakymmenessä sekunnissa ja Daniel Bryanin mestaruuskausi hvedettiin siitä kuuluisasta vessasta alas. Nauroin ja ihmettelin samalla, ettei tämä voi olla totta. Bookert:n tavoin unohdetaan että tämä ottelu koskaan tapahtuikaan, ja mennään eteenpäin.

Kanen ja Ortonin matsi oli ihan ok-tasoa, en minä tämän enempää odottanutkaan. Ihan kiva. Kanen voitto yllätti. **½

IC-ottelu oli pienoinen pettymys. Pituutta olisi saanut olla enemmän. Codyn voittoa toivoin, mutta kyllä Big Show tämän Wrestlemania-hetkensä ansaitsi. **½

Naisten tag oli mielestäni ihan hyvä, parempi kuin monien muiden mielestä. Kelly Kelly veti kyllä hienosti. Se yläköysihyppy oli komea, enkä odottanut näkeväni sitä. Ajoi asiansa **

End of an Era. Ja sitä se toden totta oli. Aivan loistavaa draamaa ja tarinankerrontaa. Jännitin koko matsin ajan. Vatsaan sattui. Ja koko ajan jännitin että mitä seuraavaksi tapahtuu. Aseita käytettiin ihan riittävästi, Michaels oli aivan mahtava erikoistuomarina, kaikki ne jutut kun hän pyysi milloin Takeria ja milloin Triple H:ta lopettamaan, ja se kun hän kääntyi pois päin kun esim. tuolilla lyötiin. Ne pään pitelemiset, aivan kaikki oli sanoinkuvaamattoman upeaa. Nautin kyllä koko puoli tuntia. Ja kun kolmikko käveli pois kohti takahuonetta, hieno tunne. Tuo kuva jää mieleeni ikuiseksi ajoiksi. Täyden viiden tähden viihdettä *****

Massiivinen Tag-ottelu oli hyvää viihdettä, jopa Aikakauden Lopun jälkeen. Otunga ei tainnut olla virallisesti kehässä kertaakaan? Komea spotti oli tuo 3 miehen köysien yli hyppy. Voittajankin ollessa oikea, tämä oli hyvä ottelu ***+

Valtaosa ei pitänyt Jerichon ja Punkin kamppailusta, mutta minä pidin. Ja Paljon. Juurikin tällaista painia pitää tämän tasoisten herrojen kohtaaminen olla. En minä tiedä mitä te muut oikein odotitte, mutta ilmeisesti jotain ihan muuta, kun joku kerta antoi tälle jopa alle kolmea tähteä. Varsinkin loppu lukkopainisessio oli ihan huippua, kun herrat kisasivat siitä kumpi luovuttaa. Toivoin tämän päättyvän Walls of Jerichoon, mutta ei Punkin voittokaan ihan huonolta maistu ****+

Once in a Lifetime. Henk.koht. en odottanut tätä niin kovasti kuin End of an Eraa. Musiikkiesitykset ennen ottelua olivat hyviä ja ne saivat fiiliksen jopa pikkuisen nousemaan ennen Main Eventiä. Olihan tämäkin aivan huikeaa viihdettä. Painillisesti ei lähelläkään edellistä ottelua, mutta tunnelmaltaan aivan eri sfääreissä. Whattia on pakko kompata, hän puki kyllä ajatukseni hyvin sanoiksi. Ei, tämä ei ollut yksi parhaista/suurimmista otteluista, mutta yli vuoden mittainen rakentelu oli jotain ennennäkemätöntä. Hypeltään yli kaikkien muiden. Lopetus oli myös jollain tapaa tosi hieno. Cena yrittää iskeä People's elbowta, mutta Rock iskeekin siitä Rock Bottomin. Rockin voitto pisti pikkuisen vit**tamaan, koska todella toivoin, että Cena olisi tämän vienyt. Eeppinen matsi ****½


Pitkästä aikaa tosi hyvä Wrestlemania. Alakortti vähän petti, ja varsinkin WHC-ottelu oli loppujen lopuksi melkoista kakkaa. Silti, kolme timantinkovaa ottelua paikkasi kyllä enemmän kuin hyvin, End of an Eran ollessa se kirkkain timantti. Onnistunut Wrestlemania ja kaiken kaikkiaan Upea tapahtuma. Tällainen pitäisi Wrestlemanian olla joka vuosi, vähintään.

WWE Wrestlemania XXVIII: 3.42857 ~ ***½

[takaovi]

Ei kyllä Mania pettänyt. Aika kaksijakoinen tosin, koska kolme erittäin hyvää matsia ja loput enemmän tai vähemmän pettymyksiä. Mutta onnistumiset olivat kyllä niin loisteliaita, että pettymykset unohtuivat kyllä hetkessä.

+++ Rock vs Cena oli erittäin hyvä matsi ja jättiyleisö oli todella kuuma. Upea tunnelma läpi matsin ja Rockykin osoitti vielä pystyvänsä hyvään matsiin. Kutkuttavia near falleja ja upea lopetus!

++ Taker vs HHH (ref HBK) ei myöskään pettänyt. Tempo pysyi maltillisena, mutta se korvattiin muilla avuilla. Brutaalia menoa ja HHH:n vuotava silmäkulma vielä tehosti sitä. Parit hienot spotit ja jokaisen hieno suoritus. Lopetuskin toimi.

++CM Punk vs Jericho oli kyllä juuri niin hyvä kuin odottikin. Y2J ei taaskaan pettänyt ja Punk veti myös hemmetin hyvin. Alku oli vähän kankea, mutta lopputaisto oli kyllä mahtava. Vielä kun Punk olisi taputtanut WoJ:iin.

-- Team Teddy vs Team Johny oli kyllä pettymys. Ei tässä ollut mitään uutta ja ihmeellistä, vaan oli todella laimea pyrähdys. Odotin enemmän draamaa ja tiukkoja tilanteita. Pettymys.

--- Bryan vs Sheamus sitten olikin perseraiskaus. Ei j******ta tämmöstä paskaa vuoden suurimpaan tapahtumaan.

[C2W]

1.Daniel Bryan vs. Sheamus -
- No mitä helvettiä? Ihan oikeasti. Yleisö oli ihan tohkeissaan Bryanista, niin tämmöinen ja vielä isosta mestaruudesta? Kiitos. NO NO NO.

2. Kane vs. Randy Orton **½
- Yllätti hyvyydellään, oli ihan mukavaa katseltavaa. Propsit Kanen yllättävästä ja puhtaasta voitosta, kelpasi.

3. Cody Rhodes vs. Big Show *½
- Ihan jees matsi, ei mitään erikoista sanottavaa tästä. Saa nähdä mitä Big Show tekee IC-vyöllä...

4. Kelly Kelly & Maria Menounos vs. Beth Phoenix & Eve Torres *
- Tästä ei oikein muuta muistikuvaa ole kuin Gorilla Press ja Maria "skidmark" Menounus, joka sai heti housunsa sotkettua. Taisi olla meikkiä, mutta huvitti kyllä silti.

5. Triple H vs. Undertaker ****½
- Eeppinen matsi. En vaan voinut uskoa Takerin selkää noiden tuoliniskujen jälkeen, suorastaan brutaalia! Michaelsin entrance oli aika odotettavissa, varasti show:n täydellisesti ainakin meidän sohvaporukasta. Michaelsin rooli oli ihan ok, pysyi ihan hyvän maun rajoissa. SCM + Pedigree yhdistelmä oli kyllä hieno, ja oikeastaan ainoa kunnon near fall, johon uskoin. Mutta näin tämän piti mennäkin! Illan paras ottelu.

6. Team Johnny vs. Team Teddy **½
- Odotin tästä kunnon clusterfuckia, mutta saatiinkin ihan oikea tag team -mittelö. Team Johnnyn voitto ei ollut mitenkään suuri yllätys, mutta Mizin voittosuoritus oli. Zigglerille olisin itse mieluummin tuon kunnian suonut. Mukavan kepeä matsi tähän väliin.

7. CM Punk vs. Chris Jericho ****
- Noniin, yksi illan odotetuimmista otteluista. Ei kestänyt montaa sekuntia tuo matossa vääntäminen, kun päästiin jo heti psykologisen painin puolelle. Upeita backbreakereita Jericholta, ja lopun near fallit ja luovutusliikkeiden vaihtelu oli upeaa! Aivan nerokas lopetus tuo MODIFIED Anaconda Vice! Best In The World!

8. John Cena vs. The Rock ***½
- Yleisö vaikutti vähän väsähtäneeltä, kunnes kello soitti ottelun alkaneeksi. It is on! Ihan mukavaa mättöä, ja yllätti kyllä kestollaan. Tuli vähän tyrimisiä kyllä liikkeissä, mm. ensimmäinen Rock Bottom näytti vähän hassulta. Olisin odottanut selostajien pöydän hajoittamista, mutta jäi koko homma väliin tästä Maniasta! People's Elbown kääntäminen STF:ksi ja Cenan versio kansan kyynärpäästä olivat hienoja hetkiä. Mutta muuten jäi kyllä noiden hienojen matsien jälkeen odottamaan kyllä toista katselukertaa. Oli nimittäin HIACin ja Punk/Jerichon jälkeen pettymys.

[Merovingi]

Dave Meltzer antoi omat arvionsa WrestleManian otteluista:

Epico & Primo vs. Justin Gabriel & Tyson Kidd vs. The Usos: **1/4
Sheamus vs. Daniel Bryan: DUD
Kane vs. Randy Orton: *3/4
The Big Show vs. Cody Rhodes: *1/2
Kelly Kelly & Maria Menunos vs. Eve & Beth Phoenix: 1/4*
The Undertaker vs. Triple H: ****3/4
Team Johnny vs. Team Teddy: **1/4
CM Punk vs. Chris Jericho: ***3/4
The Rock vs. John Cena: ***3/4

Ihan oikeilta nuo kyllä tuntuvat, mutta ihmettelen miksi ihmeessä Undertakerin ja HHH:n ottelu ei saanut viittä tähteä.

[Goner]

Ihan oikeilta nuo kyllä tuntuvat, mutta ihmettelen miksi ihmeessä Undertakerin ja HHH:n ottelu ei saanut viittä tähteä.

Tämän ilmiön nimi on five star fear. Kyse on siis siitä, että viiden tähden matsia hehkuttavat ihmettelevät, kun Dave Meltzer tai Bryan Alvarez antaa ottelulle ****3/4, eikä uskalla antaa reilusti viittä, koska kynnys parhaan arvosanan antamiselle on niin suuri. Tämä keskustelu käydään aina etenkin Wrestlemanian jälkeen, kun ihmiset pitävät jotain ottelua täydellisenä ja parin päivän päästä järkyttyvät, kun ottelu saakin "vain" ****3/4. Onhan five star fearin olemassaolosta etenkin Manian kohdalla selkeitä näyttöjä, koska Meltzer ei ole vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana antanut yhdellekään WM-ottelulle viittä tähteä, mutta ****3/4 on irronnut Benoit vs. HBK vs. HHH:lle vuonna 2004, Angle vs. HBK:lle 2005, Undertaker vs. HBK:lle 2009, Undertaker vs. HBK:lle 2010, Undertaker vs. HHH:lle 2011 ja nyt taas Undertaker vs. HHH:lle.

Oikeastihan keskustelu neljäsosatähden eroista näkemyksissä on ihan turha, eikä arvosanoilla muutenkaan ole juuri mitään väliä. Itsehän antaisin tälle HHH vs. UT:lle ehkä neljä tähteä. Jos nyt kuitenkin jotain perusteluita tuolle arvosanalle pitää löytää, niin edellisenä päivänä oli ROH:n show'ssa Davey Richards vs. Michael Elgin, jota Meltzer piti parempana ja antoi sille viisi tähteä. Toisaalta hän piti viime vuoden kohtaamista vähintään yhtä hyvänä, joten olisi hassua antaa nyt parempi arvosana.


Kirjoitanpa vielä lyhyesti omat ajatukseni show'sta. Opener pilasi fiiliksen koko tapahtuman ajaksi. Katsoin tapahtuman tietysti livenä ja olin varautunut mukavaan yönviettoon hankkimalla hyvät eväät, jotka laitoin uuniin juuri ennen tapahtuman alkua. Kiinnostavin matsi pilattiin heti aluksi, joten kaikki meni pieleen alusta asti, ja naatiskelun sijaan piti jyrsiä eväitä paskan maku suussa. Olen huono toipumaan vitutuksesta, mutta olisin saattanut päästä asian yli, ellen olisi Funkasaurukseen asti odotellut uusintamatsia Bryanin ja Sheamuksen välillä. Ircissä ja twitterissä nimittäin useampikin henkilö ennusti, että Laurinaitis bookkaa voittonsa jälkeen uuden kohtaamisen, joka kestäisi vähintään sen toivotut 10 minuuttia. Vajaat kolme tuntia odottelin siis uusintaa ja loput katselin pettyneenä, kun sitä ei nähtykään.

Viime vuosina olen turhautunut WWE:n vetäessä maton alta lähes aina niiltä suosikeilta, joiden pärjäämisestä on juuri ehtinyt innostua. Bryanin mestaruuskausi onkin ollut iloinen poikkeus, joka vaati enää sopivan päätöksen hyvässä ottelussa, jonka päätteeksi Sheamus tuntuisi oikeasti paremmalta. Tämä oli viimeinen askel, jonka jälkeen en olisi kehdannut valittaa turhautumisesta pitkään aikaan. Mitään en tapahtumasta maksanut, joten en siksi valita, mutta tämä olisi voinut palauttaa luottamuksen, minkä jälkeen voisin ensi vuonna maksaakin.

Kuulostan ihan liian katkeralta. WM-yön jälkeen asiasta on löytynyt sentään hyviäkin puolia.

Noin muuten yllätyin, että pidin Undertaker vs. Triple H:ta tapahtuman parhaana matsina. Viime vuoden koitos oli mielestäni hirveä spotfest. Tässä kumpikin näytti pystyvänsä vielä oikeasti hyvään otteluun.

[Spunkmeyer]

Noin muuten yllätyin, että pidin Undertaker vs. Triple H:ta tapahtuman parhaana matsina. Viime vuoden koitos oli mielestäni hirveä spotfest. Tässä kumpikin näytti pystyvänsä vielä oikeasti hyvään otteluun.

Oikeasti hyvä matsi vaatii tarinan ja tarina vaatii enemmän pelisilmää kuin fyysistä kuntoa. Näitä veteraaneja parempia tarinankertojia tuskin onkaan. Miksi minä en siis ole yllättynyt että näin kävi? Eihän se vaadi kuin matsiin panostamista.

[kossi5]

Nyt on kyllä aivan pakko kysästä porukalta yhtä asiaa. Monet kirjottelee kuinka yleisö oli Maniassa Bryanin puolella etc. ? Mitä helvettiä.. muutama YES kyltti eturivissä ja osa porukasta antaa ymmärtää niinkun Bryan ois saanut vuoden popit. Sheamus oli ihan selvästi yleisön suosikki.

Toista tosin seuraavassa Rawssa. YES.

[Spunkmeyer]

^ WWE uumoili varmaankin, että yleisö tulisi kääntymään pitkän matsin seurauksena Bryanin puolelle. Tämän takia matsi oli squash. Ja sitten kävi kuin kävi.

Omat muistikuvani WMXXVIII:stä:

Maria Menounos oli illan viehättävän nainen. Kai se jo sen takia ansaitsi selättää naistenmestarin.

HHH ja UT todistivat etteivät tarvitse viimevuotisen spotfestin tapaista rääkkäystä saadakseen erinomaisen ottelun aikaiseksi. Tosin se olikin jo vähän taustatarinan rakenteesta kiinni, kun ei viime vuonna oikein ollut mitään kunnon feudia ennen ottelua. Nyt sellainen onneksi oli ja se toimi hyvin.
WWE:n ratkaisu laskea häkki alas vasta sitten ku molemmat osapuolet olivat kehässä, oli vähintäänkin persoonallinen. En voinut olla nauramatta kun mietin mitä Tirkka mahtoi tykätä The Memory Remainsin niinkin hienosta käytöstä
Matsi päättyi hienosti. Ainoa mikä minua jäi hämäämään oli HBK:n nössörooli. Kaveri itsekin on ollut osana ties missä brutaaliuksissa, mutta nyt anoi molemmilta osapuolilta säännöllisesti armoa sille joka sillä hetkellä oli alakynnessä. Plääh.

Suurjoukkuematsi oli pettymys. Se loppui siinä vaiheessa kun oli vasta päässyt kunnolla käyntiin. Taustatarinan kannalta kuitenkin hoiti tehtävänsä.

Jericho vs Punk oli myös pettymys. Tarkasti en nyt muista/osaa eritellä syitä, mutta jotain vikaa on kyllä, jos yleisöä ei yhden huilahdusmatsin jälkeen saada mukaan kuin vasta matsin lopputaisteluihin. Ne olivat myös omasta mielestäni helposti parasta koko ottelussa. Itse asiassa olin enempi täpinöissäni kuin taannoisessa Rumblen Angle/Benoit'ssa, johon joku tätä keksi verrata.

Pääottelu oli suunnilleen niin hyvä kuin uskalsin toivoa. Kunnon Mania-fiilis alusta loppuun, mitä nyt ei tämä Rock/Hoganin tunnelman tasolle yltänyt. Rockin cross-body ja Cenan counteeraus tähän olivat parasta. Lopetukseen petyin aavistuksen, sillä olisin kaiken sen tykityksen jälkeen halunnut nähdä Cenan jäävän maahan kahdesta peräkkäisestä Rock Bottomista. Mutta toimi se ihan hyvin näinkin.
Sitten vielä tämä fakta että Rock ylipäänsä voitti. Aluksi luulin että tällä voitolla olisi jotain merkitystä Cenan hahmonkehityksen kannalta, mutta olin väärässä. Sama Cena se edelleen porskuttaa RAW:ssa. Onneksi Rocky ilmoiti aikeistaan voittaa WWE-mestaruus joku päivä. No nyt voitto tuntuu jo hyväksyttävämmältä.
Oletin että company manin pitäisi voittaa tällainen matsi ihan jo siksi koska se on joko promootion perussääntö. Mutta sitten tajusin, että ei Cena oikeasti menettänyt tästä segmentistä overnessiä. Cena on jo aikaa sitten pushattu sille tasolle, että tämä on jo koko järjestelmän yläpuolella. Ja suurempi yleisö oli Rockin puolella. Antaa sen yleisön suosikin voittaa

Vaikka Maniassa oli vain kaksi erinomaista ottelua, minulle jäi positiivinen mielikuva. On se jännä.

[Spunkmeyer]

En nyt löydä sitä ketjua, jossa oli spekulaatiota Manian ostoista. Ilmeisesti lopullinen lukema on siis 1,3 miljoonaa ostoa. Tämä on ennätystulos.

Analyysini: Rocky myy!

[eCiuj]

En nyt löydä sitä ketjua, jossa oli spekulaatiota Manian ostoista. Ilmeisesti lopullinen lukema on siis 1,3 miljoonaa ostoa. Tämä on ennätystulos.

Analyysini: Rocky myy!

Entäs Survivor Series..? Analyysini: Laurinaitis myy!

[Darien Fawks]

En nyt löydä sitä ketjua, jossa oli spekulaatiota Manian ostoista. Ilmeisesti lopullinen lukema on siis 1,3 miljoonaa ostoa. Tämä on ennätystulos.

Analyysini: Rocky myy!

Entäs Survivor Series..? Analyysini: Laurinaitis myy!

Tai: Miz ei myy!