WWE Survivor Series 23.11.2014

[Inkfish]

En kyllä itsekään jaksa uskoa siihen että tämä eräs painija tekisi paluunsa tässä tapahtumassa, mutta ainahan sitä saa toivoa.

[Koopatroopa]

Jos saan iPadilta näkymään niin kai sitä voisi sängyssä katsella napit korvilla siihen asti että nukahtaa. Tuo huhuttu yllätys kyllä pitäisi varmasti hereillä.

[Edgefan100397]

Itse päätin suorana kattoa, koska ton Main Eventin ja parin mahollisen yllätyksen takia kiima WWE:n ppv'tä kohtaan on kovempi kuin pitkään aikaan. Jos joku tämän streamista (mielellään suht hyvälaatusesta) kattoo suorana, niin YV:llä voi laittaa linkkiä!

[Koopatroopa]

Itse päätin suorana kattoa, koska ton Main Eventin ja parin mahollisen yllätyksen takia kiima WWE:n ppv'tä kohtaan on kovempi kuin pitkään aikaan. Jos joku tämän streamista (mielellään suht hyvälaatusesta) kattoo suorana, niin YV:llä voi laittaa linkkiä!

WWE Network ja ilmainen marraskuu?

[eCiuj]

Itse päätin suorana kattoa, koska ton Main Eventin ja parin mahollisen yllätyksen takia kiima WWE:n ppv'tä kohtaan on kovempi kuin pitkään aikaan. Jos joku tämän streamista (mielellään suht hyvälaatusesta) kattoo suorana, niin YV:llä voi laittaa linkkiä!

[Edgefan100397]

Totta, totta, pääsi kokonaan ihme kyllä unohtumaan toi ilmaiskuukausi. Nyt on tilattu ja juuri sopivasti kickoffin alkuun. Barrettin esiintymistä odotellessa.

[Darien Fawks]

Olen aivan varma, että tänään on Survivor Seriesissä luvassa jotakin hyvin, hyvin suurta. Kuulitte minulta ensin.

Kerro meille mitä siellä tapahtuu.

Luulen, että WWE aikoo mullistaa koko lajin. Jollain tavalla aiotaan jatkossa enemmän kuunnella yleisöä painijoiden bookkauksessa yms. Ja ei, tämä ei ole sarkasmia.

Ps. Suorana katsellaan preshow'ta paraikaa.

Pps. En yllättyisi CM Punkin paluustakaan.

[unssi]

j******ta STING!

[Japeet]

Huikea show näin tuoreeltaan. Main eventin puoliväliin mennessä ei vielä tarjonnut mitään muistettavaa, mutta ei myöskään mitään heikkoa. Siitä eteenpäin sitten... Tajunnanvirtana ja ranskalaisilla viivoilla mennään. Positiiviset:
-Tyson Kidd on mahtava
-Yleisöreaktio kun Kane selätettiin. Ja kun Harper selätettiin. Näin niitä tähtiä tehdään.
-Mizdow on mahtava. Hieman hämmentävää tosin että Mizdow on ilmeisesti myös joukkueen nimi.
-Sting.
-Main eventissä oli oikeaa taistelun tuntua. Tällaisia näiden otteluiden pitäisikin olla.
-Ziggler, Rollins ja Harper näyttivät oikein hyviltä.
-Hyvä bäkkäripromo Tripsulta
-Opener kokonaisuudessaan oli tosi hyvä. Matadoorit ehkä hieman laimeita mutta muut kuusi ottivat hienosti haltuun.
-Divojen eliminointiottelun loppu oli tyylikäs
-Joulupukkijäbä

Negatiiviset:
-Maininta Cenasta sole survivorina vuonna 2003. Miksi näitä pitää tehdä?
-Cenan paita.
-Big Show'n turni. Pliis.
-Missasin Mark Henryn eliminoinnin, sekä AJ:n ottelun.
-Alicia Foxin hyvispahishyppely ei ole enää edes hauskaa
-Ambrosen ja Wyattin feudi jatkuu. Meinasin unohtaa koko ottelun tässä kirjoitellessa.

[Krizski]

Huh huh! Tän takia rakastan tätä viihdettä! <3

[unssi]

s
Negatiiviset:
-Maininta Cenasta sole survivorina vuonna 2003. Miksi näitä pitää tehdä?

WWE tykkää aina alleviivata että ***** ***** ei koskaan ollut olemassakaan heidän mielestään.

[Darien Fawks]

Siellä se Authority nyt hajoilee. h**vetin hyvin näyttelevät kyllä! Sääliksi käy.

Ziggler!!! Vihdoin ja viimein! Nyt vain Cena antamaan kiitoksena kolmas Brock-mestaruusottelunsa Zigglerille, ja Ziggler ottamaan vyö UFC:hen palaavalta Lesnarilta. Tai vähintäänkin Rumble-voitto Zigglerille. Mielestäni Poro on kyllä se selkein HBK:n manttelinperijä.

Show'n turni oli tietystikin taas smarkeille kettuilua. Hah hah, hyvin arvattu, että joku kääntyy.

Ylipäätään oikein nappi tapahtuma. Diivojen ottelua olisi katsellut kauemminkin, Ambrosen ja Wyattin kohtaaminen oli parempi kuin feudi itsessään. Alun tag-team-karkelotkin olivat kivat, ja toivon mukaan Damien tuosta jossain vaiheessa kääntyy Miziä kohtaan (tai toisinpäin) vähän kuin mitä Adam Rosella ja jänöllä on tapahtumassa.

Mielenkiintoinen myös tuon Stingin debyytti. Eikös tuo tyyppi vastikään ollut NXT:ssä jonain liskoista tykkäävänä prätkäjätkänä? Ilman naamamaaleja kylläkin. Ilmeisesti pääsee suoraan feudaamaan Triple H:ta vastaan. Miksei joskus näinkin, vaikka ennemmin olisin entisistä indymiehistä nostanut loistavan Sami Zaynin ensin päärosteriin. (Ei tosin olisi hahmollaan sopinut tähän kohtaan tietenkään.)

Luulen, että tästä Authorityn kaatumisesta seuraa kyllä nyt jotakin perin suurta. Vaan minne katosi tapahtumassa lupailtu Vince McMahonin houstaama post-show?

Oli miten oli, Zigglerin pushille ei voi kuin hymyillä leveästi.

[Koopatroopa]

Where were you when Sting debuted in the WWE? Watching it live on WWE Network!

Ja onneksi näin! Ei s****na että oli hieno momentti, yksi huikeimpia kokemuksia wrestlingin parissa ikinä. Housut kermaantui ihan kunnolla. Arvelin tuossa lähetyksen alkupäässä, että jos se Stinger tosiaan debytoi tässä tapahtumassa, niin järkevin ja todennäköisin vaihtoehto olisi, että mies hyökkäisi Triple H:n kimppuun maksaen Authoritylle matsin. En itsekään tosiaan noista alkupään otteluista innostunut lainkaan ja välillä vähän torkahtelinkin, mutta main event oli todella kova koitos! Rusevin uloslasku ja eliminointi spoilasi matsin lopputuloksen kyllä, mutta silti jostain syystä olin ihan liekeissä tuossa lopussa kun Ziggler oli yksin kolmea vastaan. Lopun Triple H:n riehumiset oli täyttä timanttia ja se hetki kun Stingin tunnari kajahti ja mies asteli rampille ja kaikki sen jälkeiset oli yksinkertaisesti upeaa. Nyt muistan miksi tätä lajia rakastan, vaikka viime aikoina innostus on ollut melko maassa. Kiitos Sting! Kannatti todellakin valvoa!

[luulokuningas]

- Pre-showssa Rosa Mendez ei aiheuta häpeää. Fandangon kampaus on hirveä, mutta Fandangoa on silti kiva nähdä. Ja se leg drop oli aika näppärä.

- Pre-shown Cesaro vs. Swagger ihan ok. Ei tässä mitään kummallista, paitti Cesarolla kiva nähdä mikki.

- Ekat puoli toista tuntia tuntui semitylstältä RAW:lta.

- Opener oli ihan kiva, mutta lopetus oli jotain aivan loistavaa. Hyvää kiusaamista.

- Naisten SurSer matsi aika p**ka. Paige oli toki kiva ja Tyson Kidd loistava.

- Ambrosella ja Wyattilla todella tiukka matsi. Olis nyt loikannut sieltä korkeuksista vielä.

- Tää Adam Rose matsi oli aika hohhoijaa.

- Diva's title matsi meni sujauksessa. Huhuthan sanovat että AJ Lee lähtisi yhtiöstä, mutta tiedä häntä. Nikki Bellasta pidän niin käy mulle. Vetääkö Brie Bella heel turnin kanssa vai halusiko vain vyön perheeseen?

- Main Event. Voi pojat. En tiedä onko tämä vain sitä että olen aivan törkeän pumped, mutta kuusi kautta viisi. Mark Henrya ei tarvinnut kauaa katsoa, Big Show pyörii kuin tuuliviiri (mutta hänen swerve tuhosi Cenan joten oliko se oikea heel-turn?), Cena oli ihan ok ne pari minuuttia mitä oli kehässä, Rusev on yhä putkessaan, Kane ei ollut tiellä, Rollins oli todella kiva katsoa kapteenina, Rowan ja Harper olivat todella viihdyttäviä ja todellinen tähti oli DOLPH v***n ZIGGLER. Neljä viidestä eliminaatiosta tapahtui Dolph Zigglerin ansiosta, vaikka yksi olikin count-out. DOLPH ZIGGLER TO THE MOOOON! Mutta ei, ei siinä vielä kaikki. Triple H:lla nousi tatti otsaan ja sitten nähtiin se paras hetki jonka takia tämän valvoin. STING STING STING STING STING! 5/5 kiitos.

Ainoa miinus että Ryback putosi kovin nopeasti.

[Japeet]

Mielenkiintoinen myös tuon Stingin debyytti. Eikös tuo tyyppi vastikään ollut NXT:ssä jonain liskoista tykkäävänä prätkäjätkänä? Ilman naamamaaleja kylläkin. Ilmeisesti pääsee suoraan feudaamaan Triple H:ta vastaan. Miksei joskus näinkin, vaikka ennemmin olisin entisistä indymiehistä nostanut loistavan Sami Zaynin ensin päärosteriin. (Ei tosin olisi hahmollaan sopinut tähän kohtaan tietenkään.)

[Griffin]

Mielenkiintoinen myös tuon Stingin debyytti. Eikös tuo tyyppi vastikään ollut NXT:ssä jonain liskoista tykkäävänä prätkäjätkänä? Ilman naamamaaleja kylläkin. Ilmeisesti pääsee suoraan feudaamaan Triple H:ta vastaan. Miksei joskus näinkin, vaikka ennemmin olisin entisistä indymiehistä nostanut loistavan Sami Zaynin ensin päärosteriin. (Ei tosin olisi hahmollaan sopinut tähän kohtaan tietenkään.)

Anteeksi mitä? Mitä juuri luin? Okei, en halua edes kommentoida tähän.. Mit vit.. No joo. Antaa olla.

Ajattelin ennen pääottelua, että show on ollut varsin keskinkertainen. Tietyt jutut eivät miellyttäneet lainkaan mutta joukossa silti paljon positiivistakin, kuten Ambrosen loistava sekopäisyys, jälleen. Viimeinen puolituntinen oli kuitenkin upeaa. Tapahtumarikas pääottelu oli todella mielenkiintoinen kaikkine käänteineen. Ylläreinä Cenan "aikainen" tippuminen, Rybackin eliminointi ensimmäisenä Cenan jengistä, Shown turni.. Kaikki jäi kuitenkin toiseksi lopputaistelulle, jossa Ziggler näytti kyllä mistä hänet on tehty. Mutta! Vielä tuokin jäi toiseksi sille, kun Sting pälmähti esiin. Voi herranvarjele. Sting ja Triple H tuijottavat toisiaan eeppisesti keskellä WWE:n kehään vuonna 2014, jonka jälkeen Sting vetelee Hunterin kylmäksi.. Huhhuh. Aika fiiliksissä tällä hetkellä.

[Koopatroopa]

Heräilin tuossa pari tuntia sitten ja katsoin tuon main eventin uudestaan. Edelleen ihan fiiliksissä ja pakko antaa myös Zigglerille tunnustusta, mies veti loistavasti. Koko main event oli loistava, mutta etenkin tuo viimeinen puolituntinen Zigglerin taisteluineen vei meikäläistä kuin pässiä narussa. Triple H veti myös loistavasti lopussa epätoivoisena niljakkeena, kun hyökkäsi tuomarin ja Dolphin kimppuun. Ja tosiaan se hetki kun Stinger ilmestyi oli jotain uskomattoman upeaa, yksi parhaista hetkistä wrestlingin parissa ikinä kuten aiemminkin sanoin. Staredownit ja Scorpion Death Drop olivat Vincen sanoin eeppisiä, vaikka se kuluneelta kuulostaakin. <3

Triple H on myöskin minusta täydellinen vastustaja Stingille, kun molemmat ovat vanhan koulukunnan painijoita ja yhtiä aikakautensa suurimpia tähtiä eri lafkoista.

Unohtui mainita, että Roman Reigns piipahti siinä jossain vaiheessa via satellite. Ei hitto että on edelleen karismaton tyyppi, en jaksa kiinnostua sitten millään.

Mielenkiintoinen myös tuon Stingin debyytti. Eikös tuo tyyppi vastikään ollut NXT:ssä jonain liskoista tykkäävänä prätkäjätkänä? Ilman naamamaaleja kylläkin. Ilmeisesti pääsee suoraan feudaamaan Triple H:ta vastaan. Miksei joskus näinkin, vaikka ennemmin olisin entisistä indymiehistä nostanut loistavan Sami Zaynin ensin päärosteriin. (Ei tosin olisi hahmollaan sopinut tähän kohtaan tietenkään.)

WWE Network -ketjun perusteella jälkimmäinen lienee todennäköisempi vaihtoehto.

[Wanhus]

Huh huh! Eipä ole tullut oltua näin fiiliksissä aikoihin WWE:n tuotteesta. Loistavaa! Vuoden paras PPV!

- Varsinaisen show'n aloitus vaikutti ikävä kyllä aika vahvasti Rawilta, mutta se annettakoon anteeksi, kun lopussa tyypit tykitti sitten täysillä. Triple H oli kautta linjan aivan loistava, pep talkit backstagella ja näin eespäin. John Cena herätti jatkuvasti fiilistä, että tilalle oikeasti pitäisi olla joku toinen, vaikka se Daniel Bryan. Mutta kun ei niin ei.

- Alun tag team mestaruusottelu oli aika kiva. Aina olen tykännyt näistä useamman joukkueen otteluista eikä tämä ollut poikkeus. Mizdow'ta olen katsellut itse aika vähän, mutta tässä se sitten loisti jälleen. :D Ja Stardust/Goldust -joukkueesta tykkään. Hyvä.

- Wyatt vs Ambrose oli jees. Aika paljon jäi se fiilis, että markkinoitiin nyt tuota TLC PPV:tä, että jengi ymmärtäisi tilata WWE Networkia vielä tämänkin kuun jälkeen, mutta ei huono ollenkaan. Siellä toivottavasti nähdään sitten oiekin suuri taistelu. Sääli kun ottelu on kuitenkin kohtuu hyvä, niin rakentelu on aika kehnohkoa.

- Main event! Ei jumaliste! Olin jo niin onnelllinen kun Henry tippui ekana ja Cena tippui myös aikaisessa vaiheessa huh huh. Big Show teki kiintiöturninsa. Dolph Zigglerin Via Dolorosa -taistelu oli MAHTAVAA! Kahtena aiempanakin vuonna muistaakseni Ziggler on loistanut näissä Survivor Series otteluissa mutta nyt vielä kirkkaimmassa valossa.

- STING! Leuka laahas lattiaa kun mies saapui. Eiköhän tässä vielä Triple H vs Sting nähdä ja hyvä niin. :P

Niin ja Roman Reigns vilahti jaksossa ja taitaa kuukauden päästä tulla takaisin. Saa nähdä kuinka käy, mies ei näissä promoissaan ole kovinkaan vakuuttanut. TLC:tä odotellessa, jos Lesnar vaikka kotisohvalta saapuisi meitä viihdyttämään.

[What]

Darien kirjoitti blogissaan, että painitapahtumia tulisi arvioida kokonaisuutena. Kyllä asian voi näinkin nähdä ja esimerkiksi tuota ppv-projektiani tehdessä toimin juuri tuolla tavalla. Mutta mistä tässä viihteen muodossa on oikeasti kyse? Hetkistä. Kyse on hetkistä.

Kokonaisuutena arvioiden Survivor Series ei ollut kummoinenkaan tapahtuma. Kaksi ensimmäistä tuntia olivat yksinkertaisesti kehnoa eikä tuntunut yhtään viikottaista Raw-jaksoa kummemmalta. Pääottelun alkuosakin oli mielestäni masentava, koska suosikkini Ryback eliminoitiin niin pirun nopeasti. Sitten kaikki muuttui.

Big Show'n takinkääntö on pitkässä juoksussa ehkä yhdentekevä asia, mutta tarjosi hetkellisen huuman. Symbolisesti olisi ollut kaunista, jos Show olisi kättelyn sijaan suudellut HHH:n sormusta Kummisedän tapaan.

Tuon jälkeen kävi selväksi, että vuosia kannustamani Dolph Ziggler nousisi valtavan isoon rooliin ottelun loppuajaksi. Oli kaunista ja herkistävää seurata Dolphin urhoollista taistelua epätoivoisessa tilanteessa yleisön ottaessa miehen täysin omakseen. Jos joku niin Dolph oli tuon hetkensä ansainnut. Kaunista, niin kaunista.

Vatsani olisi ollut kylläinen jo noiden kahden yllämainitun asian johdosta. Mutta nyt herkuteltiin oikein kunnolla jälkiruuan kera. Vaikka kuinka huhumylly oli pyörinyt niin en millään jaksanut uskoa sen oikeasti tapahtuvan. Sting on modernin ajan suurin painitähti, joka ei ole koskaan WWE:n kehään astunut. Niin kauan kun olen tätä lajia seurannut asiasta on kuiskuteltu, huhuttu ja salaa toivottu. Välillä se on tuntunut jopa todennäköiseltä (talvi 2011) mutta aina jokin on tullut esteeksi. Tietyllä tapaa Stingin ja HHH:n mielettömän pitkään jatkuneeseen tuijotukseen tiivistyi 20 vuotta painihistoriaa. Aivan mieletön hetki.

Noin viidentoista minuutin sisään oltiin siis nähty Cenan eliminointi Big Show'n takinkäännön seurauksena. Ensimmäinen iso hetki. Toinen oli Dolph Zigglerin urhoollinen taistelu altavastaajan asemassa yleisön kannustaessa häntä kuin hurmoksen vallassa. Kukaan ei tuota enempää ansainnut. Toinen iso hetki. Ja sitten kolmantena se hetki, jota painifanit ovat odottaneet kaksi vuosikymmentä. Tuohon voi vielä lisätä jäähyväislaulut HHH:lle ja Stephanielle. Aivan uskomaton selkäpiitä kutitteleva vartti nähtiin.

Noista syistä ainoa mahdollinen johtopäätös minkä pystyyn tekemään on seuraava. Survivor Series 2014:n pääottelu Team Cena vs. Team Authority yltää erittäin harvalukuisten viiden tähden matsien joukkoon. Jos siinä heikkouksia oli niin ne kyllä unohtuivat hurmoksen alle. Juuri tuollaisten takia tätä testosteronintäytteistä viihdemuotoa jaksaa vuosi toisensa jälkeen aikuinen mies seurata. Hetken aikaa olin 7-vuotias pikkupoika.


Kaiken lisäksi nuo tapahtumat jättivät herkullisen asetelman enkä ole vähään aikaan yhtä innokkaasti Raw'ta odottanut. Kuka ottaa HHH:n ja Stephanien roolin? Patriarkka Vincent, jonka vallanhalu oli virinnyt uudestaan ja nerokkaallta taktiikalla syrjäytti oman tyttärensä ja hänen aviomiehensä? Vai onko se Sting? Hänen ansiotaanhan loppujen lopuksi ottelun lopputulos oli. Ja mikäpä olisi parempi tapa tehdä lähtemätön vaikutus kuin vallanpitäjän asemasta? Onko niin, että WWE ajautuu anarkian tilaan, jossa kukaan ei ole määrittelemäässä rajoja? Mitä tämä tarkoittaisi? Vai olisiko meille tarjolla joku vielä suurempi yllätys kuten vaikkapa Shane McMahonin paluu painibisneksen pariin? Tuntuu että vaihtoehtoja on rajattomasti ja moni niistä vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta.

Kiitos

[MR.Off Topic]

Offarikin välistä palaa kommentoimaan painia. En jaksanut katsoa kuin kaksi ottelua. Toisessa Dean Ambrose otti yhteen Bray Wyattin kanssa ja toinen oli tuo main event. Syy, miksi vaivauduin katsomaan ollenkaan, oli se, että tiesin Stingin tekevän paluun eiku siis debyytin tässä PPV:ssä. Katsotaanpa kumpaakin ottelua.

Ambrose ja Wyatt toimittivat ottelun, joka ansaitsi "This is wrestling" -chantit. Tiukka vääntö kaksikon välillä, sekä lopetuksessa nähtiin hieno hatun nosto Brayn feudille John Cenaa vastaan. Oli myös hienoa nähdä, että siinä missä Cena on tietyllä tapaa jopa "typerä" naama, joka ei voi rikkoa periaatteitaan, on Ambrose aivan toisenlainen eläin. Ambrose on sellainen eläin, joka nauttii Brayn pieksemisestä tuolilla ja sen vuoksi yleisö Deanistä pitää. Enköhän katsahda herrojen välillä nähtävän TLC-matsin aikanaan.

Sitten main eventtiin. Yhdyn helposti aikaisempien mielipiteisiin. Loistava matsi. Yksi asia kuitenkin itselläni tökki, sillä joukkueissa oli varsin vähän oikeasti kiinnostavia painijoita. Cenan joukkueessa niitä oli kaksi eli Ryback ja Ziggler. Toinen eliminoitiin nopeasti pois ja valmistellaan varmaan Rusevin seuraavaksi uhriksi ja toista bookattiin upeasti. Authorityn tiimistä kiinnostavia oli Rollins ja Harper sekä Rusev pienellä varauksella. Vaikka joukkueista puuttui kiinnostavia painijoita, koottiin siitä silti mahtava matsi. Mielestäni niin Rollins, Ziggler kuin myös Harper saivat nauttia hyvästä bookkauksesta. Rollins oli mukana lähes jokaisessa Authorityn suorittamassa eliminoinnissa. Harper oli tarpeeksi vahvan näköinen ja Ziggleristä ei paljoa tarvitse mainita. Toivottavasti tätä lehmää nyt tajutaan lypsää ja kunnolla eikä jätetä esimerkiksi Stingin paluun varjoon.

Sitten se Sting. Damn, tämä herra osaa esiintyä. Koko se tuleminen sisääntuloramppia alas ja tuijottelu HHH:n ja Stingin välillä oli ihan loistavaa. Tuijottelun aikana en ollut edes varma nähtäisiinkö fyyssistä kontaktia miesten välillä, joten tuijottelu oli erittäin onnistunut. Sitten se potku ja minkälaisella tyylillä suoritettu Scorpion Deathdrop! Huikeaa!

[DeadManWalking]

Huh. Huh.

Katsoin aamulla livenä viimeiset puoli tuntia tuosta tapahtumasta, ja jo pelkästään sen aikana kermasin housuuni kun oli vaan niin v***n kovaa meininkiä. Siis huhhuh? Sanoinko jo?

Big Show'n kiintiöturn ja Cenan eliminointi toi kyllä roppakaupalla lisää jännitystä, ja Ziggler veti aivan jäätävän kovaa settiä tuossa lopussa. Huikeaa poppia sai kaveri kyllä omassa tekemisessään, ja olihan tuo kyllä yksi parhaiten bookattuja matseja ihan hetkeen. Epätoivoinen taistelu, oikeassa paikassa iskeminen, niskan päälle pääseminen ja lopulta voitto. Kovimpia juttuja ikinä.

Niin ja joo. Stingin esiintyminen. Ilmeisesti siitä jotain huhua on ollutkin, mutta itse olen ollut aika ulkona näistä uutisoinneista joten melko yllärinä tuo pääsi tulemaan. Tokihan siinä Triple H:n riehumisen ja tuomareiden kehästä poistamisen aikana tuli mieleen että joku sinne vielä tulee vetämään HHH:ta lättyyn, mutta mielessä pyöri lähinnä nimet John Cena ja villeimpänä veikkauksena Daniel Bryan. Mutta Stingin ilmestyminen siihen rampille. Voi morjens.

Erikoispisteet myös Triple H:lle. Kaveri kyllä eläytyi ja näytteli roolinsa ihan h**vetin hienosti. Ne hetket kun mies tajusi että "ei j******ta tää homma kusee ihan täysin", niin sen oikein pystyi aistimaan miehen ilmeistä ja eleistä. Tokihan siinä vaiheessa kun mies epätoivoissaan sekaantui otteluun ja alkoi pätkimään tuomareita, niin silloin oli jo melko selvää että Authority ei tule tuota ottelua voittamaan. Tai jos olisi voittanut, niin Vince olisi tullut paikalle että ei näin. Tai jotain.

Mutjoo, melko kiimainen main event ja etenkin ne loppuhetket. Onneksi satuin olemaan aamulla hereillä sillä tavalla että pystyin livenä katsomaan. Ja pyöriihän tuo vielä nytkin tuossa taustalla.

Mahtavaa WWE.

[Darien Fawks]

Whatilta kyllä mestarillinen postaus. Muistuttaa, miksi miehen kirjoituksia on ollut ikävä.

Blogissani kirjoitin enemmänkin juttua draaman kaaresta. Jos mietitään, niin draaman kaaria pitäisi olla useita.

1. Ottelussa tulee olla draaman kaari (finisher on tavallisesti huipennus).
2. Tapahtumassa tulee olla draaman kaari (main event on tavallisesti huipennus).
3. Painivuodessa tulee olla draaman kaari (Wrestlemania on tavallisesti huipennus).

Main eventin erinomaisuutta kuvastaa hyvin se, kuinka huipennuksia oli useita, kuten Whatkin mainitsi. Esimerkiksi Aleksis Kiven Nummisuutareissa kaiketi on tunnistettu kolme eri komediallista huippua. Ottelu ei elä vain sillä, että siellä on hyppypapuja pomppimassa ja spottailemassa jatkuvasti – tällainen draama ei toimi.

Yksi Dolph Zigglerin suurimpia valttikortteja on juuri se, kuinka hyvin hän osaa luoda viihdyttäviä draaman kaaria. Hänen otteluissaan on usein lukuisia huippukohtia, koska mies taivaallisella myymisellään pitää jännityksen alati huipussaan – jopa niissä kohdissa, joissa perinteisesti ei olisi huippuja. Jos Jake the Snaken puheita mukaillaan, niin tämä on rinnastettavissa tilanteeseen, jossa siemensyöksy on jatkuvasti yhden sipaisun päässä. Kuten aiemmassa viestissäni sanoin, on Ziggler minusta se HBK:n selkein manttelinperijä. Mies, jota ei voi kuin rakastaa.

Whatin hetki-puheisiin siis palatakseni: ilman kunnon draaman kaarta ei voi olla kunnon hetkiä. Itse asiassa jopa se, että WWE perseilee bookkauksessaan niin paljon, luo eräänlaista draaman kaari -tilannetta, jossa huipennus olisi helppo antaa, mutta sen kanssa kitsastellaan.

Olen itsekin pidemmän aikaa seuraillut näitä Sting-uutisia ja äijän sanoja siitä, miten hän kovasti haluaisi painia WWE:ssä. Itse olen kuitenkin elänyt WWE-kuplassa 2003-vuodesta alkaen, joten samanlaista mark-outtia en miehen paluusta kokenut, joskin siitä toki innostuin. Tosiasiassa täytyy kuitenkin sanoa, etten absoluuttisesti pitänyt siitä, miten Sting tuotiin kehiin Scott Armstrongin selätyslaskun aikana. Parempi olisi ollut, jos tuomarit olisivat olleet kaikki kedossa ja Tripsu olisi viittelöinyt vielä uutta. Sitten Sting olisi tullut, pistänyt Tripsua pataan ja joku vanhoista tuomareista olisi tullut kehään. Tässä tosin olisi skipattu realismin nimissä yksi huippu, kun takuuvarmaa selätystä ei olisi ollut, eikä sitä olisi täten keskeytetty nautinnollisella tavalla. Eli vähän hiinä ja hiinä, oliko tämä siltikin lopulta se paras ratkaisu.

[ToNy-MaN]

Olihan se... Itseäni vain ihmetytti miksi se Big Show lähti lampsimaan eikä hoitanut varmaa voittoa Team Authoritylle. Zigglerin tiimikaverinahan se olisi voinut hoitaa miehen nippuun ilman DQ:n pelkoa eikä Team Cena olisi voinut koskaan voittaa koska kukaan Team Authoritysta ei tietenkään olisi koskaan selättänyt Big Showta.

[Darien Fawks]

Olihan se... Itseäni vain ihmetytti miksi se Big Show lähti lampsimaan eikä hoitanut varmaa voittoa Team Authoritylle. Zigglerin tiimikaverinahan se olisi voinut hoitaa miehen nippuun ilman DQ:n pelkoa eikä Team Cena olisi voinut koskaan voittaa koska kukaan Team Authoritysta ei tietenkään olisi koskaan selättänyt Big Showta.

Show teki tarpeeksi välttääkseen potkut, ei hän muuttunut absoluuttisen pahaksi. Käveli pois ajatuksella, että "eiköhän se ollut siinä" – ja Show'n kannaltahan se olikin: hän oli jo kätellyt Tripsua ja sopinut työpaikkansa säilyttämisestä. Show on kyllä itse asiassa kaikessa flipfloppailussaan (niin kuin Stephanie vasta Raw'ssa tiedosti) hyvinkin looginen hahmo. Hänellä ei vain ole tarpeeksi moraalista selkärankaa ollakseen pitkään täyshyvis – tai sitten hän enemmänkin yrittää suojella perheensä etua. Loogista yhtä kaikki.

[Borga]

Niin oliko tässä tapahtumassa jotain matsejakin?

Ite olin jonkun huhun kanssa kuullut, että Sting "oikeasti" tekisi nyt sen debyyttinsä. Ei ollut eka kerta, mutta pakkohan se oli katsoa. Aika pitkälti kelailin koko tapahtuman, mutta ME:n jopa melkein kokonaan katsoin. Aika hyvä, ei kyllä todellakaan 5 tähteä ihan matsina, sillä liikaa todella tylsiä ottelijoita, ketkä eivät henkkoht kiinnosta pätkääkään. Mut hienoa miten Ziggler suoriutui. MUT SE SIITÄ MATSISTA v***u STING IS HERE!

Ekat muistot restlinkistä on joskus 90-luvun puolvälin jälkeen, kun Joonas 9vee salaa omassa huoneessaan katteli just näkymään alkanutta satelliittikanava TNT:tä. And I shit you not, eka muisto on, kun Sting tuli kaapelilla katosta kehään ja raiskasi kehällisen jengiä pesismailalla. No yllättäen olin myyty.

Fastforward tähän päivään, en ole vuosikausiin innostunut painista kuin muutamaan otteeseen, pääasiassa nostalgiatrippinä vanhoja partoja katsellessa, taikka muutaman uudemman painijan taidoista. Mut RAW:ta kattonut ehkä keskimäärin pari kertaa kuussa, mutta en edes muista koska kokonaisen jakson. That being said, ellei tyttökaveri olisi silmät pyöreenä olisi sohvalla istunut äsken vieressä ja ihmetellyt mun sekoamista Stingin entrancen aikana, olisin varmaan ruvennut pillittää.

TÄMÄ on niitä hetkiä, miksi me ollaan alettu kattoa painia! Ei tartte miettiä loogisia asioita, ei tartte miettiä kayfabea eikä mitään v***n smarkkeja. Vaan keskittyä vaan siihen mielihyvään mitä tää hetki sulle antaa.

Paras painikokemus minkä muistan melkein 20 vuoden paininkattelun ajalta = Stingin WWE-debyytti.