Foorumiarkisto

"meredith" kirjoitti:
Itse olen löytänyt ROH:in vasta vähän aikaa sitten, mutta tarkoitus olisi alkaa katsoa sitä enemmänkin. Voisitteko viisaampina ja kokeneempina kertoa joitakin must-see PPV:ita ja otteluita? Tähän mennessä olen nähnyt paljon matseja Bryan Danielsonilta ja KENTA sekä Austin Aries ovat miellyttäneet silmää.

Tässä on lista, jossa ROH-fanit ovat äänestäneet sata parasta ottelua ennen sadatta tapahtumaa.

Katsomisen arvoisia tapahtumia on monta ja ei ole mikään helpoin tehtävä valita niistä parhaimmat. Itse suosittelisin ainakin tälläisiä kuin The Era of Honor Begins, Night of Appreciation, Crowning a Champion, Night of the Champions, The Epic Encounter, Wrestlerave '03, Wrath of the Racket, Beating The Odds, The Conclusion, War of the Wire, At Our Best, Reborn Stage 1, 2 ja Completion, Generation Next, Joe vs. Punk II, Manhattan Mayhem, Dragon Gate Invasion, Joe vs. Kobashi, Unforgettable, Better Than Our Best, How We Roll, Ring of Homicide, The Chicago Spectacularin molemmat illat, Fifth Year Festivalit varsinkin Finale, Good Times, Great Memories ja tuohon vielä lisätään kaikki Final Battlet, Glory by Honorit, Death Before Dishonorit, Survival of the Fittestit, Supercard of Honorit, Unscriptedit ja All Star Extravaganzat, niin kyllä tuota katsomista riittää. Kapteeni tai C2W voi lisäillä, jos on jotakin lisättävää.

"Saimou" kirjoitti:
PPV:itä ROH on lähettänyt vasta kolme (eiköhän CC pian korjaa mikäli meni lukumäärä väärin), jotka ovat olleet Driven, Man Up sekä Undeniable.

Neljä, Respect Is Earned, Driven, Man Up ja Undeniable.

Eipä tuohoon Macheten listaan parhaista tapahtumista paljon lisättävää ole, mutta jos nyt muutaman listaisi.

Lisää:
The 100th Show
Eeppinen ROH vs. CZW brawl.

Unified
- Kaksi MOTYC tason ottelua. Aries & Strong vs. Briscoes sekä Danielson vs. Nigel.

Manhattan Mayhem II
MOTYC tason Danielson vs. Morishima sekä muutenkin varsin hyvä tapahtuma.


Pois:
How We Roll
- Christian oli ihan kiva, mutta kokonaisuudessaan ei lähelläkään vuoden 2006 parasta tapahtumaan, saati sitten ROH:n historian parasta.

Ring of Homicide
- Mikäli muistini ei petä, oli tämäkin ihan perushyvä tapahtuma, mutta ei parhaiden joukossa.

Kovinkaan paljoa en osaa 2002-2005 vuoden tapahtumista kertoa sillä 2006 ja 2007 ovat ensimmäiset vuodet jotka olen kokonaan ROH:ia seurannut. Tosin 2006 taisi muutama tapahtuma jäädä väliin.

Melkoista hiljaiseloa on ollut viimeiset kuukaudet ja olen itsekin vasta pääsemässä nykymenosta kärryille. Arvostelu Final Battle 2007:sta ilmestyy tänne joko lauantaina tai sunnuntaina, suurimmalla todennäköisyydellä sunnuntaina. Voisin kuitenkin muutaman mainittavan arvoisen asian tänne laittaa mitä lähiaikoina on tapahtumassa.

Rising Above eli ROH:in viides PPV näkee päivänvalon ensimmäistä kertaa 7. maaliskuuta, joten silmät ja korvat auki siihen aikaan. Gabe Sapolsky ja kumppanit sanovat, että tämä on ROH:in paras PPV koskaan, joka on melko kova juttu, kun katsotaan edellisten tasoa. Gabe sanoo myös, että hän on katsonut Austin Arieksen ja Nigel McGuinnessin ottelun jo kymmenen kertaa ja se on hänen mielestänsä paras ottelu minkä ROH on ikinä PPV:hen laittanut. Ajatelkaapa itse, parempi kuin Nigel/Danielson Drivenistä tai parempi kuin Briscoes/Steenerico Man Upista. Se on melko paljon luvattu se. Kuitenkin, tässä on vielä PPV:tä käsittelevä promovideo ja card.

Rising Aboven promovideo

Rising Aboven cardi, toinen viesti

Dragon Gate on tekemässä visiittiä ROH:iin maaliskuun loppupuolella, 28. päivä Dragon Gate Challenge II:ssa ja 29. päivä Supercard of Honor III:ssa. Kahdeksan painijaa on ilmoitettu osallistuvan ja ne ovat CIMA, Dragon Kid, Ryo Saito, Naruki Doi, Masato Yoshino, Genki Horiguchi, Shingo ja BxB Hulk. Otteluista en osaa sanoa paljoa, mutta Supercard of Honor III:seen lupaillaan jo tavaksi tullutta Dragon Gate Six Man Tag-ottelua, jossa CIMA, Dragon Kid ja Ryo Saito kohtaavat Naruki Doin, Masato Yoshinon ja Genki Horiguchin. Dragon Gate Challenge II:seen en osaa sanoa muita otteluita kuin sen, että Jay ja Mark Briscoe kohtaavat Dragon Kidin ja Ryo Saiton. Näiden lisäksi Kota Ibushi on tulossa ROH:iin joskus huhtikuun tienoilla.

Ja lopuksi säästetään parhain, eikös?

"Ring of Honorin kotisivu" kirjoitti:
Shelley & Sabin Invade ROH

Something has been eating away at Alex Shelley & Chris Sabin, The Motor City Machine Guns, since ROH's "Good Times, Great Memories" event last year. They lost a classic to Jay & Mark Briscoe on that show that ended up at the top of many match of the year polls. That loss has been haunting them. Now they are set to return to ROH to try to even the score.

Shelley & Sabin are signed for ROH's April 18th Detroit and April 19th Chicago cards. Right now, they are only scheduled for those events. They have issued a challenge to The Briscoes. We will find out Jay & Mark's answer next week.

The Motor City Machine Guns are regarded as one of the elite teams in the entire wrestling industry. ROH's tag team scene is red hot. Shelley & Sabin want to conquer the world. They know that in order to do that they have to beat ROH's best teams. Things are going to get very interesting in Detroit and Chicago. Tickets are on sale for both shows at ROHwrestling.com, Tickets.com or by calling 215-781-2500. Stay tuned for more news on the surprising return of Shelley & Sabin.

GUNSIT ROH:ssa!!!!

Ei helevetti. Valmistautukaa näkemään jotain muuta kuin viiden minuutin spottailuja, nyt nähdään taas miten hyviä Gunsit oikeasti ovat. MCMG vs. Briscoes on toki must-see vaikka ei edellisen matsin tasolle päästäisikään. Muita hyviä vaihtoehtoja olisivat..

vs. Steen/Generico
vs. NRC
vs. AOTF

Eihän tässä malta odottaa kesää jolloin kyseiset tapahtumat viimein ulos pääsevät...

Huomenna varmaankin voisi Final Battlen viimein katsella ja kirjoittaa pienen arvostelun. Paljon kehuttu tapahtuma, mutta mieli tekisi jo nähdä 2008 vuoden materiaalia.

Paremman tekemisen puutteessa ajattelin, että aloitan arvostelemaan ROH:in jokaisen PPV:n ja tavallista isommat ja erikoisemmat tapahtumat, kuten Anniversary Show't, Death Before Dishonorit, Glory by Honorit, Survival of the Fittestit, Final Battlet ja kumppanit. Let's roll.

Final Battle 2007

1) The Vulture Squad (Jigsaw & Ruckus) vs. Matt Cross & Bobby Fish

Melko perusottelu varsinaisen tapahtuman avaajaksi, nopeatempoinen ja toimintaa täynnä. Matt Cross teki paluunsa ja tässä vaiheessa on pakko mainita, että hän näyttää vähän Fidel Castrolta. Aivan kuten Jimmy Ravella oli The Embassy ja Deliriousilla nykyään Red Poison -gimmick, Crossin pitäisi tästä lähtien pukeutua oliivinvihreään univormuun. The Resilience -ajan Matt Cross oli vähän tylsä vaikka taitoa riitti vaikka mihin. Takaisin itse otteluun, joka oli alusta loppuun asti ihan kelvollinen, paljon armdrageja, kuten varmasti jotkut osasivat jo odottaa, kun näkivät Jigsawin nimen ja Bobby Fishkin onnistui ihan kohtalaisesti.
**

2) Claudio Castagnoli vs. Larry Sweeney

Tätä ottelua olen odottanut ja pitkään. Vuoden tähän mennessä suurin markout tapahtui, kun Andrea True Connectionin "More, More, More" alkoi soimaan. Vielä, kun Sweeneyllä olisi ollut hänen normaali kehävaatetuksensa, niin tämä hieno hetki olisi ollut täydellinen. Eipä se paljoa haitannut, koska Sweeney on jo täydellinen ja hänen pelkkä oleminen aiheuttaa jo sellaisen tunnelman, jota ei helposti unohda. Steve Corino on myös näitä painijoita, jotka aiheuttavat pelkällä olemisellaan täysin erilaisen tunnelman kuin muut painijat. Takaisin kehään, jossa Sweeney esitteli Sweet 'n' Sour Incin. uusimman jäsenen, turhakkeen nimeltä Daniel Puder, joka ei yksinkertaisesti toimi missään muualla kuin SnS Incissä. Toivottavasti Gabe tajuaa tai on jo tajunnut sen tosiasian. Sweeney valitteli Claudio Castagnolin huonoa jalkaa, jonka Puder edellisenä iltana hoiteli, mutta se ei Claudiota pysäyttänyt vaan hän ilmestyi verhojen takaa ja oli valmis ottelemaan Sweeneyä vastaan ja näin myös tapahtui. Noh, ottelu oli lyhyt, aivan liian lyhyt. Ei voi oikein otteluksi sanoa, mutta veipähän ainakin juonikuviota eteenpäin. Toivottavasti Sweeneylle annetaan sitten joskus tilaisuus otella kunnon ottelu hänen seksikkäällä kehävaatetuksellaan. Sitä päivää odotellessa.
N/R

3) No DQ: Necro Butcher vs. Jack Evans

Kahden täysin erilaisen tyylin kohtaaminen, joskus toimii ja joskus ei. En nyt osaa sanoa kumpi kävi tällä kertaa toteen, melko neutraali kuva jäi ottelusta. Kuitenkin, kolmas ottelu ja tapahtuma sai viimein kunnollisen startin. Jack Evans teki ilmavia liikkeitä ihan kiitettävästi ja Necro Butcher keskittyi tekemään mahdollisimman paljon vahinkoa Evansille keinolla millä hyvänsä. Tuo ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä, jotka ovat seuranneet Evansin ja Necron työskentelyä viimeiset vuodet. Eniten tässä ottelussa yllätti se, että selostajat kutsuivat Evansin sunset flip powerbombia Code Rediksi. Vihjaileekohan tuo Amazing Redin paluusta? Joka tapauksessa, mukavaa mättöä puolin ja toisin, near falleja oli, kuten Necron Tiger Driver ja backbreaker tuolien päälle ja pientä kemian poikasta löytyi. Lopetus oli hieman mauton, mutta kokonaisuudessaan ihan jees. Livenä olisi ollut varmasti parempi.
**¾

4) "Dynamite" Davey Richards vs. Naomichi Marufuji

Yksi illan odotetuimmista otteluista ja ei myöskään pettänyt, vaikka Davey ei olekaan parhaassa vireessä. Kaksi suosikkia vastassa ja se riittää helposti pitämään katseen ruudussa koko ottelun ajan. Nopeaa toimintaa heti alusta lähtien, eikä mihinkään liikkeeseen tartuttu liian pitkäksi ajaksi. Huumoriakin tästä irtosi, kun Davey pisti Marufujin roikkumaan Tree of Woe-asentoon ja yleisö minut mukaan lukien odotimme dropkickiä tai sen tyylistä liikettä, mutta Davey päätti chopata Marufujia vyön alle. Loistavia liikkeitä puolin ja toisin, maininnan arvoisia olivat Daveyn German suplexit ja Marufujin dropkick ottelun loppupuolella. Toivottavasti näemme vastaavanlaisen ottelun myös joskus Japanissa, kun Davey on näemmä aloittanut ottelemaan Pro Wrestling NOAH:n puolella. Eipä ole muuta sanottavaa tästä ottelusta, yksi illan parhaimmista ja ehdottomasti katsomisen arvoinen.
***¾

5) Tables Are Legal: The Hangm3n (Adam Pearce, Brent Albright & BJ Whitmer) vs. Delirious, Kevin Steen & El Generico

Tämä ottelu oli pieni pettymys vaikka alku näyttikin ihan hyvältä. Delirious teki debyytin hänen uudella Red Poison -gimmickillä ja se vaikutti huomattavasti paremmalta kuin Green and Same Old Shit Delirious. Ottelun alkupuoliskolla Bushwacker Luke hyökkäsi kehään ja kävi Adam Pearcen kimppuun. Luke käytti Deliriousin päätä aseenaan ja babyfacet tekivät Bushwacker Stompia Kevin Steeniä lukuunottamatta, joka kuitenkin taipui lopulta, kun Luke nuolaisi häntä pari kertaa. Tässä vaiheessa Dave Prazak sekoaa täydellisesti ja tuo on juuri se syy miksi pidän Prazakista. Hän eroaa paljon normaalista selostajasta ja hän jopa osaa kutsua liikkeet nimeltään. Lenny Leonardin tilalle voisi pistää jonkun vähän elävämmän. Jimmy Bower juopuneena kenties. Takaisin otteluun, joka hyvästä alusta huolimatta hieman lössähti kasaan, eikä edes Pelle Primeau pystynyt auttamaan asiaa. Ottelu kaipasi yhden tai kaksi DANGEROOOOOOOOOOUUUUUUUUS!-spottia.
***¼

6) Rocky Romero vs. Ernie Osiris

Osiris-parka, olisi ollut edes Diablo Armbar.
N/R

7) FIP Heavyweight Title: Roderick Strong vs. Erick Stevens

Ennen tätä ottelua Nigel piti hyvin tunteikkaan promon. Ensin yleisö chanttaa "Drop the belt!", mutta pari minuuttia myöhemmin, kun Nigel oli ojentamassa vyötä Cary Silkinille, yleisö muutti täydellisesti mielipiteensä muutamaa eturivin pelleä lukuunottamatta. Sitten Strongin ja Stevensin otteluun, jonka suurimpana ongelmana oli hautajaistunnelma, joka oltaisiin voitu korjata pitämällä tämä ottelu ennen Romeron squashia ja Nigelin promoa. Tunnelmaa lukuunottamatta ottelu oli erittäin hyvä, paremmalla tunnelmalla olisi ollut ehkä jopa illan paras. Molemmat miehet onnistuivat hyvin, mutta valitettavasti yleisö ei vieläkään sulata Stevensiä vaikka hän on taitava kehässä ja muuten toimiva pakkaus. Toivottavasti näemme joskus tulevaisuudessa Stevensin ottavan mittaa Austin Arieksesta tai Bryan Danielsonista. Yksi kunnon läpimurto-ottelu voisi olla se mitä Stevens tarvitsee juuri nyt.
***¾

8) #1 Contender's Four-Way Elimination: Takeshi Morishima vs. Bryan Danielson vs. Austin Aries vs. Chris Hero

Hypen perusteella odotin tätä ottelua kaikista eniten ja en kyllä odottanut sen olevan näin hyvä. Mukavaa nähdä Sweet 'n' Sour Inc. täydessä kokoonpanossaan vaikka Daniel Puder saisikin kadota lopullisesti. Bobby Dempsey oli mahtava, vaikka häntä käykin välillä sääliksi. Morishiman paita sopi Dempseylle ja kärrynpyörä oli ehdottomasti "Holy shit!"-kamaa. Dempsey ei todellakaan ollut kovin suosittu kehässä, eikä sen reunallakaan, kun Morishima tarjosi persettään ja Dempsey lensi suoraan lattialle. Chris Hero oli mahtava, paras suoritus siitä lähtien, kun hän aloitti tuon pelleilyn. Tuli hieman mieleen Colt Cabana ja näin se ikävä häntäkin kohtaan vain kasvaa. Eliminointijärjestystä en aio spoilata, joten tämä jää tällä kertaa vähän lyhyeksi. Illan paras ottelu ja jäi todellakin hyvä fiilis.
****½

9) ROH World Tag Team Titles: Jay & Mark Briscoe vs. The Age of the Fall (Jimmy Jacobs & Tyler Black)

Hieman yllätti, että tämä oli näinkin ylhäällä, mutta eipä se paljoa haitannut. Olisi hyvä olla hieman perillä siitä mitä näiden tag teamien välillä on oikein tapahtunut ennen kuin katsoo tämän ottelun. Itse ottelu ei paljoa eronnut tavallisesta tag team-ottelusta, jossa on mukana Briscoet. Hienoja liikkeitä nähtiin, kuten Spike J-Driller, Doomsday Device kehän reunalta lattialle ja Contra Code Superbomb. Briscoen veljekset tarvitsevat nyt jotakin mikä piristäisi heidän painiaan. Hieman tylsä katsella otteluita, jotka ovat kaavaltansa melkeinpä identtisiä.
***½

Loistava tapahtuma, vaikka lähtikin liikkeelle vähän hitaasti. Final Battle on ROH:in WrestleMania ja oli se miten huono tahansa verrattuna muihin Final Battleihin, se tarjoaa silti loistavaa painia ja viihdettä joka kerta ja tämä kerta ei ollut todellakaan poikkeus, vaikka ei ihan päästykään viime vuosien tasolle. Odotin tapahtumalta hieman enemmän, mutta se johtui varmasti siitä, että katsoin arvostelun, joka oli tehty liven perusteella. ROH tarvitsee pientä piristysruisketta tällä hetkellä, muutama uusi, mahdollisesti myös taidokas ja persoonallinen painija ei olisi pahitteeksi, kuten Chuck Taylor, Eddie Kingston ja Joey Ryan.

EDIT: Korjasin yhden (niitä on kai enemmänkin) virheen. Ei kannata tehdä arvosteluja viikko tapahtuman katsomisen jälkeen.

Proving Ground 11.01.2008 tuli juurikin katsottua ja voin sanoa, että illassa oli kyllä paljon tavaraa. Katsoin naama ruudussa kiinni koko tapahtuman ja pidin siitä erittäin paljon. Illan opener oli ehkä matsi, joka yllätti minut osapuolten taitojen takia. Pelle Primeaulta en matsiakaan ennen ollut nähnyt ja voin sanoa, että pikkumies myi hyvin ja oli muutenkin viihdyttävä matsi.

Oikeastaan koko tapahtuma yllätti minut, koska tämä nyt oli ensimmäinen tapahtuma minkä RoH'lta olen koskaan kokonaan katsonut. Illan ottelu kortti sisälsi kyllä kaiken näköistä äksöniä, että taitaa kyllä syrjäyttää nämä TNA -pelleilyt (seuraavassa impactissa taas 3 gimmick matsia).

Austin Arieksen matsi oli se mitä eniten odotin, mutta odotin tietenkin Age Of The Fallin ottelua, koska saatan ehkä olla foorumilta ainoa, joka miehiä markittaa, mutta musiikki on kyllä tuskaa kuulokkeet päässä katsoessa

Mikäs tästä on seuraava tapahtuma? Onko se tuo Transform?!

"Unscarred" kirjoitti:
Age Of The Fallin ottelua, koska saatan ehkä olla foorumilta ainoa, joka miehiä markittaa, mutta musiikki on kyllä tuskaa kuulokkeet päässä katsoessa Very Happy

Mikäs tästä on seuraava tapahtuma? Onko se tuo Transform?!

Et ole ainoa Age of the Fall fani . Proving Groundin jälkeen ei taida olla vielä julkaistu uusia DVD:itä, joten suosittelisin katsomaan Final Battle 2007 tapahtuman, sekä tänä perjantaina debyyttinsä tekevän 'Rising Above' PPV:n.

Rising Above preview: http://www.youtube.com/watch?v=ofKX2fdql1E

Mistä sitten tietää mikä julkaistaan tuon Proving Groundin jälkeen?! All mighty wikipedia sanoo sen olevan 12.01.2008 painittu Transform. Tiedä siitä sitten. Pitää ehkäpä katsoa tuo Rising Above

Heitänpä tälläiset nopeat ja lyhyet kommentit Rising Above-PPV:stä. Yritän olla spoilaamatta tuloksia.

Show lähti käyntiin Deliriouksen ja Brent Albrightin matsilla, joka ei sisältänyt mitään kovinkaan ihmeellistä. Kyllähän tuon nyt katsoi, mutta eipä siitä hirveästi mitään kerrottavaa jäänyt. Deliriouksen uusi look oli kyllä aika cool, ja samalla parasta koko matsissa. Heti tämän matsin jälkeen käyntiin lähtenyt scramble tag olikin sitten pelkkään spottia spotin perään. Tälläiset matsit ovat aina välillä oikein kivoja, varsinkin jos ne on toteutettu hyvin, kuten tämä oli. Tylsää kohtaa ei ollut missään vaiheessa. ROH:n naisten ottelut ovat yleensä aika mitäänsanomattomia, ja niin oli kyllä tämänkin kertainen triple threat.

Sitten ei enää mitään heikkoja matseja nähty, vaan loput viisi olivat oikein viihdyttäviä koitoksia. En ole ainakaan vielä hirveästi lämmennyt Erick Stevensille, mutta tämä ottelu Davey Richardsia oli kyllä oikein hyvä. En nyt heti ainakaan muista nähneeni Stevensilta parempaa matsia. Richards toimii aina. Hero vs. Castagnoli oli viihdyttävä perusmättö, vaikka näiltä kavereilta olisi voinut odottaa enemmänkin. Pituuttakin odotin tälle hieman enemmän. Mutta joo, eipä tässä mitään valittamista ole. Danielsonin ja Morishiman matsi oli jälleen kerran hemmetin rajua mättöä. Eihän se nyt hirveästi mitään varsinaista painia sisältänyt, mutta aivan sama, sillä viihdyttävä tämä oli joka tapauksessa.

Tag-mestaruusmatsi oli jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, millaista tag-painin pitäisi olla. Briscoet eivät petä koskaan. Ei muuta kommentoitavaa. Show'n ME:stä voisinkin sanoa sitten vaikka mitä. En ole pitkään aikaan nähnyt Amerikan mantereelta sellaista matsia, jossa olisi ollut yhtä paljon ai saatana-hetkiä. Yksi niistä hetkistä oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että se vaikutti koko loppu otteluun, vaikka sitä ei niin oltu sunniteltukaan. Jännitys ja tunnelma olivat lopussa todella korkealla, vaikka voittaja olikin selvillä.

Selvästi vuoden paras PPV tähän mennessä.

Delirious vs. Brent Albright **
The Age of the Fall vs. The Vulture Squad vs. Steen & Generico vs. The Hangman 3 ***-
Lacey vs. Daizee Haze vs. Sara Del Rey *½
Erick Stevens vs. Davey Richards ***+
Claudio Castagnoli vs. Chris Hero ***
Takeshi Morishima vs. Bryan Danielson ***
he Briscoes vs. Roderick Strong & Rocky Romero ****-
Nigel McGuinness vs. Austin Aries ****½

Olenko laiska? Vastaus on kyllä. Monta päivää sitten jo piti julkaista tämä, mutta oikolukeminen ei ole pahemmin kiinnostanut ja kouluasiat painaa päälle. Pienten vastoinkäymisten jälkeen tässä se nyt on, pahoittelen jo tässä vaiheessa typoja ja muita epäkohtia.

Rising Above

Adam Pearce ja Brent Albright pyöriskelevät kehässä sillä välin, kun Dave Prazak ja Lenny Leonard toivottavat katsojat tervetulleiksi. Kameroita on tällä kertaa joka puolella rakennusta ja yksi niistä törmää Kevin Steeniin ja El Genericoon, jotka eivät voi odottaa pääsevänsä käsiksi The Hangm3niin. Takaisin kehään, jossa Pearce kertaa nopeasti The Hangm3nin ja Deliriousin välisen historian ja esittelee samalla Deliriousin vastustajan, Brent Albrightin, jolla oli päässään melko huonokuntoinen Deliriousin maski.

1) Grudge Match: Delirious vs. Brent Albright

Vähän kuten osasin jo odottaa, Delirious teki tässä virallisen debyyttinsä Red Poison -gimmickillä. Ottelun alussa Delirious hyökkäsi Adam Pearcen kimppuun ja puhalsi sumut hänen naamalleen. Loistava aloitus, mutta loput ottelusta oli hieman vetistä menoa. Ottelu kokonaisuudessaan oli ihan hyvä openeriksi ja teki tehtävänsä eli sai minut kiinnostumaan mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Brent Albright vakuutti muutamalla komealla liikkeellä, kuten Dragon Suplexilla ja belly to bellyllä kulmaukseen, joista molemmilla kerroilla Delirious-parka laskeutui pää edellä. Olisin odottanut ehkä hieman enemmän aggressiivisuutta Deliriousilta, samanlaista siis mitä nähtiin iltaa myöhemmin.
**

Ottelun jälkeen loput The Hangm3nistä kokoontuivat kehään ja aloittivat Deliriousin pieksemisen. Kevin Steen ja El Generico saapuivat auttamaan ja pian Age of the Fall ja The Vulture Squad olivat kehässä ja Tag Team Scramble oli valmis alkamaan Julius Smokesin innoittamana.

2) Tag Team Scramble: Age of the Fall (Jimmy Jacobs & Tyler Black) vs. Kevin Steen & El Generico vs. The Vulture Squad (Jack Evans & Ruckus) vs. The Hangm3n (Adam Pearce & BJ Whitmer)

Hyvin vauhdikas alku, Jigsaw hyppäsi kehästä ulos ennen kuin ottelu ehti edes alkamaan ja Tyler Black lähetti Jack Evansin komeassa kaarressa kehästä ulos päin turva-aitaa. Itse pidin tämän ottelun katsomisesta, täydellinen kaaos ja vaati vähän enemmän tarkkaavaisuutta katsojalta tämän ottelun seuraamiseksi. Kaikille ei tälläiset ottelut sovi ja ymmärrän hyvin kyllä miksi. Täytyy kyllä antaa pisteet siitä, että jokainen henkilö tajusi hommansa ja mitään turhia taukoja ei nähty. Kyllä sitä ollaan edistytty, kun katsotaan vuoden 2003 Scramble-otteluita. Ottelu oli joka tapauksessa tavallista parempi spotfest ja sai ainakin minut kiinnostumaan siitä mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, kun nämä samat herrat astuvat kehään toistamiseen toistensa kanssa.
***

Jees, Briscoet promottamassa. Olen aina pitänyt heidän promoamisestaan ja tämä ei ollut poikkeus, mukava hidastuskin lopussa tai sitten vain hallusinoin. Man up, Age of the Fall. We're huntin' you down tonight, boy!

3) Sara Del Rey vs. Lacey vs. Daizee Haze

Tätä ottelua olen odottanut jo Undeniablesta asti, koska siellä ollut naisten ottelu oli ainakin itselleni karvas pettymys. Nimet nähtyäni aloin uskomaan, että tästä tulee mahtava ottelu naisten mittakaavassa. Odotin ehkä hieman liikaa, koska petyin tähän lievästi. Tästä vain puuttui se jokin. Yksi syy oli Tammy Sytch, joka oli ihan kiva muuten, mutta hänen naamansa hyökkäsi ruutuun aina väärään aikaan ja kehässä tapahtunutta toimintaa jäi välistä. Muutama hienohko liike oli päässyt mukaan, jos jotain positiivista meinaan sanoa. Lacey myi Mind Tripin hyvin, Human Tapping Machine (kiitos Donnie B) oli ihan hieno, vaikka tuon tapaisia lukkohelvettejä olenkin nähnyt jo niin paljon, että niistä on alkanut katoamaan hohto ja lopuksi tietenkin ottelun kohokohta eli Double Royal Butterfly.
**

Videopaketteja, jossa toisessa näytetään vanhoja ROH-tähtiä, jotka ovat nykyään enemmän tai vähemmän suuremmissa kuvioissa ja toisessa puolestaan näytetään miten No Remorse Corps pisti Erick Stevensin sairaslomalle.

4) Grudge Match: Erick Stevens vs. "Dynamite" Davey Richards

Sitten ottelu, joka oli temmoltansa hieman hitaampi kuin edeltäjänsä, mutta sitäkin stiffimpi. Daveyn headbuttit ja Stevensin chopit, mukavaa katseltavaa ja odotin, että tästä voisi tulla jopa hyväkin ottelu. Huumoria irtosi varsinkin siinä kohtaa, kun Davey pisti Stevensin roikkumaan Tree of Woe-asentoon ja teki tälle Love Tapin. Tämä temppu toistettiin iltaa myöhemmin, mutta kohteena oli tuolloin Naomichi Marufuji. Jossain välissä ottelua Prazak ihmetteli kuka jakaa nimikirjoituksia rakennuksen takaosassa. Epäilin, että joku painija on tullut pois pukuhuoneesta haisemasta, mutta pikkuhiljaa alkoi tuntumaan, että tuo ei ollut todellakaan hyvä merkki. Ja näin epäillykseni kävivät toteen ja kukas muukaan kuin Daniel Puder saapui katsomoon ja pilasi hyvin alkaneen ottelun. En viitsi kommentoida tuon enempää, illan suurin pettymys, vaikka tähtiä se ansaitseekin vajaa kolme tähtöstä hyvästä alusta, joka kesti Puderin tuloon asti. Fuck you, Puder.
**¾

"Sweet 'n' Sour Inc. has got some wheelin' 'n' dealin' tonight!" Larry Sweeney saapui esittelemään itsensä ja sai Puderin liittymään leiriinsä, mutta Claudio Castagnoli tuli pilaamaan juhlat ja pienen ajojahdin, Tank Tolandin ja "Big Bad" Bobby Dempseyn pieksennän jälkeen Chris Hero käytti tilaisuutensa hyväksi ja ottelu hänen ja Claudion välillä oli (taas) valmis alkamaan.

5) Grudge Match: Claudio Castagnoli vs. Chris Hero

Ottelun alussa Hero hallitsee ja aloittaa pian hänelle tutuksi tulleen atleettisten taitojen esittelyn. Normaalitilanteessa Hero ja Claudio saisivat toisistansa irti neljän tähden ottelun helposti, mutta Heron nykyinen gimmick suodattaa automaattisesti parhaimmat ottelut pois. Overrated, mitä yleisö chanttasi ottelun aikana, sopii Heron uudelle, terästetylle gimmickille loistavasti, vaikka tällä kertaa hän käänsi chantit Claudiolle ja Sweeney oli tässä vaiheessa hyvin leikissä mukana ja sai kameraan lausuttua muutaman taikasanan siitä miten yliarvostettu Claudio on. Ottelu oli samanlainen kuin kaikki muutkin Claudion ja Heron väliset ottelut vähään aikaan, mutta olihan tässä vähän jotakin uuttakin, kuten komea hurricanrana ja Cravice Herolta. Counterit olivat hyviä ja varsinkin kolme, kaksi viimeistä minuuttia olivat mukavaa katsottavaa.
***¼

Briscoet olivat takahuoneessa ja Age of the Fallin pojat ja tytöt olivat kellarissa, jossa he promottivat aikansa ja tällä kertaa Necro sai puhuakin. Man up, Briscoes, West Virginia style.

6) Relaxed Rules: Bryan Danielson vs. Takeshi Morishima

Tämä ottelu oli kaavaltansa selvä, puhdas tappelu. Bryan Danielson on viimeistään Morishima-saagassaan todistanut, että hän ei ole pelkkä mattopainija uikkareissa vaan hänestä on myös kovan luokan brawlaajaksi. Jo ottelun alussa Danielsonin naama on auki ja verta valuu aina rinnalle asti. Ai, että miten tyydyttävää on nähdä onnistunut ja komea bleidaus. Ottelu ei nyt kovin kauaa kestänyt, eikä se yltänyt edellisten otteluiden tasolle, mutta pisteet tulee melko hauskasta lopetuksesta ja ottelun jälkeisistä tapahtumista. Morishima tappoi tämän hetken parhaimman tuomarin ja loistavan kommentaattorin Bryce Remsburgin ja Danielson yritti sokeuttaa Morishiman kehäkellon vasaralla. Tälläisiä otteluita on mukava katsella, ei mitenkään fancyä vaan yksinkertaista ja toimivaa.
***¼

The Hangm3n harmitteli tappiotaan ja päätti yksimielisesti piestä The Vulture Squadin. The Vulture Squad ei ollut erityisen tietoinen asiasta vaan otti rennosti.

7) ROH World Tag Team Titles (2 out of 3 falls): The Briscoes (c) vs. No Remorse Corps (Roderick Strong & Rocky Romero)

Tämä ottelu oli hyvä monella tapaa. Vaikka tiesinkin lopputuloksen, niin luulin väliaikaisesti, että No Remorse Corps tulee sittenkin viemään ottelun. Ottelu alkoi hyvin aina ensimmäiseen falliin asti, jonka jälkeen meno tuntui hieman hiipuvan. Viimeinen fall oli hieman tympeä ja siitä puuttui se vauhti, toiminta ja taistelun tunne mikä on ollut hyvin olennaista Briscoeiden otteluissa. No Remorse Corps työskentelivät hyvin heeleinä ja Lenny Leonard on ruvennut saamaan suustaan ulos jotain hyödyllistäkin tietoa. Tämä ja Proving Groundin baseball-vertailu, Leonardilla on kova putki päällä. Eipä ole muuta sanottavaa.
***¾

Kuvaruutu oli jaettu neljään osaan ja kukin ryhmittymä etsi toisiaan.

8) ROH World Title: Nigel McGuinness (c) vs. Austin Aries

Nigel McGuinness, saanut melko kovaa palautetta ihan aiheestakin ja se näkyi yleisössä. Tällä kertaa Nigel ei tarttunut mikkiin ja alkanut itkemään siitä, miten kovaa hän on työskennellyt päästäkseen tänne asti vaan, kun esittelyjen aikana Nigelille pääosin buuattiin, hän otti ne hymyillen vastaan. Nigelin olemus oli muuttunut, hän yritti pitää vyön itsellään keinolla millä hyvänsä välittämättä yleisön tuesta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä meinaa sitä, että Nigel on tekemässä pian heel turnin, joka on mahtava asia, koska hän on parempi heelinä ja hänen mestaruuskautensa saisi aivan uutta puhtia. Ottelusta olisi paljon kerrottavaa, mutta suosittelen teidän katsovan itse, en viitsi alkuasetelmia enempää teille paljastaa. Ehdottomasti ottelu mikä on pakko nähdä ja tämä tulee säilymään pitkään vuoden ottelu kanditaattina.
****¾

PPV:n lopuksi saimme nauttia ryhmittymien välisestä brawlista, taustalla soi Slayerin "Raining Blood" ja Necro Butcher käytti luonnon omia antimia piestäkseen onnettomia sieluja. Täydellistä. Tämän jälkeen kuva siirtyy veriseen ja poissaolevaan Nigeliin. Jos minun pitäisi valita kuva, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin se olisi tämä.

Loppusanat:

PPV ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta pelkkä main event riittää jo syyksi hankkimaan sen. Oli siellä muitakin hyviä otteluita, kuten Briscoes/NRC, Danielson/Morishima ja Hero/Claudio. Muista otteluista puuttui jokin, olisin kaivannut ehkä hieman enemmän sellaisia otteluita, joissa kohteeksi otetaan jokin ruumiinosa ja työskennellään sen parissa. Otteluita oli muutenkin ehkä hieman liikaa kaksituntiselle PPV:lle, joten yhden tai kaksi olisi voinut jättää ulkopuolelle. Daniel Puder oli turha, vaikka keräsikin mukavasti heattia. Joka tapauksessa tämä oli hyvä PPV, vuoden paras tähän mennessä ja uskon, että se tulee pitämään tuota paikkaa vielä hyvän aikaa, vaikka se ei nyt ollutkaan mikään Canadian Stampede.

Sain itsekin Rising Aboven erinäisten vastoinkäymisten jälkeen katsottua, tosin kolmessa osassa.

1) Grudge Match: Delirious vs. Brent Albright
Joopajoo, periaatteessa ihan toimivaa matsausta, mutta eipä tässä mitään muisteltavaa ole. Ja eihän tämän ollut tarkoituskaan kuin toimia pohjustuksena seuraavalla ottelulle.
**

2) Tag Team Scramble: Age of the Fall (Jimmy Jacobs & Tyler Black) vs. Kevin Steen & El Generico vs. The Vulture Squad (Jack Evans & Ruckus) vs. The Hangm3n (Adam Pearce & BJ Whitmer)
Olipahan ilotulitusta! Hulluin spotfest pitkään aikaan ja oiva tunnelman nostattaja.
***

3) Sara Del Rey vs. Lacey vs. Daizee Haze
Aikalailla samaa mieltä kuin Machete - sinänsä ei mitään vikaa, mutta "se jokin" jäi puuttumaan.
**

4) Grudge Match: Erick Stevens vs. "Dynamite" Davey Richards
Tässä vaiheessa alkoi jo pettymys nostaa päätään. "Tätähän on hypetetty vuoden parhaaksi PPV:ksi, sen sijaan neljästä ensimmäisestä ottelusta kolme ovat olleet mitäänsanomattomia". Eli ei iskenyt tämäkään, eikä Puderiin keskittyminen ainakaan parantanut asiaa.
**

5) Grudge Match: Claudio Castagnoli vs. Chris Hero
Ok, näiden ottelijoiden piti siis vihata toisiaan ja pelissä oli myös toisen ROH-ura? Ei suoraan sanottuna näkynyt tässä ottelussa yhtään millään lailla. Kelvollinen kehätyöskentely, joka sekin tosin jäi turhan lyhyeksi, ei pelastanut tätä kerrassaan lattealta tunnelmalta. Sweeney oli täysin oikeassa kommenteissaan Claudion yliarvostuksesta.
**+

6) Relaxed Rules: Bryan Danielson vs. Takeshi Morishima
Tästä sitten lähtikin se PPV:n huomattavasti parempi puolisko, ja lähtipä ryminällä! Jos äskeisessä ottelussa ei näkynyt ottelijoiden välinen "viha" millään tavalla, niin tästä sitä ei kyllä ollut vaikeuksia huomata. Otteluna tätä ei pysty arvostelemaan, mutta segmenttinä tämä oli täysi ***** nostaen fiiliksen kattoon.

7) ROH World Tag Team Titles (2 out of 3 falls): The Briscoes (c) vs. No Remorse Corps (Roderick Strong & Rocky Romero)
Jälleen todella hyvä joukkueottelu, vaikkei ihan edellisen PPV:n kohtaamisen tasolle yltänytkään. Ensimmäiseen falliin asti olin jopa MOTYC-fiiliksissä, mutta toinen tuli vähän turhan helposti, ja vielä hetki sitten "täysissä voimissa" kehän äärellä seissyt Romero näytti vähän hölmöltä kun ei ehtinyt kolmatta estämään. Niin tai näin mainio ottelu.
****-

8) ROH World Title: Nigel McGuinness (c) vs. Austin Aries
Edelleen minulla on sellainen kuva Nigelista että hän tarvitsee itseään paremman vastustajan saadakseen aikaan hyvän ottelun, mutta kun se oikea vastustaja löytyy niin paukkuu ja kovaa. Tästä ei puuttunut oikeastaan mitään - hyvää painia, draamaa, near falleja ja jännitystä oli kaikkia riittämiin. Kun päälle vielä lisää kolme "holy shit" -hetkeä ja todella kuuman yleisön on MOTYC valmis. Varauksettomat suosittelut kaikille tarkastaa tämä vuoden parhaita otteluita listatessa.
****½

PPV:n toinen tunti oli rautaa, mutta kokonaisuutena vahvempi Undeniable jatkaa tähänastisen vuoden parhaana PPV:nä.

"Coca CZW topicissa" kirjoitti:
Itse en pidä samanlaisista järjestelyistä kuin ROHilla, sillä en pidä tyylistä seurata silmä kovana eri sivustoja kyttäämässä, että onko uusin show jo ilmestynyt.

Itsellä on hiukan samanlainen ongelma. Sen takia olisikin ihan kiva jos joku niistä jäsenistä, jotka seuraavat RoHia niin että tietävät hyvin milloin uusimmat showt ilmestyvät, laittaisi aina tänne topiciin viestiä kun uusin show ilmestyy, ja ehkä mahdollisesti antaisivat infoa milloin se juuri julkaistu tapahtuma on kuvattu.

Kiitos ja kumarrus mikäli joku näin viitsii tehdä.

+ En ole ihan varma miten nämä Ring Of Honorin tapahtumien ja PPV-lähetysten julkaisu tapahtuu. Olisi ihan kiva tietää julkaistaanko kaikki tapahtumat (ppv:t mukaan laskettuina) aikajärjestyksessä.

"Hautsi_" kirjoitti:
Itsellä on hiukan samanlainen ongelma. Sen takia olisikin ihan kiva jos joku niistä jäsenistä, jotka seuraavat RoHia niin että tietävät hyvin milloin uusimmat showt ilmestyvät, laittaisi aina tänne topiciin viestiä kun uusin show ilmestyy, ja ehkä mahdollisesti antaisivat infoa milloin se juuri julkaistu tapahtuma on kuvattu.

Tuo järjestely vaatii vain totuttelua, kun tajuaa systeemin, niin homma on peruskauraa sen jälkeen. Ainoa sivu, jota pitäisi seurata uusien tapahtumien toivossa on rohwrestling.com. Tuon sivun alaosassa on uusimmat julkaisut eli Best of-sarjat, shoot-haastattelut ja tuon tapaista, mutta siinä samalla on myös uusimmat ROH-tapahtumat. Nyt siellä näyttää olevan Proving Ground, Transform ja Breakout uusimpina tapahtumina myynnissä. Kun uudet tapahtumat ilmestyvät myyntiin, menee muutamasta päivästä pariin viikkoon ennen kuin ne ilmestyvät sivustolle, josta meinaat ne ladata.

Voisin aloittaa ilmoittelemaan uusista tapahtumista samalla, kun mainostan tulevaa PPV:tä tai arvostelen jotain tapahtumaa.

+ En ole ihan varma miten nämä Ring Of Honorin tapahtumien ja PPV-lähetysten julkaisu tapahtuu. Olisi ihan kiva tietää julkaistaanko kaikki tapahtumat (ppv:t mukaan laskettuina) aikajärjestyksessä.

Aluksi tapahtuma nauhoitetaan ja sen muokkaaminen julkaisukelpoiseksi kestää reilun kuukauden. Uusimmat ROH-tapahtumat, jotka ovat tällä hetkellä myynnissä näyttävät olevan tammikuun puolessa välissä nauhoitettuja. PPV:t ilmestyvät laskujeni mukaan joka toinen kuukausi ja kolme kaksi kuukautta nauhoitusten jälkeen. Tapahtumat ja PPV:t eivät siis kulje valitettavasti käsi kädessä ja saattaa käydä niin, että olet muutaman tapahtuman edellä ennen kuin PPV on ehtinyt ilmestyä.

Pahoittelen tökkivää tekstiä ja epäselvää kerrontaa, toivottavasti saitte jotain uutta ja hyödyllistä nyt selville. Tähän aikaan kirjoitetusta viestistä en yhtään yllättyisi, jos muutama epäkohta olisi päässyt mukaan, joten vapaasti vain korjaamaan, jos olen jotain omiani tähän kirjoitellut.

Itse käyn ainakin itse Ring Of Honorin kotisivuilla katsomassa past results kohdan katsomassa viimeisimmät tapahtumat ja päivämäärät spoilaantumatta kuitenkaan tuloksista. Sitten vain yritän silmä kovana seurailla PWTorrentsi ynnä muita sivustoja, joilta nämä tapahtumat voisi katsoa.

Olen itse melkoisesti jälkijunassa tapahtumien kannalta, sillä aikaa on melko niukasti. Tällä hetkellä toinen levy katsomatta Chaos At The Cow Palacesta, mutta nyt kun ovat harjoituspelitkin tauonneet vähäksi aikaa voisin alkaa ottamaan aikaa kiinni.

Joo kiitoksia paljon Machete. Hyvinhän tuosta selvisi kaikki oleellinen, joten eiköhän se tästä lähde kulkemaan. Ja tosiaan vaikuttaa hieman ärsyttävältä tuo tapahtumien ja ppv-lähetysten ilmestymisjärjestys. No mutta ei kaikki voi olla täydellistä, joten eipä valiteta enempää.

Nyt tuli sitten laitettua ROH Transform ja Breakout - DVD;t tilaukseen. Pistän sitten jonkinlaiset arvostelut tapahtumista, kunhan ne olen katsonut

Tuli tuo Ring Of Honor Proving Ground katsottua joskus viime viikonloppuna, ja voisin siitä muutaman sanan sanoa. Matseja en viitsi alkaa arvostelemaan, koska en yksinkertaisesti osaa.

Mutta nyt itse asiaan. Ilta alkoi tag team-matsilla kun FIP Tag mestarit YRR (Kenny King & Jason Blade) kohtasivat Eddie Edwardsin ja paluun tehneen Pelle Primeaun. Jos totta puhutaan, niin ainoastaan Pelle Primeau oli näistä tuttu, joten en osannut odottaa tältä matsilta oikein mitään. Ihan kivan openerin miehet kuitenkin pistivät pystyyn ja etenkin Eddie Edwards iski. Pitäisi nähdä kuitenkin enemmän kyseistä painijaa ennen kuin alan kehumaan häntä kauheasti. Matsin jälkeen Briscoet taisivat tulla kehään ja heittivät Age of the Fallille haasteen.

Sitten oli naisten matsin vuoro. Daizee Haze kohtasi Alexa Thatcherin. Kyllähän tämä matsi oli ihan kiva. Ei kai mitään erikoista, mutta ihan hyvää menoa tässä silti oli. Jotenkin tulee Daizeesta mieleen naispuolinen Midnight Rockersin aikainen Shawn Michaels. Johtuu kai Daizeen vaatteista tjsp. Mutta pidän kyllä kyseisestä naisesta.

Tämän jälkeen Erick Stevensin haastattelu. Oikein kiva promo, ja kuten Machete jo tuolla aiemmin toivoi, niin Stevens kohtaa Austin Arieksen ja myöhemmin myös Bryan Danielsonin. Stevens on kyllä tulevaisuuden nimiä ja ihan mahdollinen ROH World Champion jonkun vuoden päästä.

Haastattelusta siirrytään illan seuraavaan matsiin joka oli Claudio Castagnoli vs. Ruckus. Vaikka hieman Vulture Squadista tykkäilenkin, niin en ainakaan vielä ole vakuuttunut siitä miten Ruckus toimii singlepainijana. Ja en myöskään näe Castagnolissa sitä mahtavuutta, jota monet hehkuttavat. Onhan hän ihan okei, muttei omasta mielestäni mitään erikoista. En vain tykkää. Mutta itse matsiin. Ihan kiva välipala, muttei mitään ihmeellistä tämäkään.

Sitten oli Puderin kehädebyytti ROHissa. Ottelu Mike Bennettia vastaan oli pitkä ja raskas molemmille painijoille. Mahtavia liikkeitä ja nearfalleja viljeltiin. Puder kuitenkin hoiti matsin leglockilla 22 sekunnissa. Matsin jälkeen Sweeney otti mikin ja kertoi ettei kukaan saa Puderia luovuttamaan. Tämä toi kehään Bryan Danielsonin, joka haastaa Puderin matsiin. Sweeney kuitenkin kieltäytyi tästä ja suostuu siihen vasta kun matsin takana on rahaa. Puder vs Danielsonista voi tulla ihan hyväkin matsi, kun/jos sen aika tulee.

Tämän jälkeen oteltiin sitten Danielson vs Albright. Kyseessä oli varmaankin illan paras matsi eikä kyseessä ollut kuitenkaan mikään mahtava matsi. Aika peruskamaa. Eli Proving Groundissa ei nähty mitään MOTY-kamaa.

Sitten tuli street fight Kevin Steenin ja Necro Butcherin välillä. Itse kun en ole oikeastaan ikinä jaksanut innostua hardcoresta, niin en saanut tästä matsista oikein mitään irti. Necrosta en voisi vähempää välittää juuri sen takia, että melkeinpä jokainen hänen matsinsa taitaa olla hc-säännöillä. En vain tykkää. Katson mielummin puhdasta painia.

Street fightin jälkeen Delirious teki paluun vihreässä attiressaan Sal Rinauroa vastaan. Rinauron mukana oli YRR. Illan aikana nähtiin myös YRR:n backstage segmentti, ja tämä stable vaikuttaa aika hyvältä. Feudi vaikkapa Vulture Squadia vastaan kelpaisi itselleni oikein hyvin. Niin ja siis tämä matsi? Ihan kiva, muttei mitään ihmeellistä.. taaskaan.

Tämän jälkeen El Generico vs Roderick Strong. Odotin kyllä hieman enemmän tältä matsilla, kuin mitä se antoi. Matsilla oli pituutta vajaat kymmenen minuutia eikä se oikein missään vaiheessa tehnyt mitään vaikutusta minuun. Näiden miesten välillä ei vain ollut kunnon kemiaa. Matsin jälkeen Hangmen Three tuhosi El Genericon. Kiva, kiva Hangmen Three vs. Steen & Generico feudi jatkuu. Odotan kyllä ihan hyviä matseja tältä feudilta.

Erick Stevens vs Austin Aries tuli tähän väliin. Ensimmäinen puoli matsia ei ollut mitään erikoista, mutta toinen sitten taas oli. Jos ensimmäinen puoli olisi ollut samanlaista menoa kuin toinen, niin tämä olisi ollut kiistaton MOTN. Mutta valitettavasti tämä jäi nyt aika tasoihin Danielson vs Albrightin sekä illan main eventin kanssa. Toivottavasti tästä matsista tulee joskus osa kaksi. Mutta seuraavaksihan Stevens kohtaa Danielsonin. Mahtavaa menoa varmasti luvassa.

Sitten olikin jo illan main eventin aika. Tag team mestaruusmatsi johon osaa ottivat tietysti mestarit Age of the Fall, Briscoen veljet, Vulture Squad sekä Hangmen Three. En nyt jaksa alkaa kertomaan kauheasti tästä matsista, mutta ihan hyvää menoa siis kyseessä. Ensin oli Scramble Fall, sitten No DQ Fall ja viimeisenä Tag Title Fall. Kuten arvata saattoi niin viimeisessä vaiheessa kohtasivat Age of the Fall ja Briscoet. Ja pakko sanoa tässä vaiheessa etten oikein pidä AOTF:stä. No mutta hyvän viimeisen fallin miehet silti vetivät, joten eivät ne Age of the Fallin pojatkaan ihan huonosti vetäneet.

Kokonaisuutena tapahtuma oli aika tasainen. Mukana ei ollut umpisurkeita otteluita ellei Puderin squashia lasketa, muttei myöskään mitään älyttömän hyviäkään matseja. Kyllä tämän parissa vietti yhden illan ihan mielellään.

Voisin tuosta Transformista sanoa muutaman asian, kun Hautsi_ hieman pyyteli.

Tapahtuma lähti liikkeelle hyvin, nautin openerista, joka ei nyt ollut kovin suuri yllätys, koska Mike Quackenbush oli mukana, vaikka hän ei ollutkaan parhaimmassa terässä viimeisimmän loukkaantumisensa vuoksi. Mutta openerin jälkeen melkeinpä kaikki ensimmäisen puoliskon loppuun asti oli heikkoa. Daniel Puder oli turha, mutta onneksi Larry Sweeney oli mukana ja pelasti jonkin verran. Opener, Larry Sweeney ja Aries/Claudio taisivat olla ainoat asiat, joista nautin ensimmäisen puoliskon aikana. Toinen puolisko oli huomattavasti parempi ja pelasti koko tapahtuman. Albright/Steen oli hyvä, Stevens/Danielson oli parempi, mutta main event oli kultaa. Mahtava brawl, tuollaista en ole nähnyt sitten Briscoes/Steenerico Street Fightin jälkeen. Kokonaisuudessa tapahtuma oli keskinkertainen ROH-asteikolla, keskiarvoa olisi nostanut se, jos yleisö ei olisi ollut suurinta osaa tapahtumaa koomassa. Seuraavaa tapahtumaa, Breakoutia, on mainostettu olevan tammikuun tapahtumista paras, joten sitä odotellessa.

1) El Generico, Delirious & Mike Quackenbush vs. The YRR (Kenny King, Jason Blade & Sal Rinuaro) - **½
2) Daniel Puder's Submission Challenge(s) - ½*
3) Chris Hero & Sara Del Rey vs. Ernie Osiris & Alexa Thatcher - *½
4) Roderick Strong vs. Jigsaw - **
5) Jack Evans vs. Jimmy Jacobs - **¼
6) Austin Aries vs. Claudio Castagnoli - ***
7) The Hangm3n (BJ Whitmer & Shane Hagadorn) vs. Bobby Fish & Eddie Edwards - **
8) Brent Albright vs. Kevin Steen - ***
9) FIP World Heavyweight Title: Erick Stevens vs. Bryan Danielson - ***½
10) Street Fight: Jay & Mark Briscoe vs. Age of the Fall (Necro Butcher & Tyler Black) - ****¼

26. tammikuuta nauhoitettu Without Remorse on tullut myyntiin.

Itselläni on valitettavasti ollut todellakin ajanpuutetta ja Ring Of Honorin seuraaminen on jäänyt kokonaan pois. Nyt kun aikaa saattaa olla tulossa hiukan lisää ja kiinnostus promootiota kohden tuntuu olevan hyvässä nousussa, niin kysyisin, että kannattaako minun hommata (uusin torrenteista?) Rising Above? Olen ainakin latausmääristä nähnyt, että kyseessä vaikuttaisi olevan hyväkin tapahtuma.

Sitten vielä sen verran, että onko RoHin taso muuttunut yhtikäs minnekään ja onko käynnissä kuumia feudeja? En nyt tarkoita feudeilla luokkaa, jossa feudaavat kohtaavat joka toisessa showssa ja saavat aikaan kolmen tähden kohtaamisia, vaan hyvin rakenneltuja feudeja, kuten Bryan Danielson vs. Takeshi Morishima tässä vähän aikaa sitten oli.

Yhden kysymyksen vielä uskallan esittää - Onko Dragon Gaten miehistä yksikään tehnyt kunnollista kirjallista sopimusta RoHin kanssa? Katselin noita tuloksia rohwrestling.comista ja ainakin BxB Hulk näkyy olevan hyvässä roolissa tällä hetkellä.

"Coca" kirjoitti:
Itselläni on valitettavasti ollut todellakin ajanpuutetta ja Ring Of Honorin seuraaminen on jäänyt kokonaan pois. Nyt kun aikaa saattaa olla tulossa hiukan lisää ja kiinnostus promootiota kohden tuntuu olevan hyvässä nousussa, niin kysyisin, että kannattaako minun hommata (uusin torrenteista?) Rising Above? Olen ainakin latausmääristä nähnyt, että kyseessä vaikuttaisi olevan hyväkin tapahtuma.

Kannattaa ehdottomasti ottaa Rising Above jo pelkän Nigel/Aries-kohtaamisen vuoksi ja mahtuihan sinne muutama muukin hyvä ottelu. Tuon kylkeen ottaisin vielä Sixth Anniversary Show'n (Nigel vs. Dragon, FIP-mestaruusottelu, Shiozaki vs. Aries, arvostelen tämän tapahtuman myöhemmin) ja foorumipuheiden mukaan Double Featuren (ja tämän arvostelen sitten, kun olen sen katsonut).

Sitten vielä sen verran, että onko RoHin taso muuttunut yhtikäs minnekään ja onko käynnissä kuumia feudeja?

Tämän vuoden alku on ollut painillisesti erittäin hyvää, vaikka ne kuumimmat feudit toistaiseksi loistavat poissaolollaan. Tulevaisuus näyttää tosin siltäkin kantilta paremmalta, Larry Sweeney on aloittanut "hostile takeoverin" ja tuon lisäksi Austin Arieksella ja Jimmy Jacobsilla näyttäisi olevan pientä feudin poikasta. Jos kaikki menee miten pitääkin, niin veikkailen tuosta jälkimmäisestä vuoden feudia.

Yhden kysymyksen vielä uskallan esittää - Onko Dragon Gaten miehistä yksikään tehnyt kunnollista kirjallista sopimusta RoHin kanssa?

Ei ole.

Teen näistä tapahtumista vain tähtiarvostelut ja pienen yhteenvedon, koska näiden tapahtumien katsomisesta on sen verran aikaa, että en välttämättä muista kaikkea.

6th Anniversary Show

Opener oli peruskauraa, eivätkä kaksi seuraavaa ottelua vakuuttaneet kovinkaan paljoa. Joey Matthews on tosin loistava, hidastaa ottelua headlockeilla ja viiden tähden leukalukoilla, joka puolestaan ärsyttää ROHbotteja. ROH:n pitäisi hankkia lisää Joeyn tapaisia painijoita, jotka tykkäävät otella hieman hitaammalla temmolla. Larry Sweeney oli mahtava, eikä tuo Allison Dangerin "raiskaus" ollut todellakaan niin paha kuin jotkut ovat väittäneet. Ainoa ongelma tuossa oli vain se, että yleisö ei ollut kiinnostunut Dangerista vaan Bobby Dempseystä. Aries/Shiozaki oli loistava ottelu ja niin oli myös FIP World Heavyweight-mestaruusottelu. Necron myymistä ei voi olla rakastamatta. En usko, että Nigelin ja Danielsonin ottelua tarvitsee pahemmin kommentoida. Muutamasta loistavasta ottelusta huolimatta tämä ei ollut mikään paras tapahtuma ikinä, muutama hieman heikompi ottelu oli päässyt mukaan. Suosittelen kuitenkin lämpimästi.

1. "Delirious vs. Human Tornado" **½
2. El Generico vs. Brent Albright **¼
3. Kevin Steen vs. Joey Matthews **¾
4. Austin Aries vs. Go Shiozaki ****
5. Sara Del Rey vs. Daizee Haze (SHIMMER Title Match) **¼
6. Rocky Romero & "Dynamite" Davey Richards vs. Ruckus & Jigsaw (World Tag Team Title Match) ***
7. Roderick Strong vs. Erick Stevens vs. Necro Butcher (FIP World Heavyweight Title Match) ****
8. Nigel McGuinness vs. Bryan Danielson (ROH World Title Match) ****½

Double Feature

Tämän viikonlopun aikana kuvattiin Darren Aronofskyn ohjaamaa elokuvaa The Wrestler. Elokuvassa esiintyy Randy "Ram" Robinsonin (Mickey Rourke) ja The Ayatollahin (Ernest Miller) lisäksi The Blue Meanie, Necro Butcher, Nick Berk, DJ Hyde, Whacks, Kid USA ja John Zandig. Lavasteista huomasi kyllä hyvin, että tämä ei ollut mikään tavallinen ROH-tapahtuma. Valot olivat hienot, nousi oikein kylmät väreet, kun Teamwork teki sisääntuloa ensimmäisen illan aikana. Ramppi oli myös näkemisen arvoinen, varsinkin silloin, kun Kevin Steen vieri sitä alas. Kumpikaan ilta ei tarjonnut painillista klassikkoa, mutta meno oli siltikin erittäin viihdyttävää. Varsinkin toisen illan main event oli jotain eeppistä. Dave Prazak ja Lenny Leonard vetivät myös yllättävän hyvää settiä. Tästä on hyvä jatkaa.

Night 1

1. Roderick Strong vs. Pelle Primeau **¼
2. Nigel McGuinness vs. Claudio Castagnoli vs. Erick Stevens vs. BJ Whitmer (Non-Title Four Corner Survival) ***
3. Delirious vs. Necro Butcher **½
4. Bryan Danielson & Austin Aries vs. Ruckus & Jigsaw ***
5. Go Shiozaki vs. Brent Albright ***
6. "Dynamite" Davey Richards vs. Kevin Steen ***¼
7. Jay & Mark Briscoe vs. Tyler Black & Joey Matthews ***½

Night 2

1. Claudio Castagnoli vs. "Dynamite" Davey Richards ***
2. Ruckus & Jigsaw vs. Adam Pearce & Shane Hagadorn **¼
3. Jay & Mark Briscoe vs. Brent Albright & BJ Whitmer ***
4. Bryan Danielson & Austin Aries vs. Nigel McGuinness & Go Shiozaki ***¾
5. Kevin Steen vs. Joey Matthews **¾
6. Erick Stevens vs. Tyler Black ***
7. Roderick Strong vs. Delirious vs. Necro Butcher vs. Eddie Edwards (Four Corner Survival) ***½

Dragon Gate Challenge II ja Supercard of Honor III tulivat puolisen viikkoa sitten myyntiin. Niistä voitte sitten odottaa kunnon arvostelua.

Katselin Take No Prisonersin eilen, nyt voisi kirjoittaa jotain kommenttia. Yksi hyvä asia ROHissa ainakin on - koska lafkan aktiivinen seuraaminen, jos nyt tätä nykyistä "pelkät PPV:t" -linjaa voi aktiiviseksi sanoa, on minulle vielä suhteellisen uusi juttu, näistä PPV:istä pystyy aina myös kirjoittamaan, toisin kuin WWE:n ja TNA:n ohjelmista joista ei tunnu löytyvän muuta sanottavaa kuin "ihan ok PPV".

1) Four Corner Survival: Claudio Castagnoli vs. Tyler Black vs. Go Shiozaki vs. Delirious
Jälleen kerran ROH-PPV alkoi mainiolla ja nopeatempoisella ottelulla. Tämä oli myös paras fatal fourway -tyyppinen ottelu jonka olen aikoihin nähnyt. Aiemmin tuntemattomammat Black ja Shiozaki tekivät vaikutuksen, Delirious veti hyvää huumorisettiä ja Claudiokin ärsytti harvinaisen vähän. Itse ottelu oli hyvin rakenneltu, ja vältti sen kaaoksen mihin tällaiset ottelut usein ajautuvat. Myös voittaja tuli yllätyksenä, mutta mieluisena sellaisena.
***+

2)Roderick Strong vs. Kevin Steen
Mainiota mättöä, ei kai sitä muuta tarvikaan sanoa. Hoiti hyvin tehtävänsä illan toisena otteluna, tosin Steeniä minun on edelleen vaikea nähdä uskottavana World Title -haastajana vaikka näiden otteiden perusteella se olisikin täysin mahdollista. Kai se johtuu tuosta nallekarhu-lookista.
***

3) Street Fight: The Briscoes vs. Joey Matthews & Necro Butcher
Tämä ottelumuoto johtaa usein sekavaan ja vaikeasti seurattavaan otteluun, ja niin oli harmi kyllä myös tämän ottelun laita. Hulluja spotteja ja menevää brawlia nähtiin, mutta itsellä ainakin oli täysi työ yrittää pysyä perillä tapahtumista, ja tämä myös vähensi katselunautintoa huomattavasti.
**+

4) Erick Stevens vs. Brent Albright
Ottelun alla nähtiin mainio segment jossa Hangm3n liittyi Larry Sweeneyn talliin. Itse ottelu taas oli sellainen kuin odottaa saattoi: ei mitään sykähdyttävää. Stevensistä olen paljon kehuja kuullut, harmi etteivät nämä PPV:iden single-ottelut ole kauheasti kuvaa antaneet. Illan heikoin ottelu.
**

5) ROH Tag Team champions Davey Richards & Rocky Romero vs. The Vulture Squad
Oletukseni "Kai sitä ainakin kaikki mestaruusvaihdokset ovat PPV-kamaa" osoittautui sitten vääräksi, ja näemmä perätin kaksinkertaisesti. Oliko tuolle Age of the Fallin lyhyelle mestaruuskaudelle muuten jotain erityistä selitystä, kuten loukkaantuminen?

Itse ottelun alussa häiritsi kovasti se, että Vulture Squadin työskentely näytti niin... löysältä. Neljän stiffin ottelun jälkeen erilaiset pomput vain näyttivät täysin voimattomilta. Ja vaikka yleensä pidän spottihoroilusta ei oikein sekään osa-alue iskenyt. Siitä huolimatta ottelu parani koko ajan, oli nopeatempoinen, sisälsi hienoja spotteja ja Richardsin ja Romeron hallintaosuudet olivat sitä taattua laatua. Jotenkin ROHin tag-skeneä kuvaa hyvin se että ***½ on heikoin joukkumestaruusottelulle antamani arvosana.
***½

6) American Dragon Bryan Danielson vs. Austin Aries
Mitä tulee kun kaksi ROHin parasta painijaa laitetaan ottelemaan keskenään? Niinpä. Tuskin kukaan yllättyy kun sanon että tämä ottelu oli loistava. Erinomaista painia ja hienoa tarinankerrontaa. Eipä tästä huonoja puolia löydy, ainut mitä keksisin tämän ottelun arvoa nostamaan olisi ollut main event paikka, mestaruus pelissä ja ehkä sitä myötä viisi minuuttia lisää kestoa.
****½

7) ROH champion Nigel McGuinness vs. Tyler Black
Enpä olisi äskeisen ottelun lopussa uskonut että minua edelleen vakuuttamattoman mestarin ja jonkun random tag-heebon välinen ottelu pistäisi vielä paremmaksi, mutta niin kävi. Ensinnäkin tämä Nigelin heel-rooli sopii miehelle täydellisesti ja tuo mieheen huomattavasti enemmän särmää. Ja jos äskeisessä ottelussa oli erinomaista painia ja hienoa tarinankerrontaa ei sitä tästäkään puuttunut. Loistava main event, enpä muista koska olisin viimeksi jännittänyt near falleja niin että pompin lattialla ja huudan itsekseni. Näin niitä uusia tähtiä kuuluu tehdä. Tyler Black nousi kertaheitolla silmissäni mielenkiintoisimmaksi indynimeksi tällä hetkellä, enkä varmasti ole ainut.
****½

Loistava PPV, jonka päätteeksi nähtiin kaksi uskomatonta ottelua. Suosittelen varauksetta kaikille joita on edes etäisesti joskus wrestling kiinnostanut.

Nyt on katseltu Ring Of Honorin uusimmasta päästä oleva Injustice, joka ei jättänyt kylmäksi. Tapahtuma oli kertakaikkisen hieno ja yleisö oli jopa poikkeuksellisen äänekäs ja hyvin mukana kaikissa otteluissa. Oli valopilkkuja, mutta mukaan mahtui myös valitettavia pettymyksiä, joita en mielellään luettelisi.

Illan parhaaksi otteluksi selvisi helpostikin taistelu Ring Of Honorin päämestaruudesta Kevin Steenin ja hallitsevan mestarin Nigel McGuinnesin välillä. Molemmat miehet keräsivät rajusti chantteja nimiinsä ja osoittivat todellakin, mistä tiukassa mestaruusottelussa on kyse. Kevin Steen piti tasoa ylhäällä koko ottelun ajan, vaikka matsi meinasikin kääntyä pelkäksi olkapään murjomiseksi erilaisilla lukoilla, sekä sidonnoilla, jotka kohdistivat suuren paineen Steenin hartialihaksiin.
Myös muutama spotti saatiin aikaan: Nigelin Tower Of London kehän ulkopuolelle, Steenin uhkarohkea voltti suoraan juoksusta kehän ulkopuolella olevalle mestarille, sekä muutama kehässä tapahtunut suuren kohinan aiheuttanut näyttävä liike.
Near Falleja oli myös sopiva määrä. Nämä läheltäpiti tilanteet kallistuivat lähinnä siihen, että Steen irroittautui juuri viime hetkillä, mutta pääsi Nigelkin irti kaksi kertaa Sharpshooterista, sekä ponkaisi selätyksen pois toiminnasta vastustajansa signatureliikkeiden jälkeen.

Ottelu loppui tavalla, joka keräsi aivan perhanasti heatia Ring Of Honorin loistavalta yleisöltä. Kun Steen oli rakentamassa ottelulle päätöstä, käänsi Nigel tämän yrityksen selätyksekseen ja köysiin tarraamalla kiskaisi voiton nimiinsä. En ole eläessäni kuullut minkään painiyleisön buuaavan tavalla, jolla se äänteli nyt. Katsomo raikui ''Fuck you Nigel''-chantteja koko ottelun ajan, mutta nyt oli taajuus aivan toinen. Nyt ei kuulunut minkäänlaista chanttia, vaan yksinkertaisesti yleisö buuasi todella kovaan ääneen. Tämä lopetus saikin aikaiseksi Steenin ystävien ringsidelle saapumisen ja Claudio Castagnolin kehäännousemisen. Hän promosi ja huudatti yleisöä, kunnes viimein päätti haastaa McGuinnesin mestaruudestaan, mutta sai päälleen negatiivisen vastauksen.


Seuraavaksi olisi tarkoitus katsoa ROHin Tag Wars 2008, joka on minulla jo hallussani. Tapahtumassa esiintyvät muunmuassa Motor City Machine Gunsit, eli Chris Sabin ja Alex Shelley. He kohtaavat Age Of The Fallin Tyler Blackin ja Jimmy Jacobsin. Odotan suurella innolla, mitä Detroitin yleisö tuumaa, kun kotipaikkakunnan miehet palaavat takaisin ROHiin.

[list]ROH - Tag Wars 2008 - Detroit, MI - 4/18/08;

1. Pelle Primeau, Mitch Franklin, & Ernie Osiris vs. Danny Daniels, Michael Elgin, & Michael Nakazawa
2. Rhett Titus vs. Silas Young
3. Joey Matthews vs. Jigsaw
4. Nigel McGuinness & Claudio Castagnoli vs. Kevin Steen & El Generico
5. Delirious vs. Necro Butcher (Falls Count Anywhere Match)
6. Jack Evans & Ruckus vs. Chris Hero & Brent Albright
7. Jay & Mark Briscoe vs. Austin Aries & Kota Ibushi (Non Title Match)
8. Jimmy Jacobs & Tyler Black vs. Alex Shelley & Chris Sabin [/list:u:3dwx96es]

Thank you Ring Of Honor!
Tag Wars 2008 sai aivan jumalattoman päätöksen Detroitissa, vierailevien tähtien Alex Shelleyn ja Chris Sabinin omassa kotikaupungissa. Yleisö oli koko hemmetin ottelun ajan todella kuumana ja chanttasi vähän väliä Motor Cityä tai jomman kumman Motor City Machine Gunsin jäsenen nimeä. Ottelusta ei puutunut lähes mitään lighweight painijoiden taistoa ajatellen - oli spotteja, aikaa, yleisö hyvin mukana, upeita high flying- liikkeitä, near falleja, upeaa tag team työskentelyä, kaaosta ja kaiken lisäksi vielä kotiyleisön suosikit samaan aikaan kehässä. Kokonaisuutenahan tämä oli todella nopaa toimintaa ja perustui lähinnä near falleihin ja yleisön huudattamiseen upeilla suorituksilla. Ottelu hoisi todella hyvin asiansa. Jopa niin hyvin, että voisin tässä lähi päivinä katsoa tämän taiston uudelleen. En halua koskaan unohtaa tästä ottelusta yhtä asiaa, nimittäin loppua.
Kun Shelley yritti päättää ottelun jonkinlaisella Brainbusterillaan, tiputtautui Jimmy Jacobs takaisin jaloilleen ja tarrasi kiinni signaturelukkonsa (prkl kun ei muista nimeä) ja siinä oli sitten Shelleyllä yritystä päästä irti. Pitkään siinä kanveesissa pyörittyään antoi kuitenkin kotiyleisön poika valitettavasti periksi ja taputti mattoa kolme kertaa luovuttamisen merkiksi. Eipä jäänyt yleisö toimettomaksi, sillä kovien buuausten lisäksi lenteli kantilta jos toiselta todella paljon illan aikana kerääntyneitä roskia Jacobsin päälle. Huomasi ainakin tunteiden olleen todella pinnassa.
****½

Kaikki on ohi. Gabe on poissa ROH:sta .

RIP Ring of Honor 2002-2008.

No ei tule paljon haittaamaan tämä. Heyman vaan buukkaamaan niin kaikki on hyvin.

"Whiplash" kirjoitti:
No ei tule paljon haittaamaan tämä. Heyman vaan buukkaamaan niin kaikki on hyvin.

No ei taida Heyman tulla buukkaamaan. Taitaa ROH olla sen verran taloudellisissa vaikeuksissa, että hänen palveluksiinsa eivät rahat riittäisi. Jos nyt siis uskoo näitä huhuja joiden mukaan ROHia oltiin jo sulkemassa tänä vuonna. Eiköhän tässä lähipäivinä selviä kuka/ketkä Gaben saappaisiin astuvat, mutta selvää on että niiden täyttäminen ei ole helppoa.
Tietysti Gabellakin tuli virhearviointeja (Puder, raiskaus-angle, Jigsawn maskin poisto jne.) mutta silti hän buukkasi ROHia niin loistavasti, että on vaikea kuvitella paremmaksi pistettävän.

RIP Ring of Honor 2002-2008.

Gabelta loppui ideat jo pari vuotta sitten, eikä ole pystynyt sen koommin kehittämään promootiota. ROHin omistaja Cary Silkin kertoi jo, että Gaben korvaa bookkauskomitea, eikä vain yksi pääbookkaaja. Tämä ei voi olla kuin hyvä asia, koska fede on polkenut niin kauan paikoillaan.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Gabelta loppui ideat jo pari vuotta sitten, eikä ole pystynyt sen koommin kehittämään promootiota. ROHin omistaja Cary Silkin kertoi jo, että Gaben korvaa bookkauskomitea, eikä vain yksi pääbookkaaja. Tämä ei voi olla kuin hyvä asia, koska fede on polkenut niin kauan paikoillaan.

Osittain olen samaa mieltä, paitsi että ideat alkoivat loppua vasta tänä vuonna. Ehkä Gabe paloi vähän loppuun kuten itsekin näin fanina. Vuodet 2007 ja erityisesti 2006 olivat kuitenkin oikein hienoja. Buukkauskomitea on sinällään hyvä idea, mutta saa nyt nähdä minkälaisia tyyppejä siihen saadaan. Huhut joiden mukaan hahmoihin keskityttäisiin enemmän eivät ainakaan lupaile kovin hyvää, koska siksihän meillä on Chikara. No lähipäivinä varmasti sitten lisää tietoa, mutta kyllä tässä nyt vähän pelottaa että se ROH jonka oppi tuntemaan pari vuotta sitten on pian historiaa.

Vaikka Gabea tuleekin ikävä, niin on mielenkiintoista nähdä että mihin suuntaan yhtiö lähtee. Kunhan tämä ei vain olisi ROHin loppu, koska sitten jäisi enää WWE katseltavaksi. Pitäisi alkaa kallistumaan vähän muiden indyjen suuntaan, ehkäpä alan katselemaan PWG:tä varalta...

Arvaan että nämä nykyiset arvelut herättävät huikeaa riemua tämänkin foorumin ROH-faneissa. Kai tämän olisi voinut uutisalueellekin pistää, mutta parempaa keskustelua tulee varmaan täällä.

Eli homman nimi on se, että Adam Pearcesta on tulossa uusi booker. Uutena suuntauksena on...... 70-luku! Vähemmän spotteja, rakenteeltaan perinteiset tapahtumat, selkeä face/heel-asetelma ja muuta selkeyttämistä. Tämä oikeasti kuulostaa jotenkin aprillipilalta tai muuten vain tahalliselta väärien huhujen levittämiseltä, mutta näin on tässä vaiheessa koitettava uskoa kun Wrestling Observer Radiossa sanottiin. Oikeastaan naurattaa koko juttu outoudensa vuoksi, mutta jos nyt tuohon suuntaan mennään, niin itseäni voisi ehkä kiinnostaa enemmän. En vaan ole ihan varma toimiiko tuo kun nykyinen fanikanta on sellainen kuin on. Ja ainakin nykyisen rosterin sopiminen toisenlaiseen tyyliin arvelluttaa. Tuskinpa muutokset käytännössä ovat kuitenkaan niin rajuja kuin kuulostavat.

Helvetin hyvä juttu, jos vain pitää paikkansa. ROH on tässä parin vuoden aikana muuttunut pelkäksi no-sell spottailuksi vailla mitään järkevää suuntausta. Tylsiä harmaita uikkariheeboja toisen perään.

Paras vaihtoehto olisi ollut bookkauskomitea, mihin olisi kuulut esim. Jerry Lynn, Raven ynnä muita kokeneita kavereita. Tykkään kyllä Adam Pearcen tyylistä muuten, mutta en tiedä onko hänellä tarpeeksi kokemusta kokonaisen promootion bookkaamisesta. Mielenkiinnolla odotellaan mitä tässä tapahtuu.

Luotan Adam Pearceen kuin vuoreen. Se jätkä on niin vitun old school, että varmasti jotain parannusta ROH näkee.

"Goner" kirjoitti:
Uutena suuntauksena on...... 70-luku! Vähemmän spotteja, rakenteeltaan perinteiset tapahtumat, selkeä face/heel-asetelma ja muuta selkeyttämistä.

Book it Gabe! ..tai siis, Pearce.

Kun viime vuonna paini-innostus romahti ja sen jälkeen on jonkun verran palannut (sen verran, että juuri jaksan kaikki ppv't katsoa), niin ROH on kyllä viime aikoina kiinnostanut eniten. WWE:ltä ja TNA:lta en katso enempää kuin ppv't, koska ei kiinnosta. ROH:lta osittain sen takia myös, mutta myös sen takia, että ei ole aikaa. Ehkä syynä on sitten myös osittain ROH:n ppv'eiden vähyys, mutta itseä kyllä eniten kiinnostaa ROH:n meno ja sitä mieluiten seuraa. Silti ROH:kin kyllä tuntuu toisinaan vähän jämähtäneen niihin samoihin spotteihin ja juttuihin (varsinkin viime aikoina), mutta on siinä ollut paljon hyviäkin puolia. Gaben lähtö on toisaalta huono juttu, mutta en usko sen yksinään aiheuttavan ROH:lle kuolemaa, ennemmin mietityttää promootion taloudellinen tilanne. Gaben lähtö voi olla tavallaan myös ihan piristävä juttu ROH:lle ja bookkausporukka voisi olla oikein toimiva idea. Toisaalta tuo huhu liittyen Pearceen kuulostaa niin jännältä, että itse ihan mielellään jäisin odottamaan tuota. Ja kuten Goner sanoi, ei ne muutokset varmaan niin radikaaleja kuitenkaan olisi kuin miltä aluksi kuulostavat.

No, kävi miten kävi, jatkoa tälle jutulle on ainakin jännä odottaa.

Oma mielipiteeni on, että kunhan promootion taso ei ainakaan paljoa laske, ja se ei joudu konkurssiin, on Adam Pearce aivan hyvä valinta buukkaamaan tuota mahdollista old-school- tyylistä painia. Toisaalta tuo spottien selvä vähentäminen harmittaa, mutta kunhan ottelut pysyisivät vauhdikkaina, ei tämäkään haittaa mitään. Silloin tällöin (kerran kolmessa-neljässä tapahtumassa) voisimme nähdä yhden isomman spotin, jonka ansiosta kiinnostus niihinkin pysyisi korkealla. Itse ainakin haukoin henkeä kun Go Shiozaki vastaanotti Moamichi Marifujin niinkin komean liikkeen kuin Ninja, kehän ulkopuolelle. Perkeleen näyttävä liike tällaisessa kohdassa.
Saa sitten nähdä miten suosikkipromootioni käy. :S

Tässä uudessa tyylissä on vain sellainen riski, että se voi karkoittaa enemmän faneja kun tuo uusia. Hieman sama kuin McDonald's alkaisi yht'äkkiä myymään vain pizzaa. Kävisivätkö ne kaikki mäkkäri fanit siis edelleen syömässä siellä, vaikka tuote olisi aivan erilainen kuin ennen. No täytyy vain rauhassa odottaa mitä tuleman pitää, mutta omiin korviini tämä ei kuulosta ollenkaan hyvältä. Se vauhdikas ja spottaileva, mutta samalla myös tekninen painityyli on syy miksi itse kyseisestä promootiosta innostuin.

Hyviä uutisia kuitenkin sen verran, että Samoa Joe on palaamassa yhdeksi illaksi 22.11.

"Captain Charisma" kirjoitti:
Tässä uudessa tyylissä on vain sellainen riski, että se voi karkoittaa enemmän faneja kun tuo uusia. Hieman sama kuin McDonald's alkaisi yht'äkkiä myymään vain pizzaa. Kävisivätkö ne kaikki mäkkäri fanit siis edelleen syömässä siellä, vaikka tuote olisi aivan erilainen kuin ennen.

Enemmänkin se on niin, että Mäkki yhtäkkiä lopettaisi tunkemasta niitä halpoja kertakäyttöleliuja väkisin ihmisten ateroihin, koska oikeasti he haluavat vain syödä hampurilaista, eikä mitään turhuuksia.

Vielä tämän vuoden kesään asti jaksoin sormet ristissä toivoa, että ROH nostaisi itsensä ahdingosta ja palauttaisi mielenkiinnon, mutta näin ei sitten tapahtunut. Paloin loppuun, mutta siitä voin osittain kyllä syyttää itseäni, koska olen katsonut kahden vuoden sisällä kaikki vuoden 2002, 2003, 2006 ja 2007 tapahtumat ja tuohon päälle ainakin kymmenen tapahtumaa vuosilta 2004 ja 2005. Vähemmästäkin palaisi loppuun, mutta Gabe ja hänen bookkaus olivat se suurin syy, miksi ROH ei jaksanut enää kiinnostaa. Stable Wars oli floppi ja kaiken maailman Eddie Edwardsien bookkaaminen on, oli ja tulee olemaan täysin hyödytöntä.

Hyvä, että Silkin antoi sitten lopulta kenkää Gabelle ja päätti antaa muille tilaisuuden näyttää kyntensä. Adam Pearce ja tähtääminen 70-lukuun kiinnostaa erittäin paljon ja toivottavasti tämä meinaa todellakin sitä, että spotteja vähennetään ainakin puolella. Spotit ovat kivoja, kun ne osataan ajoittaa oikein ja niitä ei ole liikaa. Olisi myös kiva, jos paini pidettäisiin kehässä, eikä joka tapahtumassa mennä yleisön joukkoon heittelemään tuoleja ja roskapönttöjä, vaikka nörtit kermaisivatkin housunsa joka kerta. Muutenkin sellausta ja järjen käyttöä saisi olla reilusti enemmän, eivät ROHbotit itseään hirtä, vaikka niin uhkailevatkin. Kyllä he pääsevät tästä parkumisesta yli, jos ei niin heillä on TNA.

Kukaan ei ole muuten maininnut, että Prince Nana on palannut. What in the hell do you know about shrimp cocktail, ah?! TEH EMBASHEE FOREVAH!

Laskevista katsojamääristä ja pienenevistä rahavirroista voi varmasti huomata, että Gaben korvaaminen uusilla ideoilla on varmasti ihan hyvä juttu. Mäkkäri-esimerkki oli harvinaisen paska, sillä kysehän on siitä, että jotain menee perseelleen ja se pitää korjata, eikä siitä että muutettaisiin täydellistä konseptia täysin erilaiseksi.

Machete, mitä vikaa Eddie Edwardsissa on? Siinä jätkässä on potentiaalia ihan älyttömästi, ja kehätaidot ovat kasvaneet huimasti siitä vuoden 2004 IWA-MS-show'sta jossa olen miehen ensi kertaa painimassa nähnyt. Mieluummin Edwardsia katsoisin uskottavassa roolissa kuin vaikkapa sitä yhtä isoa jätkää, mikä sen nimi nyt on. No se on kuitenkin huono ja Eddie hyvä.

"Marshallsaaret" kirjoitti:
Machete, mitä vikaa Eddie Edwardsissa on? Siinä jätkässä on potentiaalia ihan älyttömästi, ja kehätaidot ovat kasvaneet huimasti siitä vuoden 2004 IWA-MS-show'sta jossa olen miehen ensi kertaa painimassa nähnyt. Mieluummin Edwardsia katsoisin uskottavassa roolissa kuin vaikkapa sitä yhtä isoa jätkää, mikä sen nimi nyt on. No se on kuitenkin huono ja Eddie hyvä.

Eddie Edwards on kehätaidoiltansa erittäin lupaava yksilö, mutta siihen se sitten jääkin. Mies huutaa geneerisyyttä, eikä sellaisia painijoita jaksa kauan katsoa, jotka vain tulevat verhojen takaa, vähän häsläävät kehässä ja lähtevät pois jättämättä mitään sellaista, josta heidät voisi lämmöllä muistaa. Indyistä löytyy ainakin sata Edwardsin tapaista painijaa, mielummin keskitytään niihin, joilla on oikeasti jotakin särmää. Isolla miehellä meinaat melko varmasti Erick Stevensiä ja hän on myös aika paljolti sama tapaus kuin Edwards, mutta hänellä on sentään choo choo.

En tiedä mitä matseja sä olet katsellut, mutta ne pari mitä Eddieltä vuoden 2007 ROH-tapahtumista (ja NOAHista 07-08) olen nähnyt, olivat tosi hyviä. Edwards teki duunia järjestelmällisesti, iski kaikki spotit täydellisesti eikä silti sortunut mihinkään pelleilyyn vaan huusi nöyryyttä ja tahtoa olla firman tulevaisuuden tähtipelaaja pitkällä tähtäimellä.

"Marshallsaaret" kirjoitti:
En tiedä mitä matseja sä olet katsellut, mutta ne pari mitä Eddieltä vuoden 2007 ROH-tapahtumista (ja NOAHista 07-08) olen nähnyt, olivat tosi hyviä. Edwards teki duunia järjestelmällisesti, iski kaikki spotit täydellisesti eikä silti sortunut mihinkään pelleilyyn vaan huusi nöyryyttä ja tahtoa olla firman tulevaisuuden tähtipelaaja pitkällä tähtäimellä.

Olen nähnyt Edwardsilta päälle kymmenen matsia kahdesta eri maasta ja ihan hyvin hän niissä pärjäsi, mutta siitä ei ole nyt kyse. Kenestäkään ei voi tulla firman tulevaisuuden tähtipelaajaa nollakarismalla, oli kehätaidot minkälaiset tahansa. Jos tulisi, fanit kyllästyisivät häneen hyvin nopeasti, eikä sen jälkeen kenelläkään olisi hauskaa.

Muutama tapahtuma olikin tässä jäänyt väliin, mutta nyt on Age of Insanity tarkastettu. Muutamat random huomiot voisi heittää.

- Jigsaw on turha. Kaveri oli ihan mielenkiintoinen Chikarassa maski päässä, mutta ROHissa ja nykyään ilman maskia ei vain toimi. Koko Vulture Squad on muutenkin ollut kauhea pettymys. Hyvin voitaisiin kaverit vain heittää joksikin aikaa pois ja tuoda myöhemmin Ruckus Kingstonin kanssa takaisin ja Jigsaw maski päässä. Leikitään sitten vaikka ettei sitä maskin poistoa koskaan tapahtunutkaan.

- Delirious alkaa herättämään ensimmäistä kertaa jonkinlaista mielenkiintoa meikäläisessä. Heelturn tuli vain kaksi vuotta myöhässä, mutta tästä on varmasti hyvä jatkaa. Myös Rhett veti roolinsa tietenkin hyvin.

- Kenny King on tuleva tähti. Muu YRR:n porukka nyt on aika turhaa ja toivottavasti heitä ei nyt buukattaisikaan. Dragon ja King pistivät pystyyn hienon matsin ja Kenny ansaitsi otteillaan varmasti monen fanin kunnioituksen.

- Oikein mainioita otteluita olivat myös nämä seuraavat Aries vs. Tyler, Stevens vs. Bauldio sekä Roderick & Albright vs. Hero & Go. Roderickia ja Albrightia on mukava nähdä faceina, sillä molemmat miehet toimivat mielestäni näin paremmin. "That Young Knockout Kid" Chris Hero myös pesee sen pelleilevän Chris Heron helposti. Onhan miehellä nyt kuitenkin yksi bisneksen cooleimmista nicknameista.

- ME:ssä sitten räjähti. Nigel ja Generico pistivät pystyyn mahtavan matsin, jossa oli niin draamaa kuin rytinääkin. Yleisökin oli tässä loistavasti mukana. Nigel on loistava heelinä ja vaikka hänen title reigninsä ei nyt ole Danielsonin vastaavan tasolle päässyt, on se ollut hienoa seurattavaa. Selkeästi parempi kuin Morishiman reign viime vuonna, joka kyllä sinällään oli ihan hyvä, mutta matsit toistivat aivan liikaa samaa kaavaa ja lopulta siihen kyllästyi.

Negatiivisista kommenteista huolimatta aion antaa myös "uudelle ROHille" tilaisuuden. Spotteja kyllä saa vähentää, sekä hieman myös painin määrää, sillä itse ainakin olen aina kaivannut hieman lisää promoja. Tosin vielähän tässä menee pitkään ennen kuin pääsemme post-Gabe eran tapahtumia seuraamaan. Seuraavaksi katsottavana sitten viimeksi ulos tullut DVD eli Night of the Butcher II. Tapahtumahan oli 16.8 joten todella paljon ollaan taas perässä näiden DVD julkaisuiden kanssa. Toivottavasti tähän asiaan tulisi nyt Gaben lähdön jälkeen muutosta. Esimerkiksi Chikara pisti tänään myyntiin pari viikkoa sitten tapahtuneen Global Gauntletin, mikä siis ROHilla voi kestää niin pitkää näissä julkaisuissa..

"ROH Newswire" kirjoitti:
Samoa Joe vs. Tyler Black has been signed for Chicago Ridge, IL next Saturday night. Black has stated that when he wins the ROH World Title the night before in Dayton, he'll defend the belt against Joe in Chicago. You can still get 25% off all tickets for this loaded PPV taping.

Nyt vain sitten odottelemaan Drivenin vuotamista ja ottamaan taas yhdellä showlla kiinni kaukana häämöttävää nykymenoa.

Joe vs. Tyler on kyllä paras mahdollinen matsi johon Joe voitiin buukata. Harmi vain, että TNA sopimus estää tämän matsin näyttämisen PPV:ssä, mutta onhan se sitten DVD:llä. Tosiaan ihme ettei Driven ole vieläkään vuotanut, vaikka jo viime perjantaina debytoi .

Japanin showt seuraavaksi katsottavana.

Odotan kyllä kovalla innolla Joe vs. Tyleriä. Vaikka onkin 95% varmaa, että Joe voittaa, niin onpahan hieno matsi kumminkin. Ja viikonlopun cardit näyttävät loistavilta!

Voisi itse katsella viikonlopun aikana Northern Navigationin, kun olen vasta siinä vaiheessa katsomassa. Sanokaas, olisiko DBD VI ostamisen arvoinen? Ilman mitään suurempia spoilereita.

"C2W" kirjoitti:
Sanokaas, olisiko DBD VI ostamisen arvoinen? Ilman mitään suurempia spoilereita.

Ainakin MMG vs. Steenerico ja main eventin Black vs. Danielson vs. Castagnoli vs. McGuinness olivat todella maittavia otteluja.

Myös Adam Pearcen ja Brent Albrightin NWA -mestaruusottelu oli hieno mittelö, joten suosittelen todellakin katastamaan tämän shown.

ROH Battle of the Best

Eddie Edwards vs. Yamato **½
Ryo Saito vs. Austin Aries ***
Davie Richards vs. Roderick Strong ***½
BxB Hulk, Naruki Doi & Masato Yoshihino vs. El Generico, Shingo & Dragon Kid ***
Nigel McGuinness vs. Bryan Danielson ****
The Briscoes vs. The Age Of The Fall **½ - ***

Ensimmäinen kahdesta Japanin showsta oli keskitasoa hivenen parempi tapahtuma. Ensimmäisenä huomiona mainittakoon japanilainen yleisö, joka on kaikessa elottomuudessaan jostain syystä hyvää vaihtelua amerikkalaisten fanien aivottomalle huutamiselle. Tästä syystä itse painiin oli jotenkin helpompi keskittyä ja kärryilläkin pysyi paremmin.

- Eddie Edwards teki kyllä minuun melkoisen vaikutuksen. En ole mieheltä nähnyt kovinkaan monta mieleen jäävää ottelua (~2-3?) ja yleisestikin hän on tuntunut vain perus värittömältä indy-speedo- tyypiltä. Nyt kuitenkin miehen matsi Yamatoa vastaan iski, vaikkei kerännytkään loppupeleissä sen enempää tähtiä. Ottelusta vain puuttui se maaginen täyskäännös loppua kohden. Muuten kyllä ihan pätevä openeri.

- Mukava nähdä Richardsiakin pitkästä aikaa. Nyt olikin sitten viimein aika Roderickin ja Daveyn kohtaamiselle sitten Respect Is Earnedin tapahtumien ja kyllä pistivät maittavan matsin pystyyn. Davey veti hyvin rooliaan, vaikka välissä joutuikin pyytelemään anteeksi yleisöön lennettyään. Hyvin tasainen ja sujuva ottelu, jonka kohokohta oli varmastikin Daveyn hieno Back Superplex yläköydeltä.

- Danielsonin ja McGuinnesin ottelu oli hyvä perinteinen painimatsi ja teknisesti laadukas ottelu. Vaikea tästä on sen enempää sanoa. Jotenkin tästäkin puuttui se jokin loppua kohden ja Danielsonin voitto tuli ehkä turhankin helposti/yllättäen, mutta silti neljän tähden arvoinen painimatsi. Ehkä hieman yläkanttiin arvosteltu, mutta minkä sille voin että pelaan puolueellisesti tähtiarvosteluissa.

- Illan viimeisenä otteluna nähtiin AOTFin ja Briscoesin matsi joukkuemestaruuksista. Tältä ei voinut alun alkaenkaan odottaa mitään tavallista painiottelua, vaan tottakai se äityi hyvin briscoesmaiseksi ringside-brawlaamiseksi. Mikäs siinä, vaikka tätä onkin nähty niin moneen kertaan, jollain tavalla se jaksaa ainakin hetken viihdyttää. Muutama mukava spotti nähtiin ja se painillinen puoli tosiaankin jäi taka-alalle. Lopetus jäi kyllä sapettamaan. Mieluummin vaikka Tyler voittamaan godslastgifteineen.

Seuraavaksi sitten vuorossa Tokyo Summit, joka onkin kerännyt hyviä (= parempia kuin BOTB) arvosteluja ja ainakin ME:n McGuinness vs. Jacobs vaikuttaa mielenkiintoiselta, kuin myös Danielsonin mahdollisuus GHC Junior -vyön voittamiseen.

Katselinpa tuossa viime viikolla nämä kaksi ensimmäistä post-Gabe eran jälkeistä tapahtumaa eli The French Connectionin ja Bound By Haten. Kommentoidaas nyt hieman.

Heti alussa ilmoitettiin että kaikissa otteluissa on nykyään 20-sekuntin count out. Sinällään ihan hyvä uudistus, mikäli vähentää usein niin tylsää lattialla brawlaamista. Kaikki hypyt ja divet kehän ulkopuolelle pystytään silti edelleen hyvin suorittamaan. Uusi buukkaus ei nyt itse painiin ollut niinkään vaikuttanut, mutta nähtiinpä viikonlopun aikana esimerkiksi sellaiset kummallisuudet ROH kehissä kuin ref bump, diskaus, count out sekä muutamat epäpuhtaat ns. "kusetuslopetukset". Ensimmäisessä kahdesta eli The French Connectionissa esiin nousivat kortin kolme viimeistä ottelua eli Davey vs. Roderick, Teamwork vs. AotF sekä champion vs. champion vs. champion vs. champion 4-way. Ei mitään klassikkomatseja, mutta mukavaa toimintaa ja ei tämä ollenkaan huono tapahtuma ollut, vaikka niin joistain live kommenteista olisi voinut päätellä. Nigel kommentoimassa oli muuten kultaa, mutta sitäkin parempi oli Nigelin "I'm the best there is, the best there was and the best that there ever will be" lausahdus ja sitä seurannut "You Screwed Bret!" chantti. Tapahtumahan siis pidettiin Montrealissa.


1. Erick Stevens vs. Eddie Edwards **
2. The Briscoes vs. Kenny King & Kenny Omega **1/2
3. Brodie Lee vs. Necro Butcher *1/2
4. Delirious vs. Jerry Lynn **1/4
5. Davey Richards vs. Roderick Strong ***3/4
6. Jimmy Jacobs & Tyler Black vs. Austin Aries & Bryan Danielson ***3/4
7. ROH World Title, Four-Way Elimination: Nigel McGuinness vs. Kevin Steen vs. Go Shiozaki vs. El Generico ***3/4


Bound By Hate oli kuitenkin näistä tapahtumista se parempi. Tässäkään alakortti ei ollut kauhean kummoinen ja Nigel veti ehkä huonoimman mestaruuspuolustuksensa, mutta silti main eventin tag matsi, Danielson-Omega-Black sekä Jimmyn ja Ariesin brutaali Dog Collar matsi nostivat tapahtumaa hyvin. Olen aina pitänyt dog collar matseista ja Jimmy Jacobs, vaikka ei olekkaan maailman paras painija on aina loistava gimmick matseissa ja niin tälläkin kertaa. Mies vuosi taas kuin pistetty sika ja ottelussa luotiin hyvin tarinaa. Ei tämä tosin yltänyt ihan Jimmyn ja BJ Whitmerin IWA-MS:ssa alkuvuodesta vetämän piikkilanka matsin tasolle, mutta odotetaanpa vain sitä näiden miesten I Quit matsia seuraavassa PPV:ssä.


1. Davey Richards vs. Jerry Lynn **1/2
2. Delirious & Brodie Lee vs. Kenny King & RHETT TITUS **
3. Roderick Strong & Erick Stevens (!!) vs. Go Shiozaki & Eddie Edwards ***
4. Dog Collar Match: Austin Aries vs. Jimmy Jacobs ****
5. Grizzly Redwood vs. Alex Payne *
6. Bryan Danielson vs. Tyler Black vs. Kenny Omega ****
7. ROH World Title: Nigel McGuinness vs. Necro Butcher **1/4
8. ROH World Tag Team Titles: Kevin Steen & El Generico vs. The Briscoes ***3/4


Kokonaisuutena hyvää tavaraa ja pitkästä aikaa ROH upposi taas kunnolla. Seuraavia tapahtumia ja varsinkin Rising Above II PPV:tä odotellessa.

Itsekin onnistuin katselemaan nuo molemmat tapahtumat pienen Ring Of Honor- tauon jälkeen ja jäi jotenkin todella hyvä fiilis päälle, sillä oli mahtavaa nähdä painijoita kuten American Dragon ja Davey Richards pitkästä aikaa. Heidän antinsa saivat minut haluamaan koko ajan lisää ja lisää, kunnes pikku hiljaa aloinkin huomaamaan, että olen katsonut molemmat tapahtumat parin päivän sisään, mikä on jo sinänsä ihme, että ennen katsoin yleensä (koulujen ollessa käynnissä) shown parissa viikossa ja parhaillaan kolmessa päivässä, mikäli viikonlopusta oli kysymys.
Tutustuin tässä molempien tapahtumien yhteydessä uuteen tuttavuuteen, nimittäin Kenny Omegaan. French Connectionissa mies ei herättänyt kummempia tunteita, mutta Bound By Hatessa hän loisti aivan ennen näkemättömällä tavalla, joka sai mieleeni Chuck Taylor tyyppisen huumorihahmon, jota suorastaan rakastan katsella kehässä. Bound By Haten Triple Treath Danielson vs. Omega vs. Black jäi kaikista parhaiten mieleeni yksinkertaisesti näiden loistavien teknisten näytteiden ja juuri Kenny Omegan takia. En välittäisi jättää tämän jälkeen yhtään tuon kaltaista ottelua väliin, sillä se ja esimerkiksi Davey Richardsin ja Roderick Strongin kohtaamiset tekivät tästä viikonlopusta onnistuneen Main Event kuvioiden ulkopuolellakin.