Foorumiarkisto

Aloin kirjoittaa vastausta Blasterin topicciin, mutta huomasin meneväni niin pahasti off-topicciin, että päätin aloittaa uuden ketjun.

Olen aina ollut sitä mieltä, että gimmickit ovat wrestlingin suola ja markitan aina kaikkia kunnon gimmickejä, jotka erottuvat massasta. Gimmick painijat katosivat WWE:stä nopeasti Attitude eran alkaessa, jolloin katsojat olivat kyllästyneet värikkäisiin pukuihin ja värikkäisiin gimmickeihin. Attitude era oli wrestlingin renessanssi, jolloin palattiin Frank Gotchin ja George Hackenschmitin aikaan mitä painijoiden ulkoasuun tulee. Doink the Clownit ja muut vaihtuivat persoonattomiin speedomiehiin ja painija toisensa jälkeen vaihtoi gimmickinsä arkipäiväisempään vaihtoehtoon.

Stone Cold oli yksi niistä, joita on kiittäminen tästä. Hän käytti mustia speedoja ja oli vain kova jätkä, joka rock musiikin pauhaessa asteli kehään ja mätti porukkaa turpaan. Hänen esimerkistään monet muutkin tekivät muodonmuutoksen. Rocky Maivia ajeli afronsa pois ja heitti hörhelönsä nurkkaan ja otti nimekseen lyhyen ja ytimekkään The Rockin. Hunter Hearst Helmsley oli aristokraattinen snobi, mutta tyyliä vaihdettuaan hänet tunnettiin kovanaama Triple H:na. Jotkut yrittivät porskuttaa eteenpäin värikkäillä hahmoillaan, kuten The Undertaker ja Goldust, mutta vähän ajan päästä heistäkin tuli tavallisia arkipäiväisiä painijoita.

90-luvun lopusta tähän päivään kehitys on jatkunut melko samanlaisena. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki uudet painijat ovat tylsiä speedomiehiä vailla gimmickiä ja persoonaa. Yksi näistä poikkeuksista oli jo wrestlecrapiinkin valittu Mordecai. Olen yksi niistä harvoista, jonka mielestä Mordecai oli hahmona todella kiehtova ja upea. Harmi vain, että hänet otettiin liian greeninä pois OVW:sta, eikä hän koskaan pystynyt vakuuttamaan ketään kehässä. Vaikka Mordecai –gimmick ei periaatteessa ollut kuin halpa Undertaker rip-off, se oli merkki siitä, että WWE tulisi tulevaisuudessa panostamaan enemmän gimmickeihin.

Luulisi, että miljardin dollarin yrityksellä olisi varaa palkata kunnon käsikirjoittajat, jotka keksisivät jotain uutta gimmick rintamalle. WWE ei ole koskaan panostanut varsinaiseen painiin, eikä sille rintamalle ole tuskin tulossa minkäänlaista muutosta lähitulevaisuudessakaan. Kunnon gimmickit voisivat tehdä WWE:n tuotteesta paljon kiinnostavamman. Kiinnostavat gimmickit ovat jatkossa WWE:n ainoa pelastuskeino mahdollisen kilpailun kiristyessä, jos se ei tule panostamaan varsinaiseen painiin. WWE ei tulisi koskaan pärjäämään kilpailussa esimerkiksi ROH:ia vastaan jos tuotteen kiinnostavuus mitattaisiin painin laadussa. Tällöin pelastus olisi gimmickit.

Tämä olisi sopinut hyvin laatukeskusteluunkin. Oh well:

Gimmick auttaa paljon wrestlingin viihteellisemmäksi tekemisessä mutta ei ole välttämätön. Jos katson omia suosikkejani, Benoit'ta ja Jerichoa, he ovat aika värittömiä gimmickien suhteen. Mutta Benoit'lla on todella sitä asennetta, joka saa alkuihmiseni katsomaan painia. Hän tähtää huipulle, olemaan kaikkia muita parempi ja astelee kehäänkin kasvoillaan ilme, joka sanoo: "Minulle ei v******la".

Jericholla puolestaan on upeat näyttelijälahjat. Osaa nostattaa mielettömät popit ja korviasärkevät buuaukset. Näyttelee niin heikomman puolustajaakin kuin maailman itsekeskeisintä idioottia.

Wrestlingissä pääinnostuksen kohteena ovat kuitenkin juonikuviot, se kuka nousee kukkulan kuninkaaksi. Tällöin vaikka Hurricanen tyyppinen gimmick ei ole kovin tarpeellinen mutta tuo tietysti lisämaustetta siihen aivolepoon, jota wrestlingin katsominen on.

Persoonallinen voi olla myös ilman erityistä gimmickiä. Varmasti käsikirjoittajatkin arvostavat painijaa, jonka kuvioita ei aina tarvitse kirjoittaa pisteistä ja pilkuista lähtien. Ja kyllä nykyäänkin kehitellään ajoittain yleisöön uppoavia gimmickejä, Eugene ehkä menestyksekkäimpänä. Turha rakentaa bisnestä enää gimmickien ympärille, jos homma pyörii hyvin ilmankin.

Gimmickit ovat mielestäni wrestlingin suola. Kuka jaksaisi katsoa speedomiehiä jotka näyttävät kasvonpiirteitä lukuunottamatta toisiltaan ja mättävät toisiaan turpiin samalla tavalla? En ainakaan minä. WWE ei nykyään tarjoa meille katsojille niin hirveästi sitä taidokasta painia, massasta toki erottuu monia lahjakkaita painijoita, mutta monien indyliigojen painijat pesevät nämä 5-0. Juuri siksi gimmick -painijoita on olemassa.

En tiedä muista, mutta minuun ainakin wrestlingissä iskee enemmän storylinet ja gimmickit kuin itse puhdas paini. Tietty, jaksan katsoa Bret Hartin ja Shawn Michaelsin ääriteknillisen painimatsin. Mutta jaksaisinko katsoa sen jos kummallakaan näistä herroista ei olisi ollut gimmickiä? Tuskinpa.

On se niin pirun hieno homma, että meillä on WWE:ssä nykyään ainakin vähän kiinnostavia hahmoja. Se on pitänyt minut kiinni lajia seuraamassa ja toivottavasti pitää vastaisuudessakin.

Gimmickeillä on paljonkin merkitystä, ainakin niiden kannalta, jotka sattuvat katsomaan painia ensimmäistä kertaa. Se pistää samaistumaan johonkin tiettyyn hahmoon, ensimmäinen syy miksi Austinista on pidetty, on se, että ensimmäistä kertaa painia katsovat vain samaistuvat hahmoon, hän on sellainen, mitä moni haluaisi olla, kittaa kaljaa, näyttää keskaria, jakaa stunnereita... moni haluaisi tehdä samalla tavalla, ja siksi ihmiset samaistuvat Austiniin, he samaistuvat hänen hahmoonsa.

Sama juttu on tietystä Rockilla, Hoganilla, Foleyllä... The Rock puolustaa heikompia, antaa sanallisesti jokaiselle turpaan, hakkaa Smackdownit jne, Hogan taas ottaa Rockin tapaan yleisön mukaan, antaa nyrkin soida, puolustaa heikompiaan, hän edustaa Amerikkaa, Foley puhuu mikkiin järkeviä, mutta hallitsee myös kovan mäiskeen.

Ja toki sillä on kokeneempienkin painia katsoneiden kannalta merkitystä. Olisihan se aika tylsää, jos WWE:sä ei olisi storylinejä, gimmickejä, feudeja, heelejä ja faceja jne.

Nämä hirveän yliluonnolliset, pelle, vammainen, tourette tjms. crap gimmickit eivät tietenkään (aina) ole hyvä asia. Doin the Clown... , tuollaisten gimmickien takia jotkut lopettavat painin katsomisen alkuunsa.
Ja Undertakerin deadman-gimmick... joka ilta sisään kongit soiden, tarkoitus olisi kai luoda karmaiseva vaikultelma, mutta eipä se ole sitä enää, kun joka ilta tulee sisään...

Hurricanen "superhero" gimmick kyllä toimii ihmeen hyvin, sitä ei ole (ainakaan kovasti) ylilyöty ja Hurricane elävöittää WWE:tä gimmickillään..

Ja sitten nämä kaikki homo tjms. gimmickit. Olisivatkohan nämä osasyylisiä siihen, miksi WWE:tä pidetään misten kauniina ja rohkeina?

Eli kyllä, gimmickeillä on paljon vaikutusta painin kannalta, niin hyviä kuin pahoja.

Gimmickit ovat yksi tärkeä osa wrestlingiä ilman niitä katsominen kävisi ennen pitkää tylsäksi.
Hyvään gimmickiin vaaditaan montaa eri asiaa, jotta ne jaksaisivat kiinostaa. Yksi tärkeimmistä osista on se, että painia pystyy uskottavasti myös jobbaamaan minkä matsi tyypin tahansa esim. Undertakerin nykyinen gimmickkillä ei ole uskottavaa tulla vaikka selätetyksi.

Mielestäni WWE:n paras osa on juuri gimmickit, koska ne ovat useimmiten hyvin suuniteltuja sekä kiinostavia, vaikka on sielläkin gimmickien suunittelussa epäonnistuttu heillä nimittäin on ollut liikaa näitä homo gimmickejä ja vielä, kun suurin osa heistä on ollut heelejä niin ketää sellainen jaksaa innostaa ei edes pahimpia noobeja.

Gimmickien mukana tulee myös painijan liikeet ja varsinkin tauntit ja hyvä niin varmaan näyttäisi hyvältä, jos esim. Snitsky rupeisi vetämään Eugenen taunteja. Myös kaikki finisherit ovat iso osa gimmckiä esimerkiksi Undertakerin tombstone on dead-man gimmickin iso osa.

Kuten joku jo tässä topicissa mainitsi niin gimmickit saavat herätettyä kiinostuksen painiin ja ne myös pitävät useimmiten kiinostusta yllä.

Itselleni se on ihan sama. Luultavasti katsoisin lajia muutenkin, sillä vanhat yksittäiset matsitkin on ihan kivaa katottavaa, vaikkei tiedä tyyppien hahmoista mitään. Toisaalta eipä tuo kauheesti lajia huononna, onpa syy kattoa Raw taas ens viikollakin

Kyllähän nuo gimmickit ovat tärkeitä. Ilman niitä moni katsoja ei seuraisi wrestlingiä, sillä onhan se kivempi katsoa mielenkiintoista painijaa kuin esim. jotain Mavenia(joka ei muutenkaan osaa mitään) WWE:llä on muutama gimmickin ansiosta milenkiintoisia painijoita. Mainittakoon esim. Kane (iso monsteri joka tuhoaa kaiken tieltään) Rey Mysterio (Pieni ja nopea jotenkin maski tekee mielenkiintoiseksi) No yleensäkkin suurin osa joilla on maski ovat mielenkiintoisia. Myös muu pukeutuminen tekee painijasta mielenkiintoisen. No jos painija osaa kunnolla painia niin gimmick ei ole niin tärkeää. Tosin gimmick on aina plussaa.

Toisaalta voisihan gimmiciä pitää sellasia markien juttuna. Johan se sanakin tarkottaa jekkua, eli se on se kikka millä saadaan uskottavuutta painijalle. Esim. John Cenan voittamattomuus. Toisaalta joku Big show ei sitä eds tarvitse.

Mutta ei nyt liikaa arvosteta gimmickejä. Joskushan tietty gimmick voi viedä painijalta sen terän, joka hänellä oli hyvinä aikoina.

Otetaan nyt esimerkiksi Undertaker. Hänellä oli loistava haudankaivaja/pimeyden herra/motoristi -gimmick. Tämä nykyinen Deadman Version (kuinkahan mones lie) on lievästi sanoen jo erittäin tylsynyt. Pääosin hänen gimmick pilattiin nykyisen hahmon voittamattomuudella. Ja kuten jo edempänä mainittiin joka SD:ssä esiintyvällä tylsällä entrancella. Hänelle olisi ihan hyvin riittänyt "WrestleMania Immortality" -gimmick.

Minusta juonikuviot ovat painin suola. Niitähän saa tietenkin aikaan ilmankin gimmickkejä, mutta tuovathan ne niihin pientä väriä. Kuvitelkaapa Undertaker ilman gimmickiä, tuskin edes pysyisi alalla jos ei olisi tuollainen armoton kuolleista noussut kaappi. Gimmickkien keksijällä täytyy kyllä olla sitä jotain, meinaan hyvien gimmickien keksijöillä. Angle on kyllä hyvä esimerkki amerikan sankari, jota amerikkalaiset vihaavat.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Olen aina ollut sitä mieltä, että gimmickit ovat wrestlingin suola

"The Champion" kirjoitti:
Minusta juonikuviot ovat painin suola

"Razorman" kirjoitti:
Gimmickit ovat mielestäni wrestlingin suola

Eh? Minusta gimmickit ovat amerikkalaisen vapaapainin suola. Ilman niitä vapaapaini olisi kuivaa ja sen kanssa pitäisi juoda ainakin litra vettä.

..

..

..

Oikeasti, mitä toi nyt on? Kukaan ei voi väittää ettei kyllästyisi vaikka ei olisi mitään gimmickkejä. Ja se on muuten totta se.

Itseäni ovat alkaneet omalla tavalla kyllästyttää promootiot, joissa kunnolla joukosta erottuvia gimmickeitä on liian vähän. Tämä saattaa johtua CHIKARA'n seuraamisesta, mutta jotenkin perus Roderick strongit ja kumppanit eivät enää iske niin halutulla tavalla. WWE'kin on nostanut runsaasti tasoaan, mutta oma mielipiteeni on, että tämänkin lafkan parasta aikaa oli gimmickien ja hahmojen aika - Attitude Era. Kun päällimäisiä suurempia hahmoja käydään etsimään, saadaan esille muunmuassa:
Finlay (Irlantilainen, kääpiön isö)
Horswoggle (Irlantilainen menninkäinen)
Festus (Kookas ''vammainen'')
Umaga (Samoalainen, joka jyrää kaiken tieltään)
Cryme Tyme (Rappareita)
The Boogeyman (Mörkö)

Näistä edellä mainituista ei kukaan yllää yhtä korkealle kuin esimerkiksi Goldust, The Hurricane, Shane Storm tai monet muut. TNA'ta tosin jaksaa poikkeuksellisesti katsella joka viikko ilman hahmohömpötyksiäkin, mutta CHIKARA, joka on gimmickien aatelia toteuttava promootio, kiinnostaa kaikista eniten. Nämä kyseiset hahmot tuovat huumoria ja pirteyttä/väriä mukaan muuten niin vakavaan touhuun.

Joillekin se hyvä gimmick on tärkeämpi asia kuin toisille. Big Show nyt ei mitään ihmeellistä kaipaa, koska on kokonsa puolesta jo "erilainen" ja erottuu massasta. Sitten taas jollain Brian Kendrickeillä sen gimmickin merkitys on todella suuri. Mies ei ihan itsenään erotu juurikaan massasta ja jääkin Heattiin jobbaamaan.

Eivät gimmickit nyt jutun suola ole, mutta niillä saadaan lisäväriä ja mielenkiintoa hommaan. Ainakin WWE:ssä gimmickien merkitys kasvaa mielestäni, koska hommaa aletaan muuten rajoittamaan aika paljon... Bleidaukset sun muut.

Undertakerin nykyinen gimmickkillä ei ole uskottavaa tulla vaikka selätetyksi.

''

Onko Undertakerin gimmickillä edes uskottavaa tulla painimaan?

"FinCoder" kirjoitti:

Undertakerin nykyinen gimmickkillä ei ole uskottavaa tulla vaikka selätetyksi.

''

Onko Undertakerin gimmickillä edes uskottavaa tulla painimaan?

Kyllä todellakin on. Undertaker luo sitä showpainin meininkiä läsnäolollaan juuri gimmickinsä ansiosta. Ilman kaikkia värikkäitä gimmickeitä wrestling olisi todellakin tylsempää katseltavaa ja kaiken kukkuraksi gimmickit saavat hahmoille eri tavalla nostetta ja kirjoitettua yliotetta vastustajalle, joten mikä ihme olisi syynä, etteikö Undertakerin kaltainen pimeyden ruhtinas voisi painia uskottavasti? Minkä ihmeen takia UltraMantis Black tai vaikkapa Ultimo Breakfast eivät voisi painia uskottavasti, sillä juuri tuo gimmick saa heidät kiinnostavammaksi katsella, ja nostavat samalla omia osakkeitaan fanien silmissä.

Tottakai gimmickit ovat tärkeässä osassa. Ei kukaan jaksaisi katsella tätä showpainia, jos kaikki hahmot olisivat kalsareissa ja tyylittömänä. Omalaatuiset henkilöt tuovat sitä innostusta.

Niinjoo kyllähän gimmickeillä on melko suurikin merkitys. Tuskinpa Takeristakaan olisi tullut yhtä isoa nimeä, jos hänelle oltaisiin vaikka annettu "dominoiva monsteri"-gimmick. Itse pidin Takerilta siitä Biker-gimmickista, oli niin v-tun cool ja sitten vielä se moottoripyörä, joka oli jo riittävä syy markittaa Takeria. Niin tai sitten Cena, hänet tuotiin ihan randomin näköisenä WWE:hen ja myöhemmin hänelle kehiteltiin todella hyvä gimmick. Mitä nykypäivään tulee... Aika väritöntä on. Tuo Kizarny erottuu jo ensimmäisen ottelunsa jälkeen hyvin edukseen lookinsa kautta ja tuskin hän sen erikoisempaa gimmickiä tarvitsee (nykyään varmaan joku sirkus-kiertolainen tai joku vastaava). Jeffin uusi gimmick tuntui aluksi ainakin ihan mielenkiintoiselta, mutta nykyään vihaan sitä jo. En pysty ottamaan häntä tosissaan, kun hänellä on nuo naurettavat kasvomaalaukset.

"Ham" kirjoitti:
Jeffin uusi gimmick tuntui aluksi ainakin ihan mielenkiintoiselta, mutta nykyään vihaan sitä jo. En pysty ottamaan häntä tosissaan, kun hänellä on nuo naurettavat kasvomaalaukset.

Samantapainen gimmick hänellähän oli käytössä jo Tna:ssa ja ensimmäisten Wwe-aikojen loppupuolella. Ainakin kasvomaalausten osalta ja sen friikkipelleilyn. Että ei mitään uutta Jeffin osalta.

Ei Undertaker ole haudankaivajan näköinen vaan sen näököinen, että olisi juuri noussut haudasta. Ei tuollainen gimmick ole realistinen.

Mitä väliä sillä on? Undertakerin gimmick on loistava juuri tuollaisena sen takia, että se on niin erilainen ja virkistävä. Lue yksinkertaisesti minun ja kaikkien muidenkin käyttäjien mielipiteet asiasta, niin tajuat. Voisitko itse väittää kun noin viestejään perustelemattomana postaajana kirjoittelet, ettet pidä Undertakerista?

Pidin paljon enemmän ennen gimikin vaihtoa.

"FinCoder" kirjoitti:
Pidin paljon enemmän ennen gimikin vaihtoa.

*gimmickiin palautumista. Undertakerilla oli jo samanlainen gimmick ennen tuota badass -gimmickiä 90-luvun alusta loppuun.

Myönnän olevani huumorintajuton tosikko, mitä näihin gimmickeihin tulee. Yksikään räikeä tai yliampuva gimmick ei ole iskenyt minuun positiivisella tavalla. Poikkeuksena ehkä Hulk Hogan, mutta lapsellisuudestaan huolimatta Hoganin gimmick ei ollut niin räikeä kuin joku Doink The Clown, Macho Man tai Undertaker. Kaitpa minä jotain realistisuutta haikailen, mutta silti en ole valmis showpainia vapaaotteluun vaihtamaan.

Totta kai showpainissa tarvitaan toimiva ja yleisöön uppoava gimmick, mutta mielestäni sen tulee olla jollain tapaa realistinen. Parhaana esimerkkinä näin nopeasti tulee mieleen John 'Bradshaw' Layfield. Teksasista New Yorkiin muuttanut rikas ja konservatiivinen bisnesmies. Periaatteessa siis tosielämän John Layfield, mutta tietysti painikehissä kaikki korotettiin potenssiin kaksi ja homma saatiin toimimaan. 'Stone Cold' Steve Austin. Kaljaa kittaava auktoriteettihahmoja vihaava punaniska. Eikö Steven Williams sellainen ollut? TV:ssä sitten tätä korostettiin ja alleviivattiin, lopputulos on historiaa. Vince McMahon. Kylmä ja säälimätön bisnesmies, joka ei piittaa pätkäkään työntekijöidensä hyvinvoinnista, niin kauan kun he tuottavat rahaa hänelle. Chris Benoit iski vitun lujaa, vaikka miehen gimmick olikin "painija".

Nykyään WWE:ssä on selkeästi aistittavissa jonkinasteista paluuta 80-luvulle supersankarihahmojen muodossa ja storylinejen yksinkertaisuudessa ja kuivuudessa. Macho Manin tai Ultimate Warriorin kaltaisia gimmickejä nyt ei varsinaisesti ole, mutta nykypäivän versioita niistä kylläkin.

Gimmickit ovat todella tärkeitä painille. silloin ennen muinoin oli varmaan mukava seurata painia kun kaiken maailman Duke the Dumbterit teki debyytejään. toki kun ruvetaan miettimään huomaa että monikaan noista räikeistä gimmickeistä ei osannut oikeasti painia. Hitman hartia tai Heart break kid Shawn Michaelsia en siihen laske koska nämä olivat aika lähelle omaa itseään. Samoin joku mainitsi Benoitin tai Latino Heat Eddie Guerreron. mutta monilla hauskoilla gimmickeillä ohjelmaan saadaan viihtyvyyttä lisää. toki nykyään gimmickit on aika vähissä. Gimmick era oli ja meni.

Itsekkin diggaan realistisista gimmikeistä, mutta toisaalta realismissa ei ole enää mitään järkeä. Tyhminkin tietää nykyään että realismi on painista kaukana, ja siitä kiinnostuneet löytävät ihan oikeaa, realistista ja viihdyttävää urheilua MMA:n muodossa.

Ja mitä realistisuuteen ylipäänsä tulee, niin juuri 80-luvulla se oli voimissaan. Ei ollut mitään älyttömiä psykopaattihirviöitä, keskenmenoja, naurettavia ihmissuhdekuvioita, kieroja psykiatreja, firman pomon hakkaamista ja muuta paskaa. Hahmot olivat toki sarjakuvamaisia, mutta juonikuviot olivat monin paikoin realistisempia kuin 90-luvun vastaavat, joissa mentiin jo naurettavuuksiin. Kayfabe kuoli silloin, ja yksi osasyy oli nämä yliampuvat juonikuviot joita kaikki kolme suurinta firmaa suolsivat.

Nykypäivänä jos gimmickinä on se että "Tyyppi on paras painija ikinä!", se herättää vain hymähdyksen. Kyllä ne parhaat kamppailijat ovat jossain ihan muussa lajissa kuin feikkiwrestlingissä. Siksi yliampuvat juonikuviot ja gimmickit toimivat paremmin, koska niihin voi suhtautua helpommin viihteenä ilman selviä vertailukohtia todelliseen maailmaan.

Gimmick erako olisi kuollut? Ei todellakaan, päinvastoin. Realismi kuoli, se kuoli silloin kun kayfabe kuoli. Nyt on kaksi vaihtoehtoa: Saippuaooppera tyyliset yliampuvat hahmot, tai sarjakuvasankarien tyyliset yliampuvat hahmot. Realismi ei kiinnosta ketään, koska parempaakin on sillä saralla tarjolla. Aniharva menestynyt painihahmo on ollut realistinen viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen. Benoit oli, entäs muita? Ehkä Bret?

"Riveni" kirjoitti:
. Aniharva menestynyt painihahmo on ollut realistinen viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen. Benoit oli, entäs muita? Ehkä Bret?

Nyt ei ymmärrä. Mitä epärealistista oli esimerkiksi NWO-Hoganissa tai Stone Coldissa? Tai Triple H:ssa tai The Rockissa? Kaikki olivat vain kovia jätkiä, ei mitään supersankareita tai kuolleita miehiä.

Muuten joudun kyllä Rivenin kanssa olemaan samaa mieltä. Saatanan UFC valtasi markkinat. Onneksi showpaini ei tule kuolemaan sen tieltä, mutta sellaiseen maanantai-iltojen sotien aikaiseen huumaan paluuta ei kyllä ole näköpiirissä.

Millä perusteella World Wrestling Entertainment on tekemässä paluuta gimmick-aikakaudelle? En näe siellä sen enempää erikoisia gimmickeja, kuin esimerkiksi Total Nonstop Action Wrestlingissa.

"What" kirjoitti:

"Riveni" kirjoitti:
. Aniharva menestynyt painihahmo on ollut realistinen viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen. Benoit oli, entäs muita? Ehkä Bret?

Nyt ei ymmärrä. Mitä epärealistista oli esimerkiksi NWO-Hoganissa tai Stone Coldissa? Tai Triple H:ssa tai The Rockissa? Kaikki olivat vain kovia jätkiä, ei mitään supersankareita tai kuolleita miehiä.

Mutta juonikuviot eivät olleet enää realistisia. Ajetaan autojen yli monstertruckeilla, ajetaan kaljarekalla jäähalliin, uhkaillaan leikkipyssyllä, huumataan firman pomon tytär ja pakotetaan avioliittoon. Koko NWO oli epärealistinen konsepti. Viihdyttävä juu, muttei realistinen millään tapaa. Siinä missä ennenmuinoin takahuonehakkausten seurauksettomuus (poliisi, haasteet, vankila) selitettiin yleisölle, 90-luvulla viitattiin kinnasta turhille selittelyille, sillä tuote oli muutenkin kansan silmissä jo täyttä fiktiota. NWO mukiloi Rey Mysterion parkkipaikalla, ja siitä ei tule mitään seurauksia? Heillä ei ollut edes mitään feudia tai muuta syytä, miksi Mysterio ei olisi asiaa eteenpäin vienyt. Ennenmuinoin juuri feudi oli hyvä syy hakkauksien seurauksettomuuteen: Jos viet asian eteenpäin, et saa matsia etkä pääse kostamaan kehässä! Ovatko NWO:n hahmot muka siis realistisia? Eivät. Siitä on realismi kaukana. Ja totuus on se, että juonikuviot luovat kaikki vähemmän värikkäät hahmot.

Ja The Rock nyt on malliesimerkki gimmickistä. Hahmo oli niin naurettava liikkeineen, promoineen ja pelleilyineen, että kukaan muu kuin Dwayne megakarismallaan ei olisi saanut pidettyä sitä kasassa.

"Riveni" kirjoitti:

"What" kirjoitti:

"Riveni" kirjoitti:
. Aniharva menestynyt painihahmo on ollut realistinen viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen. Benoit oli, entäs muita? Ehkä Bret?

Nyt ei ymmärrä. Mitä epärealistista oli esimerkiksi NWO-Hoganissa tai Stone Coldissa? Tai Triple H:ssa tai The Rockissa? Kaikki olivat vain kovia jätkiä, ei mitään supersankareita tai kuolleita miehiä.

Mutta juonikuviot eivät olleet enää realistisia. Ajetaan autojen yli monstertruckeilla, ajetaan kaljarekalla jäähalliin, uhkaillaan leikkipyssyllä, huumataan firman pomon tytär ja pakotetaan avioliittoon. Koko NWO oli epärealistinen konsepti. Viihdyttävä juu, muttei realistinen millään tapaa. Siinä missä ennenmuinoin takahuonehakkausten seurauksettomuus (poliisi, haasteet, vankila) selitettiin yleisölle, 90-luvulla viitattiin kinnasta turhille selittelyille, sillä tuote oli muutenkin kansan silmissä jo täyttä fiktiota. NWO mukiloi Rey Mysterion parkkipaikalla, ja siitä ei tule mitään seurauksia? Heillä ei ollut edes mitään feudia tai muuta syytä, miksi Mysterio ei olisi asiaa eteenpäin vienyt. Ennenmuinoin juuri feudi oli hyvä syy hakkauksien seurauksettomuuteen: Jos viet asian eteenpäin, et saa matsia etkä pääse kostamaan kehässä! Ovatko NWO:n hahmot muka siis realistisia? Eivät. Siitä on realismi kaukana. Ja totuus on se, että juonikuviot luovat kaikki vähemmän värikkäät hahmot.

Ja The Rock nyt on malliesimerkki gimmickistä. Hahmo oli niin naurettava liikkeineen, promoineen ja pelleilyineen, että kukaan muu kuin Dwayne megakarismallaan ei olisi saanut pidettyä sitä kasassa.

Oikeassa olet, mutta eipä nuo osittain yliampuvat juonikuviot itseäni häirinneet kovinkaan paljoa. Nähdänhään jokaisessa suositussa TV-sarjassakin joskus kuvioita, jotka oikeassa maailmassa johtaisivat ihan johonkin muuhun kuin siinä sarjassa. Sen sijaan nuo ultimatewarrior-tyyppiset sarjakuvasankarit ja kaikenmaailman kuolleetmiehet häiritsevät paljon. Ensinnäkin tulee fiilis, että kyseessä on lastenohjelma ja toisekseen nämä supergimmickit rajoittavat painijaa paljon. Esim. Undertaker, joka ei gimmickinsä vuoksi voi koskaan hävitä.

Ja tuo The Rock oli tarkemmin ajateltuna kehno esimerkki.

En viitsinyt tehdä uutta aihetta niin laitan tähän.

Eli sanokaapa top 5 WWE parhaat gimmickit. Perustelut päälle.

5.MANKIND

Mankind osasi olla todella pelottava hahmo tullessaan WWE:hen mutta myöhemmin attitude ajalla hahmosta tuli aivan erillainen kuin silloin alussa vuonna 1996 jolloin hänellä oli feudi Undertakerin kanssa. Muistelen että Mankind hahmo perustui siihen että kun Jumala oli luomassa ihmistä niin jotain meni vialle ja näin syntyi mankind ja Jumala hylkäsi Mankindin ihmisten sekään maailmaan. Mankind oli epämuodostunut olio jolla ei ollut korvaa, ei kunnon naamaa eikä sormia. Mankind nappasi voitot vastutajista aina Manible claw nimisellä hallinta otteella. Alkujaan todella onnistunut pelottava ja outo hahmo mutta vuoteen 1999 menessä Mankind muutui reilusti.

4. PAPA SHANGO

Toinen outo ja pelottava hahmo ajalta jollain gimmickit olivat kultaa. Papa shango oli siis Poppa mies jostain afrikan pimeydestä joka kirosi vastutajiaan ja laittoi heille monesti loitsun. Esim Ultimate warrior alkoi joskus oudosti sulamaan kasvoista koska Shango oli asettanut kirouksen Warriorille. Myöhemmin mies joka oli Papa Shango hänen gimmick muutetiin Kamaksi ja siitä muutaman vuoden eteenpäin tuttu parittaja Godfather. mutta Papa Shango jätti minuun suuriman vaikutuksen kyseisen painijan hahmoista.

3.GOLDUST

Goldust oli kuin suoraan James Bond leffasta Kultasormi. Goldust oli kaveri joka rakasti kultaa ja alkujaan hän käyttäytyi hyvin homoseksuaalisesti vaikka hänellä oli mukanaan kaunis valet nimeltä Marlena joka myös oli pukeutui kultaan ja poltti sikaria. Esim Ennen King of the Ring tapahtumaa Goldust lähenteli Ahmed Johnsonia ja antoi tälle jopa tekohenkitystä. Mutta loppujen lopuksi Goldustita ei ottanut pirukaan selvää mitä kaveri oli miehiään. hän menestyi suhteelisen hyvin WWEssä voittaen parisen kertaa IC mestaruuden. Vuosien aikana Goldust hahmo muuttui reilusti ja jossain haastattelussa Dustin Rhodes joka esitti Goldustia oli todella turhaantunut kyseiseen hahmoon. Mutta Goldust teki paluun WWEhen ja painii tälläkin hetkellä ECW rosterissa. Alkujaan Goldust oli todellä ällöttävä hahmo mutta vuosien aikana hänestä tuli fanien kesto gimmick.

2.RAZOR RAMON

Kaikki jotka ovat nähneet elokuvan Scarface-Arpinaama muistavat Tony montanan. Razor Ramon oli aika paljon samankaltainen tyyppi. Hän oli latino pakolainen joka oli tullut amerikkaan kuuluisuuden perään ja hän puhui oudolla aksentilla ja pureskeli hammastikkua suussaan. Kehässä hän viimeisteli vastujansa Razor Edge liikkellä. Razor Ramon hahmosta muodostui niin hyvä hahmo että hän loisti niin Heelinä kuin Facena. Mutta koskaan en ymmärtänyt miksi WWE toi Fake Razor Ramonin Survivor Series 1996 vaikka Scott Hall eli painija joka esitti Ramonia paini WCWssä. Oliko tämä WWEn tapa haudata Razor Ramon ja Diesel gimmickit?. Joka tapauksessa Razor Ramon jätti mieleen todella loistavia muistoja ja paljon hyviä matseja.

1.UNDERTAKER

Olisikko kukaan muu voinut olla ykkös gimmick?. alkujaan Undertaker Gimmick oli vitsi mutta siitä muodostui koko WWEn kovin gimmick ja painija joka on paininut WWEssä vuodesta 1990 saakka kohdaten kaikki alan kovimmat nimet niin Hulk Hoganin,Kurt Anglen,HHH,Edge,HBK,Sycho Sid, Diesel jne jne. Undertaker oli siis hautaus urakoitsia jolla oli mukanaan Paul Bearer niminen mies joka puhui Takerin puolesta. Casket,HIAC ja Buried alive ottelut tulivat todella tutuksi vuosien aikana Undertakerilta. Mutta vuonna 2000 tapahtui jotain outoa. Judgment day 2000 tapahtumaan Undertaker palasi mutta ei enää haudankaivajana tai satanistisena kultti johtajana vaan Prätkää ajavana american badassina. Tämän gimmickin tarkoitus oli näyttää WWE faneilla millainen Mark Callaway eli UT on oikeassa elämässä. Joka tapauksessa Undertaker on WWEn kaikista mieleenpainuvin hahmo vuosien varrelta. Katsokaa Takerin This is my yard jossa on paljon puhetta Takerin urasta vuosien varrelta.