Foorumiarkisto

← Yleinen keskustelu

Hurrata vai buuata?

Päästessään katsomaan ottelua livenä, suurin osa jopa pahimmista smarkeista markistuvat ja toimivat aivan niin kuin WWE haluaa. He hurraavat facelle, buuavat heeleille ja toisinaan jopa hurraavat T&A-näytöksille. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta yleensä he jäävät sen verran vähemmistöön että heidän poikkeava käytös ei aiheuta minkäänlaisia jatkotoimenpiteitä. Mutta toisinaan (*luo syyttävän katseen Kanadan suuntaan*) niin suuri osa yleisöstä toimii täysin oman päänsä mukaan ja päättää hurrata painijoille heidän taitojensa tai jonkin muun syyn takia että WWE joutuu huomioimaan sen.

Yllämainittujen poikkeavien reaktioiden myötä on WWE:ssä ollut useita turneja, joista face-turnit yleensä ovat olleet niitä huomionarvoisempia. Jotkut facet ovat kääntyneet heeleiksi vain sen takia että yleisö ei pitänyt heistä yhtään faceina (Rock parhaimpana esimerkkinä) mutta tämä harvoin on se suurin ongelma. Face-turnit ovat yleensä olleet paljon korkeaprofiilisempa ja jakaumaa hyvän ja huonon välillä on myös enemmän. Paras esimerkki loistavasta turnista on Austin, joka yksinkertaisesti oli niin suosittu että WWE ei pystynyt pitämään häntä enää heelinä. Cenan turni oli periaatteessa myös täysin onnistunut, vaikka IWC ei olekaan ollut tyytyväinen Cenaan face-turnin myötä. Mutta reiluuden vuoksi on myös huomioitava ne kaksi epäonnistuneinta yleisön aikaansaamaa face-turnia parin viime vuoden aikana: Hogan ja Orton.

On syytä olettaa että molempien turnit ovat pääosin yleisön antaman reaktioiden tulosta, ja molemmilla kerroilla syypäänä oli kanadalaisyleisö. Tästä herääkin se perimmäinen kysymys: Onko oikein että yleisö toimii täysin oman päänsä mukaan päättäessään kenelle hurrata tai buuata? Suomi (ja USA) on vapaa maa, joten kukaan ei sitä periaatteessa voi rajoittaa. Mutta onko yleisön päätöksillä loppujen lopuksi liian valtaa painimaailmaan, varsinkin kun yleisöllä ei ole oikeasti tietoa mikä toimii loppupeleissä ja mikä ei. Ja eritoten varsinkin kun kyseessä on yleisö joka ylpeilee sillä että se on erilainen, viitaten kanadalaisiin.

Luin juuri äskettäin että yksi RoH:n suurin ongelma on se, että painitietoinen yleisö ei millään suostu buuamaan taitaville heeleille, mikä osaltaan huonontaa koko pakettia. Se oikeastaan sai minut aloittamaan tämän ketjun. Kaikilla on oikeus hurrata kenelle haluaa ja tiedän että on hyvin houkuttelevaa hurrata sille mielestään maailmankaikkeuden parhaalle painijalle, siitäkin huolimatta että hän yrittää näytellä ultra-heeliä. Mutta kantaako tuo oikeus niin pitkälle että se on hyväksyttävää vaikka se haittaisi showta ja/tai bisnestä.

Tästä tuli mieleeni ne jotkut heelit jotka eivät koskaan saa face popia vaikka olisivat kuinka viihdyttäviä tahansa, ja se, että mikä heidät erottaa heeleistä jotka yleisö kääntää faceiksi, mutta olkoon se jonkun toisen ketjun asia.
Austinin turnista tulee väkisinkin mieleen Triple H joka saa hyvin usein melkoiset popit tullessaan sisään. Näyttää siltä että hänellä oli välillä jo suuria vaikeuksia pysyä uskottavana heelinä kun hänelle hurrattiin täysillä sisääntulon aikana, eikä WWE kyennyt peittelemään sitä tv-kuvassa. Nykyisinhän tuo tilanne on normalisoitunut kun yleisö poppaa Batistalle.

Yksi selvä esimerkki kanadalaisyleisön erikoisuudesta on tietysti Shawn Michaels jolle kanukit buuaavat joka kerta kun hän painii Kanadassa, riippumatta vastustajasta. Edellisen kerran kun Raw oli Kanadassa ja hänellä oli ottelu Christiania vastaan, niin Christian sai valtavat popit, vaikka hän on heel.

Entä Cena? Hänen turninsa ei mielestäni ollut lainkaan onnistunut, vaikka hän sen ansiosta nousikin näkyvimpien WWE-paiijoiden joukkoon. Hän oli paljon uskottavampi ollessaan Heel, muutenkin kuin painin osalta. Nyt kun hän on jo kulunut loppuun face-räppärinä niin toivoisin todella hänen turniaan samalla kun hän voittaa WWE:n mestaruuden. Voi sitä markien kärsimystä jos niin kävisi... RATINGS~!
Omasta mielestäni yleisön pitäisi katsomoissa olla markkeja, vaikka kuinka tietäisi lajista. Homman uskottavuus menee siinä jos jokaisella kerralla, kun vaikkapa joku ykkösheel kuten Christian tulee sisään niin kansa alkaa hurrata, koska pitää hänestä. Kyllä itsekin buuasin L&L'ssä Christianille ja itse asiassa kaikille heeleille lukuunottamatta Trple H'ta ja Ric Flairia. WWE Live 2002'ssakin huusin muun yleisön tavoin heel-Kurtille "You Suck!"-chanttia, vaikka hän on yksi suosikkipainijoistani. Minä katson show't pääasiassa mark-fiiliksellä joten siksi tätä mieltä olen.

Vielä kanadalaisjuttuun, minä näen sen jotenkin poikkeuksena, että jos vaikka Raw on Kanadassa niin kanukit saavat vapaasti antaa poppeja Lá Resistancelle, Christianille, Benoitille yms. välittämättä ovatko he heelejä vai faceja. Jotenkin minusta Kanada on oikeutettu siihen. Totta kai jokainen kotimaa missä WWE yms. fede vierailee saa antaa poppeja omalle pojalleen, vaikka Japanissa heel-(esim.)Tajirille. Mutta se, että lähes joka show'ssa asetelma vedetään toiste päin kuin mitä se on menee minusta yli hilseen.
"Tirkka" kirjoitti:
Austinin turnista tulee väkisinkin mieleen Triple H joka saa hyvin usein melkoiset popit tullessaan sisään. Näyttää siltä että hänellä oli välillä jo suuria vaikeuksia pysyä uskottavana heelinä kun hänelle hurrattiin täysillä sisääntulon aikana, eikä WWE kyennyt peittelemään sitä tv-kuvassa.

Triple H:n face popit entrancen aikana eivät ole minkäänlainen ongelma. Myönnettäköön, Wrestlemania XX:n ottelussa hänen entrancensa sai aikaan suurimman popin, mutta sitä ei pidä pitää minkäänlaisena haluna kääntää Triple H:ta faceksi. Se lasketaan enemmänkin "tiedämme kuka olet, mitä olet saavuttanut ja arvostamme sitä" -kategoriaan. Entrancen jälkeen Triple H:n ei tarvitse kuin avata suunsa tai tehdä ensimmäinen liikkeensä ja buuaus alkaa.
Niin kyllähän hyvää heeliä voi arvostaa. Mutta Austinin tapauksessa juttu olikin se että niitä sen pahuuksia ei pidetty pahana, ja jos siitä olis tehty muunlainen, olis hahmo kärsiny. HHH saa aina kohteliaisuus buuaukset mutta nää nousijat, kuten Hassan, Dean ja JBL herättää oikeeta vihaa.
"Silly Cow" kirjoitti:
"Tirkka" kirjoitti:
Austinin turnista tulee väkisinkin mieleen Triple H joka saa hyvin usein melkoiset popit tullessaan sisään. Näyttää siltä että hänellä oli välillä jo suuria vaikeuksia pysyä uskottavana heelinä kun hänelle hurrattiin täysillä sisääntulon aikana, eikä WWE kyennyt peittelemään sitä tv-kuvassa.

Triple H:n face popit entrancen aikana eivät ole minkäänlainen ongelma. Myönnettäköön, Wrestlemania XX:n ottelussa hänen entrancensa sai aikaan suurimman popin, mutta sitä ei pidä pitää minkäänlaisena haluna kääntää Triple H:ta faceksi. Se lasketaan enemmänkin "tiedämme kuka olet, mitä olet saavuttanut ja arvostamme sitä" -kategoriaan. Entrancen jälkeen Triple H:n ei tarvitse kuin avata suunsa tai tehdä ensimmäinen liikkeensä ja buuaus alkaa.


Minunkaan mielestäni HHH:ta ei missään nimessä pidä kääntää Faceksi. Pikemminkin haluaisin hänen siirtyvän lähemmäksi sitä Heel-gimmickiä mikä hänellä oli ennen Evoluutiota. Toivottavasti hänen Entranceakaan ei silti muuteta, se on vain niin hieno (siitäkin huolimatta että se on niin Face kuin vain voi olla).
Minä katson aina mielenkiinnolla kun WWE käy Kanadassa. Viime vuoden Backlashin main event, oli muutenkin mahtava You screwed Bret-huudot eivät tulleet kovin suurena yllätyksenä, mutta kovasti nautin Shawn:in ilmeistä ja ehkä pienestä hämmästyksestä kun huudot alkoivat.

Minun mielestäni on erittäin hyvä, että joissain paikoissa hurrataa painijoille siksi kun he ovat todella hyviä eikä siksi että he nyt vain sattuvat olemaan heelejä. SummerSlam:ssäkin yleisö osoitti kunnioituksesna Anglelle ja Triple H:lle buuattuaan monille muille faceille.

Paras esimerkki on kun Bret oli Kanadassa face ja Amerikassa heel, on varmasti ollut fanien kannalta mukavaa seurattavaa. Minä lupaan, jos Kurt Angle vielä joskus tulee WWE:n mukana suomeen huutaa eturivissä kurkku suorana Let's go Angle. Painijoita pitää arvostaa chanteillä myös heelejä ja on hyvä että jossain päin maailmaa näin tehdään.

Semmoinen pieni veikkaus Wrestlemaniaan, että Triple H ja Kurt Angle saavat popit. Jos tuo jää Anglen viimeisesksi niin olisihan se hienoa.
Ehkä se tilanne on ulkomailla hieman erilainen... jos joka viikko ei nähdä kolmea house showta Britanniassa, niin brittiyleisö varmasti reagoi storylineen vähemmän ja hyvään fiilikseen enemmän (eli hurrataan melkein kelle tahansa). Sama varmaan missä tahansa kiertueella. Amerikkalaista yleisöä on ehkä helpompi pitää storylinen kautta "kurissa", koska heille tässä ei ole mitään erikoista, WWE on aina ollut USA:ssa eikä sen saapuminen kotipaikkakunnalle yllätä, koska se on ollut siellä jo vaikka miten monta kertaa.

Kyllä WWE varmasti tiedostaa tuon ja ottaa huomioon kiertueillaan. Jos muistellaan vaikka Passport to Pain 2003 -tapahtumaa, Tajiri sai isommat popit kuin Mysterio, ja otti niitä vastaan ties miten kauan (no, kunnes lopulta "kompasteli" köysissä, eli olisin varmaan voinut keksiä paremman esimerkin). Jos välttämättä halutaan yleisön buuaavan, sitten pidetään spiikkejä, mutta muuten selvästikin hyväksyttiin kaikki mitä yleisö teki.

Toistan itseäni, mutta jos näkee joka vuosi muutaman show'n livenä, on varmasti helpompaa käyttäytyä storylinen mukaisesti. Uskon, että jopa WWE on tajunnut tämän.
Mikä oikeastaan tekee hyvän heelin? Tekeekö Triple H esimerkiksi hommansa huonosti jos ihmiset hurraavat hänelle? Mielestäni on ihan hyväksyttävää ja jopa toivottavaa, että nämä superheelit saavat vähän poppia entrancessa, mutta niiden kääntäminen buuaukseksi voi olla vaikeampaa. Kun painija kuten Triple H tai Ric Flair on luonut koko uransa viihdyttääkseen yleisöä ja kerännyt miljoonia faneja, on vaikea saada faneja buuamaan. Varsinkin Ric Flairin tapauksessa, sillä hän on kiistatta yksi koko bisneksen suurimpia legendoja ja saa aivan mielettömät popit varsinkin Carolinoissa ja muissa Mid-Atlantic alueen osavaltioissa. Loistavasti esimerkiksi HHH onnistuu tässä vain avatessaan vähän suutaan.

Mick Foleylla oli sama ongelma aikoinaan ECW:ssa. Hänen piti olla heel, mutta jo silloin mahtavasta urastaan johtuen hän oli aina fanien suosikki. Silloin Foley mietti miten saisi tilanteen käännettyä, sillä kunnon heeliksi halutessaan hän halusi saada enemmän buuauksia. Koska oli pistänyt joka matsissa aina parastaan, hänestä pidettiin. Sitten hän tajusi, ehkä hänestä ei pidettäisi niin paljon, jos hän olisi huonompi. Siispä Foley vaihtoi Cactus Jack elbowt ja muut riskiliikkeet headlockiin, mikä sai yleisön raivostumaan. Hän jatkoi sitä niin pitkälle, että pitkällä aikavälillä hänen matsinsa olivat todella surkeita, minkä vuoksi fanit vihasivat häntä oikeasti.

Sama ongelma kun Foleylla ECW:ssa on jokapäiväinen amerikan indy-scenessä, koska yleisö on huomattavasti smarkimpaa, kuin WWE:ssä. Parhaat indy-heelit, kuten Chris Daniels saavat jatkuvasti aivan mielettömät popit, koska ovat niin pirun hyviä. Ei silti Danielsin kaltaisten painijoiden kannattaisi lopettaa hyvien matsien vetämistä vain sen takia, että he saisivat heattiä enempää, sillä he voisivat menettää työnsä hyvin äkkiä. Mitä esimerkiksi Jack Evans olisi, jos hän yhtäkkiä lopettaisi hyppimisen ja tylsistyttäisi yleisön kayttämällä vain sidontoja? Sellainen on tosin todella hyväksyttävää, mitä jotkut indyheelit, kuten esimekiksi M-Dogg-20 COD 6:ssa, että kiipeää jonnekin korkealle, mutta sieltä hyppäämisen sijaan haistattelee yleisölle ja kiipeää alas.
"Jack DiBiase" kirjoitti:
Sitten hän tajusi, ehkä hänestä ei pidettäisi niin paljon, jos hän olisi huonompi. Siispä Foley vaihtoi Cactus Jack elbowt ja muut riskiliikkeet headlockiin, mikä sai yleisön raivostumaan. Hän jatkoi sitä niin pitkälle, että pitkällä aikavälillä hänen matsinsa olivat todella surkeita, minkä vuoksi fanit vihasivat häntä oikeasti.

Mitä esimerkiksi Jack Evans olisi, jos hän yhtäkkiä lopettaisi hyppimisen ja tylsistyttäisi yleisön kayttämällä vain sidontoja? Sellainen on tosin todella hyväksyttävää, mitä jotkut indyheelit, kuten esimekiksi M-Dogg-20 COD 6:ssa, että kiipeää jonnekin korkealle, mutta sieltä hyppäämisen sijaan haistattelee yleisölle ja kiipeää alas.


Yllaolevista ensimmainen on esimerkki miten indypiireissa voi kerata heattia. Fanit odottavat hyvia matseja + Christopher Daniels painii hyvia matseja = facepoppeja sataa Danielsille kuin sienia. Taas vaihtoehtoisesti, fanit tykkaavat bailata + CM Punk pitaa alkoholin kayttajia itseaan huonompina ja toteaa etta alkoholia nauttivat yleison jasenet ovat hanta huonompia = heel-heattia vaikka muille jakaa.

Kohta 2 taas on keino jota indy-highflyerit ovat kayttaneet jo parin vuoden ajan keratakseen heel-heattia, ja mikas siina, hyvinhan se toimii (paitsi jos tekee ns. adamflashit ja jattaa ennakoidun tempun tekematta vaikka on face) Jalleen yksi esimerkki siita miten indypainijat voivat mukautua yleison vaatimuksiin.

Tosin, rehellisesti taytyy sanoa etta Ring Of Honor ja joku Pro Wrestling Iron nyt ovat ainoat paikat mita mieleeni tulee joissa tama ongelma mitenkaan suuresti esiintyisi. Muualla taitaa face/heel-jako olla kunniassa ja kristallinkirkas.
Tämä onkin vaikea kysymys... vaikka jotkin painijat osaisivat vetää heel-roolinsa hyvin, ei heille voi kuitenkaan buuata, jos heillä on jonkinlainen legenda status, parhainpina esimerkkeinä pidän Flairia ja Hogania, molemmat toimivat sekä heelinä että facena hyvin, mutta en silti osaisi buuata kummalekaan, vaikka tekisivät mitä heelmäistä. Silti oli hyvä, että herrat saivat turnit oikeaan suuntaan, Flair heeliksi ja Hogan faceksi.

Sitten epäonnistuneista turneista:

Orton facena oli kyllä ensin aikamoinen järkytys, eikä hän muutenkaan niin facelta edes tunnu, johtuen "legend killer"-gimmickistä...

John Cenan face turn oli kyllä paha moka (siis kyllä, sen avulla hänestä tehtiin teinityttöjen suosikki ja saatiin vietyä overiutta oikeaan suuntaan, mutta sen ansiosta saatiin myös aikaiseksi huonoja promoja.), en ole nauttinut miehestä facena yhtään.

Edgestä on heel turnin myötä tullut lähinnä huvittava, puuskutusta ja hiuksien riipimistä, ei vakuuta minua yhtään.

No niin, eipä tässä nyt sen kummempaa tässä viestissä...

meniköhän tämä nyt ihan aiheen vierestä...
Jos mestaripainijat ja muutkin "oikeasti hyvät" henkilöt olisivat faceja ja heikommat heelejä, niin katsotaanpa mitä oletettavana on:

arvostettuja painijoita faceina:
Angle, HBK, Jericho, Benoit, Benjamin yms. tomivat hyvin faceina ja heeleinä jokaisella on pieni ongelma saada isokokoisempi face näyttämään hyvältä, jos tämä tulee päihitetyksi ylivoimaisten taitojen taholta.
Orton tuntuu olleen melkein suositumpi heelinä kuin facenä, syy pikemminkin gimmickin, kuin miehen itsensä. Gimmickiksi tarvittaisiin mahdollisesti jotain hyvin uutta facelle, mitä käsikirjoittajat eivät keksi/uskalla ottaa käyttöön.
Jordan, Haas yms. eivät persoonattomien gimmickiensä takia toimineet faceina, mutta eihän niitä edes yritetty saada toimimaan.
Hardy,Hurricane,Storm,(Richards),Nunzio&Moore joutuvat heti (vieläkin) armottomampaan jobbarihelvettiin ollessaan heelejä kuin faceja. Jos pitää painia isojen poikien sarjassa, niin mielummin facena, kuten Mysterio.

Vähemmän arvostetut heeleinä:
Henry, Goldberg, Nash, Heidenreich, Morgan ja Reigns ovat huomattavasti katsottavampia heeleinä, kun heitä ei pushata niin ylivoimaisiksi tappeluissa ja onnistuuhan heidän vihaaminen koko kansalta, kun he eivät oikeastikaan osaa oikein mitään. Näitä jättejä on muutenkin liikaa.
Booker, Cena, Dudleys, Suzuki ja Edge sopivat paljon paremmin heel-roolliin joka on ehkä helpompi vetää.
Stone Cold sopisi nykyisessä tilassaan erinomaisesti heel-hahmoonsa. Loppujen lopuksi hänestä tuli niin suosittu koska hän kapinoi autoriteettejä vastaan ja pieksi kenet tahansa pienimmästäkin syystä intensiivisesti. Nykyään hän ei voi painia, joten jätetään legendatitteli kummittelemaan hurraajille ja laitetaan SCSA mieheksi jota he oppivat vihaamaan -01 ilman intsensiteettiä ja joka nurkan tappeluita.

Siis noin pyöreästi katsottuna onnistuisi laittaa heikommat painijat heeleiksi ja taitavammat faceiksi. Onhan tämä nyt aikamoista yleistämistä, mutta voihan ajatuksella leikkiä vapaasti
Mikäli yleisö on pääasiassa smarkkeja (taitoja arvostavaa) tai muuten vaan kapinallista (Philadelphian yleisö esimerkkinä), se asettaa eri vaatimukset esiintyjille, vain parhaat yleisön käsittelijät voivat olla todella uskottavia ja vihattuja heelejä. Mikään painifederaatio ei voi tietenkään määrätä, ketkä heidän tapahtumiaan tulevat katsomaan, koska tavoitteena on vetää mukaan mahdollisimman paljon katsojia joka tapauksessa.

Toki internetissä tapahtuvalla mainonnalla saa erityyppisiä painifaneja mukaan kuin jakamalla flaijereita kadulla ja tällä tavoin fedet voivat muokata omaa fanikantaansa johonkin suuntaan, mutta tietysti heel-painijoiden vahvin ase katsojia vastaan on äly. Huono heel ei osaa vetää oikeista naruista, joista objektiivisinkin katsoja käännetään häntä vastaan, toisin kuin sellainen hyvä heel, joka tietää miten hän saa yleisön vihaamaan itseään.

Faceilla on puolestaan hieman sama juttu, mutta mikäli face on oikeasti huono, hänen on todella vaikea saada mitään reaktiota aikaan, heelinä ollessaan ihmiset vihaisivat häntä oikeasti ja buuaisivat sen vuoksi. Varma nakki facena olemisessa on selkeä david/goljat -asema ja tämän nerokas toteutus, tällöin yleisön enemmistö on aina altavastaajan puolella.

Loppuyhteenveto: yleisön muokkaamiseen ei pidä ryhtyä, vaan pallo on tällaisissa tilanteissa painijoilla, joiden on pystyttävä sopeutumaan erilaisiin yleisöihin ja heidän erilaiseen reagointiinsa pystyäkseen olemaan uskottavia.
miksiköhän siellä ei ole niitä valotauluja että "Applause" "Standin ovation" "Boo" "Hurraa"

itse ainakin huutaisin täyttä kurkkua kun JBL tulis tupaan ja Cenalle taas buuaisin kuin raivoisa härkä!

Olihan tuolla Backlashissa jollain kyltti jossa luki jotain

"Whatcha gonna do, when Hassan beats you"

Eli hassanilla oli faneja....(ja varmasti muuten joku tanopää siinä vieressä antoi turpaan tuolle tyypille....jotenkin tuntui olevan "vahinko" että tuo lappu kamerassa ylipäätään näkyi, koska se oli niin hätäisen oloinen se kameranvaihto siinä kun lappu ruutuun tuli esiin... )
Itse ainakin hurrasin niille joista pidin ja buuasin niille joista en...
vierustoveri taas saattoi buuata kun minä hurrasin ja jne.
En itse yleisössä huomannut ainakaan minkäänlaista "johdattelua".
Nousin aina seisomaan ja katsoin kuka tulee tupaan ja jos oli mun suosikki niin panin metelin pystyyn. Jossain vaiheessa kyllä suurin osa yleisöstä hurrasi jollekkin mitä en voinut sietää (en kyllä muista enää kuka oli)... mut en itse siihen huutoon mennyt mukaan ja pisti ihmettelemään että mitä ihmettä täälä tapahtuu.