Foorumiarkisto

Tervehdys taas! Nyt on uuden fanfictionin aika! Toivomme, että tulette pitämään tästäkin. Älkää välittäkö, jos joku paikka ei ole missä pitää tai jotain sen sellaista. Tämä on taas kerrankin meidän päähän pisto, jotenka taas jotkut jutut voivat olla hieman omaperäisiä.

HUOM! Matt/Amy/Adam – jupakalla ei ole mitään tekemistä tämän tarinan kanssa. Olemme sulkeneet sen ulos tästä.



Tarinan hahmot:

*= tittlin omistaja

Matt Hardy *
Jeff Hardy
Lita “Amy”
Christian “Jay”
Edge “Adam”
Trish Stratus
Stacy Keibler
Chuck Palumbo *
Shannon Moore *
Rob Van Dam
Billy Kidman *
Test “Andrew” *
Victoria *
Chris Jericho *
Randy Orton
Dave Batista
Triple H
Hurricane
Shawn Michaels
John Cena
Raven

Special vierailijana: Bret “Hitman” Hart

*****

Honolulun lentoasema
klo 04:47 p.m. (paikallista aikaa)


WWE tähtien lentokone laskeutui pehmeästi lentoaseman kiitoradalle. Vince oli järjestänyt muutamille tähdille viikon lomamatkan Havaijille, jossa he saisivat hyvän työn jälkeen levätä.
”Vihdoinkin!” sanoi onnellisena Dave Batista astuessaan ulos ensimmäisenä lentokoneesta, ja veti syvään henkeä, ”Ahh! Mahtavaa!”
”Viikon vapaus! Vapaus!!!” huudahti Christian ja melkein kompuroi rappusissa, kun astui ulos koneesta.
”Tervetuloa, Honoluluun.” toivotti lentoemäntä, ”Toivomme, että tulette viihtymään ja nauttimaan olostanne täällä.”
Heti portaitten alapäässä oli naisia laittamassa kaikille koneesta tulleille leilejä heidän kaulaansa.
”No, totta tosiaan tulemme viihtymään täällä!” sanoi Randy Orton hymy huulillaan, kun sai oman leilinsä kaulaan.
”Älä kuule astu minun alueelleni, poika. Sinulla on paljon opittavaa naisista.” huomautti Shawn Michaels hymyillen ja otti vastaan oman leilinsä.
Randy nosti silmäkulmaansa.
”Hei! Siirtykää eteenpäin! Muitakin on tulossa!” huusi Chris Jericho rappusten keskiväliltä, johonka hän oli jäänyt tiukasti jumiin Christianin ja Edgen väliin, ”Henki loppuu!”
”Kyllä ’rakas’ Jerichoni!” piruili Orton ja viimein liikkui eteenpäin.
”Tietä mestareille!” ilmoitti Matt Hardy, joka oli uusi World Heavyweight mestari ja tuli ulos yhdessä Shannon Mooren kanssa, joka puolestaan oli uusi cruiserweight mestari.
”Justiinsa joo! Heko, heko! Saanen nauraa!” ärähti Triple H tullessaan vanhemman Hardyn perässä ulos, ”Isottele niin kauan kuin voit! Tulen ennemmin tai myöhemmin voittamaan sen takaisin!”
”Unissasi voit saada sen, mutta et ainakaan tällä viikolla! HÄHÄÄ!!”

*****

Terminaalissa kaikki hakivat omat laukkunsa, mutta Ravenin laukkua ei näyttänyt ollenkaan tulevan liukuhihnalle ja lopulta sieltä ei tullut enää yhtään laukkua.
”Missä minun laukkuni on? Tulin tänne ryhmän mukana koneessa, joka laskeutui jotain 04:45 p.m.? Se ei ilmaantunut ollenkaan liukuhihnalle?” kysyi Raven neuvonnasta.
”Oletteko varma? Tarkistakaa vielä, olkaa hyvät.” vastasi neuvonnan työntekijä Ravenille.
”Olen odottanut vaikka kuinka kauan ja laukutkin loppuivat jo. Ryhmämme pitäisi jo lähteä.”
”No, sitten se on niin että, joko se on jäänyt kentälle josta tulitte tai siihen koneeseen tai jos oikein huonosti on käynyt, niin laukkunne on vahingossa mennyt toiseen koneeseen.”
Ravenin kuullessaan tuon, hänen silmänsä pyöristyivät. Hänen kaikki loma varusteensa, snorkkelista lähtien, olivat hänen laukussa.
”Harmiksenne teidän kone lähti juuri.” sanoi työntekijä ja katsoi koneelta, ”Joten tulkaa huomenna uudestaan. Yritämme selvittää tämän. Mikä teidän nimenne on?”
”Scott Levy. Mihin aikaan tulen?”
”Tulkaa puolenpäivän jälkeen, hra Levy.”
”Okay, palaamme asiaan silloin.”
”Raven! Ala tulla jo! Bussi odottaa!” huusi Jeff Hardy, joka oli tullut tällä kertaa ajoissa paikalle.
”Joo, joo! Tullaan!”

*****

Hotelli aulassa oli kauhea hälinä päällä. Hotellin omistaja väitti, ettei hän ollut tarpeeksi huoneita, koska hotelliin oli saapunut odotettu näyttelijä kaarti kuvauksiin ja lomalle.
”Mitä?! Ei tarpeeksi huoneita?!” huudahti hämmästyneenä Edge.
”Meille oli varattu paikat!” huudahti perään John Cena.
”Emme ole saaneet varausta miltään WWE:ltä. Pystymme vain 16 majoittamaan, mutta viereinen hotelli on melko lailla yhtä hyvä.”
”Voi ny hem-!” mutta ennen kuin Edge oli saanut sanottua loppuun lauseensa, kuului huuto läheltä ovea.
”Shawn!”
”Bret!”
”Shawn!!”
”Bret!!”
”Bradshaw!” huudahti Christain lopuksi.
Kaikki katsoivat häneen.
”Mitä? Se kuulosti siltä!”

*****

Siinä oli ensimmäinen osuus uudesta tarinastamme. Kommentteja saa laittaa, niin kuin aina ennenkin.
Tänään on vielä tulossa lisää.

Bueno!

Hyvä kun viitsitte tehdä jatko-osan tähän hienoon tarinaan. Hyvältä näytti ensimmäinen osa ja innokkaasti jäämme odottelemaan seuraavaa.
Keep up the good work, girlz.

No niin, nyt on tämän päivän toinen osuus on valmis. Nautinnollisia lukuhetkiä.

*****

”Mitä hemmettiä SINÄ täällä teet?!” ihmettelivät molemmat Shawn sekä Bret.
”Olen itse täällä näyttelijä kaartin mukana ja lomalla.” vastasi Bret laittaen kädet puuskaan.
”Minä olen ainakin täällä lomalla, ansaitulla lomalla, jonka viimein Vince antoi meille.”
Bret nosti silmä kulmiansa kuullessaan mitä Shawn sanoin.
”Mitäh?! Omituista…”
”Hei! Kenenkä kanssa haluat mennä samaan punkkaan, eli jakaa huoneen?” kysyi Rob Van Dam, ”Cool! Sinähän olet Bret Hart!”
Bret kääntyi häneen päin.
”Hienoa tavata sinut.” sanoi Rob ja puristi Hartin kättä.
”SIIS kenenkä kanssako haluan jakaa huoneenko?” kysyi Shawn Robilta.
”Juuri niin…Pitää saada melkein kaikille pari, että mahdumme kaikki tähän hotelliin.” selitti tarkemmin Van Dam.
”Voi! On tämäkin loma!”
”No, minäpä tästä menen drinkille porukoitteni kanssa… Pidä hauskaa.” ilmoitti Bret ivallinen hymy huulillaan.
Shawn tuhahti.
”Shawn! Mähän voisin olla sun pari!” kuului huuto läheltä tiskiä.
Se oli Randy.
”Ei! En suostu!” kieltäytyi Shawn.
”Kyllä sun on nyt suostuttava. Olen ainut vapaana oleva. Matt on veljensä kanssa samassa huoneessa, Adam ja Jay ovat samassa, Andrew ja Stacy myös, ja jne, Triple H, Batista ja Lita ovat omissa huoneissaan.” kertoi Randy Shawnille.
”Miksi en sitten itse saa omaa huonetta? Viisi paikkahan on vielä vapaana?”
”Ei ole enää. Kymmenen henkeä tuli juuri ja ne veivät ne viisi.” tokaisi Kidman.
”Ei mene hyvin…” pyöritteli päätään Shawn, ”Kaippa se on sitten pakko.”
”Hei tytöt! Mennäänkö rannalle!” kysyi iloisesti Stacy.
Kaikkien miehet höristivät korviaan.
”Joo!!” vastasivat kaikki naiset yhteen ääneen.
”Saanko tulla mukaan?” kysyi Test vetäen Stacyn kainaloonsa ja hymyili leveästi.
”Mikäpäs siinä, kun tuollainen herkkupala kysyy…” sanoi Stacy vetäen sormeansa pitkin Testin rintakehää.
”No, sentään jotain hyvää…hmmm.” sanoi Shawn viekkaasti.

*****

Raveniin ja Jerichon huoneessa.

Jericho avasi oven ja he astuivat sisään. Jericho laski laukkunsa vuoteen viereen.
”Tämä sänky on sitten täysin omistettu mulle!” sanoi Raven ja oikaisi itsensä pari sänkyyn, ”Ota sinä vaikka toi sohva. Toivottavasti se on levitettävä…” sanoi Raven Jericholle ja naurahti perään.
Jericho katsoi häntä hämmästyneenä.
”No, en varmana ota! Sinä sen otat jos joku!” kieltäytyi Jericho.
”Mitäs sinä sille asialle voit. Minä varasin tämän jo.” huomautti Raven välittämättä siitä mitä Jericho sanoi, ”Herätä sitten, kun jotain merkittävää tapahtuu.”
”Okay, sitten kun me lähdemme taas töitä raatamaan? Silloinhan vasta tapahtuu! Asia selvä!”
”EI! Vaan jos jotain tapahtuu TÄÄLLÄ!”
”Sitä paitsi minä laskin laukkuni sängyn viereen ensin.” huomautti puolestaan Jericho, ”Nyt siirrät ahterisi muualle siitä!”
Jericho tönäisi Ravenia, mutta ei hän liikkunut yhtään mihinkään.
”Yritä vaan työntää mut pois…” naurahti Raven.

Mattin ja Jeffin huoneessa.

”Veski ainakin toimii!!!” huusi Jeff WC:stä, ”Myös suihku!”
”Pitääkö sun aina kaikki kokeilla läpi?” ihmetteli Matt.
”No, onhan se aina hyvä tarkistaa, jos muistat mitä viime kerralla tapahtui, kun WC ei toiminut…”
”Joo, joo! Tiedetään, ei tarvitse muistuttaa.”
”Ha-haa! Se oli todella huvitava juttu. Olit koko päivän odottanut päästä veskiin ja sitten kun pääsit… HA-haa, tuli vesivahinko ja joka paikka oli… hahahah!”
”Kiitos vain, ei enempää.” sanoi Matt ja alkoi purkaa laukkuaan.
”Missäs mun laukku? Minne sä laitoit sen?” kysyi Jeff laittaen WC:n oven kiinni.
”Mistäs minä sen tiedän. Sinun vastuulla se on.”
”Sinunhan piti se ottaa.”
”En minä mitään semmoista ole sanonut.”
”Voi ny…! Toivottavasti se on vielä sielä!” sanoi Jeff ja lähti ovet paukkuen hakemaan laukkuaan.

Jeff ei jaksanut odottaa hissiä, joten hän meni rappuset alas ja saapui aulaan. Aulassa hän silmäili ympärilleen ja huomasi laukkunsa, mutta… joku pikku lapsi oli saanut sen auki ja alkanut tutkia sitä. Poika oli juuri avaamassa juuri yhtä hänen väri purkkiaan.
”Hoppoppooppooo! Äläs avaa sitä.” komensi hellästi Jeff ja otti pullon pois, ”Ei sitä juoda.”
Poika katsoi häntä vedet silmissä.
”Hei, älä, älä, älä vaan…” sanoi Jeff ja yritti rauhoitella poikaa, mutta turhaan.
”Yyyäääää!!!”
Poika alkoi parkua mitä sietämättömällä äänellä. Jeff peitti korvansa.
”Shhh, shhh…! Rauhoitu poika…ööö…ööö… Saat jotain muuta kivaa…”
Jeff nappasi pöydältä hotellin mainos kortin, ”Katso! Eikös olekin hieno kortti…”
Ei auttanut, poika vaan itki.
Jeff meni laukulleen ja etsi sieltä, jotakin joka voisi saada pojan lopettamaan parkumisen.
”Hei olisiko tämä kiva?” kysyi Jeff kädessään yksi hänen huiveista.
Poika lopetti hiukan parkumistaan, että näkisi mitä Jeffillä oli kädessään. Poika nappasi huivin Jeffin kädestä.
”Kiva!” sanoi poika iloisesti, ”ÄITIII!!”
”Mitäs täällä tapahtuu?!” huudahti pojan äiti, kun hän saapui paikalle, ”Mikä minun pikku pojallani on? MITÄ OLET TEHNYT HÄNELLE!” huusi pojan äiti kurkku suorana Jeffille ja nosti pojan syliinsä.
”E-En-..”
”Älä yritä keksiä teko syitä, huligaani!” sanoi äiti ja läppäsi Jeffiä poskelle ja lähti.
”Hyvin tämäkin loma lähti…”

****

Hetken kuluttua aulassa kaikki, jotka halusivat lähteä rannalle, olivat paikalla. Christianilla oli iso keltainen ankkarengas vyötärön ympärillä.
”Hyvä ettet ottanut kumiankkaasi mukaan.” piruili Edge Christianille.
”Kumiankkani! Se unohtui! Se pitää hakea!” peljästyi Christian ja sain pienen paniikki kohtauksen.
Kvaak, kvaak!
”Hei, Christian… Arvasin, että saisit kohtauksen, niin otin sen mukaan.”
Sivummalla Orton ja Cena keskustelivat, ja huomasivat mitä Edge ja Christian hommailivat. He purskahtivat suureen nauruun.
”Cwistianwaakka!!”
”Jäiköhän ankka pararan vaimo ja poikaset, vielä kotopuoleesi ammeesi?” piruili Shannon kävellessään ohi.
”Heko, heko! Älä suutu hänelle, Waakku.”
”Onko kaikki mukana?” kysyi Chuck kaikilta.
”Taitaapi olla kaikki kansalaiset paikalla.” vastasi Hurricane.
”Okay, ranta on tuossa lähellä, eli ei varmaan pieni patikka matka ole pahitteeksi.” sanoi Chuck, mutta ennen kuin he pääsivät askeleenkaan eteenpäin, kuului huuto heidän takaansa.
”Hei, odottakaa! Kaks jää porukasta!” huusi Jeff vetäen unista Ravenia perässään.
”Hurricane! Sinä sanoit että kaikki on mukana!” sanoi Chuck katsoen Hurricanea tuimasti.
”No, mä ajattelin, kun kerran Matt on täällä, niin kyllä se Jeffikin on…”
”Hyvä teko syy…”
Jeff ja Raven saapuivat porukan luo.
”Mikäs on syynä?” kysyi Chuck.
”Mikä Vince – kuulustelu tämä on? En löytänyt tavaroitani. Sitten tämä kaveri tarttui mun mukaan tuolta käytävältä.”
Viimein he pääsivät lähtemään.
”Räpylät jäi!”

*****

Siinä oli lisää lukemista teille. Taas tulee sitten lisää, kun saamme aikaiseksi jotain.

Oli aika hyvää textiä. Pistäkää lisää niin kyllä tätä mielellään lukee.


[size=9]We want Hart, we want Hart, we want Hart...[/size]

Hihheijaa. Lisää ja nopeasti!

Tämä on kyllä foorumin paras diary

Spoiler

Ja yhteisön diaryt on vielä parempia

.... Sain juuri kirjoitusoikeudet mutta olen silti lukenut ekan...... Tästä tulee minun mielestäni parempi kuin eka ja tehkää vielä tän jälkeen kolmas vaikka jonnekin Napapiirille tai vaikka Joulupukin luokse....

Hmm... ei sitä koskaan tiedä, minne he joutuvat, jos kolmas tulee. Ei pidä mennä asioiden edelle. Teemme tämän fanfictionin loppuun ja sitten keksimme ja päätämme teemmekö me kolmannen.

Kiva kun pidätte. Pian on tulossa lisää.

Spoiler

Ellei J.H:lle iske sitten kunnon flunssa...

Eikä sitä koskaan tiedä saammeko me aikaiseksi kolmatta osiota, tämä on kuitenkin vasta ihan aluillaan. Saas nädä mitä seuraavassa 'jaksossa' tapahtuu.

Spoiler

Kiva, että edes joku pitää mun ja J.H:n yhteisön tarinoista, ehdotuksia otetaan aina vastaan kummassakin.

Heips! Tässä olisi nyt sitten sitä luvattua jatkoa.
*****

Aurinko paistoi kirkkaasti. Rannalla oli paljon väkeä. Rannan vieressä oli heti rantabaari, jossa oli suuri allas. Jeff juoksi suoraan urheiluväline kauppaan ja tuli ulos lainelaudan kanssa.
”Et sitten huku siellä. Mä en sitten tule pelastamaan sua.” huusi Matt Jeffin perään puoli pilaillen.
”Kyllä iskä…ei ku isoveli. Hei, kyllä mä pärjään, enkä tarvitse ankkaa vyötärölleni, kuin eräät.” sanoi Jeff ja naurahti.
”HEI! ILKIMYS!! Tämähän on muotia!” huudahti Christian ja lähti juosten Jeffin perään.
”Muotia?! Mikä ankkavillitys tämäkin on?” ihmetteli Shannon hämmentyneenä.
”Muotia, muotia! Sitten sunki pitää hakee samanlainen ankkavaakkunen ympärillesi. Hopi, hopi!” kiusasi Cena ja tönäisi ohi mennessään Shannonia.
”Niin varmaan! Unissasi! Mä näytän kyllä sulle ankkavaakkuset!” huusi Shannon juosten Cenan perään.
”Kuinka? Moppaamallako?”
”No, vaikka sillä!”
”Voi noita lapsukaisia. Mä ainakin meen ottamaan pari ihanan raikasta drinksua. Kuka tulee mukaan?” kysyi Jericho ja lähti kohti rantabaaria.
”Hei odota! Tiedän yhden hyvän drinkin! Sun on maistettava sitä! Sen nimi on Kuolon Enkeli. Se on HYVÄÄ! Siis todella hyvää!” suositteli Chuck samalla, kun he menivät drinkille.
Muut puolestaan menivät ottamaan rannalle aurinkoa.

Kuuluttaja; ”Tervetuloa vuoden rantamies kilpailuun. Pyydämme halukkaita osallistujia ilmoittautumaan puolen tunnin sisällä, tämän lavan takana olevalle ilmoituspaikalle.”

”Kuulitteko tuon?” kysyi Victoria, ”Meillähän olisi aikamoiset saumat voittaa meidän pojilla tuo kilpailu.”
”Tuo on mahtava idea!” sanoi Trish, ”Christian!!!!...”
Trish ei kuitenkaan saanut vastausta.
”CHRISSTIIIIAAAANNNNN!!!!”
”Ei sun Ankkamiestäsi tällä kertaa kyllä siihen laiteta!” sanoi Stacy, ”Andrew kylläkin osallistuu, eikö vain kullannuppu?”
”Ihan mitä tahansa sinun vuoksesi.”
”Voi antaa jo olla! Miksi Christianini ei saisi osallistua?” kysyi Trish hämillään.
”Koska, en usko, että hänellä ei olisi juuri tällä hetkellä minkäänlaisia mahdollisuuksia. Katsoppa tuonne.” sanoi Victoria ja viittasi merelle päin.

Jeff ja Christian kamppailivat puoli leikillä vedessä. Jeff käytti hyväkseen Christianin hitautta vedessä, joka aiheutui hänen ankastaan. Aina kun Christian yritti hyökätä, Jeff sukelsi aaltoihin ja ui hänen taakseen, ja veti hänen ankastaan.
”Hei! Siitä lähtee ilmat pihalle!” huusi Christian.
”Luuletko, etten minä sitä tiedä.” sanoi Jeff nauraen, ”Ajatella… isolla miehellä pelastus ankka! Etkö osaa uida?”
”Minähän olen uimadiplomin omistaja! Mutta nyt tämä on muodissa!”

”Niin… Totta puhut. Pitäisi saada puhkaistua tuo ankka… jotenkin… No, ketäs sinne sitten lähtee?” tuumasi Trish.
”Stacy ehdottaa Testiä, minä ehdotan Hurricanea ja… kukahan olisi kolmas…” mietiskeli Victoria, kunnes yhtäkkiä kaksi tyyppiä ilmaantui heidän taakseen.
”HEHEE!! Mitäs typykät!” sanoi Orton ja kaappasi Victorian kainaloonsa.
”Emme voineet olla kuulematta, että mietiskelitte ketkä ottavat osaa kilpailuun.” sanoi Edge hymy huulilla, ”Tässä olisi kaksi hyvää vaihtoehtoa.”
Victoria työnsi Ortonin pois.
”No, mikäs siinä. Olettehan te aika uroksia.” sanoi Stacy, ”Mutta ei teillä ole mitään mahdollisuuksia voittaa, sillä Andrew vie voiton. SELVÄSTI!”
”Äläs nuolaise ennen kuin tipahtaa.” sanoi Orton.
”Hahaa! Mitäs kansalaiset puuhaavat?” kysäisi Hurricane suhahtaessaan paikalle.
”Osallistuppa tuohon rantamies kilpailuun. Siinä on hyvät palkinnot.” kertoi Victoria Hurricanelle.
”Mitäs ne palkinnot ovat, kaunis kansalainen?”
”Tuossa on lista. Käväise katsomassa.” huomautti Trish.
”Ei minun tarvitse. Voin lukea ajatuksenne. Olenhan minä supersakari.”

*****
SEURAAVASSA JAKSOSSA:

- Pystyykö Hurricane lukemaan tyttöjen ajatukset?
- Kuka voittaa rantamies kilpailun?
- Ketkä ovat muut osallistujat?
- Mitä Jericho tekee, ja kenelle hän purkaa tunteitaan?
- Tyhjeneekö Christanin ankka ja missä on pikku ankka?
- Mitä Litan ja Mattin välillä on tapahtunut? (ei koske todellisuutta)

Ihan hyvä diary tämä fanfiction. Mukavaa luettavaa ja texti ei tylsistytä yhtään joten tätä jaksaa lukea mielellään. Milloin muuten saatte tätä lisää valmiiksi, odotan innolla pääseväni lukemaan lisää fanfictionia?


People stille wants Bret Hart. We want Bret Hart, We want Bret Hart, We want Bret Hart...

Mahtavaa! Lisää, lisää, lisää!

No ihan hyvä. Tulee mieleen kuin lukisi Dawson Creekkiä, miettikää sitten onko tämä kohteliasuus vai ei :l ..

Tulemme kyllä kirjoittamaan, se on varma asia. Joskus se kyllä tökkii, koska ikkunan toisella puolellakin on elämää ja itselläni on aika kiirusta tällä hetkellä lukiolla, ja joskus suunnitelmat eivät menekkään ihan mukiin.

Teemme kuitenkin tätä aina kun me kerkeämme.

Kiitoksia palautteista, tuo Dawson Creekiä kuvaus oli aika huvittava. En ole kovin katsonut sitä, mutta jonkin verran kuitenkin. Kiva kuulla.

Ainoa diary, johon olen kiinnostunut (ja innostunut). Innolla odottelen jatkoa!

Luin ykkösosan ja se oli loistavaa. Toivon että tästäkin tulisi yhtäloistava tai jopa parempi kuin ykkösosa. Toivon että tulisi vielä kolmososakin..

En viitsi sanoa mitään, mutta tasoa kuvatkoon, että meikäpojalta lensi maidot näytölle varsin tehokkaasti. Neuvona mainittakoon, että mahdollisuus tekstin muokkaamiseen on ystäväsi.

Tänään tulee jonkin verran jatkoa tarinaamme.
Let see what is coming out tonight...
Kuten tavallista palautetta ja ehdotuksia otetaan aina vastaan.

"Tee" kirjoitti:
En viitsi sanoa mitään, mutta tasoa kuvatkoon, että meikäpojalta lensi maidot näytölle varsin tehokkaasti. Neuvona mainittakoon, että mahdollisuus tekstin muokkaamiseen on ystäväsi.

Varmasti on, mutta no, mitä nyt tuohon sanoisi. Yritämme kyllä parannella sitä ja jaotusta sun muuta, mutta joskus se jää vähän taka-alalle, mutta yritääme kyllä.

Toivottavasti, näyttösi ei kovin mennyt maidosta aivan sekaisin?

"J.H.girl" kirjoitti:

Varmasti on, mutta no, mitä nyt tuohon sanoisi. Yritämme kyllä parannella sitä ja jaotusta sun muuta, mutta joskus se jää vähän taka-alalle, mutta yritääme kyllä.

Realismia ja konflikteja peliin, niin homma olisi aikasen bueno. Nykyään tämä muistuttaa hieman liikaa huonoa teinisarjaa jossa kaikki ovat kaikkien kavereita.

"Tee" kirjoitti:

"J.H.girl" kirjoitti:

Varmasti on, mutta no, mitä nyt tuohon sanoisi. Yritämme kyllä parannella sitä ja jaotusta sun muuta, mutta joskus se jää vähän taka-alalle, mutta yritääme kyllä.

Realismia ja konflikteja peliin, niin homma olisi aikasen bueno. Nykyään tämä muistuttaa hieman liikaa huonoa teinisarjaa jossa kaikki ovat kaikkien kavereita.

No, tämä onkin vasta alussa ja pian alkaa tapahtua. Sen voin luvata. Itse asiassa tässä tarinassa Lita ja Matt eivät ole enää kavereita...No, sen te saatte ottaa itse selville....meidän tarinat ovat aluksi vähän tämmöisiä, mutta sitten se tarina vasta alkaakin kun päästää pidemmälle. Ai, niin tosiaan unohdin sanoa, että kaikkia 'kavereita' ja 'vihollisia' ei olla vielä saatu selville.

"Tee" kirjoitti:

"J.H.girl" kirjoitti:

Varmasti on, mutta no, mitä nyt tuohon sanoisi. Yritämme kyllä parannella sitä ja jaotusta sun muuta, mutta joskus se jää vähän taka-alalle, mutta yritääme kyllä.

Realismia ja konflikteja peliin, niin homma olisi aikasen bueno. Nykyään tämä muistuttaa hieman liikaa huonoa teinisarjaa jossa kaikki ovat kaikkien kavereita.

Bingo. Dawson Creek, samaa mieltä. Muuten jatkakaa samaanmalliin.

Alrighty, uutta kamaa on tulossa tänä iltana. Katsotaan, mitä mitä pojille tapahtuu tällä kertaa.

Niin juuri. Me miehet haluamme nähdä kuunnon konflikteja, eikä mitään buddy-buddy-meininkiä. Muuten nuo ovat kyllä olleet todella viihteellisiä.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Niin juuri. Me miehet haluamme nähdä kuunnon konflikteja, eikä mitään buddy-buddy-meininkiä. Muuten nuo ovat kyllä olleet todella viihteellisiä.

Tässä diaryssa olisi minusta pitänyt hyödyntää Lita/Matt/Edge-tilanne.

Eli yhdyn kuin Power Rangers Mapaan, Teehen ja DiBiaseen.

P.S. Minä haluan olla Vihreä Rangeri.

Yksi on varmaa. Yksi konflikti on jo valmis ja toinen tekeillä. Tiedä sitten tuleeko enemmänkin tähän päivitykseen. Let see what future brings to our minds...

Viimein saimme jatkoa! Olkaa hyvä Peepsit! Toivottavasti pidätte.

*****

”Meillä ei ole aikaa tähän pelleilyyn, Hurricane! Jos kerran haluatte osallistua, niin kipin kapin kirjautumaan siitä!” komensi Victoria ja viittasi heitä lähtemään.
”Okay, okay… Olin juuri avaamassa mielenne syvimmät syöverit… Mutta no, anti olla.”
Hurricane lähti muiden kanssa kohti ilmoittautumispaikkaa.
Heidän saavuttua paikalle, he hämmästyivät nähdessään ketä myös oli ilmoittautumassa.
”Batista!?”
”Shawn!?”
”Mitä te täällä teette?!” kysyi hämmästynyt Edge.
”Miltä tämä näyttää? Osallistumme kisaan.” vastasi Batista kirjoitettuaan nimensä ilmoittautumispaperiin, ”Onko siinä jotain vikaa, että osallistun tai hän osallistuu?!”
”Ei tässä mitään, mutta…no, minusta tuntuu siltä, ettette ole tarpeeksi kelvollisia siihen.” sanoi mahtaillen Orton ja lisäsi naurahtaen, ”Voitte olla hieman ’liian vanhoja’ siihen.”
Shawnin kynä melkein meni ilmoittautumispaperin läpi, kuullessaan mitä Orton sanoi. Shawn meni Batistan viereen kädet puuskassa.
”Anteeksi, kuulinko oikein poika, että pilkkaan meitä kaikkien näiden ihmisten edessä?! Vanhuus ei ole kummallakaan meistä lähelläkään ja muutenkin se riippuu aivan itsestään, jos haluaa olla vanha. Jopa nuori voi näyttää vanhalta, jos hänellä ei ole elämän iloa. Muutenkaan tämä kilpailu ei ole iästä kiinni, tavallaan. Voittaja on yleisön päätettävissä, joten revi siitä.” saarnasi Shawn Ortonille, joka oli melkein nukahtaa.
”Oh! Lopetitko? Näemmä! Hui kuinka pelottaa, Shawny. Tärisemme ihan.”
Orton ja Edge alkoivat pelleillä pelokasta ja heiluttivat käsiään ilmassa. Edge leikki saavansa sydän kohtauksen ja laittoi kätensä sydämensä kohtaan.
”Shawn, sinä todella yrität tappaa minut sydän kohtaukseen! Nyt ymmärrän, miksi sinua kutsutaan Heart Break Kidiksi! HAHAHA! Tosin ’kid’ osuus pitäsi vaihtaa.”
”Lopettakaa!” komensi Shawn.
”Papparainen hermostuu! Apua mitä me teemme?!” hetken hiljaisuus, ”Saanen korjata. Papparaiset hermostuvat! Varokaa, ettei koipi tai lonkka murru, kun kävelette rappusia pitkin lavalle.” sanoi Orton ja nauroi kovemmin.
Batista lopulta hermostui Ortonin ja Edgen pilailuun, vaikka tuskin he mitään vakavaa sillä tarkoittivat, mutta Batistalle se oli viimeinen pisara. Hän hyökkäsi Ortonin kimppuun. Edge yritti saada yksin Batistaa pois Ortonin kimpusta, mutta ei onnistunut. Shawn katseli tappelua hetken aikaa ja mietti että pitäisikö hänen mennä väliin. Lopulta hän päätti auttaa, sillä hän kaipasi kunnon haastetta ja sitä hän ei saisi jos osa kilpailijoista on sairaspetissä.
”Edge! Yhdessä!” komensi Shawn ja katsoi Edgeen.
”Okay.”
He tarttuivat Batistaan ja vetivät hänet kaikin voimin pois Ortonin kimpusta. Batista tömähti selälleen maahan, mutta nousi ketterästi istualleen ja olisi hyökännyt uudestaan Ortonin kimppuun, jos Shawn ei olisi estänyt häntä.
”Nyt rauhoitut!” komensi Shawn, ”Näytämme sitten kilpailussa kuka on parempi!”
Orton nousi ylös ja pyyhkäisi veren suunsa pielestä.
”Nähdään kilpailussa, papparaiset!”
Yhtäkkiä kuului Hurricanen ääni; ”Hei! te kaksi! Teillä ei ole kovin paljoa aik-!”
”Enää alle 5 minuuttia aikaa ilmoittautua sisään kilpailuun!” ilmoitti kuuluttaja mikrofoonien kautta.
”…Niin! Eli niin kuin kuulitte! Vauhtia koipiin ja ilmoittautukaa!”

*****

Toisaalla, Matt oli ottamassa aurinkoa. Hänen kädessään oli viileä drinkki ja nautiskeli hetken yksin olosta, mutta tämä sai pian lopun kun auringon eteen tuli joku. Matt otti aurinkolasinsa pois ja näki Litan seisovan edessään.
”Kiitos vain! Pilasit yritykseni ottaa aurinkoa ja rentoutua!” ärähti Matt ja nousi ylös.
Matt nappasi pyyhkeensä ja lähti välittämättä Litasta pätkääkään.
”Matt…” sanoi Lita ja otti kiinni Mattin kädestä, mutta Matt riuhtaisi sen saman tien pois.
”Älä siinä Mattittele minua! Meillä ei ole enää mitään yhteistä!”
”Emmekö voisi puhua?”
”Puhua mistä?! Olet puhunut lentokoneessa aivan tarpeeksi! En enää kestä sinun säälittäviä selityksiäsi! Näin mitä tapahtui molemmilla silmilläni! Anna minun jo olla!”
”Se oli puhdas vahinko! En edes tuntenut sitä miestä!” puolustautui Lita.
”Hmmm, uskoisikohan tuota? Kyllä te vain niin tuttavallisilta näytitte. Nauroitte, pussasitte ja tiedä mitä muuta teitte!”
”Se oli ystävän suukko!”
”HA! Sinä valehtelit! Juurihan sanoit että se oli joku tuntematon! Hyvä yritys, mutta ei kovin tuottoisa!”
”En minä tuntenutkaan! Tarkoitin, että annoin vain ystäväl-”
”JOO! SUUKON! Ja samalla piti kättänsä reidelläsi! HUHUU! Nyt vielä varmaan sanot että olit juonut liikaa!”
”Olin! Etkö jo ymmärrä?! En tiedä asiasta paljon mitään, muuta kuin sen että annoin hänelle ystävän suukon!”
Matt ja Lita eivät olleet huomanneet, että heidän huutonsa kuului kauas, ja ihmiset katsoivat heitä ihmeissään. Jeff kahlasi merestä ja käveli heidän luokseen.
”Rauha!” sanoi hilpeästi Jeff, ”Tiedättekö kuinka kauas tuo kuuluu?”
Matt ja Lita katsoivat ympärilleen ja huomasivat ihmisten katselevan heitä.
”Sitten tässä on meri, eli… varmaan toisella saarella olevat ihmisetkin kuulivat tämän saman.”
Matt hymähti vihaisena ja lähti pois heidän luotaan. Hän ei enää jaksanut, ei yksinkertaisesti jaksanut. Hän oli saanut tarpeekseen. Ei edes saanut hetkeäkään olla rauhassa ja nauttia elämästään auringon alla, mutta ei niin ei. Hänet oli kirottu rauhattomuuteen. Matt suuntasi itsensä kohti huonettaan ja toivoi, että edes huomenna olisi parempi päivä.

*****

Christian saapui rantabaariin ja näki Jerichon tiskin edessä. Hän käveli varovasti, ettei vain likaisi tai puhkaisisi hänen rakasta uimarengastaan, Jerichon luokse. Jericho ei ollut kovin iloisen näköinen nähdessään Christianin.
”Terve, mitäs sinä?” kysyi Christian iloisena ja läppäsi Jerichoa selkään.
Jericho melkein tukehtui tuosta läppäyksestä omaan drinkkiinsä.
”Mitäsh minä…Yritän… saada tuon viedessäni olevan…*hik*… naisen puhuhumaan, mutta yllättävän… hiljaiselta hän. *hik* kuulostaa!” yritti selostaa Jericho.
Christian katsoi ihmeissään Jerichoa, koska hänen vieressään ei ollut ketään.
”O-kay…No… pitäisitkö tästä mun ankasta hyvää huolta? Pitäisi käydä asioilla.” pyysi Christian Jericholta ja pisti ankan viereiselle penkille.
”Pidä siitä sitten hyvää huolta.” sanoi Christian lopuksi ja lähti kohti paikallis- WC:tä.
”Kylläpäs sinä neiti näytätte kauniilta tuo ankkahattu päässänne.”
Jericho kaappasi ankan kaulasta kiinni *Kviik* ja hymyili tälle hatarasti.
”Älkää minun takiani ujostelko taikka kiljuko. Olen hellä ja rauhallinen kissan pentu… miu.” sanoi Jericho ja halasi kovemmin ankkaa.
Jericho oli lievästi sanottuna ottanut muutaman lasillisen liikaa. Tämän jälkeen pian, hän simahti pöydälle.

*****

Kilpailu oli alkamassa ja kaikki kilpailijat valmistautuivat omaan esittely vuoroonsa.
”Mikä hemmetin sinipää sinäkin olet?” kysyi Edge.
Paikalla oli kaksi sinihiuksista tyyppiä, joten he molemmat kääntyivät katsomaan häntä.
”Ei, ei, et sinä iso korsto, vaan sinä.”
”Niin… Mitä haluat?” kysyi sinihiuksinen hieman Edgeä lyhyempi n. samanikäinen mies.
”Hmm…” Edge etsi hetkisen hänen nimilappua, ”Mikä on nimesi ideana? No-va?”
”Mikä on sitten Ed-ge nimen ideana! Typerä kysymys! Tuskin sunkaan nimi on Edge oikeasti, joten häivy jos sulla ei ole mitään tuon parempaa sanottavaa!”
”Jake! Ei mitään kohtausta nyt!” komensi kaveri, jota Edge oli haukkunut isoksi korstoksi.
”Joo, joo, Juan! Mua vain ärsyttää tuollaiset sittiäiset!” sanoi Nova ja jatkoi hommiaan, mutta Edge ei jättänyt sitä tähän.
”Sittiäinen? Hyvä pienemmän juniorin on kerskua ammatti painijalle!”
”Ammattipainijan?! Et ole ainut, joka on ammattipainija!”
Pian Edge ja Nova olivat nokatusten ja olivat lähellä käydä toistensa kimppuun. Juan pidätteli Novaa, ettei hän kävisi Edgen päälle ja Orton puolestaan Edgeä.
”Mähän sanoin, ettei mitään hemmetin kohtausta!” huusi Juan Novalle.
”Tästä ei tule mitään, jos jokainen tappelee!” sanoi Test saapuessaan viimein paikalle.
”Kyllä kesti! Oliko taas säpinää Stacyn kanssa?” kysyi Shawn siistiytyessään.
”Ja sinähän et Stacyyn koske!” kehoitti Test ja alkoi valmistautua omaan esitykseen.
”En minä edes yrittänytkään… Kunhan kysyin.” sanoi Shawn viattomana.
Samassa joku ryntäsi heidän luokseen ilmoittamaan esiintymisvuorot.
”Noniin! Kuulolle! Ensimmäisenä esiintyy Shane Helms ja tämä jälkeen tulevat David Graves, Randy Orton, Juan Shan, Shawn Michaels, Scott Frisco, Edge, Nova, Danny Awesome, Andrew Martin, Batista ja Greiv Awesome. Pitäkää huolta, ettette myöhästy ja jos myöhästytte viivaamme teidät yli.”
Hetken kuluttua ilmoittajan lähdöstä, kuului kuulutus; ”Ensimmäinen osallistujamme on Shane Helms! Jota voi kutsua myös nimellä Hurricane!”
”Sorry, nyt pitää mennä kansalaiset. Velvollisuus kutsuu.”
Hurricane tuli lavalle omalla tyylillänsä ja alkoi poseerata yleisön edessä. Yleisö innostui nähdessään tämän vihreä tukkaisen kummajaisen. Tuomarit katsoivat häneen tuimasti ja kirjoittivat muistiin arvosteluaan Hurricanesta.
Hurricane ei tiennyt mitään tuomareista. Hän ei ollut edes kuulut, että olisi tuomareita! Hurricane teki esityksensä loppuun asti.
”Pysyppäs siinä hetken aikaa.” sanoi yksi tuomareista.
”Okay. dude.”
”Hurri! Älä matki mua!” huusi RVD yleisön joukosta.
”Me olemme tuomaristo!” sanoi toinen tuomareista, ”Vaikka yleisö suurimmaksi osaksi valitsee voittajan, annamme kuitenkin myös oman mielipiteemme.”
Hurricane nielaisi.
”Tyylisi on omaperäinen tosin, mutta ehkä voisit vähentää vihreän värin käyttöä.”
”Vaatetus on hyvä, mutta… nuo shortsit ovat aikansa eläneet. Paitasi on kyllä mukava.”
”Olet kuitenkin hyvin yleisöä innostava kaveri, joten annamme sinulle kouluarvosanan…”
Tuomarit juttelivat hetken.
”… 8,5. Olisimme antaneet yhdeksän, mutta vihreää on aivan liikaa.”
Tuomarit viittasivat Hurricanea lähtemään.
”Kansalaiset! Siellä on tuomaristo ja tiukka! Melkein kuin Vince olisi arvostelemassa. Pistäkää parastanne!” ilmoitti Hurricane tullessaan lavalta.
”Mitä sinä tuollaista sanot. Minähän aina pistän parhaani.” isotteli hieman Shawn.
”Davíd Graves on seuraavana vuorossa…”

*****

Jeff oli lainannut Christianille kannettavan CD-soittimensa ja nyt hän kaipaili sitä takaisin. Siinä oli vain se ongelma, että mihin Christian oli hävinnyt. Hän oli etsinyt jo rannalta, muttei ollut löytänyt häntä. Jeff päätti käväistä vilkaisemassa Mattin laitaa, jos hän olisi vaikka nähnyt hänet. ’Tuskin Matt nyt koko aikaa olisi ollut huoneessa.’ mietti itsekseen Jeff ja painoi hissin nappulaa 3 kerrokseen.
Jeff avasi huoneen oven ja astui sisään.
”Matt! Oletko nähnyt Christiania?”
”Miten hemmetissä mä olisin voinut nähdä hänet! Olen ollut koko saaterin ajan täällä huoneessa!” huusi Matt samalla kun katsoi televisiota.
”Täälläkö sä olet ollut koko ajan?”
”Missäs muualla sitä saa olla rauhassa? Jos olen ulkona Amy tai sinä tai joku muu tulee ja häiritsee. Haluaisin vain parisen tuntia olla rauhassa ja nauttia elämästä auringon alla. Onko se paljon pyydetty? Sen jälkeen saa vaikka mitä tapahtua.”
”Missä sitten Christian on?”

*****

Päivän naurun antaja Rob Van Dam!
Katsoimme Jakks Pacific Touria RVD:n One of a Kind DvD:stä. Siinä oli yksi todella hauska juttu. RVD puhuu leikki mikkiin, joka on ohjelmoitu sanomaan aina, jotain RVD on yleensä sanonut. Esimerkiksi, “When you are RVD, everything’s cool!”

“RVD, show me how cool you are one more time.” sanoi RVD mikkiin.
“Whatever!”
RVD näytti huvittuneelta kuullessaan tuon ja naurahti.
“Excellent!” sanoi lopuksi RVD, kun laski mikin pöydälle.

Siinäpä se. Seuraavaan kertaan peepsit ja kiitos kommenteistanne. Jos haluatte muuten lisä tietoa sivutyypeistä, niin pyytäkää jommalta kummalta meistä.

Hyvä, hyvä me tahtoa lisää tätä.

Jos muuten haluatte tietoa muista kilpailijoista, kuten Juan Shan tai Nova. Kysykää minulta tai J.H:lta. Kerromme kyllä.

Tässä on tämän kertainen...

*****

Cena ja Kidman olivat närkästyneet toisiinsa, koska Kidman ei suostunut ottamaan haastettavastaan US-tittelistä.
”Hei, Kidimies! Olekko sä joku luuseri, ku et uskalla ottaa tätä haastetta vastaan?!”
”En! Olen lomalla! En halua pilata sitä miettimällä työtä!”
”Tuo ei ole mikään syy olla ottamatta haastetta vastaan!”
”On tarpeeksi hyvä syy mun mielestä! Eli anna heittää jo.”
Kidman jätti Cenan seisomaan paikalleen, kuin H-moilanen ja päätti käväistä vaihtamassa vaatteensa takaisin tavalliseen vaatetuksen.
Cena ei puolestaan jättänyt sitä tähän. Hän päätti kostaa tämän Kidmanille, kuitenkin niin ettei tämä vahingoittuisi tai tietäsi kuka on syyllinen, että hän saisi kunnon vastuksen US-tittelistä.
Kidman nappasi rantakassinsa ja meni puku huoneeseen ja lukitsi oven. Cenan huulille ilmestyi ivallinen hymy ja hän nappasi lähellä olevan kepin, jonka alkuperää hän ei tiennyt. Hän asetti sen nojaamaan pukukopin oveen, jonka sisällä on Kidman, niin ettei hän saisi sitä enää auki. Cena hymyili, kuin olisi tehnyt oikein hyvänkin teon, mutta samassa hän näki Kidmanin seisomassa vierellään.
”Mikäs sinua noin hymyilyttään?” kysyi Kidman ja Cena melkein sain sydän kohtauksen, kun näki Kidmanin seisovan vieressään.
Cena kääntyi nopeasti ympäri, ”Kuinka sä voit olla siinä?!”
”Miten niin mä en voisi olla tässä?! Tietenkin olen!”
”Mu-mu-mu-ku-kukkukku-ku-ku-kuka sitten tuolla on?”
Samassa alkoi kuulua pauketta toiselta puolelta ovea ja hyvin ärtynyttä huutoa; ”Kuka leväperä on lukinnut mut tänne!? PÄÄSTÄKÄÄ ULOS!!”
”Se-Se-o-on…”
”Triple H. Voi Cena parkaa, taisi mennä jekku perseelleen… Koita pärjätä.” sanoi Kidman piruillen ja läppäsi Cenaa selkään ja häipyi.
Cena nielaisi ja oli tavallaan kauhuissaan, eikä todellakaan aikonut itse avata ovea, sillä siitä voisi koitua varma kuolema. Cena mietti ja mietti, mitä tekisi mahdollisimman nopeasti… Kunnes hän näki pelastavan ”enkelinsä”.
”CHUCKY! Sua mä tarvittenkin juuri ny! Tuuppas tänne!” huikkasi Cena iloisena.
”Niin mitä? Mikäs nyt sun mielessä on?”
”Ei, EI, ei mikään! Ihan vilpittömästi tässä moikkailen.” sanoi Cena leveä hymy huulillaan, ”Eihän mulla mitään taka-ajatuksia koskaan ole.”
”Just joo! Ei mene läpi, Cena! Alas lätkiä siitä menemään! Mulla on ’hommia’ hoideltavanani.” sanoi Chuck ja moikkasi Cenan takana olevalle naiselle.
”Okay… tiedän. Kauniin typykän olet löytänyt, mutta tämä vie vaan sekunnin pari.”
”Sanoin jo EI! Pitääkö se tavata sulle?”
”Ei, mutta… SÄ olet muutenkin velkaa yhden mulle!” huomautti Cena Chuckia.
Chuck hiljeni ja huokaisi syvään, sillä hän muisti sitten sen että hän todellakin oli velkaa Cenalle.
”No? Tule sitten jo!” komensi Cena ja he menivät nyt hiljentyneelle pukukopille.
”Mitä mun pitäisi nyt tehdä?”
”Se on yksinkertaista. Tämä keppi on jumiintunut tähän mun pukukopin eteen. Joku kidi laittoi sen siihen.” keksi Cena nopeasti tekosyyn.
Chuck mulkaisi häntä ihmeissään.
”Et saa auki?! HA-HA! Saanen nauraa! Autetaan ny sitten pikku vauvaa hädässä.”
Chuck kumartui ottamaan keppiä pois ja käänsi Cenalle selkänsä, jolloin Cena käytti hyväksi tilaisuuttaan ja häipyi paikalta hyvän sään aikana.
”No, otetaanpas tämä tästä…”
Sisällä pukukopissa Triple H valmistautui puskemaan itsensä ulos. Hän peruutti mahdollisimman kauas, eli ei kovinkaan kauas.
”Kun saan sen tyypin käsiini, niin revin hänet raajaraajalta!”
Triple H ryntäsi päin ovea, mutta ovi avautuikin hänen tieltään ja hän jysähti suoraan kaveriin joka avasi oven.
*UFH!!!*
Chuck ja Triple H lensivät puuaidan läpi hietikolle.
”CHUCK!!!”
”Uuhhh… Sä satutit mua.”
Triple H nousi nopeasti ylös; ”Minkä takia sä mut hemmetti tuonne lukitsit?!”
Chuck nousi hieman vaivalloisesti ylös, koska hän oli hieman loukannut kylkeään ja jalkaansa.
”Kuulitko sä mitä kysyin?!”
”Odota nyt! En, en minä sua sinne lukinnut. Päinvastoin, mä päästin sut ulos ja tällaisen kiitoksen mä siitä sain? Mun hommanikin meni sivu suuhun!”
”Kuka sitten!?”
”En minä tiedä. Cena pyysi mua avaamaan muka sen oven itselleen, mutta taisi karata jonnekin.” sanoi Chuck ja hieroi aristavaa kylkeään.
”Kun saan hänet kiinni… Hän kärsii!”

*****

”Siinä oli Juan Shan! Aplodit hänelle!”
Juan tuli pois lavalta helpottuneena.
”No, mites meni?” kysyi Nova uteliaana.
”Ihan kohtuullisen hyvin.” vastasi Juan ja käveli Novan ohi,
”Kohtuullisen hyvin?! Eikö sulla ole mitään muuta sanottavaa?” kysyi Nova ihmeissään.
”Mitä muuta pitäisi sanoa?”
”Vaikka…Minkä pisteen tai arvosanan sait? Esimerkiksi.”
”Se sai varmaan ala-arvoisen luvun, kun ei kerran uskalla sanoa.” piikitteli Edge.
”Anteeksi MITÄ?!” hermostui Juan.
”No, saat anteeksi.” ivaili Edge.
Nyt Juan nousi tuoliltaan ja käveli suoraan Edgen luo. Edge myös nousi tuoliltaan. Juan ja Edge olivat nyt nokat vastakkain ja he olivat minä hetkenä tahansa toistensa kimpussa.
”Hei! Rauha!” komensi Nova, ”Kai sä muistat mitä sä sanoit mulle?! Ota siis iisisti!!!”
Edge virnisti Juanille.
”Joo muistan… mutta tuo perseposkipaskiainen alkaa pikkuhiljaa ottaa pattiin!” sanoi Juan ja katsoi tuimasti virnuilevaa Edgeä.
”Usko kuule pariasi. TNA porukat tai yleensäkään aloittelijat eivät pärjää minulle!”
Nyt Juan oli lähellä, ettei hyökännyt Edgen kimppuun ja nirhannut häntä siinä samassa. Nova kuitenkin, pelasti niin sanotusti vuorostaan Edgen nahan.
”Ole onnellinen, etten päästänyt häntä sun kimppuusi! Sinä olisit todella joutunut isoon pulaan!” ärjäisi Nova ja pidätteli Juania.
”No, niin pikku lapset. Rauhoittukaa.” sanoi Shawn huolettomana ja tuli heidän luokseen.
”Eikö sun pitäisi jo mennä lavalle?” kysyi Edge.
”Mä olin siellä jo.”
Kaikki katsoivat häntä hämmästyneenä.
”Säpä olit nopee!” hämmästeli Nova.
”Tietenkin! Mitä sinä oikein luulet ja hyvä numerot sainkin, ja sinä, ” Shawn vilkaisi Ortoniin, ”haukuit minua vanhaksi ruikuksi! Sain melkein täydet, eli yhdeksän!”
”Uuuh! Kuinka pelottaa Shawn! Mäkin sain, mutta olen täysin varma että he valitsevat minut lopulta.” sanoi Orton itsevarmana.
”Sen näkee sitten.”
”No niin! Big fellow! Nyt istut siihen ja vedä syvään henkeä.” sanoi Nova, ”En ala sua vahtia, jos käyt tuon päälle! Sä tiedät että siitä tulee sitten kenkää meille molemmille!”
”Joo! JOO! En tarvitse lapsenvahtia! Kyllä mä sen muistan.”
”Aiaiaiai! Oikein potkut! Ei mulle mitään tuollaisia käyttäytymismääräyksiä ole, eli saan kiusata vaikka kuinka!” sanoi ivaillen Edge ja virnisti.
”Ei, Juan! Mäkin hermostun kohta!”
”Hahahaa! Antaa tulla va-! Mitä ny Shawn!?”
”Nyt pidät viimein sen ison suusi kiinni, okay? Sun vuoro on muutenkin pian ja tuskin haluat olla verissäsi tuomariston edessä, tai tulla hylätyksi, Hm?”

*****
Siinä oli nyt sitten tämän kertainen pätkä ja minun on aika suunnata kohti kotia.

Hyvää textiä tuo oli, miellyttävää lukea ja kaikin puolin giva sisältö. Milloin tulee lisää jatkoa?

Lisää tulee viimeistään silloin, kun mun koeviikko on ohi.

Nyt löytyy nämä meidän tarinat myös omilta uudistuneilta ja enemmän sisälöä löytyvästä sivuiltamme, WHG:stä. Myös uusia tarinoita ja taustoja sivu-hahmoillemme löytyy myös kyseisestä paikasta.

Lisää matskua tulee sitten lauantaina.

*****

The wild and windy night
That the rain washed away
Has left a pool of tears
Crying for the day
Why leave me standing here
Let me know the way

*****

Jahas! Se olikin mun vuoro postata. Okay! Tässä on sitten vähän lisää.

*****

RVD oli kyllästynyt kilpailu esitykseen ja lähtenyt paikalliseen rantabaariin. Sisään astuttuaan, hän huomasi Jerichon.
”Voi herran jessus! Sammunut keskelle pöytää, ei voi olla totta! Mitähän se tuolla ankallakin tekee…?” hämmästeli RVD ja käveli Jerichon luo.
Hän alkoi herätellä Jerichoa, mutta hän vain mutisi jotain ja kiristi otettaan ankasta simahtaen taas.
”Eikä kukaan voinut siirtää häntä… Tuleppas siitä.”
Hän nosti Jerichon jaloilleen ja tuki tätä kävelleessään ovelle. Oven ulkopuolella hän törmäsi Jeffiin.
”Hei, oletteko te nähneet…”
”No, hei! Jeffari! Mitäs…shie? *Hik!*” sanoi Jericho Jeffille ja kaappasi hänen kaulastaan kiinni.
”Kuinka monta oikein otit?” kysyi Jeff nyrpistäen nenäänsä hajusta.
”Ei tullu kuule niitä syötyä viime viikon jälkeen.”
”EI! Vaan kuinka… Hei! Tuohan on Christianin ankka! Oletteko nähneet häntä?”
”En mä ainakaan ole nähnyt sitä. Jerichoa kuskailen tässä, ku löysin sen tuolta keskeltä baaripöytää lojumasta.” kertoi Rob.
”Perhana! JERICHO nyt kerrot, missä, koska ja milloin näit Christianin?”
”Mish täsh minä tierän! Se toi jonku kimulinsa *hik* mun luo ja hävi-*hik*-si.”
”Okay! Voi ny hemmetti! Minne se jästipää hävisi?!” manasi Jeff, ”Ilmoittakaa jos näette sen kaverin. Mulla on kanakynittäväni hänen kanssaan! Se oli kallis laite!”
”Niin mikä?” ihmetteli Rob ja paransi asentoaan.
”Mun kannettava CD-soitin!”
”Ai! Okay, man, mä tästä häippäsen tän kännikalan kanssa.”

*****

”SHANNOON!!!” kuului Ravenin huuto rannalta läpi muun hälinän, ”TUO SE PERHANAN AURINKOVOIDE TAKAISIN!!!”
”Tämä on mun oma! Ja sä olet käyttänyt sitä aika kivasti jo! Jätä mullekin ja huomiselle, jne. pitäisi riittää!”
”Osta huomenna uutta! Kyllä ne kaupat silloin auki! Sä et ole polttanut itseäsi!”
”Itseppä nukahdit aurinkoon!”
”Sinä senkin sinipersepaviaani!”
”Nää mun housut on kyllä oranssit! Oot liian hiiidaaas! HÄHÄÄ!”
Shannon juoksi karkuun Raveniä ja Raven lähti perään, kuitenkin ei niin nopeasti, koska hänellä oli vain pyyhe ympärillään. Shannon pinkoi kovaa tahtia suoraan kohti hotellia. Hän juoksi ovesta sisään ja alkoi hakkaamaan hissin nappulaa.
”Tule jo! Tule jo!”
Raven saapui läähättäen hotellin aulaan ja huomasi Shannonin.
”Nyt poika saat isän kädestä!”
”Tule jo, tule jo! Kilttiii älä anna minun kuolla!!”
Raven alkoi lähestyä Shannonia, lähemmäs ja lähemmäs. Ravenin kasvoilla oli pirullinen hymy. Mutta juuri kun hän olisi saanut mahdollisuuden saada Shannonin kiinni…
*Blim*
”Kiitos!”
Shannon pääsi hissiin ja ennen kuin Raven sai kätensä oven väliin, hissin ovet sulkeutuivat.
”HAHAA! Liian hidas!” kuului pieni ääni ovien takaa.
”Sinä hemmetin ******nen!”
Ravenin huonoksi onneksi, kaikki hissit olivat käytössä ja mikään niistä ollut lähempänä alakertaa. Siinä olisi kestänyt ikuisuuden, että joku niistä olisi tullut alas, joten Raven valitsi rappuset.
Shannonin päästyä ylä-kertaan, hän juoksahti pikku matkan, mutta kääntyi katsomaan missä hississä Raven olisi, mutta hämmästyksekseen mikään hissi ei liikkunut.
”Ei kai vaan…”
Shannon juoksi rappukäytävään ja kuuli raskasta puuskutusta ja manaamista rappusista. Hän kurkkasi yli kaiteen ja hänen huulillensa levisi ivallisen omahyväinen hymy.
”Kyllä sä jaksat! Saat vaan hyvää jumppaa. Sulla ku noita Michelin renkaita on ilmaantunut tuohon vyötärölle. Hampurilaiset saa kyytiä! Tiedätkös mulla on tuolla huoneessa ihanan raikas limonadi odottamassa. Ai, ai, ai! Kyllä on nannaa!”
Raven katsahti ylös punaisena ja raivostuneena.
”Kun saan sinut kiinni senkin viheliäinen, niin teen sinusta muusia ja törkkään sen kaiken limonadisi sinne minne ei aurinko paista!!”
Shannon päätti odotella ja huikkia Ravenin uhkailusta huolimatta, silloin tällöin ja kun Raven oli päässyt melkein viimeiseen rappuseen, hän pinkoi juoksuun.
Shannon juoksi oman huoneensa ovelle ja alkoi avata ovea, mutta ei tahtonut saada sitä auki.
”Voi ny! Ei voi mennä huonommin! C’mon! Aukene!”
Viimein ovi aukesi ja Shannon pääsi sisälle, mutta osa hänen hihastaan jäi sille tielle. Raven nimittäin nappasi hihasta kiinni ja se repesi.
”Niin lähellä…!”
”… mutta niin kaukana! HÄHÄÄ! Mitä minä sanoin, olet ’liian’ hiidas!”
Raven löi nyrkillä kerran oveen turhautuneena ja kääntyi pois, kunnes huomasi Cenan juoksevan kohti häntä.
”HEI! Oletko sä nähnyt Triplari Heisimatoa?!!”
”Mitä?”
”Oletko kuuro! Triple Hiä! Mulla on sille vähän pari pientä asiaa hoidettavana.” sanoi pirullisesti Cena.
Ravenin mielestä Cena vaikutti jotenkin oudolta, mutta ei välittänyt.
”En ole nähnyt.”
Sen kuultuaan Cena lähti etsimään Triple Hiä.
Raven käveli kohti hissejä ja painoi hissin nappulaa jääden odottamaan sen saapumista. Kun se viimein saapui hänen silmänsä laajenivat hämmästyksestä. Hissien ovien avauduttua, hän näki Cenan.
”Sä-sä..just… Mä en tajua nyt enää mitään!”
”Oletko nähnyt Triple Hiä!” sanoi paniikissa Cena.
”Mä en halua kuolla! Kiltti! Sano ettet ole nähnyt häntä! Kiltti, kiltti, kiltti!” anoi peloissaan Cena Ravenilta.
”En edelleenkään ole nähnyt häntä! Juurihan mä kerroin sulle ja miten hemmetissä sä tänne pääsit, ku juuri olit tuolla Shannonin huoneen kohdalla!?”
”Suur kiitos!” sanoi Cena ja lähti juoksuun.
”Mä en todellakaan tajua mitään…”
Alakerrassa, Raven puolestaan tapasi Triple Hin, joka oli aivan hermona.
”Oletko sä nähnyt sitä Cenaa?!”
”Tuolla ylhäällä se vilisi… en tiedä mitä, mutta jotain outoa siinä kaverissa-”
Triple H tönäisi Ravenin tieltään ja jatkoi Cenan perään menemistä.
”-oli… Okay! Tämä menee jo yli hilseen!”

*****

Edge saapui lavalta ja yleisö näytti pitävän esityksestä.
”Jes! Se meni putkeen!” iloitsi Edge saavuttuaan.
”Ai? Viemäri putkeenko? Okay! HAHAH!” piikitteli Nova.
”Pidä sinä siniukko pääsi kiinni! Muista että MÄ voin tehdä mitä vain, mutta sä et.” muistutti Edge.
”Hei! Novanski! Sun vuoro!” huomautti Juan, ennen kuin Edge ja Nova olisivat tällä kertaa nirhanneet toisensa.
”Joo! Mä meen!”
”Mikä hemmetin Novanski?” kysyi Orton huvittuneena.
”KUNHAN SANOIN!”
”Niin varmaan, joo! Eihän teillä mitään!”
”Pidä se pääsi kiinni!”
”Joo, joo! Älä heti menetä hermojasi, jestas, ei mitään huumorin tajua…”
Edge nautti tilanteesta taustalla.
Toisaalla, Shawn ja Batista juttelivat, tosin vähän yksipuolisesti. Shawn halusi antaa muutaman lisä vinkin Batistalle mitä olisi hyvä tehdä ja minkälainen tuomaristo oikein oli. Batista ei nyt siitä niin välittänyt ja Shawnin puhe oli vähän hänelle, kuin pakko pullaa.
”Shawn… Shawn…. SHAWN!”
”Mitä? Olin juuri tulossa kaikista parhaimpaan neuvoon.”
”Osaatko olla hiljaa?”
”Mitä?”
”En kaipaa neuvojasi. Osaan kyllä hoitaa homman ilman neuvojasi.”
”Hyvää hyvyyttäni tässä niitä antelen! Ei sitten!” pahastui Shawn ja lähti.
”Kiitos…” helpottui Batista itsekseen.

*****

Siinä se. Kaikkea kommentteja, kritiikkiä tai ihan mitä vaan saa laittaa aiheeseen liittyen.

Aivan mahtava tekstiähän tuo oli!

No, tänään tulikin poikkeiksellisesti jatkoa.

*****

”Jericho! Kerro missä avaimet! A-vai-met!”
RVD oli päässyt tuskien kautta Jerichon ja Ravenin huoneen ovelle. Rob ei pitänyt siitä, että hänen piti huolehtia Jerichosta. Ravenin pitäisi oikeastaan huolta omasta kämppiksestään eikä hänen.
”Mishtäs minä shen tierän!”
”Sähän niitä käytit?”
”Ai käytin vai? Mishä ja milloih?”
”Vaikka kun avasit viimeksi tän oven tai laitoit ne sun taskuun?”
”Aih! NeH! Misshä se muuteh… se… se… tytteli oh?*röyh*”
”… ai, okay…! Nyt kerrot jo!”
”Joo, joo! Odota nyh! Se on jossakin… tas…kussa.”
”Missä niistä?”
”Oikean taskuh vashemman tasakun *hik* vasemman reunasen sivu nurkassa.”
”Ei sitten yhtään vaikeammin voi kertoa…”
Rob kuuli hissin oven avautuvan ja katsoi taakseen pidelleen edelleenkin Jerichoa pystyssä, tosin hieman vaivoin.
”Chuck! Avusta vähän! Mä olen raahannut tämän kaverin tänne asti ja voimat alkaa huveta pikku hiljaa.” pyysi Rob Chuckia.
”En voi! Mua on murjottu tänään ihan tarpeeksi. En voi nostaa mitään. Olen menossa meidän huoneeseen lepäämään, joten nyt saat luvan pärjätä sen kanssa ihan itse.” sanoi Chuck ja lähti kävelemään kohti heidän huonetta.
”On siinäkin kämppis!”
Rob asetti Jerichon nojaamaan seinää vasten, että hän voisi ottaa avaimet hänen taskustaan. Hän laittoi kätensä Jerichon vasempaan taskuun ja löysi onneksi avaimet, mutta Jericho alkoikin kaatua eteenpäin vieden Robin kättä mukanaan. Onneksi RVD sai toisella kädellä otteen Jerichon Havaiji-paidasta kiinni, ettei hän itse tai Jericho olisi kaatunut maahan.
”Et sitte yhtään pysy pystys!”
”Eh!”
Rob sai avaimet Jerichon taskusta ja piteli sen jälkeen Jerichoa yhdellä kädellä rintakehästä seinää vasten, kun hän avaisi oven ja saisi viimein Jerichon huoneeseensa. Hänen onnekseen Kidman tuli ulos huoneestaan.
”Olisiko susta mun avuksi? Edes ihan pikkasen!”
”Mikä Jerichoa vaivaa?”
”Taisi ottaa liian monta kovempaa drinkkiä. Niin voitko pitää Jerichoa pystyssä, sillä aikaa kun avaan tän oven.” kysyi Rob.
”Kaippa voisin.” lupautui Billy.
Kidman otti avaimet Robilta ja avasi oven heille.
”Siinä, olkaappa te hyvät ja menkää sisään.” sanoi Billy ja heitti avaimet huoneen pöydälle.
”Kiitti avusta! Olen velkaa sulle.”
”Äh! Mitä tuosta. Tarjoa mulle pari kaljaa baarissa niin ollaan sujut.”
”Okke, dude! Tapaillaan.”

*****

”Siis mitä sä sanoit?!”
”Niin, ihmettelen vain sitä, että tuo teidän kaverinne simahti niin nopeasti kahdesta vähäalkoholisesta drinkistä. Nimittäin en ole kenenkään koskaan nähnyt menevän noin pahaan kuntoon vähästä alkoholista.” sanoi baarimikko.
”Vain kaksi! En minäkään ole nähnyt Jerichoa noin pahassa ja ajattelin, että hän olisi ottanut päälle viisi drinkkiä.” hämmästeli Jeff.
”No, hänellä varmaan oli sitten huono alkoholin sietokyky.”
”Ei kyllä ole. Sen ole kyllä huomioinut…. Tämä on todella outoa… Mutta ihan tosissaan, siis et ole nähnyt sitä ankkamiestä?”
”En edelleenkään ole. Näin luultavasti hänet vilaukselta tässä jonkin aika sitten oudon näköisten miesten viemänä.”
”Oudon näköisten miesten?!”
”Niin. Heillä oli puvut päällä. Ei mitkään sellaiset puvut, vaan ihan jotkut näyttelyyn tarkoitetut.”
”Outoa… Todella outoa… Saameri ja se laitekin on sillä… Kiitti avusta.”
”Mitä pienistä.”

*****

”Vautsi! Nyt meni hyvin!!” huudahti tyytyväisenä Nova.
”No, miten meni?” kysyi Juan kiinnostuneena.
”Hyvin. Sain 8,5!”
”Saman kuin minä! Menen valittamaan tuomaristolle!” sanoi Edge närkästyneenä.
”Et sitten varmana mene!” Orton komensi, ”Sinulla ei ole sitten mitään mahdollisuuksia voittaa noita Tenuja (TNA:laisia), jos sinua ei ole enää koko kilpailussa! Huomioi se!”
”Hyvä pointti Orton.”
”Hyvin meni! Sait saman kuin mä. Nyt vain enää katsojien äänet, niin sitten näkee todellisen voittajan.” sanoi toiveikkaasti Juan Novalle.
”Toivotaan että voitamme! Sillä en malta odottaa palkintoa.”
”Mikä se palkinto muutes on? Kuulin että se olisi joku todella hyvä.” kysyi Hurricane kiinnostuneena.
”Voi kuules viherpeikko… em-”
”Älä kutsu mua tuolla nimellä! Se tuo huonoja muistoja mieleen!”
”Okay, okay, Viherpeikko!”
”Hiljaa!”
”Jahas! Sitten onkin mun vuoro näyttää teille kaikille närhenmunat!” sanoi Test ja ryntäsi lavalle Danny Awesomin jälkeen.
”Sinne meni! Ei taida kyllä tulla hyvää numeroa tuolle kaverille, kun hänen rakkaista rakkain tyttöystävä on paikalla…” tuumasi Shawn puristellen päätään.
Testin esitys meni niin kuin Shawn arvelikin. Test keskittyi koko näytöksensä ajan Stacyyn ja eikä huomioinut oikeastaan muita siinä sivussa.
”Hei! Sinä siellä sen naisen luona, joka luulet kilpailevasi!” huudahti yksi tuomareista.
Nyt Test huomioitsi tuomarit ja meni heidän luokseen.
”Sinusta olisi ollut ainesta hyvinkin paljon, mutta… sinun kannattaisi hieman hellitä tuota mahdollisen tyttöystäväsi liehittelemistä, silloin kun olet kilpailussamme mukana.” huomautti tuomari Testiä.
”Saat 6 kouluarvosanoissa.”
Test pettyi tästä suuresti ja käveli nolona takaisin takahuoneeseen.
”No ei tainnu mennä kovin hyvin, kun olet noin maassa?” kysyi Shawn.
”Antakaa mun olla!” huusi Test, ”Minä menen Stacyn luo! Hän ymmärtää.” ja lähti Stacyn luo katsomoon.
”Mitä minä sanoin taas?”
”Avasit suusi…” huikkasi Test viimeisen kerran.

*****

Ainut paikka jossa Jeff oletti, että olisi ihmisiä kuvaamassa, oli läheinen kenttä. Sinne oli rakennettu suuri lavaste. Jeff meni kielletylle alueelle, jonne oli vain näyttelijöille ja muulle henkilökunnalle sallittu. Hänen onnekseen kukaan vartijoista ei nähnyt häntä. Hetken katseltua pakkoja, hän törmäsi vanhaan tuttuun.
”No, terve! Mitäs X-Pac!”
X-Pac nosti katsettaan, eikä hän ollut kovin iloinen nähdessään Jeffin.
”Mitä sä haluut!? Et kai sä ole tässä?!!”
”Tässä jutussa? En! Olen lomalla, mutta etsin yhtä ystävääni. Kuulin, että teidän porukan näköiset tyypit olisivat vieneet hänet jonnekin. Joten tiedätkö mitään tästä?” kysyi Jeff.
”EN! Onko muuten sulla lupa?”
”Ei… Kosk-”
”VARTIJAAAT!!!”

*****

Tämän päivän kysymys on: Missä on Triple H?

Mitäs nyt? Miksi päivityksiä ei tule?

Kyllä niitä tulee, kun vain aikaa riittäisi. Viime viikon olimme yhdellä pakollisella viikon pituisella kurssilla (eli Senuko-viikolla). Olimme niin väsyneitä, ettei yksinkertaisesti jaksettu kovin kirjoittaa. Seistiin sellaiset noin kuutisen tuntia ja piirrettiin. Siitä tuntee itsensä yllättävän väsyneeksi päivän jälkeen.

Luulisin että perjantaina pitäsi tulla nyt jatkoa, mutta pitää tiedustella vielä M.H:ta, että pääsekö hän tulemaan.

Katotaan nyt jos maltan tulla. Olen kyllä itsekkin huomannut, että siitä viime päivityksestä on jo yli viikko. Idea suoni pursuaa ideoita tällä hetkellä. Tänään mun enkun tunnille tulee Amerikkalainen ihminen ja sille pitäis sitten esittää jotain kysymyksiä. Tosiaan mulla on ihmeellinen kuutos jakso, koska se menee aina viikko yhtä ainetta ja nyt mulla on ollut viime tiistaista asti englantia, tänään vika päivä.

Nyt on saatu hommat hoidettua. Lisää tulee lauantaina, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli perjantaina, mutta ei kaikki voi mennä suunnitelmien mukaan.

Jatkonna juuri teille ja juuri nyt.

*****

“Siinä oli Greiv Awesome! Antakaa hänelle isot aplodit!” kuulutti kilpailun juontaja.
Greiv kiitteli yleisöä ja lähti taka-huoneeseen.
”Nyt te päätätte hyvä yleisö kenestä tulee vuoden rantojen kuningas. Äänestää voitte erikseen merkityillä äänestys paikoilla ja aikaa teillä on huomisaamuun kello yhdeksään asti. Voittajan ilmoitamme myös huomenna kello 12 reikä, reikä, joten olkaa paikalla kuulemassa voittajat.”
Taka-huoneessa oli täysi sähinä päällä, koska melkein kaikki olivat varmoja omasta voitostaan ja pakkasivat tavaroitaan.
Kun suurin osa oli lähtenyt, Randy käveli Batistan luokse. Huolimatta siitä että Randy ja Batista olivat tapelleet ennen kilpailua, Randy käveli muita mutkitta Batistan luo. Batista kyllä huomasi hänet, mutta ei kiinnittänyt huomiota.
”Hei, Bautista! Mitäs mieltä olet, kumpi meistä voittaa? Minä vai Shawn?” kysyi Randy viekkaasti.
” Mitä te kakkoset oikein luulette ajattelevanne! Tietenkin minä voitan!” sanoi itsevarmasti Shawn ja laittoi laukkunsa olalleen.
”Et ainakaan sinä!” sanoi Batista Randylle.
”Herra itsevarmako sitten?”
”EI! Vaan MINÄ!”
”Mitäh!?!” hämmästyivät molemmat.
”Tuollainen kaveri joka ei edes tiedä omaa ikäänsä voittaisi?”
”Niinpä! Aivan mahdoton ajatus, jopa minä tiedän oman ikäni!”
”Se ei tarkoita sitä, etten itse tietäsi mikä ikäni on!”
Randy nosti silmäkulmaansa, ”Juu… Varmasti! Sinähän näytät… tota…ummm… yli viisikymppiseltä!”
Randy alkoi nauraa pirullisesti. Batista ei todellakaan pitänyt tästä vitsistä, jonka Orton suustansa päästi, ja melkein hyökkäsi tämän kurkkuun. Kuitenkin hän oli päättänyt pitää raivonsa sisällä ja pysyä rauhallisena, mutta jos Randy jatkaisi samaan malliin, tämä ei ehkä onnistuisi.

*****

Kuvaus paikalla, Jeff oli juoksemassa henkensä edestä. Hänen perässään oli kaksi verenhimoista koiraa, jotka varmasti olivat mielissään uudesta iltapalastaan. Jeff juoksi läpi erilaisten lavasteiden läpi toiseen päähän kenttää, mutta harmikseen näki verkkoaitauksen.
”No voi ny Christianin Peepit! UMPIKUJA!”
Jeff katsoi taakseen ja näki koirien lähestyvän kuola valuen niiden suupielistä. Ainut mahdollisuus hänellä oli kiivetä aidan yli. Jeff nappasi verkosta kiinni ja alkoi kiivetä mahdollisimman nopeasti ylös, mutta hän oli kuitenkin liian hidas. Toinen koirista sai hänen housun lahkeesta kiinni, ja saman tien toinenkin oli siinä kiinni.
”Se ei ole mikään purulelu! Päästäkää irti!” huusi Jeff koirille, mutta ne vain jatkoivat vetämistään.
Jeffin housut eivät kuitenkaan tätä kestäneen ja hänen oikean jalan pulttu repesi kahtia. Hän rysähti maahan selälleen, mutta onneksi hän ei pudonnut päällensä. Koirat jatkoivat pultun raatelemista.
”Onneksi, minä en kokenut tuota!” huokaisi Jeff helpotuksesta ja nousi ylös.
Jeff lähti juoksemaan pois kentältä, koska hänen tutkimusretkensä oli kylläkin tältä illalta ohi. Hän oli onnellinen siitä, etteivät koirat saaneet häntä tai vartijat alkaneet ampumaan häntä kovilla. Hän oli niin omissa ajatuksissaan, ettei huomannut henkilöä edessään ja törmäsi häneen. Molemmat säpsähtivät.
”Mitä sinä täällä teet?” kysyi näyttelijä pukuun sonnustautunut Bret Hart.
”Bret Hart? Sinä täällä?” hämmästyi Jeff nähdessään hänet.
”Tunnet minut, tämäpä mukavaa.” sanoi Bret hymyillen hieman.
”Tietenkin tunnen. Olet yksi parhaimmista painijoita olen koskaan nähnyt.”
”Olin ja varmasti tiedät, etten enää harrastele sitä.”
”Tietenkin! Itse olen myös painija.”
”Taidan tietääkin, koska näin sinut sen porukan mukana. Mikä on nimesi?”
”Jeff Hardy.”
”No, Jeff, miksi sinä täällä tähän aikaan hiippailet pulttupuolena?” kysyi Bret.
”Olen etsimässä ystävääni Christiania, eli Jay Resoa, joka on myös painija. Hän on kadonnut jälkeä jättämättä jonnekin ja kuulin että teidän väkenne näköiset tyypit olisivat vieneet hänet. Tosin teidän yksi näyttelijöistä nimeltä X-Pac, päätti kutsua vartijat ja sain koirat perääni ja tämän takia lahkeeni on paremmissa suissa. Kuitenkin, tiedätkö mitään tästä Christian henkilöstä?”
”En, tosiaan en. Sanoitko X-Pac? Kuka hän on? Ei meillä tuon nimistä tyyppiä ole. Ei täällä edes kutsuta tuollaisella lempinimellä ketään. Tällä on ainoastaan minä ja Gregory Martinelli ja pari muuta ohjaajan lisäksi, mutta kukaan heistä ei ole tuon niminen.”
Bretin mielenkiinto alkoi noista, koska hän ei ollut todellakaan kuulut kestään X-Pacistä,
”Outoa… Täällä on tapahtunut paljon kaikenlaista oudon tuntuisia asioita… Olisiko missään sellaista paikkaa josta voisin tiedustella?”
”On tuolla yksi mahdollinen paikka, mutta en voi vetää varmaksi sen paikkansa pitävyyttä.” sanoi Bret ja he lähtivät.

*****

”Hyvä ettet hermostuttanut Batistaa tuon enempää.” sanoi Shawn Randylle, joka hieroi vielä poskeansa.
Batista oli ainoastaan läpännyt häntä, mutta hän olisi varmasti lyönyt häntä tuntuvammin, jos hän oli halunnut.
”Mitä tuosta pienestä jutusta. Ei se edes sattunut.”
Hissi saapui kerrokseen, jossa heidän huoneensa sijaitsi. Shawn avasi heidän huoneen oven ja he astuivat mutkitta ovesta sisään. Shawn kuitenkin pysähtyi yllättäen, katsoessaan makuuhuoneeseen.
”Hei! En minä tästä pienestä välistä voi sua ohittaa! Väistä vähän.” sanoi Randy, mutta Shawn ei edes liikahtanut.
”Maa kutsuu Shawnia, vastaako Shawn?” sanoi Randy ja heilutti kättään Shawnin silmien edessä.
Shawn tarttui yhtäkkiä Ortonin käteen.
”Pari sänky!”
”Mitä siitä?”
”Et maininnut, että meillä on pari sänky!”
”MITÄH!?”
”Niin! Miksi ET maininnut sitä?!”
“En edes tiennyt! Pikkolo vei vain osan laukustani tänne, enkä muuta. Luulin että he tajusivat laittaa meidät sellaiseen huoneeseen, missä olisi kaksi erillistä sänkyä.” selitti Orton.
”Ei ikinä pitäisi luulla mitään! Ei kun alas takaisin!”
He lähtivät alas ja alhaalla menivät varaus pöydän luo ja Shawn alkoi soittaa kelloa, että joku tulisi paikalle. Kesti hetken, kun joku viimein tuli.
”Mitä teillä?” kysyi päivystäjä.
”Teille on tainnut tulla pieni väärinkäsitys.” sanoi Shawn
”No, mikä tämä väärinkäsitys olisi?”
”Olimme halunneet erilliset sängyt, mutta meillä on nyt vain yksi pari sänky. Niin olisiko mahdollista vaihtaa huonetta?”
”Ei, koska kaikki meidän huoneemme ovat täynnä.”
”Shawn, onko sulla sahaa?”
”Tavallinen vai moottorilla?”
”Ihan sama!”
”No, kuule ei ooo…”

*****

Malttakaa lauantaille asti. Silloin pitäisi tulla lisää jatkoa stooriin.
Mitähän siinä nyt tapahtuu...??

*****

Randy ja Shawn palasivat pettyneinä huoneeseensa. Vaikka he kuinka olivat yrittäneet saada toista huonetta, he eivät olleet saaneet sitä. Päästyään huoneeseen Randy meni makuuhuoneeseen ja tuijotti sänkyä, ja mietti mahdollista ratkaisua heidän ongelmaansa. Pian Shawn myös tuli makuuhuoneeseen.
”Tähän on vain yksi ratkaisu…”
”Saanen kysyä mikä tämä ratkaisu olisi?”
”Jommankumman on nukuttava lattialla, koska täällä ei näemmä ole pitkää sohvaa.” sanoi latteasti Randy.
”Okay! Sinä sitten voit nukkua lattialla.” tokaisi päättävästi Shawn ja istahti sängyn reunalle.
”Sinäkö siitä määräät?”
”Se on vanhemman etuoikeus.”
Randy oli kävellyt Shawnin taakse ja nosti kulmiaan kuullessaan, mitä Shawn oli hänelle sanonut.
”Oletko sä sitten vanhus jonka selkä ei kestä maassa nukkumista?”
”En ja mun selkä kestää kyllä maassa nukkumisen kevyesti.”
”Sittenhän sä voit nukkua siellä!” sanoi Randy ja tuuppasi Shawnin pois sängyn reunalta.
”Hei!”
“Nothing you can say! Tämä on mun nyt!” päätti Randy ja viskasi tyynyn Shawnille.
”En varmana nuku!” kieltäytyi Shawn ja heitti tyynyn takaisin.
Shawn nousi hermostuneena ja Randy otti askeleen kohti Shawnia.
”Sä nukut maassa!” komensi Randy.
”En sitten kirveelläkään nuku!”
Randy ja Shawn aloittivat äänekkään sanaharkan ja väittelyn, joka herätti kahdessa viereisessä huoneessa olevat asukkaat. He molemmat paasasivat seinää, mutta se ei lopettanut melua ja lopulta molemmat hermostuivat. He menivät Randy ja Shawnin ovelle ja koputtivat siihen. Ensimmäisellä tai toisella kerralla kukaan ei vastannut, mutta kolmannella ja kovemmalla koputuksella viimein ovi aukesi.
”Triple H?!”
“Batista?! Mit-?”
“Nyt turvat tukkoon!” komensi Triple H.
”Tuliko teille mieleen, että jotkut nukkuisivat?!” jatkoi Batista.
”Mitä?” hämmästyivät Shawn ja Randy.
”Tuo teidän nahistelunne kuuluu joka paikkaan! Olkaa jo hiljaa!”
”Rauhoittukaas nyt! Tämä oli jo ratkeamassa…” sanoi Shawn huolettomana.
”Onpas se paljon!” hämmästyi yhtäkkiä Randy.
”Mikä?!”
Samassa Randy huitaisi käteensä jääneellä tyynyllä Shawnia ja hän lysähti maahan.
”Joo, nyt voitte mennä siitä tutimaan. Moikka!” sanoi Randy ja paiskasi oven kiinni.
Randy kääntyi katsomaan maassa makaavaa Shawnia ja ojensi hänelle käden. Shawn tarttui siihen ja Randy auttoi hänet ylös.
”Varsinainen Shawn K.O!” naurahti Randy.
”No, joo…”
”Sinä sitten saat nukkua maassa.” tokaisi Randy leveä hymy huulillaan.
Shawn katsahti häneen, ”Niin se kai sitten on.”

*****

Stacy oli lähtenyt kilpailun jälkeen etsimään Testiä, koska Test ei ollut tullut kilpailun jälkeen hänen luokseen. Stacy oli hermostunut tästä, mutta pian tunnin etsinnän jälkeen hermostuneisuus alkoi muuttua huolestuneisuudeksi. Test oli kadonnut kuin savuna ilmaan. Stacy oli kysellyt joka ikisestä paikasta, minne Test olisi voinut mennä, mutta hän ei löytänyt häntä. Hän tapasi Ravenin, joka oli vielä hermona Shannonin puuhista, mutta hänkään ei ollut nähnyt Testiä moneen tuntiin. Stacy tapasi vielä Edgen ja Kidmanin, mutta hekään eivät voineet auttaa Stacyä. Lopulta Stacy päätti mennä takaisin huoneeseensa ja toivoi että aamuun mennessä Test olisi palannut. Matkalla sinne hän yhtäkkiä kuuli tutun äänen…
”Mitäs kansalainen tällä yksikseen kävelee?”
Hetken aikaa Stacy luuli sen olevan Test, mutta pettyikin pahasti.
”Hurricane…”
”Niin! Minähän se Maailmojen pelastaja! Mikäs Stacyä vaivaa, kuin noin murheellinen olet?” kysyi Hurricane.
”Andrew on kadonnut… En ole löytänyt häntä mistään, vaikka kuinka olen etsinyt joka paikasta.” sanoi latteasti Stacy.
”No, kyllä routa porsaan kotiin ajaa.” yritti lohduttaa Hurricane, mutta ei tainnut onnistua siinä kovin hyvin.
”Andrew ei ole porsas!”
”Se oli-”
Samassa Stacy läppäsi Hurricanea ja lähti vihaisena pois.
”-vain vertaus kuva… Ouch!!”

*****

Erittäin hyvää jälkeä. Edellinen osa oli hyvä mutta tämä on paljon parempi.

I want more, we want more, world want more and univerce want more!!!

*****
Seuraavana aamuna…

Aurinko paistoi verhojen välistä suoraan Jerichon kasvoihin. Jerichon silmät aukenivat hiljakseen. Aurinko pisti häntä silmiin ja hän nappasi nopeasti peiton silmiensä eteen. Hänen päätänsä jomotti.
”Voi nyt hemmetti…”
Jericho otti peiton pois silmiensä edestä ja alkoi katsella ympärilleen. Ensin hän ei nähnyt muuta kuin valoa ja hänen silmiinsä koski. Pikku hiljaa kuitenkin hänen silmästä tottuivat valoon ja näki Ravenin nukkuvan sohvalla puoliksi lattialla ja puoliksi sohvalla.
”Mitä oikein on tapahtunut… Miten minä tänne olen päässyt?” ihmetteli Jericho ja rapsutti päätään, ”Mitähän niissä drinkeissä oikein oli…? Ei niitä kai tullu otettua niin montaa… … …”
Hänen nenäänsä kantautui hyvin pahan hajuinen haju, joka tuli todella läheltä.
”Lievästi sanottuna suihkussa käyminen ei olisi niin pahitteeksi… minulle.”
Hän lähti tallustelemaan huojuvin askelin kohti kylpyhuonetta. Sillä hetkellä kun hän oli avaamassa ovea, kuului tömähdys. Jericho meni vilkaisemaan, mitä oikein tapahtui.
”No, nysse tipahti lopullisesti tuosta sohvalta… Ja… kirosanat lentää.”
Raven näki Jerichon, joka oli kietonut sängyllä olleen peiton ympärilleen.
”Katos, katos, kuka onkaan herännyt! Itse Jöröjukka!”
”Älä nosta ääntäs! Muutenkin päätä jomottaa!”
”No, ei mikään ihme, kun kännäsit pääsi täyteen EKANA päivänä!”
”En minä muista ottaneeni niin paljoa! Pidä jo kitasi kiinni! Menen suihkuun!”
”Saa ainakin tuon hajun tästä huoneesta pois!!”
Jericho paiskasi kylpyhuoneen oven kiinni.
”Älä sitten huku siellä! Mä en rupea pelastamaan sua tai leikkimään mitään kylpyhuone Baywatchia!”
”Pää kiinni!!!”
Raven naurahti omahyväisesti.

*****

Matt puolestaan heräsi pirteänä ja valmiina uuteen, parempaan päivään. Hän tarkistaa onko Jeff palannut tutkimusmatkoiltaan missä lie olikin ollut, ja onneksi oli palannut. Mattillä ei olisi ollut aikaa etsiä Jeffiä kissojen ja koirien kanssa koko päivää.
”Nythän on hyvä aloittaa se kaivattu loma.” tokaisi Matt hieman hymyillen.
Hän sujautti mustat farkkushortsit jalkoihinsa, napaten sitten kylmän virkistävän juoman kylmäkaapista ja lähti huoneesta kohti alakertaa, missä oli parhaillaan tarjolla aamupala.
”Toivottavasti niitten appelsiinimehussa on hedelmä lihaa…” mutisi Matt toiveikkaana ja paiskasi oven kiinni.

”Mikä se oli!?!” sanoi Jeff unisena, ”Anti olla…”
Jeff nukahti uudestaan.

*****

Stacy oli ollut hetken jo hereillä. Hän oli huomannut, ettei Test ollutkaan palannut ja hänelle oli hermostunut aluksi, mutta tämä muuttui pian paniikiksi. Hän ryntäsi huoneesta ulos ja alkoi kysellä kaikilta kollegoiltansa, että olisivatko he olleet nähneet häntä. Hetkenpäästä hän saapui ensimmäisen huoneen ovelle, joka oli Edgen ja Christianin.

Edge oli parhaillaan suihkussa ja pesemässä päätänsä. Hänen piti valmistautua ”voittamaan” kilpailun. Hän oli varma asiasta. Samassa hän kuuli hätäistä koputusta.
”Jay!!! Meee avaamaaan ovi!!”
Mitään ei tapahtunut ja koputus vain jatkui.
”JAAAAAYYYYYYY!!!! KUUULUUUKO MITÄÄÄÄN!!!”
Ei vieläkään mitään.
”No, ei näemmä kuulu!! Voi peevelin peeveli! Kaikkea sitä!”
Edge otti pyyhkeen ja kietoi sen vyötärönsä ympärille.
”Hetki! Tullaan, tullaan!”
Edge kompuroi avaamaan oven.
”No, mitä! Mulla on sham…poot- Stacy?! Mitä sinä-?”
”ANDREW ON KADONNUT!!! Se ei tullut yöksi huoneeseemme!!!”
”Mitä mä sille voin… Rauhoitus jo. Se on varmaan alahalla syömässä aamiaista.”
”Se ei ollu tullu koko yönä huoneeseen! Kyllä se olisi odottanut minua. Tavaratkin ovat paikoillaan. Hän vaihtaa aina paitansa joka päivä ja nyt niihin ei oltu edes koskettu!” itkeskeli Stacy.
”Ihan miten vaan…” kauhistui Edge, ”En, en todellakaan, ihan oikeasti, aikuisten oikeasti ole nähnyt Andrewtasi.”
”Etkö varmasti…” sanoi surullisesti Stacy.
Edge vain puisteli päätänsä, niin että shampoot lensivät.
”No, sitten… minä jatkan tästä etsintöjä…”
”Se onkin mahtava idea!” hymyili vinosti Edge.
”Hei sitten…” sanoi Stacy latteasti ja lähti saman tien.
Edge laittoi oven kiinni ja hermostui todellisesti ja lähti kävelemään kohti Christianin huonetta.
”Jay! Miksi sä et voinut millään avata tuota ovea! Mun piti tuolta suihkusta raa- hautua… Et sä olekaan täällä…? Jay?...”

Stacy jatkoi Testin etsintää, mutta ei ollut tuottanut tulosta. Hän oli kysellyt melkein jokaiselta, kuten RVD:ltä ja Chuckilta, Kidmaniltä ja Batistalta.
”Anteeksi, mutta en ole nähnyt sitten eilisen.” pahoitteli Orton, ”Shawn! Oletko sä nähnyt Testiä?”
”En ole!” tuli vastaus suoraan.
”No, ei sitten mitään… Minä lähden tästä sitten.”
”Nähdään aamiaisella! Heips!” sanoi Orton ja laittoi oven kiinni.
”EI SE TÄÄLLÄ LÄÄKEKAAP-!”

Stacy oli masentunut ja aivan maassa. Hän käveli yksikseen pitkää hotellin käytävää pitkin, kohti viimeistä huonetta, Litan huonetta. Stacy koputti oveen ja pian se avautui.
”Stacy? Mikä hätänä?” kysyi Lita Stacyltä.
”Hän ei palannut huoneeseemme…”
”Test?”
Stacy nyökkäsi surullisena.
”Tule sisään ja kerro minulle kaikki. Voin keittää vaikka kahvit.”
Lita päästää Stacyn sisälle.

*****

Cena avaa huoneensa oven. Hän oli ollut koko pitkän yön ulkona, koska ei ollut varma siitä jos Triple H olisi kytännyt häntä jonkun nurkan takana. Cena avasi hiljaa oven ja sulki sen niin, ettei pitänyt kovaa meteliä, jos hänen huonetoverinsa vaikka nukkuisi vielä. Hän hiipi huoneeseensa, mutta huomasi jonkun nukkuvan hänen sängyllänsä. Oliko Kidman mennyt väärään sänkyyn? Cena päätti herättää hänet, jotta hänkin voisi saada hieman unta. Ensin nukkuja ei suostunut heräämään, mutta saatuaan hänet hereille, nukkuja vain huitaisi kädellään ja ärähti;
”Mene pois, senkin puusilmä! Mä nukun!”
”Voisitko Kidimies siirtyä pois mun paikalta?” kysyi Cena arasti.
”Mitä täällä melutaan!?” kysyi Kidman ovensuulta laittaessaan vyötänsä kiinni.
”Kuka sitten…tä-täällä on?” kysyi pelokkaasti Cena.
Kidman tuli Cenan luo ja he menivät nukkujan luo.
”Katso sinä.”
”Cena… Sä käyttäydyt jotenkin oudosti. Mikset sä voi?”
”Kiltti…” pyysi Cena.
”Okay…” suostui Billy ja siirsi peiton pois nukkujan päältä.
”Valehteleeko mun silmät vai… Näyttääkö tämä kaveri vähän liikaa sinulta?”

*****
Kaksi kilpailun osallistujaa oli istumassa aamiaispöydässä, tosin nämä kaverit eivät olleet WWE:stä vaan TNA:sta. Juan ja Nova olivat majoittautuneet omaan pöytäänsä. He oivat juuri lopettelemassa aamiaistaan, kunnes heidän valvojansa saapui paikalle hermot kiireinä ja tiukka ilme kasvoillaan.
”Mistä kenkä puristaa?” kysyi Juan hymyillen.
”Siitä, että olen saanut valituksen teistä! Olette kuulemma pahoinpidelleet yhden painijoista.”
”Mitä?!” hämmästyivät molemmat.
”Kuulitte aivan oikein! Kuten sopimuksessa sanotaan, että jos häiriköitte, vahingoitatte, tuhoatte, tai teette mitään muutakaan yleistä rauhaa rikkovaa, saatte potkut.”
”Annatte meille potkut, vaikka olemme syyttömiä!”
”Niin! Olemme syyttömiä! Kuka tuollaista on väittänyt?” ärjäisi Nova
”Todistajan pyynnöstä en voi mainita hänen nimeään, joten teidän koneenne lähtee iltapäivällä kello kolme. Tässä on lippunne.”
Valvoja heitti liput pöydälle.
”Et sä voi tehdä meille näin!” vastusti Juan.
”Kyllä vain voin! Tietenkin voin perua tämän, jos todistatte tämän tapahtuneen vääräksi, mutta tosin epäilen sitä.”
”Minkälaisiksi silminnäkijä/uhri kuvaili hyökkääjiä ja koska he sen tekivät?” kysyi Nova mietiskellen.
”Toinen oli heistä iso kokoinen ja toinen häntä pienempi. Pitkät siniset hiukset olivat molemmilla ja te olette ainoat, jotka sopivat kuvailuun.” totesi valvoja ja lähti paikalta.
”Kuvailu osui aika oikeaan… mutta… mutta…”
”…me emme olleet siellä… Tässä on joku koirahaudattuna…”
”Ja syvälle se onkin.”
”Tiedän ainakin yhden henkilön, joka voisi olla tämän juonen takana…”
Pian epäillyn huoneen oven luona, Juan koputti oveen.
”Stac- Mitä te täällä teette?” hämmästyi ovenavaaja.
”Edge… MEILLÄ on HIUKAN puhuttavaa kanssasi.” sanoi raivoissaan oleva Nova.
”Tiedätkö mitkä nämä on?!”
Juan otti esiin lentoliput ja läiskäsi ne Edgen nenän eteen.

*****

Olisin kirjoittanut jatkon eilen, mutta kävi pieni moka ja unohdin uusimman pätkän M.H.girlin luo. Joten nyt ei sitten tullut mitään päivätystä, niin kuin yleensä näin lauantaisin.

Tässä olis nyt sitten tätä jatkoa, vaikkei olekkaan kovinkaan paljoa.

*****

Edge päästi Juanin ja Novan sisään, ettei heidän huutonsa kuuluisi joka paikkaan ja aiheuttaisi yleistä häiriötä.
”Olen syytön!” väitti vastaan Edge ja veti hihattoman paitansa päälleen. ”Olin silloin täällä. Olin saapunut ystäväni kanssa juuri pelihallilta, jossa olin hävinnyt sievoisen summan rahaa. Arvatkaapa ketä ottaa kalloon!”
”Todella kiinnostaa sun raha asiat! Ei sitten pätkääkään!” hymähti Nova.
”Kerropas sitten kuka tämä sun MIELIKUVITUS ystäväsi oikein on?! Rölli Peikkoko?” kysyi Juan saman tien pirullisesti.
”Heko, heko! Tämä minun ystäväni oli yksi vanhoista tutuistani, joka sattui olemaan täällä samaan aikaan lomalla.”
”Joohan toki! Ihan varmana!”
”Se on totta!” vänkäsi Edge.
”Niin just joo! Se on yhtä totta kuin maapallo olisi litteä! No, niin! Nyt menemme selvittämään tämän!” sanoi Nova ärtyneenä, koska häntä oli alkanut ottamaan päähän Edgen selitykset.
Edge ja Nova alkoivat nahistella ja huutamaan toisillensa, jolloin Edge siirsi väliaikaisesti kaiken huomionsa Novaan. Hetken nahisteltuaan Nova tönäisi Edgeä ja Edge horjahti reippaasti taaksepäin. Tällöin Juan nappasi kiinni Edgen käsistä ja sitoi salaman nopeasti ne Edgen selän taakse.
”HEI! Mitä te-?!”
”Niin kuin sanoin! Nyt menemme!” sanoi Nova virnuillen.
”Meillä ei ole enää mitään väliä mitä me teemme sulle! Koska emme ole enää TNA:n leivissä, joten olet meidän armoilla!”
”Eli ala sanelemaan rukouksesi!”
”Jake, sido ne jalat, ettei tämä kaveri potki!” komensi Juan ja samassa Edge sai tilaisuuden kaataa Juanin.
Tämän jälkeen Edge tekin nopeasti ennen kuin Nova ehti huomata kädettömän Spearin hänelle kaataen hänet maahan. Edge yritti paeta, mutta Juan kerkesi saamaan Edgen jalasta kiinni kaataen hänet. Edge karjaisi kivusta.
”Älä edes kuvittele! Sinä tul-! AAAAHHH!!”
Edge potkaisi vapaalla jalallaan Juania kasvoihin ja nousi ylös, mutta sai pian itse Spearistä.
”Siinä sulle se hemmetin Spear!”
Nova piteli Edgeä maassa, ettei hän pääsisi liikkumaan senttiäkään, eli istui hänen päällensä.
”Oletko kunnossa?” kysyi Nova.
”EN! SÄ ISTUT MUN PÄÄLLÄ!!!”
”Hiljaa! En mä kysynyt sulta! Juan?... JUAN!?”
Juan kääntyi, ”Mitä?!”
”Oletko?”
”Mitäs luulisit?! Kuinka pahasti…?”
“No,… ei…paljoa…”
”Niin varmaan! Mitä mä näen, se täyttää koko na-!”
Edge yritti sanoa jotain, mutta Nova löi häntä ennen kuin hän sai sanottua lauseensa loppuun.
”Siis tuo ei ole lähellekään sitä, mitä silloin… silloin sitä Jumbo Jet tyyppiä vastaan, missä se murjoi sut.”
”Joo mä kyllä tiedän sen! Olin lapsen kengissä silloin painin suhteen!”
”Kuitenkin! Ota tämä!” komensi Nova ja heitti köyden Juanille, ”Nyt sidot ne jalat, kun mulla on vähän jotain muuta hommaa.”
Juan sitoi Edgen jalat ja nousi seisomaan. Hän pyyhkäisi veren pois naamastaan ja meni Edgen vatsan kohdalle.
”Siirrytkö vähän.”
Nova nousi ja saman tien Juan potkaisi Edgeä vatsaan. Nova nosti Edgen jaloilleen ja Juan löi häntä uudestaan tuolilla.
”Siitä sait senkin perseposkipaskiainen!”
Edge menetti lopulta tajuntansa.

*****
Ens kerralla pitempi...

Tänään tulee jonkinlainen jatko...mitä nyt Formuloitten ja ennen elokuviin menoa kerkeämme kirjoittamaan.

*****

”Holy marakaskari!!! Kuka sinä olet?!” kysyi hämmästynyt Kidman ja nappasi jalkalampun käteensä.
”Cena, etkö sitä tiedä! Mitä hemmettiä sä tuolla meinaat tehdä?! Lyödä?! HA-HA! Saanen nauraa!” sanoi mahtaillen John Kidmanille, ”Sitten sinä! Kuka sinä olet?! Kuka on sun maskeeraajasi, sillä aika hyvää työtä se on tehnyt. Vai oletko joku seko fani, joka on hankkinut kasvo leikkauksen! HÄ?!”
John nousi ja tönäisi toista Cenaa.
”Sa-samaa voisin kysyä su-sulta… Ku-kuka on sun maskeeraajasi?”
”Hä?! Lopeta tuo valehtelu!” huusi John ja nappasi Cenaa naamasta ja yritti vetää ”naamiota” pois hänen päästään, mutta pian huomasi että se pysyikin siinä.
”Ei hemmetti! Sairasta! Olet hankkinut kasvoleikkauksen! Älä töki sillä lampulla!” ärähti John Kidmanille.
”E-en minä ole mitään leikkausta tehnyt! Olen John Cena… S-sinä olet se, joka on tehnyt leikkauksen.”
”HAHA! Saanen nauraa! Et varmana tiedä mitään minusta! No, tuosta sain idean. Kolme vuotta sitten minulle tapahtui valitettava tapaus kotopuolessa. Mikä tämä tapahtuma oli?”
Cena alkoi miettiä.
”HA! Et tiedä! Kuka olet?!”
”O-odota…”
Cena tuli Johnin luo ja kuiskasi hänelle vastauksen.
”EI! ET VOI TIETÄÄ TUOTA!!!”
”Tietää mitä?” kysyi Kidman.
”EI MITÄÄN!!! Serkun pojan toinen nimi?
”Jeremy.”
”Vaarin?”
”David.”
”Mummon?”
”Margaret.”
John jatkoi kyselemistään, koska ei voinut uskoa, että Cena tiesi. Kidman oli aivan sekaisin. Hän laski viimein jalkalampun kädestään. Kidman meni kylpyhuoneeseen ja kasteli päänsä kylmällä vedellä, tarkistaakseen ettei nukkunut. Hän meni takaisin, mutta hänen harmikseen kaksi John Cenaa seisoi hänen edessään.
”Toivottavasti niitä ei tule lisää…”

*****

Matt kaatoi jo kolmannen lasillisen raikasta appelsiinimehua lasiinsa ja huomasi veljensä kävelevän tokkuraisena kohti vapaata ruokapöytää. Matt hymyili ja meni Jeffin luo.
”Sinäkin heräsit. Nyt sulla sentään on enemmän kuin 15 minuuttia syödä aamiainen, eli puoli tuntia. Saat oikein nautiskella.” sanoi vitsaillen Matt veljelleen.
Jeff juuri haukotteli, joten hän ei kuullut puoliakaan veljensä puheista.
”Mitä sä sanoit?”
”Ei mitään tärkeää. Pidä hieman kiirettä, koska sulla on vain puoli tuntia aikaa, koska sitten aamiaisaika on ohi.”
”Joo, joo.”
“Hei! Matt! Söitkö sä viimeiset kanat?” kysyi Jericho.
”Ei niitä ollu ku pari ja mä otin ne.”
”KIVA! Olisit jättänyt toisen niistä mulle.”
”Eiköhän niitä kanoja sinne lennä, kun ne on saanut tehtyä ne.” sanoi Jeff vielä hieman unisena.
Matt ja Jericho katsoivat Jeffiä oudosti.
”No, niin. Syö jotain ja… tee jotain sitten.”
Matt läppäsi kädellään Jeffin selkään ja lähti hymyillen.
Raven ilmaantui paikalle.
”Jeff, tiedätkö mitä kello on?” kysyi Raven, joka oli juuri syönyt aamiaisensa loppuun.
”Se…se.. on….. …. …. … öööö… ööö…”
“Ihan koska vaan…”
“Se on pysähtynyt.”
“Oikein mukavaa… Et sitten nopeampaa saanut sitä sanottua. Okay… No, metsästetään sitten sitä kelloa sitten lopun päivää… Pitäisi vaan tietää koska saisin hakea sen peevelin laukun!” tokaisi Raven ja lähti paikalta.
Jeff jatkoi raskain askelin kohti vapaata ruokapöytää, jossa Jericho oli syömässä sellaista ruokaa, joka pysyisi edes hetken hänen vatsassaan.
”Mitenkä sä *haukotus* voit tulla niin vähästä noin kamalan kipeäksi?”
”En minä tiedä. En edes muista ottaneeni mitään… kovin paljoa. Tarkoitukseni oli vain ottaa pari drinksua ja palata muitten luo. Missäs sinä olit ku noin väsynyt olet?”
”Yritin selvittää minne ihmeeseen Christian on mun kannettavan kanssa hävinnyt yhdessä Bret Hartin kanssa, mutta ei mitään. Hän on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Toivottavasti hän on sitten *haukotus* jo palannut… Pitää kysäistä Edgeltä.”
”En minäkään ole Christiania sen koomin nähnyt ku viimeksi täällä hotellilla ja ihmeen kauan se Edge kohentelee itseään… Taitaa ottaa ne kilpailut tosissaan.” naurahti Jericho huvittuneena.
”Ihan miten vaan. Kyllä se tänne ilmestyy, ennen kilpailun ratkaisua kuitenkin.”

*****

Puoli tuntia kilpailun ratkaisuun. Randy ja Shawn olivat jo tunti sitten olleet odottelemassa takahuoneessa. Batista oli pian heidän jälkeen ilmestynyt paikalle, kuten muut sitten hänen jälkeensä. Joukosta puutui kuitenkin Test, Edge, Nova ja Juan.
”Missähän ne muut viipyy. Saisivat jo tulla.” tokaisi Scott Frisco.
”Pelkäävätkö he tuloksia noin paljon?” vitsaili Danny Awesome ja nauroi.
”Tuskin.” vastasi Shawn, ”Tuskin he nyt pelkäävät… Ainakin mitä Testistä ja Edgestä voin sanoa. En sitten tiedä niistä kahdesta ihme hepuista.”

*****

”No niin, EDGE!”
”Puhu!”
”Missä mä olen?” kysyi Edge tokkuraisena.
”Siivoushuoneessa jos tarkkoja ollaan, mutta se ei ole tärkeätä. Tärkeätä on että sinä saat maksaa tekosistasi!” sanoi Nova.
”Jos et kerro miksi ja kuka oli rikoskumppanisi, jätämme sinut tänne, etkä pääse kuulemaan kilpailun tuloksia taikka saamaan mitään ruokaa tai juomaa.”
”Jätämme sinut tänne mätänemään!”
”Edelleen olen syytön! S.Y.Y.T.Ö.N! SYYTÖN!! Kuulitteko syytön! Minä voisin haastaa teidät oikeuteen pahoin pitelystä!” uhkaili Edge.
”Niin varmasti! Jos koskaan pääset täältä!”
”Tämä on typerää! En ole tehnyt mitään! Päästäkää minut!” yritti tolkuttaa Edge järkeä Novan ja Juanin päähän, mutta turhaan.
Viistoista minuuttia he kyselivät Edgeltä kysymyksiä, mutta saivat aina saman vastausen.
”Hei, Juan… Mitä jos hän puhuukin totta…” kyseenalaisti Nova.
”Sitä minäkin olen tässä alkanut pohtimaan. Kyllä me vähän yli ollaan vedetty…”
”AI VÄHÄN!” huudahti Edge.
”Kyllä meidän on parempi hänet päästää…”
Juan meni päästämään Edgeä, mutta sitä ennen hän sanoi yhden ehdon; ”Et sitten puhu tästä yhtään mitään. Sopiiko?”
”Ihan miten vaan!”
”Jos kerrot, et tule koskaan tietämään mitä tulee tapahtumaan…” varoitti Nova.

*****

Nyt oli kilpailun tulosten paljastamisen aika. Kaikki seisoivat rivissä lavalla, mutta edelleen yksi puuttui; Test.
”Kuulin juuri ettei yksi kilpailijoistamme ole vieläkään saapunut, joten meidän on jatkettava ilman häntä.” kuulutti juontaja valtaisahkolle väkijoukolle.
”Dominique on laskenut äänet ja olemme saaneet tulokset. Dominique…”
”Kolmannen sijan jakavat äänimäärällä 45…. Edge… Jake Johnson alias Nova…ja… Juan Shan!”
”MITä?!” hämmästyivät kaikki kolme.
”Kolmansia vasta!” ihmetteli Juan, ”Ja vielä tuon kanssa!”
”No, Juan… Samassa veneessä ollaan… En minäkään NIIN iloinen ole!” sanoi Edge.
”Toinen sija menee… Batistalle! Sitten ensimmäinen sija jouduimme yleisön pyynnöstä jakamaan kahden henkilön kesken, jotka ovat…”
Kaikki odottivat kuumeisena, ketkä Dominique tulee sanomaan…
”Nämä kaksi ovat… Randy Orton ja Shawn Michaels!!!”
Randy alkoi tuulettaa, mutta Shawn ei tiennyt oikein mitä tehdä. Hän oli luullut, että hän voittaisi kevyesti. Randy ”halasi” häntä ja onnitteli Shawnia.
”Mun piti voittaa tämä ilman tasapeliä…”
”Äläs ny itke… Pääsithän ykkössijalle.”
Dominique tuli pian voittajien luokse.
”Tässä olisi teidän palkintonne… Koko päivä legendaarisen painijan B…”
”Bret!”
”Shawn!”

*****



Emme sitten tiedä oikeasti, mitkä ovat Cenan serkun pojan, vaarin tai mummon nimet.

Eli tulemme pian takaisin. Meillä, tai oikeastaan minulla on vähän kiireitä tässä pari viikoa. Nyt eikä seuraavana lauantaina emme voi kirjoitaa yhtään mitään. Minulla alkoi koeviikko, joten siihen pitää keskittyä ja sitten lopuksi ylioppilas -juhlat (tosin ei minun).

Sen jälkeen kun kaikki tämä häslinki on ohitse, niin alamme skriivaamaan lisää tekstiä.

Moikka kaikki HGF:n lukijat, ensi viikolla alamme kirjoittamaan jatkoa tarinaan. Joten malttakaa sinne asti.

Off topic:Miksi sen Benoitin pitikään siirtyä SD!hen. Toivottavasti se ei pysy siellä kovinkaan kauaa. Olen nimittäin nähnyt hänet ihan tarpeeksi monta kertaa. Kiitti mulle riitti.