Foorumiarkisto

Mieleni tyhjistä paikoista tuli mieleen ajatus painijasta, joka on sinut yllätti saavuttavalla "huipun" Eli kun ekan kerran näit ja totesit, "tästä kaverista ei tule mitään ikinä" ja nyt ko. painija on menestynyt hyvin.

Itsellä tulee aivan ensimmäinsenä mieleen Batista. En nähnyt mitään mielenkiintoista kaverissa, kun nousi OVW:stä. kehätaidot olivat aika nolla ja mikkitaidot melko surkeat. Noh, ei ne mikkitaidot edelleenkään ole mitään hurmaavia
Esim Deacon Batista aika pudistelin vain päätäni ja kirosin, miksi tätä ukkoa pushataan. vasta joskus viime vuonna aloin huomata kehittymistä kehässä. Evolution koulutti kundin todella hyvin, pakkohan sitä Flairin ja Huntterin kanssa on jotain oppia.

Tavallaan toinen vastaava on Cena, ok hänessä selkeästi oli jotain debytoidessa, mutta nykyinen menestys on aivan uskomatonta siihen hähden mitä luulin hänen saavuttavan.

Cena on ainakin yksi henkilö josta en ikinä uskonut että hänellä olisi se WWE Champion. Ekan kerran kun näin kyseisen henkilön matsin, niin ajattelin että hänestä ei todellakaan tule mitään, mutta kun hän vei US mestaruuden wrestlemania XX niin alkoi tuntua siltä että hän jonain päivänä WWE Championin saa. Älkää ymmärtäkö väärin, en pidä Cenasta.

Randy Orton

Debytoidessaan hän ei jättänyt oikein mitään mielikuvaa.
Ainut minkä muisti oli "ai tää on se jonka HC Holly hakkas"

Toinen joka on niin on Batista.
D-Vonin sidekick.. Eh.. Aika arvokas rooli, ei voi muuta sanoa..

Eddie Guerrero ja Kurt Angle...

Yeah, yeah, yeah... kyllähän heitä nyt jaksetaan palvoa, mutta jos katsotaan hiukan taaksepäin...

Kun Angle tuli WWEhen, hän oli toki uskottava painija, mutta hän oli pieni, vain noin 100 kiloa. Lisäksi hän oli komediaheel. Kuinka monta kertaa tuollaisen surkean gimmickin saanut painija on kadonnut nopeasti WWF/Estä? Esim. Al Snow, 2 Cold Scorpio ja Jerry Lynn kärsivät tuosta ongelmasta...

Mutta Angle olikin eri maata. Ei mitään väliä mitä hänelle tehtiin... Hän jotenkin selvisi siitä kaikesta... pienistä cowboyhatuista, homoeroottisista laulutuokioista ja niin edelleen. Nautin hänen työskentelystään, mutta en olisi koskaan uskonut, että hän on joku päivä viisinkertainen maailmanmestari ja yksi ikuisista main eventereistä. Nyt se tuntuu itsestään selvyydeltä, mutta ainakaan minun kohdallani se ei aina ollut niin...

Sitten Guerrero...

Yliannostus, potkut, vieroitushoito, auto-onnettomuus ja niin edelleen... Mies oli rikki. Monet, jotka ovat saaneet toisen (tai kuinka mones se nyt sitten olikaan) mahdollisuuden, ovat mokanneet sen. Scott Hall, X-Pac ja niin edelleen. Eddie kuitenkin nousi ojastaan ja teki itsestään ison tähden.

Sen verran vähän aikaa oon painia seurannu että noita nousevia tähtiä en oo nähny kun Cenan, jonka suosio oli varsinainen yllätys. Toisaalta Guerreron, Benoitn ja Bradshawn nousu ME:n oli yllättävää enkä olis arvannu, mutta eipä ketään noista voinu silloin enään tulokkaaks sanoa

Kattelin tossa vähän aikaa sitten Batistan muistaakseni toisen ottelun D'Lo Brownia vastaan ja eipä se mitään jumalaista ollut, otettakoon toki vastustaja huomioon. Mut Batista oli kuitenkin neljäs vuoden 2003 Royal Rumblessa, saman vuoden Armageddonissa hänestä tuli Tag-mestari ja nyt on Heavyweight-mestari.

"DeadManWalking" kirjoitti:
Kattelin tossa vähän aikaa sitten Batistan muistaakseni toisen ottelun D'Lo Brownia vastaan ja eipä se mitään jumalaista ollut

Onkos Batistan paini nykyään sitten jumalaista?

"C2W" kirjoitti:

"DeadManWalking" kirjoitti:
Kattelin tossa vähän aikaa sitten Batistan muistaakseni toisen ottelun D'Lo Brownia vastaan ja eipä se mitään jumalaista ollut

Onkos Batistan paini nykyään sitten jumalaista?

No ei mutta on Batun taidot kehittyneet siitä kyllä paljon.

"DeadManWalking" kirjoitti:
No ei mutta on Batun taidot kehittyneet siitä kyllä paljon.

No ovat juu. Brockillahan oli kanssa alussa vähän vaikeuksia ainakin liikkeiden myynnin kanssa, mutta aika nopeasti siitä oppi sitten.

Mutta vaikka Batista ruumiillisesti muistuttaa kovasti Lesnaria, ovat tekniikka ja nopeus kovasti eri maata.

"DeadManWalking" kirjoitti:
Mutta vaikka Batista ruumiillisesti muistuttaa kovasti Lesnaria, ovat tekniikka ja nopeus kovasti eri maata.

Tottakai on. Brock on selvästi parempi painillisesti. Joten jos ja kun Brock tekee paluunsa, niin Batista tulee jäämään Brockin varjoon, toivottavasti ainakin.

E: Onpa mukava spämmäillä kahdestaan

Niin sillä tod. näk. Lesnar menee Smäkkiin ja alkaa feudaamaan Batistan kanssa. Tuskin Lesnar suostuu ja tuskin häntä laitetaan mihinkään segunda-feudiin tasoa Lesnar vs. Holly. Olisi sitä paitsi mukava nähdä ottelu Lesnar vs. Batu

Luultavasti Lesnar tekee mitä hänen käsketään. Hän on kaikkien sekoilujen jälkeen VKMn armoilla, täysin.

Tuokin on totta, mutta Lesnar tuskin mikään halpa jannu on ja ei sen tasoista miestä kannata laittaa feudaamaan juuri jotain Hollya(vain esimerkki) vastaan.

Nostetaanpa näinkin hienoa topickia ylös.

Kuka muistaa vielä Tough Enough kisan? Aikoinaan tarjosi sellaisia tähtiä kuten Maven, Daniel Puder, Chris Nowinski, Matt Morgan, Nidia, Jackie Gayda ja tietenkin Josh Matthews. Maven sai aikanaan ihan kivasti huomiota ja pushia, lähinnä 3 HC-mestaruutta ja voitto Undertakerista. Oli myös aikoinaan roolissa mukana Evolutionia vastaan. Sitten meillä on Chris Nowinski joka ei koskaan aiheuttanut suurempaa huomiota, pari HC-mestaruutta hänkin.. Sai aivotärähdyksen ja painiura oli aikalailla paketissa. Matt Morgan on ehkä näistä se joka on pysynyt kuvoissa pisimpään ja niittänyt TNA:n puolella kivasti mainetta itselleen. Naisista ei kannata sen suuremmin sanoa mitään, eivät kumpainenkaan olleet mitään karismaattisia tai taidokkaita, Nidia lähinnä muistetaan kun hän toimi Jamie Noblen kanssa. Josh Matthews oli myös aikoinaan TE:ssä, mutta painiuraa miehelle ei syntynyt, vaan jäi toimimaan pitkäaikaiseksikin haastattelijaksi ja selostajaksi.

Sitten TE 3:n voittajat? Matt Cappotelli ja muuan John Hennigan. Kolmanteen TE:hen mennessä oli melko selvää jo että ei näistä voittajista mitään suurta tulisi. Voiton jälkeen miehet toimivatkin jonkun aikaa joukkueena dark matcheissa, heatissa ja OVW:ssä. Pian kuitenkin Cappotelli siirtyi OVW:hen täysipäiväisesti ja Hennigan debytoi Raw'ssa Eric Bischoffin apulaisena nimillä Johnny Blaze ja Johnny Spade, vihdoin saavuttaen Johnny Nitro nimen. Pesti kuitenkin jäi lyhytikäiseksi kun Nitro hävisi Eugenelle ja passitettiin OVW:hen. Cappotelli jatkoi myös OVW:ssä kunnes vuonna 2006 ilmoitti pistävänsä painiuran tauolle, johtuen aivokasvaimesta. Tällöin mies oli OVW:n mestari ja luovutti mestaruuden täten pois. Mitä Nitro teki tätä ennen? Hänet lyötiin kimppaan Joey Mercuryn ja Melinan kanssa muodostamaan MNM joka 2005 vuoden alkupuolella debytoikin SD:ssä ja pian veivätkin joukkuemestaruudet nimiinsä.

3 joukkuemestaruutta miehet saavuttivatkin -05 vuoden aikana, kunnes Mercurylla oli hieman ongelmia aineiden kanssa ja MNM päätettiin hajottaa. Morrison siirtyi Raw'hon jossa saavuttikin 2 IC-mestaruutta ja pyöri suurissakin kuvioissa mukana. Sitten tuli MNM Re-unionin aika jota seurasi synkkä jobbaus-aikakausi.

24.6. 2007, Vengeance. Luultavasti se ilta, joka saattoi hyvinkin pelastaa Nitron uran. Toisen traaginen epäonni on toisen onni. ECW-mestaruusottelun kuului olla CM Punk vs. Chris Benoit.. Jostain syystä Benoit ei kuitenkaan päässyt paikalle ja otteluun piti nopeasti keksiä korvaava osapuoli. Tällöin paikalle saapuu Johnny Nitro joka monen järkytykseksi voittaakin mestaruuden, ja nimeää itsensä John Morrisoniksi! Tästä lähti käyntiin yksi nyky-ECW:n hienoimpia feudeja; CM Punk vs. John Morrison. Morrisonin hävittyä mestaruus Punkille astui myös eräs toinen sankari kuvioon mukaan...

Reality Show tähti, Mike Mizanin otti myös osaa Tough Enoughiin, häviten Daniel Puderille. Tällöin pidin miestä ihan mielenkiintoisena persoonana joten harmitti että mies hävisi. Mies kuitenkin sai sopimuksen ja lähti muutamaksi kuukaudeksi OVW:hen treenaamaan ja hiomaan taitojaan. SD:ssä hän alkoi saamaan näkyvyyttä Diva Search Contest 2006:n juontajana. Pian mies kuitenkin sai muutamia voittojakin, joutuen kuitenkin feudiin Boogeymanin kanssa. Mizanin heilui voittojen ja häviöiden välillä tasapainotellen ja keräsi hieman overiutta ottelemalla isojenkin miesten kanssa kuten Taker, Kane ja Benoit. Mizanin siirrettiin ECW:hen jossa mies feudasi Balls Mahoneyn kanssa Kelly Kellysta.
Pikkuhiljaa miestä vietiin ECW-mestaruus kuvioon mukaan ja siinä sivussa alkoi kehittymään tulevaisuuden suuri Tag Team. Mizanin, Morrison ja Punk feudasivat mestaruudesta kolmistaan, kunnes Miz & Morrison syntyi virallisesti heidän voittaessaan joukkuemestaruudet Matt Hardylta ja MVP:ltä. Loppu alkaakin olemaan kaikilla aika hyvässä muistissa?

Lyhyt loppuyhteenveto:
John Hennigan voitti TE3:n, ei suurta menestystä odotettavissa.. Kuitenkin sai yllättävän paljon TE-mieheksi menestystä alkuun kunnes joutui hetkellisesti joba jobberin asemaan. Sattuu eräs suuri käännekohta uralla.. Nyt hän on 2 kertainen IC-mestari, 5 kertainen Tag Team mestari, ECW-mestari, Slammy Award voittaja, ja viimeaikoina voittanut kaksi kertaa maailmanmestarin CM Punkin. Hyvin mahdollisesti myös tuleva maailmanmestari. Tähän voisi todeta: Holy crap he made it!

Mike Mizanin, ei voittanut TE:tä, ei yksittäisiä mestaruuksia WWE:ssä, 2 kertainen Tag-mestari Morrisonin kanssa. Mies on kiitettävän hyvin noussut Reality Show'sta yhdeksi tämän hetken kuumimmista lupauksista. Ehkä tällähetkellä Cena-feudin jälkeen vähän tyhjän päällä, eikä vielä pitkään pitkään aikaan ole vakavasti otettava haastaja päämestaruudelle, mutta toivonmukaan joku hänet tajuaa laittaa US-tittelin perään. Otin Mizanin myös tähän mukaan koska en olisi aikoinaan uskonut että hän vielä vuonna 2009 olisi menossa mukana, näinkin arvostettuna. Tulevaisuus on ehkä pikkuriikkisen vaakalaudalla tällä hetkellä, mutta sanon siltikin sen: Holy crap he made it.

Hienon aiheen kaivoit esiin Kratos.

Nick Nemeth/Nicky/Dolph Ziggler. Chavo Guerr......Kervin Whiten caddysta miescheerleaderiksi, pitkään unohdukseen ja jälleen "uudelleensyntymä" Dolph Zigglerinä. Päivästä 1 alkaen pidin Nemethiä vaan liian robottimaisena ja keskivertona miehenä kaikessa mitä hän tekee. Äijä ei erottunut massasta millään lailla. Fysiikka on toki aina ollut kunnossa, mutta se nyt vaan ei riitä kun painitaidot ovat keskinkertaiset ja karismaa ei näy missään. Kervin White-gimmickin sivussa kuoli myös Nick Nemeth, kunnes hänet tuotiin takaisin TV:hen Spirit Squad-poppoon yhtenä jäsenenä. Tässä Nemeth jäi pahasti Kenny Doanen varjoon, ja tänä päivänäkin olen sitä mieltä, että WWE teki tyhmästi päästäessään Kennyn menemään. Siinä miehessä oli potentiaalia enemmän kuin Nemethissä koskaan. SS:n kuoltua Nemeth sitten painuikin pitkäksi aikaa unholaan, farmiin. Kaksi täysin epäonnistunutta pushia eri gimmickeillä. Viime vuonna kun Nemeth debytoi Dolph Zigglerinä olin äärimmäisen skeptinen miehen suhteen. Eiköhän tässä ole taas kerran yksi täysin epäonnistunut gimmick, jonka jälkeen Nicky saa etsiä työtä muualta. Ennustukseni näyttikin kävivän toteen, kun Ziggler painui hienon debyyttinsä jälkeen unohduksiin, eikä päässyt RAW:ssa esiintymään kuin satunnaisesti. Draftin jälkeen Smackdownissa Zigglerin hahmo on saanut ihan uutta syvyyttä, jopa jotain karismantapaista on ollut havaittavissa ja työskentely kehässä on ollut aivan eri luokkaa kuin sillä Spirit Squadin Nickylla. Tänä päivänä Ziggler main eventtaa Smackdownia, on brändin kolmanneksi isoin heel ja kaiken järjen mukaan tulevaisuudessa on luvassa vielä suurempaa roolia. Holy crap he made it!

The Mizin muodonmuutosta kammottavasta haastattelijafruittarista nykypäivän menestyjään on kyllä helppo kuvata topicin lausahduksella. En olisi ikinä uskonut, että siitä ärsyttävästä, yleisön vihaamasta facehahmosta olisi kuuna päivänä kehittynyt yksi WWE:n fanitetuimmista ja rakastetuimmista heeleistä, joka kerää buuauksia kuin mikäkin Jerichon Chris konsanaan ja jossa on ainesta ihan jopa maailmanmestariksikin saakka. Hienointa Mizin asemassa on se, ettei hän ole ansainnut sitä väärin perustein, vaan hän on ns. ryöminyt tiensä huipulle monen eri seikan kautta. Miz treenasi itsensä elämänsä kuntoon ja hän paransi niin kehäosaamistaan kuin näyttelijäntaitojaankin ottamalla parhaista oppia ja käymällä näyttelytunneilla. Se jos mikä on arvostettavaa.

Hienoa, Miz!

(Olisin voinut heittää tämän viestini Mizin omaankin aiheeseen, mutta ajattelin kaivaa tämän kiintoisan topicin takaisin ihmisten ilmoille mikäli tämä on jäänyt joltain aiheesta kiinnostuneelta käyttäjältä välistä.)