Foorumiarkisto

← Yleinen keskustelu

Best WrestleMania Matches Ever!

Eli, mitkä ovat teidän mielestänne parhaat WrestleMania -ottelut. Saatte listata aivan niin monta kuin itse jaksatte. Järjestyksessä niiden ei ole pakko olla, kunhan saisimme perusteluja ja keskustelua.

3. Bret Hart vs. Owen Hart - WrestleMania X
- Ottelu oli opener, mutta silti paras koko PPV:stä. Läpi ottelun veljesten kemiikka toimi kuin rasvattu salama ja tiukkoja holdeja ja reversejä oli puolin toisin joka toi otteluun lisäjännitteen. Kumpi tahansa olisi voinut voittaa tuon ottelun. Pari hienoa kohtaa ottelussa oli, mutta silti se oli niin tiukka, että joka pinfallin kohdalla pystyi kuvittelemaan toisen voiton. Ja sitten kun se voitto vihdoin tuli - juuri sellaisesta tilanteesta mistä sitä vähiten luuli tulevan. Ja sitten se olikin ohi. Ottelun jälkeen tuli tyhjä fiilis. Koko PPV edessä tuollaisen herkun jälkeen. Ottelu oli lähes loistava, jos pituutta olisi ollut hiukan lisää ja ottelu olisi ollut vaikka Main Event, sillä molemmat Hartit sytyttivät tuossa vaiheessa yleisöä niin hyvin.

****/*****

2. Kurt Angle vs. Chris Benoit - WrestleMania X-7
- Ahh, Benoit ja Angle kahdestaan kehässä, jo tuon matsin kuuleminen tuottaa ajatuksen: "tuo ei voi olla huono". Ja ei se ollutkaan. Kurtin sisääntulon aikana Angle kuumensi yleisön haukkumalla Texasin lyttyyn. Yleisö kuumeni täysin ja enää ei puuttunut kuin Chris Benoit. Heti alussa miesten parhaat puolet tuotiin esiin hienolla tekniikkaväännöllä joka loppui miesten tuijotukseen ja yleisön aplodeihin. Silloin tiesi että ottelu olisi valmis alkamaan kunnolla. Tämän jälkeen toinen, hieman pidempi ja intensiivisempi mattopätkä joka päättyi jälleen tuijotuksiin ja yleisön aplodeihin. Kolmas, todella hidas mutta ehkä samanveroinen tekniikkapala, jossa nähtiin myös yksi Suplex. Mutta mielestäni hetken päästä nähty melkein-crossfase latisti tunnelmaa, vaikka varmasti oli tarkoitus nostaa fiilistä. Ottelun keskivaiheilla monet Suplexit ja Anklelockit ja Crossfacet enteilivät hieman loppua, mutta silti lopussa viimeiset hetket olivat jännittäviä ja kun kello löi kolmesti, olin aivan äimänä. Suosittelen kaikille.

****½/*****

1. Triple H vs. Shawn Michaels vs. Chris Benoit - WrestleMania XX
- Loistavat painijat, loistava tunnelma, loistava storyline, mitä muuta täydelliseltä ottelulta kaivataan? Vielä Royal Rumblessa tuntui, että WrestleManian ME olisikin HBK vs. HHH, mutta sitten pamahti ja putosi. Chris Benoit liittyi RAWhon ja otti osaa otteluun ja mikä kakku siitä syntyikään. Yksi aikamme hienoimmista otteluista. Spotteja oli, kuten Michaelsin Moonsault, pöydän läpi räsäytykset ja monet muut. Yleisö ei kylmennyt missään vaiheessa. Tässä ottelussa saatiin Triple Threat näyttämään hyvältä, vaikkei normaalisti nämä matsit onnistukaan. Ottelun lopussa verta valui, painijat olivat väsyneitä ja Chris Benoit lukitsi Crossfacen. Silloin tuntui että jotain merkittävää oli tapahtumassa. Hetkeä myöhemmin matsi loppui ja hypin seinillä ilosta. Sitten Eddie tulee kehään ja voittajat halasivat. Loistava tapahtuma, loistavat voittajat ja loistavat ottelut.

*****/*****
Buh Gawd, vaihtoehtojahan on aivan saatanasti.

Part 1
Mistäs alotettaisiin..Parissa ensimmäisessä Wrestlemaniassa ei pahemmin hyviä matseja nähty, vaikka krediittiä pitääkin antaa ykkösen Tag Team ME:lle, joka nyt oli ihan mielenkiintoinen. Kolmannesta voisi poimia kaksikin matsia. Andre The Giant vs. Hogan on aivan pakko mainita, sillä tämä ottelu on todella legendaarinen, vaikkakin jossain piireissä väitetty yliarvostetuksi. Painillisesti parasta matsia ei tästä saa sitten millään, mutta helvetti sentään, pohjustus oli omaa luokkaansa, ja tunnelman puutteesta ei voi puhuakkaan. Se matsi pitää nähdä, oli sitten tekniikka- tai spotti- tai viihdepainin ystävä. Painin laadusta en välitä lainkaan, sillä tämä ottelu pääsee kevyesti kaiken sen yläpuolelle. Yeah, Hogan slammaa Andrea, pakollinen mark out. Vahva ehdokas parhaaksi WM-otteluksi.
Entäs sitten se matsi joka varasti shown, legendaarinen Ricky Steamboat vs. Randy Savage, IC-mestaruudesta. Pohjustus oli tähän otteluun ihan hyvä, plus kun mukana on senajan parhaimpia promottajia(IMO), Macho Man. Matsi varastikin todella shown, ja oli ehdoton MOTY. Monet pystyvät jopa luettelemaan tämän yhdeksi parhaista matseista koskaan, ja ymmärtäähän sen. Itse en parhaaksi tätä siltikään heittäisi. Olihan matsi kova, mutta pituutta siltä puuttui, ja sen lisäksi build up olisi voinut olla paljonkin kovempi. Mahtava matsi siltikin.

Viitosessakin oli se ihan kelpo Hogan vs. Savage, mutta melko kaukaa haettu tähän rivistöön. Vuosi eteenpäin, niin löydetään yksi mahtava ottelu.
Nimittäin Hogan vs. Warrior. Itsekkin luokittelen ottelun suht korkealle listassani, onhan kyseessä kaksi surkeaa painijaa, jotka vetävät todella viihdyttävän matsin. Paras Face vs. Face kohtaaminen ikinä, perhana mikä tunnelma, ja mitkä asetelmat. Kaikki pelissä, paska undercard, joka lähinnä meinaa sitä ettei tämä ottelu voi olla pettymys, sekä todella hyvä yleisö. Mahtava matsi, lopetus jätti vähän kummastuneen maun suuhun, mutta minkäs teet.
Seuraavana pitää Seiskasta mainita yksi vapaapainin historian tunteikkaimmista otteluista ikinä. Nääs Savage vs. Warrior, mutta ei siitä enempää.

Liikaa alkaa väsyttää, pitää jatkaa listaa huomenissa, siihen asti siis..

Shall we continue?
Part 2.
Seuraavaksi jatketaan kahdella huippuottelulla yhdestä lempi WM:stäni ikinä. Nimittäin Wrestlemania X ja Owen vs. Bret ja Razor Ramon vs. Shawn Michaels. Molemmat mahtavia matseja, mahtavalla tunnelmalla, ja ovat oikeasti hyvin korkealla tässä listassa. Molemmissa todella hyvä feudi takana, todella hyvät painijat, ja helvetin hyvä yleisö. MOTYCeja molemmat, ehdottomasti. Lisää voi vaikka lukea sieltä missä olen nämä arvostellut, tai sitten classic-osiosta.
Siirrytään kahden vuoden päähän, Wrestlemania kahteentoista, ja sen huippu otteluun : Ultimate Warrior vs. Triple H...Joo, just. Puhun tietysti siitä kiistellystä Iron Man matsista, joka minusta ainakin ansaitsee hyvin korkean paikan tässä kilpailussa. Yli tunnin miehet taistelivat, ja millainen spektaakkeli se olikaan. Jännitystä, tunnelmaa ja helvetinmoisia high spotteja löytyi vaikka muille jakaa. Matsiin oli laitettu sen ajan kaksi kovinta, teknisintä ja parhainta ME-painijaa, ja se näkyikin ulospäin. Ottelu oli siis jännittävä teknillinen näytös, jonka jokaisen painifanin on pakko nähdä, niin skipattuna tai kokonaisena.
Nyt tuleekin sitten pieni pulma. En ole perehtynyt muutamiin Wrestlemanioihiin tarpeeksi, vaan olen suurimpia osia nähnyt vain klippeinä, en siis niitä voi kunnolla tuomita. Aikavälinä on siis WM 13-17. Tietysti legendaarisia otteluita voisi mainita, kuten Bret Hart vs. Steve Austin(Wm13), Shawn Michaels vs. Steve Austin(WM14), Triangle Ladder Match(Wm2000), TLC I (Wm17) plus sitten ne Austin vs. The Rock matsit(WM15 ja 17).

Jatketaampa sitten WM18:ta, ja sen Ensimmäiseen Main Eventtiin, The Rock vs. Hoganiin. Kuten WM3:ssa, ei tässä painissa ollut sijaa, vaan näytettiin millaista viihdettä vapaapaini on parhaimmillaan. Tämä onkin yksi lempiotteluistani ikinä, vaikka onkin vähän kiistelty. Feudi oli mahtava yleisö oli mahtava painijat viihdyttävimmästä päästä = Ratings.

Yhdeksännestätoista Wrestlemaniasta maininnan ansaitsee Chris Jericho vs. Shawn Michaels. Siitä on pirun kauan aikaa kun olen tämän nähnyt, mutta muistelisin tuon olleen mahtava ottelu. Kaksi WWE:n yhtä taitavimmista painijoista, plus hyvän luokan feudi. Ansaitsee maininnan ehdottomasti.
Kahdennestakymmenestä WM:stä ansaitsee maininnan tuo Threadin aloittajankin mainitsema Triple Threat Triple H vs. Shawn Michaels vs. Chris Benoit. Hieno ottelu, en kuitenkaan ala turhaan tästä puhumaan, koska joku sen jo teki.
Viimeisimpää pitää mainita tuo Shawn Michaels vs. Kurt Angle matsi, jonka feudi on yksi lemppareistani. Itse ottelussa oli vähän samanlaiset asetelmat kuin Jericho vs. Michaels matsissakin. Mahtava ottelu painillisesti, mark outtejakin jaeltiin kiitettävästi, eiköhän jokainen matsin nähnyt tämän tiedä.

Siinä luettelo mielestäni parhaimmista Wrestlemania matseista ikinä. Parhausjärjestys tuottaa tällä hetkellä liikaa vaikeuksia, mutta ehkä matsien uudelleenkatsominen avartaa lisää.
Till then...