Foorumiarkisto

Brändijaon löyhyydestä ja mestaruuksien yhdistämisestä nousee vähää väliä keskustelua ympäri lautaa, joten pistetäänpä aiheelle oma topic pystyyn. Millainen olisi hyvä brändijaon aste: kaipaatko vuoden 2003 tiukkoja brändijakoja, pitäisikö brändijaosta luopua kokonaan vai onko nykyhetken löyhä brändijako, jossa painijat ovat nimellisesti toisessa showssa mutta voivat esiintyä kummassakin, paras systeemi?

Brändijakoon liittyy myös optimaalinen mestaruuksien määrä. Pitäisikö kummallakin brändillä olla omat mestaruutensa, onko nykytilanne hyvä vai pitäisikö joitain vöitä vielä yhdistää? Entä PPV:t – moni syyttää midcard-vöiden alhaisesta näkyvyydestä brändien omista PPV:istä luopumista. Syksyn 2007 mietteitä brändien omien PPV:iden hyödyistä ja haitoista voit lukea täältä.

Itse haikailin viimeksi tiistaina Rawn draft-jaksoa katsellessani wanhoja hyviä aikoja, kun brändijaot olivat tiukat ja draftit tuntuivat oikeasti merkittäviltä tapahtumilta, jotka mahdollistivat uusia taistelupareja seuraavaksi vuodeksi. Vielä suurempia tapauksia olivat brändien väliset kohtaamiset joita saatettiin nähdä yhteisissä PPV:issä, lähinnä nyt kuitenkin WrestleManiassa. Hohdon katoaminen johtuu toki osaksi myös katseluvuosien kertymisestä, mutta väitän, että tiukemmat brändirajat saisivat draftit ja ja interbrand-ottelut tuntumaan taas paljon kiinnostavimmilta tapauksilta.

Brändien omia PPV:itä en juurikaan haikaile takaisin, lähinnä nyt siitä syystä etten näe sitä realistisena mahdollisuutena, mutta myös siksi, että harvoinhan nuo yhteiset PPV:t näyttävät korttinsa puolesta huonoilta. Yhteisistä PPV:istä huolimatta tv-ohjelmien brändijako voitaisiin pitää tiukkana, ja näin rosterien alakortit saisivat ainakin tv-aikaa tasapuolisemmin. Painijoiden brändijaolla voitaisiin myös elävöittää SummerSlamia ja Survivor Seriesiä, kun Bragging Rights poistettaisiin, ja tehtäisiin selväksi, että brändien väliset taistelut ovat mahdollisia ainoastaan em. isoissa PPV:issä.

Mestaruuksien nykymäärä olisi nykyiselläänkin hyvä, mikäli US ja IC -mestaruuksiin vain keskityttäisiin enemmän omissa ohjelmissaan. Nykytilanteessa, kun ne ovat lähinnä koristeita kantajilleen ja korkeintaan yhteen jaksetaan keskittyä kerralla, voisi kuitenkin olla hyvä yhdistää mestaruudet. Maailmanmestaruuksilla en näe samaa ongelmaa: toki yksi kiistaton maailmanmestari toisi mestaruudelle lisää arvoa, mutta koska WWE:llä on rostereissaan niin paljon ME-kaliiberin painijoita,vaikeuttaisi yhteinen mestaruus ainakin nuorempien painijoiden nousemista uusiksi ME-nimiksi entisestään. Lisäksi WHC:n paikka hivenen WWE-mestaruuden alapuolella on muuttunut luonnolliseksi, eikä tässäkään ole koko WWE:n mittapuulla mitään epäselvyystekijää. Mikäli tiukkoihin brändirajoihin siirryttäisiin, voitaisiin WHC:kin tosin elvyyttää takaisin WWE:n veroiseksi, kun samanlaista painetta mestareiden kohtaamiselle ei olisi kuin "avoimessa" järjestelmässä.

Joskus vuodenvaihteessa mietin enemmänkin tuota IC- ja US-skenen elävöittämistä, mutten saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä "Miten sinä asian hoitaisit" -topiciin. Minäkin nimittäin kuulun niihin, jotka muistelevat lämmöllä noista vöistä käytyjä feudeja etenkin vuosilta 2003 ja 2004. Koska en usko, että tiukempiin brändijakoihin ollaan palaamassa, tulin siihen tulokseen, että yhdistetty mestaruus ranking-systeemillä olisi toimivin ratkaisu midcard-vyön arvostuksen palauttamiseksi.

Ranking on esimerkiksi TNA:ssa nähdyssä muodossa sinänsä toimiva systeemi, mutta sitä kokeiltiin vain väärällä tasolla. Päämestaruuteen se ei wrestlingissä sovi, koska näen päämestaruudesta mielelläni pitkiä ja henkilökohtaisia feudeja. IC ja US -mestaruudet sen sijaan ovat aina olleet enemmän urheilullisia mestaruuksia – vaikka nekin ovat tarjonneet hienoja feudeja, on kyse pohjimmiltaan kuitenkin lähes aina ollut henkilökohtaisuuksien sijaan otteluissa mitattavasta paremmuudesta. Tällaiseen kamppailuun tietynlaista urheilullisuutta ja "realistisuutta" tuova ranking-systeemi sopii paremmin kuin hyvin.

Jo pelkästään kokonaan uudenlaisen systeemin tuominen ohjelmaan puhaltaisi raikkaita tuulia väljähtäneeseen midcard-skeneen. Lisäksi tällä ratkaistaisiin ajankäytön ongelma: haastajat tulisivat vuorotellen Rawsta ja SmackDownista, ja näin vyöhön tarvitsisi keskittyä vain yhdessä showssa kuukausi kerrallaan. Samalla kun esimerkiksi Rawssa voitaisiin keskittyä mestarin ja haastajan kahdenkeskiseen feudiin, kamppailtaisiin SmackDownissa ranking-pisteistä. Näin myös täytematseille saataisiin selkeä perustelu, kun ottelijat yrittäisivät aina parantaa asemiaan mestaruusrankingissa. Ja kaiken hyvän päälle WWE Universe voitaisiin ottaa mukaan yhtenä vaikuttajana kuukausittaisessa äänestyksessä. Vältettäisiin myös TNA:ssa nähty sudenkuoppa, kun "toivomattomat" yleisön suosikit kamppailisivat ME:n sijaan edelleen midcardissa. Yhteisellä mestaruudella voitaisiin myös tasoittaa rosterien face-heel-tasapainon tuomia ongelmia, jollainen oli päällä esimerkiksi vuoden alussa, kun kaikki kiinnostavat midcard-heelit olivat SmackDownissa eikä Rawn Bryanille ollut näin järkevää haastajaa.

Että näin. En tiedä johtuuko vapusta vai mistä, mutta tämän viestin kirjoittaminen oli harvinaisen tahmainen prosessi, ja täten pahoittelen mahdollisista kankeuksista ja järjettömyyksistä tekstissä. Ja olihan tämä koko ketjun avaus vain pakollinen paha, joka täytyy suorittaa jotta pääsee tekemään sen alunperinkin kiinnostaneen kysymyksen: mitä te olette asiasta mieltä?

Nykyisellään yhdistäisin itsekin keskikorttivyöt. Pidän molemmista vöistä ehdottomasti, ne kun tuovat hiukan kullan makua niidenkin kamppailuihin, jotka eivät kuitenkaan maksutapahtumia tähditä, mutta jos meno jatkuu nykyisellään, jolloin homman nimi tuntuu olevan aika vuorotteleva, silloin kun US Championshipiin keskitytään, jää IC-mestaruus varjoon ja toisinpäin, ei niiden arvo pysy millään niin korkealla kuin olisi mahdollista. Siihen vielä kun lisää mainitsemasi pointin, että haastajia tulee erittäin harvoin, jos koskaan, oman brändin ulkopuolelta, niin voidaan helposti päätyä tilanteeseen, jossa käsikirjoitustiimin on helpompi vain jättää koko mestaruus taka-alalle ja pistää mestari puolustamaan parissa mitättömässä ottelussa from time to time, ilman mitään suurempaa feudia.

Hyvänä esimerkkinä omasta mielestäni Zigglerin IC-mestaruuskausi. Kaveri otteli 'Slamissa ja NoF'ssa Kingstonia vastaan, mutta sen jälkeen (vai muistanko väärin?) tuntui kohtaavan MVP'n aina välillä SmackDownissa, eikä kumpikaan feudi edennyt minnekään. Tiedä sitten johtuuko siitä, ettei vielä toistaiseksi mikään Kofin mestaruuskausista ole jättänyt vaikutusta, mutta en vain jaksa muistella sen suuremmalla lämmöllä noita aikoja. Meanwhile on RAW, Miz ja Bryan vetivät pirunmoisia kamppailuja United States Championshipista, saaden ko. tittelin oikeasti näyttämään hyvältä! Pikakelaus tähän päivään, eikä oikein kummallakaan tehdä mitään. Bryan ja Sheamus pudotettiin tylysti WrestleManian kortista pari viikkoa mestaruusvaihdoksen jälkeen, eikä Barrettkaan tee käytännössä mitään omalla tittelillään. Molemmista saisi leivottua loistavan keskikorttimestarin, mutta ei.

Se olisi siis toiveeni, että mestaruudet yhdistämällä (eiköhän tuo mannertenvälinen olisi se kuvioihin jäävä) päästäisiin noista turhista, mestaruuksien arvoja laskevista, mustista aukoista, jolloin mestaruuden ainoa tarkoitus on säihkyä olkapäällä. Mizin vuoden pituinen USC-reign oli loistava, vaikka siinäkin oli omat hiljaiset hetkensä, lähinnä jälleen silloin kun Intercontinental-mestaruus oli isommassa profiilissa (McIntyre/Morrison, McIntyre/Kingston). Miz kuitenkin promotti tittelistään sen verran ahkerasti, että se näytti hyvältä ja tuli tutuksi osaksi Mizin profiilia. Sitten lopulta syksymmällä, kun Bryan pisti Mizin taputtamaan...loistavaa! Kävihän titteli välillä Truthilla ja, helvetti sentään, Bret Hartilla, mutta annetaan nuo anteeksi, kun Miz päivissä mitattuna kuitenkin n. vuoden sitä titteliä piti.

Tietysti jos taas vedettäisiin tyyliin 2003 ehdoton Brand Split, olisi noiden molempien säilyttäminen pakollista. Tai toinen vaihtoehto olisi tehdä jäljelle jäävästä joukkuemestaruuksien tapaan sellainen, jonka haltija kykenisi vierailemaan molemmissa brandeissa, olettaen siis, että brandeilla olisi omat PPV-lähetyksensä. En välttämättä sitä kuitenkaan kannata, nykysysteemi toimii.

Päämestaruusvöitä en myöskään yhdistäisi. Undisputed Champion on ihan kiva homma, mutta jos brandit ovat erillään, tai vaikka pysyisivät kuten ne nykyisin ovat, on se hyvä olla molemmissa oma ykkösmestari. Vähemmän liikettä brandien välille ja hyvä tulee.

Nykyinen systeemi ei vain toimi. Painijoiden määrää olisi vähennettävä huomattavasti, tai sitten palattava siihen todelliseen brand-splittiin jossa jopa PPV:t olivat jaetut. Nykyisellään pienemmät kuviot eivät saa PPV-aikaa lainkaan, ja tämä on satavarmasti yksi syy sille miksi WWE:llä on ollut ongelmia luoda oikeita uusia tähtiä. Koko brand split kannataisi lopettaa ja painijoiden määrää harventaa huomattavasti. Kaksi showta samalla jengillä antaisi tarpeeksi tilaa kaikille, ja PPV:ihinkin mahtuisi mukaan pienempia kuvioita.

Itse kyllä kaipaan ehdottoman brändijaon aikoja, vuosia 2002-05. Vuonna 2006 brändijako sitten alkoikin huomattavasti löystyä, kunnes 2007 oltiin show'sta toiseen hyppelyissä ihan nykyjamassa.

Uusien tähtien rakentaminen oli niin paljon helpompaa kuin nykyään. Keskikorttilaiset pääsivät esiintymään jokaisessa PPV:ssä, toisin kuin nykyisessä mallissa, jossa on pakko puolustaa kumpaakiin päämestaruutta ja sen lisäksi pääotteluista ulos jääville main eventereille on pakollista kehittää omat matsinsa. Nyt tilanne on vähän helpottunut, kun Batista, HBK, HHH ja Undertaker ovat lopettaneet / painivat vain harvoin. Vuosina 2008-09 tilanne oli kuitenkin se, että tuo nelikko (+Cena, Orton, Jericho & Edge) oli pakko bookata korttiin aina. He veivät lähes kaiken ajan, ja samalla IC- ja US-mestarit nauttivat PPV:stä television välityksellä backstagella tai kotonaan.

Kuinka monta muistettavaa IC- tai US-mestaruuskautta on ollut vuoden 2007 jälkeen? MVP ja Miz, joissa kummassakin oli pitkiä taukoja, jolloin mestaruutta ei puolustettu lainkaan. Ehkä aika on kullannut muistot, mutta vuosina 2002-05 nähtiin paljon parempia feudeja myös keskikortin mestaruuksista. Esimerkkeinä Eddie-Cena, Jericho-Christian, Edge-Orton, Rey-Chavo, Cena-Booker, Lashley-Finlay, Benoit-Booker ja monia muita. Ennen kaikkea nuo otteluparit ylsivät ppv:hin saakka, ja saivat siellä kunnon spotlightin. Noiden loistavien midcard-feudien kautta miehet sitten nousivat overeiksi myös yleisön silmissä ja heidät oli varsin helppo nostaa sitten pääottelijoiksi. Nousu tapahtui luonnollisesti, toisin kuin jollain Sheamuksella ja Del Riolla, jotka vaan yhtä äkkiä tulevat jostain tyhjästä ja alkavat dominoimaan.

Kuten jo mainittukin, 4 suurta PPV:tä tuntuivat jollain tapaa erikoisilta, kun niissä olivat kaikki mukana ja brändien väliset ottelut olivat mahdollisia. Esimerkiksi Survivor Seriesissa oli mahtavaa nähdä se RAW:n ja Smackdownin kohtaaminen ja WrestleManiassa sitten nähtiin aina yksi tai kaksi huikeaa brändien välistä kläshiä. (Goldberg-Lesnar, Angle-Michaels) Niinkin yksinkertainen juttu kuin RAW- ja SD-painijan kohtaaminen kasvokkain takakäytävillä tuntui erikoiselta. Nykyään Royal Rumble, SummerSlam ja Survivor Series ovat menettäneet osan hohdostaan, koska eivät poikkea pikku ppv:istä oikeastaan millään lailla.

Brändijaon palauttaminen auttaisi myös toistuvan bookkauksen ongelmaan. Nykyään ppv:den välillä on niin vähän aikaa, että väkisinkin nähdään paljon rematcheja, kun mitään uutta kuviota ei ole ollut aikaa rakentaa. Jos PPV:den välillä olisi se 1,5-2kk, niin siinä ajassahan saa helposti uuden otteluparin muodostettua. Sitten vielä tuohon draftiin, joka ei ole moneen vuoteen tuntunut miltään. Toista oli esim. kesällä 2005, jolloin drafti vieläpä toteuttiin aivan eri tavalla. Kesän aikana jokaisessa RAW:ssa ja SD:issa 1-2 painijaa siirtyi show'hun toiselta puolelta. Se tuotti upeita hetkiä, kuten Cenan RAW-debyytin Highlight Reelissä, Anglen ja Michaelsin rematchin mahdollistumisen ja Ortonin Smackdown-debyytin hyökkäämällä Undertakerin kimppuun. Oli pirun viihdyttävää show'ta ja loistava cliffhanger faneille kesän ajaksi. Kuka seuraavaksi vaihtaisi show'ta?

Yhtään pätevää syytä siihen, miksi brändijakoon ja brändi-ppv:hin EI pitäisi palata en keksi. WWE:ssä on niin monta nimekästä pääottelutason painijaa (ja brändisysteemillä helppo koko ajan luoda lisää) että tapahtumissa kyllä kaikesta huolimatta riittäisi star poweria riittämiin.

Pitkään rakennettuja pääottelutason feudeja sekä merkityksellisiä keskikortin otteluita kaipailen, ja brändijaon myötä ne olisivat kaikki mahdollisia. En usko, että brändi-ppv:hin palaaminen vaikuttaisi paljoa myöskään ostolukuihin, ne kun muutenkin ovat laskusuunnassa joka tapauksessa.

Loppuun vielä ehdotelmat brändi-eksklusiivisista ppv-korteista (ennen draftia)

RAW Presents Extreme Rules
John Cena - The Miz (WWE Title)
John Morrison - R-Truth
Sheamus - Sin Cara (US Title)
Randy Orton - CM Punk
Brie Bella - Eve Torres - Kharma (Diva's Title)
Daniel Bryan - Dolph Ziggler
Kane & Big Show - New Nexus (Ryan & Otunga) (Tag Titles)

Ja mahdollisesti jokin JR-Cole viritelmä, jossa Cole joutuisi hävitessään jättämään RAW:n. Ihan menevä kortti, eikö?

SmackDown Presents Over The Limit
Del Rio - Christian (Vacant World Title)
Mysterio - Rhodes
Barrett - Kingston - McIntyre (IC Title)
Layla - Michelle
Swagger - Kidd
Kane & Big Show - Slater, Gabriel & Jackson (Handicap)
Brodus Clay - Chavo Guerrero / Trent Barreta
(Jericho - Orton)

Heikompi kortti, johon tarvitsisi tuon Jerichon paluun ja Ortonin SD-siirron, jolloin saataisi yksi kovan luokan grudge match ja star poweria lisää. Idea kuitenkin varmaan tuli selväksi, eli kyllä brändijaollakin tarpeeksi kovan kortin saa aikaiseksi.

EDIT: Oisko äänestys myös paikallaan? Olisi kiva nähdä kuinka moni kannattaisi minuun tapaani paluuta tiukkaan brändijakoon.

Itselle tiukasta brändijaosta tulee mieleen aina vuoden 2005 kesä, kun painifaniuteni oli varmaankin huipussaan ja kotoa ei löytynyt muuton takia omaa nettiä, ja niinpä kävin aina Raw'n ja SD!:n jälkeisinä päivinä vieressä olleesta kirjastosta katsomassa 'Alertin sivuilta, kuka oli kyseisellä viikolla drafatattu Raw'sta SD!:hen ja SD!:stä Raw'hon. Tuolloinhan siis jokaisen kesäkuisen Raw- ja SD!-jakson aikana yksi painija vaihtoi paikkaa show'sta toiseen.

Yhtäältä tuo oli mielestäni mahtava tapa toteuttaa draft ja pitää katsojat jännittyneenä, ja toisaalta se tuntui suurelta varmasti juuri sen takia, että tuolloin brand split vielä merkitsi kunnolla jotain. Siitä (ja varsinkin ECW:n synnystä) lähtien homma alkoikin sitten vaiheittain mennä pipariksi. Kummallisesti tuohon samaan ajankohtaan iskee myös painikiinnostukseni hiipuminen. WrestleMania 23:n jälkeinen Backlash taisi olla ensimmäinen yhteinen ppv, ja pian tuon jälkeen lopetin nykypainin katsomisen sillä tavalla, ettei se koskaan palannut enää yhtä aktiiviselle tasolle, vaikka kaikki vuoden '08 ja '09 ppv:t katsoinkin.

Olen täysin samaa mieltä Rivenin (mitä perhanaa? jo toisen kerran pariin kuukauteen) ja Whatin kanssa siitä, että jotain tilanteelle pitäisi joka tapauksessa tehdä. Nykyisellään ongelma on se, että mitään alemman kortin kuvioita ei pääasiassa ole järkevää rakennella ainakaan kunnolla, koska niille ei kuitenkaan riitä aikaa ppv:ssä. Milloin vaikka joku Drew McIntyre on otellut viimeeksi kunnon feud-pohjaisen ottelun ppv:ssä? Harvassa ovat edes Rey-Cody -tyyppiset kuviot nykypäivänä. Kaikkien feudien, jotka pääsevät ppv:hen, pitää yleensä olla joko jostain mestaruudesta tai sitten muuten ylemmän kortin tasoa.

Joko siis rosteria pitäisi huomattavasti kaventaa tai sitten pitäisi palata vanhoihin kunnon brand exclusive -ppv:eihin. Varmaan joskus vuonna 2006 itsekin toivoin kaikkien muiden ohella siirtymistä yhteisiin ppv:eihin, mutta johan näitä on tässä 4 vuoden ajan katseltu, eikä homma mitenkään kiitettävästi toimi. Whatin esimerkkikin osoittaa, että ihan kunnollisiin kortteihin olisi brand split -ppv:eillä mahdollisuuksia, ja minusta on ihan kivakin, että siellä kortissa voisi olla juuri jotain Swagger-Kidd -tyyppisiä alemman kortin otteluita tasoittamassa hommaa.

Samaan syssyyn voitaisiin tuoda myös takaisin esimerkiksi CW-mestaruus SD!:hen ja joku gimmick-mestaruus Raw'hon, että painijat pysyisivät omissa brandeissaan ja ymmärtäisivät tapella omiensa kanssa. Omien joukkuevöiden palauttamisesta en ole ihan varma, koska koko vyöt ovat tänä päivänä niin turhat. Minun puolesta vaikka koko joukkuemestaruudet voitaisiin poistaa, koska WWE:llä ei kuitenkaan ole mitään kiintoa rakennella niiden ympärille kunnollisia kuvioita. Toisaalta juuri brand split voisi avata taas mahdollisuudet kunnollisiin joukkuevyökuvioihinkin, kun ylimääräiset painijat voisivat vaikkapa muodostaa joukkueita keskenään. Kaikki olisi mahdollista.

Harmi vain, että tuskin mikään näistä toiveistani tapahtuu lähivuosina. Jos näin kävisi, lupaan ruveta katsomaan jokaisen Raw'n, SD!:n ja ppv:n siitä hetkestä eteenpäin. Todennäköisempi vaihtoehto se brand splitin poisto kai nykyään on kuin PG-eran lopettaminen.