Leffat

[Nodachi]

Pitää myös mainita, että kyseessä on ehkä paskin suomennos ikinä. Ihan sen takia en periaatteesta katso leffaa, vaikka se tuolla Canalilla pyörii. Joku 'Villiä Menoa Villissä Lännessä'kin olisi ollut parempi.

Miksi? Elokuvan nimihän on englanniksi "The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford".

Ei se vaan toimi suomeksi.

[Supermac]

Pitää myös mainita, että kyseessä on ehkä paskin suomennos ikinä. Ihan sen takia en periaatteesta katso leffaa, vaikka se tuolla Canalilla pyörii. Joku 'Villiä Menoa Villissä Lännessä'kin olisi ollut parempi.

Miksi? Elokuvan nimihän on englanniksi "The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford".

Ei se vaan toimi suomeksi.

No ei kyllä englanniksikaan.

[Bilyeu]

Miksi? Elokuvan nimihän on englanniksi "The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford".

Ei se vaan toimi suomeksi.

No ei kyllä englanniksikaan.

Totta. Tätä hain osittain takaa, mutta ajattelin, että tähän voisi olla myös muita perusteluja, kuin "toimii suomeksi kuin iskelmän sanoitukset". Sama, jos sanoisi, että ei jaksa katsoa Slammiversarya sen nimen takia.

Tietysti Jesse Jamesin salamurha olisi voinut olla parempi nimi kuin tuollainen lausehirviö. Vrt. Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan on pelkkä Borat Suomessa.

[Japeet]

Teinpä tuossa viime viikolla jotakin sellaista, mitä en ikinä uskonut tekeväni: katsoin koko High School Musical trilogian ja täytyy sanoa että ei ne pöllömpiä tekeleitä ole, vaikka eivät kyllä mitään must see kamaakaan. Jokaisessa on enemmän tai vähemmän tarttuvia kipaleita. Paremmuusjärjestykseen jos olisi pantava niin Senior Year veisi ykkössijan kappaleiden takia, ykkönen tulisi kakkosena ja kakkonen kolmosena.

Yksi isohko miinus leffoissa on se että ne toistavat itseään liikaa. Ympäristö saattaa vaihdella ja uusia ihmisiä tulla mukaan mutta teemoina toimivat kuitenkin päähenkilön päätös ykkösessä ja kolmosessa sen välillä mitä häneltä odotetaan ja mitä hän haluaa. Kakkosessa on samaa pohdintaa, mutta kavereiden ja henkilökohtaisen hyödyn välillä.

Lisäksi joissain tanssikohtauksissa ei vaan voinut olla ajattelematta jotain Thrillerin musavideota. Aijoo ja miinukseksi täytyy vielä luokitella että kolmosessa mentiin joidenkin laulujen aikana vähän överiksi kun piti lähteä kikkailemaan taustojen ja efektien kanssa.

[Genghis Khan]

Studiopamputhan olivat saksia Jesse James -leffan nimestä suurimman osan pois, mutta ohjaaja ja Pitt vaativat sen pitämistä tuossa muodossa tjsp.

Ja kai tuon lauseen voi nähdä myös siitä perinteestä käsin, johon koko JJ:n myytti perustuu. Pitkät kansantaru/laulu -perinteet kiteytyvät tuohon lauseeseen. Hieno nimi, kerrassaan mainio.

Ja enpä ylläty, että leffa on liian tylsä keskivertokatsojalle. Onneksi itseään voi kehittää myös elokuvan katsojana ja päästä irti Hollywoodin pikaviihdyke-elokuvien meille aiheuttamasta alennustilasta. Jesse James oli elokuvana oiva esimerkki siitä, kuinka hieno elokuvataiteelinen elämys on verrattavissa hyvään romaaniin. Siitä jää pureskeltavaa ja ajateltavaa senkin jälkeen kun lopputekstit ovat vierähtäneet ruudulta. Ja siis ihan oikeata ajateltavaa, ei "Optimus Prime räjäytti hienosti rakennuksen ja olipa Megan Foxilla hyvä p**se" -tyyliin.

[Show_Stopper]

Jesse James oli elokuvana oiva esimerkki siitä, kuinka hieno elokuvataiteelinen elämys on verrattavissa hyvään romaaniin. Siitä jää pureskeltavaa ja ajateltavaa senkin jälkeen kun lopputekstit ovat vierähtäneet ruudulta.

Samanlaisen fiiliksen jätti jokin aika sitten katsottu Babel. En oikeasti pysty muistamaan toista elokuvaa, joka olisi jättänyt yhtä vahvan vaikutuksen. Brad Pittin castaus herätti ennakkoluuloja, mutta loppupeleissä miehen näyttelytyö oli yksi elokuvan suurimmista vahvuuksista.

Hienon hieno pätkä.

[Hyrkanos]

Ja kai tuon lauseen voi nähdä myös siitä perinteestä käsin, johon koko JJ:n myytti perustuu. Pitkät kansantaru/laulu -perinteet kiteytyvät tuohon lauseeseen. Hieno nimi, kerrassaan mainio.

Se on oikeasti hieno nimi. Nykyään tosin odotetaan elokuvien olevan jo nimeltänä tyhjänpäiväisiä (sisällöstä puhumattakan), siksi elokuvan olisi voinut lyhentää vain "The Jesseksi".

Yleensäkni elokuvanimet jotka ovat kielillisesti vaikeita ovat loistavia. Parhaana esimerkkinä "Dr Strangelove, or how I learned to sop worrying and love the bomb", joka on onneksi suomennettu todella uskollisesti (Tohtori Outolempi, eli kuinbka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia) joskaan ei sanatarkasti.

[ViiZei]

The Strangers.

Tuon siis katsoin eilen, eikä todellakaan kylmäksi jättänyt. Muutaman kerran sai tosiaan säikähtää kuin räikeä hintti. Se jäi vaan mietityttämään, kun nämä ihmiset olivat loppujen lopuksi ihan normaaleja ihmisiä, mutta alussa annettiin ymmärtää että olisivat isompiakin yli-ihmisiä.
Noh, ihan menevä paketti, vähän lyhyenpuoleinen vain. Se alensi arvosanaa melkoisesti.

8-

+Realistisuus
+Hyvä tarina
+Perustuu tositapahtumiin (ei siis hyvä asia oikeasti, mutta elokuvan katselun kannalta hyvä, koska levittää enemmän 'kauhua'.)

-+Tuli mieleen monessakin otteessa Dog Soldiers, jota myös suosittelen

-Tietty yliluonnollisuus normaaleilta ihmisiltä
----Kesto

Eli ihan toimiva kauhuleffa. Suosittelen siis katsomaan ajatuksen kanssa yksin pimeällä.

[Japeet]

Itse olen kahdesti nähnyt, kerran elokuvateatterissa, missä pisti kyrpimään pikkupissikset jotka olivat onnistuneet keplottelemaan itsensä sisälle ja kiljuivat kuin viimeistä päivää. Toisella kerralla sitten pääsin kunnolla juoneen mukaan ja säikähdettyäkin tuli pariin otteeseen. Itse en mitään yliluonnollisuutta huomannut, mutta miinusta antaisin siitä, että vaikka tunnelma oli muutenkin kohdallaan niin oli kuitenkin nojattu vähän liikaa sen säikyttelyn varaan.

[Show_Stopper]

+Perustuu tositapahtumiin (ei siis hyvä asia oikeasti, mutta elokuvan katselun kannalta hyvä, koska levittää enemmän 'kauhua'.)

Itseasiassa, jos nyt oikein muistan, elokuvaa ja sen juonta on vain inspiroinut muuan murhatapaus vuodelta 2005, jota ei koskaan saatu kunnolla selvitettyä. Voin toki muistaa väärinkin.

Ja juuri tuo lyhyt kesto pisti kyllä minuakin ihmetyttämään, vaikka paha tuohon olisi yhtään mennä turhia lisäminuutteja lisäilemään.

[Kratos]

Strangers oli todellakin hyvä teos. Kaikista eniten tässä juurikin ilahdutti että elokuva erottui reilusti näistä massaksi muodostuneista kauhuleffoista jotka noudattavat aina samaa kaavaa. Toinen samanlailla ilahduttanut elokuva löytyy nimellä Last House on the Left, suomeksi viimeinen talo vasemmalla. Suosittelen molempia elokuvia katsottavaksi.

[Hyrkanos]

Tarkoitus olisi mennä teatteriin katsomaan (koska Star Trekiä katsomaan mennessä meille myytiiin lisälippuja kun halvalla sai) Inglorious Basterds jahka se saa ensi-iltansa. Saa muuten olla aika erinomaisen hyvä jotta voisin sitä sanoa vuoden parhaaksi elokuvaksi. Nimittäin Gran Torino nosti riman sen verran korkealle.

[Genghis Khan]

Katsoin vihdoinkin tuon yllä ohimennen mainitun Dr. Strangeloven. Siinä levykettä pesään työntäessä kelailin, että en ollut ennen tätä leffaa tainnut nähdä Kubrickilta kuin mainion Full Metal Jacketin. Jopa Hohto on mennyt täysin ohi. Kai täytyy ainakin 2001, Clockwork ja jopa Hohtokin ratsata lähitulevaisuudessa.

Outolempeä on hirveästi hehkutettu niin kauan kuin muistan ja olihan elokuva kyllä hauska ja terävä satiiri. Aihepiirinsä takia huumoria oli vähintäänkin tummasävyistä. Outolemmen lopun paatos amerikkalaisten pelastumisesta koittavalta tuholta alleviivasi koko elokuvan sanoman. Oikeastaan elokuvan näppäryyden aihepiirinsä suhteen todistaa mainioksi parhaiten se, että huolimatta siitä että on kulunut 45 vuotta ja kylmä sota on ohi, niin pitkälti samat teemat värittävät nykyistä maailmanpolitiikkaa. Osapuolet ovat ehkä muuttuneet tai muovanneet toimintatapojaan, mutta sama ihmisluonnolle omintakeinen piirre sieltä jostain puskee pinnalle.

Leffan yksittäinen stara oli triplaroolin tehnyt Peter Sellers. Varsinkin esikuntapäällikkö Mandraken rooli oli hemmetin mainio. Todella hauska.
George C. Scottille myös plussat juhanitammismaisesta kenraali Turgidsonista. Vai pitäisikö sanoa kenraaliturgidsonmainen Juhani Tamminen?

[Mahti Ankka]

"The release of atom power has changed everything except our way of thinking...The solution to this problem lies in the heart of mankind. If I had only known, I should have become a watchmaker."
- Albert Einstein

Pitäisi lähiaikoina myös tuo Dr. Strangelove katsoa, muutaman viikon nyt pöydällä lojunut. Samoin Eyes Wide Shut ja Shawshank Redemption. Harmillista että Stalingrad leffa loppui Äxästä vaikka sitä tilatessani sitä vielä siellä oli. Se pitäisi ehdottomasti nähdä.

Muutoin ei ole mityään nyt vähään aikaan tullut katseltua.

[Genghis Khan]

Stalingrad on kyllä hieman tökerö. Ei suoranaisesti huono leffa, mutta pääosin tylsähkö ja... no, tökerö. Tosin kaukana ollaan vielä jostain 9. komppanian suoranaisesta huonoudesta. Sen leffan saamia kehuja en vain tajua. Naurettava pätkä.

Stalingradilla on jotkut hetkensä, mutta eipä tuota nyt enempää kuin kerran katsele. Onneksi sentään tupla-dvd -paketissa kakkoslevyltä löytyy mainio dokumentti Stalingradin myllytyksestä.

[kurhela]

Stalingradilla on jotkut hetkensä, mutta eipä tuota nyt enempää kuin kerran katsele. Onneksi sentään tupla-dvd -paketissa kakkoslevyltä löytyy mainio dokumentti Stalingradin myllytyksestä.

Myös elokuvan nähneenä täytyy sanoa, että dokumentti viihdytti huomattavasti itse elokuvaa enemmän. Kuten sanoitkin niin elokuvalla oli hetkensä, mutta se oli juuri tylsähkö ja tökerö (itsekään ei oikein löydä parempaa sanaa kuvaamaan...). Mutta se dokumentti oli tosiaan erinomainen siinä tupla-dvd -paketissa.

Itse ei ole myöskään Dr. Strangelovea, Shawshank Redemptionia, Psykoa ym. klassikoita hirveästi tullut nähtyä. Suunnitelmissa on ollut jo pidemmän aikaa kyllä katsella, mutta ei ole vielä tullut ryhdyttyä tuumasta toimeen.

[Tirkka]

Itse kyllä muistelen pitäneeni Stalingradia ihan kelvollisena elokuvana. Oli mukavaa vaihtelua nähdä toista maailmansotaa kuvattavan saksalaisesta näkökulmasta. Leffan loppu on kyllä muistaakseni aika tökerö mutta kyllä leffa aina yhden katselukerran arvoinen on.

[The Rocker]

Itse pidin Stalingradista koska se oli realistinen ja realistiset sotaleffat ovat verrattain harvinaisia. Hieman tökeröhän se oli mutta eipä se paljoa haitannut. Hyvä leffa minusta vaikka perus viihteenä ei niinkään toimi.

[Hyrkanos]

realistiset sotaleffat ovat verrattain harvinaisia.

Millainen realismi niistä sitten yleensä puuttuu? Pääsääntöisestihän oikeaan sotaan eprustuva leffa haukutaan täysin lyttyyn jos tekijät ovat uskaltautuneet käyttämään mielikuvitustaan enemmän kuin liioiteltua taustatutkimusta.

[Genghis Khan]

Tuo sotaelokuvien realistusuus on hieman kaksipiippuinen juttu. Kuten yleensäkin koko sotaelokuva käsitteenä. Sotamies Ryanin kaltainen yltiörealismi on toimivaa ja kyseessähän on hyvä elokuva. Toisaalta Veteen piirretyn viivan kaltainen pohdiskeleva sotaelokuva toimii vähintääkin yhtä hyvin, siinä tärkeimmät tapahtumat tapahtuvat sotilaan korvien välissä.

Kolmanneksi sitten on Ilmestyskirja Nytin kaltainen mestariteos. Oikeastaan elokuvaa on väärin kutsua edes sotaelokuvaksi. Pikemminkin kyseessä on räikeä kannanotto koko sodan mielettömyydestä. Ja kun kannanotto tapahtuu onnistuneesti mainioiden yksittäisten kohtausten, hienojen henkilöhahmojen ja paikoitellen jopa toismaailmallisen tunnelman kautta, niin on kyseessä ehkä paras sotaympäristössä tapahtuva elokuva. Ja yksi parhaimmista elokuvista noin muutenkin.

Kaikkia yllä mainittuja kolmea tyyliä yhdistelee onnistuneesti Kubrickin Full Metal Jacket. Se kolkko ja harmaa studio-Vietnam toimii aina.

Stalingradista vielä sen verran, että vaikka elokuva yritti parhaansa mukaan tuoda esiin taistelun armottomuutta sotilaiden kautta, toivat yksittäiset kohtaukset elokuvan kokonaisfiilikseen ikäviä säröjä. Karkeimpana esimerkkini kohtaus, jossa panssarivaunu ampuu saksalaissotilaan keskeltä puhtaasti kahtia. Tuollainen kohtaus toimisi jossain muussa yhteydessä, kuin vakavassa sotaelokuvassa, paremmin.

[Hyrkanos]

Tuo sotaelokuvien realistusuus on hieman kaksipiippuinen juttu. Kuten yleensäkin koko sotaelokuva käsitteenä. Sotamies Ryanin kaltainen yltiörealismi on toimivaa ja kyseessähän on hyvä elokuva. Toisaalta Veteen piirretyn viivan kaltainen pohdiskeleva sotaelokuva toimii vähintääkin yhtä hyvin, siinä tärkeimmät tapahtumat tapahtuvat sotilaan korvien välissä.

Kolmanneksi sitten on Ilmestyskirja Nytin kaltainen mestariteos. Oikeastaan elokuvaa on väärin kutsua edes sotaelokuvaksi. Pikemminkin kyseessä on räikeä kannanotto koko sodan mielettömyydestä. Ja kun kannanotto tapahtuu onnistuneesti mainioiden yksittäisten kohtausten, hienojen henkilöhahmojen ja paikoitellen jopa toismaailmallisen tunnelman kautta, niin on kyseessä ehkä paras sotaympäristössä tapahtuva elokuva. Ja yksi parhaimmista elokuvista noin muutenkin.

Kaikkia yllä mainittuja kolmea tyyliä yhdistelee onnistuneesti Kubrickin Full Metal Jacket. Se kolkko ja harmaa studio-Vietnam toimii aina.

Ryanin näkemisestä on jo aikaa melkoisesti, mutta kyllä se silloin joskus vaikutti ihan hyvältä leffalta. Vähän kuin Platoon pari vuosikymmentä aikaisemmin. Veteen Piirretty viiva on vähän työnalla, koska en yksinkertaisesti kestänyt sitä alleviivaavan dramaattista musiikkia. Ilmestyskirja Nyt on loistava, joskin se tuntuu olevan niitä leffoja jotka sijoittuun sotaan ihan muuten vaan, vähän kuin Kauriinmetsästäjä, joka ei edes niin hirveästi käytä hyväkseen sotaa. Kauriinmetsästäjä itseasiassa on aika epäreilusti arvosteltu usein sotaelokuvana, sillä sodalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Kysehän oli nimenomaan vankeuden ja kidutuksen aiheuttamasta tragediasta - yhtälailla se olisi voitu siirtää turkkilaiseen vankilaan.

Paras Sotaelokuva ikinä on ehdottomasti Länsirintamalta Ei Mitään Uutta. Ainakin siis paras näkemistäni (klassikot kuten Paths Of Glory on vielä näkemättä). Ilmestskirja Nyt ja Mollbergin Tuntematon Sotilas (joka ihan elokuvana pesee Laineen version, joskin aiempi on vähän parempi taistelukuvaus) pääsevät lähelle Länsirintaman tasoa, mutta eivät ihan. Kyseessähän on siis vuonna 1930 valmistunut Universalin varhainen äänielokuva, joka sijoittuu Saksaan ensimmäisessä maailmansodassa. Siitähän tehtiin uusversio 70-luvulla, joka ei yllä millään tasolla alkuperäisen laatuun. Onhan siinä tietenkin Ernest Borgine roolissa, johon ensimmäisessä elokuvassa olisi toivonut Ernest Borginea :-) äänethän alkuperäisessä on tietenkin tunkkaiset, ja räjähdysekin ovat vain elementtien lapsähdyksiä jos kunnon kaiuttimia käyttää. Sen ei pidä antaa hämätä, se on silti aivan huippuleffa.

Sotaelokuvissa omaan maakuni pääsääntöisesti ovat 60-luvun toimintaelokuvat, varsinkin ne joissa on Steve McQueen tai Charles Bronson. Näistä esimerkkinä Suuri Pakoretki, Likainen Tusina Tykkivene Jangtse Joella (mikä on hyvin vähän sotaa) ja Taistelu Ardenneilla joka on oikein viihdyttävä paketti, vaikka se onkin äärimmäisen epärealistinen. Niin tietenkin voisihan Arabian Lawrensinkin luokitella sotaelokuvaksi, jolloin se vie voiton koko lajityypissä (jollei laajenneta määritelmää Leonen länkkäreihin, joissa on sotamiljöö)

[Kameli]

Katsoin äsken Walt Disneyn komedian "Cool Runnings" Jamaikan kelkkailutiimistä, joka osallistui Calgaryn olympialaisiin. Hollywoodistettu ja dramatisoitu tottakai, mutta sai hymyn huulille. Mahtoivat olla kovia jätkiä kun ryhtyivät moiseen.

[ToNy-MaN]

Katsoin äsken Walt Disneyn komedian "Cool Runnings" Jamaikan kelkkailutiimistä, joka osallistui Calgaryn olympialaisiin. Hollywoodistettu ja dramatisoitu tottakai, mutta sai hymyn huulille. Mahtoivat olla kovia jätkiä kun ryhtyivät moiseen.

Jeps, leffa oli skidinä mun suosikki. R.I.P. John Candy...

[The Rocker]

Katsoinpahan eilen Bruce Leen Way of the Dragonin jossa on myös Chuck Norris mukana. Elokuva on kyllä must see kaikille martial arts- leffojen faneille. Se lopun kaksintaistelu Norrisin ja Bruce Leen välillä oli loistava. Majesteetillinen suoraan sanottuna. Muitakin loistavia taistelu kohtauksia siinä oli mm. tupla nuncahkut.

[Hyrkanos]

vinhän tosiaan viime perjantaina katsomassa Kunniattomat Paskiaiset. Se oli hyvä. Itseasiassa pistän sen Tarantinon elouvien järjestelemättömään kärkikolmikkoon Pulp Fictionin ja Death Proofin kanssa.