Foorumiarkisto

"Berone" kirjoitti:
Kannattaa kokeilla ravintola-alaa ja vielä tarkemmin tarjoilupuolta,Meillä oli 24 oppilasta luokalla joista 3 miespuolista.Siinä ihan mukavasti silmäniloa

Ja tunnettu tosiasiahan on että miespuoliset tarjoilijat ovat lähes järjestään homoja. Ei sillä että minulla moisia vastaan mitään olisi mutta jos ei ole homo, ei varmaan kovin mielellään halua sellaisen leimaa otsaansa.

"aLoe" kirjoitti:
Ite meen varmaankin SLK:n tai amikseen, myös Perhokin kiinnostaisi. Niitä ihmisiä entajua joille ainut oikea vaihtoehto on muka lukio. Uskallan väitää että amiksesta ja lukiosta voi saada yhtä laadukkaan tutkinnon.

Noista muistahan en tiedä, mutta Perho on kuulemma erittäin korkeatasoinen koulu jos haluaa opiskella ravintola-alaa (oletan siis nyt että tarkoitit sitä ravintolakoulua Helsingissä).

Turha kenenkään on lukioon mennä jos ei ole varma että haluaa yliopistoon. AMK:ssa opiskelevalle on enemmän hyötyä ammattikoulupohjasta kuin lukiopohjasta.

"Tirkka" kirjoitti:
Turha kenenkään on lukioon mennä jos ei ole varma että haluaa yliopistoon. AMK:ssa opiskelevalle on enemmän hyötyä ammattikoulupohjasta kuin lukiopohjasta.

Tuo nyt on ehkä samanlainen yleistys, kuin "amis se vaan tienaa enemmän".

"Jack DiBiase" kirjoitti:

"Tirkka" kirjoitti:
Turha kenenkään on lukioon mennä jos ei ole varma että haluaa yliopistoon. AMK:ssa opiskelevalle on enemmän hyötyä ammattikoulupohjasta kuin lukiopohjasta.

Tuo nyt on ehkä samanlainen yleistys, kuin "amis se vaan tienaa enemmän".

Yleistyksessä kuitenkin oli ainakin tietotekniikan puolella perää. Ne ammattiaineet on vittumaisempia opiskella kuin se lukiomatikka sillon kun opintoviikkoja asioiden opetteluun on rajallisesti.

"Tirkka" kirjoitti:
Yleistyksessä kuitenkin oli ainakin tietotekniikan puolella perää. Ne ammattiaineet on vittumaisempia opiskella kuin se lukiomatikka sillon kun opintoviikkoja asioiden opetteluun on rajallisesti.

Onhan niitä monia sellasia aloja, jossa ammatillisesta koulutuksesta on enemmän hyötyä, mutta yhtä lailla AMK:ssa on paljon sellaisia, joissa lukiosta on enemmän hyötyä. Sitten kun tullaan siihen tosiseikkaan, että kun olet opiskellut amiksessa jotain tiettyä alaa, vaihtoehtosi AMK:ssa on todella rajalliset. Mutta taas lukion käyneenä mahdollisuuksia on paljon enemmän.

Ja kuten tässäkin topikissa muistaakseni sanottuna, harva tietää siinä 15-vuotiaana mitä haluaa tehdä loppuelämänsä. Lukion jälkeen (+18-vuotiaana) sitä alkaa jo muodustumaan jonkinlaista käsitystä omasta elämästään ja tulevaisuudestaan. Tietysti niitäkin löytyy, ketkä ovat aina tienneet omat alansa heti lapsuudesta lähtien, mutta luulen, että niitä on harvassa.

Anyways tuota Tirkan väitettä "Turha kenenkään on lukioon mennä jos ei ole varma että haluaa yliopistoon." en allekirjoita alkuunkaan.

"Tirkka" kirjoitti:

Ja tunnettu tosiasiahan on että miespuoliset tarjoilijat ovat lähes järjestään homoja. Ei sillä että minulla moisia vastaan mitään olisi mutta jos ei ole homo, ei varmaan kovin mielellään halua sellaisen leimaa otsaansa.

Toisaalta tuskinpa "leimaa" saa jos pitää sitä vain välietappina,esim baarimestari- tai restonomitutkintoa varten. Itse kun en keittiössä osaa likimain mitään tehdä niin se puoli olisi ollut täysin turha.

Onhan se toki ihan hirvittävää, jos joku juntti sattuu luulemaan homoksi.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Onhan niitä monia sellasia aloja, jossa ammatillisesta koulutuksesta on enemmän hyötyä, mutta yhtä lailla AMK:ssa on paljon sellaisia, joissa lukiosta on enemmän hyötyä. Sitten kun tullaan siihen tosiseikkaan, että kun olet opiskellut amiksessa jotain tiettyä alaa, vaihtoehtosi AMK:ssa on todella rajalliset. Mutta taas lukion käyneenä mahdollisuuksia on paljon enemmän.

Ei ne mahdollisuudet ole yhtään sen rajallisemmat. Muutama ex-luokkalaisistani tytöistä meni kokkikoulun jälkeen opiskelemaan AMK:hon hoitoalaa. Eivätkä taatusti olleet opiskelleet sitä ennestään. Ja muutenkin, ammattikoulusta saavuttaa yleisen hakukelpoisuuden sinne ammattikorkeakouluun; ihan yhtä hyvin sinne voi päästä amispohjalta kuin lukiopohjaltakin jos vain älliä muuten riittää.

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Ja kuten tässäkin topikissa muistaakseni sanottuna, harva tietää siinä 15-vuotiaana mitä haluaa tehdä loppuelämänsä. Lukion jälkeen (+18-vuotiaana) sitä alkaa jo muodustumaan jonkinlaista käsitystä omasta elämästään ja tulevaisuudestaan. Tietysti niitäkin löytyy, ketkä ovat aina tienneet omat alansa heti lapsuudesta lähtien, mutta luulen, että niitä on harvassa.

Anyways tuota Tirkan väitettä "Turha kenenkään on lukioon mennä jos ei ole varma että haluaa yliopistoon." en allekirjoita alkuunkaan.

Eipä sitä ole mikään pakko tietääkään vielä 15-vuotiaana mihin aikoo jatkossa. Amiksen jälkeen voi ihan yhtä hyvin opiskella toisen ammatin jos haluaa, lukion jälkeen taas on pakko mennä toiseen kouluun kun ei ole pätevä oikein minnekään. Kokemusta on.

"Berone" kirjoitti:
Toisaalta tuskinpa "leimaa" saa jos pitää sitä vain välietappina,esim baarimestari- tai restonomitutkintoa varten. Itse kun en keittiössä osaa likimain mitään tehdä niin se puoli olisi ollut täysin turha.

En minäkään mikään nero keittiössä ollut ennen kuin menin kokkikouluun. Enpä kyllä varmaan sen jälkeenkään... Tokihan sitä saa opiskella mitä alaa vaan, ei siinä mitään.

"Natumania" kirjoitti:
Onhan se toki ihan hirvittävää, jos joku juntti sattuu luulemaan homoksi.

No on se varmaan sillon jos menee kouluun sen takia että sillä alalla on paljon naisia.

"Kumiorava" kirjoitti:
Ja tosimiehillä on englannista edelleen laudatur.

Tosimiehet eivät mene lukioon

Onkohan jossain sivistymättömässä afrikassa porukkaa, jotka heittävät jotain tyyliin "tosimiehet eivät osaa lukea" kohottaakseen itsetuntoaan tai muuta vastaavaa?

"Riveni" kirjoitti:
Onkohan jossain sivistymättömässä afrikassa porukkaa, jotka heittävät jotain tyyliin "tosimiehet eivät osaa lukea" kohottaakseen itsetuntoaan tai muuta vastaavaa?

Veikkaisin ennemminkin jotain amitsun autopuolen juntteja, jotka menee teinien pippaloihin juomaan kahvipannusta kiljua ja örisemään.

No en tiedä, mutta esim. kaikki ruotsin kokeet jotka olen tehnyt, ovat olleet aina ilmestymisvuoden mukaan suoraan vaikeusjärjestyksessä. Ehdottomasti vaikein kuuntelu jonka olen ikinä tehnyt, oli oma ylioppilaskuunteluni, joka oli siis B-ruotsin tämänkeväinen. Hitto vie että päätinkin kirjoittaa lukiossa lukemani A-ruotsin B:nä, luullen että se on helppo. En ole koskaan tehnyt yhtään A-ruotsin kuuntelua joka olisi yhtä vaikea kuin se B-ruotsin kuuntelu tänä keväänä. Ja tosiaan, en tiedä reaalikokeista melkein mitään, sillä kirjoitin vain Terveystiedon. Mutta kielten kokeet kyllä vaikeutuvat vuosi vuodelta.

"Velocity" kirjoitti:
No en tiedä, mutta esim. kaikki ruotsin kokeet jotka olen tehnyt, ovat olleet aina ilmestymisvuoden mukaan suoraan vaikeusjärjestyksessä. Ehdottomasti vaikein kuuntelu jonka olen ikinä tehnyt, oli oma ylioppilaskuunteluni, joka oli siis B-ruotsin tämänkeväinen. Hitto vie että päätinkin kirjoittaa lukiossa lukemani A-ruotsin B:nä, luullen että se on helppo. En ole koskaan tehnyt yhtään A-ruotsin kuuntelua joka olisi yhtä vaikea kuin se B-ruotsin kuuntelu tänä keväänä. Ja tosiaan, en tiedä reaalikokeista melkein mitään, sillä kirjoitin vain Terveystiedon. Mutta kielten kokeet kyllä vaikeutuvat vuosi vuodelta.

Mutta miten se muuttaa asiaa mitenkään, koska samalla ne kokeet vaikeutuvat kaikille muille? Etkö sattunut huomaamaan, että viime kevään B-ruotsin pisterajat olivat samalla alhaisimmat ikinä?

Ja noista lyhyistä kielistä on turha puhua samassa lauseessa muiden ylppäreiden kanssa, koska siellä parhaat pisteet käy vetämässä kursseja käymättä maassa syntyneet/asuneet ja vaihto-oppilaat.

"Kenitys" kirjoitti:

"Velocity" kirjoitti:
No en tiedä, mutta esim. kaikki ruotsin kokeet jotka olen tehnyt, ovat olleet aina ilmestymisvuoden mukaan suoraan vaikeusjärjestyksessä. Ehdottomasti vaikein kuuntelu jonka olen ikinä tehnyt, oli oma ylioppilaskuunteluni, joka oli siis B-ruotsin tämänkeväinen. Hitto vie että päätinkin kirjoittaa lukiossa lukemani A-ruotsin B:nä, luullen että se on helppo. En ole koskaan tehnyt yhtään A-ruotsin kuuntelua joka olisi yhtä vaikea kuin se B-ruotsin kuuntelu tänä keväänä. Ja tosiaan, en tiedä reaalikokeista melkein mitään, sillä kirjoitin vain Terveystiedon. Mutta kielten kokeet kyllä vaikeutuvat vuosi vuodelta.

Mutta miten se muuttaa asiaa mitenkään, koska samalla ne kokeet vaikeutuvat kaikille muille? Etkö sattunut huomaamaan, että viime kevään B-ruotsin pisterajat olivat samalla alhaisimmat ikinä?

Ja noista lyhyistä kielistä on turha puhua samassa lauseessa muiden ylppäreiden kanssa, koska siellä parhaat pisteet käy vetämässä kursseja käymättä maassa syntyneet/asuneet ja vaihto-oppilaat.

Jep, Espanja on tästä surullisenkuuluisa esimerkki. Natiivit kirjoittavat tätä kieltä paljon joka vuosi. On reilua, joo. Yksikin vuosi pisteraja L:lle oli 292. Jep, 8 pisteen verran saat kusta yli kaiteen.

"Velocity" kirjoitti:
Ja tosiaan, en tiedä reaalikokeista melkein mitään, sillä kirjoitin vain Terveystiedon.

On kyllä käsittämätöntä, miten jotain kieliä lukemalla pääsee nykyään ylioppilaaksi. Matematiikan, Reaalin (väh. 2 ainetta) ja Äidinkielen pitäisi olla pakollisia kaikille.

"Riveni" kirjoitti:

"Velocity" kirjoitti:
Ja tosiaan, en tiedä reaalikokeista melkein mitään, sillä kirjoitin vain Terveystiedon.

On kyllä käsittämätöntä, miten jotain kieliä lukemalla pääsee nykyään ylioppilaaksi. Matematiikan, Reaalin (väh. 2 ainetta) ja Äidinkielen pitäisi olla pakollisia kaikille.

Ja englannin ja jonkun muun kielen.... ja tästä tuleekin sitten melkoisen overkill.

Ja ei liiemmin tuo reaalinlukemattomuuteni johdu taidoista, sillä sain kyllä historiasta 9:iä ja muista aineista siihen 7-8 pintaan, lukematta paljon mitään. Itseäni ei vaan puhtaan tiedon lukeminen ole kiinnostanut sitten 7-luokan. Kielet ovat mielenkiintoisia, ja luinkin yhteensä siis englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa. Tuota viimeistä luin 2 kurssia kunnes lukio loppui, molemmista kursseista 10. Yllättävän paljon tuostakin nykyään ymmärtää, ja tuntuu vain ajanhukalta etten opiskele koko ajan montaa kieltä lisää, sillä minusta oikeasti tuntuu että olen niissä hyvä. Ehkä sitten tulevaisuudessa...

"Velocity" kirjoitti:
Itseäni ei vaan puhtaan tiedon lukeminen ole kiinnostanut sitten 7-luokan.

Ei siinä mitään vikaa ole, mutta kysymys onkin, että onko lukio silloin oikea paikka? Toki ammattipuolen kieltenopetus on huonommalla tolalla, mutta sillekkin voisi valtio tehdä jotain jos päästäsiin viimein eroon tästä "lukioon päästään, amikseen joudutaan" ajattelusta. Ammattipuolen arvostusta nakertaa sellaiset pilipaliopetuslinjat kuten datanomilinja, missä opiskellaan 3 vuotta ei mitään ja valmistutaan ilman mitään kunnon tutkintoa, mutta niillekkin voisi jotain tehdä.

Pitäisi oikeasti tähdätä sellaiseen järjestelmään, missä ammattipuolesta kiinnostuneet hakeutuisivat sinne jo yläasteen jälkeen ilman "turhaa" (yhteiskunnan kannalta turhaa, ei tieto kenellekkään yksilönä haittaa tee) keikkaa lukiossa ja yliopistosta kiinnostuneet hakeutuisivat vuorostaan lukioon. Se tosin vaatisi joidenkin AMK-linjojen integroimista yliopistoihin, koska siellä on monta linjaa, joihin ei käytännössä kannata lähteä hakemaan ilman lukiopapereita. Silloin voisi nähdä viimein ysin keskiarvolla yläasteen päättäviä kavereita amiksessa, mikä nykyään on hyvin harvinaista. Pari tälläista tyyppiä kyllä tiedän jo nyt.

Riveni on nyt kyllä vähän jäljessä, vasta tänäkin syksynä Savon Sanomat ainakin kirjoitti, kuinka nykyisin amikseen on jo hankalampi päästä kuin lukioon (ja nykyisinhän ikäluokissa amis alkaa kai ollakin jo suositumpi, eli lukion ylivoima on kääntynyt.. näin olen ainakin ymmärtänyt). Tietyt alat, esim. LVI, olivat paljon hankalapääsyisempiä kuin alueen lukiot jo neljä vuottakin sitten (joo, onpa tosi pitkä aika, eh) kun itsellä oli tuo hakeminen ajankohtainen. Ei sillä, pointtiahan tuossa viestissä on kyllä.

Ammattikoulu on osittain täysi vitsi, mikä tosin riippuu aivan linjoista.

Paria kaveriani on sähköpuolella ja päivä koostuu siitä, että tyypit joko: a) Pelaavat Counter-Strikea b) pelaavat Quakea c) katsovat pornoa ryhmällä luokassa d) ajavat roskakoreilla rallia e) opiskelevat. (Järjestys yleisyyden mukaan).

Arvaa palkkaisinko ikinä tuon linjan tyypejä? En varmana.

Ammattikouluun tuntuu suurin osa menevän vain sen takia, että voivat perseillä ja laiskotella enemmän kuin ylä-asteella. Pelottaa, kun miettii että nämä santerit ovat maamme tuleva duunaripohja..

Onhan siellä toki niitä linjoja, joissa oikeasti tehdään jotain. Esim. Lähihoitaja- ja kokki-linja.

Ammattikoulusta pitäisi oikeasti tehdä kunnon opiskelupaikka, jossa oikeasti opiskellaan eikä perseillä kuin viisivuotiaat.

Joo, amikseen on nykyään hankalampi päästä kuin lukioon.

"Riveni" kirjoitti:
Se tosin vaatisi joidenkin AMK-linjojen integroimista yliopistoihin..

Ammattikorkeasaari + yliopisto? Plzor.

Merovingi on nähtävästi kuullut pelkkiä kauhutarinoita naapurin mummoilta näistä "likaisista amiksista", ja mennyt kilttinä poikana lukioon kauluspaita päällä ja suorat housut jalassa, koska iskä ja äiskä sanoo, että lukio on hyville ihmisille!

Mutta onhan se tietty niin, että Karjala-lippikset päässä siellä syljemme räkäklimppejä ringissä Stuben ja Reben kanssa röökikatoksessa, puhumme perjantai-panoistamme, Toyota Corolloista, mopojemme virittämisestä, siitä miten koulu on ihan vitun perseestä ja haukumme kaikkia maikkoja horoiksi koska ne antoivat meille nollat kursseista - ja vaan siks, että me ollaan niin kovia jäbiä ettei menty tunneille, vaan imemään norttia ja kuuntelemaan Cheekiä nurkan taakse!

Nigga plz, ei sen nörttiyden pitäis sulle mitään ylemmyyskompleksia aiheuttaa. Ei se amis ole samanlainen mitä kymmenisen vuotta sitten - viisaanahan sinun tietysti pitäisi jo tietää se.

"Kenitys" kirjoitti:
Riveni on nyt kyllä vähän jäljessä, vasta tänäkin syksynä Savon Sanomat ainakin kirjoitti, kuinka nykyisin amikseen on jo hankalampi päästä kuin lukioon (ja nykyisinhän ikäluokissa amis alkaa kai ollakin jo suositumpi, eli lukion ylivoima on kääntynyt.. näin olen ainakin ymmärtänyt).

Maaseudullahan se on ollut noin jo pitkään, että lukioihin ei tahdo riittää oppilaita, kyllä sen tiedän. Täällä etelässä taas... no, sanotaan näin, että yhä amikseen _joutuva_t ne, joilla ei motivaatio riitä koulunkäynti. PKS ei toki ole koko Suomi, mutta puolikas kyllä.

Jahas, langattomasta näppiksestä alkaa virta taas loppua.

"Nodachi" kirjoitti:
Merovingi on nähtävästi kuullut pelkkiä kauhutarinoita naapurin mummoilta näistä "likaisista amiksista", ja mennyt kilttinä poikana lukioon kauluspaita päällä ja suorat housut jalassa, koska iskä ja äiskä sanoo, että lukio on hyville ihmisille!

Mutta onhan se tietty niin, että Karjala-lippikset päässä siellä syljemme räkäklimppejä ringissä Stuben ja Reben kanssa röökikatoksessa, puhumme perjantai-panoistamme, Toyota Corolloista, mopojemme virittämisestä, siitä miten koulu on ihan v***n perseestä ja haukumme kaikkia maikkoja horoiksi koska ne antoivat meille nollat kursseista - ja vaan siks, että me ollaan niin kovia jäbiä ettei menty tunneille, vaan imemään norttia ja kuuntelemaan Cheekiä nurkan taakse!

Nigga plz, ei sen nörttiyden pitäis sulle mitään ylemmyyskompleksia aiheuttaa. Ei se amis ole samanlainen mitä kymmenisen vuotta sitten - viisaanahan sinun tietysti pitäisi jo tietää se.

No, 2 läheisintä kaveria jotka valitsivat amiksen:

1) Lähti 7.6:n keskiarvolla yläasteelta - on luokkansa paras, ja toinen niistä 13:sta jotka siltä linjalta valmistuivat suunniteltuun aikaan. Täällä oli niitä kuuluisia retardeja ihan riittämiin ja kauheaa ADHD-sähläystä päivästä toiseen. Tämä oli siis venelinja.

2) Tämä tyyppi lähti 7.3 keskiarvolla yläasteelta, ja on myös amiksensa "eliittiä". Tätä vitutti se, ettei siellä tehty ikinä mitään. Heillä voisi olla 8h päivien sijaan 2h päiviä ja tehokkuus olisi samaa tasoa. Hänkin valmistui nyt keväällä, mutta kertoi sinne jääneen paljon niitä karjalalippispäitä ja muita vajaita yksilöitä(kyllä, ne ovat ihan vitun vajaita, älä edes yritä). Tämä oli sähkölinja.

Ja tuohon venelinjaan olisi päässyt ihan millä keskiarvolla tahansa, sillä sinne hakijoita oli vähemmän kuin mitä otettiin. Sähkölinjalle en tiedä rajoja, mutta ei ne kyllä ole yhtään minkäänlainen haaste.

Juu, amikseen on vaikeampi päästä, of source.

"Velocity" kirjoitti:
Juu, amikseen on vaikeampi päästä, of source.

Ota huomioon, että maalla lannanluontilinja on huippusuosittu jyvänjemmarien keskuudessa.

Ei mutta oikeasti herää kysymys, miten se "vaikeus" lasketaan? Amiksessa on eri linjoja joihin haetaan, Lukiossa ei. Se, että amiksen kokkilinjalle on vaikea päästä ei tarkoita sitä, etteikö amiksen datanomilinjalle pääsisi heittämällä sisään kuka tahansa. Se, että Ville Virtanen haluaa vaikkapa juuri kokiksi, mutta ei pääse sinne ja menee sitten sen sijaan lukioon, ei tarkoita sitä, että amikseen olisi yleisesti vaikeampi päästä. Se tarkoittaa vain sitä, että Ville ei halua lorvia kolmea vuotta tekemättä mitään jollain amiksen paskalinjalla.

Kyllä Järvenpäänkin amiksessa sähköasentajat tarvitsivat viime vuonna vajaan kahdeksikon keskiarvon, mutta se taisikin olla tiukinta. Koneistaja-linjalle oli niin saatanan kova tunku.. Kutosen mittaan olevalla keskiarvolla pääsi sisään, ja puolet näistä huippumotivoituneista sankareista ovatkin jo lopettaneet

Meikän lukiosta valmistuneet kaverit ovat suurimmaksi osin siivoojia tai työttömiä. Lukio on hyvä jos on oikeasti varaa opiskella pitkään. Lisäksi ymmärrän lukion, koska monet ovat jatkaneet sinne kun eivät vielä ole osanneet valita tulevaa ammattia 15-16 vuoden iässä.

Mutta ammattikoulun haukkuminen on hiukan hassua, jopa tällä foorumilla.

"Riveni" kirjoitti:
On kyllä käsittämätöntä, miten jotain kieliä lukemalla pääsee nykyään ylioppilaaksi. Matematiikan, Reaalin (väh. 2 ainetta) ja Äidinkielen pitäisi olla pakollisia kaikille.

No jaah. Elämää omaamattoman lukutoukan puhetta selvästikin

Itse olen aina vihannut lukemista yli kaiken ja reaaliaineethan eivät fysiikkaa lukuunottamatta oikein muuta olekaan kuin ulkoa opettelemista, mikä on ihan typerää. Matematiikka ja kielet sen sijaan vaativat oikeasti jonkinnäköistä talenttia. Itsellä jäi lyhyt matikka 4 pisteen ja pitkä englanti 6 pisteen päähän L:stä ja kyllähän se silloin harmitti. Nuo muutamat lisäpisteet olisivat aiheuttaneet sen, että olisin ollut meidän luokalta ainut, joka sai L:n mistään. Ikäluokkamme ei kyllä tainnut olla mitään lukiolaisten kermaa...

Mutta enpä tule yo-todistusta enää ikinä tarvitsemaan. Mielestäni sitä hehkutetaan vähän turhankin paljon siihen nähden mitä sillä oikeasti tehdään. Sillä haetaan jatkokoulutuspaikkaa, ja siihen kyseisen paperin olemassaolon tarkoitus sitten jääkin.

Missä vaihtoehdot molemmat tai ei kumpikaan? :S

"ToNy-MaN" kirjoitti:
Missä vaihtoehdot molemmat tai ei kumpikaan? :S

Sillä sitä ei tässä kysytä.

"Velocity" kirjoitti:

"ToNy-MaN" kirjoitti:
Missä vaihtoehdot molemmat tai ei kumpikaan? :S

Sillä sitä ei tässä kysytä.

Äänestystulos vaan kärsii jos siinä joutuu arpomaan jos on käynyt molemmat.

Sanotaan nyt omista kokemuksistani amiksista ja kuulemistani jutuista siitä että mitä siellä ammattioppilaitoksissa tehdään sen verran että, siellä kuulemma ei ikinä tehdä mitään järkevää. Olen nähnyt kuvia siitä kuinka oppilaat nukkuvat oppilaitoksessa kesken koulupäivän. Kaikki tapaamani amikset ovat aika lailla tätä Karjala- lätsä, mopon virittäjä, kaljaa kittaava, "vihaan koulua"- perusamis porukkaa. En sano että kaikki amikset tuollaisia ovat mutta kokemukseni perusteella minulle ei jää juuri muita vaihtoehtoja. Niin ja kun niitä henkilöjä on tavannut jotka ovat lähihoitajiksi menneet niin ei tiedä kyllä hyvää terveen Suomen tulevaisuudelle.

Niin ja ammattikoulustahan ei saa ammattia vaan ammattinimikkeen.

Lukiosta valmistuu siivoojia ja työttömiä..

Suurin osa lukion käyneistä kavereistani opiskelevat parhaillaan Ammattikorkeasaaressa tai yliopistossa ja osa on jopa valmistunut jommasta kummasta laitoksesta. Näistä valmistuneista muistaakseni about 2/3 on työllistynyt. Itsellänihän prosessi meni niin, että lakin jälkeen kävin pääsykokeissa, pääsin sisään, lykkäsin vuodella, menin inttiin, aloitin opiskelut, opiskelin, valmistuin ja kuukausi valmistumisen jälkeen työllistyin.

Osaa amiksista (karhulippis+pilottitakki, subwoofer takakontissa pomppimassa Scooterin tahtiin, 14 wee friidu takapenkillä..) voi toki haukkua, mutta yleisesti jättäisin väliin. Enhän itsekään voisi käydä töissä, ellei jotkut raksamiehet olisi rakentaneet työpaikkaani, sähkömiehet vetäneet sinne sähköjä, putkimiehet vesijohtoja etc. Sama koskee about kaikkia muitakin.

"Tzei-em" kirjoitti:

"Riveni" kirjoitti:
On kyllä käsittämätöntä, miten jotain kieliä lukemalla pääsee nykyään ylioppilaaksi. Matematiikan, Reaalin (väh. 2 ainetta) ja Äidinkielen pitäisi olla pakollisia kaikille.

No jaah. Elämää omaamattoman lukutoukan puhetta selvästikin

Kouluajan ulkopuolella en lukenut koskaan sanaakaan yhtään mihinkään muuhun kuin joihinkin esitelmiin, en edes kirjoituksiin(Yhteiskuntaoppia yritin, lähiravintolassa muutaman muun kanssa, mutta bissenlitkimiseksi sekin meni). Lukiossa todella hyötyi auditiivisestä muistista, koska pääsi niin helpolla. Kunhan toisella korvalla kuunteli. Ja auttoihan se myös kielissä. Kyllä se selvästi söi joitakin opettajia, kun oppitunnilla paskanjauhantaan keskittyvä kaveri ei napsikkaan pelkkiä vitosia ja kutosia(paitsi Ruotsista ja Musiikista, motivaatio kun oli pyöreä nolla). Yhden äidinkielenopettajan kanssa oli parin vuoden feudikin siitä, tarvitseeko allekirjoittaneen tehdä muistiinpanoja tunnilla, lopputuoksena täydet pisteet YO-aineesta.

Lukion helppous tosin kostautui sitten pääsykokeissa ensimmäisellä yrittämällä, koska en ollut oppinut minkäänlaisia lukumetodeja. Lukemattomuudesta toki johtui myös ylpeyteni aihe, ruotsin puhdas vitossarja. Viimeinen kurssi tosin piti käydä kolmeen kertaan ennen kuin lykästi senverta, että läpi pääsi, ja opettajan pahkale antoi kutosen. Onneksi tuntikäyttäytyminen ja poissaolot laskivat numeron. Jostain kumman syystä ruotsinkurssit osuivat vielä lähes poikkeuksetta siihen palkkiin, jolla oli perjantain viimeinen kaksoistunti. Paikalla tuli oltua varmaan vain yhden kerran koko lukion aikana, koska lähes yhtä harvassa olivat selvät perjantaita niihin aikoihin. Ensimmäisenä vuonna liikoihin poissaoloihin kusi useampikin kurssi, ja hieno loppusaldo oli 15 kurssia. Piti raahautua kesälukioon, jotta pääsi takaisin tahtiin.

Kuitenkin, lukio oli naurettavan helppoa alusta loppuun. Toki enemmällä vaivannäöllä olisi varmasti saanut niitä kymppejä muustakin kuin matematiikasta, muttei viitsinyt. Mitä hyötyä niistä olisi ollut sen enempää kuin kaseista ja seiskoista? Monet ammattikoulun linjat olisivat varmasti olleet itselleni haastavempia.

Arviosi oli puhtaasti väärä. Oikea arvio olisi ollut: "Laiskuuden omaavan, lukiosta koulussa humaltumisen takia määräajaksikin melkein erotetun idiootin puhetta." Opetushenkilökunnalla on varmasti pääasiassa negatiivista sanottavaa, mutta onneksi tunne on molemminpuolinen.

Muutta samaa mieltä olen siinä, että YO arvosanat ovat täysin turhia. Kunhan on YO-tutkinto suoritettu ja pääsee hakemaan, sen jälkeen en ole sitä tarvinnut. Yliopistoonkin sisään pelkillä koepisteillä.

EDIT: Niin ja lisätään toki se, että nykyään kyllä on lukutoukka, koska on pakko olla. Kirjallisuutta on liian paljon, kaikkea ei voida luennoilla ja opetuksessa käsitellä. Onneksi aihe sentään (useimmiten) kiinnostaa.

//Laitetaan nyt tänne tämä sitten, poistakaa roskiksen viesti.

"The Rocker" kirjoitti:
Olen nähnyt kuvia siitä kuinka oppilaat nukkuvat oppilaitoksessa kesken koulupäivän.

Kokeiltu myös lukiossa.

Entäs nämä sekasikiöt jotka amiksen ohella käyvät myös lukion? =D Ainakin täällä ammattikoulussa se on mahdollista. Koittivat penteleet muakin sinne houkutella, siis siihen amiksen lukioon mutta en tasan kehdannu mennä. Moni muu kyllä senkin kävi amiksen ohella. Itse ei ois pystyny venyyn kahta opiskelua samaan aikaan vaikkakin lukuaineet olis korvannu toisensa.

"Riveni" kirjoitti:
//Laitetaan nyt tänne tämä sitten, poistakaa roskiksen viesti.

Kiitos. Kumpa joku muukin jaksaisi joskus tehdä noin kun postaa topikin katkaisun jälkeen vanhaan aiheeseen.

"ToNy-MaN" kirjoitti:
Entäs nämä sekasikiöt jotka amiksen ohella käyvät myös lukion?

Eikait se ole lukion käymistä, vaan ylioppilastutkinnon suorittamista.

Noda ei lukenut viestiäni tarkkaan. Minähän sanoin, että osalla linjoista perseillään meillä olan takaa ja opiskelu on enemmänkin poikkeus (Eräs tyyppi sanoi, että hän välillä yrittää saada tehtäviä opettajilta, mutta eivät vain saa. Istuvat vain koneella). Eräs kaveri on kokkilinjalla ja siellähän työtä on jatkuvasti, kuten myös lähihoitaja-alalla.

Sinällään kyllä helvetin erikoista, että sähkölinjalla ei opiskella kunnolla. Sehän on oikeastaan aika vaarallinen ammatti, sillä jos mokaat joidenkin johtojen kanssa saatat käristää itsesi.

Lukiosta saa kyllä tehtyä itselleen täyttä helvettiä, jos lähtee sillä asenteella, että hankkii joka kurssista kympin. Siinä hajoaa pää. Itse keskityn pääasiallisesti enemmän niihin aineisiin, jotka alustavasti aion kirjoittaa. Jotkut musiikin ja ruotsin kurssit perseilen täyttä päätä.

"Merovingi" kirjoitti:
Jotkut musiikin ja ruotsin kurssit perseilen täyttä päätä.

Hyvä valinta!

Kyllä se oli itselläni pitkälti kiinnostuksesta kiinni. Jos aine kiinnosti, oli numero hyvä, koska jaksoi kuunnella tunnilla. Jos aine ei kiinnostanut, tunnit menivät johonkin mielekkäämpään.

"Riveni" kirjoitti:

"Merovingi" kirjoitti:
Jotkut musiikin ja ruotsin kurssit perseilen täyttä päätä.

Hyvä valinta!

Musiikki on nyt käyty kokonaan läpi ja 8 ja 7 tuli numeroiksi niistä. Ruotsia kolme käytynä ja numerot luokkaa 6,5,5.

Voin rehellisesti myöntää, että vaikka kuinka yrittäisin opiskella ruotsia, ei motivaatio yksinkertaisesti riittäisi siihen. Tuntuu niin rasittavalta lukea jotain niin hyödytöntä ainetta, kun opiskelisin sen sijaan esim. ranskaa..

"Smark" kirjoitti:
Osaa amiksista (karhulippis+pilottitakki, subwoofer takakontissa pomppimassa Scooterin tahtiin, 14 wee friidu takapenkillä..) voi toki haukkua, mutta yleisesti jättäisin väliin. Enhän itsekään voisi käydä töissä, ellei jotkut raksamiehet olisi rakentaneet työpaikkaani, sähkömiehet vetäneet sinne sähköjä, putkimiehet vesijohtoja etc. Sama koskee about kaikkia muitakin.

This.

En kiellä etteikö amiksesta löytyisi niitä kovan luokan pässejäkin, mutta omassa oppilaitoksessani (KEUDA Nurmijärvi) jokaiselta linjalta löytyy ihan rentoja, mutta asiallisia jannuja tekemässä huolellisesti hommat joita heille on annettu - oikeastaan ne perseilevät RMJ-idiootit ovat vähemmistö (paitsi autolinjalla).

Se kun on niin, ettei amikseen enää tosiaankaan vain mennä, kuten joskus ennen. Ei sinne pääse 5-6 keskiarvoilla (ja lisäksi esim. medialla on haastattelut ennen opiskelupaikan antamista), joten lopulta suurin osa opiskelupaikan saavista henkilöistä on ihan oikeasti kiinnostuneita omasta alastaan ja motivoituneita tekemään hommia kunnolla.

Jos esimerkiksi kokkipuolen jannut perseilisivät ja tekisivät hommansa puolivillaisesti, koko koululta tulisi valitusta paskasta safkasta: kokkipuolen opiskelijat nimittäin tekevät koulun keittiössä joka päivä ruoat muille oppilaille ja opettajille. Jos raksalla tilaustöitä ei tehtäisi hyvin, tai jos työmaalla alettaisiin pelleillä, koulu joutuisi melkoiseen kuseen ja saisi surkean maineen.

Ei perseilemällä pärjää, ja ne kesken tunneilla nukkumiset keskittyvät lähinnä yleisainejaksoihin, joissa sitten testataankin onko opiskelijalla rahkeita pärjätä/jaksaa kolmea vuotta.

Onhan se aika selvää, että amitsussa on enemmän näitä reikäpäitä, jotka tajuavat opiskelun tärkeyden vähän muita jäljessä jos ollenkaan. Kaikille linjoille ei sitä tunkua ole, ja tasoerot motivoituneiden ja muiden välillä ovat huimat.

Lukio-opiskelijan statukseen kuuluu jonkinlaiset yleiset käytöstavat, joten meininki ei koskaan ylly apinalauma-tasolle. Lisäksi yleinen tahtotila on opiskelua arvostava, joten harvempi jättää koulun täysin hunningolle.

AMK:n ja yliopistoiden integraatiota vastustan. Molemmat instituutiot ovat tarpeellisia, mutta näiden kehittämisessä pitää muistaa AMK-opiskelun:n käytäntö- ja yliopisto-opiskelun teoriapainotteisuus. Totta kai osan toiminnoista voi yhdistää skaalaetujen saavuttamiseksi (esim. kielten kurssit, labrakurssit, kirjastopalvelut) mutta hallinnot, tutkinnot ja laitokset on syytä pitää erillään. Tästä aiheesta voisin jauhaa paljon pidempäänkin, yleisen keskustelun konsensus tuntuu olevan siinä, että AMK-kenttä tahtoo lähempää integraatiota yliopistojen kanssa ja yliopistot hakevat AMK-yhteistyöstä lähinnä jo mainittuja skaalaetuja, mutta haluavat silti pitäytyä erillään ammattikorkeakouluista oman asemansa varmistamiseksi.

Täälläpäin amis on selvästi suuremmassa suosiossa johtuen tehdaspaikkakunnasta joten moniin amislinjoihin on paljon vaikeampi päästä kuin lukioon, käytännössä täällä pääsee lukioon kuka vaan, ja tunnen monia jotka hakivat aikoinaan amikseen ja lukio oli vasta 2:sena tai 3:sena ja niin he päätyivät lukioon.

Itse en ole mikään hirveä lukiofani johtuen siitä että en koe että asiat mitä lukiossa opetellaan valmistelisi varsinaisesti mihinkään ammattiin, ainoa etu lukion käymisestä on mielestäni jos hakee yliopistoon tai joihinkin poikkeuslinjoihin, lukion kun käy niin myöskään töitä ei juurikaan heru. Amiksesta taas saa kohtalaisen ammatin mitä voi alkaa tekemään heti amiksen jälkeen kohtalaisella palkalla tai voi mennä AMK:hon hakemaan paremman ammatin. Itse suuntaan AMK:hon varmaan lukion jälkeen..