Yleinen Painiblogi

[Stefa]

Lesnarista puheenollen, olenko oikeasti ainoa jonka mielestä Lesnar on yliarvostettu ja ylihypetetty? Tyyppi oli kaksi vuotta WWE'ssä, tuli maaliskuussa 2002 ja lähti maaliskuussa 2004. Tyypille on annettu kaikki hopealautasella alusta alkaen: KOTR 2002 voitto, Rumble 2003 voitto, kolme mestaruutta ja jätkä myös buukattiin voittamaan Austin ilmaisessa TV'ssä vain kaksi kuukautta sen jälkeen kun oli debutoinut.

Tyyppi lähti WWE'stä EVVK merkeissä UFC'hen ja voitti juttuja. Sitten hän tuli takaisin ja nyt kaikki ylistää jätkää painin pelastajana ja yhtä kovana legandana kuin Takeria. Olihan Lesnar tosiaan ne ihan kokonaiset kaksi vuotta WWE'ssä. Itseäni ei haittaa jos jengi tykkää Brockista, mutta kyllä vähän ärsyttää painin ystävänä kun jätkää rinnastetaan oikeasti jengiin jotka ovat uhranneet WWE'ssä paljon pidemmän tovin ja maksaneet oppirahansa. j00 j00 "mutku UFC mestaruus jne."...no jee, kyllähän Shamrockillakin titteleitä oli. Noh, ainakin yhden yhteisen asian Shamrock ja Lesnar jakavat keskenään mitä painiin tulee: kummatkin ovat yhtä paskoja mikissä.

Niitä vihaisia kommenteja odotellessa...

Taisit tarkotuksella vähän kärjistellä Lesnarin uraa WWE:n jälkeen? Ensinhän Brock lähti jenkkifutikseen mutta lensi jo harjoituskaudella pihalle jengistä. Kävi myös japanissa ennen UFC:tä

[Kuunlento]

Taisit tarkotuksella vähän kärjistellä Lesnarin uraa WWE:n jälkeen? Ensinhän Brock lähti jenkkifutikseen mutta lensi jo harjoituskaudella pihalle jengistä. Kävi myös japanissa ennen UFC:tä

Niin? Nyt puhuttiinkin jätkän WWE urasta, ei ketään kiinnosta mitä jätkä teki nipponissa tai handeggissä.

[Dorian]

Olet ainoa. Lesnar on paitsi h**vetin lahjakas ja kyvykäs, hänellä on myös se kuuluisa it-factor. Viimeksi mainittua tuo UFC-stintti vain lisäsi. Onhan se vissiin aika k**pä jätkä eikä siitä kannata mitään kantavaa ME-kasvoa vääntää, mutta onhan se ihan poikkeuksellinen yksilö. Sanon se enkä hän, koska en ole varma onko kyseessä ihminen.

[Stefa]

Taisit tarkotuksella vähän kärjistellä Lesnarin uraa WWE:n jälkeen? Ensinhän Brock lähti jenkkifutikseen mutta lensi jo harjoituskaudella pihalle jengistä. Kävi myös japanissa ennen UFC:tä

Niin? Nyt puhuttiinkin jätkän WWE urasta, ei ketään kiinnosta mitä jätkä teki nipponissa tai handeggissä.

No siis:

Tyyppi lähti WWE'stä EVVK merkeissä UFC'hen ja voitti juttuja.

Tuohon mä viittailin. Myönnettävää että vähän turhaa nipottamista ja faktailua mutta kuitenkin.

[Kuunlento]

Olet ainoa. Lesnar on paitsi h**vetin lahjakas ja kyvykäs, hänellä on myös se kuuluisa it-factor.

Missäs Lesnar on tarkalleen h**vetin lahjakas? Painillisesti kyllä hyvä, mutta jätkä tarvitsee Heymanin suuksi ja ulkonäöltäkin hän on vain melkein kalju markorepairs.

Mietin välillä, että jos jätkä ei olisi koskaan mennyt UFC'hen, ylistettäisiinkö häntä samalla tavalla. Tuskin. Ja surullisinta tässä on se, että nyt kun WWE tykkää niin kovasti ratsastaa tuolla Lesnarin MMA'sta saadulla suosiolla niin veisivät sen sitten aivan loppuun asti ja laittaisivat Lesnarin sitten ihan kunnolla over eivätkä niin, että "j00h, tässä on heppu joka on isompi kuin WWE ja valitsee omat esiintymisajat, mutta hän ei kyllä pysty päihittämään Tripsua".

[Jack DiBiase]

Tätä ei voinut kirjoittaa Brockin omaan aiheeseen?

[Merovingi]

Laitetaan tänne hieno kirjoitus Observerista.

On Wrestling: WWE has stopped taking risks

Submitted by Steve Te Tai

February 3, Wrestling Observer Newsletter:

“Based on the Royal Rumble, the stock price and all the other major stories, we are entering a period where it is going to be easier for WWE to make far more money with less actual popularity than any time in pro wrestling history.”

The reality of this statement is amazing, and completely pathetic all at the same time. And I don’t believe that the two realities exist separately, they are actually two sides of the same coin. I argue that the primary reason WWE the “entity” is so stagnant is because WWE “the corporation” has never been stronger.

I believe this is the reason why Daniel Bryan was screwed out of being champion on 4 straight PPV shows. I believe this is why CM Punk made himself the hottest wrestler in years, only to be pushed into feuds with Kevin Nash and John Laurinaitis only a few weeks later. I believe this is why Brock Lesnar shook up the wrestling world two years ago, and then was pinned clean a month later by John Cena. Why the Nexus lost their first important PPV match and Daniel Bryan was fired, why Ryback’s hot streak was ended with a lowblow, why Orton is still wrestling Cena for the title in 2014, and why Batista ousted Roman Reigns to win a Royal Rumble that Daniel Bryan didn’t even participate in. And at the core, this is the #1 reason why John Cena will never ever turn heel.

What is the common thread here? Every disappointment listed above, every potential game changer, involves a certain amount of risk. And in every case, these instances were cut off early and they went back to the status quo, which usually entailed the superstars of 2006 taking things back. What others can see as a gamechanger, WWE sees as a risk, that WWE “the corporation” simply doesn’t want to take. After all, when you’re making more money than you ever did before, while you can acknowledge that perhaps things could be better, it has to be working on some level, right? So why rock the boat? Does this sound like the philosophy of someone with balls “the size of grapefruits”?

So has Vince McMahon always been this conservative creatively? The answer to that is no, but you have to look about twenty years to see where he earned this “maverick” reputation. While it seems like ancient history, in the mid-nineties, WWF was also stagnant like it is now, and their popularity indicators had also declined in the wake of the end of Hulkamania. The difference was WWF wasn’t a competition-free monopoly like it is now, and it wasn’t a publicly traded corporation, it was a regular old privately owned promotion, and those popularity indicators were tied directly into the money the company made. So unlike this modern era, the heat was definitely on the McMahon family to produce a change of course.

And that is exactly what Vince McMahon did, going all out, in constant search for anything that would stick-a gamechanger. First he launched a “New Generation Era” pushing all sorts of guys in the top babyface spot that he never would’ve before. Diesel was a talentless and largely mute bodyguard who fit the mold of a Hogan opponent more than a Hogan replacement, and they pushed him as babyface champ for an entire year, because the fans were into him. It didn’t work, but they certainly tried.

Next they pushed Shawn Michaels, who was way too small to fit the mold of what Vince McMahon envisioned as his franchise in the 80’s, yet his ringwork was undeniable and the fans were into him in this new post-Hogan WWF. Then, as WCW exploded behind the debut of Monday Nitro, WWF was firmly a #2 company in most indicators of popularity, and there were even rumors that WWF might not survive as a company, and they could barely afford to pay its wrestlers!

This desperation period saw Vince McMahon try absolutely ANYTHING. He gave out huge guaranteed contracts (that he never did before) to WCW mid-carders like Johnny B. Badd, and people with shattered ankles, signing Olympic bodybuilders to 10-year deals, signing winners of PPV toughman contests, allowing indie promotions that run out of Bingo Halls or the Smoky Mountains to “invade” his very own show! Vince McMahon did anything and everything. He took risk after risk to find something that would stick and change the game.

And then he put it all on the line, and turned Bret Hart. Bret Hart was the John Cena of that era for sure. The corporate face of the WWF. Babyface champion for years, and all-around squeaky clean “good guy”. Sound familiar? As diverse of a performer as Bret was, to suggest pushing Bret as your #1 heel in 1994 or 1995 would’ve been complete madness. Yet in 1997 they did it. And how did he do it? With an orchestrated double turn with someone Vince McMahon described only a year earlier as “a utility worker.” A guy with a look different from the rest of the roster, which included an odd hairstyle and unique facial hair, who wore nothing but plain shorts and wasn’t flashy at all. Sound familiar? Yet inexplicably this guy was connecting with fans, so they went with it, and copied the marketing themes of that Bingo Hall indie, and thus began a year-long path to overtaking WCW, breaking every attendance, PPV, and merchandise record ever set, going public, and becoming a “billion dollar” corporation.

While those of us with short memories or who have seen too few winters might say, of course you do all that! ECW, Bret Hart’s amazing heel run, Kevin Nash the coolest guy on TV, Mark Henry, UFC Hall of Famer Ken Shamrock, the gun angles, 2nd greatest wrestler of all time Shawn Michaels, WWF crushing WCW, all-time villain Mr. McMahon, and of course, the most popular wrestler of all time in “Stone Cold” Steve Austin. In hindsight, the push of all these guys seems like such a no-brainer, but make no mistake about it, none of that would’ve happened, had Vince McMahon not taken considerable risks at that time.

So it’s 2014. Can you even remember the last time Vince took an actual risk with the in-ring product, and followed through, in the past ten years or so? Me neither.

Somewhere very deep in space, there is a planet that looks a lot like Earth, except Daniel Bryan and CM Punk (who was never happier) have become two of the biggest celebrity crossover athletes and pop culture icons in the world (like Austin & Rock in their day), alongside feared main event monsters like Ryback and Brock Lesnar, battling a gang of matching black t-shirt wearing heels that include Randy Orton, Batista, and HHH, lead by Mr. John Cena. And these guys battle week after week outdrawing UFC on PPV, drawing over 10 million fans on RAW, including one movie star Mr. Dwayne Johnson who sits at home fondly looking back at the early 2000’s as the last time he ever wrestled a match. Get your telescope and look deep. Find that planet where this is happening, because it certainly isn’t happening here …

Erinomainen huomio, miksi WWE:n taso on heikko ja mikään ei koskaan muutu. Heidän ei tarvitse.

[What]

Edit: väärään aiheeseen lipsahti.

[The Rocker]

Olen känkkäränkkätuulella ja Raw-keskustelussa DMW vihjasi, että olen antanut AJ Stylesin "spotfestille" viisi tähteä. Olen kerännyt näitä arvostelemiani otteluita vuosien varrelta yhteen Word-tiedostoon ja tuossa nyt on AJ Stylesin ottelut, joille olen 4,5 tähteä tai enemmän antanut. Mikä noista lienee se pelkkä spotfest?

AJ Styles VS. Daniels VS. Samoa Joe / TNA Turning Point 2009

Nuo vuoden 2009 ottelut ovat sellaisia, että olen arvostellut tuoreeltaan heti tapahtuman jälkeen tunnekuohon vallassa. Joten voi olla, että uusintakatselun myötä arvosana myös laskisi. Se myönnettäköön.

Eiköhän DMW viitannut tuohon "rematchiin" jota JDiB ainakin piti vain sirkushyppelynä ilman kehäpsykologiaa. En kyllä itse muista koko matsista enää yhtään mitään joten ei se mikään erityisen muistettava koitos loppujen lopuksi tainnut olla.

[Edgefan100397]

WWE:n sivuilla juttua ROH:sta
Hyvin mielenkiintoinen ja sinänsä yllättäväkin juttu Ring of Honorista Bryanin, Cesaron, Rollinsin, Cabanan ja Sapolskyn haastattelujen kautta. Tota lukiessa nousi jollain tavalla vieläkin enemmän arvostus näitä indyistä tulleita kohtaan, jokainen todellakin ansainnut paikkansa tämän päivän WWE:ssä. Yllättävää toki, että WWE oikeasti tekee tällaisen semi-ison jutun toisesta promootiosta omilla sivuillaan.

[Sliditanko]

Itsekin meinasin tulla juuri juttelemaan tuosta samasta artikkelista. Itselleni ainakin tuli sellainen arvostava fiilis myöskin WWE:tä kohden joka on yleensä pyrkinyt pyyhkimään menneisyydet pois itse kunkin meriiteistä. Tämä jos jokin vahvistaa edes hiukan sitä faktaa että nykypäivän internetin ihmemaan äärellä kasvanut katsoja ei ole heidänkään mielestä ihan tyhmä vaikka joissakin hetkissä varsinaisen tuotteen äärellä tulee sellainen fiilis..

Todella, TODELLA hienoa että artikkelissa nostetaan esiin (jopa nykyisin TNA:ssa vaikuttavien) nimiä, promootioita sekä ROH:ista lähtöisin olevien miesten yhteistä menneisyyttä näinkin sensuroimattomana versiona ja kuvina. Ollaanko tässä tultu vaan päämajankin puolella sen todellisuuden äärelle, että kivijalka on niin vankka ettei tällaista huomionosoitusta tarvitse paniikissa pelätä vaan vaikutus on jopa vastakkainen.. Löytyyhän tuo menneisyys kuitenkin ihan netistä, jos lähtee hakemaan joten hienompaa se tunnustus on antaa tätä kautta. Sekä ylipäätään antaa tunnustusta indyissä saadusta kokemuksesta näinkin julkisena artikkelina. Hyvä WWE.

ROLLINS: The fact that we’re even acknowledging this and that it’s a topic of discussion within the WWE Universe puts a lot of pride in my heart. I loved Ring of Honor. I loved my time there and I think it was really crucial to my development, not just as a wrestler but as a person. It makes me proud to know that what I worked for is going to be appreciated and people care about it. That’s really cool.

[Dorian]

Eikös tosta silloin Punkin dokkarin aikaan ollut puhetta, että ROH ja WWE tekisi jotain pienimuotoista yhteistyötäkin. Olihan siinä dokkarissakin Punkin ROH-materiaalia. Samoihin aikoihin WWE julkaisi myös artikkelin Punkin ja Bryanin ROH-kohtaamisista.

[Merovingi]

WWE:n on hyvin vaikea kieltää RoHin vaikutusta, koska niin monet heidän painijansa ovat siellä olleet ja nykyisellä internetin aikakaudella et voi niitä tietoja pimittää. Kaikki saavat tietää painijoiden entiset taustat käymällä vain Wikipediassa.

Ei painijoiden historiaa voi enää pimittää, mutta ei se kuitenkaan tarkoita, että WWE:n kannattaisi mainita RoHia ihan lähetyksissään.

[Japeet]

WWE.com on oma rinnakkaistodellisuutensa joka on käytännössä kokonaan irti siitä mitä töllössä näkyy. Välillä ihan hauskoja artikkeleita kun työntekijät naureskelevat avoimesti sille kuinka tyhmältä näyttää kun painijat promoavat kalsareissa ja t-paidassa, tai miettivät miksi Sheamus on painivarusteissa vaikka sillä ei ole matsia illalla. Vähän aikaa sitten taidettiin heittää läppää siitä että lähetyksen mukaan John Cena saapui töihin viitisen minuuttia ennen duunipäivän loppumista. Vastaavasti indyjä ja takahuonejuttuja tulee silloin tällöin hämmentävän yksityiskohtaisesti ja hyvässä valossa esitetyksi.

[Riveni]

Eilen kun jutun luin, löytyi tuolta alhaalta aiheeseen liittyvistä staroista vielä Punkin naama, ja artikkelin nimikin oli muistaakseni "Ring of Honor Influence", nyt Punk on kadonnut ja nimi vaihdettu "Indie influenceksi". Tulikohan ylemmältä portaalta noottia että Punk pois ja ROH-mainos pienemmälle tasolle.

[BustUout]

Sandow teki Anglet WWE:n live eventissä. Hieno mies.

First match of the night was Dolph Ziggler against Damien Sandow. Great crowd response for Ziggler, Sandow got booed, & took the mic, & said he was not going to accept that response, & would go to the back & let us the fans redo it. When he did his entrance again, of course he was booed even more. Was a really fun match, Eventually Ziggler picked up the pin after the Zig Zag.

Lähde: Eric Arrington

[Griffin]

Vuosi taisi olla vaihtunut juuri. Olin katsonut satunnaisia jaksoa jo jonkin aikaa "smackdownia". Tuolloin ei puhuttu WWE:stä. Oli Raw, ja oli Smackdown. Silti puhuttiin vain Smäkistä. 2002 vuoden puolella oli ensimmäiset jaksot. Tuolloin, kun saatiin nauhoitettua VHS-kasetille muutama jakso, muistaakseni kaksi jaksoa mahtui yhdelle kasetille, niin ne katsottiin monta kertaa läpi. Se oli vain niin siistiä. Koulussa sitten pienet pojat keskustelivat mitä oli tapahtunut, ja muistaakseni jopa lainattiin kyseisiä vhs-kasetteja salaa niille, joiden vanhemmat kielsivät 'moisen roskan'. Jokaisen pojan suosikki koostui Rey Mysterion, Undertakerin ja Brock Lesnarin kaltaisista nimistä. Lesnar tippui tosin pois, kun kääntyi "pahaksi". Eli 2003 tuolloin, kun hän lyöttäytyi yhteen Vincen kanssa ja petti Kurt Anglen. Austinit, Rockit, Foleyt ja Hoganit olivat legendoja, vaikka mistään menneistä ei ollut tietoakaan. Ei meriiteistä, saati esim. Attitude eran ajoista. He vain olivat, koska selostajat niin sanoivat. Tuolloin ei nähty huonoja puolia. Kaikki matsit olivat olevinaan hyviä. Ei ajateltu bookkausta, ja suosikkeja olivat ne, jotka menestyivät.

Muistan miten Kevin Nash ilmestyi paikalle kesken Triple H:n ottelun. Triple H oli aikaisemmin lyönyt Nashia lekalla. Nyt Triple H pakeni ja pääsi lopulta limusiiniin. Ennen kuin auto kaasutti pois paikalta, ehti Nash lyödä lekan ikkunaan pystyyn. Tuo tuntui niin hurjalta. Eihän tuollaista voinut tehdä. Tuolloin asiat kuitenkin pienet pojat käsittelivät niin, että vaikka Triple H oli se "paha", niin luojan kiitos se leka ei osunut. Tai kun Big Show ja Lesnar lensivät köysiltä niin, että kehä lahosi alta. Tai kun Big Show oli sitonut Mysterion paareihin ja pamauttanut tolppaan. Tai kun F.B.I lukitsi Lesnarin pukuhuoneeseen ajamalla trukin oven eteen. Kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Silmät kiiluen katseltiin tätä porukalla, eikä oikeasti ymmärretty siitä mitään.

2003 on vuotena vielä nykypäivänäkin allekirjoittaneelle se "suurin". Johtuen varmasti juuri siitä, että tuolloin se painikärpänen iski niskaan toden teolla. Jälkeenkin olen katsonut kyseisen ajan tuotoksia. Viikottaisia hyvän määrän, ja vuoden kaikki ppv:t. Se on yhä mahtava vuosi. Juonikuviot ovat hyviä, loistavia painijoita, ja etenkin loistavia otteluita. Seuraaminen jäi joskus 2009-2010 vuosien taitteessa. Kokonaan jossain vaiheessa vuotta 2010. Tällöin koin, että nuo ensimmäiset vuodet olivat tuntuneet niin hyvältä, juuri siksi, koska kaikki oli uutta, eikä ymmärrystä lajia kohtaan juuri löytynyt. Tuolloin se oli vain viihdettä. Viihdemuoto, joka iski pieneen poikaan. Ostin figureita, ostin vanhoja lehtiä, videopelejä, omistin muutaman t-paidan, ja suurin aarre oli Survivor Series '03 DVD. Pikku hiljaa alkoi tutustuminen aikaan, joka oli pimennossa. Netistä etsittiin juttuja koskien niin attitude eraa, WCW:tä kuin mitä tahansa muutakin. Sitten, kun lajista alkoi jotain ymmärtää, niin näki ottelutkin eri tavalla. Enään kaikista otteluista ei löytänyt jotain hyvää. Tietyt hahmot tuntuivat turhilta, ja ilman, että tunnisti bookkaus sanan merkitystä niin sitäkin osasi kritisoida. Ensimmäinen turhautumis vaihe iski aikavälillä 05-07. Aikana, jolloin mestaruuskuvioissa nähtiin JBL, King Booker, Batista yms. Tällöin itseasiassa Raw maistui, mutta SD maistui lähinnä puulta.

Esimerkkinä toimikoon Booker T. Hahmosta pidin, ja painijana myös. Eihän hän ikinä ollut missään määrin "suosikki" mutta toimi. King Booker kuvio puolestaan oli ihan paskaa. Muistan vihanneeni sitä aivan tolkuttomasti. Kuvioita, hahmoa, kaikkea... Muutenkin kaikenmaailman Great Khalit olivat niin puuduttavaa, että taisin joskus tuolloin jättää jopa ensimmäistä kertaa smackdownin katsomatta. Joskus tuolloin taisin tännekkin rekisteröityä.

Seuraaminen jäi sitten, kun mielenkiinto lopahti täysin. Parannuksen merkkejä oli ilmassa, mutta mielenkiinto ei enään riittänyt. Saatoin katsoa jonkun jakson silloin tällöin, mutta ei enempää. PPV:n tulokset olivat toinen, minkä saatoin katsoa. Sitten, jossain välissä päätin katsastaa hyvin laajentunutta DVD kokoelmaa. Muutama vanha PPV riitti siihen, että mielenkiinnon pieni siemen alkoi jälleen heräillä. Vuosien varrella olin tutustunut hyvin lajiin. Olin katsonut paljon vanhoja tapahtumia, vanhoja viikottaisia jaksoja, sekä dokumentteja. Etenkin nuo 2002-2003 vuosien jaksojen uudelleen selailu herätti erikoista nostalgiaa. Asiat näki huomattavasti eri tavoin. Pikku hiljaa siirryin takaisin nykypäivään. Lueskelin täältä, katselin muutamat showt ja yritin päästä takaisin kärryille. En tiedä, että tuntuuko "menetetyt" vuodelta hyviltä juuri siksi, koska ne olivat niitä menetettyjä vuosia. Jälkikäteen on harmittanut, että seuraaminen jäi, koska 2011-2013 vuodet etenkin ovat vaikuttaneet mielenkiintoisilta.

Nyt on kuitenkin aika "kusetettu" olo. Pari kuukautta seurannut jälleen vakituisesti ja maistui hetken todella hyvältä. Nyt tuntuu kuitenkin, että palasin painin pariin väärään aikaan. CM Punkista oli tullut suuri suosikki, nyt hän kuitenkin taisi oikeasti ottaa hatkat? Bookkaus tuntuu tällä hetkellä olevan täysin lapsen kengissä ja WWE:n asenne olevan luokkaa, että muut tekevät mitä osaavat ja he mitä tahtovat. No toisaalta, ei voi syyttää. Jos kilpailu on alalla näin surkeaa ja asetelma on yhden promootion kohdalla näin niin mikseivät he niin tekisi. Pohdin, että oliko tuolloin ennen kaikki oikeasti paremmin vai onko se pelkkää harhaa? Oliko tuolloin asiat hyvin vai eikö silloin osannut vain sisäistää huonoja asioita?

WWE:n toiminta kyllä ihmetyttää siinä suhteessa, että eikö heidän pitäisi antaa, ja tarjota sitä, mitä kansa haluaa. Fanit ovat kuitenkin heille se tärkein. Ja käsittääkseni se asia miksi tuota tehdään. He ovat se palanen, joka tuo rahan taloon. WWE kusi omille nilkoilleen tuodessaan Batistan takaisin tuolla tavalla. En ole reilun kymmenen vuoden aikana nähnyt moista hypetystä, jota Daniel Bryan tällä hetkellä nauttii. Kuinka ennalta arvattavaa tahansa, niin olisiko Rumbleen ollut muuta hyvää vaihtoehtoa, kuin tuoda Bryan viimeisenä sisään ja voittaa koko p**ka. Mielestäni kansa on ilmaissut kuitenkin mielipiteensä siitä, että Batista tulee tyhjästä, korjaa potin ja ottelee vuoden isoimmassa spektaakkelissa pääottelussa. Kaikki tuntuivat odottavan, ja haluavan nähdä siellä Bryanin. Eikö Batistaa olisi voinut tuoda takaisin heelinä. Triple H:n kaverina, joka yrittäisi auttaa tuhoamaan Bryania, joka puolestaan etenisi vaikeuksista huolimatta voittoon. Lopulta Batista olisi voinut kääntyä Triple H:ta vastaan, ja näin 'Maniassa he olisivat voineet kohdata toisensa, kun samaan aikaan Bryan viimeistelee tuhkimotarinansa pääottelussa voittaen mestaruuden. Tämä nyt varmasti vain yksi mahdollisista variaatioista, mutta kusemalla omille nilkoilleen WWE kuitenkin varmisti sen, että Bryanin tarina kustaan jotenkin. Täällä foorumilla oli jossain väittelyä asiasta, mutta itsekkin olen sillä kannalla, että ainoa oikea ratkaisu olisi ollut Bryanin rumble voitto, ja mestaruus 'maniassa. Okei, kortit on yhä avoinna. Tässä on vielä matkaa 'maniaan, mutta ei se hyvältä näytä. Jos pääottelussa kohtaavat esimerkiksi Orton ja Batista, niin voisi sanoa, että homma kusi. Se taitaa kuitenkin olla juuri se ottelu, jota ketään ei halua nähdä enään vuonna 2014. Ainakaan pääotteluna Wrestlemaniassa.

Bookkauksesta tuli mieleen myös "pienemmät" vyöt. Muistan, miten IC-vyöstä kamppailivat mm. Christian, Booker T, Edge, Randy Orton, Rob Van Dam... Tottakai, tuosta on paljon aikaa. US-vyöstä Smackdownin puolella taistelivat herrat, kuten John Cena, Chris Benoit, Eddie Guerrero, Big Show. Tuolloin tuntui, että vöillä oli arvoa. Niiden ympäri saatiin luotua hyviä kuvioita ja kiivasta taistelua. Samaan aikaan päävöissä oli sama juttu. Triple H ja koko Evolution on erittäin mielenkiintoinen. Heidän avullaan luotiin useita hyviä feudeja. Samoin oli Angle, Lesnar, Show, Taker... Nyt on yksi päämestaruus, joka on ihan hyvä juttu. Pitääkö silti vielä vuonna 2014 tuhlata tällainen mahdollisuus siten, että pyöritetään vyötä edelleen akselilla Orton-Cena ja nyt vielä Batista. Käsittääkseni näiden muiden vöiden arvo on nykyään naurettavan mitätön, eikä niistä taida pahemmin edes kilpailua olla. Kaikki kiinnostavuus luodaan päämestaruus kuvioihin, ja sitä avitetaan muutaman stablen tarjoamilla kuvioilla. Mielenkiintoiset ja kiihkeät kuviot muidenkin vöiden ympärillä olisi hyvä tilaisuus nostaa niitä uusia staroja esiin.

Nyt, kun nykypäivä on mitä on ja kaikki on mahdollista, niin miksi työntää paskaa omaan suuhun. Siellä olisi kaikki kortit käytettävissä. Nämä app sovellukset ja network jutut, ihan huippuja. Mahdollisuuksia. Mutta kuka niitä kohta käyttää jos tarjolla on vain vasta suollettua paskaa? Siitä huolimatta odotan innolla mihin suuntaan tämä kehittyy. Jos vielä huonompaan niin eiköhän sitten ole jälleen aika pitää "pikku breikki".

[Kuunlento]

[Riveni]

Oli varmaan h**vetin hauska duuni tuolla kääntäjällä. Oli keksinyt ihan omia käännöksiä myös liikkeille, mm. legendaarinen kuristusjuntta. Eihän se liike edes ole juntta, mutta menkööt.

[DeadManWalking]

Tuo kuvahan on muuten siitä Beyond the mat -dokumentista. Ihan hyvä dokkari kyllä.

[Riveni]

Tuo kuvahan on muuten siitä Beyond the mat -dokumentista. Ihan hyvä dokkari kyllä.

No sitten kyseessä tuskin oli sama kääntäjä joka käänsi WWE:tä männävuosina. Samapa se, propsit yhä tälle.

[Merovingi]

Tuo kuvahan on muuten siitä Beyond the mat -dokumentista. Ihan hyvä dokkari kyllä.

Tuli katsottua pari viikkoa sitten ja kyseessä on kyllä laadukas dokkari. On se ainakin parempi kuin Wrestling with Shadows, jossa ainoastaan Survivor Series 1997:n tapahtumat olivat mielenkiintoisia ja Stu Hart -pätkät.

[Kuunlento]

Oli varmaan h**vetin hauska duuni tuolla kääntäjällä. Oli keksinyt ihan omia käännöksiä myös liikkeille, mm. legendaarinen kuristusjuntta. Eihän se liike edes ole juntta, mutta menkööt.

Toisia mainioita käännöksiä tuossa elokuvassa oli "Drozin kampanja" kun puhuttiin Drozin tulevasta pushista ja "En ole kiinnitetty" kun se yksi ukko puhui siitä ettei ole buukattu. Kiinnitetty sana taitaa tosin olla ihan suomenkielinen vastine tuolle, mutta silti kuulostaa typerältä.

[Griffin]

Asiasta jo mainitsin RAW-ketjussa mutta hämää kyllä nyt oikein saatanasti. Mikä logiikka on tässä Batistan bookkauksessa? Mies tulee takaisin, esiintyy kerran ja voittaa Rumblen, ottaen samalla paikan 'Manian pääottelussa. Tämän jälkeen hän käy vähän pyörähtämässä viikotaisissa ja mitä hän siellä tekee? Länkyttää hetken ja sitten taistelee toisen hetken Del Rion kanssa. Tässä heidän "feudissaan" ei ole mitään tolkkua. Batista ei ole pystynyt esittämään mitään minkä perusteella joku haluaisi nähdä hänet vuoden suurimman spektaakkelin pääottelussa. Suurinta paskaa on se jos tuo kyseinen säkki vielä päättää 'Manian nostamalla vyön ilmaan. Tämä aika vuodesta olisi ollut loistava mahdollisuus nostaa joku nuori stara oikeaksi tähdeksi. Itse olen sitä mieltä, enkä varmasti ole yksin, että Daniel Bryanin olisi pitänyt voittaa Rumble. Olisi se sitten miten "läpinäkyvää" ollut tahansa niin se olisi ollut se mitä kansa haluaa. Daniel Bryan nauttii tällä hetkellä niin valtaisaa suosiota, että tästä olisi voitu luoda oikea tuhkimotarina. Kaikki vastoinkäymiset olisi käännetty voitoksi ja WM 30 olisi saanut arvoisensa päätöksen, kun Daniel Bryan olisi pidellyt vyötä käsillään. Voin vain kuvitella, että jos näin olisi tapahtunut niin miten ottelun loppuessa koko areena olisi seonnut. Nyt sen sijaan, laitetaan DB vaikka aloittamaan 'Mania Kanen kanssa ja lopetetaan Batistan ja Ortonin/Cenan kohtaamiseen. Aivan älytöntä toimintaa. Jos sattuisi käymään niin, että DB voittasi mestaruudet ensi sunnuntaini niin silti, mikä järki? Jos Batista oli pakko saada "tähdittämään" 'Maniaa niin miksei hän olisi voittanut vöitä nyt ja DB olisi Rumblen kautta asettunut haastajaksi. Batista olisi voitu tuoda Triple H:n kaverina mukaan niin, että hän olisi auttanut tuhoamaan Bryanin. Lopulta Triple H olisi voinut laittaa Batistan Chamberiin juuri sillä periaatteella, ettei vain DB voita 'maniassa. Variaatioita on monia. Parastahan olisi ollut, jos Batista olisi tullut Triple H:n apuriksi mutta lopulta kääntänyt selkänsä ja tämä olisi johtanut miesten kohtaamiseen. Ja jos pitää paikkaansa, että CM Punk lähti, koska ärsyyntyi tästä Batistan paluusta niin voi sanoa, että WWE ampui itseään jalkaan pahemman kerran. Batistastakin olisi voitu jo tehdä mielenkiintoisempi hahmo mutta tämä, että mies käy tönimässä Del Rioa ei ole sitä. Mielestäni oltaisiin voitu pohjustaa tulevaa ja pitää Batistaa edes lähellä tätä päämestaruus kuviota.

Voin lyödä nyt itseäni vasaralla sormeen mutta miltä kuulostaisi ottelu, jossa olisi Batista, Brock Lesnar sekä Daniel Bryan? Lesnarhan ilmoitti haluavansa mahdollisuuden vöistä. Tämän jälkeen hän sekaantui, riehui ja mellasti. Missä hän nyt on? Hän hävisi kuin tuhka tuuleen. Jos ensi sunnuntaina Lesnar palaisi ja tuhoaisi Bryanin ennen chamber ottelua niin hän saisi varmasti yleisön vihat niskaansa. Lesnar voittaisi vyöt, ja seuraavassa Raw:ssa sitten sanailisi ykköshaastaja Batistan kanssa. Kesken kaiken DB imestyisi paikalle vaatimaan ottelua, koska häneltä kusetettiin paikka. Lopulta jotakin kautta DB saisi itsensä mukaan 'Manian pääotteluun, jossa olisi siis triple threat näiden herrojen välillä. Kaksi "mörssäriä" ja Bryan. Tällöin Bryan lähtisi todellakin altavastaajana 'Maniaan. Vastassa olisi todella vihattu Lesnar, joka nousi kyseenalaisesti mestariksi sekä Batista, joka olisi itsessään hyvin kyseenalainen tweener.

Oli miten oli, toivoisin, että WWE nyt tajuaisi tehdä korjauksen. Siellä suunnassa varmasti pahin mahdollinen tapahtuma olisi se, että heillä olisi vuoden suurimman spektaakkelin jälkeen maailman vihaisin yleisö ja fanit. Toisaalta, en tiedä mihin tämä johtaa mutta WWE on ainakin onnistunut luomaan yhden mielenkiintoisen kuvion, jossa on osallisina Wyatt Family sekä The Shield. Toisaalta olisi harmillista, jos tämä feudi päättyisi tähän, koska se jäisi näinkin kiinnostavaksi feudiksi aivan liian lyhyeksi. Toisaalta taas olisi hienoa nähdä Shieldin äijät toisiaan vastaan. Roman Reings on tällä hetkellä tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen, että toivon hänestä tulevan vielä jotain todella suurta.. Potenttiaalia mahtavaan tapahtumaan siis on: Wyatt Family, Shield, Daniel Bryan, Cesaro yms. Toivoisin, että saisin listata myös CM Punkin mutta mutta..

Siitäkin kysyin jo RAW ketjussa, että onko mahdollista vielä Punkin paluu vai ei. Ihmetytti miten hänet on poistettu videoista ja poistettu maininnat jne. mutta silti lähetyksessä kuvataan häntä koskevia kylttejä eikä peitellä mitenkään yleisön "CM Punk"-chänttejä. Onko sellainen tosin edes mahdollista?

[Griffin]

Kirjoitinkin jo tästä Smackdown topicissa muutamalla sanalla. Pointtina kuitenkin se miten nykyään tuntuu, ettei WWE onnistu luomaan hyviä, kuumia feudeja ja kuvioita mihinkään muuhun kuin päämestaruuden ympärille. Mielestäni kuitenkin aika tärkeä palanen on saada hyviä kuviota myös pienempiin "piireihin". Käydään läpi esimerkkejä: Chris Jericho ja Goldberg. Miehet saivat aikaan vuonna 2003 yhden mielenkiintoisimmista sen hetken feudeista. Tilannetta kärjistettiin vanhoilla WCW-aikaisilla jutuilla. Jericho on täysi kiusankappale. Hän hyökkäili Goldbergin kimppuun. Hän kaatoi maalipurkin tämäm v***n kalliin auton päälle. Hän usutti Christianin, kaverinsa, Goldbergin kimppuun. Jericho oli perus pelkuri. Loistava hahmo. Goldberg kantoi puolestaan sitä ison pahan suden roolia. Hän halusi Jerichon käsiinsä mutta ei saanut. Hän tuhosi kaikki, jotka koki esteeksi. Tämä siis vain yhtenä esimerkkinä. Sanomattakin on selvää, ettei liian paljon painijoita voi samaan aikaan taistella mestaruudesta. Vöiden ohella tämä on loistava tapa nostaa uusia nimiä ja pitää staroja pinnalla. Tällä luodaan loistavia kuumia feudeja ja otteluita. Aina siihen kuumaan feudiin ei tarvita sitä mestaruutta. Harmillista, että selvästi tämä on vähentynyt. Muistan vuosina 02-04 oli lähes joka ottelulla tarkoituksensa. Nykyään Raw on pidempi ja suoraan sanottuna jaksossa on aina myös paljon paskaa. Tuolloin toki subtv:n lyhennetyt jaksot mutta silti, ne olivat täyttä tavaraa. Kummassakin showssa oli monta mielenkiintoista kuviota vireillä samaan aikaan. En nyt väitä, että kaikki olisi niin loistavia ollut, mutta nykyiseen verrattaessa. Pienempien vöiden ympärille luotiin aina jotain kunnollista ja ilman vöitäkin käytiin hyviä kuvioita läpi. Tässä yksi asia, jota WWE voisi parantaa.

Onhan nykyään mm. The Shield sekä Wyatt Family, joiden ympärille saadaan luotua hyviä juonikuvioita ja feudeja. Silti, pienissä vöissä kilpailu voisi olla huomattavasti kovempaa. Kunnon kilpailun myötä vöiden arvokin nousisi. Nyt tuntuu, että nämä pienemmät vyöt ovat lähinnä koristeita. Oikeastaan, nyt kun päämestaruuksiakin on vain yksi niin WWE:n on pakko alkaa kehittää kuvioita muualtakin. Mielipiteeni on se, että enemmän tarvittaisiin henkilökohtaisia kuvioita, joissa olisi kyse silkasta vihasta. Eikä sekään mutta niiden pitäisi vielä olla edes jollain tasolla kiinnostavia.