Tämä ja se, että oikeasti nautiskelen painista miettimättä hirveämmin, että kuinka kusipää se Vince on. Siksipä en varmaankaan koskaan lue dirt sheettejä vaan suurin painitietouteni tulee täältä, wikipedia/cagematch -selailuilla ja parin blogin lukemisella, jotka perustuvat arvostelemisiin. Olen se fani, joka yleisössä mieluusti chanttaisi "both these guys", jos vain siltä tuntuisi. Toisaalta olen suuri Adam Cole fani, mutta lähinnä koska kaveria on pirun hauska vihata. Niimpä nautin miehen matseista, kun häntä kehoitetaan imemään munaa, suurella todennäköisyydellä naisen "munaa".Japeet kirjoitti:En nyt varmaksi mene sanomaan, mutta melkein voisin kuvitella "perinteisen katselutavan" tarkoittavan sitä urheilupuolta ja jättävän kaiken maailman narratiivit omaan arvoonsa. Tiiäks silleen että kannustaa omia suosikkejaan ja vastustaa inhokkejaan.Darien Fawks kirjoitti:Tuossa lihavoimassasi kohdassa menet mielestäni metsään. Eikö perinteinen katselutapa ole se, että kannattaa aina hyviksiä ja vastustaa pahiksia? Mikäli pystyt katsomaan ohjelmia tällä kaikkein perinteikkäimmällä tavalla, niin mikäs siinä – sehän se toimiessaan on se tyypillisin ja kenties jopa nautinnollisin vaihtoehto. Toisaalta taas WWE:n käsikirjoitus ei ole niin loogista, että tämä olisi edes helppoa. Jos kannatit Cesaroa Wrestlemanian aikaan, niin lopetitko kannatuksesi siinä vaiheessa, kun hänet paritettiin Heymanin kanssa? Tällä perinteikkäimmällä kayfabe-ajattelullahan näin olisi pitänyt tapahtua.MR.Off Topic kirjoitti:En tiiä muista, mutta onpa tämä paini vaikeaa nautittavaa, kun pitää miettiä noin pirun paljon. Ite yritän vain nauttia ihan perinteisellä katselutavalla. Toki se on suureksi osaksi vain mahdollista NXT:n ja WWE:n ulkopuolisten tuotteiden kohdalla.
Pistän paljon arvoa urheilulliselle kyvyille sekä tarinan kerronnalle kehän sisällä. Sen jälkeen kaikelle muulle töllössä tapahtuvalle. Jätän sen ulkopuoliset jutut suurelta osin omaan arvoonsa, sillä ei minulla ole tarvetta niille. CM Punk jutussa eniten hirvitti, että onko todella WWE:n terveyspalvelut tolla tolalla. Niin ja komppaan Saimouta täysin keissi Daniel Bryanissa. 'Manian jälkeen ilotsin DB:n puolesta, mutta ei se kyllä itselleni ollut hetki jolloin muistin rakastavani tätä lajia. Sellainen hetki oli esimerkiksi Hiroshi Tanahashin ja Shibatan ottelu G1 Climaxissa. Miksi? Ottelu tarjosi lähes täydelliset 30 minuuttia sisääntuloineen.




