Kartsa kirjoitti:
Omat rahkeet tulevan työllisyystilanteen arveluun yhteiskunnallisesti eivät riitä, mutta työvoimapula meihin ei kuitenkaan iske. Omat työttömät pitää saada ensin töihin ennen kuin työvoimaa haetaan muualta. Lisäksi toimeentulotuen muuttaminen vastikkeelliseksi (satunnaista PASKAtyötä hoitolaitoksissa, kunnallisella puolella, mm-taloudessa) loisi itsessään uusia työpaikkoja ja vapauttaisi nykyistä tietotaitoa vaativampaan työhön. Työttömien unohtamisesta vaaliohjelmaa on kritisoitu ja syystäkin. Pienyrittäjyyttä kuitenkin tuetaan voimakkaasti ja etenkin sen työvoimavaltaisuutta eli uusien työpaikkojen luomista. Persuthan taisivat pitää tuloverokannan samana, mutta ylimpiin luokkiin %-yksikön korotus. Ehkä joka luokassa olisi ollut korottamisen varaa jonkin verran. ALV-korotukset todellakin ovat askel tasaveroa kohden ja tämä iskee voimakkaimmin vähätuloisiin, joilla iso osuus tuloista menee peruselintason ylläpitämiseen.
Olen aivan samaa mieltä, työvoimapulaa ei Suomessa ole eikä sellaista tule. Ja sekään tuskin on täällä mikään salaisuus että olen pakolais/turvapaikkajärjestelmän vastustaja, ja vastustan myös ankkurilapsi/perheenyhdistämis pelleilyä. Näiden vaikutus kuitenkin nykyiseen työllisyyteen on minimaalista, ja niiden lakkauttaminen ei helpota työmarkkinoiden tilannetta lainkaan.
Pakkotyö taas voi johtaa kyseenalaiseen keplotteluun, kuten se on johtanut jo nyt. Työnantaja kierrättää pakkotyöläisiä halvemmalla hinnalla (tai jopa valtion tukemana) ja ei tästä johtuen palkkaa ketään vakituisesti tehtävään. Pahimmat esimerkit on jo nyt nähtävillä, kun potkut saaneet työntekijät joutuvat takaisin vanhaan firmaansa ja vanhaan hommaansa "harjoittelijoina", koska muuten valtio vie tuet. Pakkotyö ei tule parantamaan työllisyyttä, pahimmassa tapauksessa se vain romuttaa sitä. Jos pakkotyö keskitettäisiin vain valtiolle tai kunnille, voidaan myös kysyä mitä tapahtuisi työn laadulle? Ja mitä tapahtuisi nyt siellä työskenteleville, potkittaisiinko heidät pois esimerkiksi tappiokunnissa jotta saataisiin ilmaista työvoimaa tilalle? Pakkotyö ei vain todellisuudessa toimi. Toki tämänlainen järjestelmä voisi teoriassa olla toteutettavissa tiukalla valvonnalla, mutta tämän valvonnan kustannukset olisivat sitten oma asiansa.
Kansalaispalkka / porrastettu tukijärjestelmä toimisi paremmin, kaikki tehty työ toisi aina boonusta työntekijälle.
Rankaisemisesta ei ollutkaan puhe, vaan siitä että kansa toimii vastuullisesti ennen kuin sille annetaan sitä vapautta. Yksilön vastuulla on kuitenkin sekin, että se pitää valtiota järkkymättömänä auktoriteettina, joka ei ikinä ole väärässä. THL on tästä nyt diabetesruokavalioineen pahin esimerkki. Valitettavasti tässä juuri ilmenee tuota ajattelua, että holhousvaltio on syypää, kun joku on "ilman omaa syytään saanut" 2-tyypin diabeteksen. Yksilö on kuitenkin saanut yksilönvapautta vaalien saanut valita kauppalistansa ilman sanktioita ja vaikka valistus on ollut pahasti pielessä, niin a) vastuu sälytetään yhteiskunnalle ja b) THL ei edes korjaa virheitään. Valinnanvapaus on kuitenkin ollut, mutta sitä ei ole noudatetettu vastuullisesti ja se iskee pahimmalla tavalla: yksilön ja kansanterveyteen.
Mutta tässä on juuri se ristiriita. Jos ihminen ei saa päättää omasta terveydestään asiassa X, miksi hänen pitäisi huolia siitä asiassa Y? Vapauden ja vastuun on tultava yhdessä, ei erikseen.
Suomi on historiallisesti ollut äärimmäisen auktoritäärinen yhteiskunta siinämielessä että valtio = aina oikeassa. Vasta viimevuosikymmeninä on alkanut nousta esiin porukkaa joka oivaltaa valtion todellisen tarkoituksen, eli sen että valtio on olemassa palvelemaan yksilöitä, yksilö ei ole olemassa palvelemaan valtiota. Tämä ilmiö on täysin poliittisten ideologioiden ulkopuolella, ja sitä tapahtuu niin oikealla, vasemmalla kuin keskellä. Suomalaiset ovat viimein pääsemässä samalle tasolle muiden vapaiden länsimaisten kansojen kanssa, kysymys kuuluukin että ovatko kansalaisten valjastamat poliittiset keinot ratkaisu tähän ongelmaan, vai pahentavatko ne lopulta sitä?
Kuten olen aiemmin todennut, me tarvitsemme vapausliikkeen. Kyttäys ja holhous on 80- ja 90-lukujen positiivisen suunnan jälkeen känätymässä taas kontrolliin, ja sille pitäisi saada stoppi.
Ai vaalilupaukset vain? Jos nyt vaikka aloitetaan siitä että tuleva kausi piti vetää läpi miljardin menolisäyksellä, -08 oltiin jopa lyhentelemässä valtionvelka ja onko se valtionvelka nyt kasvanut reippaalla kymmenellä miljardilla vai vielä enemmällä? Ennen (lue: niinistöläisen) Kokoomuksen talouspolitiikka sentään oli vastuullista ja valtiota ei syösty vararikkoon.
Toki Kokoomus on ottanut vaaliohjelmaa tehdessään huomioon, että lupauksista pitää pystyä kiemurtelemaan irti vastuutta. Lupaus: poliiseja pitää olla tarpeeksi katukuvassakin, totuus: vuoteen -11 mennessä 450 virkaa vähemmän ja sivupisteitä lopetettiin. Lupaus: matalapalkkatuki laajemmaksi, totuus: päättyi vuonna 2010. lupaus: omaishoitajille 4 vapaapäivää per kk, totuus: ei. Lupaus: veteraanien avohoitopalvelun haittaluokituksen poistaminen, totuus: ei. Lupaus: muuttoavustus 1000€, totuus: muuttoavustus 700€. Tuossa nyt mitkä ensimmäisinä pistivät silmään.
Se nyt on typerää että globaalin talouslaman iskiessä pitäisi yhä pitäytyä lupauksissa, vaikka se voisi pahimmassa tapauksessa romuttaa koko valtion. Tällainen vaatimus on naurettavaa ja lapsellista, täysin puskista tullut talouslama pakotti muuttamaan suunnitelmia, ja mielestäni niitä pitääkin muuttaa vastaavissa tilanteissa. Valtio on kaukana vararikosta, vaikka tietyt tahot yrttävät muuta väittääkkin.
Poliisiasia on perinteistä kapula-ajattelua, eli poliisien määrän vähentäminen = poliisien väheneminen kaduilla, vaikka kehitys on ollut päinvastaista ainakin täälläpäin. Pelkästään poliisin tehtäviä priorisoimalla on saatu muutettua organisaatiota toimivammaksi. Poliiseja näkee katukuvassa huomattavasti useammin nykypäivänä kuin esimerkiksi 2000-luvun puolivälissä. En tosin tiedä miten asiat ovat maaseudulla.
Matalapalkkatuen kehitykseen en ole perehtynyt, vaikka se onkin ehdottomasti yksi parhaita työllisyyden edistäjiä. Jos siitä on luovuttu kokonaan ilman korvaavaa järjestelmää, kyseessä on kaardinaalimoka. Se onko tämän junaillut vihreä työministerimme on sitten myös kysymyksen arvoinen asia.
Loput ovat aikalailla kosmeettisia asioita, joiden perusteella en toivo kenenkään äänestävän yhtään ketään. Helppoja vaalikikkoja. Totta kai koalitiopolitiikka tekee lupauksista vaikeita toteuttaa, mutta en usko että noita on ikinä edes aiottu toteuttaa. Populismilla on helppo huijata tyhmiä.
Mitäs kun Jyrki teki molemmat?
Yllättävä talouslama antaa synninpäästön. Ensi vaalikausi vuorostaan on joko jatkuvaa talouskasvua, tai sitten Euroopan taloudellinen romahtaminen. Timo tosin joutuu molemmissa tapauksissa syömään sanansa, koska edes normaalissa kasvutaloudessa hänen ohjelmansa on toteuttamiskelvoton.
Luen elitismiin nepotismin sekä kronismin lieveilmiöt ja ylipäätään oman edun tavoittelun. Byrokratiakoneisto on täynnä suojatyöpaikkoja ja virkaan sopivia pätevien sijaan. Veteraaneille on budjettiarviossa varattu 6000 per nenä, paljonko jää järjestöihin? Kehitysyhteistyörahat ovat 700 milj., turha niistä mamukulujakaan on poislukea ja erotella oli sijoituskohde sitten koti- tai ulkomaa. Tästäkin vedetään ensin välistä suojatyöpaikkojen muodossa ja annetaan lopusta annetaan nälkäiselle kala ongen sijaan, onki jota ei opeteta käyttämään saati ainakaan korjaamaan tai rahat ohjautuvat suoraan diktatuurin ylläpitoon. EU yms. nielaisee budjetista lähes kaksi miljardia maksujensa muodossa. Ahvenanmaa pitää kuitenkin paremmat, sillä siitä muodostuu ylimääräisiä maksuja neljännesmiljardi, mutta kaikki on suhteellista? Myös se että taidetta ja kulttuuria tuetaan enemmän kuin esim. amk-koulutusta, kuntia, työllisyyttä ja elinkeinoelämää, rangaistustointa. Toki asevoimien kulutuksen kasvu tulee lopettaa jatkaa sen resurssien suuntaamista kohti kriisinhallintaa, sillä täältäkin niitä suojatyöpaikkoja löytyy. Tuossa on suurimpia menoeriä ja toki juustohöylää olisi mahdollista soveltaa siellä sun täällä, sillä pienistä puroista -jaadajaada.
Kehitysapu ei ole niin simppeli asia kuin mitä monet luulevat, sillä se on käytännössä Suomalaisen viennin edistämistä. Korruptiorahoilla saadaan kyseinen valtio hankkimaan kotimaisten yritysten tuotteita, joka edistää vientiämme. Tämä oman edun ajaminen on naamioitu kehitysavuksi (kai sieltä jotain menee oikeaankin kehitysapuun) siksi että teko nähdään moraalisesti oikeana.
Byrokratiakoneista on Suomessa valtava, mutta jälleen tulemme ristiriitoihin. Kepulaispersulainen "Koko maa asuttuna"-ideologia vaatii valtavaa byrokratiakoneistoa. Miten toteutamme koneiston pienentämisen ja maan asuttuna pitämisen yhtä aikaa? Emme mitenkään. Jos taas emme koske kunnallis- ja paikallisbyrokratiaan, säästöt tulevat olemaan aika minimaaliset.
Ahvenanmaan autonomiasta tulisi todellakin luopua, heille annetaan vaihtoehdoiksi joko itsenäisyys tai sitten heistä tulee tavallinen maakunta. Järjestäkööt kansanäänestyksen asiasta... jos asia olisi näin simppeliä. Ruotsin ja Venäjän mielipiteet on otettava huomioon, miten Venäjä suhtautuisi tällaiseen mahdolliseen sotilspoliittiseen muutokseen itämerellä? Miten Ahvenanmaan sotilaallinen status muuttuisi jos se saisi itsenäisyyden? Tai miten se muuttuisi jos siitä tulisi tavallinen maakunta? Suurennuslasipolitikointi on kivaa ja helppoa, mutta siinä unohtuvat usein päätöksen vaikutukset isommassa skaalassa, kuten Ahvenanmaan-kysymyksessä.
Taiteen ja kulttuurin tukeminen on pienen kansan kannalta elintärkeää. Olisiko Sibelius säveltänyt mitään jos itsehallinto ja yliopisto jne eivät olisi häntä tukeneet? Olisiko Gallen-Kallela maalannut mitään, jos itsehallinto ja yliopisto eivät olisi häntä tukeneet? Pieni kansa tarvitsee tuettua kulttuuria, muuten meillä ei ole minkäänlaista kulttuuria. Yritysmaailma tukee vain sitä mikä myy, ja tällähetkellä se tarkoittaisi kulttuurin amerikkalaistamista. Vastavuoroisesti täysin kulttuurittomat yhteiskunnat ovat aina olleet masentavan synkkiä, esimerkkeinä Neuvostoliitto ja Maon Kiina.
Harmaa talous taitaa olla se suurin ongelma juuri rakennusalalla ja ulkomaalaisia työläisiä on suurin piirtein saman verran kuin suomalaisia työttömiä alalla. Toki harmaata taloutta vahvistaa Suomen byrokraattinen työlupa/-verotusmenettely, mutta ei se kuitenkaan ole mikään syy veronkierrolle, vaan palkanmaksajien pitäisi hoitaa asiat kuntoon. Lisäksi harmaa talous sumentaa vastuuketjun. Suomalaiset työmiehet eivät enää harmaata taloutta enää niinkään harrasta kuin ehkä pienissä firmoissa (tällöinkin ylitöissä), joissa pienyrittäjiä tukemalla (verovapautta ja matalampia palkan sivukuluja) saataisiin ongelmaa pienemmäksi. Katainen itsekin on sanonut että tähän veronkierron ongelmassa "pitää purra nilkkaan kiinni heti ja lujaa". Kaikki ulkomaalainen (myös ulkomailla) halpatyövoima vääristää kilpailua ja luo kahdet työmarkkinat, joista toisessa työturvallisuus ja verotus voidaan unohtaa. Suomen palkkatasoon verratessa voidaan puhua lähes orjuudesta, joka ei juurikaan enää tähän maailmanaikaan ole käytössä.
Aika naiivi kuva sinulla on "Suomalaisesta rakennustyömiehiestä". Itse tiedän tuttavan kautta monia jotka ovat töissä eräällä nimeltämainitsemattomalla kotimaisella rakennusyhtiöllä, ja kovin tavallista heillä on lähteä työpäivän jälkeen vielä pimeisiin itatöihin. Tällätavalla saavat kasaan huomattavasti kovemmat kuukausiansiot kuin mitä saisivat rehellisellä työllä. Ja nämä ovat koulutettuja tyyppejä, sähköasentajia yms. Rakennusalan suurin ongelma ei ole ulkomaalainen (pimeä) työvoima, vaan korkeat kustannukset joiden eliminoimiseksi kukaan ei halua tehdä yhtään mitään.
Suurin syy korkeisiin kustannuksiin on tietenkin asutuskeskusten "tonttipula", joka on täyttä fiktiota, mutta rajoittaa rakennushankkeita. Poliitikoilla ei ole tahtoa lähteä kaavoittamaan enemmän alueita, tai jopa pakkolunastamaan niitä, joten saatanan kalliin tontin hankittuaan rakennuttaja yrittää päästä mahdollisimman halvalla, jotta pystyy myymään valmista taloa kilpailukykyisellä hinnalla. Jos tähän asiaan haluttaisiin puuttua, ongelmat putoaisivat murto-osaan, mutta kukaan ei halua koska poliitikkojen omat asuntolainat ja asunnot ovat sidottuna tähän samaan asuntokuplaan joka vallitsee kaikilla maan suurimmilla asuinalueella.
Kaikki vaikuttaa kaikeen, käy vanha viisaus, ja tämä kupla on harmaan talouden suurin moottori. Sen puhkaiseminen tosin voisi johtaa lamaan, mutta harmaan talouden eliminoiminen "voimakeinoin" taas johtaisi kuplan paisumiseen ja hintojen nousuun. Toisaalta, mitä isompi kupla, sitä pahempi poksahdus, eli mitä nopeammin tämä possautetaan, sitä parempi se on kaikille. Tämä kaavoitusasia on ollut kunnallisvaalien tärkein motivaattorini aina, ja voin todeta että hyvin harvat ehdokkaat ovat siitä edes maininneet.
Kuntien pakkoliitoksissa en näe mitään järkeä, jos kunnan talous sallii sen pysyä itsenäisenä. Kuntaliitosten työpaikkatakaukset johtavat siihen, säästöjä ei ensimmäisiin vuosiin (5v taitaa olla vakio) synny vaan entisiä kunnanisiä istuskelee suojatyöpaikoissa vielä nykyistä enemmän. Lisäksi kuntaliitokset ja niistä johtuvat säästötoimenpiteet (lakkautetaan poliisi, palokunta, terveydenhoito, koulut) laskevat huomattavasti alueiden arvoa asukkaan silmissä. Tämä vähentää entisestään alueen elinvoimaisuutta. Jos pieni yksikkö kantaa oman painonsa, sitä on turha liittää isompaan, sillä pienen yksikön reagointikyky tarpeellisiin muutoksiin on huomattavasti parempi kuin laajan kokonaisuuden.
Entä se byrokratian vähentäminen, mitä halusit aiemmin? Se ei olekaan enää hyvä juttu? Vähän kansaa isossa maassa vaatii mammuttibyrokratian, tai vaihtoehtoisesti palvelujen on oltava kaukana. Kaikkea kivaa ei voi saada, vaikka populismi moiseen ajatukseen perustuukin.
Yritystukia ei käsittääkseni ole kohdennettu erityisemmin, mutta ainakin Tekesiltä (nykybudjetti miljardi) voidaan ottaa rahaa pois, sillä suurin osa siitä menee sellaisille yrityksille, joilla tuki ei luo uusia työpaikkoja vaan jopa vähentää niitä. Pienyrityksistä nämä tuet menevät huimasti ohi, sillä kilpailun vääristämisen estämiseksi suurin osa rahasta jaetaan liiketoiminta- ja palvelukonseptien, brändien, toimintaprosessien, työn organisoinnin ja johtamisen, muotoilun, kuluttajakäyttäytymisen kehittämiseen eli isojen organisaatioiden hyödykkeisiin. Energia- ja ympäristötavoitteiden täyttämiseen, palvelutoimialojen rahoitukseen ja viestintä- sekä tietoteknologian mahdollisuuksiin menee kuhunkin lähes yhtä paljon rahaa kuin ensiksi lueteltuun kokonaisuuteen. Jokainen potti vastaa noin puolta (39 - 52 %) koko rahoituksesta. Hyvinvointi ja terveys saakin rahoitusta Tekesiltä sitten vain kolmasosan siitä mitä nämä muut (14 % koko rahoituksesta).
Pienyrittäminen tosin ei todistetusti luo yhtä paljon työpaikkoja kuin suuryritykset, ja toisaalta pienyrittämisen rohkaiseminen on aina yhteiskunnallinen riski, kuten vuosina 1991-1995 nähtiin. Ongelma on toki pääasiassa puutteellisessa lainsäädännössä, sillä pienyrittämiseen rohkaistut ihmiset jäivät loppuiäkseen "velkavankeuteen" (tai no, armahdus taidettiin antaa tuossa 2007?). Velkalainsäädännön muuttamisen pitäisi olla ensimmäinen askel yrittämisen edistamisessä, eli henkilökohtaisen konkurssin ottaminen käyttöön. Jos yksilöllä ei ole rahaa eikä omaisuutta, hän joutuu konkurssiin, ja voi aloittaa alusta. Nykyinen järjestelmä jossa velkaantunut kituuttelee vuosikymmeniä ilman toivoa johtaa vain työkykyisen työntekijän syrjäytymiseen työelämästä ja yhteiskunnasta. Ja ehkä tämä toisi myös pankeille hieman vastuuta velanantoon.
Mitenkäs Kokoomuksen leikkaukset? Kuntapuolelta ilmeisesti jotakin otetaan pois, yksityistämistä mainitsematta. Sieltä siis säästyy näin vähällä vaivalla 4miljardia. Saman verran saadaan kun pidennetään työuria 2 vuodella. Tuo 4 miljardia on muuten saman verran kuin valtion eläkemäärärahat ja yli neljäsosa tuloveroista. Aika hyvin kahdella vuodella. Lisäksi jonkinlaista taikaiskua odotetaan että verouudistuksella saadaan 2 miljardin tuotot. Sitähän ei voinut hoitaa tällä vaalikaudella.
ALV:in nostamisella saataisiin helposti kahden miljardin tuotot, tämä on kuitenkin kulutusyhteiskunta. Toki kulutus saattaisi vähentyä marginaalisesti, mutta positiivinen vaikutus verotuloihin olisi silti merkittävä. Tasavero on vain se ongelma. Ja jos lopetetaan tämä typerä "Koko maa asuttuna"-ideologia, 4 miljardin säästöt ovat täysin saavutettavissa. En tosin usko että Kokoomuksessa uskalletaan lähteä näin järkilinjalle, joten otaksun että tämä on polittista vaalipaskanjauhantaa heidän osaltaan.
a) Metsästysaseet ovat käsittääkseni leijonanosa rata-aseisiin verrattuna. b) Harvoille toimeentulo, mutta aikaavievä ja sitova harrastus. c) Välillisiä vaikutuksia terveydelle ei ole? Toki kuulosuojauksen TAI äänenvaimentimet voisi laittaa pakollisiksi kuulon suojelemiseksi tai ainakin sallia jälkimmäisen käyttö jos itse niin haluaa. d) Välittömät seuraukset ovat näkyviä ja selkeitä. Näin mahdollisiin ongelmiin tarttuminen helpompaa. e) Metsästyslupakäsittely vaatii perehtymistä, ei vajakeille. Ratapistooleissa ainakin harrastusvaatimus on hyvä. f) Laittoman aseen saa tarvittaessa ja uusi lainsäädäntö ei vaikuta siihen mitenkään. g) Aseet eivät tee henkirikoksia -jaadajaada.
a) Varsin harmiton kannabis on käsittääkseni leijonanosa huumeista muihin verrattuna. b) Harvoille toimeentulo, mutta viihdyttävä harrastus. c) Välillisä vaikutuksia ei terveydelle ole kuin kaikista epämääräisimmissä aineissa (opiaatit, amfetamiini, design-huumeet). d) Välittömät seuraukset ovat näkyviä ja selkeitä (varkaudet, rattijuopumus, väkivalta?) Näin mahdollisiin ongelmiin tarttuminen on helppoa. e) Jonkinsortin "ajokorttia" vois vaatia myös päihteidenkäyttäjiltä? f) Laittomia huumeita saa tarvittaessa ja nykyinen lainsäädäntö ei vaikuta siihen mitenkään. g) Huumeet eivät tee rikoksia, ihmiset tekevät.
Tästä kaksinaismoralismin yhtälöstä ei oikeasti ole tietä ympäri, paitsi toki valehtelu ja vanhoihin, todistettuihin valheisiin vetoaminen, mutta siitä voimme tarvittaessa jatkaa päihdepuolella.
Milloin tämä eläkepommi on odotettavissa? Nykyisellään työeläkkeetkin ovat niin korkeat, että asiaa olisi pitänyt miettiä vähän etukäteen. Tämä yleisesti on suurempi ongelma kuin eläkkeiden ylärajojen puuttuminen. Vai onko 140k€/v tarpeellista tai edes kohtuullista? Yläraja voisi olla melko matalakin, korkeintaan keskipalkka, sillä hyvätuloisilla on mahdollisuus pistää rahaa säästöön eläkepäiviä varten ja sitä vaihtoehtoa tarjotaankin tämän vapaaehtoisen eläkevakuutuskotkotuksen muodossa. Emun kanssa p**ka on jo housuissa, mutta vielä voi valita millä pyyhitään. Ylipäätään sijoittaminen noin luonnottomaan ideaan ansaitsee selkäsaunan tai oikeastaan syypäitä ovat ne jotka rupesivat ottamaan noita loisvaltioita emuun mukaan täysimääräisinä jäseninä, harvat fiksut tajusivat pysyä ulkopuolella, mutta loiset kyllä löysivät runsauden sarvelle.
Sen pitäisi iskea vuosikymmenen sisään, niin paljon porukkaa on jäämässä eläkkeelle. Eläkeikien noston pitäisi tapahtua mahdollisimman pian, sillä järjestelmää ei ole tehty sitä varten että ihmiset loikoilevat 20 vuotta kotona, kuten nykyään eliniän pidentyessä tapahtuu. Eläkekattokin voisi olla kohdallaan, tosin mielummin hieman keskipalkan yläpuolella, pitää siitä korkeammasta eläkemaksusta palkinto antaa.
EMU taas on kaksiteräinen miekka, joka on hyödyttänyt sen jäseniä huomattavasti. Nyt sitten nähdään kuinka paljon se tulee haittaamaan. Vastuun pakoilu taas ei ole vaihtoehto, kuten Persut kannattajineen ehdottavat.
Tähän haluan vielä palata:
Perussuomalaisten aateperustassakaan ei mainita sosiaalitukien kasvattamista, vaan työn ja työntekijän arvostaminen. Tuo kristillissosialisti-termi taitaa olla jo parin vuoden takaa. Soini nimittäin on irtisanoutunut sosialismista mainitessaan että: "PS on työväenpuolue ilman sosialismia". Siis työtä, ei "ilmaista" rahaa.
Edellisen kerran kristillissosialismi-termiä Soini välyätti vain muutama viikko sitten, ja tuon "PS on työväenpuolue ilman sosialismia" heitti Putkonen, ei Soini. Putkonen tosin taitaa olla aika vaikutusvaltainen jätkä puolueessa kun hänen aiempia ohjelmiaankin kopioidaan johdossa miltei sanasta sanaan, esimerikisi Soinin ilmasto-ohjelma. Kyseessä on kuitenkin, ohjelman perusteella, sosialistinen puolue.