Foorumiarkisto

Tänään alkoi juu taas opiskelu, lukion toinen vuosi. Koko kesän odotus on nyt vihdoin ohi ja pääsee opiskelemaan, vaikka anoinkin jo lisää lomaa. Elokuun lopulla suunta kohti Andorraa (linja-autolla luonnollisesti) katsomaan Andorran ja Suomen välistä jalkapallomaaottelua.

Eli nyt olisi sitten vuorossa lukion toinen vuosi, ensimmäinen jakso, jossa opiskelen psykologiaa, englantia, ruotsia, kuvaamataitoa ja musiikkia. Tavoitteena olisi saada englannista 9, ruotsista ja psykologiasta 10 ja muista päästä läpi. Tuossa sitten kolmannen jakson koittaessa siirryn ammattikouluun datanomilinjalle toiselle vuodelle. Ensi viikolla alkanee myös Turun yliopiston tietotekniikkaopinnot.

"Nevis" kirjoitti:
Tänään????Voi teitä onnekkaita.. meillä alkoi koulu jo viime viikon torstaina.. :S ja Kahdeksas luokkahan on nyt siis käynnissä..

Melkein kaikilla suomalaisilla alkoi tänään koulu. Minä aloitin siis 9. luokan, ja koulu alkoi 10:00, tosin ei tätä koulupäiväksi voi sanoa, kerrattiin lukujärjestykset, ja sitten käytiin syömässä, ja loppu aika oltiin ATK-luokassa, ja 12:45 päästiin pois. Seiskaluokalle kun menin, silloin luokat jakatuivat minusta ihan hyvin, oikeastaan kukaan ei jäänyt luokassa ilman kavereita, ja on tullut tutustuttua niihin joita en tunne. Tosin 5 poikaa (minä mukaanlukien) on ala-asteella ollut samalla luokalla. Yksi poika vaan on ollut toisessa koulussa. Nythän meillä ei siis enää yläasteella oppilaat vaihdu. Tosin, kun kasiluokka alkoi, meidän luokalle tuli kaksi uutta oppilasta. Nyt meidän luokalla on 6 poikaa, ja 12 tyttöä.

Tänään alkoi minullakin koulu ja 7. luokka. Luokat jakautuivat suoraan sanoeen päin p******ä, samaan kouluun kuin minä tuli vain yksi samalta ala-asteelta ja jouduimme eri luokille, ou jeah. Luokka ensi vaikutelmalta täynnä nörttejä, mukavaa.

Lyseo vaikutti ihan mukavalya koululta mutta luokkani on surkea, ja huomena täytyisi vielä valita joku ihmeen luotttamus oppilas, että tieto liikkuisi tai jotain. Mukava valita sieltä nyt joku kun ei tunne ketään ja kaikki vastenmielisiä. Toivottavasti johonkin siellä edes tutustuu.
Ai niin, exäni jota inhoan yli kaiken tuli samalle luokalle kuin minä. Unelma luokka....

"Mr. Y2J" kirjoitti:
Tänään alkoi minullakin koulu ja 7. luokka. Luokat jakautuivat suoraan sanoeen päin p******ä, samaan kouluun kuin minä tuli vain yksi samalta ala-asteelta ja jouduimme eri luokille, ou jeah. Luokka ensi vaikutelmalta täynnä nörttejä, mukavaa.

Lyseo vaikutti ihan mukavalya koululta mutta luokkani on surkea, ja huomena täytyisi vielä valita joku ihmeen luotttamus oppilas, että tieto liikkuisi tai jotain. Mukava valita sieltä nyt joku kun ei tunne ketään ja kaikki vastenmielisiä. Toivottavasti johonkin siellä edes tutustuu.
Ai niin, exäni jota inhoan yli kaiken tuli samalle luokalle kuin minä. Unelma luokka....

Tuolta se tuntuu alkuun, kaikki luokkalaiset ovat ihan hyypiöitä, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa. Itse sain aikoinaan seiskaluokalleni paljon tuttuja ihmisiä (siinä oli vähän erikoisjärjestelyjä), mutta lopulta en olisi halunnut niin. Kaikki nuo kaverit, jotka vanhasta koulusta tulivat, jäivät sille tielle ja ne kaverit löytyivät juuri niistä omituisista pahalle haisevista hyypiöistä

"Trollhammaren" kirjoitti:

"Nevis" kirjoitti:
Tänään????Voi teitä onnekkaita.. meillä alkoi koulu jo viime viikon torstaina.. :S ja Kahdeksas luokkahan on nyt siis käynnissä..

Melkein kaikilla suomalaisilla alkoi tänään koulu.

Veikkaan kyllä että aika pieni osa suomalaisista lopultakaan käy koulua, ainakaan sellaista joka olisi alkanut nimenomaan tänään tai ylipäätään alkanut ollenkaan vielä. Ottaen huomioon että suurin osa suomalaisista (yli 4 miljoonaa käsittääkseni) on vähintään työssäkäynti-ikäistä väkeä.

Meidän koulusta yläasteelle tuli suurin osa joten vanhojen kamujen kanssa ollaan... Muualta tuli vaan kymmenkunta oppilasta...

"Trollhammaren" kirjoitti:

"Nevis" kirjoitti:
Tänään????Voi teitä onnekkaita.. meillä alkoi koulu jo viime viikon torstaina.. :S ja Kahdeksas luokkahan on nyt siis käynnissä..

Melkein kaikilla suomalaisilla alkoi tänään koulu. Minä aloitin siis 9. luokan, ja koulu alkoi 10:00, tosin ei tätä koulupäiväksi voi sanoa, kerrattiin lukujärjestykset, ja sitten käytiin syömässä, ja loppu aika oltiin ATK-luokassa, ja 12:45 päästiin pois. Seiskaluokalle kun menin, silloin luokat jakatuivat minusta ihan hyvin, oikeastaan kukaan ei jäänyt luokassa ilman kavereita, ja on tullut tutustuttua niihin joita en tunne. Tosin 5 poikaa (minä mukaanlukien) on ala-asteella ollut samalla luokalla. Yksi poika vaan on ollut toisessa koulussa. Nythän meillä ei siis enää yläasteella oppilaat vaihdu. Tosin, kun kasiluokka alkoi, meidän luokalle tuli kaksi uutta oppilasta. Nyt meidän luokalla on 6 poikaa, ja 12 tyttöä.

Meidän eka koulupäivä torstaina oli,et mentiin yhdeksään ja kolme ekaa tuntii vaan oltiin ja heti kolme vikaa oli koulua.. :S siis taas meitä vähempiarvoisempia syrjitään"!!!voi prkl ku menee hermot kouluun..!!!

"Nevis" kirjoitti:
Meidän eka koulupäivä torstaina oli,et mentiin yhdeksään ja kolme ekaa tuntii vaan oltiin ja heti kolme vikaa oli koulua.. :S siis taas meitä vähempiarvoisempia syrjitään"!!!voi prkl ku menee hermot kouluun..!!!

Niin noh, koita muistaa, että teidän syysloma/joululoma on luultavasti myös sitten hiukan pitempi...jokaisella oppilaalla on kuitenkin saman verran päiviä lukuvuodessa.

"Mahti Ankka" kirjoitti:

"Nevis" kirjoitti:
Meidän eka koulupäivä torstaina oli,et mentiin yhdeksään ja kolme ekaa tuntii vaan oltiin ja heti kolme vikaa oli koulua.. :S siis taas meitä vähempiarvoisempia syrjitään"!!!voi prkl ku menee hermot kouluun..!!!

Niin noh, koita muistaa, että teidän syysloma/joululoma on luultavasti myös sitten hiukan pitempi...jokaisella oppilaalla on kuitenkin saman verran päiviä lukuvuodessa.

No juu.. syysloma on viikon ja joululoma on 8. päivään asti.

"Nevis" kirjoitti:

"Mahti Ankka" kirjoitti:

"Nevis" kirjoitti:
Meidän eka koulupäivä torstaina oli,et mentiin yhdeksään ja kolme ekaa tuntii vaan oltiin ja heti kolme vikaa oli koulua.. :S siis taas meitä vähempiarvoisempia syrjitään"!!!voi prkl ku menee hermot kouluun..!!!

Niin noh, koita muistaa, että teidän syysloma/joululoma on luultavasti myös sitten hiukan pitempi...jokaisella oppilaalla on kuitenkin saman verran päiviä lukuvuodessa.

No juu.. syysloma on viikon ja joululoma on 8. päivään asti.

Niin ja meidän koulu alkaa 2. päivä...eli heti uudenvuoden jälkeen.

Sama täällä. Syysloma viikon (eikös se niin kaikilla kouluakäyvillä ole?) ja joululoma loppuu 2. päivä tammikuuta.

Jos oikein muistan niitä koulupäiviä on 199.

Joululoma viikon... Joskus on ollu yli kaksi viikkoa. Syysvapaa kolme päivää pidempi kuin ennen . Meidän luokkajako meni oikein hyvin. Vain neljä entisen luokkamme poikaa meni eri luokille. (vain yksi heistä halusi muiden kanssa samalle luokalle)

"number26" kirjoitti:
Jos oikein muistan niitä koulupäiviä on 199.

Meillä koulupäiviä on kyllä mielestäni vain 97..

No jos vuodessa on jtn 350 päivää ( en muista montako niitä oli ) ja siitä miinus lomat ja viikonloput, niin siitä kyllä tulee jotain 199, niin kuin Mahti Ankka sanoi. Ei kenelläkään voi olla vaan 97 päivää koulua.

^ Tarkoitin siis number26 eikä Mahti Ankka, mutta whatever.

"Trollhammaren" kirjoitti:
No jos vuodessa on jtn 350 päivää ( en muista montako niitä oli ) ja siitä miinus lomat ja viikonloput, niin siitä kyllä tulee jotain 199, niin kuin Mahti Ankka sanoi. Ei kenelläkään voi olla vaan 97 päivää koulua.

Anteeksi virheeni. Olin katsonut vain pelkän kevätlukukauden työpäivät. Eli keväällä on 97 työpäivää ja syksyllä 90 työpäivä. Siitä tulee siis 187 työpäivää koko vuonna.

Lukio on yllättävän paljon samanlaista kuin yläaste. Nämä kurssi- valinnat sun muut vaikeuttavat kuitenkin asiaa. Kyllä niistäkin pääsen vielä perille.

JES! Ei mitään keppijumppaa sun muuta enään koska, minulla ei ole enään tavallista liikuntaa vaan vain koripalloa. Kaupunki tarjoaa urheiluvalmennuksen kouluajalla ja siitä saa vielä olikos se kolme kurssin suoritusta kun sen "läpäisee".

"myrkkymara" kirjoitti:
Lukio on yllättävän paljon samanlaista kuin yläaste. Nämä kurssi- valinnat sun muut vaikeuttavat kuitenkin asiaa. Kyllä niistäkin pääsen vielä perille.

Oppitunnit ovat lukiossa lähes samanlaisia kuin ylä-asteella, mutta muuten lukio on aivan ylä-asteen vastakohta. Ainakin minusta. Joku viisas mies on joskus sanonut, että: "Ylä-aste on ihmisen elämän persereikä". Se pitää täysin paikkansa. Tätä on vaikea selittää, mutta ehkä teistä joku tajuaa, mistä minä puhun.

"Viper" kirjoitti:
Joku viisas mies on joskus sanonut, että: "Ylä-aste on ihmisen elämän persereikä". Se pitää täysin paikkansa. Tätä on vaikea selittää, mutta ehkä teistä joku tajuaa, mistä minä puhun.

Niinhän se on. Sitä kun päästiin ala-asteelta yläasteelle oltiin olevinaan niin cooleja ja isoja jätkiä. Nyt lukioikäisenä kun katson nykyisiä yläastelaisia niin pakollakin tulee ajateltua: "Ei helvetti, tuollaisia natiaisia oltiin joskus".

En tiedä onko joku muu kanssani samaa mieltä, mutta itse pidän lukiosta enemmän kuin yläasteesta. Yläasteella puoli luokkaa (lue: amikset) melusivat ja häiriköivät oppitunneilla. Sitä lukion tuntien rauhaa oppii arvostamaan, vaikka kuinka tylsiä opettaja milloinkin puhuisi.

"Trollhammaren" kirjoitti:
Sama täällä. Syysloma viikon (eikös se niin kaikilla kouluakäyvillä ole?) ja joululoma loppuu 2. päivä tammikuuta.

Allekirjoittaneen syysloma kestää jopa huikean päivän.

First ever koeviikko alkoi tänään todennäköisesti vaikeimmalla duunilla, eli pitkän matikan kokeella. Tuntui ainakin siltä että pieksin kohtuu hyvin mutta sehän nähdään sitten kun tuo tulee takaisin.

Kuulin muuten villejä huhuja siitä, että pitkän matikan opetussuunnitelmasta on ykkös- ja kakkoskurssia karsittu melko rankalla kädellä, koska "oppilaat lopettivat usein pitkän matikan näiden kurssien aikana". Omituinen ajatus, nytkö odotetaan kurssiin 8 asti, ennen kuin asiat muuttuvat liian vaikeiksi, ja sama porukka tipahtaa vasta sitten? On ne asiat kumminkin joskus opeteltava, eli joskus tulee paljon uutta kerralla joka tapauksessa. (Tai sitten puolet vaan jätetään kokonaan pois.)
Hyppysellä on varmaan ensi käden tietoa, opittiinko kurssilla uutta vai kerrattiinko vaan yläastetta..?

Kertausta se oli melkein kaikki. En valita. Iippareilla oli kyllä jo nyt kuulemma jotain vektoreita ja sellaisia, mutta nehän elää ihan omassa maailmassaan kuten tiedät.

Tiedän kyllä joitakin tyyppejä jotka ovat vaihtamassa joka tapauksessa, eli jo opetuksen noussut intensiivisyys riitti pelottamaan amikset pellolle.

Äääh, niinpä tietenkin... eikä tuo ihme muutos siis tosiaankaan ketään hyödytä, ne vaihtavat pois jotka ovat vaihtaakseen ihan niin kuin sanoit. No, siinähän sähläävät, onneksi minä ehdin vielä alta pois..

Kyllä siitä ehkä vähän pehmeämmän laskun saa

Tänään oli koulussa täksvärkkipäivä. Olin ensin mummon luona puhistamassa pölyt kahdesta kirjahyllystä. Kohta lähden ulos vielä haravoimaan lehtiä. Ihan kiva silleensä, jossain 13:15 maissa tulin kotiin mummon luolta, nyt olin vähän aikaa koneella ja kohta ulos haravoimaan. Ihan kiva päivä ollut, mieluummin teen töitä kun olen koulussa. Ja nuokaan työt eivät olleet mitenkään hirveen raskaita. :p

4h tuntia tänään koulua, viimeisellä oli enkun koe, joka meni ihan hyvin. Huomenna taas yksi tunti koulua, ja sekin on koe.. perjantaina on sitten kokonaan päivä vapaana.

Ah, kun tykkään jakson viimeisestä viikosta :>

Koeviikko on tunnetusti parasta mitä lukio kykenee tarjoamaan. Rentoa aikaa.

"Genghis Khan" kirjoitti:
Koeviikko on tunnetusti parasta mitä lukio kykenee tarjoamaan. Rentoa aikaa.

Allekirjoitan tämän täysin. Nyt on tämän vuoden ensimmäisen jakson arvosanat hahmottumassa, huomenna vasta todistukset tulevat, mutta omien fiilisten pohjalta olisi seuraavanlaista tiedossa.

Englanti IV: 8
Todellinen pettymys, koska enkku on aina ollut ysi, tosin kyseisen kurssin sanasto oli aivan älytön ja sellainen, jota ei tule tosielämässä suuremmin tarvitsemaan, joten menköön sen piikkiin.

Ruotsi III: 9
Jälleen pienoinen pettymys. 10:ä hain, mutta ei aivan toteutunut. Kokeesta tuli 9- ja aineesta 92/99 (yhdessä rakenteen ja kuullun/luetun kanssa myös 9-)

Psykologia II: 8/9
Ei tämä jakso nyt ihan putkeen mennyt, kun tästäkin oli haussa 10. Kokeessa kysymykset kuitenkin täysin pääasian vierestä ja arvostelu tiukka. Kokeesta 8.1, mutta noussee opettajan sanojen mukaan ysiin.

Musiikki I: 5 (mutu-arvio)
No nyt on se pakollinen musiikin kurssikin käyty eikä siitä minun taidoillani paljon parempaa voi odottaa. Jos arvioin koevastaukset oikein, saisin kokeesta vitosen. Toisaalta Hyönteissinfonia-työ oli ainakin omasta mielestäni hyvä, joten se voisi nostaa numeron kutoseen. Suoritusmerkintä.

Kuvaamataito II: 4 (mitä luultavimmin)
Opettaja ei pitänyt tyylistäni. Ei siihen paljon muuta voi sanoa. Meidän kuvaamataidon opettajamme on juuri sellainen, että pitäisi osata tehdä juuri sellaisia töitä, jotka häntä miellyttävät ja minä en siinä ole onnistunut. Opettaja haukkui kaikki kolme työtäni täysin lyttyyn, joten nelonen tulossa. Eipä enää kuvaamataitoakaan.

Nyt tässä jaksossa, jota on viikko käyty, olisi luvassa filosofia II, äidinkieli IV, historia II, uskonto III ja matematiikka VI sekä yliopiston tietotekniikkaa.

Oih, tuollaiset viiden kurssin jaksot pitäisi kieltää. Varsinkin kun itsellä on kaiken aikaa jotain seitsämän kurssia. Ja vaikka näinkin silti välillä käy päässä harmi siitä, että en päättänyt pitkittää neljään vuoteen. Ja kaikenlisäksi minulla on vielä painottuneisuuden vuoksi vapautuksia tylsistä kursseista, jotka muuten veisivät turhaan aikaa, kuten liikunta yksi kurssi, taiteita yhteensä yksi kurssi ja uskonnossa sama. Ja sitten vielä muistaakseni ainakin ruotsissa ja äidinkielessä on vapautusta yhden kurssin verran ja historiassa kahden. Nämä pakolliset on siirretty ainakin osittain luonnotieteiden puolelle, jotka olisin kuitenkin joka tapauksessa ottanut.

Tiukoista jaksoista huolimatta jää paljon kiinostavia kursseja käymättä. Psykologiaa en ilmeisestikkään pääse suorittamaan kurssin kurssia, vaikka sitäkin olisi ajan salliessa jaksanut tuhertaa vaikka kuinka tai tiedä sitä jos vaikka viimeiseen vuoteen saisi mahdutettua, mutta kannattaako siinä vaiheessa alkaa sekoittamaan päätään. Myöskin filosofia näyttänee jäävän ensimmäiseen kurssiin ja tietotekniikka yhteen ohjelmointi kurssiin. En edes halua tietää kuinka tiukkaa minulla olisi tullut, jos ne neljä haluamaani fysiikan kurssia oltaisiin toteutettu. Luonnontiede painotteinen lukio ja yksille fysiikan kursseille ei saada tarpeeksi naamoja. Kyllä se muutenkin vähän on kun katselee niitä pitkän matikan opiskelijoita jotka eivät osaa toisen asteen ratkaisukaavaa niin pistää mietityttämään, että kurssivapautuksienko takia tänne ollaan tultu. Luulin, että lukioon tuleminen vai kuluttamaan aikaa olisi vain niiden.. no, tasottomimpien lukioiden ongelma. Miksi juuri minun vuonani sattui niin huono vuosikerta, että sisälle pääsi lähes millä papereilla vaan kun edellisinä vuosina keskiarvo raja pyöri 8.8:ssa.

Tämän vuoden uusille vasta herkullinen tilanne onkin, kun uusi ops pakottaa joka lukion määräämään oppilaat vähintään puoleen valtakunnallisesti pakollisista kursseista eli uskontoa ei saakkaan enää olla yksi pakollinen vaan kaksi. Tähänpä lukiomme vastasi siten niin, että ainakin ruotsin ja englannin pakolliset kurssit tiputettiin kolmeen. Samaisesta asia johti viime vuonna aika ikävään tilanteeseen, kun englannin opettaja puhui tästä asiasta ja mainitsiessaan ruotsin kurssi vähennykset hän havaitsi kasvoiltani pettyneen ilmeen "miksi en tullut vuosi myöhemmin" ja alkoi tilittämään täysillä, että onko tuo kurssivähennys hyvä asia englannissakin, kunnes lopulta hetken vääntelihdittyäni sain soperrettua, että "ei se nyt iha sama". Täyttä valhetta.

Jepulis, enää kymmenen kurssia ja kolme ylioppilaskoetta, niin tämä yli vuosikymmenen kestänyt koulunkäynti on ohi. Ala-asteen tapahtumat ovat unohtuneet aika kiitettävästi, sen verta tylsää aikaa se oli. Tosin ala-asteen englannin tunneilla opin nykyisen 'opiskelu'metodini, kun ensimmäisten luokkien jälkeen englannin opettaja luovutti täysin minun suhteeni ja alkoi palauttaa kokeeni suoraan viitosina niitä edes tarkastamatta. Se vei motivaationi aika pitkälti ja lopetin aineen opiskelun täysin. Tuloksena oli se, että opin kielen muutamassa vuodessa. On tosin hiukan rasittavaa, kun vieläkin jotkin opettajat yrittävät väkisin tuputtaa omia opiskelumetodejaan, mutta itse opin parhaiten nojaamalla tuoliin rennon oloisesti ja jossain määrin kuunnellen mistä tunnilla puhutaan. Ruotsin kielen opiskelussa tämä ei ikävä kyllä toiminut, mutta olen arvellut sen johtuvan siitä, että jätin sen kuuntelemisen väliin...

Mutta lukion urakka alkaa tosiaan olla nyt ohi, vaikka ilmeisesti joitakin jatko-opintoja pitäisi alkaa vielä ihmetellä. Ne lienevät kuitenkin ainakin jossain määrin hiukan erilaista opiskelua kuin peruskoulu ja lukio. Ennen sitä voisi ehkä kuitenkin katsoa miten on tullut kolme vuotta käytettyä... ehkä te lukiota vasta aloittelevatkin saatte siitä jotain irti.

Äidinkieli
[list]
AI1: 9
AI2: 10
AI3: 9
AI4: 9
AI5: 9
AI6: ?
AI8: ?
AI10: ?[/list:u:2cng1idp]
Äidinkielestä olen peruskoulun jälkeen alkanut pitämään. Tosiaankin siis vasta peruskoulun jälkeen, koska sijamuotojen ynnä vastaavien ulkoa opettelu ei koskaan tuntunut mielekkäältä tai järkevältä, eikä tunnu oikeastaan vieläkään. Tosin taisin opetella sijamuodot jonkinlaisena koodina... se on ollut yleensä 'hauki on kala'-opiskelussa minulla tapana. Äidinkielen viidennelläkin kurssilla piti opetella kasa kirjailijoita teoksineen ja tietää mihin kirjallisuuden aikakausiin he sijoittuvat. "SaCa DaPe ViRaBoCeSh Mo MoSwOrOdEs HeGoPuhuDuAnBrAuEdLo" - litania sisältää kaiken tarvittavan tiedon asiasta (muistaakseni se meni noin, mutta sen opettelusta on yli puoli vuotta aikaa), ja sain täydet pisteet tehtävästä. Tosin kokeessa oli toinenkin tehtävä, josta sain vain ysin. Äidinkielen opettajamme ei anna juuri koskaan kymppejä, vaan sellaisen ansaitakseen työmäärän pitäisi vetää vertoja sille, mitä tehdään kiinalaisissa lapsityöläistehtaissa.

Yhden kympin tosin sain, mutta senkin käytännössä kiristin. Opettaja oli laatinut 'mielenkiintoisen' näytelmän, jonka eräs rooli vaati noin 1000 sanaa pitkän 1800-luvulta peräisin olevan, aikalaiseen tapaan melkoisen epäselvän monologin täydellisen ulkoa opettelemisen ja esittämisen. Koska kukaan muu ei suostunut mistään hinnasta siihen rooliin, hän tarjosi sitä minulle. Suostuin sillä ehdolla, että saisin kurssista kympin. Tämän tarinan opetus lienee se, että käyttäkää kaikki tilaisuudet hyväksenne.

En tosin ole ottanut äidinkielen opiskelua missään vaiheessa kovinkaan vakavasti. En ehkä kirjoita kuin Shakespeare, mutta lukiotasoiseksi sen verta hyvin, että kiitettävät arvosanat ovat turvatut, vaikka ajoittain hiukan pelleilisinkin. Tarkennan, että en tarkoita pelleilyllä häiriökäyttäytymistä vaan pikemminkin vasemmistolaisen opettajamme ärsyttämistä populistisella mutta hyvin kirjoitetulla tekstillä. Uskontoja vastaan hyökkääminen on tähän mennessä ollut lempiaiheeni, ja siitä onkin asiaa irronnut ainakin viiden aineen voimin. Tosin viimeisimmissä kursseissa arvosanat tällaisista teksteistä ovat alkaneet pudota, mutta ei se hauskuutta asiasta vähennä.

Huomatkaa kuitenkin, että äidinkieli on tärkeä aine, vaikka jostain syystä sen merkitystä tunnutaan pahasti väheksyvän. Lukiosta ei valmistuta mihinkään, mutta sieltä jatketaan tavallisesti sellaisiin paikkoihin, joissa hyvää äidinkielen taitoa vaaditaan enemmän tai vähemmän. Jos pilkun paikat ja yhdyssanat ovat tässä vaiheessa pahasti epäselviä, niin nyt on hyvä aika niihin panostaa.

Englanti
[list]
EN1: 9
EN2: 9
EN3: 9
EN4: 10
EN5: 9
EN6: 10
EN8: ?
EN9: ?[/list:u:2cng1idp]
Englannin opettelemista suosittelen myös, mutta jos luonnostaan ei ole kielipää, niin koulussa kielien opiskelu ei ainakaan minulle ollut kovinkaan tuloksellista. Pikemminkin aloin oppia englantia vasta, kun aloin aktiivisesti sitä lukemaan, kirjoittamaan ja kuulemaan. Jos teette edes kahta noista asioista päivittäin, niin englanti asentuu päähänne luultavasti hyvinkin nopeasti. Niin minulle ainakin kävi. En ole koskaan sitä koulussa muutamaa sanaa enempää oppinut. Heittäkää siis tekin ne tehtävävihot jo takkaan kylmiä iltoja lämmittämään ja älkää välittäkö jos koira syö ne perhanan kotiläksyt. Hankkikaa kirjastosta Orwellin Nineteen Eighty-four, alkakaa kuunnella mitä JR:llä on sanottavananaan ja kirjoittakaa ukolle hyvin kirjoitettu valituskirje siitä ettette saa selvää, mitä hän sanoo.

Ruotsi
[list]
RU1: 6
RU2: 5
RU3: 6
RU4: 5
RU5: 5[/list:u:2cng1idp]
Jees, tämä kieli ei tosiaan ole koskaan ollut se minun vahvin osa-alueeni. Se johtuu motivaation puutteesta. Periaatteessa tähän pätee samat ohjeet kuin englantiinkin, mutta minulla ei ole minkäänlaisia haluja ollut panostaa tähän. Koko kieli kuulostaakin niin vastenmieliseltä. Voi olla, että asenne kostautuu tulevaisuudessa, voi olla, että ei. Se jää nähtäväksi. RU1 oli muuten ainoa lukiossa saamani nelonen, vaikka se nyt onkin korotettuna kuutoseksi.

Pitkä matematiikka
[list]
MA1: 8
MA2: 8
MA3: 7
MA4: 9
MA5: 8
MA6: 5
MA7: 7
MA8: 9
MA9: 10
MA10: ?
MA11: ?
MA12: 8
MA13: 7
MA14: ?
MA15: ?
MA16: S[/list:u:2cng1idp]
Pitkässä matematiikassa olen lähtenyt liikkeelle asenteella 'kerää koko sarja'. Kaikki kouluni tarjoamat kurssit olenkin kahminut tai tulen hyvin pian kahmimaan. Huomenna on lukujonoista koe, mutta matematiikkaa on turha kuvitella oppivansa yhdessä illassa, ellei kurssin aikana ole laskenut mitään. Ja jos tunneilla on laskenut jotain, niin silloin harvemmin tarvitsee tuhlata iltaansa matematiikan lukemiseen. Kertaan kyllä varmaan aamulla muutamat epäselvät asiat. Todennäköisyys on tällä hetkellä ollut kursseista minulle mieluisin ja hyödyllisin. Voi olla, että tulen tarvitsemaan paljon muutakin oppimaani, mutta kukaan ei ole vaivautunut paljastamaan meille kysyttäessäkään, mihin kaikkeen näitä tietoja sovelletaan. Siksi olen katsonut tarpeekseni opetella kaikki, vaikka menestys on ollut varsin vaihtelevaa.

Differentiaali 1 kusi pahasti alleen, vaikka kurssi oli periaatteessa helppo. Johtuisiko kenties opettajasta, joka vähensi luokan parhaitenkin menneestä kokeesta (7½) yhden tehtävän kokonaiset pisteet yhden merkkivirheen takia. Enpä tiedä, mutta eipä tarvinnut yhtä kurssia kauemmin kestää, kun kyseinen opettaja jäi keskenmenon takia viettämään vapaavuotta. RIP syntymätön vauva, ja otan osaa te koulumme surulliset tapaukset, jotka saatte hänet keväällä riesaksenne.

Fysiikka
[list]
FY1: 7
FY2: 8
FY3: 7
FY4: 8
FY5: 6
FY6: 6
FY7: ?
FY8: ?[/list:u:2cng1idp]
Pitkän fysiikan opiskeleminen on ollut suurin emämunaukseni lukiossa. Luultavasti ainoa ilo, mikä tästä tuskasta on ollut, että tiedän nyt etten halua opiskelemaan lukion jälkeen mihinkään, missä näitä taitoja vaaditaan. Ei tämä tosin täysin sietämätöntä helvettiä ole ollut, mutta opiskelumotivaatio on kyllä laahannut aika pahasti maassa. Erityisesti ongelmia aiheuttaa sinänsä mukava, mutta erittäin hajamielinen opetteja, jonka opetus on erittäin pinnallista ja epäselvää. Ei sovi opiskelutyylilleni, joka perustuu pääasiassa opetuksen kuuntelemiseen. No, kiitän maailmaa MAOLista.

Tämän hetken kakkosluokkalaisille tämä viesti tulee jo myöhässä, mutta ykkösluokkalaiset ehtivät vielä pelastua: Miettikää tarkalleen, minkä haluatte "pääaineeksi" ennen kuin sen otatte. Ainereaalijärjestelmä ei nimittäin mahdollista sitä, että vasta abivuonna alatte pähkäilemään, mitä kirjoitatte reaalissa. Ja se aine kannattaa opetella hyvin kurssi kurssilta. Tässä pelissä aikainen lintu madon nappaa eikä vierivä kivi ehdi sammaloitumaan.... aivan niinkuin tuossa lauseessa olisi jotain järkeä. No, säästää joka tapauksessa vaivaa lukion loppupäästä päättää alussa ne ainereaalit mitä kirjoittaa, ja opiskella aiheet hyvin. Jos itse olisin ollut hereillä tuolloin, niin olisin kirjoittamassa luultavasti maantietoa ja yhteiskuntaoppia.

Kemia
[list]
KE1: 9
KE2: 7
KE3: 8
KE4: 7[/list:u:2cng1idp]
Kemia on sinänsä mielenkiintoista, vaikka en tulekaan sen tietoja enää koskaan tarvitsemaan. Tai no... olen toivottoman hidas kirjoittaja, joten ainereaali minun lienee pakko tehdä tästä, mikäli haluan vaaditut tehtävät ehtiä tekemään. Täytyy vaan opetella alueet paremmin uudestaan. Tavallisen reaalin mokasin nyt jättämällä kaiken lukemisen viimeiseen viikkoon. Joka tapauksessa, jos luonnontieteet kiinnostavat, niin kemiaa suosittelen. Kannattaa opetella ne myös kokonaisuutena, sillä kurssit olivat ainakin entisen opetussuunnitelman aikaan hiukan irrallisia. Vasta kaikki käytyäni alkoivat palaset loksahdella kohdalleen. Kävin ne tosin täysin epälineaarisessa järjestyksessä, mikä luultavasti on ongelmaan syynä.

Biologia
[list]
BI1: 8
BI2: 9[/list:u:2cng1idp]
Biologia ei koskaan minua erityisemmin kiinnostanut oppiaineena, mutta syy on vain tylsissä oppikirjoissa, joita opettaja tapasi luetuttaa meillä. Asiat kuitenkin menivät päähän tai jo olivat siellä. Tiedäpä tuosta, yhdeksikön keskiarvon siitä tulen kuitenkin saamaan. Jos perinnöllisyys ja evoluutio ei ole tuttua jo ennestään, niin suosittelen tutustumaan aiheisiin. Ne ovat luultavasti oppinaineen pakollisten kurssien mielenkiintoisinta antia.

Maantieto
[list]
GE1: 7
GE2: 7[/list:u:2cng1idp]
Juuh, maantietoa opettaa sama opettaja kuin biologiaakin, joten sitä vastasi samat ongelmat. Puolet numerosta tulivat kummassakin kurssissa karttakokeista, ja syystä tai toisesta en ole halunnut opetella maapallon valtioiden sijaintia ulkoa. Kaipa se pitää joskus kuitenkin tehdä, asia kuuluu kuitenkin yleistietoon. Ja koska kauppatieteitä haluaisin lukion jälkeen mitä ilmeisemmin opiskellä, niin minun pitäisi osata enemmän maantietoa kuin mitä osaan tällä hetkellä. Se vähä vaiva, minkä olen fysiikkaan käyttänyt olisi minun pitänyt käyttää tähän. Jälkiviisaus on hienoa.

Historia ja yhteiskuntaoppi
[list]
HY1: 7
HY2: 9
HY3: 8
HY4: 8
HY5: ?
HY7: ?[/list:u:2cng1idp]
Kauppatieteitä lukevalle tämän aineen perusasiat pitäisi myös olla hallussa. Kohtalaisesti olenkin pärjännyt, vaikka tietyt tärkeät kurssit, kuten taloushistoria, jäävät nyt käymättä. Tuskinpa näiden puutteiden paikkaaminen mitään ihmeellisiä vaatii. Aine on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen, ehdoton suosikkini. Kyyninen opettajamme tekee opetuksesta erityisen hauskaa kuunneltavaa, vaikka väkevänä vihreiden jäsenenä tykkää piilomainostaa aatettaan. Montakohan kertaa nykyisenkin yhteiskuntaopin kurssin aikana hän puhui ydinvoimaa vastaan....

Elämänkatsomustieto
[list]
ET1: 10
ET2: 10
ET3: 10[/list:u:2cng1idp]
En oikein tiedä näistä kursseista mitään, kun juttelin kaksi ensimmäistä kurssia alusta loppuun erään kurssitoverin kanssa, ja kolmas järjestettiin seminaarina, jonka tapahtumista laadittiin portfolia No, luonnollisesti täysin sääntöjen vastaisesti jaoimme kurssilaisten kesken tapahtumat, jossa kukin käy ja laadimme portfoliomme keräämistämme hajanaisista tiedoista.... eipä laiskuus näemmä menestystä kursseissa jarruttanut. Ilmeisesti minulla oli nämä asiat hallussaan jo ennestään jostain.

Psykologia
[list]
PS2: 9
PS3: 8[/list:u:2cng1idp]
Psykologia on huuhaata. Boikotoikaa näitä kursseja.

Filosofia
[list]
FI1: 8[/list:u:2cng1idp]
Tämän kurssin kävin jo yläasteella. Meidän koulussamme on mahdollista käydä tämä jo silloin. Tästä ei kyllä jäänyt yhtään mitään käteen opettajan kertoessa omia teorioitaan mielikuvituksensa rajoilta. On pakko ihmetellä, miten jotkin ihmiset kuvittelevat olevan näkökulmasta kiinni pyöriikö maa auringon ympäri vai aurinko maan ympäri. No, filosofia on mielenkiintoista, mutta en ole jaksanut sitä sattuneesta syystä lukiossa opiskella. Ehkäpä sivuaineena yliopistossa sitten.

Kuvaamataito
[list]
KU1: 9
KU2: 10[/list:u:2cng1idp]
Kuvaamataidossa en ole koskaan ollut hyvä, mutta nämä eivät olleet hassumpia kursseja. Kakkoskurssissa meidän piti rakentaa pelkästä pahvista (ei liimaa, teippiä tai muuta käyttäen, pelkkää pahvia) kestävä rakenne. Itse rakensin puolimetrisen ihmishahmon. Ei mikään helpoin projekti saada muotoa pelkästä pahvista tehtyä ja vielä kestäväksi, mutta onnistui. Ja niin kestävä siitä tulikin, että rakennetta ei voi purkaa rikkomatta jotain osaa. Älkää kysykö, miten on mahdollista koota jotain, mitä ei voi purkaa.

Musiikki
[list]
MU1: 8[/list:u:2cng1idp]
Roskaa nämä kurssit. En tajua miksi sain tästä kurssista kahdeksikon, koska en tehnyt kurssin aikana mitään muuta kuin lukenut takarivissä luokasta löytämääni Tieteen kuvalehteä. Koko kurssi siihen menikin, koska en metelin takaa pystynyt keskittymään kunnolla tekstiin. No, opinpa jotain Riemannin zeta-funktiosta...

Liikunta
[list]
LI1: 7
LI2: 7[/list:u:2cng1idp]
En ole oikein koskaan jaksanut panostaa tällaisiin aineisiin. Harrastan liikuntani muualla.

Terveystieto
[list]
TT: 7[/list:u:2cng1idp]
Voisi olla hyödyllinenkin kurssi jos tätä opettaisi biologian opettaja.

Ohjelmointi
[list]
AT2: S
AT3: S[/list:u:2cng1idp]
Melkoisen mielenkiintoisia kursseja, vaikka anti jäikin loppujenlopuksi vähäiseksi. En osaisi laatia näiden perusteella tajunnan räjäyttävää uutta tietokoneen käyttöjärjestelmää. Ensimmäisen kurssin lopputyöni voitte ladata täältä. Vaatimukset kurssista läpipääsyyn eivät olleet erityisen kovat...

Ps. En suosittele, että tuhlaat kaikkia rahojasi lottoon sen perusteella, mitä tuo ohjelma sinulle naamasi eteen antaa.


Reaali
[list]
III
5) 3p
8) 4p
+10) 3p

VIII
2) 2p
3) 3p
4) 4p
6) 2p

IX
+8) 5p

Yhteensä 26p -> Cum Laude Approbatur (Kouluarvosanoilla 7)[/list:u:2cng1idp]

Tämä ei mennyt hyvin, mikä on harmillista. Olen toivottoman hidas kirjoittaja ja kemian liian vähäinen opiskelu kostautui. Täytynee tehdä kemian ainereaali keväällä.

"Omega" kirjoitti:
Englannin opettelemista suosittelen myös, mutta jos luonnostaan ei ole kielipää, niin koulussa kielien opiskelu ei ainakaan minulle ollut kovinkaan tuloksellista.

Eipä niin. Englanti on sen suhteen suosikkikieleni, koska sen harjoittelu on helppoa. Katso elokuvia ilman tekstitystä, lue kirjoja, pelaa pelejä, surffaa netissä yms. Helppoa ja hyödyllistä. Kevään YO-kirjoituksiin ajattelinkin prepata tekemällä aktiivisesti näitä kaikkea. Jollei se L sitten sieltä tule niin...

Koko kieli kuulostaakin niin vastenmieliseltä.

Itse asiassa suomenruotsia jopa kuuntelee. Aivan toista on sitten riikinruotsi, ewww. Ne tyypit vääntää kieltä tunteella. Ei minunkaan motivaatio ruotsiin ole rotkonpohjaa korkeammalla, pakko oli vaan ahkeroida kesän aikana saadakseni YO-kokeen läpi. Minun osalta englannin harjoittelumetodit ei tehoa, jos pitää lukea ruotsinkielinen kirja tai katsoa elokuva niin suurella todennäköisyydellä jätän sen kesken. Se vain on niin kamalaa.

No, kiitän maailmaa MAOLista.

Jokaisen lukiolaisen raamattu ja koraani. Fysiikan s2 -kurssista sain MAOLin kaavoja soveltamalla jopa seiskan. Pitkä fysiikka tosiaan on aika ankeaa, mutta ei tieto sieltä varmaan hukkaankaan mene... täysin.

Psykologia on huuhaata. Boikotoikaa näitä kursseja.

No ei nyt niinkään. Psykologia on hyödyllistä, opetetaanhan siinä erilaisia opiskelustrategioita. Itse en ole niitä kokeillut, joten en voi taata toimiviksi. Ei varmasti ole haitaksi ottaa muutama kurssi psykologiaa ensimmäisenä vuotena. Itseäni kiinnostaa lähinnä vain neuropsykologia, vaikka se vaativin ala onkin. Psykologia on helppoa, joten siitä saa uskonnolle parin reaalia varten.

Roskaa nämä kurssit.

Kyllä. Meilläpäin musiikin opinnot keskittyvät pakollisissa kursseissa vain ja ainoastaan klassiseen musiikkiin. Voi uskoa, ettei oppilaiden motivaatio ole kovin korkea kun kuunnellaan Beethovenin sinfonioita ynnä muuta dingdongia. Taisipa entinen musiikinopettaja ja nykyinen yläasteen rehtori pitää vapaavuoden, koska ei saanut taottua barokin hienouksia pop- ja rocknuorisoon. Siitä johtunee myös hänen kielteinen asenne nykypäivän nuoriin. Harvinaisen kieroutunut äijä.

"Razorman" kirjoitti:

"Omega" kirjoitti:
Psykologia on huuhaata. Boikotoikaa näitä kursseja.

No ei nyt niinkään. Psykologia on hyödyllistä, opetetaanhan siinä erilaisia opiskelustrategioita. Itse en ole niitä kokeillut, joten en voi taata toimiviksi. Ei varmasti ole haitaksi ottaa muutama kurssi psykologiaa ensimmäisenä vuotena. Itseäni kiinnostaa lähinnä vain neuropsykologia, vaikka se vaativin ala onkin. Psykologia on helppoa, joten siitä saa uskonnolle parin reaalia varten.

Itse olin ilmeisesti lukiossani ilmeisesti ainoa (ainakin sinä kyseisenä vuonna) joka ei lukenut psykologiaa kurssin kurssia, siinä ei siis ollut pakollisia kursseja ainakaan silloin. En koe jääneeni paitsi mistään, vaikka mielenkiintoinen aine olisi voinut joiltakin osin ollakin. Kirjoituksissa en olisi sitä kirjoittanut kuitenkaan, koska olin jo alunperinkin kirjoittaa maantietoa ja historiaa. en sanoisi että psykologiaa silti tarvitsisi suoranaisesti boikotoida, mutta tuskin niistä kamalasti hyötyä on jos ei aio opiskella jotain alaa jossa tuota osaamista ihan kipeästi tarvitaan.

"Razorman" kirjoitti:

"Omega" kirjoitti:
Roskaa nämä kurssit.

Kyllä. Meilläpäin musiikin opinnot keskittyvät pakollisissa kursseissa vain ja ainoastaan klassiseen musiikkiin.

Pojilla on sattunut kyllä harvinaisen huono tuuri. Minulla oli musiikin kursseilla, niin yläasteella kuin lukiossakin, enimmäkseen soittamista, siis niin että vuorollaan aina osa oppilaista pääsi halutessaan soittamaan ja heidän säestämänään loput porukasta lauloi. Kiva systeemi, samalla sai kätevästi opetella soittamaan haluamaansa soitinta. Viihdyin niin että valitsin lukiossa 4 kurssia musiikkia. Viideskin olisi ollut tarjolla mutta sitä en voinut valita koska se olisi pidetty toisessa koulussa jonne olisi pitänyt kävellä, ei kiitos siis. Musiikki oli lempiaineeni ja sainkin aina musiikin numeroksi vähintään ysin, joka kouluasteella jolla sitä oli. Muutama kymppikin eksyi joukkoon.

Yläasteella musiikinopettaja oli kiinnostuneempi musiikkiluokista ja valinnaisen musiikin ryhmistä kuin seiskaluokkalaisista, joilla oli yksi tunti pakollista musiikkia viikossa. Seurauksena musiikintunneilla laulettiin kirjasta ihmisten toivomia kappaleita ja lähes pari kuukautta meni siihen, kun katsottiin Pitkä kuuma kesä sekä Urban Legend tai mikä liekään ollut videolta. Numero tuli sitten siitä, että pidettiin laulukoe. Nimimerkillä katkera laulutaidoton.

Lukio olikin paljon mukavampaa, viimeinen kosketukseni "musiikintuntiin" taisi olla joku historian tunti, kun opettaja oli poissa, ja opetin wesntiä soittamaan pianolla jotain Rasmuksen biisiä (mikä se oli? en muista enää). Ah valinnanvapautta...
Matikan ja fysiikan laitoksilla en muuten ole nähnyt vielä yhtään hylättyä pianoa käytävillä; tämä on yksi niitä yliopiston harvoja huonoja puolia lukioon verrattuna? Kahden tunnin tauoilla on niin vähän tekemistä, että kyllä tilaisuus soittaakin viihdyttäisi edes hetken.

Hei, ja jos psykologia ei ole tarpeen kuin alan harrastajille, niin tekeekö filosofian pakollisella kurssilla jotakin?

"Razorman" kirjoitti:
Pitkä fysiikka tosiaan on aika ankeaa, mutta ei tieto sieltä varmaan hukkaankaan mene... täysin.

Eipä se tietenkään täysin hukkaan mene... eiköhän niitäkin harvoja tietoja joihinkin asioihin pysty soveltamaan. Pitkän matematiikan taidot ovat tietenkin saattaneet syventyä, sillä vektoreita aineessa tarvitsee yllättävän paljon. Olisi kuitenkin ollut jatko-opintosuunnitelmieni kannalta parempi, jos olisin käyttänyt aineeseen tuhlaamani energian johonkin toiseen.

No ei nyt niinkään. Psykologia on hyödyllistä, opetetaanhan siinä erilaisia opiskelustrategioita. Itse en ole niitä kokeillut, joten en voi taata toimiviksi. Ei varmasti ole haitaksi ottaa muutama kurssi psykologiaa ensimmäisenä vuotena. Itseäni kiinnostaa lähinnä vain neuropsykologia, vaikka se vaativin ala onkin. Psykologia on helppoa, joten siitä saa uskonnolle parin reaalia varten.

Psykologia on pidemmän päälle huuhaata. On siinä varmaan oikeatakin tietoa mukana, mutta ei sitä mutu-roskan seasta pysty erottamaan. Toisaalta ymmärrän hyvin ettei alasta olla pystytty vielä rakentamaan mitään erityisen kestäviä teorioita, sillä aivotutkimus on vasta aloitettu eikä pelkän käyttäytymisen tutkiminen ulkoisesti ole kovinkaan rakentavaa. Kulttuuri vaikuttaa huomattavasti tuloksiin muista tekijöistä puhumattakaan. Tulevaisuus ja uudet tutkimusmenetelmät toivottavasti korjaavat asiaa. Luultavasti valtaosa nykyisistä teorioista tullaankin kumoamaan kokonaan tai osittain.
Psykologian alalta on toki erittäin paljon hyödyllistä tietoa, joita voidaan soveltaa eri asioihin. Ehkäpä ne jossain määrin raapaisevat siis totuutta. Kouluissa ei kuitenkaan opeteta tätä lainkaan vaan epämääräisiä kehitysteorioita, joilla ei tunnu olevan juuri lainkaan pohjaa todellisuudessa. Opetusministeriössäkin taidetaan tämä tiedostaa, kun parhaimmaksi opettajaksi aineelle on katsottu uskonnon opettaja. Siispä aine boikottiin.

"Sarppi" kirjoitti:
Hei, ja jos psykologia ei ole tarpeen kuin alan harrastajille, niin tekeekö filosofian pakollisella kurssilla jotakin?

Eiköhän sen opiskeleminen ole useimmille hyväksi, sillä filosofian kaltainen aine tuppaa avartamaan maailmankatsomusta enemmän tai vähemmän. Lukiossa monilla tuntuu olevan tuo kyseinen osa-alue vielä kovinkin kapea.

"Sarppi" kirjoitti:
Yläasteella musiikinopettaja oli kiinnostuneempi musiikkiluokista ja valinnaisen musiikin ryhmistä kuin seiskaluokkalaisista, joilla oli yksi tunti pakollista musiikkia viikossa. Seurauksena musiikintunneilla laulettiin kirjasta ihmisten toivomia kappaleita ja lähes pari kuukautta meni siihen, kun katsottiin Pitkä kuuma kesä sekä Urban Legend tai mikä liekään ollut videolta. Numero tuli sitten siitä, että pidettiin laulukoe. Nimimerkillä katkera laulutaidoton.

Hei, ja jos psykologia ei ole tarpeen kuin alan harrastajille, niin tekeekö filosofian pakollisella kurssilla jotakin?

Alan olla sitä mieltä että minulle on sattunut aika hyviä musiikinopettajia... niin monella muulla tuntuu olevan huonompia kokemuksia. Tokihan meilläkin oli myös teoriaa, lähinnä musiikin historian muodossa, mutta suhteellisen vähän. Laulukokeita ei muuten ollut... lähinnä teorian ja eri musiikkibiisien tuntemusta testaavia teoriakokeita ja testejä siitä osasimmeko soittaa esim. rummulla tiettyjä peruskomppeja tai osasimmeko ottaa jotain sointuja kitaralla tai bassolla. Iisiä.

Tuota pakollista filosofian kurssia ihmettelin aikoinaan itsekin... varsinkin juuri tuon pakollisen psykologiankurssin puutteen vuoksi. Pakollinen psykologia olisi tuntunut mielekkäämmältä, meillä kun filosofiassa vain tehtiin esitelmiä eri filosofeista ja käytiin hyvin lyhyesti läpi sitä mitä ajatuksia tunnetuimmilla filosofeilla oli. ERITTÄIN pitkästyttävää.

Niin... lisättäköön edelliseen vielä se että meillä filosofiaa opetti Saksan opettaja, joka sanojensa mukaan "harrastaa filosofiaa", yhtään oikeaa sen aineen opettajaa ei ollut. Psykologian opettajana tosiaan oli uskonnon opettaja mutta sentään hän tajusi siitä psykologiasta oikeastikin enemmän kuin se saksan opettaja filosofiasta...

Siinä se ensimmäinen jakso sitten vilahti ohi. Toivottavasti ei tule nelosia en tahdo joutua uusintakokeeseen. Kyllä se maantieto jaksaa olla raskasta. Eihän merivirrat millään pysty kiinnostamaan 'normaalia' ihmistä.

"Omega" kirjoitti:
Psykologia on pidemmän päälle huuhaata. On siinä varmaan oikeatakin tietoa mukana, mutta ei sitä mutu-roskan seasta pysty erottamaan. Toisaalta ymmärrän hyvin ettei alasta olla pystytty vielä rakentamaan mitään erityisen kestäviä teorioita, sillä aivotutkimus on vasta aloitettu eikä pelkän käyttäytymisen tutkiminen ulkoisesti ole kovinkaan rakentavaa.

Jes? Eiköhän ne psykologit ketkä parhaillaan hoitavat mieleltään sairata ihmisiä, ole myöskin lukeneet samat jutut lukiossa kuin me psykologian saralla. Ja kaikkein vanhimmat psykologit ovat lukeneet vieläkin vanhempaa ja ns. 'väärempää' tietoa. Aivoista päästään ehkä lopullisesti perille sitten vasta kun ihmiset ovat alkaneet hengittää nestemäistä happea nukkuessaan. Joten luetaan nyt sitten vaan niitä tietoja mitä nyt on, mitkä ovat todistettu, ainakin osittain, oikeiksi, ja pidetään suumme supussa.

Kannattaa panostaa ainakin siihen ysiluokkaan, ka nousi 7.1:stä 8.9 ja lukiossa ollaan :l Perseily koulussa on perseestä.

"myrkkymara" kirjoitti:
Jes?

No jes jes. Tuohan on hieno tapa aloittaa viesti. Ehkäpä minunkin tulisi tästä lähtien aloittaa näkemyksieni esittely vastaavanlaisella mitäänsanomattomalla sanalla. Miten olisi esimerkiksi 'pöö?', 'eih?' tai vaikkapa 'graah?'... kokeillaan

Eiköhän ne psykologit ketkä parhaillaan hoitavat mieleltään sairata ihmisiä, ole myöskin lukeneet samat jutut lukiossa kuin me psykologian saralla.

Tsuh? Veikkaanpa, että he ovat käyneet hiukan enemmän kuin lukion kurssit ja tuntevat alaansa, jossain määrin enemmän kuin minä tai sinä, että osaavat erottaa vahvat selitysmallit heikoista. Lukiolaisten on hataran pohjatiedon takia vaikea erottaa eikä näitä eroja edes vaivauduta selittämään. Se juuri onkin ongelma.
Mutta huomaa myös, että psykologian hoitokeinot eivät ole erityisen vahvoja. Henkinen paraneminen on aina kuitenkin fyysistä aivokemiaa, joten kuten muissakin paranemisprosesseissa, niin myös psykologisessa paranemisprosessissa vaikuttaa enemmän tai vähemmän plasebo-ilmiö. Kuinkakohan moneen psykologiset menetelmät tehoaisivat jos he eivät uskoisi niillä olevan parantavia vaikutuksia? Luultavasti tätäkin on jossain määrin tutkittu, mutta ikävä kyllä en ole törmännyt tutkimukseen.

Ja kaikkein vanhimmat psykologit ovat lukeneet vieläkin vanhempaa ja ns. 'väärempää' tietoa.

Kyllä. Psykologia onkin sellainen ala, että opiskelusta ei tulla koskaan pääsemään eroon, kun alalle ryhdytään. Uutta tietoa tulee kovaa tahtia lisään, vanhoja malleja tarkennetaan ja yllättävän paljon joudutaan kumoamaan. Toistensa kanssa ristiriidoissa olevista teorioista on myös vaikea päästä selville, kun psykologian muistaakseni 110 eri tutkimushaaraa eivät aina pääse yhteisymmärrykseen miten asiat oikeasti toimivat. Ala on hyvin nuori ja siitä on vaikea saada paikkaansa pitävää tietoa, joten sen 'tiedon' edessä on turha kumarrella.

Aivoista päästään ehkä lopullisesti perille sitten vasta kun ihmiset ovat alkaneet hengittää nestemäistä happea nukkuessaan.

Latelet väärää tietoa taas, kuten tavallista. Minkä ihmeen takia mitään tuon kaltaistakaan tarvitsisi tehdä? Nykyään on olemassa kymmenittäin erilaisia keinoja, miten kuvata ruumista leikkaamatta sitä. On jopa arvioitu, että ruumiinavauksetkin tultaisiin lähitulevaisuudessa tekemään ilman veistä, sillä tietyin kuvauskeinoin saadaan tarkempia tuloksia kuin ruumista leikkelemällä. Aivotutkimuksessa mentäisiin kovaa tahtia eteenpäin jo pelkän magneettikuvauksenkin turvin.

Joten luetaan nyt sitten vaan niitä tietoja mitä nyt on, mitkä ovat todistettu, ainakin osittain, oikeiksi,

Ongelmahan on, että psykologian alalta väitteitä on erittäin vaikea todistaa todeksi, ja lähes mitään ei ollakaan todistettu todeksi. Psykologia ei ole eksakti tiede siinä missä matematiikka esimerkiksi on. Sen avulla voidaan luoda yleistäviä malleja, joiden avulla voidaan kaventaa epätarkkuutta, mutta sen avulla ei pystytä luomaan mitään kestäviä tai lopullisia ratkaisuja. Epätarkkuuden kaventaminen on tietenkin äärimmäisen hyödyllinen ominaisuus esimerkiksi rikostutkimuksessa, joissa epäillyt voidaan tiettyjen seikkojen perusteella jakaa hyvin suurellakin todennäköisyydellä erilaisiin ryhmiin.

En vastustakaan psykologian opettamista nykymuodoissaan lukioissa sen takia, että se olisi täyttä sontaa alusta loppuun, sillä sitä se ei ole, vaan vastustan sitä sen takia, että nykyiset mallit esitetään hyvinkin pitkälti absoluuttisina totuuksina. Ainakin minun koulussani ja lukemissani oppikirjoissa näin oli/on. Rivien välistä saattaa löytyä sieltä täältä kirjan laatijan ujo maininta, että asian takana saattaa toki olla muutakin tai jossain toisessa tilanteessa tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Oma opettajani ei myöskään vaivautunut esittämään lainkaan sitä kritiikkiä, mitä aineen teorialuontoisuuden takia pitäisi esittää. Toivottavasti tämä on vain poikkeus eikä sääntö. Ei fysiikankaan oppitunneilla supersäiteoriaa opeteta kuin se olisi yhtä paikkaansa pitävä kuin Arkhimedeen tai termodynamiikan lait, vaan jos sitä ylipäätänsä mainitaan kursseilla, niin sen teoreettisuutta painotetaan kovasti. Psykologian oppitunneilla asia ei ikävä kyllä ole näin. Ja niin kauan kuin asiaa ei korjata katson oikeaksi vaatia aineen boikotointia.

ja pidetään suumme supussa.

Sinulla on varmaan hemmetin suppeat keskustelunaiheet jos katsot olevan väärin kritisoida asioita ilman asiantuntijatodistusta.

By the way, Hyppynen, topic luultavasti alkaa pikkuhiljaa täyttämään sivistyneen keskustelunaiheen standardit, joten jos millään on mahdollista, niin voisit harkita tämän siirtoa "Muu keskustelu":n puolelle.

No jes jes. Tuohan on hieno tapa aloittaa viesti. Ehkäpä minunkin tulisi tästä lähtien aloittaa näkemyksieni esittely vastaavanlaisella mitäänsanomattomalla sanalla. Miten olisi esimerkiksi 'pöö?', 'eih?' tai vaikkapa 'graah?'... kokeillaan [code]
Tuo on vain jostain impattu tyyli aloittaa viesti jos joku puhuu minun mielestäni häräntuubaa.

Tsuh? Veikkaanpa, että he ovat käyneet hiukan enemmän kuin lukion kurssit ja tuntevat alaansa, jossain määrin enemmän kuin minä tai sinä, että osaavat erottaa vahvat selitysmallit heikoista. Lukiolaisten on hataran pohjatiedon takia vaikea erottaa eikä näitä eroja edes vaivauduta selittämään. Se juuri onkin ongelma.

Yritin vain selvittää tuolla tokauksellani sen, että kaikki mitä lukiossa luetaan psykologian saralla ei ole paskaa, koska psykologitkin käyttävät näitä tietoja ammattinsa 'perustana'

Latelet väärää tietoa taas, kuten tavallista. Minkä ihmeen takia mitään tuon kaltaistakaan tarvitsisi tehdä? Nykyään on olemassa kymmenittäin erilaisia keinoja, miten kuvata ruumista leikkaamatta sitä. On jopa arvioitu, että ruumiinavauksetkin tultaisiin lähitulevaisuudessa tekemään ilman veistä, sillä tietyin kuvauskeinoin saadaan tarkempia tuloksia kuin ruumista leikkelemällä. Aivotutkimuksessa mentäisiin kovaa tahtia eteenpäin jo pelkän magneettikuvauksenkin turvin.

En latele tietoa, vaan latelen mielipiteitä. Tarkoitin sitä että aivoista ei tulla ehkä tietämään pitkään aikaan niin paljon että voitaisiin parantaa esimerkiksi kävelykyvyn menetys tai Alzheimer.

En vastustakaan psykologian opettamista nykymuodoissaan lukioissa sen takia, että se olisi täyttä sontaa alusta loppuun, sillä sitä se ei ole, vaan vastustan sitä sen takia, että nykyiset mallit esitetään hyvinkin pitkälti absoluuttisina totuuksina

Niin, yleensä kyllä mutta on myös olemassa sellaisia asioita jotka esitetään epävarmoina, yleensä epävirallisesti. Mikä opetuskirja/opettaja se olisi joka/jossa lukisi/sanoisi "mun mielestä" tai opetuskirjan tapauksessa "ehkä".

Sinulla on varmaan hemmetin suppeat keskustelunaiheet jos katsot olevan väärin kritisoida asioita ilman asiantuntijatodistusta.

Se tokaukseni oli jonkinmoinen oma vitsi jolla hauskuutin itseäni. HAH

"myrkkymara" kirjoitti:
Yritin vain selvittää tuolla tokauksellani sen, että kaikki mitä lukiossa luetaan psykologian saralla ei ole paskaa, koska psykologitkin käyttävät näitä tietoja ammattinsa 'perustana'

Ehkäpä olin parissa aikaisemmissa nopeasti käsittelemässäni viestissä jättänyt pointtini hiukan epäselväksi, mutta toivottavasti ymmärsit nyt ettei kritiikkini kohdistu niinkään paljon itse alaa kohtaan vaan pikemminkin tapaan, jolla sitä opetetaan toisen asteen oppilaitoksissa.

En latele tietoa, vaan latelen mielipiteitä. Tarkoitin sitä että aivoista ei tulla ehkä tietämään pitkään aikaan niin paljon että voitaisiin parantaa esimerkiksi kävelykyvyn menetys tai Alzheimer.

Jos oletat, vaikkakin epävarmuudella, jotain tuollaista aivotutkimuksesta, niin silloin väität jotain. Ei se ole enää mielipide, koska se ei sisällä mitään tietoa siitä, mitä mieltä olet asiasta.

Niin, yleensä kyllä mutta on myös olemassa sellaisia asioita jotka esitetään epävarmoina, yleensä epävirallisesti. Mikä opetuskirja/opettaja se olisi joka/jossa lukisi/sanoisi "mun mielestä" tai opetuskirjan tapauksessa "ehkä".

Sellainen opetuskirja olisi totuudenmukainen. Väitetäänkö filosofian oppikirjassa, että Platon on oikeassa? Väitetäänkö modernin fysiikan oppirkirjassa supersäiteorian olevan totta? Ei tietenkään, koska se olisi valehtelua. Psykologian avulla ei päästä absoluuttisiin totuuksiin, ei lähellekään niitä, ja opetuksen pitäisi olla sen mukaista.

Se tokaukseni oli jonkinmoinen oma vitsi jolla hauskuutin itseäni. HAH

Hienoa...

Jee!! Olen kait nuorin tältä foorumilta?? Olen 11v. ja ollu vasta 2 koetta!! Ensimmäisenä kahtena viikkona minulla eikä kaverilla ollut vielä enkun, eikä matikan eikä äikän kirjoja. Hauskaa... Ne kirjasta otetut kopiot ovat lojuneet repussa 5000 vuotta ja siellä tulevat homehtumaan. Reppu on pulpettini, sillä meidän pulpetit ovat n.5-10 cm. korkeita. Jes?

Itse olen nyt ollut TET:issä(työharjoittelu) lähes viikon, ihan mukava kokemus tämä ensimmäinen viikko on ollut ja kyllä se tavallaan koulussa olemisen voittaa. Maanantaina sitten alkaa viimeinen viikko ja sitten takaisin normaaliin jaksoon.

"Natural" kirjoitti:
Reppu on pulpettini, sillä meidän pulpetit ovat n.5-10 cm. korkeita. Jes?

Japanilaistyylisesti sisustettu luokkahuone, voin kuvitella tuon... vai pitikö tuo käsittää niin, että pulpettiin ei mahdu mitään? Anyways, molempiin kannattaa totutella jo nyt, tulevaisuudessa kirjoittelet 5 cm korkealla tuolilla (yläasteet säästävät ja ottavat ala-asteiden käytöstä poistamat tuolit ilolla vastaan) 200 cm korkean pulpetin päällä (koulun imagolle on kumminkin tärkeätä, että on otettu huomioon kaikenkokoiset oppilaat) ja kannat kaiken omaisuutesi mukanasi joka päivä, joka tunti (harvoissa yläasteissa on lokeroita). Ei se tuosta ainakaan parane.

Työskentelyoloihin liittyen, ymmärsin vihdoin mihin kierrelehtiötä tarvitaan... Lukiossa oli vannottu kansioiden nimeen, mutta luentosalien pöydille ei kerta kaikkiaan mahdu kokonaista aukinaista kansiota - yritin aika kauan ja vein puolet muiden pöytätilasta. Pelkkä lehtiö on hankala, sillä paperi pitää irrottaa voidakseen kirjoittaa toiselle puolelle; pelkkä vihko on hankala, sillä niitä pitäisi olla kymmenen mukana eri kursseja varten. Mutta kierrelehtiössä onkin kaikki hyvät ominaisuudet yhdistettynä, enkä ollut koskaan ennen sitä tajunnut. Näin avautuu uusia näköaloja maailmaan.

Itselläni on ensiviikon maanantaina Enkun-koe, tiistaina Matikan-koe,
keskiviikkona Bilsan-koe. Voiko/saako teidän kouluissa olla kokeet peräkkäin?

"Trimoon" kirjoitti:
Itselläni on ensiviikon maanantaina Enkun-koe, tiistaina Matikan-koe,
keskiviikkona Bilsan-koe. Voiko/saako teidän kouluissa olla kokeet peräkkäin?

Ööh.. Miksei voisi/saisi?

Sanottakoon, että meillä vaihtui uusi jakso ja uusi lukkari. Viime jakso meni perseelleen kokeiden perusteella. Muutama kutosella alkava, seiska ja historiasta 9- (Joka oli helpotus). Kemiasta emme vielä ole saaneet toista koetta takaisin.

Tässä jaksossa mm. matematiikkaa ja biologiaa, ei hyvä.

Meillä ei samana päivänä saa olla muita kokeita kuin yksi, mutta tuosta peräkkäinjutusta ei ole sanottu mitään. Miksi ei saisi?