Hemmetin Keravan lukio. Kuukauden opiskelun jälkeen löytyy valitettavaa: kursseja käsketään valitsemaan ensi vuodelle mutta kurssien vähyyden takia on käytännössä mahdotonta saada järkevää lukkaria. Toivottavasti kursseja putkahtelee pian uusia ja vitusti.
Kysy muilta foorumin käyttäjiltä
"Kameli" kirjoitti:
Hemmetin Keravan lukio. Kuukauden opiskelun jälkeen löytyy valitettavaa: kursseja käsketään valitsemaan ensi vuodelle mutta kurssien vähyyden takia on käytännössä mahdotonta saada järkevää lukkaria. Toivottavasti kursseja putkahtelee pian uusia ja vitusti.
Menikö vähän väärään topiikkiin. Mjötäääh?! Kyllästyttikö Järvenpää Cityyn matkaaminen?
Huu, kappas. Ihan metsään meni aihe Juu rupesi, kyllä kotona on hyvä olla.
"Nero" kirjoitti:
Miksi wikipediassa mainitaan suomalaisten pääasiallisena asuinalueena olevan Suomen valtio, ja sen lähialueet. Vaikka Pohjois-Amerikassa suomalaisia asuu n. 738 200 ihmistä, ja Suomen lähialueilla taas (wikipedian mukaan Ruotsi ja Venäjä) 503 000 ihmistä.
En näe tässä kyllä oikein mitään ongelmaa. Tai tiedän varmaan mitä tarkoitat kysymykselläsi, mutta se on silti typerä. Totta kai Suomen valtio lähialueineen on suomalaisten pääasiallinen asuinalue, sillä lähialueet tulevat ikäänkuin luonnollisena jatkumona Suomen valtiolle, jolloin kokonaissuomalaismääräksi muodostuu äkkiseltään heitettynä n. 5,7 miljoonaa, mikä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin Pohjois-Amerikan 700 000.
Pitää toki muistaa, että jenkkilässä näitä omia "juuria" hehkutetaan aivan liikaa. Ei siellä 700000 suomalaista asu, vaan 700000 jenkkiä, joilla on suomalaisia juuria. Jenkkityyliset "juuritulkinnat" (1/4 suomalaisetkin ovat olevinaan niin suomalaisia) ei tee kenestäkään suomalaista.
Ollakseen "suomalainen", pitää mielestäni olla asunut Suomessa vähintään 15-20 vuotta tai syntynyt Suomessa.
Tarkoittaako tämä että esim. joku lähetystyöntekijöiden lapsi, joka on sukujuuriltaan suomalainen ja Suomen kansalainen, mutta syntynyt vaikka Sambiassa ja asunut siellä ensimmäisen vuoden elämästää, ei olekaan riittävän suomalainen ennen kuin täyttää 16 vuotta? Niinpä.
Kenestäkään somalistahan (tai minkään muunkaan maalaisesta) ei tule suomalaista vaikka hän olisikin Suomen kansalainen, ei vaikka olisi asunut täällä 50 vuotta. Ne kun ovat kaksi ihan eri asiaa ja tässä tapauksessa ei puhuttu siitä kansalaisuudesta ollenkaan. Se somali (tai mihin kansaan ikinä kuuluukin, edelleenkin kyse esimerkistä) pysyy somalina lopun ikänsä, asuipa missä vaan.
Kenestäkään somalistahan (tai minkään muunkaan maalaisesta) ei tule suomalaista vaikka hän olisikin Suomen kansalainen, ei vaikka olisi asunut täällä 50 vuotta. Ne kun ovat kaksi ihan eri asiaa ja tässä tapauksessa ei puhuttu siitä kansalaisuudesta ollenkaan. Se somali (tai mihin kansaan ikinä kuuluukin, edelleenkin kyse esimerkistä) pysyy somalina lopun ikänsä, asuipa missä vaan.
"Tirkka" kirjoitti:
Tarkoittaako tämä että esim. joku lähetystyöntekijöiden lapsi, joka on sukujuuriltaan suomalainen ja Suomen kansalainen, mutta syntynyt vaikka Sambiassa ja asunut siellä ensimmäisen vuoden elämästää, ei olekaan riittävän suomalainen ennen kuin täyttää 16 vuotta? Niinpä.
Kenestäkään somalistahan (tai minkään muunkaan maalaisesta) ei tule suomalaista vaikka hän olisikin Suomen kansalainen, ei vaikka olisi asunut täällä 50 vuotta. Ne kun ovat kaksi ihan eri asiaa ja tässä tapauksessa ei puhuttu siitä kansalaisuudesta ollenkaan. Se somali (tai mihin kansaan ikinä kuuluukin, edelleenkin kyse esimerkistä) pysyy somalina lopun ikänsä, asuipa missä vaan.
Sammaa mieltä. "Aito" suomalainen on syntynyt Suomessa eikä jossain bambumajan perukoilla keskellä savannia (noin niinkuin vertauskuvallisesti). Moniko pystyy tunnustamaan jonkun somalilapsen suomalaiseksi. Ei missään rasistisessa mielessä vaan ihan for real.
"Tirkka" kirjoitti:
Tarkoittaako tämä että esim. joku lähetystyöntekijöiden lapsi, joka on sukujuuriltaan suomalainen ja Suomen kansalainen, mutta syntynyt vaikka Sambiassa ja asunut siellä ensimmäisen vuoden elämästää, ei olekaan riittävän suomalainen ennen kuin täyttää 16 vuotta? Niinpä.
Kenestäkään somalistahan (tai minkään muunkaan maalaisesta) ei tule suomalaista vaikka hän olisikin Suomen kansalainen, ei vaikka olisi asunut täällä 50 vuotta. Ne kun ovat kaksi ihan eri asiaa ja tässä tapauksessa ei puhuttu siitä kansalaisuudesta ollenkaan. Se somali (tai mihin kansaan ikinä kuuluukin, edelleenkin kyse esimerkistä) pysyy somalina lopun ikänsä, asuipa missä vaan.
On se mukava nussia pilkkua ja olla joustamaton.
Toisaalta tämä ei muutenkaan ole niin simppeliä, koska esimerkiksi suomenruotsalaiset muodostavat selvän geneettisen linkin ruotsalaisiin, mutta monissa, etenkin varsinaissuomalaisissa ja eteläsuomalaisissa virtaa paljon suomenruotsalaista verta. Muutenkin hyvin moni suomenruotsalainen perhe suomalaistui 1800-luvun lopulla kansallisaatteen voimistuessa, vaihtaen nimensä, joten on hyvin vaikeaa lähteä erottelemaan suomalaista perimää suomenruotsalaisesta. Mutta jos suomenruotsalaiset lasketaan mukaan suomalaisiin (mikä on oikeastaan väistämätöntä, koska hyvin pitkälti kaikilla muilla paitsi savolaisilla taitaa sitä suomenruotsalaista verta olla suonissa), nousee tämä geneettinen linkki ruotsiin yhdeksi kysymykseksi.
Tuli muuten mieleen.... onko mitään turhempaa kuin historian lukeminen? Ei minään provona, itseäni kiinnostaa historia, mutta nyt kun neliskanttisesti ajattelee, niin onko siitä yhtään mitään hyötyä?
Historia on jättiläinen ja nykyhetki kääpiö sen harteilla. Jotenkin näin sanottiin Mestarit 3 leffassa, ihan osuva vertaus. Jättiläinen hallitsee, kääpiön tulee tietää paikkansa.
Miten historiaan tutustuminen nyt muka olisi turhaa. Jos siinä ei olisi mitään järkeä, millään ei olisi mitään merkitystä. Joitain asioita nyt on vain muistettava, joitain asioita ei kertakaikkiaan saa unohtaa ja niiden pitää jäädä elämään. Eritoten ne asiat, jotka toimivat varoittavina esimerkkeinä nykyajalle. Vaikka onhan se totta että historia toistaa itseään väistämättä lähes kaikissa asioissa, on joitain asioita mitkä eivät vain muutu. Sodat, uskonnot ja sukupuuttoaallot vaikka näin mainitakseni.
Jos huomenna räjähtää jossain ydinvoimala ja ylihuomenna me jo unohdamme sen, niin mitään ei tapahdu asian korjaamiseksi ja samanlaisten tapausten estämiseksi tulevaisuudessa. Historian tunteminen on kehityksen elinehto.
Miten historiaan tutustuminen nyt muka olisi turhaa. Jos siinä ei olisi mitään järkeä, millään ei olisi mitään merkitystä. Joitain asioita nyt on vain muistettava, joitain asioita ei kertakaikkiaan saa unohtaa ja niiden pitää jäädä elämään. Eritoten ne asiat, jotka toimivat varoittavina esimerkkeinä nykyajalle. Vaikka onhan se totta että historia toistaa itseään väistämättä lähes kaikissa asioissa, on joitain asioita mitkä eivät vain muutu. Sodat, uskonnot ja sukupuuttoaallot vaikka näin mainitakseni.
Jos huomenna räjähtää jossain ydinvoimala ja ylihuomenna me jo unohdamme sen, niin mitään ei tapahdu asian korjaamiseksi ja samanlaisten tapausten estämiseksi tulevaisuudessa. Historian tunteminen on kehityksen elinehto.
"Mahti Ankka" kirjoitti:
Historia on jättiläinen ja nykyhetki kääpiö sen harteilla. Jotenkin näin sanottiin Mestarit 3 leffassa, ihan osuva vertaus. Jättiläinen hallitsee, kääpiön tulee tietää paikkansa.
Miten historiaan tutustuminen nyt muka olisi turhaa. Jos siinä ei olisi mitään järkeä, millään ei olisi mitään merkitystä. Joitain asioita nyt on vain muistettava, joitain asioita ei kertakaikkiaan saa unohtaa ja niiden pitää jäädä elämään. Eritoten ne asiat, jotka toimivat varoittavina esimerkkeinä nykyajalle. Vaikka onhan se totta että historia toistaa itseään väistämättä lähes kaikissa asioissa, on joitain asioita mitkä eivät vain muutu. Sodat, uskonnot ja sukupuuttoaallot vaikka näin mainitakseni.
Jos huomenna räjähtää jossain ydinvoimala ja ylihuomenna me jo unohdamme sen, niin mitään ei tapahdu asian korjaamiseksi ja samanlaisten tapausten estämiseksi tulevaisuudessa. Historian tunteminen on kehityksen elinehto.
Täydellinen vastaus, saat keksin. Kerro mikä on osoitteesi ja mintun makuinen dominokeksi tulee sinne kirjeitse parin päivän sisään.
Tuota aiempaa viestiäni somalien muuttumisesta muka suomalaisiksi niiden muuttaessa suomeen ei oltu toki tarkoitettu sillä että somalit olisivat sen huonompia kuin suomalaiset, vaan lähinnä ihmetellen miksi somali haluaisi sanoa olevansa suomalainen kun se asuu suomessa? Hävettääkö sitä olla somali? Eihän Xioux-intiaanikaan muutu venäläiseksi jos se muuttaa Venäjälle.
"Tirkka" kirjoitti:
Tuota aiempaa viestiäni somalien muuttumisesta muka suomalaisiksi niiden muuttaessa suomeen ei oltu toki tarkoitettu sillä että somalit olisivat sen huonompia kuin suomalaiset, vaan lähinnä ihmetellen miksi somali haluaisi sanoa olevansa suomalainen kun se asuu suomessa? Hävettääkö sitä olla somali? Eihän Xioux-intiaanikaan muutu venäläiseksi jos se muuttaa Venäjälle.
Itse olen SOL:lla töissä missä on Husseineja, Yibingejä ja Abdiwasireja ylenmäärin. Yleistettynä ne, jotka ovat nuoria ja ovat asuneet suurimman osan elämästään Suomessa, mieltävät itsensä yleensä suomalaisiksi, mutta vanhempana muuttaneet kokevat kotimaansa "paikakseen".
"Velocity" kirjoitti:
Ollakseen "suomalainen", pitää mielestäni olla asunut Suomessa vähintään 15-20 vuotta tai syntynyt Suomessa.
Omasta mielestäni ihminen on suomalainen jos hän omistaa Suomen kansalaisuuden.
Mun mielestä ihminen on suomalainen, jos hän omistaa kanteleen ja siniristipäähineen.
Kyllä se niin on.
Kyllä se niin on.
No tässä puhuttiin nyt suomalaisista etniskulttuurisena kansana. Vai onko suomella kansalaisia 6.5 miljoonaa, kuten lähteet kertovat? Ei ole. Mutta suomalaisia kyllä löytyy tämän verran eripuolilta maailmaa, etniskulttuuriselta taustaltaan siis. Ollakseen etniskulttuurisesti suomalainen, pitää olla vähintään ns. kolmannen polven maahanmuuttaja, eli vanhempasikin ovat syntyneet suomessa (tai "suomalaisille"). Muuten suomalaisuus ei kyllä rajoitu ihonväriin, mutta kulttuuriin kyllä.
"Genghis Khan" kirjoitti:
Mun mielestä ihminen on suomalainen, jos hän omistaa kanteleen ja siniristipäähineen.
Kyllä se niin on.
Joo, kyllä se niin on. Olen ihan samaa mieltä tässä postaaja Genghis Khanin kanssa.
Miksi mopoautot ovat niin suosittuja?
Miks jalkapallo on mulle pakkopullaa?
"Motörhead" kirjoitti:
Miks jalkapallo on mulle pakkopullaa?
Koska vihaat sitä. Ei sitä kannata hävetä. Tosin on vähän outoa miksi kukaan pakottaa ketään syömään pelivälineitä pullana - aitoa kamaa kun saa aika halvalla valmiinakin.
"Marshallsaaret" kirjoitti:
Miksi mopoautot ovat niin suosittuja?
Koska niitä myydään ja markkinoidaan. Lisäksi ne mahdollistavat vanhuksille ja alle ajokortti-ikäisille teineille suurempien vahinkojen aiheuttamisen.
Vaihtoehtoinen vastaus.
Koska jalkapallosta tykkääminen on nyt muotia ja siitä pitäisi olla nyt kiinnostunut. Jos ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta ole kiinnostunut jalkapallosta niin kyllähän siitä tulee väistämättä pakkopullaa.
Ja kyllä oikea pulla on paljon parempaa kuin pakkosyötetty Jalkapallo, vaikka sitä yrittäisikinkuvitella mielessään pullaksi.
"Motörhead" kirjoitti:
Miks jalkapallo on mulle pakkopullaa?
Koska jalkapallosta tykkääminen on nyt muotia ja siitä pitäisi olla nyt kiinnostunut. Jos ei kuitenkaan yrityksestä huolimatta ole kiinnostunut jalkapallosta niin kyllähän siitä tulee väistämättä pakkopullaa.
Ja kyllä oikea pulla on paljon parempaa kuin pakkosyötetty Jalkapallo, vaikka sitä yrittäisikinkuvitella mielessään pullaksi.
Kiitos vastauksista.
Lisää vipinää tännekin;
Mitä tarkoittaa PPV = Pay Per View?
En tarkoita, että mitä se tarkoittaa suomeksi, vaan mitä se vaan yksinkertaisesti tarkoittaa?
Lisää vipinää tännekin;
Mitä tarkoittaa PPV = Pay Per View?
En tarkoita, että mitä se tarkoittaa suomeksi, vaan mitä se vaan yksinkertaisesti tarkoittaa?
"Motörhead" kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Lisää vipinää tännekin;
Mitä tarkoittaa PPV = Pay Per View?
En tarkoita, että mitä se tarkoittaa suomeksi, vaan mitä se vaan yksinkertaisesti tarkoittaa?
Pay Per View= maksa katsomisesta, maksu-tv lähetys.
"Wikipedia" kirjoitti:
Events can be purchased using an on-screen guide, an automated telephone system, or through a live customer service representative.
Eli PPV on "yksityinen TV-lähetys", jonka voi ostaa itselleen käyttämällä television valikkoa (ikinä kuullutkaan tollasesta), soittamalla automaattiseen puhelinpalveluun, tai sitten tietotekniikkäliikkeistä. Voi olla, etten osaa selittää, vaikka käytännössä tiedänkin homman.
Onko foorumilaisilla kokemuksia tuolta Silvervisionilta tilaamisesta? Lähinnä toimitusaika kiinnostaa. Pistin tänä aamuna Bret Hartin setin sekä SummerSlam 2002:n tilaukseen. Hartin DVD syystä että mies on edelleen minulle täysi mysteeri, enkä ole osannut päättää onko mies säälittävä itkupilli vai oikeasti lisänimensä veroinen. Summerslam 2002 siitä syystä, että kyseessä on varmaan yksi kaikkien aikojen PPV:istä, ja vaikka kaksi matsit onkin tullut yksittäisinä nähtyä, on tämä sellainen tapahtuma jonka TÄYTYY löytyy kokoelmasta.
Mikäs internet-selain on kaikkein paras? IE, Mozilla vai Opera?
Itse kallistun ainakin Mozillan puoleen.
Explorerin käyttämiseen taas ei ole muuta syytä kuin ladata toinen näistä muista selaimista.
Explorerin käyttämiseen taas ei ole muuta syytä kuin ladata toinen näistä muista selaimista.
Opera on paras selain. Mutta ihan hyvä se on se Firefoxikin olla varmuuden vuoksi asennettuna "hätätilanteita" varten.
Okei, IE:tä en olekaan valovuosiin käyttänyt, täyttä paskahaan se on. Mozilla ollut nykyään käytössä mutta ajattelin olisiko järkevää siirtyä Operaan?
"Gukumatz" kirjoitti:
Okei, IE:tä en olekaan valovuosiin käyttänyt, täyttä paskahaan se on. Mozilla ollut nykyään käytössä mutta ajattelin olisiko järkevää siirtyä Operaan?
Itse käytin pidemmän aikaa Operaa ja vaihdoin sitten Mozillaan kun ensin mainittu rupesi jostain syystä tilttailemaan yms. Nykyisellään Mozillan ulkoasu ja käyttöliittymä tuntuu omaan käteen parhaalta.
Opera on turhan raskas selain. Ei kannata.
Olisi kiva tietää, että mikä siitä Operasta tekee Firefoxia paremman? Kaikki sitä käyttävät jaksavat kyllä hehkuttaa sitä, mutta mikä siitä käytännössä tekee hyvän? Oman kokemukseni perusteella siinä ei ollut juuri mitään hyvää.
Uusimmat versiot Operasta ovat tosiaan menneet kyllä huonompaan suuntaan eivätkä ole enää niin erityisen paljon parempia kuin Firefox. Itselläni versio 9.25 (?) toimi kuin unelma, päivitettyäni versioon 9.50 en enää ole ollut niin tyytyväinen, enkä sen jälkeenkään.
Se mikä tekee minun mielestäni Operasta paremman selaimen kuin Firefox on se että se on mukavampi käyttää. Haluamiaan ominaisuuksia ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa ja muutenkin selainta on helpompi käyttää kuin Firefoxia.
Firefox on kuitenkin sekin loistava selain. Tietyt sivut jotka eivät tue Operaa toimivat hyvin Firefoxilla (itse katselen esimerkiksi MTV3:n ja Subin sivujen videot Firefoxilla, samoin kuin käytän Facebookia myös sillä), ja onhan Adblock Plus todella hieno lisä jollaista Operassa ei ole. Firefoxin ongelmana on vain tosiaan toisinaan tuo että siitä on vaikeampi löytää haluamiaan ominaisuuksia (tiedostojen käsittelyn säätäminen nimenomaan haluamakseen nyt esimerkiksi). Lisäksi Firefox kadotti joskus kaikki kirjanmerkkini kun käynnistin koneen uudestaan jotain ohjelmaa asentaessani, ja tätä en oikein arvostanut.
Lähtökohtaisesti nyt voidaan sanoa että käyttääpä kumpaa selainta vain, niin hyviä ne on molemmat. Itse olen tottunut käyttämään Operaa ja pidän siitä. Moni muu käyttää Firefoxia ja pitää siitä. Makuasia siis.
Se mikä tekee minun mielestäni Operasta paremman selaimen kuin Firefox on se että se on mukavampi käyttää. Haluamiaan ominaisuuksia ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa ja muutenkin selainta on helpompi käyttää kuin Firefoxia.
Firefox on kuitenkin sekin loistava selain. Tietyt sivut jotka eivät tue Operaa toimivat hyvin Firefoxilla (itse katselen esimerkiksi MTV3:n ja Subin sivujen videot Firefoxilla, samoin kuin käytän Facebookia myös sillä), ja onhan Adblock Plus todella hieno lisä jollaista Operassa ei ole. Firefoxin ongelmana on vain tosiaan toisinaan tuo että siitä on vaikeampi löytää haluamiaan ominaisuuksia (tiedostojen käsittelyn säätäminen nimenomaan haluamakseen nyt esimerkiksi). Lisäksi Firefox kadotti joskus kaikki kirjanmerkkini kun käynnistin koneen uudestaan jotain ohjelmaa asentaessani, ja tätä en oikein arvostanut.
Lähtökohtaisesti nyt voidaan sanoa että käyttääpä kumpaa selainta vain, niin hyviä ne on molemmat. Itse olen tottunut käyttämään Operaa ja pidän siitä. Moni muu käyttää Firefoxia ja pitää siitä. Makuasia siis.
Edelliseen muuten voidaan myös lisätä eräs ominaisuus Operassa joka ainakin itseäni miellyttää kovasti: Jos painan selaimen paluu-näppäintä niin sivu ei automaagisesti lataudu uudestaan vaan näkyy sellaisena kuin se oli silloin. Muutamissa tilanteissa sekin on ollut suorastaan tärkeä ominaisuus. Firefoxhan on omaksunut tämän IE:n käytännön jossa sivu ladataan joka vierailulla aina uudestaan, joka on epämiellyttävää ja hidasta.
Ja Riveni, Opera ei kyllä ole yhtään sen raskaampi selain kuin Firefox; ainakin itselläni päinvastoin Firefox vie enemmän muistia, käynnistyy paljon hitaammin ja myös avaa nettisivut toisinaan paljonkin hitaammin kuin Opera.
Ja Riveni, Opera ei kyllä ole yhtään sen raskaampi selain kuin Firefox; ainakin itselläni päinvastoin Firefox vie enemmän muistia, käynnistyy paljon hitaammin ja myös avaa nettisivut toisinaan paljonkin hitaammin kuin Opera.
Minun Opera 9.26:ssani ei toimi Hotmail. 'Nuff said.
IE:tä ei pidä edes kommentoida, vaikkakin se 8 kuulemma ihan hyvä onkin. Olen kuitenkin niin onnellinen Firefoxin kanssa etten jaksa edes yrittää.
http://www.youtube.com/watch?v=sGyoA92ubzs
IE:tä ei pidä edes kommentoida, vaikkakin se 8 kuulemma ihan hyvä onkin. Olen kuitenkin niin onnellinen Firefoxin kanssa etten jaksa edes yrittää.
http://www.youtube.com/watch?v=sGyoA92ubzs
Opera on raskas, mutta pari ominaisuutta (lähinnä välimuisti edes-takas surffatessa) on loistavia.
Firefox on käyttöliittymältään kevyt, loppuun asti kustomoitavissa ja käyttöliittymältään juuri passeli. Toisin sanoen tiedät mitä saat ja mistä sen löytää. Plussana avoin lähdekoodi. Yleisenä periaatteena kannatan avoimen lähdekoodin ohjelmia, vaikken sillä "featurella" mitään itse teekkään. Toinen plussa hyvin toimivalle popup/ad-blokkerille.
IE on kussut omille nilkoilleen aiemmin niin pahasti, että ei ole mitään syytä siihen luottaa nytkään, olkoonkin vaikka kuinka paljon parantanut.
Itse olen surffannut Firefoxilla käytännössä aina, enkä näe mitään syytä vaihtaa. Eihän noissa ohjelmissa suurta eroa ole loppujen lopuksi. Minulle tärkeintä on, että ne umpiärsyttävät mainokset saa piiloon, käyttö on helppoa ja loogista, muu onkin sitten vain plussaa.
Firefox on käyttöliittymältään kevyt, loppuun asti kustomoitavissa ja käyttöliittymältään juuri passeli. Toisin sanoen tiedät mitä saat ja mistä sen löytää. Plussana avoin lähdekoodi. Yleisenä periaatteena kannatan avoimen lähdekoodin ohjelmia, vaikken sillä "featurella" mitään itse teekkään. Toinen plussa hyvin toimivalle popup/ad-blokkerille.
IE on kussut omille nilkoilleen aiemmin niin pahasti, että ei ole mitään syytä siihen luottaa nytkään, olkoonkin vaikka kuinka paljon parantanut.
Itse olen surffannut Firefoxilla käytännössä aina, enkä näe mitään syytä vaihtaa. Eihän noissa ohjelmissa suurta eroa ole loppujen lopuksi. Minulle tärkeintä on, että ne umpiärsyttävät mainokset saa piiloon, käyttö on helppoa ja loogista, muu onkin sitten vain plussaa.
"Marshallsaaret" kirjoitti:Kerroppas tyhmemmällekkin, miten Mozillalla saa kaikki turhat mainokset piiloon.
Minulle tärkeintä on, että ne umpiärsyttävät mainokset saa piiloon, käyttö on helppoa ja loogista, muu onkin sitten vain plussaa.
"ViiZei" kirjoitti:"Marshallsaaret" kirjoitti:Kerroppas tyhmemmällekkin, miten Mozillalla saa kaikki turhat mainokset piiloon.
Minulle tärkeintä on, että ne umpiärsyttävät mainokset saa piiloon, käyttö on helppoa ja loogista, muu onkin sitten vain plussaa.
Ad Block Plus -lisäosalla.
Mitä seuraavista leffoista suosittelisitte nyt katsottavan:
-The Hangover
En ole paljoa kuullut, mutta sen verran että hyvä pitäisi olla.
-Uusin Potter
Pitäähän nämä tarkastaa
Crunk 1 & 2
Kaveri suositteli ladattavaksi. Itse en tiedä elokuvista muuta kuin kansikuvan.
Ja jos joku vielä viitsisi suositella jotain hyvää kauhuleffaa, mihin löytyy tekstit helposti, sillä kaikki nukkuu eikä voi olla äänet lujalla.
-The Hangover
En ole paljoa kuullut, mutta sen verran että hyvä pitäisi olla.
-Uusin Potter
Pitäähän nämä tarkastaa
Crunk 1 & 2
Kaveri suositteli ladattavaksi. Itse en tiedä elokuvista muuta kuin kansikuvan.
Ja jos joku vielä viitsisi suositella jotain hyvää kauhuleffaa, mihin löytyy tekstit helposti, sillä kaikki nukkuu eikä voi olla äänet lujalla.
"ViiZei" kirjoitti:
Ja jos joku vielä viitsisi suositella jotain hyvää kauhuleffaa, mihin löytyy tekstit helposti, sillä kaikki nukkuu eikä voi olla äänet lujalla.
Realistista kauhua, The Strangers. Ja käytä kuulokkeita.
Hangover tuli Tukholmassa katsottua Public Enemiesin esitysten ollessa huonoihin aikoihin. Kyllähän tuolle naurettua tuli, vaikka vieressä istuva natsinnäköinen svedu ei tykännytkään.
"ViiZei" kirjoitti:
Crunk 1 & 2
.
Jos (ja kun) kyseessä on Crank ja sen jatko-osa, niin ehdottomasti kannatta ykkönen katsoa, yllättävän laadukas elokuva. Jatko-osa taas... kannattaa jättää katsomatta.
Pottereista en sano mitään, mutta The Hangover oli todella surkea elokuva. Tyhmää, itseääntoistavaa huumoria ja ideakin on apinoitu paremmista elokuvista. (Fear and loathing in Las Vegas ja - niin paljon kuin se koskeekin kutsua tätä rainaa jotakin paremmaksi, - Dude where's my car?)
"Riveni" kirjoitti:Heh.. itse tykkäsin tästä juuri sen surkeuden vuoksi.
niin paljon kuin se koskeekin kutsua tätä rainaa jotakin paremmaksi, - Dude where's my car?)
Niin tosiaan Crank ykköstä ja juuri sitä jatko-osaa meinasin. Latasi juuri, niin alanpa kohta katsomaan.
"Show_Stopper" kirjoitti:Kiitos vinkistä, laitankin samantien lataukseen:)
Realistista kauhua, The Strangers. Ja käytä kuulokkeita.
On se uusin Potter kyllä selkeää tasonnousua nelosen ja vitosen jälkeen, vaikka siinäkin on aika paljon lähdetty muuttelemaan kirjaa, mikä ei oikeastaan haitannnut muuten kuin että yksi kohtaus siellä puolessa välissä oli täysin merkityksetön ja tuulesta temmattu, ja lopputaistelu jäänyt hieman vajaaksi.
Näin anianpellon markkinoiden aikaan tuli mieleen että tietäisikö joku miten ne markkinoiden noppapelit on järkätty? Mahdollisuus siihen päävoittoon (joka on ainakin josksu ollut useiden satasten arvoinen) on pienimmilläänkin 1/42 (usein suurempikin), ja kun peli maksaa kaksi euroa, niin satasten arvoisella päävoitolla (puhumattakaan muista arvokkaista voitoista, joita yleensä on vain pari) voi tienata korkeintaan 84€. Puhumattakaan siitä että monilla tosiaan on pääpalkino se joskus arvokas vekotin, kuten C-kasettia pyörittävä Sonyn walkman, eli sitä ei ole voitettu koskaan.
Noppien painotus tietenkin tulee ensimmäisenä mieleen, mutta toisaalta silloin joka pelissä pisteiden pitäisi olla aina samat (tosin en ole tarkistanut olisiko tämä totta).
Eli tunteeko kukaan tarkemmin tätä systeemiä?
Noppien painotus tietenkin tulee ensimmäisenä mieleen, mutta toisaalta silloin joka pelissä pisteiden pitäisi olla aina samat (tosin en ole tarkistanut olisiko tämä totta).
Eli tunteeko kukaan tarkemmin tätä systeemiä?
"Hyrkanos" kirjoitti:
Mahdollisuus siihen päävoittoon on pienimmilläänkin 1/42 (usein suurempikin)
Hoksasin juuri että pienimmillään se mahdollisuus on 1/37 (nolo muuten jos taas meni väärin, mutta syytän lievää väsymystä), sillä eihän kuudella nopalla voi saada ykköstä.
Läskiä kiinnostasi taas vaihteeksi liikkua, joten tarvitsisin vinkkiä hinta/laatusuhteeltaan markkinoiden parhaasta sykemittarista. GPS-systeemi olisi tietysti plussaa, mutta taitaa niiden hinnat pyöriä jopa 400 eurossa, joten tavalliseen paskaan lienee tyytyminen tässä vaiheessa.
Uudet juoksukengät ja MP3:n hienot nappikuulokkeet on jo hankittu, vielä kun miehen saisi tästä koneen edestä tuonne kolme kerrosta alemmas, katutasolle saakka.
Uudet juoksukengät ja MP3:n hienot nappikuulokkeet on jo hankittu, vielä kun miehen saisi tästä koneen edestä tuonne kolme kerrosta alemmas, katutasolle saakka.
"What" kirjoitti:
Läskiä kiinnostasi taas vaihteeksi liikkua, joten tarvitsisin vinkkiä hinta/laatusuhteeltaan markkinoiden parhaasta sykemittarista.
Oma pää ja mikä tahansa kello jossa on sekuntiviisari. Kello toimii yksinkertaisesti ajastimena. Pää on monipuolisempi juttu. Ensiksikin se tykytys tuntuu päässä, josta voidaan laskea sykäysten määrä. Varmistukseksi voi vielä pitää toista kättä toisen käden ranteella, mutta se ei ole välttämätöntä siinä vaiheessa kun syke on tarpeeksi kova. Sitten päätä käytetään myös laskemaan syke, kun on mitattu lyöntien määrä ja kellosta katsottu aika jossa sen määrän lyöntejä saa (hyvä aika on kymmenen sekuntia) ja sitten kerrotaan saatu syke kuudenkymmenen ja valitun ajan (sekunteina) osamäärällä, nini saadaan tulokseksi syke lyöntiä/min.
Mutta pääsääntöisesti se paras sykemittari on ostamatta jätetty. Sydänvikaisen kannattaa jokatapauksessa konsultoida lääkäriä sopivasta liikunnasta, mutta muuten syke on kohdallaan kun jaksaa liikkua niin paljon kuin olisi tarkoitus. Se kunto kasvaa kaikessa liikunnassa jota jaksaa muutamaa minuuttia pitempää tehdä. Jos et piristeitä käytä, niin liikaa et jaksa liikkua.
"Hyrkanos" kirjoitti:"What" kirjoitti:
Läskiä kiinnostasi taas vaihteeksi liikkua, joten tarvitsisin vinkkiä hinta/laatusuhteeltaan markkinoiden parhaasta sykemittarista.
Oma pää ja mikä tahansa kello jossa on sekuntiviisari. Kello toimii yksinkertaisesti ajastimena. Pää on monipuolisempi juttu. Ensiksikin se tykytys tuntuu päässä, josta voidaan laskea sykäysten määrä. Varmistukseksi voi vielä pitää toista kättä toisen käden ranteella, mutta se ei ole välttämätöntä siinä vaiheessa kun syke on tarpeeksi kova. Sitten päätä käytetään myös laskemaan syke, kun on mitattu lyöntien määrä ja kellosta katsottu aika jossa sen määrän lyöntejä saa (hyvä aika on kymmenen sekuntia) ja sitten kerrotaan saatu syke kuudenkymmenen ja valitun ajan (sekunteina) osamäärällä, nini saadaan tulokseksi syke lyöntiä/min.
Mutta pääsääntöisesti se paras sykemittari on ostamatta jätetty. Sydänvikaisen kannattaa jokatapauksessa konsultoida lääkäriä sopivasta liikunnasta, mutta muuten syke on kohdallaan kun jaksaa liikkua niin paljon kuin olisi tarkoitus. Se kunto kasvaa kaikessa liikunnassa jota jaksaa muutamaa minuuttia pitempää tehdä. Jos et piristeitä käytä, niin liikaa et jaksa liikkua.
Ei toimi vitosen matikalla tuo systeemi. Äsken tulin lenkiltä, ja kävin sitten autolla mittaamassa juoksemani matkan jälkeenpäin. 6,6km ja aikaa sain tuhlattua 51 minuuttia!! !!! Siltä pohjalta lähdetään rakentamaan.
En nyt tarkalleen muista mihin aikaan pari kuukautta takaperin tuon matkan taitin (tyhmänä en ottanut ylös) mutta taisi olla jotain alle 45 minuutin. Nopeasti se kunto laskee kun unohtaa liikkua ja syö sitä mikä hyvälle maistuu ja paljon. Röökinpoltolla tietysti myös oma vaikutuksensa, mutta sen taakse ei voi piiloutua, koska polttelin tuolloinkin kun juoksin paljon parempia aikoja. Mutta tästä se (taas vaihteeksi) lähtee. Monille tuo sykemittari tuntuu olevan sellainen motivaationnostattaja, joten miksi ei sitä itsekin voisi kokeilla? Liian kalliita ovat saatana, mutta toisaalta kerranhan se vain kirpaisee.
Toki oman pään käyttö on rajoissa sallittua ja vitosenkin matikalla kelpaa ihan hyvin laskeskella pulssiaan. (10 sekunnin ajalta mittaat lyöntitiheyttä ja kerrot sen muistaakseni viidellä tai kuudella niin saat pulssin tarpeeksi tarkasti tietoosi.) Mutta jos haluaa oikeasti tarkkailla kuntosuorituksen aikana pulssiaan on aika turhauttavaa tsekkailla kaulavaltimoitaan ja tiirailla sekuntikelloaan aina kun kiinnostaa tietää mikä harjoituksen teho on.
En oikein tiedä paljonko nykyajan sykemittarit maksavat, mutta uskoisin että halvimmat lähtevät 100-250e hintaan. Ja ne kelpaavat ihan hyvin ainakin itselleni. Riittää että kellossa on sykemittaus, etua tietysti tuo esimerkiksi kalorilaskuri ja harjoitustietojen tallennus ja säilytysmahdollisuus. Itsellä on Polarin rannekello missä on sykemittarit ja juuri edellä mainitut hyödykkeet. Kalorilaskuri on varsin kiva, samoin sykkeiden prosenttimuuntaja. Tämä on muutamiakin vuosia vanha kapistus, mutta toimii silti hyvin ja siitä saa tarpeeksi tietoa omasta harjoittelutasostaan. En tule ikinä hienompia hankkimaankaan todennäköisesti. En ymmärrä jonkun GPS-laitteen iloja urheilukellossa, ellet suunnistajaksi ole ryhtymässä tai jotain.
Ja juu, ihan vain omana kommenttina niin itse juoksen tunnissa melkeinpä sen kymmenen kilometriä kohtuuraskaan sykkeen saattelemana (160-175), eli kovempaakin ehkä pääsisi mutta tarkoitus onkin parantaa juuri ihan vain tuota väsymyksen kestämistä ja ehkä hiljalleen verenkiertoa ja muuta kehittävää anaerobista toimintaa. Hapenottokykyä tuli koko kesä harjoiteltua ja tuloksiakin tuli. Joskin lenkkeiltyä tulee nykyään niin vähän kun on liikaa muuta kuntoilua ohessa.
Muttasiis eiköhän joka urheiluliikkeestä, ja miksei vaikka jostain Prismastakin löydy ihan sinullekkin hinnalta ja laadulta sopivia sykelaitteita ja vempeleitä. Kehontuntemuksilla ja palikkamatikalla siihen asti sitten.
En oikein tiedä paljonko nykyajan sykemittarit maksavat, mutta uskoisin että halvimmat lähtevät 100-250e hintaan. Ja ne kelpaavat ihan hyvin ainakin itselleni. Riittää että kellossa on sykemittaus, etua tietysti tuo esimerkiksi kalorilaskuri ja harjoitustietojen tallennus ja säilytysmahdollisuus. Itsellä on Polarin rannekello missä on sykemittarit ja juuri edellä mainitut hyödykkeet. Kalorilaskuri on varsin kiva, samoin sykkeiden prosenttimuuntaja. Tämä on muutamiakin vuosia vanha kapistus, mutta toimii silti hyvin ja siitä saa tarpeeksi tietoa omasta harjoittelutasostaan. En tule ikinä hienompia hankkimaankaan todennäköisesti. En ymmärrä jonkun GPS-laitteen iloja urheilukellossa, ellet suunnistajaksi ole ryhtymässä tai jotain.
Ja juu, ihan vain omana kommenttina niin itse juoksen tunnissa melkeinpä sen kymmenen kilometriä kohtuuraskaan sykkeen saattelemana (160-175), eli kovempaakin ehkä pääsisi mutta tarkoitus onkin parantaa juuri ihan vain tuota väsymyksen kestämistä ja ehkä hiljalleen verenkiertoa ja muuta kehittävää anaerobista toimintaa. Hapenottokykyä tuli koko kesä harjoiteltua ja tuloksiakin tuli. Joskin lenkkeiltyä tulee nykyään niin vähän kun on liikaa muuta kuntoilua ohessa.
Muttasiis eiköhän joka urheiluliikkeestä, ja miksei vaikka jostain Prismastakin löydy ihan sinullekkin hinnalta ja laadulta sopivia sykelaitteita ja vempeleitä. Kehontuntemuksilla ja palikkamatikalla siihen asti sitten.
"Supa" kirjoitti:
En ymmärrä jonkun GPS-laitteen iloja urheilukellossa, ellet suunnistajaksi ole ryhtymässä tai jotain.
Se mittaa juostun matkan. Tietystihän eihän tälläkään ole "big picturea" ajatellen mitään merkitystä, mutta olisihan se kiva tietää kuinka paljon on juossut tietyssä ajassa. Tuo että käy autolla mittaamassa juostun matkan ei ole järin kätevää, ja heittoakin tulee väkisin, ellei nyt sitten intoudu jalkakäytäviä pitkin ajelemaan, joka tietääkseni ei ihan laillista touhua ole.