Foorumiarkisto

Jack DiBiase kirjoitti:
Tämä video sisältää kumppanin Sony Music Entertainment sisältöä, ja sen näyttäminen on estetty maassasi tekijänoikeusseikkojen vuoksi.


Kaikki meistä varmaan törmännyt tähän ihanaan ilmoitukseen. Sony voi mun puolesta vetää vaikka v***n päähänsä ja lupaan jatkossakin varettaa kaikki heidän biisinsä. Kiitti ja moi.

Onhan tuo äärimmäisen vittumaista, mutta toisaalta myös ymmärrettävääkin.

Ihan sama, nyt soi Sentenced, koko tuotannon ajalta biisejä. Parhautta.

Jack DiBiase kirjoitti:
Kaikki meistä varmaan törmännyt tähän ihanaan ilmoitukseen. Sony voi mun puolesta vetää vaikka v***n päähänsä ja lupaan jatkossakin varettaa kaikki heidän biisinsä. Kiitti ja moi.

Lähikaupan pihalla jaettavia ilmaisia savusilakoita ei ollut enää tänään tarjolla, syystä tai toisesta. Minä lupaan tästedes ratsata jokaikisen kalastusveneen ja viedä saaliit mukanani. Kiitti ja moi.

Miksi kitistä sellaisen asian häviämisestä, jonka nauttimiseen ei ole tarvinnut kuluttaa rahojaan? Järki hoi.

Razorman kirjoitti:
Lähikaupan pihalla jaettavia ilmaisia savusilakoita ei ollut enää tänään tarjolla, syystä tai toisesta. Minä lupaan tästedes ratsata jokaikisen kalastusveneen ja viedä saaliit mukanani. Kiitti ja moi.

Miksi kitistä sellaisen asian häviämisestä, jonka nauttimiseen ei ole tarvinnut kuluttaa rahojaan? Järki hoi.

Ei tässä mistään nautintoaineista puhuttu, vaan siitä että koko video poistuu käytöstä, jos siinä on jotain niiden paskaa musiikkia. Järki hoi, pelle.

On muuten oikeasti aika vittumaista.

The Rat Pack 8)
http://open.spotify.com/album/1Ks3MonaFBlC3h0L1ZwtRP

np.Uutta Anal Thunderia

Uusi. Vanha. Kaikki.
Anal Thuder on parasta. Hiprakassa löysin uutta matskua sivuilta (uuden levyn pari biisiä), ja ainakin näiden kappaleiden perusteella ollaan yhtä tykissä kiinnostuspunkin suossa kuin ennenkin. Nyt on tosin näiden ensimmäisten kappaleiden perusteella vielä enemmän viulu- yms. kikkailua kuin ennen, mutta eipä tuo haittaa. Soundi ei ole kadonnut mihinkään.

Ensi kuun 5 pvä nähdään Semifinalissa, Helsingissä <3

np. RATM - The Battle of Los Angeles
Täytyy sano että diggaan tätä levyä jo nyt tosi paljon. Toista kertaa menossa läpi ja hienoahan tämä on.

np. Brian "Head" Welch - Flush

Päihdekoukku ja siitä syntyvä loputon itseääntoistava rutiini. Tämäkin kuului suureen osaan Welchin elämänvaiheista, jotka yhteenkokoava kirja Save Me From Myself on tällä hetkellä lukemisen alla.

Paras Bodom-järven tapahtumista kertova biisi.

Kolmas Rykmentti >>>>>>>>>> Children of Bodom (joka on muuten oikeasti melko paska bändi).

Turun Romantiikka - Metamorfoosi 2003
Löysin tämän kolmella eurolla alelaarista. Bändi oli nimeltä tuttu jostain kaukaisuudesta, mutta tyylisuunnasta ei ollut juurikaan tietoa.
Yhtye seilaa hieman 90-luvun alun CMX:n hengessä; vaikka tässä onkin hyppysellinen jos toinenkin Sueden kaltaisen brittipop-bändin androgyyniä särmää. Lyriikallisesti ei sentään liikuta hirveästi missään Yrjänän linjoilla, vaan 2000-luvun yhteiskunnallisista suuntauksista bändi onnistuu nostamaan esille päteviä huomioita ilman modernin runouden teennäisen monimuotoisia sanailuja.
Eli lattapäille: Levy on positiivinen yllätys.

np. Guns N' Roses - Appetite for Destruction
Vähän huono fiilis ollu viimeset pari päivää. Onneksi on tämän tyylisiä rock levyjä pelastamassa päivän. Teemanahan on ollut koko viikonlopun ajan paska fiilis vaikka tapahtumien valossa sen pitäisi olla kaikkea muuta. Tästä ehkä lisää blogissani. Kuitenkin keep on rockin ja silleen.

Pride & Glory - S/T

Zakk Wylden luotsaama raskaamman puoleinen southern rock -trio & ensimmäinen ja ainoa älppärinsä ysärin puolesta välistä. Kaikista niistä levyistä, joiden kansiin tämä kitaristi on painettu, toimii P&G minulle ehdottomasti parhaiten. Ehkä siksi, että tässä on Black Label Societyn punaniskailusta poiketen lähes yksinomaan asiallisia biisejä ja Zeppelin/Skynyrd vaikutteet kuuluvat vahvasti läpi. Mitä nyt pari filleriä on mahtunut mukaan, vaan eivät laske levyn yleispisteitä. Mureaa ja hyvin pintaan miksattua kitarasoundia tuetaan ajoittain jousisovituksilla ja pianolla. Mutta mikä parasta Wyldelle ominaista kammenrunkkausta ei tuutata lainkaan häiritsevissä määrin eikä hän yritä kitaravyöyrytyksellään omia koko studiota. Sanoitusten teemathan silti pyörivät perinteisissä 'viski & morkkisaamu' -tunnelmissa.

Etelävaltioita kumartavaa hevistelyä hyvällä maulla, joka kannattaa kaikkien ennakkoluuloisten tsekata.

The Chosen One
Cry Me A River

np. The Chariot - Long Live

Helvetin kovan ja kaaoottisen levyn Chariot on saanut aikaan. Yksi tämän vuoden parhaista levyistä mun puolesta. Juuri sitä kaaoottisuutta, mitä Chariotilta on saanut jo 6 vuotta. Hyvää linjaa jatkaa porukan neljän kokopitkä.

Hannibal & Joku Roti Mafia - Viimiset Päivät

Kova biisi, kova jätkä ja kova levy-yhtiö.

Big D And The Kids Table - Can't Be Caught
Big D on hyvinkin ristiriitainen yhtye omaan makuun. Se tasapainoilee hyvän ja liian kaupallisen ska-punkin rajoilla. Soundi on ihan jees, kertsit toimivat ja muutenkin koko paketti puree - mutta tosiaan, nyt palloillaan aivan rajoilla. Käytännössä bändi on sekoitus Operation Ivyä ja The Mighty Mighty Bosstonesia. Siinä se ongelma siis piileekin. Op Ivy on ska-punkkia parhaimmillaan kun Bossmenit edustavat sitä aivan liian tehtailtua tavaraa, joka pistää oksettamaan. Itseasiassa kun lähtee perehtymään Big D:n tuotantoon, niin nykypäivän tavara onkin aivan liian löysää, Bossmen/Reel Big Fish -tyylistä sontaa. Nautitaan siis tästä... edes semisti.

Hugo Nikula - Transmission

Ihan huomaamatta mennyt ohi päivä jolloin Hugo Nikulan kuolemasta oli mennyt vuosi. Nyt kuitenkin kaveri muistui mieleen selaillessani levyjäni ja täytyy nyt tulla tännekkin jätkää kunnioittamaan. Suomen räppiskene muistaa.

Ghost Brigade - Isolation Songs
Pitkästä aikaa kuuntelussa GB:n toinen albumi ja täytyy vaihteeksi taas todeta, että kyllä Jyväskylässä osataan.

np. Soulfly - Omen
Ensikuuntelu menossa. Vähän oudot soundit omaan korvaan, mutta kyllähän tämmöinen thrashimpi meno on ihan mukavaa. Max on edelleen pätevä kitaristi ja huutaja. Miltei vain parantunut ajan kanssa.

Juu Steen1 aka Liekehtivältä Sikiöltä oikealta nimeltään Seppo Lampelalta tulossa kaks ihan helveti kiinnostavaa julkasua. Ensin tulee ulos levy nimeltään "Bensaa ne pojat tuli hakemaan" ja artisteina toimivat Seppo Lampela ja Jussi Lammi. Eli toisin sanoen levy on "Lampela ja Lampi - Bensaahan ne pojat tuli hakemaan". Tyylilajia Stenkka kuvasi bassossa tai blogissa ei voi muistaa kummassa, mutta kuites tälleen: "Tyylilajista ei oikein kukaan ole osannut sanoa mitään, mutta eeppistä paskaa on luvassa industrialprogetahtilajimättöfunk -kierteellä."

Sitte jo aiemmin tietoon tullutta on, että Stenkka tekee Timo Rautiaisen kanssa levyä myös, mutta se vähän venähtäny. Jotain uskomatonta paskaa sieltäki tulossa, mutta kiinnostaapa silti. Nyt tähä välii sit voi fiilistellä, vaikka Stenka sivulta löytyvää coveria "Adventures In Failure" -biisistä, jonka alkuperäset esittäjät on joku MC 900 ft. Jesus, mutta kellä tommoset kiinnostaa. Suomennettu versio.

Steen1 - Epäonnensoturi

Norther - Omen

Kaunista.

Profane Omen - Beaten Into Submission
Tiukkaa settiä.

np. Turbonegro - I Want You Right Now
Turboa ja lonkeroa. Pian voisi mennä olut linjalle. Tänään en taida mennä baariin, liian hankalaa. Kaljottelua vaan himassa ja kavereilla.

Nokturnal Mortum - The Voice Of Steel

perjantaita ei pelasta mikään niin kuin paska kalja ja ukrainankielinen rääkyminen.

np. Poisonblack - Buried Alive

"So frustrated and long gone to a bitter place, He never made it, Painted his yesterdays with songs of suicide - Buried alive"

En ole paria kappaletta enempää kuunnellut tätä Poisonblackin viimeisintä levyä, mutta jo pelkästään lyriikoista huomaa että on Laihialan Villeltä hieman ideat loppuneet kesken, kun pelkkä biisin nimi ja kertosäkeen sanat viittaavat jo niin räikeästi Sentencediin että ei mitään rajoja.

Tuntuu tosin sille että tämä oli ihan tarkoituksellinen veto, kenties jotain tribuuttia Miika Tenkulalle. Who knows?

Strung Out - Calling

Uus tuttavuus. Ihan kiva.

Pitäisiköhän muuten Ravenwoodia taas joku päivä opastaa tässä musiikinkuuntelussa... 8)

Tuli tuosta Poisonblackista mieleen, että jos se on ajoittain melko heikkoa tavaraa, niin kyllä ylivoimaisesti pohjat on tähän mennessä vetänyt tuon Ex-Sentenced rumpali Vesa Rannan The Man-Eating Tree. Siis tuo on jo jotain aivan käsittämättömän huonoa.

np. Sentenced - The Luxury of a Grave

Löytyy The Cold White Light -levyltä, Ravenwoodkin voisi jopa tykätä. 8)

DeadManWalking kirjoitti:
Pitäisiköhän muuten Ravenwoodia taas joku päivä opastaa tässä musiikinkuuntelussa... 8)

Siitä vaan. Sentenced ei tosin kolahtanut, vaikka yritystä oli :(

DeadManWalking kirjoitti:

np. Sentenced - The Luxury of a Grave

Löytyy The Cold White Light -levyltä, Ravenwoodkin voisi jopa tykätä. 8)

Pitää tsekata. 8)

np. Pennywise - Rules

Jos tää aamu lähtis käyntiin punkin voimalla. On muuten kovin Bad Religionin kuuloinen biisi.

Pelle Miljoona - Vapaus on suuri vankila

Moottoritie on kuuma on yksi parhaimmista kotimaisista levyistä koskaan, eikä siinä ole mitään muuta huonoa kuin itse nimikkobiisi. Muuten joukosta löytyy helvetinmoinen läjä hittibiisejä. Vapaus on suuri vankila, Koska sydän sanoi niin, Olen kaunis, Juokse villi lapsi, Nuoret rakastavaiset, Älä äiti itke, Tänä yönä vien sut pois ja Hyvää yötä maailma. Levyn loistavuuteen varmasti vaikutti myös sen kokoonpano. Pelle Miljoona + Tumppi Varonen on jo jättebra yhdistelmä, mutta kun kyytiin lykätään vielä Andy McCoy ja Sami Yaffa saadaan yksi kovimmista kokoonpanoista Suomen kälysessä musamaailmassa. Andy ja Yaffa hyppäsivät Hanoi Rocksin kelkkaan heti levytyksen jälkeen, mutta olivat sentään mukana sen levyllisen verran. Sen myös kuulee. Levyn parasta biisiä ei yksinkertaisesti osaa päättää, mutta tänään päivä lähtee käyntiin Vapaus on suuri vankila -skebaleella. Biisissä on yksinkertaisesti niin kovat sanoitukset, eritoten kertsissä.

Pennywise. #-o

Joo ei Pennywisea tule oikein muuten kuin silloin tällöin taustamusiikkina kuunneltua. Toimii ainakin niin, tuskin kestäisi kunnon kuuntelua.



np. Blondie - Parallel Lines
Suosittelen. On nimittäin helvetin kova levy ja tähän kannattaa tutustua jos ei ole vielä niin tehnyt. B-puolelta löytyy se bändin kenties tunnetuin biisi eli Heart of Glass, vaikkei se ehkä omasta mielestäni tämän levyn paras biisi olekaan.. niin ja Debbie<3

Bad Religion on ihan helvetin kova. American Jesus pärisee hyvin 8)

np. Sentenced - Nepenthe

Kohta baarin puolelle jatkamaan.

Ravenwood kirjoitti:
Bad Religion on ihan h**vetin kova. American Jesus pärisee hyvin 8)

Joo mitä vittua?

Muut tippuvat, meikä jatkaa! Musiikkia ja rommikolaa (Rhum Pecoul based), sekä kommenttia:

Jimmy Eat Worldin uusi levy on muuten varsin keskinkertainen, mutta kiekolta löytyvä My Best Theory on helposti bändin kaikkien aikojen top kolmosessa. Ja he ovat siis suosikkiorkesterini.

Jers1 kirjoitti:

Ravenwood kirjoitti:
Bad Religion on ihan h**vetin kova. American Jesus pärisee hyvin 8)

Joo mitä v**tua?

Mitä vittua, mitä vittua? :?

:lol:




np. Bob Dylan - Highway 61 Revisited
Juuri heitin kyseisin levyn pyörimään. Kyllähän tämä Like A Rolling Stone on kova aloitus lätylle. :tu:

Timo Pieni Huijaus - Emävale

- Levy ei pettänyt. TPH on kyllä suomen parhaita puhe musiikin harrastajia :)

MR.Off Topic kirjoitti:
Timo Pieni Huijaus - Emävale

- Levy ei pettänyt. TPH on kyllä suomen parhaita puhe musiikin harrastajia :)

Toimii.

np. Timo Pieni Huijaus - Tuulimylly

En kyllä tajua miksi ihmeessä Hurtsia on hehkutettu niin paljon. Ei sitä heidän levyään jaksa paria biisiä enempää kuunnella, kun siihen on jo ehtinyt kyllästyä, ja pitää nopeasti vaihtaa jotai parempaa musiikkia soimaan.




np. Porcupine Tree - Fear Of A Blank Planet
Itsepintaisesti olen kieltäytynyt koskemasta Porcupine Treehin, vaikka niin moni bändiä on kehunut. Vihdoin olen ottanut bändin kokeiluun, ja In Absentia iski hyvin. Ja hyvältä tämäkin levy vaikuttaa.

Hautsi_ kirjoitti:
En kyllä tajua miksi ihmeessä Hurtsia on hehkutettu niin paljon. Ei sitä heidän levyään jaksa paria biisiä enempää kuunnella, kun siihen on jo ehtinyt kyllästyä, ja pitää nopeasti vaihtaa jotai parempaa musiikkia soimaan.

Minäkin vierastin Hurtsia alkuun, koska en yleensä pidä moisesta musiikista, mutta mielipiteeni muuttui, kun ostin Happiness-levyn tyttöystävälleni lahjaksi. Siinä kun ajaa pikatiellä hurjaa vauhtia ja kuuntelee uhkaavaa synthpoppia kovalla volyymillä, niin tulee kyllä aika jees olo. Etenkin Evelyn on oikeasti tosi hyvä biisi, suosittelen.

np. Five Finger Death Punch - Bulletproof

Khyll... 8)

Hurtsissa on noin teoriassa kaikki kunnossa, mutta yksi piirre yhtyeessä ärsyttää suuresti, ja se on vokaalit.
Mikäli melodramaattista ja synkistelevää synapoppia tehdään, niin vokaalien pitäisi myös olla jollakin tavalla musiikin henkeen sopivaa. Nyt bändin muuten ihan kiva saundi tärveltyy turhan puhtoisilla ja poikabändimäisillä vokaaleilla.

Nyt ei soi mikään, mutta viime aikoina on pyörinyt Sonic Youthin NYC Ghosts & Flowers, CMX:n Aurinko ja Pearl Jamin pari viimeisintä.

Aurinko on mainioksi todettu. Sonic Youthin platta odottelee vielä, mutta ei vielä ole iskenyt kahden edeltäjänsä tavoin (Washinng Machine ja A Thousand Leaves).
PJ:n avokadolevy ja Backspacer toimivat myös ihan kivasti. Avokado ehkä hiukan paremmin.

Myös My Morning Jacketin vuoden 2002 At Dawn -levy on soinut ahkerasti mp3-soittimesta. Hemmetin toimiva levyllinen country/folk-henkistä rockia, varsin erilaista yhtyeen myöhemmän tuotannon kanssa(joka sekin on äärimmäisen pätevää).

Ja Descendentsin toinen kokopitkä I Don't Want to Grow Up on ollut muutaman kuukauden suurin piirtein viikottain soitossa. Debyyttiä parempi, vaikkei ehkä legendaarisempi.

np. Rise Against - State Of The Union

Nam! Siren Song Of The Counter-Culture on muutenkin hyvä levy. Tykkään :)

np. Neil Young – Rocking' in the Free World

Legendaarista, koskettavaa, kohtalokasta ja niin perkuleen rokkaavaa.

:banger:

Yksi gee liikaa eikä kompostin postauksista ole nekrofiileille hyötyä. Orpo olo. :(

np. Juno - J.K. x 2 Tunti Terapiaa

Alan ymmärtää spotifyn hyvät puolet.[/b]

np. PJ Harvey - Working for the Man
To bring you my lovea siis tässä kuuntelen. Kyllä tämä vain on niiiiin erilainen levy kuin esim. Uh huh her tai Stories from the city, stories from the sea, joita tässä lähiaikoina on tullut luukutettua. Mutta loistava levy tämäkin, kuten myös kaksi edellä mainittua.

np. Teflon Brothers - Dis©o Datsun

- Huomena vois levyä kuunnella tarkemmin, mutta tämä biisi on varustettu "Repeily taattu" -leimalla.

"Takapenkille lissuja ja vittu helemee - tänää vedetää, äänemme käheeks, rumrumrum teflarit on pähee!"

Jex Thoth - Slow Rewind

Jotain täysin ylivertaista verrattuna lähestulkoon kaikkeen, mitä niinsanotun metallimusiikin keskuudessa nykyään tehdään. Tai no, Southern Lord -divisioona poislukien. Piipahtivat viime viikolla kolmen keikan rundilla Suomessa, itse tuli tämä okkultistinen doom-rituaali ja neiti Thothin hypnoottisen karismaattinen olemus nähtyä Tampereen YO-talon eturivistä. Metallin kuulostaessa nykyään lähinnä steriililtä lätkyttelyltä trigger-nakutuksineen, on vain ja ainoastaan virkistävää kuulla bändiä, jolla ei ole kertakaikkiaan mitään tekemistä vallitsevan trendin kanssa. No, tällä Witness-EP:llä soundit ovat kyllä vähän autotallitasoa, mutta eponyymillä debyytillä huuruinen soundipolitiikkakin pelittää.

Genghis Khan kirjoitti:
Ja Descendentsin toinen kokopitkä I Don't Want to Grow Up on ollut muutaman kuukauden suurin piirtein viikottain soitossa. Debyyttiä parempi, vaikkei ehkä legendaarisempi.

On se kova eikä vieläkään tuota CD-levyä tuppaa Suomesta löytyä. Älppäri toki omassa levyhyllyssä, mutta silti. Descendentsin All on myös kovaa tavaraa. Ei aivan yhtä hyvä ensimmäinen/toinen plätty, mutta kauas ei jäädä.

NOFX - Cheese/Where's My Slice

El Hefe nosti NOFX:n aivan uuteen tasoon ja teki bändistä kolmekymmentäviisi kertaa paremman, mutta silti tässä ei-El Hefen aikaisessa tuotannossa on se jokin. Kaiken järjen mukaan 'se jokin' on Steve Kidwiller ja miehen jumalliset taustavokaalit. Uhh, pienempikuinkolme.