Foorumiarkisto

Mahti Ankka kirjoitti:

Minä aiemmin kirjoitti:
äärimmäistä metalcorea

Eli siis toisinsanoen deathcorea...

En arvellutkaan että tuo biisi nappaisi, tunnut kuitenkin pitävän puhtaasta laulusta metallissa silloin kun se on tarttuvan kertosäe melodian muodossa, ja tuossa Nilen biisissä se puhdas laulu on täysi tehokeino, joka ei ole pääroolissa vaan syventää jo olemassaolevaa tapahtumaa.

Jotakuinkin näin.

Reinert on kyllä suosikkejani äärirumpalien saralla. Ja oikeastaan pelkästään Human-levyn takia.
Ehkä kuitenkin mahtavinta rumpusaundia äärimetallin saralta löytyy Terrorizerin World Downfall -levyltä. Nuori Pete Sandoval on sen levyn tähti. Olen kenties todennut tämän ennenkin, mutta sillä levyllä Sandoval onnistuu yhdistämään äärimmäisen metallin tiukkuuden soitannassa tyylikkääseen juurevuuteen. Ikinä en ole vastaavaan törmännyt. On triggeroinnit kaukana siitä setistä.

Mitä tulee Nurmion Luuta ja nahkaa -levyyn, niin eikö se juuri ole Dumarin sitä erikoisempaa antia? Jerrykannukitara ja kulmikasta räminää minimaalisella otteella. Tietty kulmikkuus on Hantan saundiin aina kuulunut, mutta onhan tuon levyn saundi selvästi raaempi kuin esimerkiksi neljän ensimmäisen klassikkolevyn uuden aallon meiningit.
Kokeellisten Nurmio-levyjen sarjassa Hullu puutarhari vetää omissa kirjoissa pisimmän korren. Nimensä mukaisesti hullu levy!

Big Star - Radio City
Big Star on ollut iäisyyden tutustumislistalla. Eilen sitten törmäsin uutiseen, että bändin johtohahmo Alex Chilton oli mennyt kuolemaan 59 vuoden iässä. Herra oli itselleni tuttu vain hänen mukaansa nimetyn mainion Replacementsin biisin kautta, mutta bändinsä arvostukseen olin törmännyt useammassakin yhteydessä.
Ihan pätevältä melodiselta rokkipoppailulta vaikuttaa näin aluksi.

Pitää muuten tuohon Terrorizeriin tutustua, sen verran pomppinut joka paikassa nimi vastaan ja kyseessä ilmeisesti kuitenkin suhteellisen legendaarinen tapaus. Taitaa mennä samoihin arvostusasteisiin Napalm Deathin kanssa?

Humanilla Reinert vetää kyllä elämänsä suoritukset. Joskus sitä levyä kuunnellessa on mukava keskittyä täysin rumpuihin ja saa täysin rinnoin nautintoa. Todellista taidetta.

Pitäisi varmaan Nurmion koko tuotantoon tutustua että osaisi kunnon perspektiivistä sanoa, mutta ei tuo Luuta Ja Nahaa mielestäni mitenkään älyttömän kokeellinen levy ollut, vaikka sinällään sitä ilmavaa räminää onkin. Juuri mainitsemasi Hullu Puutarhuri on sitä sekavaa osastoa sitten ja pääosin siihen tulee aina noita muita Nurmion tekeleitä verrattua, mitä tulee kokeellisuuteen. Toki taas pitää se muistaa, että lähtökohdiltaanhan jokainen Nurmion levy on kokeellinen.

np. Memory Garden - Tides

Aijai, viimein tuli aitona postista yhdessä Burzumin uuden, muutaman Bohren & Der Club Of Goren levyn ja Devin Townsendin Ocean Machinen kanssa (juu, ei ollut tuota levyä vielä aitona, säikähdin kun katsoin levyhyllyä ja jouduin toteamaan tämän). On viime kuukausien kulutetuimpia levyjä ehdottomasti, eikä suotta.

Jack DiBiase kirjoitti:
Siinä teille todellista black-metallia. Neekerien musiikkia kun noi muutenkin on

http://www.youtube.com/watch?v=JLkOYHYQ2tc

Tästä tuli mieleen tämä biisi:
http://www.youtube.com/watch?v=OBmM79YadYM&feature=related
Alkuperäinen on omasta mielestäni ihan tykki biisi, yksi Metallican parhaita, mutta kieltämättä aika omannäköisen ja svengaavan coverin on joku saanut aikaan.

Tuo jätkä joka noita tekee on kyllä ihan pätevä tyyppi. Paljon pitää olla ylimääräistä energiaa että jaksaa väsätä.

np. Austere

Holy shit, olen kaikenmoista mikkisuoritusta kuullut, mutta Austeren Mitch vie kyllä pokaalin raakuudessa. Harvoin tulee näin kipeän kuuloisia vokalisteja vastaan, ja toisaalta taas nuo paikoittaiset puhtaat suoritukset kuulostavat hemmetin herkiltä tuon kirkumisen jälkeen. Australialaista depressiivistä black metallia, tässä nyt on sitten kai sitä tunnelmaa. Kai!? Ehdottomasti syynin alle.

Mahti Ankka kirjoitti:
np. Austere

Holy shit, olen kaikenmoista mikkisuoritusta kuullut, mutta Austeren Mitch vie kyllä pokaalin raakuudessa. Harvoin tulee näin kipeän kuuloisia vokalisteja vastaan, ja toisaalta taas nuo paikoittaiset puhtaat suoritukset kuulostavat hemmetin herkiltä tuon kirkumisen jälkeen. Australialaista depressiivistä black metallia, tässä nyt on sitten kai sitä tunnelmaa. Kai!? Ehdottomasti syynin alle.

Piti oikein miettiä, miltä tuon biisin soundimaailma oikein kuulostaa, mutta sitten muistin, että Calliston biisien soundimaailma on kovin samanlainen. Callistosta tykkään, joten tuotakin voisi kuunnella parin biisin verran ja kokeilla vähän, miltä maistuu.

Mahti Ankka kirjoitti:
Pitää muuten tuohon Terrorizeriin tutustua, sen verran pomppinut joka paikassa nimi vastaan ja kyseessä ilmeisesti kuitenkin suhteellisen legendaarinen tapaus. Taitaa mennä samoihin arvostusasteisiin Napalm Deathin kanssa?

Terrorizerin World Downfall yhdessä Repulsionin Horrifiedin ja Napalm Deathin Scumin kanssa muodostavat monelle grindcoren pyhän kolminaisuuden enkä voi kiistää noiden levyjen kovuutta. Ensiksi mainitullahan soitti jonkin asteen superryhmä, kun mukana olivat Morbid Angelin David Vincent ja Pete Sandoval sekä Napalm Deathin edesmennyt Jesse Pintado. Suosittelen lämpimästi.


High on Fire - Snakes for the Divine

Tämän hetken metallisimman bändin uutukainen viihtynyt soitossa reilusti tällä viikolla. Death is this Communion -levyn "jalla jalla" -meiningistä ollaan siirrytty takaisin perinteisemmille sotatantereille, pieniä uudistumisia unohtamatta. Eritoten nimibiisi oli yllätys tiluttelusoolojensa vuoksi, mutta on sittemmin istunut muuten levyn eheään kokonaisuuteen mainiosti. Metallirumpaleista kun ollut hiljattain puhetta, niin patteriston takaa löytyvä Des Kensel on pakko nostaa esille; miehen fillirikas työskentely tuo välillä mieleen Dave Lombardon ja sekös on varsin hyvä asia se.

Itseasiassa on Repulsionkin tuntematon itselleni. Choosing Deathissa nämä molemmat bändit aika tiheään muistaakseni mainittiin, jostain syystä ei ole koskaan tullut sitten tartuttua. Mutta eiköhän nuo tule katsastettua.

np. Burzum - Belus

Jaa-a. Aika pahan kiekon laittoi. Ei osaa mitään kunnollista vielä näin ensipyöräytyksellä sanoa, mutta ei tämä nyt pettymys ainakaan ole. Mutta ei välttämättä odotuksiakaan täytä. Se jokin tuntuisi puuttuvan, vaikka kaikki on periaatteessa kohdallaan. Sulatellaan, sulatellaan...

Pink Floyd - Another Brick In The Wall

Ja lisää kalkaa, on muuten aivan loistava biisi ja meininki! Kiitos, olette kauniita tänään!

Primordialin Live-DVD, All Empires Fall, odotti postiluukussa kun tulin lomilta. Ei helvetti, tämä on sitä mitä live-meiningin kuuluisi olla. Primordialissa soittaa myös yksi parhaista rumpaleista jota tiedän, Simon O'Laoghaire. Ei helvetti, siis katsokaa se The Coffin Ships, ihan uskomatonta rumpukonetusta.

http://www.youtube.com/watch?v=URuoNjuVsCY
Mitäs mieltä könsikkäät on tästä raidasta? Omasta puolestani sanoisin, että kuuminta postpunk/proto-industrial -meininkiä miesmuistiin. Homman nimi on rautaesiripun takainen Puola ja vuosi on 1986. Huh.

np. Maukka Perusjätkä ja Sota Apatiaa Vastaan - Säpinää

Kaverin kanssa ei keksitty sen järkevämpää tekemistä, kuin mennä kellariin kuuntelemaan Maukkaa farkkuliiveissä vinyyliltä ja juomaan kaljaa. Kuuden neliön betonikoppero, hehkulampunkajo ja röökinkatku, säröiset vinyylisaundit ja kori olutta. Ratings!

Mä halusin oooooollaaaa / vapaa ja yksin / mutta joku sarvipäinen / lisäs siihen "äinen" / musta tuli / vapaa ja yksinäinen.

Raikasta ja nerokasta lyriikkaa by Chisu.

Stepan Made in Sodankylä platta on kyllä aika kova. Levy ei oo samanlaista ganstaräppiä kuin eka levy ja tämä tuntuukin enemmän "Stepalta". Päivi paunun lailla, I don't give a fuck, lastenlaulu, ei ja made in sodankylä ovat levyn parhaita kappaleita. Oikeastaan ainoa floppi on toka vikat dollarit, mutta siinäkin lyriikat ovat loistavuutta. Biitti vain kusee, vaikka idea sille on ollut ihan hyvä. Tuoreet platat sivulta löytyy myös arvostelu ja jos kiinnostaa se löytyy tästä

np. Stepa - Lastenlaulu

Sielä oli Maisa, Kaisa ja Raisa eli kolme aika hyvännäköistä haita / huomasin että ripuli Kailla oli housuissa jarruraita / joten mietin miten ne hait oikein iskisin / sitten muistin että annoin Kaille mun kondomin / se naureskeli ja toivotti hyvää matkaa / mutta minähän en lähtenyt ilman väkivaltaa aa / yhtäkkiä kaikki tanssi ja minun suusta lensi simpansi / joku minun vaatteeni varasti / ku olin tansilattialla alasti / tää biisi on yhtä järkevä ku minun siskon poikaystävä.

Np: Reel Big Fish - Sayonara Senorita

Rento kipale, niitä biisejä, jotka voisivat soida vaikka koko päivän putkeen. Mahtava fiiliksennostattaja.

Genghis Khan kirjoitti:
http://www.youtube.com/watch?v=URuoNjuVsCY
Mitäs mieltä könsikkäät on tästä raidasta? Omasta puolestani sanoisin, että kuuminta postpunk/proto-industrial -meininkiä miesmuistiin. Homman nimi on rautaesiripun takainen Puola ja vuosi on 1986. Huh.

Pidin. Kyllähän tuota vois jopa alkaa kuuntelemaan, jos muu tuontanto on samaa tasoa.

DeadManWalking kirjoitti:

Darien Fawks kirjoitti:
http://www.youtube.com/watch?v=7jPzvyuYTIs

Onko ehkä ihanin biisi?

Ei. Tämä on. Nuo repisivät tuolta Chisultasi tukan irti pikkusormella.

Sentenced, hyi kauhee.

Kysy GK:lta ja Ankalta.

Vaikka tiedänkin ettei varsinkaan ensin mainittu liiemmin arvosta Laihialan aikaista tuotantoa, ja pitää todennäköisesti tuota linkittämääni No One There -biisiä siirappisena paskana, mutta silti arvostaa bändin alkutaipaletta. Itse pidän molemmista, North From Here on varmaankin paras death metal -levy mitä olen kuullut.

Myöhempi Sentenced on omaan korvaani selkeästi tylsempää kuin North From Here - Amok aikakausi, mutta sielläkin on lyyrisella puolella niin mahtavaa mustaa huumoria että se pelastaa hyvin paljon. Onhan tuo suomalaisen metallin merkittävimpiä nimiä.

np. Xysma - Xysma (Compilation 2004)

Kuten on tämäkin. Suomalaisen death metallin pioneereja vuodesta 88 vuoteen 98. Vaikka kovaa takomista on tämäkin, niin kolmannen suomi death metallin pioneerin Demilichin varjoon jää tämäkin omissa kirjoissani, yhtä rujoa ja silpovaa tavaraa ei aivan Xysma ole (tokikaan en ole kaikkia levyjä kuullut, joten siinä mielessä paha sanoa todellista mielipidettä). Amorphikset sun muut tulee vasta sitten.

np. Solonen - Harmaanaaman Kirous

Tämä levy suorastaan yllätti positiivisesti tänään. Tullut tänään etsittyä paljon hyvää suomalaista rappia ja ainakin tämä on saanut minut levyn maailmaan mukaan. Solonen vaikuttaa todella hyvältä.

np. Gojira - Toxic Garbage Island

Asia biisi ja asia levy kyllä! Gojirasta tykänny aika paljon. Kys. levy, The Way of all Flesh" on aika hyviä kipaleita täynnä. Metallia, prkl! 8)

Tuo on kyllä todella hyvä biisi Gojiralta! Ja muutenkin tällä hetkellä parhaiten auvennut levy on tuo viimeisin. Etenkin intro, Oroborus on jäänyt loistavasti mieleen. Loistavaa musiikkia.

En kuuntele tällä hetkellä mitään, katson hyvää lastenpiirrettyä koneelta.

Kun nyt tuolla ruvettiin kinastelemaan noista naisartisteista, niin kyllä Joanna Newsom on ehdottomasti hienoimpia laulaja-lauluntekijöitä pitkään aikaan. Hienoinen hippiestetiikka, satuja muistuttavat biisintekstit, erittäin omaperäinen ääni ja laulutapa sekä yksinkertaisesti upeat, polveilevat ja tajunnanvirtamaiset biisit tekevät hänestä tämän sukupolven todennäköisesti innovatiivisimman naisartistin. Reilu kuukausi sitten julkaistu Have One on Me on hengästyttävän pitkä (3CD!), mutta hämmästyttävän hyvin otteessaan pitävä kokonaisuus. Punavuorelaiset runotytöt jäävät kyllä joka osa-alueella kauas taakse. Ja parastahan tässä on, että Kulttuuritalolla tätä kivuutta pääsee todistamaan oikein elävänä 27 toukokuuta.

Joanna Newsom - Soft As Chalk (Live on Late Night With Jimmy Fallon
Tässä kyseisessä biisissä ei kuulla Newsomin tavaramerkkiä, eli harppua, mutta hyvä näinkin. Uuden levyn parhaimmistoa.

Sangen erikoista musiikkia, mutta taidan ymmärtää tämän viehättävyyden oikeinkin hyvin. Tulee pikkasen Alanis Morissettekin mieleen.

Helvetin positiivista, että joku pasteaa tänne välillä jotain tällaista kevyempääkin musiikkia. Tuo hevi kun ei meikämandoliinille uppoa.

Alanis Morissettehan on muuten aika erikoinen tapaus siinäkin mielessä, että neiti on ollut pitkään pinnalla, mutta musiikki ei ole muuttunut paskemmaksi ajan myötä.

Tässä vähän raskaampi biisi, Citizen of the Planet naisen 2008-ilmestyneeltä Versions of Violence -albumilta. Olin kaksi vuotta sitten Glasgow'ssa Alanisin keikalla ja oli kyllä aivan ylihuikea kokemus!

http://www.youtube.com/watch?v=TmnLBPENNys

ARGH! Siis albumin nimihän on Flavors of Entanglement! Versions of Violence on vain yksi biisi levyltä ja hiton hyvä biisi onkin... *Insert facepalm smiley here*

http://www.youtube.com/watch?v=gtTnX1NzlVA&feature=related

Regina Spektor- Us

Paljon puhetta naisista. Naisartistien kuuntelu meinaa usein itsellä jäädä vähäiseksi, vaikka monipuolisesti musiikkia kuuntelenkin. Mutta Reginaa oon kuunnellut suhteellisen ahkerasti ainakin viimeiset puoli vuotta. Ihanaa musiikkia. Neidon kappaleet saavat mut hyvälle tuulelle ja hymyn korviin, vaikka olisi kuinka huono päivä takana. Leikkisää ja suloista pianomusiikkia kivoilla melodioilla, tykkään!

En vieläkään tajua, miksi näitä topikkeja pitää olla 2... :-k

Kerrankin voisin jopa kuvitella komppaavani Jackia. Nämä turinat voisi kyllä periaatteessa yhtä hyvin änkeä musiikkimakutopiciin, kun asiaa tarkemmin ajattelee.

Can - Tago Mago
Krautrock aus Deutschland mit einem japanischen sänger. Genren suurenmoisimpia teoksia, ja muutenkin parhaita levyjä koskaan missään.

Yksinkertaista, poistakaa tämä toinen niin suolletaan kaikki musiikkiin liittyvä paska yhteen topicciin. :wink:

Kumiorava kirjoitti:
Kun nyt tuolla ruvettiin kinastelemaan noista naisartisteista, niin kyllä Joanna Newsom on ehdottomasti hienoimpia laulaja-lauluntekijöitä pitkään aikaan. Hienoinen hippiestetiikka, satuja muistuttavat biisintekstit, erittäin omaperäinen ääni ja laulutapa sekä yksinkertaisesti upeat, polveilevat ja tajunnanvirtamaiset biisit tekevät hänestä tämän sukupolven todennäköisesti innovatiivisimman naisartistin. Reilu kuukausi sitten julkaistu Have One on Me on hengästyttävän pitkä (3CD!), mutta hämmästyttävän hyvin otteessaan pitävä kokonaisuus. Punavuorelaiset runotytöt jäävät kyllä joka osa-alueella kauas taakse. Ja parastahan tässä on, että Kulttuuritalolla tätä kivuutta pääsee todistamaan oikein elävänä 27 toukokuuta.

Joanna Newsom - Soft As Chalk (Live on Late Night With Jimmy Fallon
Tässä kyseisessä biisissä ei kuulla Newsomin tavaramerkkiä, eli harppua, mutta hyvä näinkin. Uuden levyn parhaimmistoa.

Varaukseton peukku Newsomille. Omat suosikkini ovat ensimmäiseltä levyltä Peach, Plum, Pear ja Inflammatory Writ sekä kakkoslevy Ys kokonaisuudessaan. Ys on sanalla sanoen eeppinen levy. Uusinta en ole vielä niin paljoa kuunnellut, että yksittäisiä biisejä osaisin niiden noin kolmenkymmenen joukosta poimia (paitsi ehkä simppeli On A Good Day).

Harmin paikka, ettei Newsom kiertueellaan pyörähdä Sloveniassa, sillä missasin edellisenkin Suomen-keikan Tavastialla jostain syystä.

Kumiorava kirjoitti:
Kerrankin voisin jopa kuvitella komppaavani Jackia. Nämä turinat voisi kyllä periaatteessa yhtä hyvin änkeä musiikkimakutopiciin, kun asiaa tarkemmin ajattelee.

No oisihan tuo "musiikkimakunne?" -topic entistä kaaottisempi, jos sinne alettaisiin spammimaan urakalla yksittäisiä biisejä ja niiden arvosteluja ym. Eihän pieni musiikkikeskustelun kategoroiminen nyt pahasta voi olla, tuota keskustelua kun riittää.

Tämähän on Roskakorin, ellei jopa ei-vapaapaini -keskustelun mehukkain thread.

Minua ei voisi vähempää kiinnostaa teidän kommentit tai rantit random biiseistä. Se riittää, että kertoo jotain olellista siitä. "Tää on kasarirokkia" ja linkki kehiin. Threadin hienous on siinä, että liki joka päivä tulee vastaan artisteja/bändejä joita joko ei ole koskaan kuullut tai sitten on viimeeksi kuullut vuosia sitten.

Mutta joo, ehdottomasti pidetään threadit erikseen ainakin toistaiseksi. Ihan vaan siitä syystä, että Musiikkimakunne? -threadissä on laadukkaampaa keskustelua... kun tämä thread pikemminkin perustuu tekstien lukemisen sijaan linkkien klikkailuun ja musiikin kuunteluun. Ups! Nyt taisin KIRJOITTAA tuon aivan liian kovaan ääneen. Seuraavaksi Jadles liittää tämän Linkit -threadiin. :eyecrazy:

Noh! Jokatapauksessa...

Röyksopp - Röyksopp Forever
Harvinaisen mielikuvitukseton biisinimi tällä kertaa. Se kuulostaa - tai ehkä kuulosta - mutta on hyvin samanlainen kuin The Understandingin (2005) ykkösraita "Triumphant". Tämäkin biisi siis kasvaa ja kasvaa sen edetessä. Soittimet ja tahti kiihtyy loppua kohti. Tämä tuttu ja turvallinen kaava toimii aina, vaikkei mitään uutta sinäänsä tarjoakkaan.

Jack DiBiase kirjoitti:
En vieläkään tajua, miksi näitä topikkeja pitää olla 2... :-k

Eikös roskiksen musiikki-topic ollut se "Tätä mitä kuuntelen nyt" ja sitten siellä se juttu lähti menemään muutenkin kohti väittelyksi musiikkimakua sun muuta kohtaan? Sinänsä olen sitä mieltä, että täällä roskiksessa voisi olla tällainen hieman vapaampi "trash talk" -topic musiikille, ja sitten tuo isompi väittelytopic tuolla Muu Keskustelu -osiossa. Tosin eipä tämä minun foorumini ole.

Sinänsä näitä topiceja yhdistää se että molemmat alkavat olla täynnä tuota Darienin Chisu-fanitusta.

Nyt laitetaas tähän väliin yks uusimmista tuttavuuksistani:

August Burns Red - Composure

Tää bändi kyl tuli ihan puskista, mut nyt on tullut kuunneltua aika hemmetin paljon. Tässä tää laulu on semmosta, et jaksan kuunnella. Ei ole niin matalaa örinää, vaan enempi tämmöstä huutoo/karjumista.

Mä tykkään 8)

August Burns Red on nähty livenäkin jo ja ihan kelpo se on. Messengers oli ihan hyväkin levy vaikka ei mitenkään mullistava. Levyn soundit ovat todella hyvät. Perusmetalcorea silti. Uusin albumi ei kolahtanut sitten yhtään.

Siivousmusana Dream Theateria. "Endless Sacrifice" tosin ei kuulosta sinänsä kovin lupaavalta tän urakan suhteen. Mut hyvä biisi.

Mokoma - Ei Kahta Sanaa

Uusi musavideo Mokomalta. Sanoitukset (vieläkin) uppoavat kuin anus tappiin ja tappi anukseen, mutta muuten jää hieman kökkö fiilis. No mutta! Tänään on karkkipäivä joka tapauksessa. Uusi levy odottaa divarissa ostajaa.

http://www.youtube.com/watch?v=-xsHuwhm8Qs

Mielenkiintoista uskontopohdintaa Alanis Morissettelta biisissä Forgiven. Lyriikat ovat oikealla. Mitä mieltä olette biisistä ja sanomasta?

Darien Fawks kirjoitti:
http://www.youtube.com/watch?v=-xsHuwhm8Qs

Mielenkiintoista uskontopohdintaa Alanis Morissettelta biisissä Forgiven. Lyriikat ovat oikealla. Mitä mieltä olette biisistä ja sanomasta?

En pystynyt kuuntelemaan, koska kuulosti aivan Avril Lavignelta. Tai no päinvastoin, Lavigne kuulostaa aivan tuolta. Vaikka Avril onkin oikein söpö tyttö.

Tällä hetkellä tulee kuunneltua melkoista sillisalaattia aina Sentencedistä, Metallicasta ja Amorphiksesta perinteisempään KISSiin sun muuhun.

Sentenced
Suosikkibändini, ollut sitä jo monta monituista vuotta. Omaan makuuni en ole onnistunut heikkoa lenkkiä löytämään, vaikkakin Crimson on tietyllä tavalla sellainen levy mitä ei tule kamalasti kuunneltua. Muutama menevä veisu sielläkin on, mutta kokonaisuus jättää varsin kylmäksi. Toki levyn teema on melko synkkä joten se toimii.

Metallica
No kaikkihan Metallican tietää. Metallica on bändi jota on tullut kuunneltua koko nuoruus aina yläasteelta saakka. Jokaisella vähänkin musiikkia enemmän kuuntelevalla on varmasti mielipide Metallicasta. Minulle Metallica on se bändi, joka ajoittain kykenee haastamaan Sentencedin suosikkibändin asemaa. Vaikka eihän näitä voi eikä pidäkään verrata.

Amorphis
Myönnetään, erittäin vähän on tullut kuunneltua vanhaa Amorphista, mutta Joutsenen aikaista Amorphista on tullut luukutettua sitäkin enemmän. Se vain kolahtaa paremmin omalla kohdallani, vaikka on todettava, että Tales from the Thousand Lakes on harvinaisen rautaista tavaraa. Tällä hetkellä Amorphis on varmasti soitetuin bändi mitä kuuntelen.

KISS
Tästä bändistä täytyy tykätä pelkästään siksi, että se on KISS. Eihän tämä mitään musiikillista orgasmia ole, mutta erittäin viihdyttävää ja toimivaa perusrockia. Toki tämäkin bändi on suoltanut sitä kuuluisaa uskomatonta paskaa enemmän kuin laki sallisi, mutta vastapainona bändi on tehnyt myös loistavia rock-veisuja, jotka toimivat äärimmäisen hyvin itselleni. Lisäksi KISSin musiikin ja koko touhun ymmärtää paljon paremmin, kun sen on nähnyt livenä. Itse olin onnellinen vuonna 2008, kun KISS esiintyi Hartwall Areenalla. Silloin tuntui sille, että nyt olen nähnyt jotain sellaista, mitä en koskaan uskonut näkeväni. En aio mennä katsomaan KISSiä ensi kesänä Sauna Open Airiin, koska tästä viime keikasta jäi niin hyvä maku, että pahoin pelkään tämän tulevan keikan olevan huomattavasti heikompi kuin edellinen. KISSin näkeminen livenä on muutenkin omalle kohdalleni enemmän sellainen once in a lifetime -asia.

NP: Mokoma - Sydänjuuret
Nimibiisi antoi odottaa aivan helvetisti, mutta hmm, saa nähä, saa nähä, ei vielä ainakaan ole niin helmimeininkiä.[/b]

np: Jets to Brazil - Crown of the Valley

Mukavan rauhaisaa kuunneltavaa ja pidän melodiasta valtavasti. Suosittelen jos pidätte indierockista ja lyyrisestä neroudesta, josta ei ehkä kukaan osaa pistää paremmaksi kun kyseisen yhtyeen keulakuva.

np. Scorpions - SLY

Aika taattua Scorpionsin slovarilinjaa tässä vedetään. Jos tämä olisi ilmestynyt 80-luvulla, niin tämä varmaankin olisi suuri hitti, mutta jotenkin en usko että tästä tulee samanlainen megaslovari kuin "isästään" Still Loving You -biisistä (nokkelat varmaan jo tajusivatkin tuon SLY-nimen).

Jotenkin huomattavasti mahtipontisemman oloinen biisi kuin Still Loving You, toisaalta näiden biisien vertailu ei tee oikeutta kummallekaan, hienoja biisejä ovat molemmat.

Tämä Sting in Tail on muuten Scorpionsin viimeiseksi jäävä albumi.

On kyllä suoraansanottuna täysin mitäänsanomaton biisi tuo SLY – ainakin sen "isäntäänsä" verrattuna. Levyn paras biisi, Lorelei, on sen sijaan ihan kuunneltava kipale.

Ihan hyvä, että lopettavat. Eipä ole yhtyeen soundi nimittäin muuttunut suuntaan tai toiseen 30 vuoden aikana. 70-luvun progressiivisempi tyyli oli sentään ihan erilaista kuin tämä liiallisuuksiin jatkunut ja taikansa menettänyt nyyhkyrokki.

Mokoma - Niin Hyville Kuin Pahoille
Alkaa Mokoman uusi levy avautua enemmän ja enemmän. Ensimmäisen kerran kun kiekon kuunteli putkeen - jäi siitä 'ihan jees' fiilis. Sitten kun saman tempun teki toistamiseen, kuulosti levy huomattavasti paremmalta. Nyt alkaa levy olla neljä-viisi kertaa kuunneltuna ja täytyy sanoa, että tämä uppoaa minuun paremmin kuin Viimeinen Atlantis. Niin Hyville Kuin Pahoille ei missään nimessä ole albumin paras biisi, mutta YouTubeen ei vielä muita biisejä (ainakaan kuunneltavassa muodossa) ole vuotanut ja siksi se saa kelvata.

Arvostelen koko levyn kun sen vielä muutamaan kertaan kuuntelen. Neljä tähteä joka tapauksessa jo ansaittu.

^ Mokoman uutukainen pitäisi ottaa kuunteluun, vaikka tuntuu, että viime aikojen metallijulkaisut ovat olleet todella heikkoa tavaraa. mokoman aikaisempikin on jäänyt jostain syystä kuuntelematta, vaikka bändistä tykkäänkin.

np. Ladytron - Destroy Everything You Touch

Vähän erilaista musiikkia tällä kertaa. Kiitos Lindexin vaatemainoksen, piti kaivaa taas Ladytronit pitkästä aikaa koneelta kuunteluun. Vanhempi tuotanto on tullut kuunneltua vähän hajanaisesti, mutta uutukaisin Velocifero vuodelta -08 on tullut pyöritettyä kerran jos toisenkin. Mielellään olisi nähnyt Ladytronin vuonna -07 jäähallilla yhdessä NIN:n kanssa, mutta Nosturin klubikeikkakin oli tunnelmansa puolesta vertaansa vailla.

np. Ladytron - Runaway

np: Alice in Videoland - Cut The Crap

Vapaata kirjoituksista ja perjantaipäivä = aloitetaan kun toiset ovat kirjoituksissa! Poppoolla viilataan oman lumilautailufilmimme teaseria ja juodaan kaljaa kello yhdeksän aamulla. Tästä on hyvä lähteä, ja onnella jos selvitään illalla vielä kuppilaan, on siellä lupailtu ohjelmaa ja tarjouksia abiturienteille. Alice in Videoland toimii hyvin snoukkanostatuksissa, ja plussaa siitä että bändin keulakuva on jotain sanoinkuvaamattoman kuumaa!

Kohta änäriä ja Crash Team Racingiä pleikkari ykkösellä, siinä sitä oikeaa videopelaamista.

Lajisamme aamulla Voicea katsellessa; Hoksasin että musiikkivideot ovat nykyään todella huonoja. Iso osa poppivideoista on jotain ihmeen pornoscifiä (eli bluesceen avaruus ja hopeiset vaatteet). Miksi Gabriella Cilmille on pitänyt tehdä kyseisen kaltainen banaali video, jossa vielä yritetään matkia Beyoncen videoita. Cilmi on toki loistava artisti, muttei videoilla mikään huippu esiintyjä kuten Beyonce.

Tosin täytyy sanoa että pidin Timbalandin ja Katy Perryn dueton videosta, sillä siinä miljöönä oli parempien piirien taidenäyttely, ja laulu alkoi kysymyksella "mitä kaltaisesi tyttö tekee tällaisessa paikassa"... koska crackhuorillahan ei ole mitään asiaa piireihin :-)

np. Triptykon - Eparistera Daimones

Jaahas, alkaa se Jalometalli todenteolla kutkuttamaan, nyt kun tämä Celtic Frostin jatke Triptykon sai julkaistua levynsä ulos. Menee tämän hetken kärkeen mitä tulee alkuvuoden metallijulkaisuihin, raskasta doom psykedeliaa paatuneella paatoksella. Voin jo kuvitella tämän keikan ensi kesänä Oulussa, joko viimeisenä sisällä valomeressä voi vaipua psykedeliaan kuten Electric Wizardin kanssa viime vuonna, tai sitten pimeässä kesäillassa ulkolavalla uskomattomassa tunnelmassa. Tämä ei voi olla toimimatta livenä. Kovaa on.

np. Yeasayer - O.N.E

Välillä pitää vähän rennompaa musaa kuunnella. Yllättävän hyvää musaa ja yksi uusimman levyn parhaista kappaleista ehdottomasti. Kannattaa kokeilla. 8)

Mokoman levy viim. tällä viikolla menee testiin. Hyvä että poistivat vähän basson kieliä ja Annala siirtyi akustiseen kitaraan. Mitä siis juttua lukenut, öyh.